Joulukaurojen tarjoaminen Vappu-hevoselle merkitsi, että Isäni ei tavannut Joulupukkia

Maanantai 24.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tänään on Jouluaatto ja on paikallaan muistella menneitä Jouluaattoja.

 

 

Vaikka olenkin pienen maalaistalon poika vaatimattomista oloista, niin lapsuuden Jouluaattoihini kuului Joulupukin vierailu.

 

 

Meillä on aina lapsuudessani ollut hevonen ja sen avulla tehtiin raskaimmat maatalouden työt.

 

 

Lapsuusaikojeni hevosena meillä oli täysmusta Vappu-hevonen ja myöhempinä vuosina ”tavallisen” värinen Tyttö. Vapulla oli Poju-niminen orivarsa ja muistan hämärästi, kun Poju menetti pihanurmikolla kalleimpansa eli siitä tehtiin ruuna.

 

 

Se on raakaa peliä kun hevoset nai, siinä tanner jyskää ja aitaa kaatuu, kirjoitti Väinö Linna Tuntemattomassa sotilaassa. 

Raakaa peliä oli myös se, kun Poju salvettiin.

 

**********

 

Mutta piti kirjoittaa siitä, kun meillä kävi Joulupukki!

 

 

 

Isä piti hyvän huolen hevosistaan ja eräs esimerkki siitä oli se, kun hän Jouluaatto-iltana lähti antamaan kauroja Vapulle.

 

 

Meillä lapsilla oli suuren harmituksen aiheena se, kun Joulupukki poikkesi meillä juuri silloin, kun Isä oli tallissa tarjoilemassa Vapulle joulukauroja eli Isä ei milloinkaan varhaislapsuutemme aikana nähnyt Joulupukkia.

 

 

Tai saattoivatpa pihamaalla kohdatakin, kun Joulupukki meni ovesta ulos ja Isä oli tulossa tallista sisälle!

 

 

********************

 

 

No, kyllä Isä toki myöhemmin tapasi Joulupukin meillä pirtissäkin.

 

 

Tätini asui meillä naapurissa miehensä Uunon kanssa ja joskus Jouluaattona Aino-tätini saapui meille, mutta Uuno oli kuulemma vielä jäänyt kotiin.

 

 

Hetken kuluttua eteisessä kopisteltiin ja Joulupukkihan sieltä oli saapumassa.

 

 

Joulupukki oli vähän heikossa kunnossa, sillä hän kaatui joulukuusemme juurelle, mutta siitä huolimatta joululahjat tulivat jaettua.

 

 

Joulupukin heikohko olo jatkui ja hänet saateltiin porukalla käsikynkkää eteiseen ja edelleen ulos.

 

 

Hetken kuluttua Uunokin saapui ja myös hän oli hieman huonossa kunnossa ja me lapsetkin huomasimme, että kummisetämme oli ”astunut korkin päälle”!

 

 

Sen pituisia ja tosia nämä joulumuistot lapsuudenajan Joulupukeista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Taas kuljemme kohti kevättä ja kesää!

Sunnuntai 23.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilen lauantaina 22.12.2018 - tarkalleen klo 00.23 - oli Talvipäivän seisaus.

 

 

Päivä alkoi heti Talvipäivän seisauksen jälkeen pidentyä ja todellisuudessa eilinen oli jo pari sekuntia pidempi kuin perjantai ja tämä johtui siitä, että Talvipäivän seisaus oli melkein heti vuorokauden vaihtumisen jälkeen.

 

 

******************

 

 

En lannistunut vuoden pimeimmälle hetkelle, vaan laitoin valaistukset päälle eri huoneissa, lasiverannalla sekä myös ulkona ja näin halusin selättää vuoden pimeimmän hetken.

 

 

Tässä kuvakimara, jonka julkaisin facebookissa eilen klo 0.23:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nyt menemme vauhdilla kohti kevättä ja kesää, sillä suomalainen sananlasku toteaa päivän pitenemisestä näin:

 

”Jouluna on päivä jo kukonaskelta pidempi ja Tapanina hullukin sen huomaa.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Munamiehenvalan tekeminen oli haastava juttu!

Lauantai 22.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Kananmunantuotanto ja sen kiinteä seuranta olivat nelikymmenvuotisen työurani aikana tärkeä osa työstäni, sillä olihan työnantajani pitkät ajan maamme johtava kananrehujen valmistaja.

 

 

Kananmunatuotanto on Suomessa pysynyt jo pitkät ajat tasolla 70 – 75 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

 

Viime vuonna Suomen kanamäärä oli 3,9 milj. kanaa ja se määrä tuotti kananmunia 73,5 miljoonaa kiloa.

 

 

Kananmunien kulutus viime vuonna oli 66,7 miljoonaa kiloa, joten kananmunien omavaraisuusaste oli tasoa 112 % eli vientitoimintaa tarvittiin jonkin verran.

 

 

Mutta piti kirjoittaa siitä munamiehenvalasta!

 

 

Kaikkien kananmuna-alalla toimivien ja agribisneksessä mukanaolevien piti uransa jossain vaiheessa tehdä munamiehenvala.

 

 

Munamiehenvala tehtiin koulutustilaisuuksien ja yhteispalaverien yhteydessä – useinkin saunailloissa ja siinä vaiheessa, kun oli päästy vapaamuotoisen ohjelman ja virvokkeiden pariin.

 

 

Munamiehenvalassa tuore ja keittämätön kananmuna laitetaan suuhun ja murskataan hampailla, jotta kananmunan hienoa makua pääsee nauttimaan.

 

 

Muutama päivä valanteon jälkeenkin poskista yhä löytää kananmunankuoria, mutta niistä tietää, että munamiehenvala on onnistuneesti tullut tehtyä.

 

 

Onneksi en missään vaiheessa ollut esimerkiksi siipikarjanrehujen tuotepäällikkö, sillä sen tehtävän hoitamisen luontaisetuihin kokemukseni mukaan kuului munamiehenvalan uudistaminen monien tilaisuuksien yhteydessä!

 

 

***********************

 

 

Suomessa munamiehenvalan suorittaminen oli silloin ja on yhä edelleen turvallista, sillä suomalaisessa kananmunassa ei ole milloinkaan tavattu munansisäistä salmonellaa.

 

 

Samaa turvallisuutta ei ole kuin ehkä Ruotsissa, mutta esimerkiksi Tanskassa ja Saksassa tilanne on tyystin toinen – puhettakaan eteläisen Euroopan maiden kananmunista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt tuli järkeä luomukeskusteluun

Torstai 20.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut maatalouden ja kotieläntalouden luomukeskustelua siitä alkaen, kun luomulla ratsastaminen ja luomulla rahastaminen alkoi.

 

 

Kotimaisen luomun lisäksi sain työelämässä seurata myös eurooppalaista luomuvouhotusta.

 

 

Surkein eurooppalaiseen ja kotimaiseen luomuvouhotukseen liittyvä tapaus oli se, kun eräs kilpaileva rehualan yritys toi Suomeen pienen erän – noin 500 tonnia – romanialaista luomurapsipuristetta.

 

 

Milloinkaan ei ennen ja ei myöskään sen jälkeen ole Suomeen tuotu niin salmonellapitoista rehuseosten raaka-ainetta, kuin oli tämä romanialainen luomuna myyty rapsipuriste-erä.

 

 

Muistelen, että erästä taidettiin löytyy viitisenkymmentä salmonellapitoista eränäytettä.

 

 

******************

 

 

Kuluvan viikon alussa sai laajaa huomiota tutkimus, jonka lopputulema oli, että luomuviljelyllä on suurempi haitallinen ilmastovaikutus kuin tavanomaisella viljelyllä.

 

 

Luomun suurempi ilmastorasitus perustuu sille, että pienten luomusatojen vuoksi luomupinta-alaa tarvitaan paljon enemmän kuin tavanomaisessa viljelyssä, jotta päästään samaan satomäärään.

 

 

Asia on yksinkertainen, sillä maailman väestö tarvitsee satotonneja, koska viljelyksessä olevat hehtaarit eivät kenellekään takaa riittävästi ravintoa.

 

 

Alhaiset luomusatomäärät per hehtaari merkitsevät globaalisti sitä, että luomuviljelyalan kasvaminen vaatii sademetsien lisääntyvää raivaamista tropiikissa, jotta saisimme maailman kansat ravittua.

 

 

Kiitän professori Stefan Wirsenius´ta Chalmersin teknillisestä korkeakoulusta, joka julkaisi tutkimustuloksen ja kiitän myös niitä maatalousalan lehtiä sekä muita julkaisuja, jotka kertoivat meille monille toki tiedossa olleen asian!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Haapahake tukilastan raaka-aineena

Keskiviikko 19.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa puhutaan paljon puun uusista käyttömahdollisuuksista ja erityisesti siitä, että puu voi olla raaka-aineena monissa korkean teknologian toiminnoissa.

 

 

Minulla on viime päiviltä kokemusta puuraaka-aineen käyttämisestä lääketieteessä tai olisiko realistisempaa todeta, että kuntouttavassa toiminnassa.

 

 

Olen varmaan ollut liian aktiivinen tietokonehiiren käyttäjä, sillä ”hiirikäteni” ranteessa on ilmennyt rannekanavaoireyhtymää eli oikean käteni peukalo ei ole täysin kunnossa.

 

 

Lääkäri määräsi siihen öisin pidettävän rannetuen ja rannetuen käyttäminen ei ole ainakaan pahentanut oireita.

 

 

 

 

 

Minulle on nyt muovailtu kaksikin rannetukea, joita käytän öisin.

 

 

Entisaikaan – olen murtanut ranteeni kuluneiden vuosikymmenten aikana kahdestikin – rannetuki tai oikeastaan rannekipsaus tehtiin kipsivaloksena, mutta nykyisin ainakin rannetuet valmistetaan haapahakkeesta valmistettuja ohuita levyjä muovailemalla.

 

 

Haapahakkeesta valmistetut levyt muotoillaan aluksi rannetuen kokoiseksi ja sen jälkeen levyä kuumennetaan eräänlaisessa mikroaaltouunissa.

 

 

Mikroaaltouunilämmityksen jälkeen haapahakkeesta leikattu levy muotoillaan ranteeseen sopivaksi ja siinäpä rannetuki alkaakin olla valmis.

 

 

Luonnollisesti rannetuki pehmustetaan ja siihen kiinnitetään tarranauhat, joilla rannetuki voidaan iltaisin kiinnittää paikoilleen.

 

 

Suomalaisittain on harmillista, että rannetuen ja varmaan moneen muuhunkin tukemiseen tarvittavien tukien ja ”kipsauskaukaloiden” muotoiluun tarvittavien haapahakkeesta valmistettavien tarvikkeiden vaatima haapahake on alkuperältään virolaista!

 

 

Onko suomalainen haapahake muka liian kallista vai eikö sitä ole saatavilla?

 

 

Valmistetaanko rannetukiin ja kipsauskaukaloihin tarvittavat haapahakelevyt Suomessa vai ovatko nekin tuontitavaraa?

 

 

Vastaukset vinkkinä asiasta kiinnostuneille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On huolehdittava sopimusvaiheessa, että maakaapeloinnista ei tule yksityistielle ikuinen riesa!

Sunnuntai 16.12.2018 - -Esko Erkkilä-

 

Pirkanmaan Metsäkeskus järjesti Hämeenkyrössä yksityisteiden hoidosta vastaaville ja yksityistieasioista kiinnostuneille koulutustilaisuuden 12.12.2018.

 

 

Olen tieosakkaana viidessä yksityistiessä sekä yhdessä metsäautotiessä ja niiden lisäksi Rouva on osakkaana kahdessa yksityistiessä. Osakkuuksien lisäksi olen toimitsijamiehenä yhdessä noista yksityisteistä, joiden osakkaana olen.

 

 

Oli siis luonnollista, että hakeuduin koulutustilaisuuteen.

 

 

Saimme koulutustilaisuudessa – yksityistieillassa – paljon tietoa ja tässä jutussani teen pintaraapaisun siihen problematiikkaan, joka liittyy asiaan, kun sähköyhtiö haluaa asentaa kaapeleita yksityistien alueelle tai sen välittömään läheisyyteen.

 

 

 

 

 

Yksityistien näkökulmasta asiaa selvitteli tuvantäyteiselle yleisölle sastamalalainen tieisännöitsijä Kari Äikäs, jolla on vankkaa kokemusta sellaisten yksityisteiden isännöinnistä, joille on tehty maakaapelointeja.

 

 

Seuraavassa jonkinlaista muistilistaa yksityisteiden toimitsijamiehille, yksityisteiden hoitokunnille ja yksityisteiden isännöitsijöille, kun kaapeliyhtiö haluaa hyödyntää yksityistien ojia tai yksityistien välitöntä läheisyyttä maakaapelin asentamiseen.

 

 

• toimitsijamiehen tai hoitokunnan ei koskaan pidä antaa maakaapelin asennuslupaa itsenäisesti vaan aina on kutsuttava koolle tiekokous. Vasta tiekunnan kokouksen päätösten perusteella toimitsijamies tai tiehoitokunta voivat allekirjoittaa sopimuksen

• tiekokouksen koollekutsumisesta aiheutuneet kustannukset pitää sopia kaapeliyhtiön maksettaviksi (kokouskutsut, tilavuokrat, tiedotuskirjeet, yms. kustannukset)

• yksityistien ei milloinkaan pidä hyväksyä kaapeliyhtiön tarjoamia valmiita sopimuslomakkeita, sillä jokainen tapaus vaatii yksilöllisen sopimuksen

• sopimuspaperin pitää olla yksinkertainen ja siinä on selkeästi sovittava verkonhaltijan ja myös tiekunnan vastuut sekä velvoitteet

• sopimus on aina tehtävä verkonhaltijan tai verkonhaltijan valtuuttaman tahon kanssa – missään tapauksessa sopimusta ei pidä allekirjoittaa esim. sen kaivinkoneyrityksen kanssa, joka huolehtii kaapelointityön tekemisestä käytännössä

• sopimukseen pitää sisältyä kohta, että verkon omistaja vastaa kaikista kustannuksista, jos kaapeli joskus joudutaan esim. tien korjauksen tai tienparannuksen vuoksi kaivamaan ylös. Verkonhaltijan pitää maksaa kustannukset, jos kaapeli vaurioituu tien perusparannuksessa

• verkonhaltijan mahdolliset veloitusperusteet esim. kaapeloidun linjan tilapäisestä jännitteettömäksi tekemisestä, on torjuttava

• kaapelin näyttäminen pitää olla ilmaista koko maakaapelin elinkaaren ajan

• verkonhaltijan pitää asentaa maakaapeli siten, että tiekunnan jälkikäteen suorittamat liikennemerkkien asennukset ja mahdolliset kaiderakenteet ovat mahdollisia

• kaapeloinnissa tierummut pitää kiertää riittävän kaukaa, jotta tien leventäminen ja tierumpujen vaihtaminen voidaan tehdä turvallisesti. ”Riittävän kaukaa kiertäminen” merkitsee usein, että maakaapeli joudutaan kaivamaan yksityistiealueen ulkopuolelle ja on luonnollista, että näissä tapauksissa verkkoyhtiön sopimuskumppanina ei ole yksityistiekunta vaan maanomistaja

• jos tielinjalta joudutaan tekemään koukkauksia peltojen kohdalla, on sopimuksessa erikseen sovittava, että salaojille ei saa aiheuttaa vahinkoja

• sopimuksessa pitää selkeästi sopia molempien osapuolten yhteyshenkilöt ja tältä osin sopimusta on tarvittaessa päivitettävä

 

 

Tässä esittämäni seikat ovat vain osa niistä asioista, jotka pitää sopia sopimuksessa.

 

 

Sopimuksessa on sovittava riittävä sopimusmaksu, jolla katetaan kaapeloinnista aiheutuneet hallinnolliset ja pienet ylimääräiset kulut, joita aiheutuu mm. siitä, kun kaapelia pitää varoa.

 

Maakaapelointi ei saa estää tieosakkaiden pääsyä pelloilleen tai metsään ja myös sen takaamiseksi sopimukseen pitää laatia tätä koskeva kohta. Pelloille pitää päästä viljelylohkokohtaisesti ja metsään riittävän tiheään sovittujen ylittämispaikkojen kautta.

Tärkeää on, että sopimuksessa sovitaan kaapelikaivannon syvyydeksi vähintään metri! Tässä on menetelty yksityisteiden kannalta monesti huolimattomasti, kun maakaapelikaivannon syvyydeksi on sovittu vain 70 senttiä! Useinkaan toki ei ole syvyydestä sovittu mitään, mutta verkonhaltijan edustajat ovat jättäneet kaivannon aivan liian matalaksi.

 

 

Yksityistien tiekokouksen pitää päätöstä tehdessään tiedostaa, että maakaapelointi merkitsee vähintäänkin 50 vuoden, mutta ilmeisesti pidemmänkin ajan sitoutumista verkkoyhtiön kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön.

Verkkoyhtiöiden suorittamat maakaapeloinnit maanteiden ja yksityisteiden "ojanpenkoille" tulevat lähiaikoina lisääntymään ja toivon, että tässä esittämistäni seikoista on apua, kun yksityistiekunnat joutuvat vastamaan verkkoyhtiöiden esityksiin yksityistiealueiden hyödyntämiseen maakaapeloinnissa!

 

 

Toisaalta on paikallaan muistaa, että maakaapelointi yleensä parantaa tieosakkaiden sähköturvallisuutta ja sähkönsaannin varmistumista kaikissa olosuhteissa, joten verkkoyhtiö kannattaa nähdä ja kokea aitona yhteistyökumppanina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Niiden sotainvalidien joukko on jo nyt pieni, joille olemme kunniavelkaa

Perjantai 14.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenenä kuulla, kun…

 

 

 

 

 

 

Asia on minulle tärkeä, sillä edesmennyt isäni oli sotainvalidi, kun hän haavoittui sotien aikana kahdesti.

 

 

Isäni sotainvaliditeetti oli tasolla 15 – 25 % - en jaksa enää tarkasti muistaa.

 

 

Isäni oli haavoittunut ranteeseen ja toisella kerralla niskaan. Muistan vallan hyvin, kun me penskat saimme tunnustella isän ranteessa ja niskassa ihon alla selvästi tuntuvia ryssän ampumien kranaattien sirpaleita.

 

 

********************

 

 

Sotainvalidien Veljesliiton Tampereen yhdistys ry on perustettu vuonna 1941 eli sillä on nyt ikää 77 –vuotta.

 

 

Yhdistyksen jäseninä on nyt 79 sotainvalidia ja sotainvalidien leskiä yhdistyksessä on nyt n. 300.  Jäsenmäärät alenavat n. 20 % vuodessa, sillä viimeiset iltahuudot harventavat jäsenjoukkoa. 

 

 

Yhdistyksessä sotainvalidien keski-ikä on nyt 95 –vuotta ja puolisoiden keski-ikä on hieman yli 90 –vuotta.  Ennakoidaan, että sotainvalideja on elossa vielä ainakin viisi vuotta ja sotainvalidien puolisoita kymmenkunta vuotta.

 

 

Alussa yhdistyksen jäseninä oli myöskin sotainvalidien vanhempia, mutta on luonnollista, että heitä ei enää ole.

 

 

Muistan, että joskus 1950- ja 1960 –luvuilla sotainvalidit pystyivät ”myymään” invaliditeettinsa siten, että tiettyjen laskelmien avulla pääomitettiin kunkin haitta-aste.  Toimenpide edellytti, että sotainvalidilla oli joku muu tulonlähde ja saattoi olla myös niin, että piti osoittaa kohde, jonka rahoittamiseksi ”myyminen” oli paikallaan.

 

 

Isäni ei koskaan harkinnut haitta-asteensa ”myymistä”. Tapaturmaviraston maksama korvaus ei ollut suuri, mutta hyvinkin tarpeellinen leivänjatke!

*****************

 

Sotainvalidien Tampereen yhdistyksen toimintamuotoja ovat yhteiset tilaisuudet, jalkojenhoidot ja esimerkiksi sotainvalidien kodeissa ikkunanpesut eli hyvin käytännönläheistä toimintaa.

 

 

Kiitokset Sotainvalidien Veljesliitolle ja sen alueellisille yhdistyksille – teette yhä edelleen tärkeää työtä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tuomi-Logistiikka Oy on väärä taho, jolle tamperelaiset voivat reklamoida sote-taksitoiminnan ongelmista

Torstai 13.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella sote- ja kela-taksitoiminnan palvelutaso on viime kuukausina romahtanut.

 

 

Palvelutason romahtamisen syyksi leimataan taannoinen taksiuudistus.

 

 

Syiden etsiminen on heitteille jätettyjen sote- ja kelataksiasiakkaiden kohdalta tuloksetonta, sillä ongelman syyllinen on ainakin sote-taksien osalta tiedossa.

 

 

On täysin turhaa syytellä tilanteesta taksinkuljettajia, taksiyrittäjiä tai palveluntarjoajaa Tuomi-Logistiikka Oy:tä, sillä syyllinen on toiminnan tilaaja Tampereen kaupunki.

 

 

Tampereen kaupunki kantaa sote-taksitoiminnan ontumisesta täyden vastuun. Kaupunki on laatinut palveluntuottajasopimuksen mm. Tuomi-Logistiikka Oy:n kanssa, mutta sopimusasiakirja on laadittu ilmeisen taitamattomasti, sillä ongelmat palvelunkäyttäjille ovat suuret.

 

 

Osoittaa suurta tietämättömyyttä Tampereen virkahenkilöiden osalta, kun he pyytävät asiakkaita reklamoimaan ongelmista Tuomi-Logistiikka Oy:lle. Virkahenkilöiden pitäisi katsoa peiliin ja sieltä he näkevät tussaroijan.

 

 

Totesin jo edellä, että Tampereen kaupungin sote-taksitoiminnan operatiivisesta toiminnasta vastaavat ovat solmineet kelvottoman sopimuksen Tuomi-Logistiikka Oy:n kanssa.

 

 

Sopimuksessa ei ilmeisesti ole osattu laatia lainkaan sellaisia spesifikaatioita, joihin Tuomi-Logistiikka Oy olisi voinut sitouttaa alihankkijansa eli taksiyrittäjät.

 

 

Kokonaan oma lukunsa on se, että onko Tampereen kaupunki vaatinut sopimukseen erillisiä kohtia taksitoiminnan seurannasta ja mahdollisten poikkeamien seuraamuksista – tuskin!

 

 

Totesimme eilen Vanhusneuvostossa, että Tampereen kaupungilta lienee mahdoton tavoittaa henkilöä, joka on vastuussa alihankkijoiden eli mm. Tuomi-Logistiikka Oy:n kanssa solmittujen palveluntuottajasopimusten laadinnasta ja ennen kaikkea sopimusten noudattamisesta sekä mahdollisista korvauksista!

 

 

Näin ei voi jatkua!

 

 

 

Toivon ja suorastaan vaadin, että Tampereen kaupungin pitää pikaisesti julkistaa se yhteystieto, johon tavallinen tamperelainen voi ilmoittaa sote-taksitoiminnassa ilmenneet ongelmat, sillä muuten asiaan ei koskaan saada parannusta!

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lipputanko kuuluu jokaisen omakotitalon pihamaalle!

Sunnuntai 9.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Elämme Itsenäisyyspäivän aikoja ja nyt on ollut liputuspäiviä joka toinen päivä.

 

 

Joulukuun 4. päivänä...

...tänä vuonna siniristiliput liehuivat lipputangoissa sen kunniaksi, että silloin vietimme suomalaisen demokratian päivää, sillä tasan sata vuotta sitten suomalaiset pääsivät ensimmäisen kerran Vapaussodan jälkeen äänestämään kuntavaaleissa.

 

 

Joulukuun 6. päivä...

...meillä oli mielestäni joka vuonna vuoden tärkein ja arvokkain liputuspäivä, sillä silloin kohotimme lippusalkoihin Suomen lipun itsenäisyytemme kunniaksi.

 

Joulukuun 8. päivä...

...eli eilen meillä oli taas tilaisuus nostaa Suomen lippu salkoon, sillä silloin vietimme Jean Sibeliuksen eli suomalaisen musiikin päivää.

 

 

Kerrostaloyhtiöt ja myös useimmat rivitaloyhtiöt ovat hankkineet tontilleen lipputangon, mutta aivan liian monelta omakotitalolta se puuttuu.

 

 

Me olimme aikoinaan siinä onnellisessa asemassa, että Rouva voitti jossain tuleville omakotirakentajille suunnatussa arvonnassa lipputangon ja sitä me sitten kannoimme omakotitalomme rakennusvaiheessa eri puolille rakennustyömaatamme!

 

 

 

 

Tässä omakotitalomme lipputanko kuvattuna 6.12.2018.

 

 

 

Parisenkymmentä vuotta sitten hankimme lipputangon myös mökillemme Viljakkalan Majajärvelle ja on selvää, että jokaisena liputuspäivänä siniristilippu liehuu joko omakotitalomme ja mökkimme lipputangossa!

 

 

Lipputangon hankkiminen on mahdollista kaikkien omakotitalojen tontille ja kannustankin kaikkia omakotitalon omistajia hankkimaan oman lipputankonsa, sillä siniristilipun liehuminen omassa lipputangossa on aina hieno kokemus!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Sokos Hotell Ilveksen sortuminen tuoteväärennökseen vain jäävuoren huippu?

Lauantai 8.12.2018 - -Esko Erkkilä-

On mainio asia, että ruuan alkuperä kiinnostaa nykyään yhä useampia.

 

 

Kuluttajat arvostavat ruuan alkuperämerkintöjä ja se onkin luonnollista, sillä maailmalla liikkuu paljon erilaisia ruuan tuoteväärennöksiä ja eräät tuoteväärennökset ovat suorastaan hengenvaarallisia, sillä ruuan raaka-aineiden joukkoon on saatettu lisätä mitä epämääräisempiä ainesosia.

 

 

Tamperelaisessa Sokos Hotel Ilveksessä marraskuun alkupäivänä paljastunut neljän ruoka-aineen tuoteväärennös kertoo karua kieltään, että ruuan tuoteväärennökset ovat mahdollisia myös Suomessa.

 

 

Taisi olla tarkalleen 6.11.2018, kun Hotell Ilveksessä järjestettiin Sanomalehtien liiton suuret lehtipäivät.

 

 

Sanomalehtien liitto edustaa maakuntien lehdistöä ja sen vuoksi järjestäjä olikin toivonut ruokalistalle paikallisia tuotteita.

 

 

Kaikki näyttikin olevan kunnossa, sillä listalla oli alkuruokana Näsijärven taimenta, maalaispateeta urjalalaisen Paijan tilan possuista, akaalaisen Tolvilan kartanon luomukaritsaa sekä Pyhäjärven kuhaa.

 

 

Erinäisten vaiheiden jälkeen paljastuikin, että minkään mainitun ruuan alkuperä ei ollut ilmoitettua – taimen ei ollut uinut Näsijärvessä, possu ei ollut Paijan tilalta, karitsa ei ollut Tolvilan kartanon karitsaa ja se ei ollut edes luomua ja pisteenä iin päälle kuhaa ei ollut pyydetty Pyhäjärvestä!

 

 

Hotel Ilves syyllistyi siis törkeään tuoteväärennykseen!

 

 

*********************

 

 

Tamperelaisen Hotel Ilveksen kärähtäminen laajasta tuoteväärennöksestä on kuitenkin kaikesta huolimatta nähtävä positiivisena, sillä paljastihan se sen holtittoman menettelyn, jolla suomalaiset ravintolat kohtelevat asiakkaitaan. 

Ruuan alkuperämerkinnät ovat kuluttajan kannalta keskeinen menettely, mutta kun alkuperämerkintöjen vaatiminen ravintolaruualle ei vielä ole lakisääteistä, niin hotelli ilveksiä kyllä riittää.

 

Isotkin ravintolat käyttävät härskisti tätä lainsäädännön puutetta bisnestoiminnassaan hyödyksi.

 

 

Toivottavasti jo tällä vaalikaudella saadaan aikaiseksi velvoittava lainsäädäntö, jotta myös ravintolaruuan alkuperä pitää ilmoittaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Näyttelijä Tuukka Huttunen on enemmän kuin vara-Sauli!

Torstai 6.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Ismo Kallio toimi aikoinaan vara-Manuna, sillä niin ilmielävästi hän osasi matkia presidentti Mauno Koivistoa.

 

 

Samanlaiseen taituruuteen yltää parhaillaan Tampereen Komediateatterissa meneillään olevassa ”Linnan juhlat” –esityksessä näyttelijä Tuukka Huttunen, joka esittää presidentti Sauli Niinistöä.

 

 

Sain 1.12.2018 osallistua Tampereen Komediateatterissa ”Linnan juhlat” –esitykseen katsojana, kun…

 

 

 

 

 

…puheenjohtajamme Katariina Pylsyn johdolla sain samalla osallistua Pirkanmaan Agrologit ry:n pikkujoulutapahtumaan ja sitä seuranneeseen pikkujouluruokailuun.

 

 

 

 

 

 

Seuratkaahan illan vastaanottoa Linnasta!

 

 

Pirttilahti kuvassani oikealla ja vasemmalla yhdistyksemme sihteeri Eero Pylsy, joka useissa eri yhteyksissä on esittänyt kirjailija Frans Emil Sillanpään joulupakinan.

 

 

Muistan nöösipoikana kuunnelleeni Sillanpään joulupakinoita radiosta ja voin vakuuttaa, että agrologi Eero Pylsy pystyy esiintymään esityksissään täsmälleen samanlaisella äänellä ja äänipoljennolla kuin Frans Emil.

 

 

On meissä agrologeissa taitajia moneen asiaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tilattava printtimedia on vaikeuksissa, mutta paljolti omasta syystään

Lauantai 1.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Mediamaailman dinosaurukset ovat vaikeuksissa, kun maailma kehittyy.

 

 

Erityisen suurissa vaikeuksissa on tilauspohjaiset printtisanomalehdet, joiden ohi ympäröivä yhteiskunta ajaa kiihtyvällä vauhdilla.

 

 

Viimeisimpänä esimerkkinä on Tampereella ilmestyvä Aamulehti, jonka painoskoko kuihtuu kuin se kuuluisa pyy maailmanlopun edellä.

 

 

Onnekseen Aamulehti muutti taannoin painoasunsa moderniksi taskukokoiseksi, sillä kunnollisen kokoiselle ilmestymiskoolle alkaisi olla vaikeuksia löytää tekstiä sekä mainoksia edes kymmenelle sivulle!

 

 

Nyt Aamulehti kertoo, että päättyneiden yt-neuvottelujen lopputulemana 11 työntekijää menettää työnsä.

 

 

Aamulehti on aktiivisesti vauhdittanut kuihtumistaan omituisilla linjauksillaan, joista tunnetuin ja eniten ihmetystä aiheuttanut on eri sukupuolten kieltäminen uutisoinnissa.

 

 

Muutamia ihmeellisimpiä esimerkkejä Aamulehden käytännöistä:

 

Yksi

Aamulehden mielestä esimerkiksi Eduskunnan puhemies on eduskunnan puheenjohtaja!

Kaksi

Harvoin käyn kirkkoherran luona, mutta se on varmaa, että en tule milloinkaan menemään johtajapapin puheille. Kirkkoherran ja ”johtajapappi” –nimen tiimoilta Aamulehtikin tuntuu käyvän omaa Jaakobinpainiaan, sillä Harjun seurakunnan taannoisesta kirkkoherravaalin tuloksesta kertoessaan Aamulehti käyttää molempia termejä.

Kolme

Arvostan MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anne-Mari Syväniemeä ja en voi käsittää, että Anne-Mari olisi MTK:n ruokavalvoja tai MTK:n ruokakulttuurivalvoja.

 

 

 

Sitä saa siis tässäkin tilanteessa, että mitä tilaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ensimmäinen matkani yksinäni tuolihissillä rinnettä alaspäin!

Torstai 29.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen joskus matkannut pohjoisen laskettelukeskuksissa tuolihissillä rinnettä ylöspäin ja monesti samalla istuimella on istunut myös ”joku muu”!

 

 

Taannoisella Italian-matkallamme matkasin rinnettä alaspäin ja yksinistuttavalla tuolihissillä!

 

 

Tässä pieni kuvakertomus asiasta:

 

 

 

 

 

Todiste, että etelä-Tirolissa sijaitsevaa italialaiskylää kutsutaan myös sen saksankielisellä nimellä Dorf Tirol.

 

 

 

 

 

Osa meistä matkalaisista lähti bussilla Tirolosta eli Dorf Tirolista bussilla alaspäin Meranon kaupunkiin, mutta…

 

 

 

 

 

…valtaosa lähti kävellen kylän sessellift-asemalle, josta pääsisimme sesselliftillä eli tuolihissillä alas Meranon kaupunkiin.

 

 

 

 

 

Kävelymatka kylän keskustasta tuolihissin yläasemalle oli kilometrin verran ja…

 

 

 

 

 

…matkalla saimme ihailla hienoja omenatarhoja,…

 

 

 

 

 

…kauniita kukkaistutuksia ja…

 

 

 

 

 

…houkuttelevia itsepalveluun perustuvia omenatarjouksia.

 

 

 

 

 

Kilometrin verran käveltyämme saavuimme Meranon kaupunkiin johtavan tuolihissin – sesselliftin – yläasemalle.

 

 

 

 

 

Yläasemalla meidät ohjattiin yksitellen tuolihissiin, joka kuljetti meidät 270 metriä alamäkeen Meranon kaupungin keskustaan.

 

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, kun matkustan tuolihissillä alas Meranoon.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaantulijoitakin oli!

 

 

 

 

 

Olin tuolissa numero 36 ja edessäni tuolissa numero 35 matkasi eräs matkalaisistamme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ala-asema lähestyy!

 

 

 

 

 

Tuolihississä reppu on paikallaan pitää etupuolella, mutta ei samasta syystä kuin kuten kuulemani mukaan Nilsiän Nipasenmäessä, jossa reppu varastetaan, jos sitä pitää selässään!

 

 

Olipa ensimmäinen kerta, kun matkasin tuolihissillä rinnettä alaspäin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Etelä-Tirolissa Tirolan kylässä italialainen ja saksalainen kulttuuri sulautuvat yhteen

Keskiviikko 28.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään taannoisen Italian-matkamme tunnelmointia, kun kerron matkastamme etelä-Tirolissa sijaitsevaan Tirolan kylään.

 

Tirolan kylä – saksaksi Dorf Tirol - sijaitsee Meranon kaupungin yläpuolella sijaitsevalla tasangolla. Kylä sijaitsee lähes 600 metrin korkeudessa ja sen on tosiaan sekoitus italialaista ja saksalaista kulttuuria.

 

 

Mutta ensin muutama bussin ikkunasta otettu kuva, kun matkasimme Tirolaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Dolomiittien dramaattista hohtoa!

 

 

 

 

 

 

 

 

Enää 4 kilometriä ylöspäin kohti Tirolaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pääsimme Tirolaan ja…

 

 

 

 

 

…aloimme tutustumaan kylään.

 

 

 

 

 

Voitte olla varmoja, että…

 

 

 

 

 

…minua kiinnostivat tarjolla olevat valkosipulit!

 

 

 

 

 

Poikkesimme olusilla, ihailimme läheisellä vuorella sijaitsevaa linnaa sekä…

 

 

 

 

 

…hienoja näköaloja.

 

 

 

 

 

Katujen varsilla oli tarjolla itsepalveluna omenoita ja…

 

 

 

 

 

…hinnatkin olivat kohdallaan.

 

 

 

 

 

Kyläkierroksen jälkeen kokoonnuimme koko joukolla yhteen ja edessä olikin jännittävä kokemus, mutta siitä joskus toiste tarkemmin!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommunistien huone Tampereen Raatihuoneella

Tiistai 27.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Raatihuoneella on eri kerroksissa lukuisia mielenkiintoisia huoneita.

 

 

Harmillista, että tavallinen tamperelainen pääsee niihin tutustumaan perin harvoin, jos koskaan.

 

 

Luottamushenkilöpostieni ansiosta olen päässyt Raatihuoneelle kutsuvieraana aina silloin tällöin ja viimeisin kutsuvierastilaisuus, jolloin pääsin Raatihuoneelle, oli 21.11.2018, jolloin olin siellä Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenenä.

 

 

******************

 

 

Nyt kerron muutamalla kuvalla höystettynä Raatihuoneen toisessa kerroksessa sijaitsevasta huoneesta, jolla on nimenä…

 

 

…Kommunistien huone.

 

 

 

 

 

Huone on saanut siitä nimensä, sillä SKDL:n valtuustoryhmä piti tässä huoneessa ryhmäkokouksensa, kun Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontui Raatihuoneella.

 

 

Vuonna 2004 huoneesta poistettiin kokolattiamatto ja alkuperäinen lautalattia kunnostettiin. Samalla myös seinät ja katto maalattiin sekä verhot uusittiin.

 

Kalusteet ovat ns. nikkarityyliä ja ne ovat peräisin 1880 – 1890 –luvuilta.

 

 

Tuolien ja sohvan runko ovat koivua – istuinosat ovat koivuvaneria.

 

 

Kalusteet on hankittu maistraatin ja raastuvanoikeuden kokoustilojen kalusteiksi vuonna 1890.

 

Myös kokouspöydän levy on 1800-luvulta ja se on hankittu tamperelaiselta yksityishenkilöltä.

 

 

Huoneen matot ovat punasävytteisiä itämaisia mattoja.

 

 

 

 

 

Kattokruunut ovat nuoria, sillä ne ovat peräisin 1960- ja 1970-luvuilta.

 

 

 

Kommunistien huoneessa on kaksi merkittävää taideteosta eli…

 

 

 

 

 

…akateemikko Wäinö Aaltosen ”Vallankumous” sekä…

 

 

 

 

 

…”Nosto ja heitto”!

 

 

 

 

 

Saattaa tuntua hieman hämmentävältä, että Kommunistien huoneessa on Osuuskunta MaitoPirkan vuonna 1997 lahjoittama tinalautanen.

 

 

Kyseessä on kuitenkin Tampereen 200-vuotisjuhlien yhteydessä MaitoPirkan Tampereen kaupungille lahjoittamasta muistoesineestä.

 

 

Muistoesineen päätyminen Kommunistien huoneeseen selittyy sillä, että Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry on ollut vasemmiston hallitsema työmarkkinajärjestö jo iät ja ajat sitten.

 

 

Toivon, että Raatihuoneelle kutsuvieraana kutsutut tutustuvat Kommunistien huoneeseen – niin aina teen minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On kiitoksen paikka päättäjille, jos kunnan/kaupungin talous on kunnossa!

Sunnuntai 25.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Kansantaloudessa, kuntataloudessa, yhdistyksissä, yrityksissä ja kaikkialla muuallakin on ensiarvoista, että talous on kunnossa.

 

 

Usein tämä unohdetaan ja eletään ”kuin viimeistä päivää”.

 

 

Pidän tapanani, että niissä yhdistyksissä, joissa toimin puheenjohtajana, kokousten ensimmäisenä kohtana on katsaus ”virman” taloustilanteeseen ja mahdolliset päätökset tilanteen korjaamiseksi.

 

 

Opin tuon menettelytavan työelämässä ja pidän siitä kiinni myös yhdistyselämäsä.

 

 

Suorastaan kauhistelen Tampereen kaupungin taloustilannetta, sillä ensi vuodenkin talousarvio päätyy tulokseltaan yli 30 miljoonaa euroa tappiolle!

 

 

Kun kokemuksesta tiedämme Tampereen tavan hoitaa talousasioitaan, niin todellinen tappiotaso tulee tuplaantumaan eli vuoden kuluttua ihmettelemme 50 – 60 miljoonan suuruista tappiota!

 

 

Tampere joutuu ensi vuonna käyttämään tappiotasonsa alentamiseksi keinoja, joilla tappiotasoa pienennetään ja eräs näistä keinoista on vakituisten asuintojen kiinteistöverojen korottaminen.

 

 

Omistan Rouvan kanssa Tampereella omakotitalon, jonka verotusarvo on 81.000 euroa.

 

 

Tänä vuonna maksoimme siitä kiinteistöveroa 0.55 % eli 445,50 euroa.

 

Ratikkarahapulassaan kiemurteleva Tampere nostaa ensi vuonna kiinteistöveron 0,65 prosenttiin ja se merkitsee, että kiinteistöveromme on ensi vuonna 526,50 euroa eli nousua on 81,00 euroa.

 

 

Ylöjärvellä kiinteistövero on nyt 0,48 % ja kaupungin hyvinhoidetun talouden ansiosta se laskee ensi vuonna 0,45 prosenttiin.

 

 

Jos omistaisimme samanlaisen omakotitalon Ylöjärvelle, olisi kiinteistöveromme 364,50 euroa eli saisimme Tampereeseen verrattuna etua 162,00 euroa!

 

 

Kannattaa asua sellaisessa kunnassa, jonka talous on kunnossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Gran Teatro La Fenice eli Venetsian oopperatalo on noussut jo monesti tuhkasta

Tiistai 20.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Saimme Italian matkallamme 3.10.2018 tutustua Venetsian oopperataloon – toki vain ulkopuolelta, mutta kumminkin.

 

 

 

 

 

Emme käyneet sisällä oopperatalossa, mutta katselimme maailmankuulua oopperataloa ulkoapäin.

 

 

Teatro La Fenicen tunnus näkyy tässäkin kuvassani pääsisäänkäynnin yläpuolella ja…

 

 

 

 

 

…tässä punaisen Madam  Butterfly-esitystä mainostavan punaisen mainoslakanan alapuolella.

 

 

Harmittelen, kun en huomannut kuvata tunnusta lähikuvana!

 

 

****************

 

 

La Fenice merkitsee ”tuhkasta nousemista” ja Venetsian oopperatalo onkin joutunut kolmesti tulipalon uhriksi.

 

 

Ensimmäisen kerran oopperatalo joutui tulipalon uhriksi vuonna 1774 ja kestikin aina vuoteen 1792 saakka ennen kuin oopperatalo oli taas valmis.

 

 

Toisen kerran Venetsian oopperatalo joutui tulipalon kohteeksi vuonna 1836 ja nyt talo valmistuikin ripeästi, sillä jo seuraavana vuonna se oli taas valmis.

 

 

Kolmas tulipalo kohtasi Venetsian oopperataloa vuonna 1996 ja silloin talosta jäivät ehjiksi ainoastaan talon ulkoseinät.

 

 

Viimeisin tulipalo oli tahallaan sytytetty ja sytyttäjinä olivat kaksi sähköasentajaa, joiden yritys oli saamassa merkittävät sopimussakot, sillä heidän vastuullaan olleet oopperatalon sähkötyöt olivat vakavasti myöhässä.

 

 

 

 

 

Venetsialaisella paikallisoppaallamme oli mukanaan tulipalon jälkeen ilmestynyt paikallislehti, jossa kerrottiin oopperatalon saamista tulipalovaurioista.

 

 

Harmillista, kun emme ehtineet tutustumaan Venetsian oopperataloon sisäpuolelta, mutta hyvä kun edes näin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi politiikan ja myös yhdistyselämän johtopaikoille siilautuu henkilöitä, jotka kylvävät eripuraa?

Sunnuntai 18.11.2018 klo 5.09 - -Esko Erkkilä-

Bisnesmaailmassa yli neljäkymmentä vuotta toimineena ihmetyttää, että politiikan ja yllättävää myös yhdistysmaailmaan on pesiytynyt henkilöitä, joiden käyttövoimana näyttää olevan eripuran sekä keskinäisen epäluottamuksen lietsominen.

 

 

Eripuran ja keskinäisen epäluottamuksen lietsonnan perimmäisenä tarkoituksena on lietsojan henkilökohtaisen aseman vahvistaminen – tätä ilmiötä en ainakaan vahvana todennut bisnesmaailmassa, joten minulle ilmiö on ollut uusi kokemus.

 

 

Joku näistä eripuran ja epäluottamuksen lietsojista pääsee jollakin ihmeellä ja kummalla vastuullisiin tehtäviin politiikassa ja jopa yhdistysmaailmassa!

 

 

Ei hyvä niin!

 

 

Sukupuolten tasa-arvo, alueellinen tasa-arvo ja mielipiteiden tasa-arvo ovat mielestäni keskeisiä arvovalintoja, jotka pitäisivät olla valitsijoiden ohjenuorina, kun valitaan keulakuvia poliittisiin ja myös yhdistyselämän vastuullisiin tehtäviin.

 

 

Keskeistä mielestäni on osaaminen ja porukan parhaaksi toimiminen.

 

 

Monessa tapauksessa nyt ei ole näin.

 

 

Olen viime aikoina havainnut, että ihanteeni ovat askeleen verran edenneet, sillä kiireisimmät pyrkyrit ja oman etunsa tavoittelijat ovat saaneet ”kansalta” haisevan vastalauseen ja heitä ei ole valittu johtaville paikoille politiikassa eikä yhdistyselämässä.

 

 

Palaan vielä otsikkokysymykseeni:

 

 

Bisnesmaailmassa johtopaikoille valikoituvat sellaiset henkilöt, jotka pystyvät ”fiksusti parempaan” kuin muut, mutta politiikassa ja myös yhdistysmaailmassa monesti korkeimmalle nousevat ne, jotka huutavat kovempaa ja tekevät itseään tykö sellaisin menettelytavoin, joista bisnesmaailmassa joutuisi armotta syrjään.

 

 

 

Bisnesmaailman systeemi on hyvä ja sitä kehitystä on voimistettava myös politiikassa sekä yhdistyselämässä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alueellinen mainonta liikkuvassa linja-autossa

Lauantai 17.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Yli neljänkymmenen vuoden työrupeama merkitsi ja merkitsee yhä edelleen, että olen kiinnostunut erityisesti tuotantohyödykkeiden mainonnasta.

 

 

Tuotantohyödykkeiden mainonnan rinnalle on luottamushenkilöhommieni lisäksi tullut mm. kiinnostus vaalimainonnasta.

 

 

Kuulin eilen eräältä yhteistyökumppaniltani, että ensi kevään eduskuntavaalien edellä on mahdollisuus mainostaa ehdokkaita jopa pitkän linjan linja-autoissa.

 

 

Mainostaminen tapahtuisi bussissa olevilla näyttöruuduilla, joita matkustajat voisivat tiirailla matkan edetessä.

 

 

Mielenkiintoista on se, että mainos voitaisiin kohdistaa alueellisesti, vaikka bussi matkaisikin ”Hangosta Petsamoon”!

 

 

Mainoksen esittämishetki perustuisi GPS-paikannukseen eli kullekin alueelle kohdistuva mainos ajettaisiin ulos sillä alueella liikuttaessa, jolle mainos olisi tarkoitettu.

 

 

Idea on mielestäni hyvä, mutta kyllä siinä on paljon haasteitakin:

 

 

Onko Helsingistä matkaan lähtenyt ja siellä asuva matkustaja kiinnostunut mainoksesta, joka tulee tuutista ulos ”Toijalan takana”?

 

 

Vaalimainoksista ne mainokset, jotka esittelevät esimerkiksi Eurovaaliehdokkaita, ovat käypäsiä mainoksia koko maassa, mutta millaisin mielin Helsingistä kotikonnuilleen Ouluun matkaava matkustaja katselee pääkaupunkiseudulla auton matkatessa Uudenmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaiden vaalimainoksia?

 

 

Entä kiinnostavatko ne vaalimainokset häntä, kun edetään Hämeenlinnan seutuvilla tai Pirkanmaalla tai Keski-Suomessa?

 

 

Niin, unohdin mainita, että kuulemma OnniBussilla alkaa olla tämmöinen valmius!

 

 

 

Idea on mielestäni hyvä, mutta kyllä se jonkinmoista säätöä tarvitsee!

 

 

 

-Esko Erkkilä

Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti kertoo paljon kunnan taloudenpidosta

Keskiviikko 14.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Kiinteistövero on Suomessa maan ja sillä olevien rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain tontin tai tilan sijaintikunnalle. Vero määrätään sille joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Veron suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta.

 

Vakituisen asuinrakennuksen veroa peritään vain siitä asunnosta missä asutaan pysyvästi.

 

 

Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti vaihtelee kunnan taloudenpidon onnistumisen mukaan, sillä kunnille on lainsäädännössä annettu melkoinen pelivara sen määrittelemisessä.

 

 

Kuluvana vuonna vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti Tampereella on 0,55 % ja ensi maanantaina kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle ehdotetaan sen korottamista 0,65 prosenttiin.

 

 

Ylöjärvellä vastaava veroporosentti on tänä vuonna 0,48 ja ensi vuodelle kaupunginvaltuusto on jo päättänyt alentaa sen 0,45 prosenttiin.

 

 

Mitä nuo luvut merkitsevät käytännössä?

 

 

Omistan verotustietojen mukaan Rouvan kanssa Tampereen Palokalliolla omakotitalon, jonka jälleenhankinta-arvo olisi 125.473,86 euroa ja verotusarvo 81.558,01 euroa.

 

 

Maksoimme omakotitalostamme tänä vuonna kiinteistöveroa 448,57 euroa ja ensi vuonna – jos verotusarvo säilyy entisellään – 530,12 euroa eli nousua tulee 81,55 euroa! Kiinteistöveron kohoamaisen lisäksi asumiskustannuksemme nousevat ns. hulevesimaksun verran eli ainakin 50 eurolla, joten asumiskustannusten veroluonteiset maksut kohoavat meillä hieman yli 130 euroa vuodessa.

 

 

Mikäli omistaisimme samanlaisen omakotitalon Ylöjärvellä ja sen verotusarvo olisi sama kuin nyt Tampereella, olisimme maksaneet siitä kiinteistöveroa tänä vuonna 391,48 euroa ja ensi vuonna vastaava vero Ylöjärvellä olisi vain 367,01 euroa.

 

 

Todellisista luvuista huomaamme, että Ylöjärven kaupunki on hoitanut taloutensa mallikelpoisesti Tampereeseen verrattuna, sillä kiinteistöveromme olisi Ylöjärvellä tänä vuonna ollut 57,05 euroa alhaisempi kuin Tampereella.

 

Ensi vuonna ennakoitu kiinteistövero muuttuu radikaalisesti Ylöjärven eduksi, sillä ensi vuonna eroa olisi peräti 163,11 euroa! Kun lukuun lisätään hulevesimaksu, niin ero kasvaa merkittävästi. Toki Ylöjärvikin on ottamassa käyttöön hulevesimaksun, mutta se on maltillisempi kuin Tampereella.

 

 

Kiinteistövero ja sen suuruus vaikuttaa omakotitalojen lisäksi samalla tavalla myös asunto-osakeyhtiöissä, sillä kiinteistövero maksetaan yhtiövastikkeista kertyvällä rahalla, jolloin veron suuruus asuntoa kohden riippuu asunnon jyvitetystä pinta-alasta.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin taloudenpitoa ja osoitan kiitokseni Ylöjärven kaupungin yrityshankintaa aktiivisesti tekeville virkahenkilöille sekä kaupungin luottamushenkilöpäättäjille.

 

 

 

-Esko Erkkilä-