Sain mielipiteilleni vaikutusvaltaista kannatusta

Perjantai 17.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa tuli julkisuuteen eilen Maaseudun Tulevaisuuden julkaisemassa haastattelussa, jossa hän kantoi syvää huolta maamme elintarvikkeiden varmuusvarastojen tilanteesta.

 

Sarvamaa toteaa haastattelussaan mm. näin:

”Tähän asti suurin osa huoltovarmuuden haasteista on liittynyt lääketarvikkeiden kuten suojamaskien saatavuuteen. Pian voimme kuitenkin huomata katkoksia ja ongelmia myös elintarvikkeissa ja ruokatoimituksissa. On korkea aika tehdä päätöksiä myös ruuantuotannon huoltovarmuudesta".

 

Sarvamaa jatkaa:

”Tuotanto- ja toimitusketjujen häiriintyessä vaikutukset voivat olla massiivisia, mikä vaikuttaa miljoonien ihmisten elämään. Erityisesti työvoiman saannin ongelmat voivat aiheuttaa suuria haasteita ruuantuotannolle, kun työntekijät eivät pääse rajasulkujen ja liikkumisrajoitusten vuoksi tiloille töihin keräämään satoa kriittisillä hetkillä. Tämä on jo tällä hetkellä todellisuutta ympäri Eurooppaa, myös Suomessa."

 

*******************

 

En halua olla ”pahanilman lintu”, mutta kannan huolta viljelijöiden työkunnosta vajaan kuukauden kuluttua alkavan kylvökauden kiireissä.  Vielä suurempi huoli minulla on korjuukauden osalta, sillä merkittävät tutkijat esittivät eilen, että korona-kriisi jatkuu yhä pahenevana aina pitkälle syksyyn saakka.

 

*******************

 

Maamme huoltovarmuuden kannalta nyt olisi nopeasti kumottava Jyrki Kataisen hallituksen vuonna 2013 tekemä päätös, jolla puolitettiin maamme leipäviljavarastojen varmuusvarastomäärät!

 

Rukiin osalta tilanne olisi nyt ripeillä toimenpiteillä pelastettavissa, sillä viime kesän ennätyssadon ansiosta viljelijöiden ja viljaliikkeiden varastoissa on riittävästi ruista, jotta varmuusvarastot saataisiin vuotta 2013 edeltävälle tasolle.

Kauhukuvani on, että viljaliikkeet ryhtyvät nyt myymään varastoissaan ja viljeljöiden varastoissa olevaa ruista vientiin!  Tätä emme voi sallia!

 

 

Kiitokset Petri Sarvamaa aiheellisesta huolestasi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hävittäjähankinnoista ei pidä luopua edes aikataulua rukkaamalla!

Keskiviikko 8.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-tilanne on antanut maamme puolustusvalmiudesta vähät välittäville tilaisuuden alkaa puhumaan hävittäjähankinnoista luopumisesta tai ainakin niiden viivästyttämisestä.

 

Suomen nykyinen hävittäjäkalusto koostuu Hornet-hävittäjistä, jotka otettiin Suomessa käyttöön 1995–2000. Niiden elinkaareksi arvioitiin tuolloin 30 vuotta ja viimeiset Hornetit poistuvat käytöstä 2030 mennessä. Uusien hävittäjien pitäisi olla käytössä vuonna 2025 eli aikaa ei ole hukattavissa.

 

 

 

Sain aikoinaan palvella reserviläisurani lopussa Ilmavoimien leivissä ja silloin opin tuntemaan mm. niitä pilotteja, jotka lensivät jenkeissä valmistettuja Hornetteja Suomeen.

 

Tässä kuva eräässä kertausharjoituksessa saamastani palkintotaulusta, jonka sain ammunnoissa pärjäämisestäni.

 

******************

 

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt 31.10.2019 tarkennetut tarjouspyynnöt Hornetit korvaavista hävittäjistä.

 

Tarkennettu tarjouspyyntö koskee seuraavia monitoimihävittäjiä sekä niihin liittyviä järjestelmiä ja aseita: Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat), Dassault Rafale (Ranska), Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia), Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat) ja Saab Gripen (Ruotsi).

 

Kaikki ehdokkaana olevat hävittäjät olivat näytillä Pirkkalan tukikohdassa ennen korona-kriisiä ja Pirkkalan lentokentän itäisen laskeutumisreitin alla asuvana sain aitiopaikalta seurata hävittäjäehdokkaiden esittelylentoja.

 

Suomen hallitus tekee päätöksen Hornet-kaluston seuraajasta vuonna 2021. Hankkeen budjetin enimmäismäärä on 10 miljardia euroa. Investoinnin suuruutta arvioitaessa pitää muistaa, että koronan extra-kustannukset Suomelle ovat ainakin 20 miljardia euroa.

 

 

Niin olisihan Suomella toki vaihtoehto Hornettien korvaajaksi eli liittyminen Natoon, vaan eipä taida saada kannatusta edes niidenkään keskuudessa, jotka kritisoivat Hornettien korvaajien hankintaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen ensimmäinen tangokuningas Kauko Simonen on syntyisin Viljakkalasta!

Perjantai 20.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1985 Seinäjoen Tangomarkkinoilla valittiin Suomen ensimmäinen tangokuningas ja Viljakkalassa syntyneestä Kauko Simosesta leivottiin silloin kaikkien aikojen ensimmäinen tangokuningas.

 

Viljakkalalaisena tunnen Simosen perhekunnan lapset hyvin, sillä olen samaa ikäluokkaa vanhimpien lasten kanssa. Kauko on minua neljä vuotta nuorempi, mutta toki opin hänetkin tuntemaan jo nuorena.

 

Kauko teki elämäntyönsä Puolustusvoimissa ja hänen sotilasarvonsa taitaa olla musiikkivääpeli. Hän asuu Rovaniemellä, mutta aina kesäisin hän käy esiintymässä synnyinkotinsa äärellä sijaitsevan Inkulan Holvisillan kesäjuhlilla.

 

 

 

Lions Club Viljakkala on hankkinut Viljakkalan Seurojentalolle taulun, jossa muistutetaan Kauko Simosen valinnasta Suomen ensimmäiseksi tangokuninkaaksi.

 

Kaukon voittokappale oli ”Satu ruskeista silmistä” ja googlaamalla ”Kauko Simonen Satu ruskeista silmistä” vuoden 1985 Tangomarkkinoiden voittokappale löytyy helposti – kannattaa kuunnella!

 

***************

 

Minulla on lämmin henkilökohtainen muistelus Kaukosta, kun hänet takavuosina lyötiin kanssani Hyvämielisten Sarvipäitten Ritarikunnan ritariksi Hämeenkyrössä.

 

Meitä ritariksi lyötyjä oli silloin kuusi henkilöä ja katselimme, että kuka kiittäisi Ritarikunnan Suurmestaria saamastamme huomionosoituksesta.

 

Kauko Simonen ratkaisi pulmamme ja kiitti ritarikuntamme Suurmestaria laulaen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikäluokan 1947 kansalaiskoulu Viljakkalassa hoidettiin pääosin paikallisin opettajavoimin!

Keskiviikko 8.1.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Viljakkalan Seurojentalo on sadan vuoden aikana ehtinyt olemaan moneksi ja eräs vaihe sen kunniakkaassa historiassa on se, kun siellä 1960-luvun alkuvuosina toimi Viljakkalan kansalaiskoulu.

 

Vuonna 1947 syntyneenä olin eräs niistä oppilaista, jotka kävimme kansalaiskoulun Viljakkalan Seurojentalolla, jota siihen aikaan kutsuttiin Viljakkalan Maamiesseurantaloksi.

 

 

Tuolta ajalta ei ainakaan minulla ole valokuvia, mutta muistelen tuota aikaa ilman valokuvia:

 

• oppilaita tuolla (1962 tai 1963) järjestetyllä kurssilla oli nelisenkymmentä

• kurssimme johtajaopettajana toimi Martti Ryhänen, joka olikin ainoa Viljakkalan ulkopuolinen opettaja, sillä kaikki muut opettajamme olivat viljakkalalaisia

• Ryhänen oli taitava poikien puukäsitöiden opettaja ja me kaikki pojat teimme oikein laadukkaat keittöjakkarat  ja sen jälkeen vapaavalintaiset puutyöt - minä tein tiskipöydän keittiöön ja hyvä siitä tulikin!
  

 

 

 

 

• ”puutyöpajanamme” oli nykyinen juhlasali ja tämän maalauksen kohdalla oli erillisellä korokkeella oikohöylä. Tapaturmia ei sattunut, mutta toki tämä Järnefeldin maalauksen kopio oli paksun pölykerroksen peitossa!

********************

• uskonnonopettajana toimi Viljakkalan kirkkoherra Arvo Autio ja uskonnontunnit järjestettiin nykyisessä kahviossa. Muistan oikein hyvin, kun kirkkoherra käveli edessämme edestakaisin ja arvuutteli, että kuinka pitkä hän on – emme osanneet arvata, mutta sitten kirkkoherra kertoi olevansa kolme kyynärää pitkä ja kertoipa vielä myös sen, että kyynärä on 60 senttiä!

• metsänhoidonopetuksesta vastasi Viljakkalan Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Väinö Ihantola, lempinimeltään ”Jumi”!

• maatalousopetus oli Viljakkalan palopäällikön ja sittemmin pitäjäneuvoksen arvonimen saaneen Väinö Myllymäen vastuulla. Mielenkiintoinen oli retki Virrelle, jossa saimme tutustua karjuporsaiden salvamiseen – porsas oli isännän sylissä, viilto partakoneen terällä kivesten kohdalle, kivekset irti ja niiden heittäminen pihahiekalle!

• metallitöiden opetuksesta vastasi Timo Eronen; teoriatunnit nykyisessä kahviossa ja käytännön opetusjaksot hammaslääkärin autotallissa Kurjella, jonne kävelimme oikopolkuja pitkin Maamiesseurantalolta. Kurjella jokaisen piti tehdä vasara, mutta tärkein oppijakso oli se, kun kunnostimme Erosen Opel Kadetin ajokuntoiseksi! Timo Eronen oli kloppeja ymmärtävä opettaja, sillä joskus joku oppilaista heitti häntä lumipallolla niskaan, mutta Timopa aloitti pienen lumisodan meitä kloppeja vastaan.

• tyttöjen käsityönopettajana toimi Elli Ihantola ja heidän kotitalousopettajanaan Hildi Alanen.

 

Toissapäivänä Viljakkalan Seurojentalon satavuotisjuhlissa totesimme Samuli Niittyojan kanssa, että vuosiluokka 1946 oli ensimmäinen, joka sai kansalaiskouluopetuksen Viljakkalan Maamiesseurantalolla ja Harri Niemisen kanssa totesimme, että ehkä vielä 1952-vuosiluokka sai siellä kansalaiskouluopetuksen, mutta jo 1949-vuosiluokka sai metallitöiden opetuksen Lääkärintalon autotallissa!

 

Viljakkalan kansalaiskoulu ikäluokalle 1947 antoi oikein hyvät eväät elämäntaipaleellemme – kiitokset siitä mm. Viljakkalan Seurojentalolle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhlimme eilen Viljakkalan Seurojentalon kunniakasta satavuotishistoriaa!

Tiistai 7.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Maamiesseura järjesti 6.1.1920 talonsa vihkiäisjuhlan ja eilen lähes 200-henkinen juhlayleisö sai olla mukana juhlistamassa saman talon eli…

 

 

 

…Viljakkalan Seurojentalon satavuotisjuhlia.

 

 

***********************

 

 

 

 

Satavuotisjuhlan ohjelma oli samanlainen kuin vihkiäisjuhlankin!

 

 

 

 

Viljakkalan vaakuna, jota kai nykyisin kuntaliitoksen jälkeen kutsutaan perinnevaakunaksi, oli kunniapaikalla juhlassa.

 

 

 

Satavuotisjuhlan tervehdyspuheen piti Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki ja…

 

 

 

…juhlan luonnikkaana juontajana toimi yhdistyksen sihteeri Olli Ihantola.

 

 

 

Miiu ja Mariella esittivät torvisoittoa pariinkin otteeseen!

 

 

 

Kaija Korpi-Hallila esitti ilman äänentoistolaitteita runon ja hän kertoi runonsa jälkeen, että runo on omistettu niille ahkerille ”muurahaisille” eli talkoolaisille, jotka ovat kunnostaneet talon siihen kuntoon, jossa se nyt on!

Toki äänentoistolaitteet olivat, mutta onneksi Kaija oli niistä niin kaukana, että "ämyrit" eivät pystyneet pilaamaan herkän runon säkeistöjä!

 

 

 

Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto toi juhlapuheessaan Ylöjärven kaupungin tervehdyksen ja totesi mm., että suomalaiset seurojentalot ovat aina olleet tapahtumien keskiössä ja ne ovat tuoneet ja tuovat yhä edelleen oman leimansa paikalliseen historiaan.

 

Sorvanto totesi, että seurojentalot antavat mahdollisuuden asukkaiden monipuoliseen osallistumiseen ja hän kiitti Viljakkalan Seurojentaloyhdistystä hyvästä sekä arvokkaasta työstä!

 

 

 

Loppiaiskvartetti esiintyi kahdestikin – olikohan kvartetin nimi sorvattu ihan tätä juhlaa varten?

 

*******************

 

Vihkiäisjuhlan ohjelmassa vuonna 1920 oli ”Pukutanssi” ja sitä esittivät nyt satavuotisjuhlassakin Ylöjärven Tanssijat…

 

 

 

 

…jotka kaikki taisivat olla Eläkeliiton Ylöjärven yhdistyksen jäseniä!

 

 ****************

Ohjelmassa oli myös Venla Servon taidokasta viulunsoittoa sekä Viljakkalan Teatteriyhdistys Wimman tuottama näytelmäkappale, jonka oli ohjannut Jari Hiltunen ja taiteilijoina esiintyivät Harri Heiskanen sekä Ulla Lehtinen.

 

 

 

Suomen ensimmäinen tangokuningas, Viljakkalan Inkulasta syntyisin oleva Kauko Simonen katseli kultataustaiselta kuvaltaan, kun…

 

 

 

…siitä melkein naapurista Viljakkalan Nisunperältä oleva Markku Ylijoki tahditti laulusolistina Viljakkalan Pelimannin 1 ½ tuntisia tansseja hienon juhlatilaisuuden päätteeksi.

 

*****************

 

Pohdimme Rouvan kanssa ennen juhlia, että millaisia ”kukkia” veisimme juhlivalle yhdistykselle.

 

Kyselin pikkulinnuilta mahdollisia toiveita ja sain vastaukseksi, että kahvipaketteja aina tarvitaan ja sen vuoksi teimmekin onnittelukukiksemme…

 

 

 

…pienen kahvipakettiasetelman.

 

 

Hienosta satavuotisjuhlasta kiittäen ja erikoisesti sitä talkooporukkaan arvostaen, joka työllään on saanut aikaiseksi nykyisen Viljakkalan Seurojentalon!

 

-Esko Erkkilä-

On oikein, että Suomi on heti EU:hun liittymisen jälkeen hyödyntänyt EU-ruoka-avun!

Sunnuntai 29.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Kuten eilen jutussani kertasin, Suomi liittyi 16.10.1994 suoritetun kansanäänestyksen perusteella Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Kiitokseni Suomen viranomaisille, jotka heti liittymisen jälkeen päättivät hyödyntää EU:n ruoka-avun käyttämisen Suomessa – ruotsalaiset kokivat maansa niin hyvätuloiseksi, että eivät halunneet hyödyntää tässä asiassa EU:n tarjoamaa taloudellista apua!

 

 

Siirryin työnantajani Raisio Yhtymässä EU:hun liittymisen hetkellä myynti- ja markkinointitehtävistä raaka-ainehankinnan tehtäviin ja sain olla mukana, kun työnantajakonsernini oli keskeisellä sijalla EU-ruoka-apuun liittyvissä käytännön toimenpiteissä – uskallan todeta, että olin näistä asioista käytännön tasolla ehkä parhaiten perillä oleva henkilö koko maassa usean vuoden ajan.

 

 

*******************

 

 

Alkuvuosina vähävaraisten ruoka-aputuotteina olivat kuivat elintarvikkeet, joiden säilytyksessä ei ollut ongelmia.   Tuotteina olivat vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit sekä myslit – lähes kaikki olivat tuotteita, joita Raisio valmisti.

 

 

Ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset eivät saaneet riihikuivaa rahaa, vaan maksuvälineenä olivat Euroopan Unionin omistamat interventioviljat!

 

 

Menettely sopi silloiselle Raisiolle hyvin, sillä työnantajayksikköni Rehuraisio Oy tarvitsi rehuviljaa ja konsernin elintarvikeyksiköt valmistivat ruoka-apuun tarvittavia tuotteita.

 

Aluksi menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja myöhemmin valtion yhteishankintayksikkö Hansel – oli mielenkiintoista tehdä molempien kanssa kaupallista yhteistyötä!

 

 

 

Seuraavassa vuosikohtaiset volyymit (tonneina), joita Suomessa on jaettu elintarvikeapuna vähävaraisille:

 

 

• 1996                                   1815 tonnia

• 1997                                   1605

• 1998                                   1520

• 1999                                     789

• 2000                                   1548

• 2001                                   2020

• 2002                                   2000

• 2003                                   1963

• 2004                                   2140

• 2005                                   1970

• 2006                                   2053

• 2007                                   1893

• 2008                                   1688

• 2009                                   2252

• 2010                                   2707

• 2011                                   3109

• 2012                                   1310

• 2013                                   1908

 

 

Oli oma taiteenlajinsa, kun vaikkapa 800 tonnin suuruiselle Elovena-kaurasuurimoerälle piti sorvata hinnaksi esimerkiksi 2.050 tonnia rehuohraa ajoneuvoon lastattuna vaikkapa Avena Siilot Oy:n Kokemäen viljavarastolla (kummatkaan tonnimäärät eivät ole todellisia, mutta kuvaavat homman etenemistä)!

 

 

No, taskulaskimellahan siitä selvittiin ja pientä bisneksenpoikasta hinnoitteluun piti tietysti ujuttaa!

 

 

Vuonna 2014 alkoi uusi vähävaraisten avun rahaston FEAN (The Fund for European Aid to the Most Deprived) uusi ohjelmakausi, mutta siitä ehkäpä jo huomenna tällä saitilla lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle oli viime vuonna 105 euroa/henkilö

Lauantai 28.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995 – kannatin liittymistä ja en ole päivääkään silloista päätöstäni katunut.

 

On selvää, että hyvästä eli Suomen eurooppalaisuudesta pitää maksaa ja niin onkin Suomen EU-jäsenyyden aikana tapahtunut kolmea vuotta lukuun ottamatta, sillä vuonna 1996 saimme EU:lta 72,6 M€, vuonna 1997 30,1 M€ ja vuonna 2000 peräti 275,9 miljoonaa euroa.

 

 

Jäsenmailta kerättävät jäsenmaksut ovat Euroopan unionin suurin tulonlähde. Jäsenmaksut määräytyvät jäsenmaiden bruttokansantulon, arvonlisäkertymien sekä unionin keräämien maataloustullien ja tuontimaksujen mukaan.

 

 

 

Viime vuonna maksuosuutemme EU:lle oli 580 M€ eli 105 euroa per asukas.  Edellisvuonna maksuosuutemme oli vain 275 miljoonaa euroa.

 

Viime vuonna EU:n nettomaksajamaat olivat:

 

 

• Tanska             207 €/hlö

• Saksa               162 €/hlö

• Itävalta            152 €/hlö

• Ruotsi               150 €/hlö

• Hollanti            143 €/hlö

• Suomi               105 €/hlö

• UK                   105 €/hlö

• Ranska             92 €/hlö

• Italia                 84 €/hlö

• Irlanti               65 €/hlö

• Belgia               43 €/hlö

 

 

Suurin nettosaajamaa henkilöä kohti viime vuonna oli Viro, joka sai EU:lta 410 euroa per henkilö.

 

Viron saaman ”EU-tuen” pystyy aistimaan melkein joka paikassa Virossa matkaillessaan, sillä niin monissa paikoissa esiintyy läimäkki, jossa kerrotaan EU:n olleen mukana kyseisin kohteen rahoittamisessa.

 

Kertaan vielä, että mielelläni maksan tuon oman maksuosuuteni ja hyvillä mielin koen myös sen, että Viro saa noin paljon tukea Euroopan Unionilta, sillä saivathan virolaiset kärsiä vuosikymmenet Neuvostoliiton miehityksestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäpeura Vipu Viljakkala ry:n yleisötilaisuudessa 14.11.2019

Sunnuntai 17.11.2019

Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtajana sain avata ja toivottaa nelikymmenhenkisen yleisöjoukon tervetulleeksi Viljakkalan Seurojentalolle 14.11.2019, jossa Vipu Viljakkala ry järjesti Suomen metsäpeuraan liittyvän yleisötilaisuuden.

 

 

 

 

Yhdistyksemme hallituksen jäsen Juha Riihioja oli jälleen käyttänyt asiantuntemustaan ja alustajana toimi Metsähallituksen metsäpeura-asiantuntija Sakari Mykrä-Pohja.

 

 

 

 

Metsäpeura on latinankieliseltään nimeltään ”Rangifer tarandus  fennicus”.

 

 

 

 

Tässä historiatietoa metsäpeuran esiintymisestä Suomessa.   

 

********************

 

Olin ennen tilaisuutta kriittisen asenteellinen metsäpeuran palauttamisesta Suomen luontoon, mutta saatuani uutta ja päivitettyä tietoa, olen valmis muuttamaan ennakkoasenteitani, mutta niistä joskus myöhemmin tarkemmin.

 

 

-Esko Erkkilä

Tein oikean päätöksen tasan 25 -vuotta sitten!

Keskiviikko 16.10.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään tulee kuluneeksi 25-vuotta, kun Suomessa järjestettiin kansanäänestys Euroopan Unioniin liittymisestä.

 

 

Kunnioittamani tahot, kuten MTK sekä Suomen Keskusta hoipertelivat, kun ainakin merkittävä osa niiden jäsenistä teki myyräntyötä Euroopan Unioniin liittymistä vastaan.

 

 

On viime päivinä ollut mukava havaita, että nämä ”hoipertelijat” ovat palanneet järkilinjalle ja kiittelevät liittymistämme Euroopan Unioniin!

 

 

Olin 16.10.1994 mukana agribisneksessä ja tiesin vallan hyvin, että EY:hyn liittyminen – se oli silloinen termi – merkitsee suuria haasteita suomalaiselle maataloudelle.

 

 

Uskoin kuitenkin jo silloin, että liittyminen Euroopan Unioniin on maataloudenkin kannalta oikea ratkaisu – nyt me kaikki tunnustamme, että näin on!

 

 

Neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 25 vuotta sitten meitä Euroopan Unioniin liittymistä kannattavia oli 56,89 % ja liittymistä vastustavia vain 43,11 %.

 

 

Eduskunta kunnioitti kansanäänestyksen tulosta ja Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helene Schjerfbeck oli eräs suomalaisen kultakauden taiteilijoista...

Maanantai 7.10.2019 - -Esko Erkkilä-

…ja useita hänen teoksiaan on nähtävissä Mäntässä Serlachiuksen Gösta-museon toisessa kerroksessa.

 

 

Helene Schjerfbeck syntyi Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuonna 1862 Helsingissä ja kuoli vuonna 1946 Ruotsissa.

 

 

Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsingissä.

 

 

Serlachiuksen Gösta-museossa on siis useita Schjerfbeck´n teoksia ja niistä tarkemmin tässä kahdesta, joihin tutustuin taannoisella Pirkanmaan Agrologit ry:n 80-vuotisjuhlamatkalla:

 

 

 

 

 

Astereita, vuodelta 1884

 

 

 

 

 

Punainen pää vuodelta 1915

 

 

 

 

 

 

 **************

Helene Schjerfbeck on ollut 2010-luvulla ainakin kahdesti poikkeuksellisen huomion kohteena, sillä vuonna 2012 hänen syntymänsä 150-vuotispäivän kunniaksi lyötiin kaksi miljoonaa kappaletta 2 euron arvoisia juhlarahoja ja kun Schjerfbeck´n syntymäpäivä on Suomen kuvataiteen päivä, niin vuonna 2017 tuona päivänä sisäasiainministeriö suositteli kansalaisia liputtamaan Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaista ruokaa myös "Suomalaisen ruuan päivän" jälkeen!

Perjantai 6.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomalaisen ruuan päivä oli 4.9.2019, mutta kun meillä on suomalaisen ruuan päivä 365 päivänä vuodessa, vietimme suomalaisen ruuan päivää myös eilen!

 

 

Valmistauduimme eilen Rouvan kanssa Viljakkalan Seurojentalolla ensi lauantaina eli 7.9.2019 järjestettävään ” Läheltä Sinulle” –tapahtumaan ja sen merkeissä riitti paljon puuhaa.

 

 

 

 

 

Porkkanat onnistuivat tänä kesänä hyvin ja esimerkiksi porkkanakärpäsen vioittumisia löysimme vain yhdestä porkkanasta!

 

 

 

 

 

Jyrsijät ovat yleensä melkoinen ongelma punajuurikasvustoissa, mutta nyt jyrsijöistä ei ole pienintäkään havaintoa.

 

 

 

 

 

Palsternakka alkaa kasvamaan kokoa vasta nyt, mutta mukavasti se on kasvanut kokoa jo nyt. Veikkaan, että Rouvan palsternakkaa riittää vain nopeimmille!

 

 

 

 

 

Varsiselleri tulee olemaa haluttu myyntiartikkeli Läheltä Sinulle –tapahtumassa.

 

 

 

 

 

Lehtikaali on meillä tänä vuonna hyvin rajallinen myyntiartikkeli, mutta ”ans kattoo ens vuonna”!

 

 

 

 

 

Kurpitsat ovat kasvaneet hyvin ja jos aurinkoisia säitä riittää, niin…!

 

 

 

 

 

Blue Congo –peruna taitaa taas loppua ennen Läheltä Sinulle –tapahtuman päättymistä!

 

 

 

 

 

Luumusato on kohtuullinen, mutta ei lähellekään sitä ennätysvuotta, jolloin saimme näistä samoista puista/pensaista 350 kiloa luumuja!

 

 

On tämä sadonkorjuuaika hienoa aikaa Viherpeukalolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunasta on tulossa määrältään sekä laadultaan ennätysmäinen sato!

Keskiviikko 4.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuodet eivät ole veljeksiä ja tänä syksynä Viherpeukalo voi todeta, että onneksi, sillä ainakin perunasta näyttää kähkeytyvän aivan erinomainen sato määrältään ja myös laadultaan.

 

 

Perustan tietämykseni siihen kokemukseen ja tietoon, jonka sain eilen Viljakkalan Majajärven mökkitontillamme, kun iltamyöhään saakka yhdessä Rouvan kanssa kuhkimme perunamaallamme.

 

 

Viljakkalan Seurojentalolla järjestetään ensi lauantaina eli 7.9.2019 ”Läheltä Sinulle” -tapahtuma, jossa Rouvalla on perinteiseen tapaan taas oma myyntipöytänsä mökkimaailmassamme kasvaneille juureksille, marjoille sekä muille trekoolituotteille.

 

 

Perunat ovat Rouvan eräs myyntiartikkeleista ja niitä kaivoimme eilen keväällä istuttamistamme perunapenkeistä.

 

 

Olemme kasvattaneet perunaa omaan tarpeeseemme varmaan jo yli parisenkymmentä vuotta ja nyt näyttää syntyvän ”maailmasivun” kaikkien aikojen paras satovuosi määrältään ja myös laadultaan.

 

 

 

 

 

Siikli – tuo valkea perunalajike – on todellinen herkkuperuna ja se on säilyttänyt johtavan asemansa perunalajikkeiden kovassa kilpailussa; näin myös meillä!

 

 

Punavärinen Rosamunda on viime kesänä viihtynyt perunamaallamme poikkeuksellisen hyvin, sillä suurimmat Rosamundat ovat jo nyt pikkuporsaan kokoisia.

 

 

Rosamunda on uuniperunoiden ykköslajike ja sen lisäksi se on mainio muusiperuna!

 

 

 

 

 

Blue Congo on erikoisperunoiden aatelia ja se on ollut meillä viljelyssä jo toistakymmentä vuotta.

 

 

Blue Congo on maultaan täysin samaa luokkaa kuin muutkin perunalajikkeet, mutta sinisen värinsä ansiosta se sopii vallan mainiosti Itsenäisyyspäivänä perunasalaatin ainekseksi, sillä sen avulla perunasalaattivuokaan saa helposti muodostettua Suomen lippu-kuvion!

 

 

 

 

 

Lajikepuhtaiden perunoiden lisäksi saimme perunamaaltamme yhden laatikollisen verran omaan käyttöön soveltuvaa perunaa.

 

 

Isot perunat ovat isoja perunoita, mutta noita pikkuperunoita ja niiden laittamista suorastaan odotan.  Pikkuperunoiden peseminen, niiden kylvettäminen kotimaisessa rypsiöljyssä ja parin tunnin verran leivinuunin lämmössä, niin onhan siinä todellinen perunanautinto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Euroopan Unioni on valtava menestystarina"

Sunnuntai 19.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen virallisena kokousedustajana Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokoukseen Vesilahdella.

 

 

Virallisesti kokous alkoi klo 10.00, mutta kaksi ensimmäistä tuntia oli varattu paikalla olleiden EU-parlamenttivaalien ehdokkaiden esittelyyn ja kokousyleisön heille tekemiin kysymyksiin.

 

 

 

 

 

Paikalla oli kolme keskustalaista eurovaaliehdokasta eli vasemmalta lukien Petra Schulze Steinen, Pekka Puska ja Suvi Mäkeläinen.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen ja se vakuutti, että nämä kolme ehdokasta ovat asioista perillä.

 

 

Seuraavassa kertaan ranskalaisin viivoin kolmikon esittämiä näkökohtia, mutta valitsin tämän juttuni otsikoksi porukan nuorimmaisen eli Suvi Mäkeläisen naulan kantaan osuneen luonnehdinnan Euroopan Unionista eli

 

 

”Euroopan Unioni on valtava menestystarina”

 

 

Mutta sitten niihin ajatushelmiin, joita saimme kuulla:

 

 

• Kiina, Venäjä ja Afrikka voimistuvat, joten niiden vastapainoksi tarvitaan vahvaa Euroopan Unionia

• ilmastokehitys – josta monet käyttävät termiä ilmastomuutos, pitää hoitaa EU-tasolla

• Suomen oma ruuantuotanto on keskeistä meille suomalaisille myös Euroopan Unionissa

• maalaisjärkeä pitää saada EU:n päätöksentekoon

• Suomen oma vahva talous pitää säilyttää

• aluetuet ja maataloustuet pitää säilyttää

• perussuomalaisten slougan ”Äänestä Suomi takaisin” on vastuutonta menettelyä ja se pelaa suoraan Venäjän ja USA:n pussiin

• Keskustan oikea taustaryhmä EU-parlamentissa on ALDE ja varsinkin nyt, kun Suomen Keskusta pystyi kääntämään sen toiminnan maatalousmyönteiseksi

Petra Schulze Steinen, Pekka Puska ja Suvi Mäkeläinen kysyivät yhteen ääneen, että miksi suomalaisten kannattaisi äänestää EU-vaaleissa perussuomalaisia, jotka vastustavat maatalous- ja aluetukia.

 

 

Enemmän kuin aiheellinen kysymys!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

EU-rahoituksen saaminen pääväylähankkeisiin mahdollistaa kotimaisen rahoituksen entistä suuremman potin ohjaamisen alempiasteisten teiden korjaamiseen ja kunnossapitoon!

Keskiviikko 15.5.2019 - -Esko Erkkilä-

Eurovaalit lähestyvät ja on aika tarkastella Suomen eurovaaliehdokkaiden linjauksia omalle toiminnalleen nyt ja seuraavalla vaalikaudella.

 

 

Euroopan pohjoisin meppi Mirja Vehkaperä avasi eilen Keskustan vaalimökkikauden Tampereen Keskustorilla jo heti klo 10.00.

 

 

Kaikkien muiden puolueiden vaalimökit pysyivät suljettuina, mutta Keskusta oli aktiivinen jo aamusta alkaen!  Lupaa hyvää!

 

 

 

 

 

Vehkaperän ”adjutanttina” toimi neljästi eduskuntaan Pirkanmaalta valittu Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo, joka ei enää pyrkinyt viidennelle kansanedustajakaudelleen.

 

 *****************

 

Sain jutella Mirja Vehkaperän kanssa – Mikon kanssa keskustelemme yhteiskunnallisista asioista viikoittain.

 

Mirja Vehkaperä on yhdessä Mikko Alatalon kanssa kansanedustaja-aikoinaan keskittynyt viestintä- ja liikennepoliittisiin kysymyksiin ja siitä kertoo mm. se, että he toimivat aikoinaan kansanedustajina liikenne- ja viestintävaliokunnan jäseninä.

 

 

Mirja Vehkaperä korosti eilen Tampereen Keskustorilla sen seikan tärkeyttä, että saamme pääväyliemme ja satamiemme rahoitukseen EU-rahaa, sillä se merkitsee kansallisen rahoituksen tehokkaampaa ohjaamista alempiasteisten liikenneväylien rahoittamiseen.

 

 

 

 

 

 

 

Olipa mukava seurata, kun Keskustan kunniajäsen ja Tampereen tarkastuslautakunnan jäsen, Tampereen varavaltuutettu Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen sekä Euroopan pohjoisin meppi Mirja Vehkaperä tapasivat aurinkoisella Tampereen Keskustorilla ja avasivat Keskustan vaalimökin varhain aamusella 13.5.2019!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen neljäs Patsaskävely...

Perjantai 10.5.2019 - -Esko Erkkilä-

…toteutettiin eilen kauniissa säässä ja siniristilippujen liehuessa, sillä vietettiinhän eilen Eurooppa-päivää.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen eräs tarkoitus on tarjota jäsenilleen kulttuurielämyksiä ja kotikaupunkimme moniin patsaisiin tutustuminen on sitä parhaimmillaan.

 

 

Olemme kolmella aikaisemmalla Patsaskävelyllämme tutustuneet keskikaupungilla sijaitseviin patsaisiin sekä taideteoksiin ja nyt kohteenamme olivat Hämeenpuiston eteläpuolisen alueen, Eteläpuiston sekä myös Aleksanterinpuiston patsaat.

 

 

Olen saanut toimia kaikkien aikaisempien Patsaskävelyjen vetäjänä ja sama tehtävä minulla oli myös eilen.

 

 

Tässä kuvakimara kohteistamme, joihin eilen tutustuimme:

 

 

 

 

 

Uutinen

• taiteilija Heikki Varjan (1918-1986) veistämä teos, joka on paljastettu 1981

• teos sijaitsee Kirjastotalo Metson edessä

• Aamulehden teettämä 100-vuotisjuhlansa kunniaksi

 

 

 

 

 

Hämeenpuiston graniittipallo (kutsutaan myös nimellä Pyörivä pallo)

• asennettu paikalleen 1997, kivi painaa 800 kiloa

• Sorvikivi Oy:n Eero Vainikka ja Reijo Huppunen ovat yhteistyöllään rakentaneet laitteen

 

 

 

 

 

Vapaudenpatsas

• kuvanveistäjänä Viktor Jansson (1886-1958), paljastettu 1921

• valkoisen Tampereen symboli, jota vaadittiin poistettavaksi vuonna 1922

• 1923 KHO katsoi päätöksellään, että patsas on ”lain suojeluksessa”

• mallina teologian opiskelija Elias Simojoki, joka sittemmin IKL:n kansanedustajana kaatui 1940 Laatokan jäälle vihollisen luodista, kun meni lopettamaan rintamien välissä kituvaa hevosta

 

 

 

 

 

Kevät

• Väinö Richard Rautalin (1891 – 1943) veistämä, paljastettu 1937

• veistos kuvaa neljää alastonta poikaa käsi kädessä tanssimassa piirissä. Teos on sijoitettu pyöreälle jalustalle vesialtaan yläpuolelle. Vesi suihkuaa piirin keskeltä ja lasten jaloissa olevien neljän sammakon suusta kastellen tanssivat lapset. Lempääläläistaiteilijan tytär on ollut lapsifiguurien mallina.

• Aleksanterin kirkon edustalla oleva suihkukaivoveistos rahoitettiin Winterin lahjoitusrahastosta ja se paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937. Vuonna 2008 suihkulähde sai lasisen, valaistun talvisuojan, jonka pinnassa on taiteilija Sauli Iso-Lähteenmäen suunnittelema koristeaihe.

 

 

 

 

 

Eino Sakari Yrjö-Koskinen, 1858 - 1916

• veistänyt Heikki Konttinen (1910 – 1988), paljastettu 1958 Yrjö-Koskisen syntymän 100-vuotispäivänä

• Tampereen Reaalilyseon rehtori, koulu- ja kunnallismies

• sijainti Reaalilyseon, nykyisen Lastentarhaopettajaopiston edessä

 

 

 

 

 

Suru

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966)

• Tampereen kaupunki osti veistoksen suoraan taiteilijalta vuonna 1961. Teoksen valmistumisajasta ei ole varmuutta, mutta todennäköisesti se kuuluu 1950-luvun tai 1960-luvun alun tuotantoon. Veistos sijoitettiin Pyynikin kirkkopuistoon vuonna 1963

• Suru kuvaa alastonta, jalkojensa päällä istuvaa naishahmoa hiukset valtoimenaan ja kädet kohotettuina kasvojen eteen. Taiteilija on varioinut samaa teemaa useissa eri veistoksissa. Tällaisia ovat esim. Karinaisten sankarimuistomerkki vuosilta 1951-52 ja omalle sukuhaudalle sijoitettu Genius Montanus -veistos vuodelta 1961, joka on edellisten naishahmojen modernisoitu versio.

 

 

 

 

Tampereen Työväentalon seinäreliefit ovat Väinö Richard Rautalinin tuotantoa ja niitä ovat komeassa rivissä seuraavat;

 

 

 

 

 

Arkkitehti

 

 

 

 

 

Kirvesmies

 

 

 

 

Maalari

 

 

 

 

 

Tiilenkantaja

 

 

 

 

 

Seppä

 

 

 

 

 

Muurarimestari

 

 

 

 

 

Muurari

 

 

 

Tampereen Työväentalon ulkoseinillä on useita muistolaattoja ja niistä tutustuimme näihin:

 

 

 

 

 

Vienan Karjalaisten Liiton perustaminen 3.8.1906

 

 

 

 

 

SAK:n edeltäjän Suomen Ammattijärjestön perustaminen 15 – 17.4.1907

 

 

 

 

 

Suomen torppareittein kokous 9 – 12.IV.1906

 

 

 

 

 

V. I. Lenin ilmaisi tässä talossa vuosina 1905 ja 1906 pidetyissä kokouksissa myötämielisyytensä Suomen itsenäisyystahtoa kohtaan.

 

 

Mainittakoon, että Lenin ja Stalin kohtasivat toisensa ensimmäisen kerran Tampereella joulupäivänä 1905!

 

 

 

 

 

Kauppaneuvos Fabian Klingendahlin muistomerkki

• Yrjö Liipola (1881- 1971) veistämä

• Alunperin kauppaneuvos Fabian Klingendahlin (1852-1937) muotokuvapää pystytettiin Klingendahlin teollisuusrakennuksen pihamaalle hänen syntymänsä 100-vuotispäivänä vuonna 1952.

• Klingendahl perusti Tampereelle villatehtaan vuonna 1897. Klingendahlin tehtaan virkailijat halusivat lahjoittaa patsaan kaupungille, mikäli sille voitaisiin osoittaa uusi paikka Eteläpuistosta, koska tehdasalue katsottiin liian ahtaaksi ja vilkasliikenteiseksi.

• Patsas sijoitettiinkin Klingendahlin tehtaan eteläporttia vastapäätä. Patsaan virallinen luovutustilaisuus kaupungille pidettiin vuonna 1972.

 

 

 

Osuustoimintamuistomerkki "Tukinkantajat" ja "Ostoksilta paluu"

• Wäinö Aaltonen (1894 – 1966), paljastettu 1950

• Muistomerkki pystytettiin Tampereelle vuonna 1900 perustetun Suomen ensimmäisen osuuskaupan 50-vuotisjuhlien kunniaksi. Osuuskauppojen keskusjärjestö Kulutusosuuskuntain Keskusliitto järjesti muistomerkkikilpailun, jonka Wäinö Aaltonen voitti luonnoksellaan Pato. Teos paljastettiin Osuuskauppaliikkeen 50-vuotisjuhlien yhteydessä 17.6.1950. Muistomerkin tieltä purettiin 1920-luvulla rakennettu soittolava.

 

 

 

Monumentin etupuolella on kolmen naisen ryhmä. Yksi naisista kantaa kädessään koria ja toinen onnen oksaa. He symboloivat yhteistoiminnan henkistä ja kohottavaa puolta.

 

 

 

Vastakkaisella sivulla on neljä suurta lankkua kantavaa miestä, jotka puolestaan ilmentävät yhteistoiminnan ruumiillisia ponnisteluja.

 

 

 

Teoksen Eteläpuiston puoleisella sivulla on seuraava teksti:

 

Suomen kulutusosuustoiminnan uranuurtajien, perustajien ja rakentajien työtä kunnioittaen edistysmielinen osuuskappaliike pystytti tämän patsaan 50-vuotisjuhliensa yhteydessä 1950.

 

Sama teksti on ruotsiksi teoksen Ratinan puoleisessa päädyssä.

 

 

 

Patsaskävelymme kesti vajaat kaksi tuntia ja sen jälkeen pääsimme nauttimaan mainiosta kevätsäästä ja näimme kaupungin kylpevän siniristilippujen runsaudessa.

 

-Esko Erkkilä-

Kannatan, että Tampere hakee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

Perjantai 19.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen suhtautunut nuivasti Tampereen suunnitelmiin hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

 

Suhtautumiseni kuitenkin muuttui, kun sain kuunnella hanketta vastaavan tuottajan roolissa vetävän…

 

 

 

 

…valtiotieteiden maisteri Eija Oravuon esityksen Tampereen Vanhusneuvoston jäsenille 17.4.2019.

 

 

Eija Oravuo siirtyi vastaavan tuottajan tehtävään Tampere Filharmonian apulaisintendentin tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Hän on vastannut muun muassa orkesterin yleisö- ja yritysyhteistyöstä sekä lasten ja nuorten toiminnasta, kuten projekteista valtakunnalliseen Taidetestaajat-hankkeeseen. Oravuo on myös suunnitellut ja tuottanut eri taiteenlajeja ja kulttuuritoimijoita yhdistäviä kokonaisuuksia. Oravuo on opiskellut erityisesti musiikkia ja kansainvälisiä suhteita. Hän on aiemmin toiminut myös huilunsoitonopettajana ja muusikkona.

 

 

Myyntihenkinen persoona ja sellaisista minä pidän!

 

 

*****************

 

 

 

Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 on kiire hakea, sillä 40-sivuinen hakemuskirjanen on oltava valmis huhtikuussa 2020 eli aikaa hakemuksen laadintaan on vain vuosi.

 

 

Tampere sijoittaa hakuprosessiin 400.000 – 500.000 euroa, mutta pidän summaa kohtuullisena vaikka kaikkien tiedossa onkin Tampereen kaupungin kehnoakin kehnompi taloustilanne.

 

 ***********************

 

Eritoten on kaksi syytä, joiden vuoksi ryhdyin 17.4.2019 kannattamaan Tampereen kaupungin toimintaa hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026 ja ne ovat seuraavat:

 

 

• hakuehdoissa painotetaan hakijan ja paikallisen liike-elämän suhteiden aktivoimista.  Tampere on tunnetusti yritysten kannalta ylimielinen ja yritysten pyrkimyksiin negatiivisesti suhtautuva kaupunki ja jos nyt kulttuuripääkaupungiksi haun yhteydessä Tampereen kaupungin virkamiehet sekä luottamushenkilöt muuttavat ajatusmaailmaansa piirunkaan verran yritysmyönteisiksi, haun puolesta on helppo olla!

• toinen syy, joka kannatukseni saa voimaan on se, että Tampereen kaupunki haluaa hakukumppaneikseen Pirkanmaan muut kunnat. Tämä merkitsee, että Tampere on muuttamassa käsityksiään ympäröivästä maakunnasta ja tunnustaa koko Pirkanmaan merkityksen alueen voimatekijänä.

 

 

 

 

Organisaatio, joka vastaa Tampereen kaupungin hakuprosessista vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi on painattanut aistikkaita puuvillaisia kasseja, joissa on kuvattu hakuun ilmoittautuneet pirkanmaalaiset kunnat.

 

 

Melko paha moka kassin osalta on kuitenkin se, että se on valmistettu Britanniassa, miksi ei Suomessa tai jopa Tampereella!

 

 

Tampereen pääkumppanina hakuprosessissa on Mänttä-Vilppula ja sen lisäksi mukana ovat nyt myös jo Vesilahti, Orivesi, Sastamala, Hämeenkyrö, Parkano, Pälkäne, Lempäälä, Nokia, Ikaalinen, Kangasala, Pirkkala sekä Valkeakoski.

 

 

Toivottavasti kaikki muutkin pirkanmaalaiskunnat liittyvät hakijajoukkoon, sillä hakuprosessin kustannukset maakunnan muille kunnille ovat vain 0,80 euroa per asukas.

 

 

Tässä vaiheessa vuoden 2026 hakuprosessiin ovat Tampereen (ja Pirkanmaan) lisäksi ilmoittautuneet Savonlinna ympäristöineen sekä Oulu lähiseutuineen, joten kisa suomalaisesta kulttuuripääkaupungista tulee olemaan tiukka.

 

 

 

_Esko Erkkilä-

"Papukaijapäivä"

Torstai 4.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen toki aiemminkin nähnyt papukaijoja, mutta Andalausiaan suuntautuneen lomamatkamme näin niitä runsaasti ja kuulin niiden mekastusta.

 

 

Majapaikkakunnallemme Torremolinoksessa ja eräässä retkikohteessamme Nerjassa mekastelleet papukaijat olivat kooltaan pienehköjä ahertajia.

 

 

***********************

 

 

 

Nerjan kaupungissa Euroopan parvekkeella eli Balcón de Europa:lla meillä oli hetki aikaa levähtää ja seurata, kun papukaijat olivat rakennuspuuhissa ja suuren mekastuksen myötä kuljettivat pesäntekoaineksia palmujen latvustoihin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lennossa olevia papukaijoja en vanhalla kamerallani onnistunut valokuvaamaan, mutta palmujen lehvästöissä lepääviä lintuja sentään sain muutaman kuvattua!

 

 

 

Kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

Päiväretkemme jälkeen teimme Torremolinoksessa rantabulevardilla pienen kävelyretken ja sen aikana…

 

 

 

 

 

…pääsin lähietäisyydeltä kuvaamaan nurmikolla syötävää etsiviä papukaijoja, jotka…

 

 

 

 

 

…myös täällä olivat pesäntekopuuhissa!

 

 

 

Olipahan papukaijapäivä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuninkaan seurassa Euroopan parvekkeella

Keskiviikko 3.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Andalusiaan suuntautuneella lomaviikollamme maaliskuun puolivälissä eräs kohteemme oli Nerjan kaupungissa sijaitseva Euroopan parveke eli Balcón de Europa.

 

 

Euroopan parveke sijaitsee kallioisella niemellä ja se oli aiemmin linnoitus, joka oli suunniteltu torjumaan Britannian merirosvot.

 

 

 

 

Kuningas Alfonso XII (1857 - 1885) teki Balcón de Europan tunnetuksi ja hänen patsaansa löytyy sieltä.

 

 

 

 

 

Patsas on luonnollisen kokoinen, sillä kolmen kyynärän pituuteni riitti hyvin samalle tasolle kuin vuosina 1874 – 1885 Espanjaa hallinneen kuninkaan.

 

 

Niin, rippikoulussa opin, että yksi kyynärä on 60 senttiä!

***************

 

 

Kuningas Alfonso XII:n -  Alfonso Francisco de Asís Fernando Pío Juan María de la Concepción Gregorio Pelayo - äiti oli kuningatar Isabella II, joka luopui kruunustaan poikansa hyväksi.

 

 

Kuningas Alfonso XII:lla on yllättävän lyhyet kytkökset nykypäivän Espanjan kuninkaallisiin, sillä hänen pojastaan Alfonso XIII:sta tuli Espanjan kuningas heti syntymänsä jälkeen eli vuonna 1886 siis seuraavana vuonna isänsä kuoleman jälkeen.

 

 

Alfonso XIII:lla oli puolisonsa Victoria Eugenien kanssa kuusi lasta, joista erään heistä eli Juanin eräs lapsista on Espanjan meille kaikille tuttu kuningas Juan Carlos I.

 

 

Juan Carlos I:n poika Felipe VI on Espanjan nykyinen kuningas.

 

 

Espanjan ex-kuningas Juan Carlos I on siis Euroopan parvekkeella Nerjassa päivystävän Alfonso XII:n pojan Alfonso XIII:n pojanpoika ja Espanjan nykyinen kuningas Felipe VI on puolestaan Juan Carlos I:n poika!

 

 

Yksinkertaista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolustusvoimien HX-hanke alkaa etenemään

Keskiviikko 6.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Sain varusmiesaikanani peruskoulutuksen Maavoimissa ja siellä panssarintorjunnassa – olin panssarintorjuntamiehenä mukana myös muutamissa kertausharjoituksissa, mutta sitten minut siirrettiin Ilmavoimien organisaatioon.

 

 

Muutamat kertausharjoitukset Ilmavoimissa olivat mielenkiintoisia, sillä pääsin henkilökohtaisesti tutustumaan mm. lentäjiin, jotka suorittivat Hornettien siirtolennot jenkeistä Suomeen.

 

 

 

 

 

Ilmavoimat ovat siis lopullinen aselajini ja sen vuoksi olikin mielenkiintoista kuulla, kun ex-insinöörikenraalimajuri ja nykyinen Puolustusministeriön kansliapäällikkö Jukka Juusti alusti 4.3.2019 Tampereen Valtuustosalissa mm. tulevista hävittäjähankinnoista.

 

 

 

 

 

Jukka Juusti nimitettiin värikkäiden vaiheiden Puolustusministeriön kansliapäälliköksi 5-vuotiskaudeksi 1.1.2016 – 31.12.2020. Valitan kuvani heikkoa laatua – Tampereen Valtuustosali on vaikea kuvauspaikka, sillä valoa tulvii esiintyjän takaa aivan liiaksi!

 

 

 

 

 

Juustin kilpailijana oli kenraaliluutnantti Arto Räty, joka hoiti Puolustusministeriön kansliapäällikön tehtäviä edellisen viisivuotiskauden.

Kokoomus olisi halunnut Rädyn jatkavan myös toisen kauden kansliapäällikkönä, mutta nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö päätti nimittää tehtävään Juustin.

Yllä kuva Rädystä – löysin kuvan omasta arkistostani eli olen ottanut kuvan 15.10.2013 Tampereella pidetyn kansliapäälliköiden ”esittelypäivän” yhteydessä.

 

 

Mutta siitä HX-hankkeesta!

 

 

Nimi HX-hanke tulee H:n osalta nimestä Hornet ja X puolestaan siitä, että Hornetille haetaan seuraajaa eli X-hävittäjää.

 

 

HX-hankkeen tarjouspyynnöt on lähetetty ja Hornettien seuraajaksi Suomelle on tarjolla seuraavat monitoimihävittäjät…

 

 

 

 

 

…eli niminä ja tarjoamaiden osalta yksilöityinä seuraavat hävittäjät:

 

• Boeing F/A-18 Super Hornet (Yhdysvallat)

• Dassault Rafale (Ranska)

• Eurofighter Typhoon (Iso-Britannia, yhteiseurooppalainen)

• Lockheed Martin F-35 (Yhdysvallat)

• Saab Gripen (Ruotsi)

 

 

 

Pyrin palaamaan kansliapäällikkö Jukka Juustin esityksen kommentointiin jo huomenissa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitihän siellä käydä, vaikka en olekaan ratikkauskovainen

Maanantai 25.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus ja vihreät saivat Tampereen kaupungin talouden ilmeisen pysyvästi kuralle, kun kytkykauppana ensin päättivät rakentaa kokoomukselle Rantaväylän tunnelin ja sitten vastakauppana vihreille ratikan.

 

 

Rantaväylän tunneli on valmis, mutta lähes päivittäin kuitenkin suljettuna, sillä hommat eivät pelaa.

 

 

Ratikkaa rakennetaan ja sen vuoksi Tampereen keskusta onkin nyt raunioina.

 

 ****************

 

Ratikkahypetykseen kuuluu, että parhaillaan Tampere-talossa on esillä ratikkavaunun mallikappale eli maketti.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenenä pääsin tutustumaan ensimmäiseen makettiin Oulussa jo viime vuonna, mutta nyt Tampere-talossa on esillä paljon valmiimpi makettiversio.

 

 

 

******************

 

 

 

Tampere-talon valomainoksissa mainostetaan maketti-näyttelyä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maketti on pituudeltaan lähes puolet oikeasta vaunusta eli se on 16,8 metriä pitkä.

 

 ********************

 

Taloudellisten ongelmien lisäksi Tampereen ratikka aiheuttaa suuria ongelmia mm. sen vuoksi, että kaupungin keskusta tulee menettämään elinvoimaansa.

 

 

Ratikka lisää kaupunkilaisten eriarvoisuutta, sillä siitä pääsevät ”nauttimaan” vain ratikkareitin varrella asuvat – maksumiehiksi toki joutuvat kaikki tamperelaiset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-