Perustuslain 34 § on yksiselitteinen

Tiistai 17.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ilmestyvä Aamulehti on aloittanut Suomen perustuslain vastaisen kampanjoinnin, kun se nimittelee Eduskunnan puhemiestä puheenjohtajaksi.

 

 

Tässä perustuslain 34 § kokonaisuudessaan:

 

 

 

************************

 

 

 

Eduskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto

 

Eduskunta valitsee keskuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä.

 

Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit toimitetaan umpilipuin. Vaalissa valituksi tulee kansanedustaja, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ei ole saanut kahdessa ensimmäisessä äänestyksessä tarvittavaa enemmistöä annetuista äänistä, valituksi tulee kolmannessa äänestyksessä eniten ääniä saanut edustaja.

 

Puhemies ja varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat muodostavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita eduskuntatyön järjestämiseksi ja päättää, sen mukaan kuin tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä erikseen säädetään, asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavista menettelytavoista. Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä koskevan lain ja eduskunnan työjärjestyksen säätämisestä tai muuttamisesta sekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännöksiksi.

 

 

*********************

 

 

Tapasin Tampereen Keskustorilla 2.10.2017 Maanantaimarkkinoilla kolme pirkanmaalaista kansanedustajaa ja kysyin heidän mielipidettään Aamulehden nimittelykampanjasta.

 

 

Tässä vastaukset:

 

 

 

 

 

Eduskunnan toinen varapuhemies kokoomuksen Arto Satonen oli voimallisesti sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää jatkossakin kutsua puhemiehiksi.

 

 

 

 

 

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio oli selkeästi sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää edelleenkin kutsua puhemiehiksi.

 

 

 

 

 

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoi selkeästi, että niin kauan kuin hän toimii kansanedustajana, hän kutsuu eduskunnan puhemiehiä puhemiehiksi.

Toivon Gustafsson´lle pitkää kansanedustajauraa!

 

 

 

Kiitän saamistani vastauksista, sillä ne osoittavat, että kansanedustajat kunnioittavat Suomen perustuslakia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei voida hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista!

Torstai 12.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain kontaktiverkkoni kautta tiedon, että Tampreen kaupungin virkahenkilöt suunnittelevat kirjaston kotipalvelujen lopettamista.

Laadin asiasta mielipidekirjoituksen Aamulehteen, joka julkaisikin se 8.10.2017.

Kirjoitukseni tässä...

...ja tässä se tekstinä:

Kirjaston kotipalvelu on Tampereella jatkossakin tarpeellinen

 

En voi millään hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista. Tampereella kirjasto palvelee kotipalveluna niitä asukkaita, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi itse pääse kirjastoon.

 

 

Kirjastosta soitetaan asiakkaalle ja kartoitetaan häntä kiinnostavat aiheet sekä yhdessä asiakkaan kanssa sitten päätetään ne kirjat, joista asiakas on kiinnostunut. Asiakas voi esittää toiveita, tehdä varauksia ja pyytää kirjastovirkailijalta vinkkejä mieltymystensä mukaan.

 

 

Kaupungin ulkopuolinen kuljetusliike toimittaa sitten kirjastokassin asiakkaalle sovittuna päivänä ja vie samalla palautuskassin kirjastoon. Tampereella kirjaston kotipalveluasiakkaita on yli 200.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen vuoksi nyt on vaarana, että kirjaston kotipalvelu kaupunkilaisille lopetetaan.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen syynä ovat rantaväylän tunnelin ja siitä seuranneen ratikan rakentaminen – taloudellista tuhoa täydensi maauimalan rakentamispäätös. On väärin, että rantaväylän tunnelin, ratikan ja maauimalan vuoksi Tampereen talous on niin kuralla, että nyt joudutaan etsimään keinoja, joilla talousvaje pystyttäisiin korjaamaan.

 

 

Virkamiehet ovat valinneet maksumiehiksi ne henkilöt, jotka pystyvät vähiten ajamaan omia etujaan eli sairaat, vammaiset ja ikäihmiset.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että virkamiesten suunnitelmat kirjaston kotipalvelujen lopettamiseksi pitäisi nyt estää, ja olisi vielä jatkossakin huolehdittava, että kirjaston palveluista kiinnostuneet ja niitä tarvitsevat sairaat, vammaiset sekä ikäihmiset saavat sen kirjastopalvelun, johon he ovat tottuneet ja joka heille kuuluu!

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

**********************

Annan aina sekä jopa erikseen kehoitankin toimitusta  fiksaamaan kirjoituksiani ennen julkaisemista ja niin tein myös tällä kerralla.

Yleensä kirjoitukseni ovat parantuneet, kun toimitus on niitä fiksannut ja niin tapahtui myös nyt.

Tässä alkuperäinen hengentuotteeni:

Ei voida hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista!

 

 

Tampereella kirjasto palvelee kotipalveluna niitä asukkaita, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi itse pääse kirjastoon.

 

 

Kirjastosta soitetaan asiakkaalle ja kartoitetaan häntä kiinnostavat aiheet sekä yhdessä asiakkaan kanssa sitten päätetään ne kirjat, joista asiakas on kiinnostunut.

 

 

Asiakas voi esittää toiveita, tehdä varauksia ja pyytää kirjastovirkailijalta vinkkejä mieltymystensä mukaan.

 

 

Kaupungin ulkopuolinen kuljetusliike toimittaa kirjastokassin asiakkaalle sovittuna päivänä ja vie samalla palautuskassin kirjastoon.

 

 

Tampereella kirjaston kotipalveluasiakkaita on yli 200.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen vuoksi nyt on vaarana, että kirjaston kotipalvelu kaupunkilaisille lopetetaan.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen syynä on Rantaväylän tunnelin ja siitä seuranneen ratikan rakentaminen – taloudellista tuhoa täydensi maauimalan rakentamispäätös.

 

 

On väärin, että Rantaväylän tunnelin, ratikan ja maauimalan vuoksi Tampereen talous on niin kuralla, että nyt joudutaan etsimään keinoja, joilla talousvaje pystyttäisiin korjaamaan.

 

 

Virkamiehet ovat valinneet maksumiehiksi ne henkilöt, jotka pystyvät vähiten ajamaan omia etujaan eli sairaat, vammaiset ja ikäihmiset.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että virkamiesten suunnitelmat kirjaston kotipalvelujen lopettamiseksi pitää estää ja on jatkossakin huolehdittava, että kirjaston palveluista kiinnostuneet ja niitä tarvitsevat sairaat, vammaiset sekä ikäihmiset saavat sen kirjastopalvelun, johon he ovat tottuneet ja joka heille kuuluu!

 

 

Esko Erkkilä

*****************

 

 Uskon, että kirjoitukseni "osui ja upposi". 

Aina pitäisi pystyä puuttumaan epäkohtiin, kun virkamiehet niitä vasta suunnittelevat - näin ilmeisesti kävi tässä tapauksessa!

Esko Erkkilä

Hölmön tölväys vaati uhreja myös Viljakkalalta

Lauantai 7.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939 ja alkoi Talvisota.

 

 

Viljakkalan miehet lähtivät Isänmaata puolustamaan 14.10.1939 ja he joutuivat monien muiden tavoin osallistumaan sittemmin ”Hölmön tölväyksenä” –tunnettuun sotatoimeen 23.12.1939.

 

 

Hölmön tölväyksen piti olla hyökkäystoimi ja siihen osallistui viiden divisioonan joukkoja – hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota vihollisjoukkoja Summan mutkan alueella.

 

 

Hölmön tölväystä johti kenraaliluutnantti Harald Öhquist ja hän painosti Mannerheimia hyväksymään hyökkäyksen. Öhquist oli sodanajan kenraalikunnasta se, joka muutenkin aiheutti eniten päänvaivaa ylipäällikkö Mannerheimille.

 

 

Sotatoimen piti alkaa aamuvarhaisella, mutta liian tiukan aikataulun ja puutteellisten viestiyhteyksien vuoksi monet joukot myöhästyivät hyökkäyksen aloituksesta.  Viestiyhteyksien puuttumisen vuoksi joukoille ei pystytty antamaan tykistötukea.

 

 

Kenraaliluutnantti Öhquist antoi klo 14.30 käskyn, että hyökkäys keskeytetään.

 

 

Tiedot Hölmön tölväyksen tappiosta vaihtelevat, mutta kaatuneita oli lähes 400, haavoittuneita n. 800 ja kadonneita parisensataa eli kokonaistappiot lähentelevät 1 500 sotilasta.

 

 

*********************

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää ainakin neljä viljakkalalaista, jotka kaatuivat Hölmön tölväyksessä.

 

 

 

Tässä Hölmön tölväyksessä kaatuneiden muistokivet Viljakkalan sankarihautasmaalla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 ********************

 

Suuri tunnustus niille Viljakkalan seurakunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, jotka jo Talvisodan aikana tekivät päätöksen, että sankarivainajien muistokiviin merkitään vainajan kaatumispaikkakunta.

 

 

 

Kunniakkaiden sotiemme historia saa aivan uudet mittasuhteet, kun voimme tänäänkin paikallistaa viljakkalalaisten sankarivainajien kaatumispaikkakunnat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdessa roolissa

Torstai 5.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Elonpolkujaverkosto on Tampereella toimiva yli sadan yhteisön ja yhdistyksen yhteistyöelin, joka toimii senioriväestön parhaaksi.

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry – jonka puheenjohtajana toimin – on yhteistyöverkoston aktiivinen toimija.

 

 

Elonpolkujaverkosto järjesti eilen Tampereella Sampolassa seminaarin, jossa keskusteltiin taiteesta, kohtaamisista ja yhteistyöstä ikääntyneen väestön näkökulmasta.

 

 

Ennen seminaaria Sampolan aulassa oli yhteistyöverkoston jäsenyhdistyksillä mahdollisuus esitellä toimintaansa.

 

 

Olin mukana kahdessa roolissa eli Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenenä sekä Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana.

 

 

Sain seminaaripäivän aikana uusia tietoja ja virikkeitä, mutta niistä joskus tulevina päivinä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston osastolla olen tässä yhdessä Kari Itkosen (keskellä) ja Eero Portaankorvan kanssa.

 

 

Kari Itkonen on kanssani Vanhusneuvoston uusi jäsen ja uskon, että pystymme yhdessä tuomaan Vanhusneuvoston toimintaan uusia tuulia.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys on siis Elonpolkujaverkoston aktiivinen toimija ja tässä kuva, jossa olen yhdessä varapuheenjohtajamme Aaro Kemppaisen sekä sihteerimme Pirkko Tilviksen kanssa.

 

 

Osastomme oli seminaariyleisön mielenkiinnon kohteena ja uskon, että tulemme esiintymisemme seurauksena saamaan uusia jäseniä!

 

**************

 

Elonpolkujaverkoston seminaaritapahtuma oli ”Armasfestivaalin” osatapahtuma.

 

Armas on sateenvarjo-organisaatio, joka yhdistää ennakkoluulottomasti taiteilijoita, taidealan toimijoita, taidelaitoksia, vanhustyön järjestöjä sekä kunta-alan toimijoita.

 

 

Kyseinen festivaali on 16 kunnan yhdessä toteuttama tapahtuma ja Armasfestivaalin eräs toimija on Eläkeliitto.

 

 

Toivottelen Armasfestivaalille menestystä tulevina vuosina ja haluan, että Tampere pysyy jatkossakin niiden kaupunkien/kuntien joukossa, jotka panostavat senioriväestön hyvinvointiin mm. Armasfestivaalin muodossa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työni Viljakkalan puolesta jatkuu

Keskiviikko 27.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla ilmestyi eilen uutinen, että Viljakkala-neuvoston jäsenet on valittu.

 

 

Jatkan kahden kaupungin ”luottamushenkilöloukussa”, sillä Vipu Viljakkala ry:n ehdotuksesta minut on valittu Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostoon 2017 – 2018.

 

 

Viljakkala-neuvoston tehtävänä on;

 

• seurata Viljakkalan alueella tarjottavia kuntapalveluja ja niistä tiedottamista

• seurata Viljakkalan alueella sijaitsevien toimitilojen laatua

• tehdä havaitsemistaan puutteista ja kehitystarpeista esityksiä kunkin osaston osastopäällikölle ja tarvittaessa Ylöjärven lautakunnille

• antaa pyydettäessä lausuntojaan asukaslautakunnalle sekä muille lautakunnille

• käsitellä muita toimialaansa kuuluvia lautakuntien antamia tehtäviä

 

 

Olin edellisellä vaalikaudella Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtaja vuodet 2013 – 2014 ja sen jäsen 2015 – 2017, joten Viljakkala-neuvoston toiminta on minulle tuttua.

 

Olen ainoa, joka entisistä Viljakkala-neuvoston jäsenistä jatkaa alkaneella vaalikaudella neuvoston jäsenenä.

 

 

Kiitän Vipu Viljakkala ry:tä, joka esitti minua Viljakkala-neuvoston jäseneksi.

 

 

Vipu Viljakkala ry:n sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on vaalia paikallisia kulttuuriarvoja ja ympäristönäkökohtia Ylöjärvellä. Tavoitteena on hyvän elinympäristön järkevä ja pitkäjänteinen kehittäminen.

Vipu Viljakkala ry toimii ylöjärveläisenä kaupunginosayhdistyksenä.

 

 

Viljakkala-neuvoston sääntöjen mukaan yhden jäsenen tai varajäsenen pitää neuvostossa edustaa Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon omistamia ja oletan, että olen Viljakkala-neuvostossa sillä mandaatilla.

 

 

Tunnen synnyinkuntani Viljakkalan hyvin ja uskon, että pystyn toimimaan Viljakkala-neuvostosssa viljakkalalaisten etuja ajaen.

 

 

Toivon, että kaikki viljakkalalaiset yhdistykset, seurat ja muut tahot toimisivat kiinteässä yhteistyössä, jotta viljakkalalaisten edut tulisivat huomioiduiksi Ylöjärven kaupungin päätöksenteossa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiön "Suomi sodasta syntynyt" -seminaari Viljakkalassa 16.9.2017

Lauantai 23.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Syntyperäisenä viljakkalalaisena arvostan, että Pirkanmaan Säätiö järjesti hienon ”Suomi sodasta syntynyt” –seminaarin Viljakkalan Seurojentalolla lauantaina 16.9.2017 – olin mukana seminaariyleisössä.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentalo on ollut meille viljakkalalaisille tärkeä paikka jo lähes sata vuotta, sillä talo rakennettiin vuonna 1919.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan miehet marssivat tältä paikalta Hämeenkyröön Heinijärven kansakoululle, josta jatkoivat marssiaan Siuron asemalle.

 

 

Siuron asemalta miehet matkasivat junakuljetuksessa silloisessa Sippolan kunnassa sijaitsevalle Kaipiaisten asemalle, josta jatkoivat marssien Enäjärven kylään, jossa alkoi tiivis koulutusjakso.

 

 

Sippola yhdistyi Anjalan kanssa vuonna 1975 Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli kaupunki vuonna 1977; vuonna 2009 Anjalankoski liittyi uuteen Kouvolan kaupunkiin.

 

 

Tunnen Kaipiaisten asemanseudun, sillä siellä sijaitsee yksi kolmesta Rehuraisio Oy:n rehutehtaista ja monet tehtaalla työskentelevät asuvat Enäjärvellä.

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen selvitteli seminaarin alkupuheenvuorossaan lottien merkitystä Talvi- ja Jatkosodassa.

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela johdatteli esityksessään seminaariyleisöä sotiimme Suomen Sodasta alkaen Vapaussodan, Talvisodan, Jatkosodan ja Lapinsodan kautta siihen rauhantilaan, jossa olemme saaneet maatamme rakentaa jo yli 70 –vuotta.

 

 

Talvisodan osalta Koskela muistutti, että silloin suomalaisten puolella taisteli ”Kenraali Talvi”!

 

 

 

 

 

Filosofian maisteri Arto Ojakoski on tutkimustyössään paneutunut Ikaalisten suojeluskunnan historiaan ja kertoi 60 henkilöä käsittäneelle seminaariyleisölle siitä merkityksestä, joka suojeluskunnilla oli maanpuolustuksen kannalta ennen sotiamme.

 

Ojakoski painotti suojeluskuntien tiivistä yhteistyötä lottajärjestön kanssa.

 

 

Ojakosken esityksen teemana oli: ”Marssit ja manööverit – Ikaalisten suojeluskunta 1919 – 1939”.

 

 

 

 

 

Jouni Koskela palasi mikronin taakse ja palautti seminaariyleisön mieliin Talvisotamme ja Jatkosotamme eri vaiheita.

 

 

Esityksensä Koskela tiivisti laatimaansa mukaelmaan Tapio Rautavaaran ”Korttipakka” –laulusta.

 

 

Alkuperäinen Tapio Rautavaaran esittämä koskettava kappale löytyy, kun googlaa ”Tapio Rautavaara korttipakka”!

 

 

Koskela muistutti, että juhlimme itsenäisyyttämme vain yhtenä päivänä vuodessa, mutta Suomi on itsenäinen myös niinä 364:nä muuna päivänä!

 

 

 

 

 

Pirkanmaan Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Pasi Alhon esityksen aihe oli ”Sotiemme veteraanit – Veljeä ei jätetä”.

 

 

Alho muistutti, että Talvi- ja Jatkosodassa kaatui 90 000 sotilasta, haavoittui 200 000 ja kotinsa menetti rajan taakse yli 400 000 suomalaista.

 

 

 

 

 

Arvokkaan seminaarin puheosuuden päätti kansanedustaja ja Karjalan Liitto ry:n puheenjohtaja Pertti Hakanen.

 

 

Hakanen on aikoinaan toiminut kouluttajana Porin Prikaatissa ja hän pohti, että olisiko kantahenkilökunnan suorittamalle varusmiesten koulutustyölle eduksi, jos kouluttajat olisivat päässeet tutustumaan viime sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Monilla taistelupaikoilla käyneenä totean, että taistelupaikkoihin tutustuminen antaisi perspektiiviä varusmiesten kouluttamiseen!

 

 

 

 

 

Kunnallisneuvos Pirkko Vuolle lauloi Kaisu Taloselan säestämänä Veteraanin iltahuudon.

 

 

 

 

Pirkanmaan Säätiön hallituksen puheenjohtaja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja hallituksen varapuheenjohtaja Jouni Koskela ojensivat seminaarin esiintyjille kirjalahjat muistoksi erinomaisesta seminaarista.

 

 

 

 

 

Juhlavan seminaarin asia-anti päättyi yhteisesti laulettuun Maamme-lauluun.

 

 

 ***************

 

 

 

Tilaisuus jatkui ”muonituksella” ja kahvituksella.

 

 

 

 

 

”Marskin muona”, josta on merkintä kersantti Niilo Koskelan asevelikalenterissa 4.6.1944, oli mallina sille tarjoilulle, jota seminaariyleisölle tarjottiin.

 

 

• kahvinkorviketta 10 g
• sokeria 15 g
• keksejä 50 g
• marmeladia 50
• viinaa 100 g

 

 

 

 

 

Kahvinkorviketta ei ollut, mutta sen sijaan saimme nauttia Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Lähteenmäen (istumassa) ja sihteeri Leena Kuntun trahteeraamaa kahvia – viinakin oli pääosin korvattu Pommac-juomalla.

 

 

 

 

 

Kiitokset Pirkanmaan Säätiölle mieliinpainuneen seminaarin järjestämisestä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miellyttävä tuoksumuisto säilyy mielessä vuosikymmenet!

Tiistai 19.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni otsikkona voisi vaihtoehtoisesti olla vaikkapa tämä:

 

”Erikoinen tuoksumuisto säilyy mielessä vuosikymmenet!”

 

 

Osallistuin viime lauantaina Pirkanmaan Säätiön järjestämään seminaariin Viljakkalan Seurojentalolla ja seminaariyleisöllä oli mahdollisuus tutustua talossa sijaitsevaan pankkimuseoon.

 

 

Nykyisen Seurojentalon tiloissa toimi aikoinaan Viljakkalan Säästöpankki ja pankinjohtajan entisessä huoneessa on tänäänkin…

 

 

 

 

 

…pankinjohtaja Hugo Salvaksen muotokuva.

 

 

Pankinjohtaja Salvaksen muotokuva tuo minulle mieleeni miellyttävän muiston vaikka kyse onkin hänen polttamastaan sikaarista ja sen sikaarintuoksusta!

 

 

Pääsin pikkupoikana käymään vanhempieni mukana Viljakkalan Säästöpankissa ja vaikka emme useinkaan nähneet pankinjohtaja Hugo Salvasta, hänen polttamansa sikaarintuoksu leijaili pankkisalissa.

 

 

En ole tupakkamies ja suorastaan vihaan tupakanhajua, mutta Viljakkalan Säästöpankissa 1950-luvulla leijaillut sikaarintuoksu muistuu yhäkin mieleeni miellyttävänä kokemuksena.

 

 

********************

 

 

Tiedemiehet toteavat, että tuoksut ja hajut herättävät tunteita ja tuovat mieleen tunteita tehokkaammin kuin mitkään muut aistimukset.

 

 

Syy on siinä, miten aivomme käsittelevät hajuaistimukset. Hajut kulkevat aivoissa melko lyhyttä reittiä hajukeskukseen, joka on yhteydessä aivojen limbiseen järjestelmään.

 

 

Samaan paikkaan, joka käsittelee tunteita – näin sanovat tiedemiehet!

 

 

He jatkavat, että ihmiset muistavat tuoksuja helpommin kuin vaikkapa valokuvia!

 

 

 

Missähän saisin haistella hyvän sikaarin tuoksuja?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Menoa ja meininkiä!

Sunnuntai 10.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalolla oli eilen perinteinen ”Läheltä Sinulle” –tapahtuma.

 

 

Rouvalla oli tapahtumassa oma myyntipöytä ja minä olin matkassa apupoikana.

 

 

 

Tässä muutama kuva Rouvan myyntipöydästä ennen ryysiksen alkamista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

Asiakkaat kaipaavat kotimaista lähiruokaa ja sen vuoksi oli mukava seurata, kun Viljakkalan Majajärvellä kasvatetut juurekset tekivät hyvin kauppansa.

 

 

Oli hieman vaikea hahmottaa, että miten päivän teemaan eli ”Läheltä Sinulle” -teemaan soveltuvat Kiinassa ja kaukomailla valmistetut rihkamatuotteet.

 

 

Tilaisuus alkoi klo 10.00 ja Seurojentalon Juhlasalissa oli varsinainen härdeli päällä ensimmäisen puolitoistatuntisen aikana.

 

 

Olimme Rouvan kanssa paikalla tilaisuuden loppuun saakka eli kello iltapäiväkahteen, mutta rihkamakauppiaat kokoilivat kamppeensa jo puoliltapäivin.

 

 

”Läheltä Sinulle” on paljon muutakin kuin myyntitapahtuma – ainakin se on paljon muuta meille, joiden juuret ovat Viljakkalassa.

 

 

Toivottavasti ensi kesä on juuresten ja muiden puutarhatuotteiden kasvattamisen kannalta parempi kuin päättyvä kesä, jotta vuoden 2018 syksyllä ”Läheltä Sinulle” –tapahtumassa Rouvan myyntipöydällä olisi tarjolla mm. valkosipuleita ja papuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhustenhoito ja eläkeläisten hyvinvointi on riittoisa bisnes!

Lauantai 9.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin toissapäivänä Tampere-talossa seminaariin, jonka otsikkona oli

 

 

Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa.

 

 

Pystyin osallistumaan seminaariin vain osan aikaa, sillä eläkeläisellä on tunnetusti kiireitä.

 

 

Juttuni otsikko on haastava ja sana ”bisnes” kattaa aihepiirin bisnestoiminnan lisäksi kaiken sen viranomaistoiminnan ja kuntavirkamiesten toiminnan, joka vanhustenhuoltoon liittyy.

 

 

Seminaariannista minulle jäi päällimmäiseksi se, että erilaiset virkahenkilöt ja aiheeseen enemmän tai vähemmän asianosaiset viettivät tässäkin seminaarissa aikaansa muka kiinnostuneina seminaariannista.

 

Vaikka kritisoinkin seminaaria, sain sen aikana merkittäviä kontakteja sekä ideoita.

 

 

 

 

 

Tapasin seminaarissa Ikaalisten Vanhusneuvoston puheenjohtaja Asko Alpin, joka on ehdolla Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtajaksi seuraavassa piirikokouksessa.

 

 

 

 

 

Ex-puolustusministeri ja entinen Etelä-Suomen läänin maaherra Anneli Tina piti mielenkiintoisen alustuksen, jossa hän mm. ihmetteli, että liike-elämä ei ole täysillä havahtunut huomaamaan eläkeläisten ostopotentiaalia.

 

 

Nykyisestä digitaalisuusvillityksestä Anneli Taina totesi, että mm. pankeista vanhempi väki on jo heitetty ulos ja se merkitsee vanhusten sekä ikäihmisten syrjäytymistä.

 

 

Tampereen kaupunginvaltuutettu Anneli Taina muistutti, että  1/5 henkilöistä, jotka ovat täyttäneet 75-vuotta. kokevat 500 metrin asiointimatkan liian pitkäksi!

 

 

Toivottavasti ne virkahenkilöt, jotka olivat paikalla seminaarissa, muistavat työpaikoilleen palattuaan seminaarissa kuulemansa.

 

 

Muistutan, että seminaariaineisto on ilmestymässä Pirkanmaan liiton nettisivuille – kannattaa tutustua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhusneuvoston ensimmäinen aktiviteetti - Vuores-kävely!

Torstai 24.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kevään kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Valinnan myötä kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä on saamassa jatkoa Tampereen kaupungin luottamushenkilönä.

 

 

Uuden ”virkatehtäväni” ensimmäisenä aktiviteettina oli eilen Vanhusneuvoston toteuttama Vuores-kävely, jonka aikana tutustuimme rakenteilla olevaan Vuoreksen kaupunginosaan.

 

 

Tunnen Tampereen Infran ajoilta Vuoreksen, sillä alueen infra on Tampereen kaupungin omaa tuotantoa eli Tampereen Infra Liikelaitoksen toteuttamaa.

 

 

Vuores on erillään kantakaupungista ja onkin sanottu, että nykytietämyksen mukaan Vuores ja sen rakentaminen oli virheinvestointi.

 

 

Tampereen saamat asuntomessut vuonna 2012 olivat yksi merkittävä syy, että Vuores rakennettiin, sillä asuntomessut toteutettiin Vuoreksessa.

 

 

Tampereen asuntomessut vuonna 2012 olivat taloudellisesti raskaat Tampereen Infra Liikelaitokselle, sillä monet olosuhdeyllätykset merkitsivät Infran joutumista maksumieheksi.

 

 

Käytän silloisen johtokunnan jäsenenä termiä ”Me”, kun totean, että emme saaneet kaupungilta mitään erityiskorvausta niistä hankaluuksista, joita useiden asuntonäyttelytonttien osalta ilmeni.

 

 

Vuoreksen alueella on nyt n. 3.000 asukasta ja tavoite on päästä tasolle 13.000 – 14.000 asukasta.

 

 

Vuoreksessa on nyt kaksi pientä päivittäiskauppaa, mutta esimerkiksi apteekkipalvelut puuttuvat.  Asukkaat toivovat mm. kuntosalipalveluja ja ehkä ne Vuorekseen saadaankin. kun väestöpohja jatkaa kasvuaan.

 

 

Eilisestä jäi se kuva, että Vuores ei moneen vuoteen pysty kasvamaan sellaiseksi asuntoalueeksi, että se kiinnostaisi senioriväestöä.

 

 

Omakotiasujana jäi häiritsemään se, että alueen kehittämisessä mukanaolevat virkahenkilöt puhuivat ainoastaan kerrostaloasumisen kehittämisestä, vaikka Vuoreksen alueella on jo nyt myös omakotiasumista.

 

 

 

Osa Vuoreksesta kuuluu Lempäälän kuntaan, mutta Lempäälä ei ole ainakaan vielä ”eväänsä liikauttanut” Vuoreksen rakentamisesta.

 

 

Eilinen antoi kuitenkin joka tapauksessa uutta tietoa meille luottamushenkilöille ja pystymme varmasti hyödyntämään saamaamme tietoa Tampereen kehittämisessä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitäisikö Tampereen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026?

Maanantai 21.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Euroopan unioni on valinnut yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 lähtien.

 

Idean Euroopan kulttuuripääkaupungista esitti Kreikan kulttuuriministerinä toiminut näyttelijä Melina Mercouri.

 

 

Suomalaisista kaupungeista Helsinki oli vuonna 2000 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä useiden muiden kaupunkien kanssa ja Turku vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa.

 

 

Suomi on jo nyt saanut ”maapaikan” vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Slovakian kanssa, mutta kaupungit päätetään myöhemmin.

 

 

Vaikka EU valitseekin Euroopan kulttuuripääkaupungin, voi valituksi tulla myös Euroopan unionin ulkopuolisen maan kaupunki – vuonna 2000 kulttuuripääkaupunkina oli Bergen Norjasta ja jo vuonna 2008 Stavanger myös Norjasta!

 

 

 

 

 

Tampere haki vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Turku vei voiton.

 

Tässä hieman ulkomuodoltaan kärsinyt juliste, jolla Tampere markkinoi asukkailleen vuoden 2011 hankettaan.

 

 

 

Tampereen kulttuuripääkaupunkihanke on viisaasti otettu huomioon nykyisen pormestarin Lauri Lylyn pormestariohjelmassa.

 

 

On suuri onni Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle, että se ei sisältynyt Tampereen edelliseen pormestariohjelmaan, sillä nyt hankkeelle on saatavissa laaja kansalaistuki.

**************

 

Myös Mänttä-Vilppula on kertonut hakevansa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja sen osalta pidän toivottavana, että Tampere ja Mänttä-Vilppula toimisivat prosessissa yhteistyössä

 

 

Pormestari Lyly on viisaasti linjannut toiveenaan, että hankkeissa olisi mukana koko Pirkanmaa.

 

 

Hakemukset vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pitää jättää vuonna 2020 ja nyt kannustankin omalta osaltani Tamperetta selvitysten ja ohjelman laatimiseen sekä aikanaan jättämään hakemuksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään myös taidenäyttelyjä

Torstai 17.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin muutamia päiviä sitten Lihulan piispanlinnan raunioista. Käytännössä samalla alueella sijaitsee Lihulan kartanorakennus.

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanorakennus piispanlinnan raunioilta päin kuvattuna eli tältä näyttää Lihulan kartano ”takaapäin”!

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanon julkisivu.

 

 

 

Saarenmaan-matkaajilla on yleensä niin kiire meno- ja tulomatkallaan, että Lihula jää vain oppaiden maininnaksi mennessä vasemmalla ja palatessa oikealla.

 

 

Me ehdimme kyröläismatkallamme Saarenmaalta palatessamme poiketa Lihulan piispanlinnan raunioilla, mutta aikataulusyistä emme ehtineet tarkemmin tutustua Lihulan kartanoon.

 

 

Olisi pitänyt ehtiä ja toivonkin, että lukijani ehtisivät ajan kanssa poikkeamaan Lihulan kartanossa!

 

 

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään kesäisin mm. taidenäyttelyjä.

 

 

 

**********************

 

 

Suomen Tallinnan suurlähetystön nettisivuilla kerrotaan Lihulasta mm. seuraavaa:

 

 

 

 

Kunst on tõsi - Suomalaista litografiaa Lihulassa

 

Lihulan kartanossa Virossa on 16.7-6.8. esillä seitsemän huippugraafikon teoksia. Mukana ovat Kalle Berg, Annika Dahlsten, Niels Haukeland, Matti Hintikka, Kuutti Lavonen, Elina Sipilä ja Kaisu Sirviö.

Kuutta suomalaista ja yhtä norjalaista taiteilijaa yhdistää kivilitografia, joskin Kuutti Lavoselta on näytteillä muutakin grafiikkaa. Näyttelyn teokset on vedostettu Helsingin Kivipainossa.

Lihulan kartano antaa taidenäyttelylle upeat kulttuurihistorialliset puitteet. Vanhan kartanon kiviseinille kivilitografiat sulautuvat täydellisen harmonisesti. Näyttely on auki Lihulassa 6. elokuuta asti ja siirtyy sen jälkeen Tallinnaan.

Taidenäyttely on osa 16. heinäkuuta alkavia Lihulan musiikkipäivien tapahtumia. Poikkitaiteellinen kokonaisuus kutsuu kulttuurin äärelle nauttimaan kesästä.

 

 

 

********************

 

 

Suosittelen, että Saarenmaan-matkallanne poikkeatte Lihulaan ja tutustuttu piispanlinnan raunioihin sekä niiden vierellä sijaitsevaan Lihulan kartanoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toisenlainen tapa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä

Keskiviikko 2.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tuntevat tavan, jolla voimme kirkoissa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä, kun sytytämme kynttilän alttarilla olevalle paikalle, jossa on varattuna paikkoja muistelukynttilöille.

 

 

Hämeenkyrössä on Mäntyrinteen hautausmaalla toteutettu sama idea mielenkiintoisella tavalla.

 

 

 

 

 

Hautausmaalla on pääkäytävän päässä…

 

 

 

 

 

…suurikokoinen metalliverkosta rakennuttu risti…

 

 

 

 

 

…jota vainajia muistelevat voivat täyttää kivillä!

 

 

 

 

 

Muistoristin vierellä sijaitsee kivivarasto, josta muistelijat voivat valita haluamansa kiven ja kantaa sen muisteluristin täydennykseksi.

 

 

 

Muisteluristin idean isä on Hämeenkyrön kunnan entinen puutarhuri Detlev Liebing, joka eläköidyttyään tekee edelleen erilaisia puutarhasuunnittelutöitä.

 

 

Olimme taannoin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenten kanssa kulttuuriretkellä Hämeenkyrössä ja Detlev Liebing`n suunnittelema muisteluristi Mäntyrinteen hautausmaalla oli eräs käyntikohteemme.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen hieno hetki Hämeenkyrön Heiskalla

Maanantai 31.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys – jonka puheenjohtaja olen – teki eilen onnistuneen kulttuurimatkan Hämeenkyröön.

 

 

 

Retkemme todellinen kohde oli Heiskan kesäteatterissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n järjestämä musiikkinäytelmä

 

 

Viimeinen laulu – Irwinin herkimmät soinnut

 

 

 

 

 

Teatterikokemuksemme huipennus oli, kun Antti Hammarbergin eli Irwin Goodmanin uraa käsittelevää näytöstä oli ensimmäisen kerran saapunut katselemaan kansantaiteilijan vaimo eli Riitta Hammarberg ja Heiskan voimahahmo opetusneuvos Kauno Perkiömäki esitteli näytöksen lopussa Riitta Hammarbergin täpötäydelle kesäteatteriyleisölle.

 

 

 

 

 

Oli hienoa seurata, kun oikea Riitta Hammarberg (vasemmalla) kohtasi rooli-Riitan eli Virpi Muikun (oikealla) kesäteatteriyleisön taputtaessa.

 

 

 

 

 

Opetusneuvos Kauno Perkiömäki arvosti Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen läsnäoloa teatteriesityksessä ja hän halusi näytöksen jälkeen tulla hyvästelemään porukkamme.

 

 

Oikealla yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis ja matkavastaavamme Marita Pyykkö opetusneuvoksen ja minun kanssani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Abrukan saarelta merenpohjaa pitkin kävellen Vehasensaareen

Lauantai 29.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tässä kartassa esiintyy Kuressaaren vieressä sijaitseva Abrukan saari ja sen vieressä Vehasen saari.

 

 

 

Nämä saaret tulevat aina mieleeni, kun muistelen ensimmäistä käyntiäni Saarenmaalla ja Kuressaaressa.

 

 

 

***********************

 

 

Käyntini oli eräänlainen korruptiomatka, sillä isäntänä vuonna 1995 toteutuneella ”opintomatkalla” oli Kesko.

 

 

Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Unioniin ja Kesko oletti, että viljamarkkinoilla kaikki jatkuu entisellään eli teollisuus vastaanottaa edelleen viljaa vain niiltä tavarantoimittajilta, joihin sillä on hyvät suhteet.

 

 

Tämän oletuksen pohjalta Kesko halusi järjestää ”opintomatkan” Raision Maatalousryhmän henkilöille Saarenmaalle.

 

 

Vastasin silloin ostopäällikkönä yhtiömme rehuviljan hankinnasta ja sain kutsun matkalle.

 

 

Majoituimme Kuressaaressa matkustajakotitasoiseen majapaikkaan ja iltaohjelmassamme oli laivamatka Abrukan saarelle.

 

 

Abrukan saaren lähivedet ovat matalia ja sen vuoksi emme päässeet aluksellamme rantaan saakka, vaan jouduimme rantautumaan pienveneillä tai osa kahlaamalla.

 

 

Illanvietto Abrukassa oli kaikin puolin rattoisa ja hyvää ruokaa sekä juomia tarjoiltiin Keskon toimesta riittävästi.

 

 

Merenkäynti voimistui illan edetessä ja isäntämme totesivat, että paluumatkamme ei ole mahdollista Abrukasta.

 

 

Viereisellä Vahasensaarella oli kuulemma toimiva syväsatama ja kun sinne piti kulkea polviin saakka yltävässä ”meripolussa”, niin jouduimme kahlaamaan muutaman sadan metrin matkan Vahasensaarelle.

 

 

Kaikki matkalaiset olivat siinä kunnossa, että kahluumatka onnistui ja kukaan ei kaatunut veteen.  Kokemus oli tuokin!

 

 

 

Vahasensaarella piti kulkea kilometrin verran satamaan ja kulkeminen tapahtui kurapolkuja pitkin kenkiä kantaen ja paljain jaloin.

 

 

Tarjoilut paranivat aluksella ja maittia riitti.

 

 

Muistan aina ne huonetoverini ja työkaverini kuraiset jalat, jotka aamulla pilkistivät hänen sängystään puhtaiden ja valkoisten lakanoiden välistä, kun aloimme heräillä ensimmäiseen aamuumme Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saarenmaan ja Hiidenmaan väliä liikennöivä lautta on rakennettu Kuressaaressa!

Tiistai 25.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viro vapautui neuvostomiehityksestä vuonna 1991, liittyi Natoon vuonna 2004 ja sai valuutakseen euron vuonna 2011.

 

 

Hämmästyttävää kehitystä!

 

 

Taannoisella Saarenmaan ja Hiidenmaan matkallamme hämmästyimme, kun kuulimme, että Saarenmaan ja Hiidenmaalla liikennöivä lautta – Soela – on rakennettu Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

 

 

Matkasimme Sörvanniemeen, kun heti Kuressaaren ulkopuolella näimme tieviitan, jossa luki

 

 

Baltic Workboats AS

 

Yritys sijaitsee Nasvan satamassa Kuressaaressa.

 

 

 

 

 

Saarenmaan ja Hiidenmaan välillä liikennöivä Soela-alus on aloittanut liikennöintinsä tämän vuoden huhtikuussa.

 

 

Kuljimme Soelalla Saarenmaalta Hiidenmaalle ja illalla takaisin - tässä kuvassani Soela on saapumassa Tiigrin satamaan Saarenmaalla.

 

******************

Soela on kolmas alus siinä sisaralusten sarjassa, jonka Baltic Workboats AS on rakentanut Viron Merenkulkulaitokselle.

 

 

Soelan kuljetuskapasiteetti on 200 matkustajaa ja 32 autoa.

 

 

Kaksi aikaisempaa alusta ovat valmistuneet vuonna 2015 ja ne liikennöivät manner-Viron ja Vormsien sekä Kihnun saarten välillä – Soelan sisaralusten nimet ovat Ormsöön ja Kihnu Virveen.

 

 

Kaikki kolme sisaralusta kuuluvat 45 m:n jääluokan lauttoihin ja niiden suunnittelu sekä rakentaminen on siis tapahtunut Baltic Workboats AS:n telakalla.

 

 

On hienoa, että Viron laivanrakennusteollisuus on saanut aikaiseksi mm. nämä kolme alusta, jotka palvelevat manner-Viron ja sen eri saarten välistä liikennettä!

Erityisesti pitää arvostaa, että nämä kolme alusta on suunniteltu ja rakennettu Saarenmaalla, Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hiiu Vill - toimiva vanha villatehdas Hiidenmaalla

Sunnuntai 23.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme eräs mielenkiintoisimmista vierailukohteistamme Hiidenmaalla oli…

 

 

 

 

 

… Hiiu Vill – yrityksen villatehtaaseen tutustuminen.

 

 

 

 

 

Tehdas toimii liuskekivitalossa, joka on vuonna 1841 rakennettu Vaelman kartanon heinäladoksi.

 

1950-luvulla Viron Sosialistisen Neuvostotasavallan Paikallisteollisuuden Kombinaatti perusti taloon villatehtaan.

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana tehtaassa oli aktiivista toimintaa ja kerrotaan, että tehtaan seinillä oli kuvia hyviin tuotantotuloksiin yltäneistä työläisistä.  Parhaimpaan tulokseen yltäneestä työläisestä ei kuitenkaan ollut kuvaa ja syy oli se, että tämä ”stahanovilainen” toveri ei ehtinyt valokuvaamoon, sillä niin tehokas ja työteliäs hän halusi olla.

 

 ****************

 

Vuonna 1992 Jüri Valdma ja Tiiu Valdma hankkivat yrityksen omistukseensa ja nyt he pyörittävät villatehdasta.

 

 

Valdman pariskunta esittelee mielellään tehdasta, mutta käyntimme aikana tehtaalla oli menossa mainosfilmin kuvaaminen ja se merkitsi, että tuotesuunnittelusta vastaava Tiiu Valdman oli varattuna filmintekijöiden kaitsijana.

 

 

 

 

 

Tuotannosta vastaava Jüri Valdma esitteli hyvällä suomenkielellä villanjalostusprosessia.

 

 

 

Tässä muutamia kuvia tuotantoprosessiin liittyvistä koneista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

Mainosfilmiä työstävä ryhmä oli ehtinyt jo kehruukoneelle ja tässä Tiiu Valdman esittelee tuotantoprosessia filmiryhmälle.

 

 

 

 

 

Tehtaan vanhimmat koneet ovat alkuperältään puolalaisia, jossa sellaisten valmistaminen aloitettiin jo 1860-luvulla.

 

 

Koneet ovat ilmeisen toimintavarmoja ja niihin kuulemma on edelleen saatavissa varaosia.

 

 

Koneiden yksinkertaisuudesta kertoo mm. tämä kädessäni oleva työkalu!

 

 

 

 

 

Tehtaan tuotteet myydään paikallismyyntinä suoraan tehtaalta, mutta Hiiu Vill on mukana kerran vuodessa mm. Turun Markkinoilla! En varmistanut, että onko kyseessä Turun Keskiaikaiset Markkinat.

 

 

Tuotteet ovat Tiiu Valdman suunnittelemia ja siten niillä on tietty desing-arvo.

 

 

Tiiu Valdman oli erittäin tyytyväinen, että yli nelikymmenhankinen suomalaisseurue sattui tutustumaan tehtaaseen ja ostoksille juuri silloin, kun heillä oli käynnissä yrityksen mainoskuvaus.

 

 

 

 

 

Hiiu Vill:lla on hyvät nettisivut mm. suomeksi ja sen vuoksi en tämän tarkemmin kerro yrityksen laitteista tai esim. heidän raaka-ainehankinnastaan – kannattaa tutustua nettisivuihin sekä hankkiutua Hiiu Vill:n asiakkaaksi, kun he ovat myymässä tuotteitaan Turun Markkinoilla!

 

 

Poiketkaa Hiiu Vill:n laitoksella, kun matkailette Hiidenmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"TALLINN" - kyltti Tallinnan satamassa on yhä entisensä

Maanantai 10.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Jokainen Tallinnassa käynyt muistaa tämän nimikyltin, joka toivottaa Tallinnaan saapuneet laivamatkustajat tervetulleiksi Viron pääkaupunkiin.

 

 

 

Nimikyltin muoto on säilynyt samana vuosikymmenten saatossa vaikka olosuhteet ovatkin Tallinnassa muuttuneet rajusti

 

 

Arvostan, että nimikyltin kirjasinmuoto on pysynyt samana ja sitä eivät ole päässeet runtelemaan kaikenmaailman konsultit.

 

 

Pääsin ensimmäisen kerran käymään Tallinnassa vuonna 1983 ja osaan päätellä ajankohdan siitä, että Juri Andropov oli silloin NKP:n pääsihteeri.

 

 

Andropov toimi NKP:n pääsihteerinä 2.11.1982 – 9.2.1984 ja kun käyntini Virossa tapahtui kesällä, on ajankohta helppo päätellä.

 

 

Jo vuonna 1983 nuo samat kirjaimet olivat Tallinnan sataman seinässä, joten noilla kirjaimilla on minulle ja varmaan monelle muullekin suuri tunnearvo.

 

 

Vuonna 1983 Viro eli tiukkaa neuvostomiehityksen aikaa ja siitä kertoi mm. meille Georg Ots-laivalla saapuneille se, että laivanpartaalla maahantuloa ja myös maasta poistumista valvoivat konepistoolein varustetut puna-armeijan sotilaat.

 

 

Laivan saapuessa Tallinnaan näimme sydämellisiä tervetulotoivotuksia, kun miehitysikeen alla olleet virolaiset tervehtivät saapuneita.

 

 

Vastaavasti laivan lähtiessä kohti Suomea saimme nähdä surun, ikävän ja pelon täyttämiä jäähyväisten hetkiä, kun Viroon jääneet virolaiset jättivät helliä jäähyväisiä niille sukulaisilleen ja tuttavilleen, jotka pääsivät palaamaan vapaaseen yhteiskuntaan.

 

 

Vuonna 1983 tullimuodollisuudet ja passintarkastukset saattoivat hyvinkin kestää kolme tuntia ja voin vakuuttaa, että odottaminen oli kova kokemus.

 

 

Kävin Tallinnassa neuvosmiehityksen aikana puolenkymmenkunta kertaa ja jokaiseen käyntiin sisältyi seikkailun aineksia.

 

 

Ehkä joistain tapauksista voisi joskus kertoa tälläkin saitilla – aika näyttää!

 

 

Niin, tuo tämän jutun kuva on kuvattu 5.7.2017, kun sain taas kerran saapua laivalla Tallinnaan – nyt kyseessä oli ns. kyröläismatka ja matkamme suuntautui tällä kerralla Saarenmaalle sekä Hiidenmaalle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansainvaellukset taitavat olla vasta alussa

Maanantai 3.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Tammikuun presidentinvaalien vaalitaistelut ovat kova paikka joillekin presidenttiehdokkaille, kun pitää katso totuutta silmiin niiltä kansainvaelluksilta, jotka saattavat olla todellisuutta jo tammikuussa 2018 valittavan Suomen Tasavallan presidentin kuusivuotisena toimikautena.

 

 

Kiitokset Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhaselle, joka osaa kansantajuisesti kertoa niistä tilanteista, jotka saattavat tulla ajankohtaisiksi tammikuussa valittavan presidentin vallassa ollessa.

 

 

Viime perjantaina eli 30.6.2017 lehdet kertoivat, että Italiaan rantautui viitenä edeltävänä päivänä 11.000 uutta tulijaa.

 

 

On selvää, että minkään valtion voimavarat eivät riitä tuollaisen pakolaistulvan hoitamiseen.

 

 

 

 

 

Olin paikalla, kun Keskustan puoluekokous valitsi puolueemme presidenttiehdokkaaksi Matti Vanhasen Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2016.

 

 

Sain jo silloin Vanhasen linjapuheessa kuulla siitä muuttopaineeta, joka Afrikan suunnalta kohdistuu Eurooppaan.

 

 

On suurta realismia, että Matti Vanhanen muistuttaa tästä paineesta jokaisessa tilaisuudessa, joissa hän esiintyy – viimeksi minun kuulteni Hämeenkyrössä Maisemakahvilassa 29.6.2017.

 

**************

 

Vanhanen ottaa usein esimerkiksi Nigerian, joka on Afrikan suurin valtio.

 

 

Nigerian väkiluku on nyt lähes 200 miljoonaa asukasta ja on vain vuosikymmenten kysymys, kun Nigeriassa on miljardi asukasta.

 

 

Nigerian pinta-ala on kolme kertaan Suomen pinta-alan suuruinen ja voi vain kuvitella, että miten tuollainen väkimäärä voi pysyä tuolla alueella - ei mitenkään!

 

***********

Oma lukunsa on EU:n ja Turkin välinen taakanjakosopimus siitä, että Turkki vähentää syyrialaisten Eurooppaan kohdistuvaan siirtolaisuuteen ajavia syitä maassaan.

 

 

Tiedämme Turkin monet ongelmat ihmisoikeuskysymyksissä, mutta syyrialaispakolaisten tulppaaminen Turkkiin on merkittävä vaikutuksiltaan ja siten tärkeä meille eurooppalaisille ja sitä kautta myös meille suomalaisille.

Myös tähän asiaan pitää presidentinvaaliehdokkaiden ottaa kansantajuisesti kantaa!

 

 

 

**********************

 

On pelättävissä, että suuret kansainvaellukset kohti Eurooppaa ovat mahdollisia jo nopeallakin aikataululla ja sen vuoksi on tärkeää, että tammikuussa 2018 järjestettävien presidentinvaalien ehdokkaat kertovat niistä avoimesti ja siten, että kansalaiset ymmärtävät asiat oikein.

 

 

Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen esimerkkiä toivon myös muiden presidenttiehdokkaiden noudattavan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-