Johtajien sitoutuminen muutokseen on kaiken perusta

Sunnuntai 6.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain viime torstaina osallistua tilaisuuteen, jossa kerrottiin Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen nykyvaiheesta.

 

 

Tilaisuus järjestettiin Tampereen valtuustosalissa ja se oli suorastaan innostava.

 

 

Tilaisuuden innostavuus johtui siitä, että uudistusta esitelleet johtajat kertoivat esityksillään ja olemuksellaan sitoutumisestaan uudistukseen.

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Kari Hakari kertoi, että Kuhmoinen ja Jämsä pidetään Pirkanmaan maakunnan valmistelussa mukana ainakin siihen saakka, kunnes toisin päätetään.

 

 

 

 

 

Maakuntaprojektijohtaja Jukka Alasentie puolestaan kertoi, että maakuntauudistuksessa asukkaiden vaikuttamiskeinoja ovat mm.:

 

• suorat vaalit
• aloiteoikeus
• neuvoa-antava kansanäänestysmahdollisuus
• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet
• nuorisovaltuusto
• vammaisneuvosto
• vanhusneuvosto
• vähemmistökielen vaikuttamistoimielin
• maakunnan omat osallistumismallit

 

 

 

 

 

 

Soteprojektijohtaja Jaakko Herrala kertoi, että tänä vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan maakuntien asukkaat arvostavat korkeimmalle sujuvat palvelut ja sen, että tieto kulkee ammattilaisten välillä. Tutkimuksessa todettiin, että vain 20 % piti valinnanvapautta kolmen tärkeimmän seikan joukossa.

 

 

Tulin tilaisuudessa hyvälle mielelle, sillä tunsin, että johtajien sitoutuminen on aitoa ja meillä on Pirkanmaalla mahdollisuus saada aikaan sellainen ratkaisu maakunta- ja sote-asioissa kuin todetaan tuon kolmikon vetämän uudistuksen slouganissa:

 

 

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalla."

 

 

 

**********************

 

 

Tässä esittelemäni kolmikko on nyt vetänyt vastaavia tilaisuuksia Pirkanmaalla useita ja johtaja Alasentie kertoi minulle tilaisuuden jälkeen, että muissa Suomen maakunnissa ei vastaavia tilaisuuksia ole järjestetty.  Muualla Suomessa siis tussaroidaan!

 

 

Hienoa, että pirkanmaalaisia sote- ja maakuntauudistajia ei voi syyttää ainakaan hämäläisestä hitaudesta!

 

 

No, mehän olemmekin pirkanmaalaisia ja meiltä hommat sujuvat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

9-tielle pitää saada riista-aidat kolmostieltä Turun moottoritielle saakka!

Sunnuntai 23.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie.

 

Tien pituus on 663 kilometriä.

 

 

Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä R63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään.

Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

 

Koko valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

 

 

Olin työelämässä päivälleen 40-vuotta Raisiossa sijaitsevan maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen palveluksessa ja työurani viimeiset 15-vuotta olin valtatie 9:n suurkuluttaja, sillä kävin ainakin kahdesti viikossa kotoa Tampereelta syrjä-Suomessa eli Raisiossa töissä.

 

 

Tunnen siis yhä edelleen 9-tien jokaisen mutkan sekä suoran Tampereen ja Turun välillä.

 

 

Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen 9-tie tuli tutuksi työurani aikana – Kuopiossa ja Joensuussa kävin harvemmin, mutta tunnen myös ne osuudet valtatie ysistä.

 

 

Olen kiitollinen, että en työurani aikana joutunut kertaakaan hirvi- tai peurakolariin valtatie 9:llä.

 

 

Pari kertaa kolari oli lähellä ja kerran Kylmäkoskella kolahtikin, mutta onneksi vain niin, että hirvenkarvoja jäi henkilöautoni oikeaan etupyörään.

 

 

Oikeaoppisesti hälytin poliisit paikalle ja he saapuivatkin vajaan kahden tunnin odottelun jälkeen.

 

 

Poliisien hirvikolaritutkiminen ei ollut mistään kotoisin, sillä he huhuilivat loukkaantunutta hirveä asfaltin reunalla seisoen ja huudellen sekä totesivat, kun hirvi ei vastannut, että hirvellä ei ole mitään hätää!

 

 

Yhden omakohtaisen kokemuksen lisäksi saavuin hirvi- tai peurakolaripaikalle usein, kun juuri oli kolahtanut.

 

 

Näin monia ajokyvyttömäksi hirvikolarissa mennyttä autoa, mutta yhtäkään vakavaa henkilövahinkotapausta en joutunut todistamaan.

 

 

Nyt hirvikanta ja varsinkin peurakanta on kasvanut ja saamme jatkuvasti kuulla hirvi- sekä peurakolareista, joita on sattunut valtatie 9:llä.

 

 

Kannatan ehdottomasti niitä suunnitelmia, joiden toteuttaminen merkitsisi valtatie 9:lle riista-aitojen rakentamista kolmostien ja Turun moottoritien väliselle osuudelle.

Kannatan myös niitä suunnitelmia, jolla parannetaan valtatie 9:n liikenneolosuhteita Tampereen ja Jyväskylän välillä. Paljon sillä välillä on saatu aikaan kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta parannuksia tarvitaan edelleen!

Jos valtiovalta hutlaa tarpeettomaan Tampereen ratikkaan 71 miljoonaa euroa, on kohtuullista vaatia, että mainitsemiini valtatie 9:n parannuksiin Turun ja Jyväskylän välillä satsattaisiin aluksi vaikkapa 15 - 20 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On paikka järjen käyttämiselle!

Sunnuntai 9.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäen kotimaan avustaja Sari Kujala toi maanantaina 19.9.2016 julkisuuteen paikallisen Ely-keskuksen kirjeen viljelijälle, jonka tarkoituksena oli kertoa, että viljelijän tukioikeudet on menetetty.

 

Sari Kujalan ääneen lukemana päätös kestää videolla reilusti yli minuutin ja päätös kuuluu näin:

 

 

 

Saitkos selvää?

 

 

Maaseutuvirasto eli Mavi toteaa, että se ei ota vastuuta vaikeaselkoisuudesta.

"Lauseen on kirjoittanut itsenäisesti elyssä päätöksen esittelijä ja sen on hyväksynyt päätöksen hyväksyjä. Heidän motiiveistaan en voi sanoa enempää, mutta Mavin näkökulmasta viljelijän suuntaan tuonkaltainen lause ei kyllä ole tarkoituksenmukainen. Sinänsä siinä ei ole virheitä, mutta asia kyllä hukkuu asetusten alle."

”Suurimpaan osaan niistä on ollut tarjolla paljon yksinkertaisempi versio samasta asiasta. Koska elykeskukset ovat kuitenkin tässä asiassa toimivaltaisia viranomaisia, he saavat itsenäisesti päättää millaiset perustelut päätöksiinsä kirjoittavat."

 

 

Ja sitten Mavin versio samasta asiasta:

 

 

”Maataloushallinnon rekistereissä 15.6.2015 olleiden tietojen perusteella on todettu, että vuoden 2015 tukioikeuksien haltijan tilalla oli enemmän tukioikeuksia hallinnassa kuin tukikelpoista pinta-alaa oli vuoden 2015 tukihaussa. Tukikelpoisen pinta-alan ylittävät tukioikeudet katsotaan ylimääräisiksi ja ne mitätöidään. Ylimääräiset tukioikeudet ovat mitätöityneet 16.6.2015, eivätkä ne ole enää käytettävissä vuoden 2016 tukihaussa tai tukihakuvuosina sen jälkeen. Ensisijaisesti on mitätöity tukioikeuksia, joiden arvo (Ђ/ha) on ollut alhaisin. Jos hallinnassa on ollut sekä omistettuja että vuokrattuja tukioikeuksia, niitä on mitätöity edellä mainitulla tavalla samassa suhteessa.”

 

 

Jos ja kun Ely-keskuksen vastaus viljelijälle on käsittämätön, niin eipä Mavin vaihtoehto saman asian ilmaisulle ole sen kummempi!

 

 

Kyllä Suomessa on paikka normien purkamiselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahden kaupungin "luottamushenkilöloukussa"!

Lauantai 8.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Saattaa olla harvinaista, että sama henkilö toimii kunnallispolitiikassa kahden kaupungin luottamushenkilönä.

 

 

Minä kuitenkin toimin, sillä sen lisäksi, että olen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsen, olen myös Ylöjärven kaupungissa luottamushenkilönä, koska olen jäsen Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvostossa.

 

 

Viljakkala-neuvosto osallistui Viljakkalan Seurojentalolla 10.9.2016 järjestettyyn ”Läheltä Sinulle” –tapahtumaan ja kuuntelimme viljakkalalaisten murheitä sekä mahdollisia iloja.

 

 

 

 

 

Aluksi paikalla olivat lisäkseni Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtaja Tiina Isosaari (vasemmalla) ja neuvostossa asukaslautakunnan edustajana oleva Arja Uusikartano.

 

 

 

 

 

Puoliltapäivin joukkoomme liittyi neuvoston jäsen Pentti Korhonen, joka tässä yhdessä Tiina Isosaaren kanssa.

 

 

Saamamme palaute koski viljakkalalaisten jokapäiväistä elämää ja niin olimme odottaneetkin.

 

 

Tulemme välittämään saamamme palautteen Ylöjärven kaupunginvaltuuston tietoon, jotta todelliset päättäjät saisivat eväitä päätöksentekonsa pohjaksi.

 

 

Jostain syystä Viljakkala-neuvoston materiaali on päätynyt minun huolekseni ja sen vuoksi kokosinkin Viljakkalan Seurojentalolla saamamme palautteen yhteen muistioon.

 

 

Muistio on tässä:

 

 

*****************

 

 

 

VILJAKKALA-NEUVOSTO

 

Esko Erkkilä/ee                                                             19.09.2016

 

 

 

VILJAKKALA-NEUVOSTON SAAMA KIRJALLINEN PALAUTE ”LÄHELTÄ SINULLE” TAPAHTUMASSA VILJAKKALAN SEUROJENTALOLLA 10.09.2016

 

 

 

Näin sitä tuli:

 

 

• lukittava vaja Kurjenrannan rantasauna-alueelle
• Ylöjärvi-Viljakkala- Hämeenkyrö välillä pitkän matkan pyöräilijät roskaavat tienvarsia, joten alueen asukkaat joutuvat siivoamaan roskat. Tähän muutos! Pyöräilijät jotenkin kuriin asiassa ja roskien keruuseen – organisointia. Valistusta roskaamisen estämiseksi! Esim. urheiluseurojen kautta, mihin em. pyöräilijät kuuluvat.
• paloaseman jätepiste takaisin
• Ylöjärvelle myös Ikaalisten ja Tampereen malliin ajeluja, jolloin pääsee ulkoilemaan ja näkee ympäristöä laajemmin.
• jäteaseman alasajo on aiheuttanut paljon ongelmia jätteen edelleen viemisessä. Paljon infoa jäteauton kiertämisestä tarvitaan myös vapaa-ajan asukkaille.
• Viljakkala-neuvoston kokoukseen pitää kutsua Viljakkalan alueelta valitut kaupunginvaltuutetut, jotta tieto kulkee molempiin suuntiin.
• laboratoriokokeiden esim. virtsa- ja verikokeiden otto takaisin Viljakkalaan, ettei tarvitse lähteä kauemmas.
• kuolleeksi toteaminen Viljakkalassa ettei tarvitse viedä ruumista Ylöjärvelle.
• toivon kauppaa Viljakkalan keskustaan!
• Viljakkalan nuorisotila Viliksen toiminnan jatkuvuus
• makkaranpaistokaivonrengas Haverin rannalle ja Kurjen rantaan
• kesäkioskirakennus Kurjen rantaan/ Vilkku organisoisi toiminnan

 

 

Muistiinmerkitsi

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

**********************

 

 

Huomaatte, että kovin moninaisia toiveita, huolia ja murheita on kunnan asukkailla, jotka joutuivat kohtaamaan kuntaliitoksen 1.1.2007!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Läheltä Sinulle" -tapahtuma Viljakkalan Seurojentalolla oli hieno tapahtuma!

Sunnuntai 11.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan seurojentaloyhdistys ry järjesti eilen hienon tapahtuman Viljakkalan Seurojentalolla, kun siellä järjestettiin ”Läheltä Sinulle” –tapahtuma.

 

 

Seurojentalon parkkipaikat olivat autoja täpösentäynnä ja vilkkaampaan aikaan lähiseudun tienvarret olivat täynnä asiakkaiden autoja!

 

 

 

 

 

Olin Rouvan apupoikana, kun hän oli myymässä Viljakkalan Majajärven mökkitontillamme kasvattamiamme juureksia ja muita trekoolituotteita.

 

 

 

Rouva totesi tilaisuuden jälkeen, että kerrankin saa myyjäistilaisuuden jälkeen todeta, että…

 

 

…kauppa kävi!

 

 

 

Tässä muutama kuva Rouvan osastosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry:n puheenjohtaja Outi Lähteenmäki (vasemmalla) ja sihteeri Leena Kunttu, joiden johdolla saimme kokea kaikkien aikojen parhaimman ”Läheltä Sinulle” –tapahtuman!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi hidastelu Venäjän tullissa on pahentunut?

Lauantai 16.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Palasin viime keskiviikkona neljän päivän pituiselta sotahistoria- ja kulttuurimatkalta Venäjältä.

 

 

Matkamme suuntautui Sortavalaan, Valamoon, Käkisalmeen, Taipaleenjoelle ja Viipuriin.

 

 

Kaikki oli suurin piirtein ennallaan, mutta se kiinnitti huomiota, että Venäjän tullin hidastelu on entisestään pahentunut.

 

 

Ylitimme rajan menomatkalla Niiralasta ja siellä jouduimme passintarkastuksen jälkeen noutamaan matkavaramme autosta ja kulkemaan niiden kanssa läpivalaisulaitteiston kautta.

 

 

Ihmettelimme, että edellämme kulkenut bussilastillinen joutui niin tekemään, mutta saman kohtalon koimme myös me omalla vuorollamme.

 

 

Niiralassa oli työvuorossa ainoastaan yksi Venäjän tullin ”peilimies” – mies, joka peilin avulla tarkasti autojen alustat – ja kun hänellä ei ollut minkäänlaista kiirettä, niin odotusaika Venäjän tullissa venyi kohtuuttoman pitkäksi.

 

Palasimme Suomeen Vaalimaan kautta ja myös siellä oli aistittavissa tavanomaista hitaampaa toimintaa.

 

 

Venäjä on joutunut monestakin syystä kokemaan EU-maiden pakotteita ja lienevätkö ne syynä, että hidastelu Venäjän tullissa on pahentunut.

 

 

Korostan, että rajatarkastusten lisäksi emme kokeneet pienintäkään muuta ongelmaa matkallamme.

 

 

*****************

 

En vaihtanut ennen matkaa lainkaan euroja rupliksi, sillä oletin entiseen tapaan, että raja-asemalla on mahdollisuus rahanvaihtoon.

 

 

Nyt kuitenkin ainakaan Niiralan raja-asemalla ei ole Venäjän puolella pankkia, joten rahanvaihto ei raja-asemalla ole mahdollista.

 

 

 

 

 

Hätää ei kuitenkaan ollut, sillä välittömästi rajatarkastusten jälkeen sijaitsevassa myymälässä oli mahdollista edullisten ostosten lisäksi vaihtaa euroja rupliksi.

 

 

 

 

 

Yhdellä eurolla sai 69 ruplaa ja tässä kuvassa olen havainnollistanut valuuttakurssin; vasemmalla yksi euro ja tulitikkurasian oikealla puolella 69 ruplaa.

Totuushan on se, että ostokset maksetaan sadan, viidensadan tai tuhannen ruplan seteleillä ja kolikkoruplia saadaan sitten vaihtorahoina!

 

 

 

Tutkailin Suomen Pankin virallisia valuuttanoteerauksia eiliseltä päivältä ja totesin noteerauksen olevan 70,3711.

 

 

Venäläiset kauppamiehet käyttivätkin sujuvasti kurssina 70 ruplaa yhdestä eurosta jo matkamme aikana!

 

 

Nykyisen eurolle edullisen valuuttakurssin kyllä huomaa tavallinen turistikin vaikka ostokset ovatkin hyvin pieniä.

 

 

Tullimuodollisuuksien hitaudesta huolimatta suosittelen matkustamista Venäjälle, sillä matka Venäjälle on aina elämys ja yllätyksiä täynnä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan uudet jännitteet

Keskiviikko 6.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluekokouksessa 10.6.2016 samanaikaisesti puoluekokousosanottajien valtakirjojen tarkastuksen kanssa oli mielenkiintoinen keskustelupaneeli ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

 

 

On luonnollista, että osallistuin aktiivisena seuraajana, kuvaajana ja muistiinpanojen tekijänä keskustelupaneeliin.

 

 

 

 

 

Keskustelutilaisuuden juontajana toimi kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan silloinen puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

 

 

 

 

 

Keskustelun laatu oli taattu, sillä keskusteluun osallistuivat Keskustan eduskuntaryhmän silloinen puheenjohtaja Matti Vanhanen, Euroopan parlamentin jäsen ja varapuhemies Anneli Jäätteenmäki sekä suurlähettiläs Rene Nyberg.

 

 

 

Matti Vanhanen ja Anneli Jäätteenmäki ovat kaikille tuttuja ulko- ja turvallisuuspolitiikan taitajia, mutta suurlähettiläs Rene Nyberg tarvinnee pienen esittelyn.

 

 

 

 

 

Rene Nyberg nimitettiin suurlähettilääksi Moskovaan vuonna 2000 ja vuonna 2004 hän siirtyi suurlähettilääksi Berliiniin.

 

 

Vuonna 2008 Nyberg aloitti konsulttiyritys East Office´n toimitusjohtajana – eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2013.

 

 

 

 

 

Suurlähettiläs Nyberg on yksi neljän henkilön työryhmästä, jolta Suomen Ulkoasiainministeriö tilasi arvion Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista Suomen valtion ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä – selonteko valmistui huhtikuussa 2016.

 

 

Suurlähettiläs Nybergin lisäksi työryhmään kuuluivat Mats Bergquist, Francois Heisbourg sekä Teija Tiilikainen.

 

 

Sain tuon selonteon kansanedustaja Pertti Hakaselta ja olen tutustunut siihen.

 

 

****************

 

 

Muutamia kirjauksia Vanhasen, Jäätteenmäen ja Nyberg´n käymästä keskustelusta:

 

 

 

 

 

Rene Nyberg:

 

”Kumpikaan (EU ja Nato) ei voi tehdä päätöksiä, etteivätkö ne vaikuttaisi toiseenkin.”

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäki:

 

”Kyllä jännitys näkyy Euroopan parlamentissa. Nyt keskusteluja hallitsee muuttoliikkeen hallinta EU:n ulkopolitiikassa, EU:n sisäpolitiikassa ja EU-maiden sisäpolitiikassa.”

 

”Nykyinen muuttoaalto Afrikasta on vain pientä alkusoittoa – Afrikkaan pitää saada kehitystä, sillä muuten muuttoaalto kiihtyy.”

 

 

 

 

 

Matti Vanhanen:

 

”EU tarvitsee strategian, jossa yhteispelissä ovat mukana EU, Yhdysvallat ja Kiina.”

”Afrikasta voi tulla väkeä 100 miljoonaa, mutta voi tulla 200 miljoonaa”

 

 

 

Vakavia ja isoja asioita!

 

 

 

************************

 

 

 

Tuon keskustelutilaisuuden jälkeen seuraavana päivänä valitsimme Matti Vanhasen Keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleihin ja jo tässä referoimani keskustelun perusteella olin vakuuttunut, että olemme tekemässä oikean valinnan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaaleilla on väliä!

Torstai 30.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Monesti kuulee sanottavan, että äänestämisellä ei ole merkitystä tai että vaaleilla ei ole väliä.

 

 

Hallitus julkisti eilen sote-uudistuksen päälinjat, jotka merkitsevät maamme siirtymistä maakuntaitsehallintoon.

 

 

Kuka olisi jaksanut Kataisen-Urpilaisen hallituksen synkimpinä aikoina uskoa, että Suomeen tulee maakuntamalli hallintomalliksi?

 

 

Se on kuitenkin nyt tulossa sen vaalituloksen myötä, jolla kansalaiset viime eduskuntavaaleissa äänestivät Keskustan Suomen suurimmaksi puolueeksi ja sitä kautta pääministeripuolueeksi  - vaaleilla on siis väliä!

 

 

Muistan Kataisen-Urpilaisen vallassaolon kukkeimpina hetkinä sen tyrmistyksen ja toivottomuuden, kun nämä nyttemmin rintamakarkureiksi (aiheestakin) siirtyneet vallanpitäjät rakentelivat Suomea muutaman suurkunnan Suomeksi.

 

 

Tyrmistys oli suurta esimerkiksi Tampereen kehyskunnissa, joiden hyvinhoidettu talous olisi ollut muisto vaan, jos ne olisi pakkoliitetty Tampereeseen.

 

 

Sitä kuitenkin kokoomuksen Katainen ja SDP:n Urpilainen kaavailivat!

 

 

Suuria muutoksia muistellaan useinkin tapahtuneen vuosikymmeniä sitten.  On kuitenkin paikallaan joskus muistella niitä pöhköjä suunnitelmia, joita tilapäisesti valtaannousseilla puolueilla oli muutama vuosi sitten.

 

 

Kepeät mullat Kataisen-Urpilaisen ihmeellisille kuntasuunnitelmille ja parhainta menestystä Keskustan pitkäaikaiselle tavoitteella – maakuntaitsehallinnolla, joka nyt on toteutumassa.

 

 

Vaaleilla on väliä ja äänestämässä kannattaa käydä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Cameronin venäläinen ruletti tuhosi hänen uransa, kadotti loputkin Britannian maailmanvallasta ja sai aikaan suuria haasteita Euroopan Unionille

Maanantai 27.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Kansanäänestykseen päätyminen osoittaa aina huonoa johtajuutta päättäjiltä ja nyt saamme koko EU:ssa kokea, että miten Britannian pääministeri David Cameronin heikko johtajuus aiheuttaa suuria ongelmia entiselle maailmanvallalle Englannille ja suuria haasteita EU:lle.

 

 

Uskon, että EU haasteista selviää, mutta toki se vaatii Euroopan johtajilta nyt selkeitä toimenpiteitä.

 

 

Englannin kansanäänestystä ja sen lopputulosta voidaan kuvailla monella tapaa ja eräs tapa on viitata sitä vanhaan suomalaiseen sananlaskuun, joka kuuluu näin:

 

 

Paska putoaa rattailta!

 

 

 

Toinen tapa kuvailla Englannin kansanäänestystä on se, että…

 

 

…tulitikuilla ei pidä leikkiä!

 

 

 

Englantilaisten päätös eristää itsensä muusta maailmasta on valitettava ja sillä on kauaskantoiset seuraukset.

 

 

Kansanäänestyksen tuloksena ainakin Skotlanti tulee irtaantumaan Britanniasta ja liittymään sen jälkeen itsenäisenä valtakuntana Euroopan Unioniin – toivotan Skotlannin tervetulleeksi jäseneksi Euroon kansojen joukkoon!

 

 

Englannin irtaantumisen seurauksena Euroopan Unionin pitää läpikäydä tehokas ja radikaali muodonmuutos – jäsenmaiden on huolehdittava, että yhden merkittävän jäsenmaan poistumisen pitää näkyä Yhteisön tehokkuuden kohoamisena.

 

 

Elämme suurten muutosten aikaa ja emme saa jäädä suremaan Englannin kansanäänestyksen tulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Saparopossu on suomalainen erikoisuus

Tiistai 21.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Pidämme luonnollisena, että sialla on saparo pikkupossusta teurastusikään saakka.

 

 

Näin ei ole keski-Euroopan suurissa sikatalousmaissa, vaan siellä sikojen saparot leikataan jo pieninä.

 

 

Saparon typistäminen tehdään ilman kivunlievitystä ja voimme olla varmoja, että saparon leikkaaminen ilman puudutusta tekee kipeää.  Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että saparon leikkaaminen aiheuttaa sialle pidempäänkin kipua.

 

 

Miksi suurissa sikatalousmaissa sikojen saparot leikataan?

 

 

Syynä on sikojen kärsimä stressi ja se, että stressisika puree kaveriltaan saparon poikki.

 

 

Stressiä aiheuttavat mm. liian pieni karsinatila eli ahtaus, riittämätön kaukalotila, jotta siat eivät pääse syömään yhtä aikaa vaan osa joutuu odottamaan ruuan saamista sekä ilman virikkeitä oleminen.

 

 

Kuivikkeet ovat yksi viriketekijä ja se merkitsee, että sioilla pitää olla karsinoissaan kuiviketta.

 

 

 

Suomen Sikatalousyrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö – kuvassa Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa – isännöi muutama päivä sitten saksalaista Alasaksin osavaltioparlamentin maapäivien maatalousvaliokunnan ryhmää, johon kuului 15 kansanedustajaa eri puolueista – osa edustajista oli itse sikatilallisia.

 

 

Vieraat olivat halunneet tutustua saparollisiin sikoihin ja niihinhän Suomessa pääsee helposti tutustumaan.

 

 

Saksassakin pyritään saparollisiin sikoihin ja niistä maksetaan sikafarmarille extraa sikojen hyvinvointikorvauksena 16,50 €/sika.

 

 

Summa tuntuu suomalaisista sianlihantuottajista ruhtinaallisen suurelta, mutta siitä huolimatta vain n. prosentti saksalaisista sianlihantuottajista on lähtenyt mukaan. 

 

 

Suomessa saparoiden leikkaamista ei ole merkittävästi tehty milloinkaan ja täydellinen leikkauskielto tuli voimaan jo vuonna 2002.

 

 

Olisi Suomen etu, jos saparoiden leikkauskielto tulisi voimaan koko EU:n alueella, sillä se olisi suuri edistysaskel sikojen hyvinvoinnin saralla koko EU:ssa ja se parantaisi suomalaisen sianlihan kilpailuasetelmia kotimaassa ja Suomen vientimaissa.

 

 

Tässä pointti kotimaisen ruuan puolestapuhujille ja suomalaisille EU-parlamentaarikoille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron miehittäjä hävitti vuonna 1940 Vapaussodan muistomerkin Rakveressä

Keskiviikko 25.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Puhun kokemuksesta, kun totean, että Rakveressä käydessään kannattaa varata yksi kokonainen päivä kaupunkiin tutustumiseen.  Se merkitsee, että Rakveressä pitää olla samalla matkalla vähintään kaksi yötä.

 

 

 

 

Osoitteessa L. Koidula tn, 12 A sijaitseva Vapaussodan muistomerkki paljastettiin 30. elokuuta 1925.

 

 

Patsaan kuusiportaisen betonijalustan valmisti rakennusmestari Reinhold Veigel rakennusinsinööri Ferdinand Gustav Adoffin johdolla.

 

 

Pronssivalokset tehtiin Italiassa kuvanveistäjä Amandus Adamsonin mallien mukaan.

 

 

Muistomerkin kokonaiskorkeus oli yli 8,5 m, pronssivalosten korkeus noin 2 m.

Muistomerkissä oleva teksti kuuluu näin:

Vapadussojas langennuile

eli vapaasti suomentaen "Vapaussodassa kaatuneille".

 

 

Neuvostomiehittäjät tuhosivat muistomerkin syksyllä 1940.

 

 

Nykyinen patsas, entisen patsaan kopio, paljastettiin 30. elokuuta 1992 – kahden paljastuspäivän väliä oli siis tasan 67 vuotta!

 

 

Nykyisen patsaan tekivät kuvanveistäjä Lembit Palm ja arkkitehti Kuno Raude.

Muistomerkki on korjattu vuonna 2004.

 

 

 

 

Patsaan jalustaan on kiinnitetty vuonna 1999 kivilaatta, jossa on 31 suomalaisen kaatuneen taistelijan nimet ja kivilaatan otsikkotekstinä lukee

 

 

Ensimmäinen suomalainen vapaajoukko

taisteli pohjoisrintamalla 1919

 

 

Kivilaatan allekirjoituksena on

 

 

Nurmon kunta

Lapuan kaupunki

Suomen opetusministeriö

Lapuan Viro-Suomi seura

 

 

 

Kunnia niille suomalaisille, jotka taistelivat Viron itsenäisyyden puolesta Viron vapaussodassa 1918 – 1920 ja kiitokset niille suomalaistahoille, jotka vuonna 1999 kiinnittivät kunnialaatan Viron vapaussodassa Rakveren tienoilla kaatuneille suomalaissotilaille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saparopossua kouluruokiin, vanhainkoteihin ja muihin laitoksiin!

Lauantai 9.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomessa possut saavat pitää saparonsa, mutta lähes kaikissa muissa EU-maissa sikojen saparot typistetään jo porsasvaiheessa.

 

 

Saparoiden leikkaaminen on suurissa sikatalousmaissa välttämätöntä huonojen kasvatusolosuhteiden vuoksi, sillä stressaantuneet siat alkavat syödä samassa karsinassa olevien lajikavereidensa saparoita, kun stressi painaa päälle ja jotain järsittävää pitää löytää.

 

 

Siat, joilta saparot on leikattu, ovat rujon näköisiä ja suomalaisen käsityksen mukaan ne eivät enää ole sikoja.

 

 

Pääministeri Juha Sipilä oli ottanut saparopossukysymyksen esille Pellervo-Seura ry:n vuosikokouksen yhteydessä järjestetyssä Pellervon Päivän seminaarissa viime torstaina eli 7.4.2016.

 

Lehtitietojen mukaan Sipilä oli todennut, että hallitus on valmistelemassa julkisille ruokahankinnoille yhtenäistä vaatimustasoa.

 

 

On oikein, että tuontiruualle pitää asettaa yhtä kovat tuotantotapojen vaatimukset kuin kotimaiselle, kun julkisista elintarvikehankinnoista päätetään.

 

Sipilä oli todennut seminaarissa näin:

 

"Ruuantuotannon eettiset vaatimukset ja eläinten hyvinvointi ovat maassamme maailman huippua. On kohtuullista vaatia, että tuontiruoka täyttää samat ehdot kuin kotimainen. Jos me vaadimme omilta tuottajiltamme laatua, on sitä vaadittava myös muilta."

 

 

Oikeaa puhetta pääministeriltä!

 

 

Miksi Suomessa ei tarvitse leikata saparoita sioilta?

 

 

• Suomessa karsinatilaa on riittävästi, jotta sikojen ei tarvitse kärsiä ylitiheydestä aiheutuvaa stressiä.

 

• Suomessa käytetään karsinoissa kuivikkeita, jotta sioilla on mukava oleskella karsinoissa.

 

• Suomessa sioilla on käytettävissään erilaisia ”ajanvieteleluja”, jotta sioilla ei ole tarvetta pureskella kavereiden saparoita – esim. autonrenkaat sekä erilaiset katosta sopivalla korkeudella riippuvat ajanvietevälineet ovat tavanomaisia varusteita suomalaisissa sikaloissa.

 

• Suomessa sikojen ruokintakaukalot on mitoitettu siten, että kohtuutonta kilpailua ruuan saamisessa ei esiinny.

 

 

Näistä kaikista suomalaisen sikalan erityispiirteistä johtuu, että suomalaisille sioille ei tarvitse antaa ennaltaehkäiseviä eikä akuutteihin tilanteisiin tarvittavia lääkkeitä eikä antibiootteja, joten suomalaisella sianlihalla ei tarvitse pelätä lääke- tai antibioottijäämiä.

 

 

Arvoisa lukijani!

 

 

Varmistatko Sinä sianlihaa ostaessasi ja porsaankyljyksiä ravintolassa tilatessasi, että kyseessä on possunliha, joka on saparopossua?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jo Santeri Alkio näki EU-jäsenyyden ja euron tarpeellisuuden!

Torstai 31.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta.

 

 

Äänestyspäätökseeni vaikutti oman hyvinvointini takaaminen sekä se, että halusin perhekuntamme nuorten saavan kasvaa eurooppalaisiksi Suomessa.

 

 

En ole päivääkään katunut äänestyspäätöstäni.

 

 

Suomessa käydään eriskummallista keskustelua Euroopan Uniosta eroamisen puolesta ja samat tahot intoilevat myös eroamisesta eurosta.

 

 

Haihattelua, vastuutonta ja oman populistisen henkilökuvan kiillottamista!

 

 

Erityisen vastenmielistä tämä vastuuttomuus on niiden henkilöiden – tai henkilön - osalta, joiden hyväksi minäkin olen tehnyt ruohonjuuritasolla poliittista työtä.

 

 ****************

 

Suomessa on paljon asioita, joihin pitäisi saada muutos, mutta muutoksentarpeen kärjessä eivät ole ero Euroopan Unionista tai eurosta.

 

 

Tunnen Maalaisliiton perustajan Santeri Alkion linjaukset huonosti, mutta pari asiaa häneltä tunnen ja hän on ne julkituonut 15.1.1920 julkaistussa ”Maan ääni” –lehdessä, jossa hän totesi näin:

 

 

 

”Kansojen liiton heimolaisajatuksena tulisi Euroopan niin ikään kiireesti ottaa harkitakseen kysymystä Euroopan yhdysvalloista.

 

On ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa.”

 

 

Ilmiselvästi Santeri Alkio osasi jo tuolloin nähdä Euroopan Unionin ja euron tarpeellisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Osoittaa henkilön pätevyyttä, jos pystyy kohoamaan politiikasta ja kuntabyrokraatin ympyröistä bisnesmaailman huipulle!

Lauantai 19.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Johtuu varmaan työhistoriastani, kun pidän hienona asiana, että bisnesmaailmassa ansioituneet henkilöt ryhtyvät politiikkaan.

 

 

Pääministeri Juha Sipilä on malliesimerkki bisnesmaailmassa kannuksensa hankkineesta henkilöstä, jolla on tilausta politiikassa.Toivon, että Sipilän esimerkki kannustaa bisneksen taitajia ryhtymään politiikkaan!

 

 

Politiikasta bisnesmaailmaan siirtyminen on ehkä vieläkin vaikeampaa kuin bisnesmaailmasta politiikkaan siirtyminen. Kukapa haluaisia, että esimerkiksi julkishallinnon piirissä urautuneet henkilöt siirtyisivät nykyajan haasteiseen bisnesmaailmaan!

 

 

Lyhyen ja "lennokkaan" uran politiikassa tehneet henkilöt omaavat kuitenkin mahdollisuuden siirtyä ylempää osaamistasoa vaativalla saralle eli bisnesmaailmaan.

Kerron yhden esimerkin:

 

 

 

*****************

 

 

 

Vuosina 2007-2011 Keskustan kansanedustajana toiminut Janne Seurujärvi on vast´ikään nimetty Ivalon läheisyydessä Inarissa toimivan Test Worldin yhtiön toimitusjohtajaksi.

 

 

Test Worldin kerrotaan olevan maailman huippuosaaja lumi- ja jääratojen tekijänä sekä erityisesti renkaiden tuotekehitys- ja tyyppihyväksyntätestauksessa. Indoor-sisätestihallit mahdollistavat testaamisen luonnonlumella 12 kuukautta vuodessa.

 

 

Syyskuussa 2015 yritys myytiin brittiläiselle Millbrook Groupille, jonka pääasiakkaita ovat autonvalmistajat ja muut ajoneuvoalan yritykset.

 

 

Millbrook Group ilmoittaa olevansa maailman johtava ajoneuvojen testaus-, validointi- ja teknisten palveluiden toimittaja autoteollisuudelle, kuljetusalalle, rengasvalmistajille, petrokemian teollisuudelle ja turvallisuusalalle.

 

 

Konsernin suomalaisen tytäryhtiön toimitusjohtajana Seurujärven tehtävä on kasvattaa Millbrookin ajoneuvojen ja renkaiden talvitestausliiketoimintaa. Seurujärvi nousee myös Millbrookin johtoryhmän jäseneksi.

 

 

Arvostan Janne Seurujärveä ja hänen urakehitystään, sillä perin harvoin politiikan parista ja kuntabyrokraatin hommista pystytään nousemaan bisnesmaailman kärkipaikoille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa

Lauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.

 

Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.

 

 

Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.

 

 

Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.

 

 

Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!

 

 

Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!

 

 

Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:

 

 

• Eteläinen                                     1,370
• Harju                                           1,296
• Messukylä                                   1,500
• Tuomiokirkko                             1,448
• Hattula                                         0,478
• Hauho                                          0,467
• Hämeenlinna-Vanaja                 0,880
• Kalvola                                        0,429
• Lammi                                         0,471
• Tuulos                                          0.455
• Akaa                                             0,593
• Kangasala                                   0,818
• Lempäälä                                    0,778
• Pälkäne                                        0,474
• Sääksmäki                                   0,741
• Urjala                                          0,421
• Vesilahti                                       0,467
• Hausjärvi                                     0,526
• Janakkala                                    0,630
• Loppi                                           0,526
• Riihimäki                                     0,758
• Asikkala                                      0,526
• Hollola                                         0,815
• Joutjärvi                                      0,826
• Keski-Lahti                                 0,935
• Kärkölä                                       0,467
• Laune                                          0,880
• Nastola                                         0,682
• Orimattila                                    0,593
• Padasjoki                                     0,400
• Salpausselkä                                0,727
• Jämsä                                           0,741
• Kuhmoinen                                 0,400
• Mänttä-Vilppula                         0,522
• Orivesi                                         0,565
• Ruovesi                                        0,368
• Hämeenkyrö                               0,522
• Ikaalinen                                     0,474
• Jämijärvi                                     0,333
• Nokia                                           0,818
• Pirkkala                                       0,667
• Ylöjärvi                                       0,848
• Forssa                                          0,630
• Humppila                                    0,400
• Somero                                        0,478
• Tammela                                     0,474
• Ypäjä                                           0,400

 

Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.

 

 

Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.

 

 

-Esko Erkkilä-

Eero Heinäluoma: "Eduskunnan puhemies on parlamentarismin ylin valvoja"

Perjantai 29.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan UKK-Seura järjesti eilen Tampereen Vanhan Kirjastotalon luentosalissa mielenkiintoisen tilaisuuden, kun se oli saanut vierailevaksi luennoitsijaksi miehen politiikan huipulta eli kansanedustaja Eero Heinäluoman.

 

 

Olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Esityksensä aluksi edellisellä vaalikaudella eduskunnan puhemiehenä toiminut Heinäluoma mainitsi, että on mukava puhua, kun neljään vuoteen ei saanutkaan puhua!

 

 

Eero Heinäluoma totesi, että Suomen eduskunta on maailman viiden vahvimman parlamentin joukossa – vahvin Heinäluoman mukaan on Yhdysvaltain kongressi.

 

 

Heinäluoma vieraili puhemiesaikanaan monien maiden parlamenteissa ja hän kertoilikin mielenkiintoisia havaintojaan erityisesti Ison-Britannian sekä Ruotsin parlamenteista ja niiden asemasta maidensa päätöksentekojärjestelmässä.

 

 

Kysyin Heinäluomalta tilaisuuden kysymysosiossa hänen kokemuksistaan Viron parlamentista eli Riigikogusta.

 

 

Heinäluoma kertoi tuntevansa Riigikogua heikosti, mutta totesi, että sen asema on heikompi kuin Suomen eduskunnan.

 

 

 

 

 

 

Eero Heinäluoman esitys oli mainio oppitunti parlamentarismiin, eduskuntatyöskentelyyn ja moniin politiikan kysymyksiin, joita ei tavallisesti tule pohtineeksi.  Seuraavassa muutamia seikkoja, joita kansanedustaja Heinäluoma selosti:

 

• eduskunnan hajottaminen ja uudet vaalit ovat ”kolmen lukon takana”
  • pääministerin perusteltu aloite
  • eduskunnan pitää todeta asia ja yhtyä pääministerin perusteltuun aloitteeseen
  • presidentin hajottamispäätös ja päätös uusien vaalien järjestämisestä

• jos presidentti ja hallitus ovat jostain asiasta erimielisiä, on ratkaisuna se, että hallitus antaa eduskunnalle selonteon ja eduskunta päättää sen jälkeen koko asian = ei ole siis samantekevää, kenelle eduskuntavaaleissa äänensä antaa!

• näkökohtia puhemiehen roolista
  • puhemies on parlamentarismin ylin valvoja
  • puhemiehen pitää tietoisesti ajatella eduskunnan aseman säilyttämistä
  • puhemiehen valta on piilevää, menettelytapoihin perustuvaa
  • puhemiehen etiikka vaatii, että päätöksiä edeltää riittävän pitkät käsittelyajat
  • puhemies on koko eduskunnan puhemies

 

 

 

 

 

 

Heinäluoman näkemyksiä eräistä kysymyksistä – näkemykset eivät ole puoluepoliittisia

 

• eduskunnan kyselytunti on tietyllä tavalla ”opposition kyselytunti”
  • kun demarit viime kaudella valittivat Heinäluomalle, että he saavat esittää liian vähän kysymyksiä kyselytunnilla, niin Heinäluoma oli vastannut ”hommatkaa itsenne oppositioon”!

• presidentin syrjäyttäminen EU-päätöksenteosta ei ollut hyvä asia
  • nyt presidentin kyky johtaa maan ulkopolitiikkaa heikkenee, kun hän ei osallistu EU-politiikkaan

• pääministerillä on liikaa tehtäviä ja se merkitsee, että pääministerin valta valuu avustajille

• jos hallitus jättää työnsä kesken, niin pitää etsiä uusia hallituskokoonpanoja – ei hajottaa eduskuntaa

• Heinäluoma on edustuksellisen demokratian kannattaja ja ei pidä kansanäänestyksiä hyvänä ratkaisuna
  • päättäjällä pitää olla tietoa

• Heinäluoma kaipaa komiteatyöskentelyä hyvänä tapana valmistella ja käsitellä asioita
  • EH pitää ruotsalaista ”diskuteeraamista” hyvänä

 

 

 

 

 

 

Pitkänä miehenä Heinäluoma totesi hymysuin, että koolla on merkitystä vaikka hän nyt tarkoittikin hallituksen ja opposition voimasuhteita.

 

Heinäluoman mielestä hallituksella pitäisi olla edustajia enemmän kuin 105, mutta ei mielellään yli 150!

 

 

Ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta Heinäluoma totesi, että hallitus ajaa tällä vaalikaudella läpi maakuntahallinnon, mutta sote-ratkaisun osalta hän ei ollut niin varma!

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Pirkanmaan UKK-seuralle, sen puheenjohtaja Antti Juvalle ja erityisesti Eero Heinäluomalle mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Teurastamon paikalle eläintarha ja eläintarhan paikalle Tampere-talo!

Lauantai 9.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus Tampereen keskustan välittömässä läheisyydessä Yliopistonkadulla.

 

 

Harvat kuitenkaan tuntevat paikan lähihistoriaa.

 

 

Paikalla oli Tampereen Teurastamo, kunnes samalle paikalle perustettiin eläintarha.

 

 

Eläintarha toimi vuodesta 1964 vuoteen 1972 ja sen kuuluisimmat asukkaat olivat Tam ja Pere –nimiset leijonat.

 

 

Leijonanpennut olivat Tampereen puolalaisen ystävyyskaupungin Lodz´n lahja Tampereelle – Lodz on ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta 1958 alkaen.

 

 

**************************

 

Entisen teurastamon ja entisen eläintarhan paikalle Sorsapuiston äärelle valmistui vuonna 1990 Tampere-talo.

 

 

Talo maksoi aikoinaan 307 miljoonaa markkaa eli n. 50 M€.

 

 

 

 

 

Tampere-talon sisäänkäynti.

 

 

 

 

 

 

Syyshortensioiden ystävänä arvostan, että Tampere-talon kaikilla puolilla on rehevät ja hyvinhoidetut syyshortensiakasvustot – jo niiden vuoksi kannattaa tehdä kävelylenkki Tampere-talon ympäri syys…lokakuussa!

 

 

 

 

 

Tampere-talolla on vuodesta 1990 alkaen ollut neljä johtajaa ja heistä kolmen ensimmäisen kuvat ovat Tampere-talossa kunniapaikalla (valitan kuvieni heikkoa laatua, sillä lasipäällyste muotokuvien päällä heijasteli kiusallisesti):

 

 

 

 

 

 

Carl Öhman 1990 – 1997.

 

 

Öhman oli vuosina 1973 – 1997 naimisissa Marjatta Leppäsen kanssa.

 

 

 

 

 

 

Kaarina Suonio 1997 – 2004.

 

 

Suonio oli kulttuuriministerinä Kalevi Sorsan kolmannessa hallituksessa ja opetusministerinä Sorsan neljännessä hallituksessa vuosina 1982 – 1986.

Hämeen läänin maaherrana Suonio toimi 1994 – 1997.

 

 

 

 

 

 

Kalervo Kummola 2004 – 2011.

 

 

Kummolalla on meriittejä niin paljon, että niitä ei kannata edes yrittää luetella.

 

 

Saatan olla jonkinlainen vara-Kummola, sillä minua on ainakin kahdesti kommentoitu jääkiekko-ottelun aikana miesten vessassa, että kato perkele Kummola!  Kerroin tämän joskus Kummolalle ja hän totesi, että ristinsä se on sullakin!

 

 

 

Nykyisin Tampere-talon johtajana on Pauliina Ahokas, mutta luonnollisesti hänen muotokuvaansa ei vielä ole Tampere-talossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen valtionvelka ylitti eilen 100 miljardia euroa!

Perjantai 27.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen tasan tarkkaan tietoinen, että Suomen valtiovelka ylitti tasaisen velkaantumistahdin mukaan eilen iltapäivällä 100 miljardia euroa, mutta valtion velanmaksu- ja velanottorytmiikan mukaan ehkä juuri eilen ei niin tapahtunutkaan.

 

 

Velanmaksu- ja velanottorytmiikan vuoksi sata miljardia valtionvalkaa ylittyi todellisuudessa ehkä jo joitakin päiviä sitten tai sitten se tapahtuu todellisuudessa lähipäivinä.  Oleeellista on kuitenkin se, että sadan miljardin euron suuruinen valtionvelka täyttyi tai täyttyy näinä päivinä.

 

 

 

 

 

 

...yhdeksänkymmentäyhdeksänmiljardia-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän-miljoonaaneljäsataakaksikymmentäyhdeksän-tuhattaneljäsataakahdeksankymmentäkuusi euroa ja neljäkymmentäyhdeksän senttiä.

 

 

 

 

 

 

Eilen illalla Suomen valtionvelka oli klo 22.46 peräti...

...satamiljardianeljämiljoonaakolmesataa-kaksikymmentäkaksituhattakuusisataa-neljäkymmentäviisi euroa ja neljä senttiä!

 

 

 

***************

 

 

 

On hämmästyttävää, että oppositiossa oleva SDP haluaa edelleen ksvattaa Suomen velkamäärää!

 

 

 

Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen.

 

Viime vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Jokainen meistä on velkaantuneempi kuin koskaan ennen.

 

Yhä suurempi osa veroistamme menee velan korkojen maksamiseen eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti ja maksajia on yhä vähemmän.

 

Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?

 

 

 

Kysyy

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tanssipaikka, Kansanhuolto, Säästöpankki, kansalaiskoulu ja paljon muuta

Lauantai 14.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupailin eilen, että ehkä joskus muistelisin Viljakkalan Seurantaloon eli Viljakkalan Maamiesseurantaloon liittyviä muistoja ja se hetki on jo tänään.

 

 

Viljakkalan Maamiesseurantalo oli vilkas tanssipaikka 1930- ja aina 1950-luvulle saakka.

 

 

Olen tutkaillut sukuni synkkiä tapahtumia 1930-luvulta Turun Maakunta-arkistossa Ikaalisten käräjäoikeuden päätöksistä ja sieltä olen todennut, että Viljakkalan Maamiesseuratalo on ollut ”suosittu” paikka, josta on monia käräjäoikeuden päätöksiä.

 

 

Tavallisin oikeusjuttu on, kun maamiesseurantalolla on ollut tappelunnujakoita, mutta vieläkin yleisempi aihe oikeusjutuille on ollut ”alkoholin luvaton hallussapito huvipaikalla”.

 

Miehet ovat tuoneet omia pullojaan tansseihin, piilottaneet ne huvipaikan takana olleisiin halkopinoihin, käyneet niistä illan aikana naukkailemassa ja jääneet kiinni naukkailemisistaan! Häkkihän siitä on heilahtanut sakkojen muodossa!

 

 

 

 

 

Niiltä ajoilta periytyy, että Seurojentalolla on yhä edelleen putka!  Toki putka on nykyisin vain muisto menneiltä ajoilta, mutta nähtävyys se edelleen on.

 

********************

 

Viljakkalan Kansanhuolto toimi Maamiesseurantalolla ja sieltä viljakkalalaiset saivat osokorttinsa.

 

 

Muistan, kun Viljakkalan Säästöpankki toimi Maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

 

 

Pankinjohtajan huoneen kynnyksellä on yhä edelleen nähtävissä kuluneet saappaanjäljet, jossa lainaa pyytämään tulleet asiakkaat odottivat pankinjohtajan puheille pääsemistä – tässä olen mallina ”kenkäjalkaisena” noissa jalanjäljissä!

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana oli tuolloin Arvo Monkala – josta minulla ei ole muistikuvaa.

 

 

 

 

 

 

Monkalan seuraaja oli Hugo Salvas, josta minullakin jo on muistikuvia – oikeastaan kyse on tuoksumuistikuvasta, sillä Salvas poltti sikaareja ja hieno sikaarintuoksu leijaili säästöpankin yleisötiloissakin!

 

 

 

*******************

 

 

Omakohtainen kokemus Viljakkalan Maamiesseuratalosta on vuodelta 1960, jolloin sain suorittaa kansalaiskoulun maamiesseuratalolla.

 

 

 

 

 

 

Poikien käsityöluokkana oli maamiesseuratalon sali, jossa tässä kuvassa on menossa myyjäiset.

 

 

 

 

 

 

Pölyisessä puutyöluokassa oli jo silloin tämä Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” –maalauksen kopio, joka yhä edelleen on samalla paikalla.

 

 

 

Seurantalon remontin eräs rahankeräyskeino oli se, että talon tuoleja kunnostettiin talkoovoimin ja niitä ”myytiin” siten, että antamalla lahjoituksen sai itselleen hopealaatalla nimikoidun tuolin – osallistuin aikoinaan kampanjaan ja nyt minulla sekä Rouvalla on salissa oma yhteinen nimikoitu tuoli!

Tuoleja on salissa niin paljon, että en ole milloinkaan osunut "omalle tuolilleni" mutta olen vakuuttunut sen olevan tuolien joukossa!

 

 

Kiitokset sille harvalukuisalle talkoojoukolle, joka on saanut Viljakkalan Seurojentalon hienoon kuntoon – heidän työnsä jatkuu, sillä tiedän, että tavoitteena on saada taloon maalämpö!

 

 

 

-Esko Erkkilä-