Lähetimme Matti Vanhasen presidentinvaalien toiselle kierrokselle!

Maanantai 15.1.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Osallistuin 13. – 14.1.2018 Helsingissä järjestetyille ensimmäisille Keskustan puheenjohtajapäiville Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

 

 

Osanottajina olivat kolmisensataa Keskustan kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien puheenjohtajaa tai heidän varahenkilöitään ympäri Suomea.

 

 

 

 

 

Puheenjohtajapäivien ajoitus onnistui nappiin, sillä Matti Vanhasen gallupluvut ja suosio kääntyivät jyrkkään nousuun viime torstaina 11.1.2018 sen jälkeen, kun Vanhanen onnistui täydellisesti TV ykkösen vaalitentissä.

 

 

Vanhasen puheenvuoro puheenjohtajapäivillä oli taattua ”Vanhas-laatua”!

 

 

 

 

 

Puheenjohtajapäivien naisosanottajat marssivat Vanhasen ympärille ja piirittivät presidenttiehdokkaamme sen jälkeen, kun salintäyteinen keskustavaikuttajien joukko oli seisaalleen nousten aplodeerannut Vanhasen puheelle.

 

 

 

 

 

Myös puoluejohto ryhmittyi Vanhasen taakse Vanhasen ehdokaspuheen jälkeen.

 

 

 

Toivottavasti presidenttiehdokkaista Haatainen, Haavisto, Huhtasaari, Kyllönen, Torvalds sekä Väyrynen keräävät sen verran ääniä, että kokoomuksen Niinistö saa toisella kierroksella vastaansa Matti Vanhasen.

 

 

Tästä on hyvä jatkaa Matti Vanhasen vaalikampanjan tukemista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen presidentinvaalitentti oli vahva pettymys

Lauantai 13.1.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Aamulehti ja Yle Tampere järjestivät eilen Tampereen yliopiston päätalon juhlasalissa presidenttiehdokkaiden vaalitentin.

 

 

Paikalla olivat kaikki 8 presidentinvaaliehdokasta.

 

 

Kaikki halukkaat kuulijat eivät mahtuneet juhlasaliin, mutta apuun otettiin ainakin kaksi muuta luentosalia, joissa tenttiä voitiin seurata valkokankaalle heijastetun live-kuvan välityksellä.

 

 

 

 

 

Kyseessä taisi olla näiden presidentinvaalien suurin vaalitilaisuus, sillä paikalla oli lähes 1500 kuulijaa.

 

 

Olin paikalla hyvissä ajoin, mutta kuitenkin olin ihan viimeisiä, jotka pääsivät juhlasaliin.

 

 

Tentti oli pettymys ja pitkäveteinen – tentissä ei päässyt esiin todellisten osaajien taito; toki Matti Vanhanen osoitti tälläkin kertaa valtiomiesmäisyytensä.

 

 

Vaikka tilaisuus olikin heikosti toteutettu, sain presidenttiehdokkaista muutamia kuvia ja niitä tässä: Olin juhlasalin perimmäisellä tuolirivillä, mutta ainakin osa kuvista onnistui kohtuullisesti.

 

 

 

 

 

Tuula Haatainen

 

 

 

 

 

Pekka Haavisto

 

 

 

 

 

Laura Huhtasaari

 

 

 

 

 

Merja Kyllönen

 

 

 

 

 

Sauli Niinistö

 

 

 

 

 

Nils Torvalds

 

 

 

 

 

Matti Vanhanen

 

 

 

 

 

Paavo Väyrynen

 

 

*******************

 

 

 

 

 

Juontajista kantavana voimana oli Yle Tampereen päällikkö Sinikka Tuomi ja hänen ohellaan tilaisuutta juonsi Aamulehden vt. vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu.

 

 *******************

 

Tilaisuudessa ei käsitelty juuri lainkaan niitä asioita, jotka kuuluvat Tasavallan Presidentin vastuulle ja sen vuoksi...

 

 

 

 

 

...”presidenttitentin” ainoa väripilkku olivatkin Nils Torvalds´n sirkussukat.

 

 

 

Olen pettynyt tilaisuuden antiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pelittääkö tietotekniikka?

Perjantai 12.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on 68 äänestyspaikkaa ja niillä kaikilla on seuraavissa presidentinvaaleissa oma vaalilautakuntansa.

 

Olen vaalitoimitsijana yhdellä äänestyspaikalla ja sen lisäksi olen nimetty kotiäänestyksen vaalivirkailijaksi ja jotta tässä ei olisi kaikki, olen valittu myös laitosäänestysten vaalivirkailijaksi.

 

Todennäköisesti laitosäänestysten vaalivirkailijaksi en joudu, mutta se selviää sitten aikanaan.

 

Viime kuntavaaleissa Tampereella kokeiltiin 23:lla äänestyspaikalla Vaalitietojärjestelmä (VAT):a, jossa vaalipäivän äänten lukumäärät tallennettiin suoraan laskentajärjestelmään.

 

Tulevissa presidentinvaaleissa kokeilua laajennetaan siten, että VAT-järjestelmä on käytössä 40:llä äänestyspaikalla ja yksi näistä äänestyspaikoista on numero 61 eli se, jossa toimin vaalitoimitsijana.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja Kirsti Asunta avasi koulutustilaisuuden.

 

 

Asunta on kokenut Keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja, sillä hän oli puheenjohtajana jo silloin, kun lähes kymmenkunta vuotta sitten olin Tampereen Keskusvaalilautakunnan jäsenenä.

 

 

 ********************

 

 

Tietotekniikka tulee myös vaalitoimituksiin, mutta suhtaudun siihen tietyllä varauksella.

 

 

Vaalitoimitsijat kirjautuvat VAT-järjestelmään henkilökohtaisille pankkitunnuksillaan ja jo sitä vieroksun – mielestäni luottamushenkilötehtävien suorittamisessa ei ole oikein, jos niissä joutuu käyttämään henkilökohtaisia pankkitunnuksia.

 

Äänestyspaikalla jotkut vaalilautakunnan jäsenet kirjautuvat VAT-järjestelmään henkilökohtaisilla tunnuksillaan, mutta minä en aio niin tehdä.

 

Minulle riittää varmasti hommia vaalivirkailijana vaikka en kirjautuisikaan VAT-järjestelmään, sillä äänestyspaikalla tarvitaan vaalitoimitsijoita, jotka avaavat ja sulkevat vaaliuurnan raon sekä sellaisia vaalitoimitsijoita, jotka leimaavat valmiit äänestysliput!

 

 

Eiköhän minulle löydy vaalivirkailijan hommia 28.1.2018 Hervannan koululla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lentorata Tampereelta Helsinki-Vantaan lentokentälle harppasi eteenpäin

Torstai 11.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Nykyistä paremmat junayhteydet Tampereelta Helsinkiin ovat jokaisen järkevän poliitikon ajatusmaailmassa kärkilistalla.

 

 

Junayhteyden parantamisesta on käytetty erilaisia termejä ja niistä ehkä tunnetuin on

 

 

Tunnin juna Tampereelta Helsinkiin

 

 

 

”Tunnin juna” –kaavailuihin liittyy tiiviisti se, että Tampereen ja Helsingin välille pitäisi koko matkalle saada kolmas raide.

 

 

Viime päivinä hankkeesta on alettu käyttämään termiä

 

 

Lentorata

 

 

Lentorata-hanke sai uutta tuulta siipiensä alle, kun Tampereen pormestari Lauri Lyly, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo ja VR Groupin toimitusjohtaja Rolf Jansson ottivat näkyvästi kantaa Lentoradan puolesta.

 

 

 

Lentoradan aikaansaamisen uhkana saattaa olla muutama seikka ja eräs niistä on se, että myös varsinais-suomalaiset alkavat ponnekkaasti ajaa ”Tunnin junaa” Helsingin ja Turun välille.

 

 

Toivon, että Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittämistä ajavat tahot näkisivät laajemmat kokonaisuudet ja toimisivat Lentoradan puolesta.

 

 

Tampere-Pirkkalan –lentoaseman kehittäminen on paikallaan, mutta samalla pitää muistaa se koko- ja monipuolisuusero, joka vallitsee Helsinki-Vantaan hyväksi.

 

 

Lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2014 tässä (luvuissa on eritelty kotimaan liikenteen ja kansainvälisen liikenteen matkustajamäätärät):

 

Vuoden 2017 matkustajamääristä on olemassa ennusteet ja ne näyttävät tältä (matkustajamäärissä on tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 2014 vuoteen 2017):

 

Mielestäni nämä kaksi taulukkoa ovat pitävä perustelu sille, että Tampereen rautatieaseman ja Helsingin lentokentän välille pitää rakentaa Lentorata!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sähköverkkojen toimintavarmuus on tärkeä osa maamme huoltovarmuutta

Keskiviikko 10.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Viime vuoden loppupäivät ja alkaneen vuoden alku ovat osoittaneet, että maamme sähköverkkojen toimintavarmuus ontuu.

 

 

Poikkeukselliset sääolosuhteet ovat osissa maata aiheuttaneet useidenkin päivien pituisia sähkökatkoksia.

 

 

Suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa ongelmia ei ole ollut, mutta harvaanasutuilla seuduilla sitäkin enemmän. Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat esimerkkejä alueista, joilla viime päivinä on ollut erityisiä ongelmia sähkönjakelussa.

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

 

On positiivista, että Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen on kiinnittänyt asiaan huomiota, sillä onhan sähköverkkojen toimintavarmuus tärkeä osa huoltovarmuuttamme.

 

 

Sähköverkon ongelmat haittaavat erityisesti tavallisen kansalaisen elämää, sillä esimerkiksi kotieläintilat ovat jo kauan varustautuneet sähkönsaannin ongelmiin erilaisten varajärjestelmin.

 

 

Kotieläintiloista broilertilat kulkivat kehityksen kärjessä, kun maatilat varautuivat sähkönsaantiongelmiin, mutta käsittääkseni nyt ainakin sianlihantuotantotilat, porsastuotantotilat ja maidontuotantotilat ovat hankkineet erilaisia aggregaatteja, joilla poikkeustilanteissa pärjätään.

 

 

 

*************

 

 

Vanhanen pohtii myös sitä, jos ulkopuolinen taho pyrkii tahallisesti vahingoittamaan sähköverkkoamme – aiheellista pohdintaa sekin.

 

 

 

Puhutaan paljon niistä rajanvedoista, jotka koskevat presidentin vastuista ja niistä seikoista, jotka eivät kuulu presidentin vastuulle.

 

 

Elintarvikkeiden huoltovarmuuden parissa toimineena näen, että presidentin toimivaltaan ja ”huolenpitoon” kuuluu myös huoli maamme sähköverkon toimivuudesta, joten yhdyn Matti Vanhasen ajatuksiin sähkönjakeluumme liittyvistä haasteista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Niinistön tyylitaju petti!

Torstai 4.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28.1.2018.

 

 

Istuvana presidenttinä Sauli Niinistöllä on ilmeinen johtoasema gallupeissa.

 

 

Olen kaksissa viimeisimmissä presidentinvaaleissa äänestänyt vaalien toisella kierroksella Niinistöä – ensimmäisen kerran huonolla menestyksellä Tarja Halosta vastaan, mutta toisella kerralla menestyksekkäästi Pekka Haavistoa vastaan.

 

 

 

 

 

Olen surullinen, sillä sinänsä arvostamani Sauli Niinistöltä petti tyylitaju Uudenvuodenpäivänä klo 13.04, kun hän tai hänen avustajansa päästivät facebook´iin todellisen rimanalituksen.

 

 

Niinistön viestissä todetaan sanatarkasti näin:

 

 

”Kiitos läsnäolostanne ja kannustuksestanne kuluneen vuoden aikana.

Kaikkea hyvää tälle alkaneelle. SN, Jenni ja Lennu”

 

 

En ole milloinkaan hyväksynyt ja en hyväksy sitä myöskään istuvan Tasavallan Presidentin suusta, että koirasta sanotaan ”hän”!

Koiran nimen liittäminen "allekirjoitusketjuun" on sama asia, kuin jos koirasta käytetään termiä "hän".

 

 

Totean yksiselitteisesti, että Uudenvuodenpäivänä Sauli Niinistöltä petti tyylitaju sen jälkeen, kun hän televisioidun Uudenvuodenpuheensa lopuksi toivotti:

 

 

”Toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta ja Jumalan siunausta!”

 

Olen pettynyt - koirien kanssako meitä on johdettu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Historiatietoa EU:n rahoittamasta ruoka-avusta

Tiistai 2.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 2010 EU-elintarviketukea jakaneet järjestöt ja niiden jakamat määrät olivat seuraavat:

 

• Adventtikirkon Avustuspalvelu ADA, 233 tonnia
• Hyvä Arki, 52 tonnia
• Kirkkopalvelut, 704 tonnia
• Mannerheimin Lastensuojeluliitto, 351 tonnia
• Mielenterveyden Keskusliitto, 64 tonnia
• Yhdistysten Toimintajärjestö, 48 tonnia
• Suomen Katulähetysliitto, 29 tonnia
• Suomen Pelastusarmeijan säätiö, 237 tonnia
• Suomen Vapaakirkko, 222 tonnia
• Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY, 595 tonnia
• Muut, 182 tonnia

 

Em. järjestöt jakoivat v. 2010 EU:n maksamia elintarvikkeita vähävaraisille yhteensä 2.707.000 kiloa.

 

 

******************

 

 

 

Vuonna 2010 EU:n elintarvikeapuun käyttämä summa oli yhteensä 478 miljoonaa euroa.

 

 

Kuinka EU:n maksama ruoka-apu jakaantui eri maiden kesken vuonna 2010?

 

 

Summa jakaantui tukiohjelmaan osallistuneille maille seuraavasti:

 

 

• Italia; 25,62 %
• Puola; 20,38 %
• Ranska; 16,34 %
• Espanja; 11,01 %
• Romania; 6,27 %
• Portugali; 4,71 %
• Kreikka; 4,19 %
• Unkari; 3,09 %
• Liettua; 1,85 %
• Bulgaria; 1,79 %
• Belgia; 1,63 %
• Suomi; 0,97 %
• Slovenia 0,55 %
• Irlanti; 0,17 %
• Viro; 0,16 %
• Malta; 0,15 %
• Tsekki; 0,03 %
• Luxemburg; 0,02 %

 

 

Listasta huomataan, että eräät maat ei ole lainkaan hakeneet EU-rahoitteista ruoka-apua vähävaraisille.

 

 

Pidän oikeana, että Suomi on ollut EU-jäsenyytemme alusta alkaen aktiivinen EU-rahoitteisen ruoka-avun hakemisessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Silloin, kun EU:n ruoka-avun maksuksi sai "oravannahkoja"!

Maanantai 1.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Eräät oppositiopuolueiden kansanedustajat ovat nostaneet kovan äläkän, että hallitus olisi luopunut vähävaraisten ruoka-avun tukemisesta.  Puheet ovat täyttä puppua, mutta kaikenlaisilla valheilla ja puolitotuuksilla oppositio pyrkii saamaan valhetietonsa julkisuuteen.

 

 

Nykytilanteen osalta olen julkisen tiedon varassa, mutta kun EU:n ruoka-aputoimintaan Suomessa lähdettiin, sain olla keskeisenä toimijana toiminnassa mukana.

 

 

Muutamia totuustietoja omakohtaisen kokemukseni pohjalta siltä ajalta, kun EU:n maksama ruoka-apu Suomessa alkoi joskus 1990-luvun lopulla ja jatkui 2000-luvun alussa:

 

 

 

• ruoka-apuna jaettiin kuivia peruselintarvikkeita, joiden säilyvyydessä ei ollut ongelmia
  • esimerkkinä vuonna 2010 jaetut elintarvikkeet, jotka olivat mm. vehnäjauho, sämpyläjauho, puurohiutale, makaroni, näkkileipä, hapankorppu, keksit ja myslit

• ruoka-aputuotteita toimittaneet yritykset saivat maksuna interventiovarastoissa olevaa ja EU:n omistamaa viljaa eli vaihdannassa tavaroita toimittavien yritysten ei ollut mahdollista saada riihikuivaa rahaa

• menettelyä hallinnoi Maa- ja metsätalousministeriön interventioyksikkö ja loppuaikoina valtion yhteishankintayksikkö Hansel oli kiinteästi mukana vaihdannassa

• EU-ruoka-aputuotteiden hankintamäärät julkistettiin aikanaan ja kerrottiin tuotekohtaiset hankintamäärät

• EU-ruoka-aputuotteita tarjoavien yritysten piti tarjouksessaan kertoa, että kuinka paljon ne halusivat saada maksuksi esimerkiksi 500 tonnista kaurahiutaleita rehuohraa

 

Toimitusmäärät kiinnostivat elintarviketeollisuuden yrityksiä, mutta useimmat halukkaat yritykset eivät olleet kiinnostuneita maksuksi tarjolla olevista ”oravannahoista” eli rehuohrasta.

 

 

Myöskään työnantajani Rehuraisio Oy ei ollut kovinkaan kiinnostunut maksuksi saatavasta rehuohrasta, sillä sitä oli yllin kyllin saatavissa markkinoilta.

 

 

Olin yhteydessä konsernimme elintarvikeyksiköihin ja heillä puolestaan oli kiinnostusta toimittaa EU-elintarviketuotteita.

 

 

Selvitin konsernimme elintarvikeyksiköiltä, että kuinka paljon he halusivat saada euroja vaikkapa miljoonasta kilosta vehnäjauhoja, muutin eurot rehuohraksi markkinahinnalla ja siitäpä se tarjouksemme muodostui.

 

 

Tarjouksessa piti huomioida tarkasti se, että miltä interventiovarastolta rehuohra piti noutaa ja tarjouksessa oli tietysti huomioitava rahtikustannus varastolta käyttöpaikalle.

 

 

Hommassa oli hankaluutena, että rehuviljatoimitukset olivat mahdollisia vasta viljakauppavuoden eli satovuoden lopulla ja tarjoushetkellä ei pystynyt tarkasti ennakoimaa markkinatarjontaa.

 

 

Hinnoittelussa piti noudattaa varovaisuusperiaatetta ja en kertaakaan tässä ennakoinnissa epäonnistunut.

 

 

Oma lukunsa oli se, että hommassa piti olla toimivat suhteet kilpaileviin elintarvikeyrityksiin, sillä oma konsernimme ei pystynyt toimittamaan kaikkia pyydettyjä tuotteita.

 

 

Myös maksuksi saatavan rehuohran osalta piti joskus olla yhteydessä kilpaileviin rehuohran käyttäjiin ja sopia heidän kanssaan ”oravannahkojen” toimitusaikataulusta sekä hinnoista, jotta hommasta olisi mahdollista saada vaatimaton kate kaikille toimijoille.

Elintarvikeyritykset eivät tehneet bisnestä EU-ruoka-aputuotteilla, mutta mahdollistivat sen, että vähävaraiset saivat ruuanlaittoonsa laadukkaita tuotteita.

 

 

Kilpailu EU-ruoka-aputoimituksia oli rehtiä ja siinä ei pienimmissään määrin liikuttu epäterveen kilpailun tai kartellien alueella.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiipeäminen Vesuviuksen huipulle

Keskiviikko 27.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Vesuviuksen tulivuori Italiassa on piirtynyt maailman historiankirjoihin tulivuorena, jonka purkaus vuonna 79 hautasi alleen Pompeijin kaupungin.

 

 

Samassa yhteydessä tuhoutui Herculaneumin kaupunki sekä myös eräitä muita lähiseudun pikkukaupunkeja.

 

 

Vesuvius sijaitsee 9 kilometrin etäisyydellä Napolista itään Napolinlahden rannalla.

 

 

Pääsin käymään Vesuviuksen huipulla 18.10.2017, kun osallistuin mielenkiintoiselle kahdeksanpäiväiselle lomamatkalle Sorrentoon.

 

 

 

 

Lähdimme matkaan sorrentolaisesta hotellistamme jo aamuvarhaisella ja meille tutuksi tullut sorrentolaiskissa jäi vahtimaan elämänmenoa sen vakituisella paikalla erään auton katolla.

 

 

 

 

 

Onneksi sää oli erinomainen, joten bussimatka Vesuviuksen huipun äärelle oli mahdollinen. Heikolla säällä viranomaiset sulkevat Vesuviukselle johtavan tien.

Nämä männyt kasvavat sen jähmettyneen laavavirran äärellä, joka syntyi Vesuviuksen purkauksessa vuonna 1944.

 

 

 

 

 

Pääsylippujen ostamisen piti tapahtua 800 metriä ennen sitä paikkaa, jonne autoilla on mahdollista nousta.

 

 

 

 

 

Vesuviuksella on korkeutta 1281 metriä, mutta busseilla ja yleensäkin autoilla on mahdollista päästä vain 1010 metrin korkeuteen.

 

 

Tuhannenkymmenen metrin korkeudella on turisteja palvelemassa vain vaatimattomat vessat, sillä paikallinen mafia on arvioinut paikan niin runsaasti riskejä omaavaksi, että tasanteelle ei ole investoitu kunnollista palveluinfraa.

 

 

 

 

 

Kävelyn lähtötasanteella kannattaa käydä vessassa, sillä huipulla ja sinne johtavan polun varrella ei ole vessoja.

 

 

Lähtötasanteella paikallisen mafian käskyläispoika kerää turisteilta vessarahat.

 

 

 

 

 

 

Vaikka en itse kävelykeppiä ottanutkaan, suosittelen kepin ottamista!

Arvostan Rouvan liikemiestaitoja, sillä hän kauppasi kävelykeppinsä euron hinnalla eräälle ylöspäin pyrkivälle, joka ei ollut vuokrannut keppiä lähtötasanteelta - Rouva veti nenästä mafiaa, sillä yhdellä eurolla Vesuviuksen huipulla kävi keppiin nojautuen kaksi henkilöä!

 

 

 

 

 

Kävelyn lähtötasanteen pienen kuppilan seinällä on ilmakuva, josta ilmenee pääsylippujen ostamispaikka (ticket office) ja katsojan nykyinen sijainti (you are here).

 

 ***************

 

Seuraavassa muutamia kuvia, jotka otin kiivetessäni kohti Vesuviuksen huippua:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sortumavaarasta varoitettiin monilla varoitustauluilla.

 

 

 

 

 

Tässä ovat kiipeämisemme ”jälkipään valvojina” vasemmalla Rouva, oikealla pätevä oppaamme ja keskellä eräs matkalaisistamme.

 

 

 

 

 

 

Siinä se on eli Vesuviuksen kraateri ja kraaterin reunalta sitä katseltuna!

 

 

Jatkan kertomustani Vesuviukseen tutustumisestani joskus myöhemmin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vesuvius on aina läsnä Sorrentossa, Napolissa ja jopa Caprin saarella

Tiistai 26.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Vesuvius on Italiassa lähellä Napolia sijaitseva tulivuori.

 

 

Taannoisella lomamatkallamme lokakuun puolessavälissä se oli jatkuvasti läsnä, kun liikuimme Sorrentossa, Napolissa ja Caprin saarella.

 

 

Vesuviuksen mahdollisen purkauksen alueella asuu ainakin miljoona italialaista.

 

 

Vesuviuksen kanssa samaa vulgaanista esiintymää on lähellä sijaitseva Solfataran matala tulivuorikraateri, jonne tänä vuonna kuoli nelihenkisen perheen 11-vuotias poika ja isä sekä äiti, jotka pyrkivät pelastamaan poikaansa.

Emme käyneet Solfatarassa.

 

 

Vesuvius on purkautunut useita kertoja ja varhaisimmat purkaukset on ajoitettu vuodelle 2500 ennen ajanlaskumme alkamista.

 

 

Vuonna 79 jälkeen ajanlaskumme alkamisen Vesuvius purkautui ja sen tuloksena mm. Pompeijin kaupunki tuhoutui.

 

 

Pompeijin tuhonneen purkauksen jälkeen Vesuviuksella oli purkauksia vain ajoittain, mutta vuodesta 1631 alkaen niitä on ollut vuoteen 1944 saakka säännöllisemmin.

 

 

1900-luvulla Vesuvius on purkautunut vuosina 1906, 1929 ja 1944.

 

 

Kävimme lokakuisella Sorrenton matkallamme Vesuviuksella ja siitä matkasta ehkä jo huomenissa tarkemmin.

 

 

Totean tämän juttuni otsikossa, että Vesuvius on aina läsnä Sorrentossa, Napolissa ja jopa Caprin saarella.

 

 

Tässä muutamia valokuviani, jotka todistavat sanomani oikeaksi:

 

 

 

 

 

Caprilta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sorrenton satamasta

 

 

 

 

 

Sorrentosta

 

 

 

 

 

 

 

 

Sorrentosta

 

 

 

 

 

Sorrentosta

 

 

 

 

 

Bussimatkalla Napolista Sorrentoon

 

 

 

 

 

Merimatkalla Caprista Sorrentoon

 

 

 

Kun matkaatte Napoliin, Sorrentoon ja/tai Caprille huomaatte, että Vesuvius on aina läsnä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oikea suunta

Maanantai 25.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Edesmennyt anoppini oli ortodoksi, vaikka miehensä kuoltua ”yhteiskunnan painostuksesta” siirtyikin evankelisluterilaisen kirkon jäseneksi – voidaan todeta, että hän eteni Kälviän evankelisluterilaisessa seurakunnassa epäviralliseksi emännäksi saakka.

 

 

Anoppini myötä olen saanut osallistua monet kerrat ortodoksisiin seurakuntamenoihin ja osaan arvostaa niitä.

 

 

Ortodoksiset seurakuntamenot ovat muotorikkaita ja niitä kaipaan myös evankelisluterilaiselta kirkolta.

 

 

Seurakuntaelämässä on koko ajan kyse markkinaosuustaistelusta ja siinä pärjäävät vain ne uskontosuunnat, jotka pystyvät vastaamaan seurakuntalaisten tarpeisiin ja heidän odotuksiinsa.

 

 

Seurakuntamenojen muotorikkaus ja se, että ei koko ajan paasata vain kadotuksesta ja kuolemasta saavat seurakseen uskollisia seurakuntalaisia.

 

 

Ortodoksit ja vapaat suunnat ovat onnistuneet asiakkaiden houkuttelussa paremmin kuin bunkkereihinsa jämähtänyt evankelisluterilainen kirkko..

 

 

Nyt muutosta on kuitenkin havaittavissa ja sitä sain todeta käytännössä, kun osallistuin Viljakkalan kirkossa 24.12.2017 järjestettyyn Jouluaaton hartaushetkeen.

 

 

 

 

 

Kirkkoherramme Johannes Riuttala laittoi munakellon päälle, kun aloitti saarnatuolista ja myös se, kun saimme laulaa ”Enkeli taivaan” – laulusta kaikki kymmenen säkeistö oli jotain uutta, jollaista emme ole aikaisemmin kokeneet Viljakkalan kirkossa.

 

 

Kun sen lisäksi saimme nousta seisaallemme ”Maa on niin kaunis ” laulun kolmannen säkeistön aikana, totesimme mielihyväksemme, että evankelisluterilainen kirkko on pikkuhiljaa kehittymässä oikeaan suuntaan!

 

 

Myös se, että saimme laulaa kaikki ”Enkeli taivaan” –laulun säkeistöt oli mieluisa yllätys!

 

 

 

Kiitokset Johannes Riuttalalle!

 

 

Toivon, että evankelisluterilainen kirkkomme jatkossa pystyy löytämään hengellisestä elämästämme jotain positiivista eikä ainoastaan syyllisty jauhamaan kadotuksen näkymiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itse asiassa kuultuna

Sunnuntai 24.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tämän lyhyen juttuni pontimena on viime perjantaina eli 22.12.2017 TV 1:n lähettämä ohjelma ”Itse asiasta kuultuna”, jossa kuultavana oli moninkertainen kansanedustaja Esko-Juhani Tennilä.

 

 

Olin Esko-Juhani Tennilän kanssa samalla RUK-kurssilla 13.8. – 24.11.1967.

 

 

Esko-Juhani Tennilä on reservissä kohonnut minua yhtä sotilasarvoa korkeammalle, sillä hänen sotilasarvonsa on kapteeni, kun minun sotilasarvoni on yliluutnantti.

 

 

Wikipedia kertoo Esko-Juhani Tennilästä mm. näin:

 

 

”Tennilä tunnetaan entisenä SKP:n vähemmistöläisenä eli taistolaisena.”

 

 

”Keväällä 1971 Hämeen Yhteistyö -lehdessä hän kertoi, miten taistolaiset pyrkivät käymään RUK:n saadakseen johtajakoulutusta sosialistisen vallankumouksen varalle.”

 

 

Nykykielenkäytön mukaan Tennilä oli RUK:ssa siis myyrä!

 

 *****************

Henkilökohtaisesti muistan, kun matkustimme samalla Onni Vilkas Oy:n tilausajobussilla aina sunnuntai-iltaisin Tampereelta Haminaan, niin lähes joka kerta Esko-Juhani Tennilä keräsi Tampereen Linja-autoasemalla kolehdin meiltä muilta upseerioppilailta, jotta pystyi matkustamaan Tampereelta Haminaan.

Mainittakoon, että yli puolen vuosisadan mittaan Onni Vilkkaan vinttikoiratunnuksella varustetut bussi tulivat tutuiksi koko maassa ja syynä oli mm. se, että Vilkkaan bussit huolehtivat pitkään Reserviupseerikoulun oppilaiden lomakuljetuksista. Toistakymmentä bussia käsittäneen jonon sotilaallisen täsmällinen lähtö RUK:n portilta Haminasta oli vaikuttava näky, jota Onni Vilkas saapui usein itse seuraamaan. RUK:n lomakuljetuksia alettiin kilpailuttamaan 1990-luvulla, ja tällöin vuosikymmenien ajan jatkunut perinne Vilkkaan "vinttikoirilla" tehdyistä lomamatkoista katkesi.

 

Pohjolan Liikenne osti Onni Vilkas Oy:n liiketoiminnan vuonna 1999 ja silloin Vilkkaan ”vinttikoirat” hävisivät Suomen teiltä.

Liikenneneuvoksen arvon Onni Vilkas sai jo vuonna 1964 ja hän kuoli vuonna 1999.

 

*************

 

Samalla RUK:n kurssilla numero 125 kurssikavereinani oli myös kaksi muuta sittemmin politiikassa ja tiedemaailmassa merkittäviin asemiin kohonnutta henkilöä, mutta heistä ehkä muistelus joskus myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alueiden itsenäisyyden toteutuminen vaatii, että emävaltio kannattaa hanketta

Lauantai 23.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Matti Vanhanen pohti keskiviikkona 20.12.2017 Tampereella Suomalaisuuden Liiton ja Tampereen Paasikivi-seuran yhteistilaisuudessa, että miksi alueiden itsenäisyyspyrkimykset eivät toteudu.

 

Matti Vanhanen esiintyi tilaisuudessa Helsingin Paasikivi-seuran puheenjohtajana.

 

 

 

 

 

Vanhanen mainitsi esimerkkeinä mm. Katalonian, Palestiinan sekä Skotlannin itsenäistymispyrkimykset.

 

 

Vanhanen linkitti nykyiset eri alueiden itsenäisyyspyrkimykset siihen tilanteeseen, jossa Suomi sai itsenäisyyden sata vuotta sitten ja keskeisimmäksi eroksi hän näki sen, että…

 

 

…emävaltio oli silloin sekasorrossa.

 

 

Matti Vanhanen kertoi, että Kataloniasta on häneen oltu yhteydessä ja kysytty hänen mielipidettään.

 

 

Nyt harmittelen kun en tullut kysyneeksi, että milloin tuo kysely on tullut. 

 

 

Onko kysely tapahtunut Vanhasen pääministeriaikana vaiko ihan nyt?

 

 

Tiedän, että tapaan Matti Vanhasen henkilökohtaisesti ainakin kahdesti ennen tammikuun presidentinvaaleja ja tuossapa on hyvä kysymys!

 

 

Sen Vanhanen kertoi vastanneensa katalonialaisille, että asiassa pitää kunnioittaa Espanjan perustuslakia.

 

 

Alueiden itsenäistymispyrkimyksistä Vanhanen totesi Suomen edun olleen aikanaan sen, että Suomesta löytyi vallan ottavia päteviä henkilöitä ja esimerkkinä hän mainitsi P. E. Svinhufvudin sekä Santeri Alkion.

 

 

Kiitoksia Matti Vanhaselle syvälle luodanneista historianäkemyksistä, sillä mm. niitä kansalaiset arvostavat, kun maallemme valitaan Tasavallan presidentti tammikuussa 2018!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Juho Kusti Paasikivi luotsasi Suomen vaikeiden aikojen yli

Perjantai 22.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Juho Kusti Paasikivi oli Suomen seitsemäs presidentti vuosina 1946 – 1956.

 

 

Paasikiven jälkeen todellisia presidenttejä on ollut vain Urho Kaleva Kekkonen.

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen seminaariin, jonka järjestivät Suomalaisuuden Liitto ja Tampereen Paasikivi-Seura – tilaisuus järjestettiin Kirjastotalo Metsossa Tampereella.

 

 

Sain ja varmaan kaikki seminaariin osallistuneet saimme paljon uutta tietoa lähihistoriastamme ja erityisesti Juho Kusti Paasikivestä.

 

 

 

 

 

 

Seminaariannista sain aineksia useaankin blogikirjoitukseen, mutta tässä ainoastaan yhteenveto niistä asioista, jotka eilen tulivat professori Soikkasen esityksessä esille:

 

 

 

• Paasikivi oli hankalan miehen maineessa

• Paasikivi räyhäsi alaisilleen, mutta ei ylöspäin

• Paasikivi osasi mielistellä suurvallan (Neuvostoliiton) edustajia

• Paasikivi oli loistava neuvottelija

• Paasikivi oli kielitaitoinen

• Paasikivi luki ahkerasti erityisesti Venäjään ja Saksaan liittyvää kirjallisuutta, mutta ei piitannut klassikoista

• Paasikivellä oli tarvittaessa monet kasvot – perustuslaillinen mutta toisaalta myös myöntyväinen

 

 

 

 

Seminaarin toisena esiintyjänä oli Helsingin Paasikivi-Seuran puheenjohtaja Matti Vanhanen, mutta hän esittämistään ajatuksista myöhemmin.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oman kunnan keskusvaalilautakunnalta voi jo nyt tilata kotiäänestysmahdollisuuden tulevissa presidentinvaaleissa

Torstai 21.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain Tampereen keskusvaalilautakunnalta mielenkiintoisen tiedon, kun kirjeessä kerrottiin, että minut on valittu vaalitoimitsijaksi kotiäänestyksissä.

 

 

Vaalien luottamushenkilönä ja vaalitoimitsijana toimiminen on minulle tuttua, sillä olin aikoinaan Tampereen keskusvaalilautakunnan jäsenenä parisen vuotta ja sen lisäksi olen ollut muutamissa vaaleissa eri äänestyspaikoilla vaalitoimitsijana.

 

 

 

 

 

Presidentinvaalien kotiäänestyksen vaalitoimitsijoiksi Tampereella on valittu 12 henkilöä ja keskusvaalilautakunta järjesti meille koulutustilaisuuden 19.12.2017.

 

 

Ensikertalaisena kotiäänestyksen vaalitoimitsijana olin luonnollisesti paikalla.

 

 

 

 

 

Presidentinvaalien vaalitoimitsijoille on eri tehtäviin valituille laadittu tehtäväkohtaiset ohjeet ja Oikeusministeriö on laatinut näitä vaaliohjeita kaikkiaan kahdeksan erilaista versiota – kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille tarkoitetun ohjekirjasen numero on 5.

 

 

 

 

 

Kotiäänestyksen vaalitoimitsijatehtävän lisäksi olen eräällä äänestyspaikalla vaalitoimitsijana ja kun heille on puolestaan toimitettu Oikeusministeriön laatima ohjekirja numeroltaan 2, niin ”ohjekirjoissa löytyy” ja meillä varsinkin, kun myös Rouva on eräällä toisella äänestyspaikalla vaalitoimitsijana.

 

 

Koulutustilaisuudessa kerrottiin, että Tampereella kotiäänestysmahdollisuutta käyttää eri vaaleissa 300 – 500 kaupunkilaista. Noin suuri määrä oli minulle yllätys.

 

 

Kotiäänestykseen on oikeutettu henkilö, jonka kyky liikkua tai toimia on siinä määrin rajoittunut, ettei hän pääse äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan ilman kohtuuttomia vaikeuksia.

 

 

Kotiäänestyksen yhteydessä voi äänestää kotiäänestykseen oikeutetun kanssa samassa taloudessa asuva omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) tarkoitettu omaishoitaja.

 

 

Henkilön, joka haluaa äänestää ennakolta kotonaan, on ilmoitettava siitä oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.  Ilmoituksen voi tehdä äänestäjän puolesta myös hänen valitsemansa henkilö.

 

 

Ilmoitus on tehtävä keskusvaalilautakunnalle kirjallisesti tai puhelimitse viimeistään tiistaina 16.1.2018 ennen klo 16.00.

 

 

Mahdollisen toisen vaalin kotiäänestykseen on ilmoittauduttava viimeistään tiistaina 30.1.2018 ennen klo 16.00.

 

 

Ensimmäiseen vaaliin ilmoittautunut on automaattisesti mukana myös mahdollisen toisen kierroksen kotiäänestyksessä.

 

 

Koulutustilaisuudessa kerrottiin, että Tampereella on jo nyt kotiäänestykseen ilmoittautunut n. 60 äänestäjää.

 

 **************

 

Keskusvaalilautakunta laatii kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille kohdekohtaisen ja aikataulutetun reittisuunnitelman, joten sen laatimiseen vaalitoimitsijoiden ei tarvitse osallistua.

 

 

Saattaa olla, että kaikille kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille ei tule tehtävänantoja, mutta sen näkee sitten!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotimainen ruis on ruistuotteiden myynnissä vahva argumentti, mutta myös tuotekehitystä tarvitaan

Tiistai 19.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Maassamme on tänä vuonna korjattu ennätysmäinen ruissato, sillä ennakkosatoarvioiden mukaan ruissato muodostuu 116 miljoonaksi kiloksi.

 

 

Viime syksynä syysruista kylvettiin 33.000 hehtaarille ja kun kokonaissato oli 116 miljoonaa kiloa, keskisadoksi muodostui n. 3.500 kg/ha.  Näin hyvä keskisato on mahdollinen, kun rukiinviljelyssä on paljolti siirrytty ns. hybridilajikkeisiin.

 

 

Rukiinkäyttö on jo vuosikaudet ollut tasolla 90 – 100 miljoonaa kiloa, joten kotimaista ruista tulee riittämään kaikille leipureille ensi syksyyn saakka.

 

 

Huolestuttavaa on, että viime syksyn sääolosuhteet olivat vaikeat ja syysruista saatiin kylvettyä vain 22.000 hehtaaria.

 

 

Jos ensi kesän keskisato pysyy samanlaisena kuin tänä vuonna, niin syksyllä 2018 rukiin kokonaissadoksi muodostuu vain 77 miljoonaa kiloa eli syksyllä 2018 korjattava sato ei tule riittämään, vaan joudutaan tuontirukiin varaan.

 

 

Joudutaan siis laittamaan leipään petäjäistä eli tuontiruista, mutta ei sentään puolet, kuten Saarijärven Paavo aikoinaan!

 

 

 

 

 

Siitä tuotekehityksestä:

 

 

 

 

 

Vaasan Oy osui vast´ikään kultasuoneen, kun se lanseerasi markkinoille ohuen version ruispalasta.

 

 

Julkisuudessa kommentoidaan, että erityisesti nuoret ovat ottaneet Vaasan täysjyvä Ruispalojen ”Ohut herkku” –version suosioonsa, mutta kyllä minulle kävi samoin, kun ensimmäisen kerran sain maistaa tuotetta.

 

 

Pakkauksessa todetaan, että…

 

 

”Sitkeään rukiin himoon”

 

 

…ja sellaiseksi tuo homma on ainakin minun kohdallani mennyt!

 

 

 

Suosittelen Vaasan ruispalojen ”Ohut herkku” –versiota!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ympäri käydään ja yhteen tullaan - myös yritysnimissä!

Sunnuntai 17.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Aloitin nelikymmenvuotisen työuran Raisiolla vuonna 1970.

 

 

Lyhyen koulutusjakson jälkeen ensimmäisiä työtehtäviäni oli Raision Vihannissa omistamalla perunahiutaletehtaalla pitää rehualaan liittyviä esityksiä, kun tehtaan perunanviljelijät olivat talvella 1971 kokoontuneet sopimusviljelypäiville tehtaalle.

 

 

Tehtaalla oli juuri tehty organisaatiomuutoksia ja tutusta Pohjolan Peruna Oy –nimestä oli luovuttu ja siirrytty Raision Perunateollisuus-nimeen.

 

 

Vihannin tehtaan ensimmäisiä perunahiutaletuotteita oli Mielihyvä-perunahiutaleet, joita myytiin ainakin suurtalouskeittiöille ja baareille.

 

 

Mielihyvä-perunahiutaletuotteet eivät 1970-luvun alussa olleet laadultaan mitään huipputuotteita, mutta ne olivat suurtalouskeittiöiden suosiossa, sillä ne merkitsivät suurta edistysaskelta, kun perunoita ei tarvinnut kuoria, jotta asiakkaille olisi voinut tarjota perunamuusia.

 

 

Suurtalouskeittiöt ja baarit sekoittivat Mielihyvä-perunamuusin joukkoon tavallista perunamuusia, joka oli jätetty hyvin karkeaksi, sillä näin voitiin väittää, että perunamuusi on tehty kokonaisista perunoista suurtalouskeittiön takahuoneessa!

 

 

”Huomaattehan muusissa perunoita, sillä muusi on meillä itse valmistettua kokonaisista perunoista”…

 

 

…oli myyntipuhe niille asiakkaille, jotka epäilivät muusin olevan teollista Mielihyvää.  Sain itse henkilökohtaisesti kokea näitä myyntipuheita, kun joskus 1971 ja 1972 ruokailin Kokkolassa baareissa ja valitsin ruuakseni perunamuusia!

 

 

 

 

 

Edellä kertomani muistelus tuli mieleeni, kun kuluneella viikolla olin isäntänä parissakin tilaisuudessa Tampereen Lahdesjärven ABC-liikenneaseman neuvotteluhuoneissa - ABC -liikenneasemat mainostavat perunamuusiaan samalla tavalla kuin suurtalouskeittiöt 45 -vuotta sitten!

 

 

 

******************

 

 

 

Niin niistä yritysnimistä; huomasin, että Vihannissa Raision jäljiltä toimiva perunatuotetehdas on taas lähes viidenkymmenen vuoden tauon jälkeen mikäpäs muu kuin

 

 

Pohjolan Peruna Oy

 

 

Nykyinen Pohjolan Peruna Oy on salaperäinen yhtiö, sillä en löytänyt netistä sen selkeitä omistajatietoja, mutta Taloussanomat kertoo yrityksestä julkisuuteen seuraavaa:

 

 

”Yrityksen Pohjolan Peruna Oy liikevaihto oli 10,5 miljoonaa euroa 2016 ja työllisti 54 henkilöä. Liikevaihto laski 10,8 prosenttia. Tilikauden tulos oli -1 miljoonaa euroa ja liikevoittoprosentti oli -6,3. Yhtiön omavaraisuusaste oli -25,7 prosenttia.”

 

 

Toki minulla on tietoa Pohjolan Peruna Oy:n omistajista, mutta toivoisin, että noin merkittävä elintarvikealan yritys olisi itse avoimempi kuin se nyt on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

• tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

• Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

• Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

• Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

• Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

• Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

• Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

• Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

• Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

• valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vanhusneuvoston jäsenten vastuualueet

Torstai 14.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Kevään 2017 kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenillä on vastuualueet, joiden tapahtumia he seuraavat ja raportoivat Vanhusneuvostolle.

 

 

Halusin ja myös sain seurantavastuulleni ”Elinvoiman ja työllisyyden”.

 

 

Uskon ja samaa mieltä olivat myös muut Vanhusneuvoston jäsenet, että yli neljäkymmenvuotinen kokemukseni bisnesmaailmassa on pitävä referenssi seurata Tampereen kaupungin elinvoiman ja työllisyyden kehittymistä.

 

 

 

Tampereen kaupunginvaltuusto valitsi kokouksessaan 12.6.2017 Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen lautakuntien apulaispormestariksi Anna-Kaisa Heinämäen ja hänen vastuualueensa on se, joka Vanhusneuvostossa kuuluu seurantavastuulleni.

 

 

Heinämäki johtaa Elinvoima- ja osaamislautakuntaa sekä Asunto- ja kiinteistölautakuntaa.

 

 

 

 

 

Olin mukana, kun Vanhusneuvoston puheenjohtaja Arja Ojalan (vasemmalla), esittelijäsihteerimme Kirsi Nurmion (toinen vasemmalta) sekä varapuheenjohtajamme Juha Salosen (oikealla) kanssa tapasimme apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen.

 

 

Valokuvaajana en päässyt yhteiskuvaan!

 

 

Olen oppinut yli nelikymmenvuotisen työurani ja yli seitsenvuotisen eläkeläisjaksoni aikana huomaamaan, että vain terve talous mahdollistaa palvelujen tuottamisen ja asiakkaiden/kuntalaisten/jäsenten hyvinvoinnin.

 

 

 

Korostin asiaa tapaamisessamme ja totesin, että apulaispormestareista Heinämäen vastuulla ovat ne toiminnot, jotka tuovat rahaa Tampereen kaupungin kirstuun.

 

 

Jos Heinämäen vastuulla olevat toiminnot kehittyvät ja toimivat suunnitellusti, niin opetukseen ja koulutukseen, sairaanhoitoon, lastenhoitoon, eläkeläisten hyvinvointiin, kaupunki-infran ylläpitoon ja moneen muuhun saadaan tarvittavat rahat.

 

 

Lennämme Anna-Kaisa Heinämäen kanssa ”eri poliittisessa parvessa”, mutta kun tunnen hänet miellyttäväksi ja osaavaksi henkilöksi, luotan siihen, että hän onnistuu tehtävässään.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ravello on eräs tunnetuimmista Amalfin rannikon kaupungeista

Keskiviikko 13.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Matkamme Nastro Azurolla eli Sinisellä nauhatiellä jatkui Amlafin jälkeen Ravellon kaupunkiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Amalfista Ravelloon johtava tie on mutkainen vuoristotie ja siellä ”näkee omat perävalonsa”, kuten mutkaisia teitä kuvaillaan.

 

 

Nastro Azurro on muuten kokonaisuudessaan niin mutkainen, että sinne ei lainkaan päästetä pitkiä turistibusseja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ravellon keskustaan ei saa ajaa edes turistibusseilla ja sen vuoksi lähdimmekin turistibusseille varatulta pysähtymispaikalta kävellen keskustaan.

 

 

 

 

 

Tällä hotellilla on uima-allas hienolla paikalla!

 

 

 

 

 

Ravellon henkinen ja sosiaalinen keskus on Duomo eli katedraali, joka sijaitsee kaupungin pääaukion Piazza Vescovadon laidalla.

 

 

 

 

**************************

 

 

 

Ravello on jo kauan sitten ollut taiteilijoiden, muusikoiden ja kirjailijoiden suosiossa, sillä kaupungissa ovat viihtyneet mm. Richard Wagner, Edvard Grieg, Virginia Woolf, Greta Garbo, Tennessee Williams, Graham Greene, Leonard Bernstein ja Jacqueline Kennedy.

 

 

**************************

 

 

 

 

 

 

 

Ravellon keskustaan johtavan jalankulkutunnelin seinillä näimme kuvia kuluneen kesän Ravello Festival-tapahtumista.

 

 

 

 

 

 

 

 

Oli hienoa nähdä jättikokoisia kuvia, kun Esa-Pekka Salonen toimi kapellimestarina 5.8.2017 järjestetyssä konsertissa, jossa hän johti Lontoossa toimivaa Philharmonia orkesteria (Philharmonia Orchestra), jonka ylikapellimestarina hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien.

 

 

Hyvä Suomi!

 

 

-Esko Erkkilä-