Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö näytti ministerille ja kansalaisille, että kuka ministeriötä johtaa

Tiistai 22.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto, joka perustehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä valvonnan edellyttämän ohjauksen sekä ennakoivan ja jälkikäteisen valvonnan keinoin.

Valviralle kuuluu valvoa mm. sitä, että lääkäreillä on tutkinto ja tarvittavat tiedot ammattinsa harjoittamiseen.

 

Valelääkärijutut ovat poikineet Sosiaali- ja terveysministeriössä mielenkiintoisen valtakiistan.

 

Ministeri Maria Gusenina-Richardson (sdp) ehti kertoa julkisuudessa eilen, että hänen ja Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partasen välisten keskustelujen päätteeksi Partanen oli päättänyt luopua Valviran johdosta.

 

Ministeri ei keskustellut asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen kanssa. Kun Välimäki kuuli Partasen aikomuksista, hän laittoi tuulemaan ja kokematon ministeri joutui taipumaan kansliapäällikkönsä mielipiteeseen. Välimäki ei hyväksynyt Partasen eroa.

 

On oikein, että tärkeän viranomaisen johdosta ei poistuta vaikeiden asioiden ilmitullessa kuin ”hollituvan ovesta”.  Vastuu on kannettava niin ylijohtajan kuin ministerinkin.

 

Valelääkärijutut ovat murentaneet kansalaisten luottamusta koko lääkärikuntaan.

 

Nyt sekoiluun on liittynyt myös Sosiaali- ja terveysministeriö, jonka hallinnonalaan Valvira kuuluu, kun kansalaisille on tullut selväksi, että asioista vastaavalla ministerillä ei ole edes oman ministeriönsä kansliapäällikön luottamusta.

 

-Esko Erkkilä-

Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua!

Maanantai 21.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö antoi seuraavan julkilausuman torstaina 18.11.2011:

VIITTAUKSET KUNTIEN PAKKOLIITOKSIIN TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA TULEE SELKEÄSTI TORJUA!

KESKUSTA ESITTÄÄ SUUNNITELMAA HALLINNON KEHITTÄMISEKSI JA BYROKRATIAN KARSIMISEKSI

Tampere on Keskustan mielestä edelleen ja myös tulevaisuudessa Suomen paras paikka asua, yrittää ja rakastaa. Tampereen tulee olla myös jatkossa Suomen suosituin kaupunki. Keskusta haluaa rakentaa Tampereesta kaupungin, missä keskiöön nostetaan ihminen, kuntalainen.

Tamperelaisen on oikeus odottaa laadukkaita julkisia palveluja myös tulevaisuudessa.

Keskustan mielestä kaupungin voimavaroja on syytä kohdistaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Niillä panostuksilla turvataan kaupungin menestys myös tulevaisuudessa.

Keskusta on myös johdonmukaisesti kannattanut monimuotoisuutta niin lasten kotihoidossa kuin ikäihmisille suunnatuissa palveluissa. Siksi Keskusta kannattaa kaupunkilaisille tarjottavia aitoja valinnanmahdollisuuksia.

Keskusta kannattaa lisäksi lähiruoan lisäämistä mm. kouluruokailussa. Ensivaiheen tavoitteena tulee olla, että jokaisella lautasella on jokin lähiruokana tuotettu ainesosa.


Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua. Kuntien välistä yhteistoimintaa kehittämällä luodaan luottamusta ja rakennetaan toimivia ja tehokkaita palveluja. Tämä kehitys on vakavasti vaarannettu puheilla kuntien pakkoliitoksista.

Tampereella on edelleen pulaa omakoti- ja yritystonteista. Tonttien tarjontaa tulee lisätä ja kaavoitusta sekä lupamenettelyä nopeuttaa. Rakennusluvan saaminen kestää Tampereella 3 – 6 kk kun se muissa kunnissa saa 2 – 3 viikossa.

Säästöjen etsintä tulee kohdistaa kasvaneen, tehottoman ja päällekkäisen byrokratian poistamiseen sekä toimintaprosessien suunnitteluun siten, että kuntalaisen ääni ja kuntalaisen saaman palvelun laatu paranee. Keskusta esittää, että Tampereen kaupunki laatii pikaisesti suunnitelman hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehottoman byrokratian karsimiseksi.

Rakenteellisesta kehittämistyöstä tulee raportoida kaupunginvaltuustoa puolivuosittain.


Lisätietoja:

Kunnallisjärjestön pj Antti Juva p. 050 511 1716
Kunnallisjärjestön vpj Esko Erkkilä p. 050 556 4878

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos turvasi tamperelaisten vesihuollon eilen ja tänään sekä pystyy siihen myös tulevaisuudessa

Sunnuntai 20.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaiset saivat kokea eilen ja tänään, että Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella on jo nyt valmiudet hoitaa Tampereen vesihuolto Näsijärven vettä käyttäen vaivattomasti ja turvallisesti.

Roineen raakavesipumppaamolla ilmenneen sähkökatkoksen vuoksi Tampereen normaalissa vedenjakelussa on ongelmia, mutta tamperelaisilla ei ole hätää, sillä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos pystyy huolehtimaan Tampereen vesihuollosta ongelmitta.

Poikkeustilanne alkoi eilen eli lauantaina 19.11.2011 kello 18.00 alkaen ja jatkuu tänään niin kauan, että häiriö saadaan korjattua.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos käyttää raakavetenään siis Näsijärven vettä.

Tilanne todistaa todeksi sen, että Tavase-hanke on täysin tarpeeton.

Vastustan Tavase-hanketta.

Aluksi vastustin hanketta sen luontoa tuhoavan vaikutuksen vuoksi, mutta nyt motiivikseni ovat sen lisäksi kohonneet taloudelliset seikat.

Ei voi olla oikein, että Pälkäneen ja Kangasalan ainutlaatuisiin harjumaisemmiin sadetetaan vettä 863 metrin korkuinen vesipatsas vuodessa, kun alueen normaalisadanta on vain tuhannesosa siitä eli n. 75 senttiä vuodessa! On selvää. että alueen kasvillisuus ja koko ekosysteemi tuhoutuvat.

Tavase Oy:n esittämä kustannusarvio 57 miljoonaa euroa on neljäsosa asiantuntijoiden esittämästä kustannusarviosta, joka on tasoa 198 miljoonaa euroa.

Sadassayhdeksässäkymmenessäkahdeksassa miljoonassa eurossa on huomioitu Pinsiöön välttämättä tarvittava lisäimeytysalue. Siinä on sen lisäksi huomioitu ainoastaan kymmenen miljoonaa euroa hankkeesta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvauksiin. Kymmenellä miljoonalla eurolla ei makseta kummoisiakaan korvauksia Pälkäneen ja Kangasalan harjujen sekä Pinsiönkankaan tuhoutumisesta ikiajoiksi!

Toivon, että parhaillaan ”päälläoleva” poikkeustilanne herättää tamperelaiset päättäjät, jotta he uskaltavat heittää Tavase-hankkeen unohduksiin!

On kokonaisuuden kannalta parasta, että Tampereen kaupunki kirjaa nyt Tavase-seikkailuistaan kymmenen  miljoonan euron tappiot, kuin saa aikaan veronmaksajille 200 miljoonan euron kustannukset ja toimimattoman sekä ympäristöä tuhoavan laitoksen.

Tampereen osuus kahdensadan miljoonan laitoksen kustannuksista olisi 140 miljoonaa eli suurempi summa kuin minkään Tampereen kaupungin nyt havittelemista suurhankkeista.

 

-Esko Erkkilä-

Puuvuori - joka hetki muuttuva taideteos Ylöjärvellä

Lauantai 19.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana, kun Pirkanmaan Metsäkeskuksen retkikunta metsäluontoneuvoja Matti Äijön opastuksella tutustui Puuvuori-taideteokseen Ylöjärvellä 11.11.2011.

 

Puuvuori (Treemountain)-maataideteos sijaitsee Pinsiönkankalla Ylöjärvellä Tampereen kaupungin omistamalla soranottoalueella. Se on amerikkalaisen taiteilija Agnes Denesin suunnittelema taideteos, joka koostuu n. kymmenestä tuhannesta matemaattisen kaavan mukaan istutetusta puusta.

 

Biologinen ja taatusti luonnonmukainen sekä luontoa kunnioittava taideteos vihittiin käyttöön vuonna 1996.

 

Teos on 420 metriä pitkä ja 270 metriä leveä eli sen pinta-ala on hieman yli 11 hehtaaria. Korkeutta Puuvuorella on 28 metriä.

 

Teos koostuu 10 600 kartiomaiselle soramäelle matemaattisen mallin mukaan istutetusta männyntaimesta.

 

Taimet on istutettu spiraalin muotoon eli alhaalta pääsisi vuoren huipulle istutustainten väliä etenemällä.

 

Vuorelle on vapaa pääsy ja vuoren juurelta pääsee huipulle taideteoksen rinteelle muodostuneita kulku-uria pitkin.

 

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari kävi Ylöjärven Asuntomessujen aikaan istuttamassa muutaman männyntaimen Puuvuoreen vuonna 1996.

 

Puuvuoren alaosassa sijaitsevat männyntaimet kärsivät nykyään ilmiselvästi ravinnevajeesta, sillä ne ovat kärsivän näköisiä. ”Terveyslannoitus” olisi niille paikallaan, sillä ilman lannoitusta niillä on kolkko kohtalo odottamassa.

 

Huipulla ja lähellä huippua kasvavat männyt ovat saaneet kasvaa ravinnerikkaassa siirtomaassa. Siirtomaa on kuljettu istutuskuoppiin kottikärryillä ja muilla tavoilla. Se on männyille selvästi liian ravinnerikasta ja sen vuoksi huipulla kasvavat männyt ovat ”räkämäntyjä” eli kasvumaa ei ole tyypillistä mäntyjen kasvumaata.

 

 

Puuvuori nykyasussaan. Asu muuttuu joka vuosi, sillä männyt kasvavat.

 

Näkyy selvästi, että taideteoksen alaosassa sijaitsevat männyt tarvitsevat lannoitusta, sillä ne ovat ravinnevajauksen vuoksi kuolemassa.

 

Näkymä Puuvuoren laelta pohjoisen suuntaan. Siellä Tampereen kaupungin soranotto jatkuu ja sorakuopan maisemointi saa vielä jonkun vuoden odottaa.

 

Näille seuduilleko Tavase Oy kaavailee Pinsiönkankaan imeytyskenttiään? Tavase Oy:n suunnitelma Pinsiönkankaan tuhoamiseksi on surkea suunnitelma ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen luottamushenkilöt uskaltavat torpata koko mielettömän hankkeen.

Parempi kymppimillin tappio nyt, kuin kahdensadan miljoonan investointi, joka ei toimi, mutta tuhoaa Pälkäneen ja Kangasalan ainutkertaiset harjumaisemat sekä Pinsiönkankaan.

 

 

Näkymä Puuvuoren laelta etelän suuntaan.

 

Retkikuntamme autot odottavat meitä 28 metriä alempana kuin Puuvuoren huippu.

 

 

Puuvuori on merkittävä tutustumiskohde Ylöjärvellä ja mielellään suo, että entistä lukuisammat henkilöt pääsevät näkemään sorakuopan onnistuneen maisemointihankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla on jo 470 metsäkohdetta, joille valtion varoista maksetaan pientä korvausta biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisestä

Torstai 17.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 11.11.2011 Pirkanmaan Metsäkeskuksen metsäretkelle, jonka kohteena olivat luonnonhoito- ja talousmetsät.

Retkellä pääsi tutustumaan metsien nykyaikaiseen hoitoon luonnonhoito- ja talousmetsäkohteilla, sai neuvoja ympäristötuen valintaperusteista, kohteiden arvottamisesta ja erilaisista suojeluvaihtoehdoista.

Retkikohteemme olivat mielenkiintoisia ja ne sijaitsivat Ylöjärvellä sekä Hämeenkyrössä.

Retkemme oppaana toimi metsäluontoneuvoja Matti Äijö Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

Ensimmäinen kohteemme oli paahderinne. Niitä tavataan Pirkanmaalla ainakin Ylöjärvellä, Pälkäneellä ja Kangasalla.

Paahderinne on suppa eli se on metsässä oleva ”monttu”. Jossakin päin Pirkanmaata suppaa kutsutaan lukoksi.

Supassa lämpötilaerot voivat olla suuria – pohjalla on kylmänä vuodenaikana todella kylmä ja etelää kohti olevassa rinteessä on lämpimällä säällä puolestaan kuuma.

Paahderinne raivataan suojelukohteena puista lähes vapaaksi. Paahderinne on tavallaan metsäpalo-alueen korvike, sillä paahderinteessä kasvaa kasveja, jotka vaativat lämpimät olosuhteet. Näitä ovat mm. kangasajuruoho, kissankäpälä ja idänkeulankärki.

Paahderinteessä viihtyvät myös tietyt kovakuoriaiset, perhoset, myrkkypistiäiset ja hepokatit.

Paahderinnekohteemme sijaitsee Ylöjärvellä. Kuvasta on ehkä vaikea hahmottaa supan syvyyttä, mutta kuvan keskellä näkyy supan pohja ja kuva on otettu etelää kohti viettävältä paahderinteeltä.

Retkioppaamme metsäluontoneuvoja Matti Äijö selvitti paahderinnekohteella tervaskantojen ja yleensä tervaspuun muodostumista.

Äijö kertoi, että Pirkanmaalla on kaikkiaan 470 metsäluontokohdetta, joille maksetaan metsänhoitolain 10 pykälän mukaista ympäristötukea. Tukea saavien metsäluontokohteiden keskikoko Pirkanmaalla on n. 2,5 hehtaaria.

Metsäluontokohteiden sopimukset ovat pitkiä, sillä sopimusaika on 30 vuotta. Solmittu sopimus merkitään kiinteistörekisteriin eli kohteen omistajavaihdos ei päätä aikoinaan solmittua sopimusta.

Nykyaikaiset metsänomistajat kunnioittavat luonnon monimuotoisuutta. On hyvä, että valtio on tukemassa vaatimattomilla summilla niitä metsänomistajia, jotka ovat luopuneet tiettyjen monimuotoisuutta edustavien kohteiden talousmetsäkäytöstä.

-Esko Erkkilä-

Väkevä kansanoopperakokemus Hämeenkyrön kirkossa

Maanantai 14.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön kirkossa sai 24.9.2011 ensi-iltansa hengellinen kansanooppera ”Maan korvessa kulkevi”.

 

Esitys palasi muutaman esityskerran jälkeen Hämeenkyrön kirkkoon taas 12.11.2011 ja olin paikalla, kun vaikuttava kansanooppera silloin siellä esitettiin.

 

 

Hämeenkyrön kirkko syysasussaan ennen Maan korvessa kulkevi –kansanoopperan esitystä 12.11.2011

 

 

Maan korvessa kulkevi –kansanooppera on kertomus hämeenkyröläisen Martti Myllyharjun elämästä.

 

Kansanooppera kertoo vuonna 1880 syntyneen ja vuonna 1970 kuolleen Martti Myllyharjun elämästä.

 

Myllyharju sairastui jo nuorena sairauteen, joka vei häneltä liikuntakyvyn. Se ei kuitenkaan vienyt Myllyharjun elämänvoimaa, sillä hän toimi sen jälkeen mm. kansansoittajana, saarnamiehenä, lehtiasiamiehenä, kirkonrakentajana Pentinmaan rukoushuoneen rakennusprojektissa, pyhäkoulunopettajana, puutarhurina varttaen ja taivukkaita kasvattaen sekä hämeenkyröläisen murresanaston tallentajana.

 

Heiska ry:n hallitus ja sen puuhamies Kauno Perkiömäki ovat tehneet suuren kulttuuriteon, kun ovat tallentaneet Martti Myllyharjun elämän ja aikaansaannokset vaikuttavaksi kansanoopperaksi.

 

Kansanoopperan esitys kestää tunti ja kaksikymmentä minuuttia ja jokainen hetki on nautittavaa sekä väkevää tulkintaa monille tuntemattomasta hämeenkyröläisestä kulttuurihenkilöstä.

 

Kansanoopperassa esiintyy monia tunnettuja harrastaja- sekä ammattilaisosaajia.

 

Martti Myllyharjua nuorena esittävä parkanolainen Sami Penttilä tekee vahvan tulkinnan. Penttilän tulkinta päättyy Myllyharjun lopulliseen sairastumiseen ja hänen osuutensa loppuu kirkon keskikongilla tapahtuvaan dramaattiseen kohtaukseen.

Aikuisikäistä Martti Myllyharjua esittää Ahti Jokinen Tampereelta.

Martti Mäkiharjun äitiä esittää takavuosien viihdelaulajana tunnettu Inga Sulin. On ilo seurata esiintymistaidon ammattilaisen onnistunutta tulkintaa kansanoopperan keskeisessä roolissa.

 

Arkkienkeli Mikaelin roolissa vuorottelevat musiikkineuvos Matti Hannula ja viljakkalalaissyntyinen ”kasvinkumppanini” Aarre Aalto. Olin tyytyväinen, että nyt esiintyjänä oli Aarre Aalto ja hyvin esiintyikin. Muistan Aarre Aallon polvihousuisena esiintyjänä Viljakkalassa järjestetyissä lähetysseuroissa ja olen saanut olla myöhemmin hänen sahausyrityksensä asiakkaana.

 

Arkkienkeli Mikael (Aarre Aalto) ja Martti Mäkiharjun äiti (Inga Sulin) kohtasivat kansanoopperassa kolmesti: ensimmäisen kerran Martin sairastumisen jälkeen, toisen kerran Pentinmaan rukoushuoneen vihkiäisissä vuonna 1939 ja kolmannen kerran Martin kuoleman jälkeen vuonna 1970.  Martin äiti kuoli vuonna 1932, joten hänen kaksi viimeistä esiintymistään arkkienkeli Mikaelin kanssa tapahtuivat sen jälkeen, kun Martin äiti oli jo siirtynyt taivaaseen.

 

Kaikki kolme Aarre Aallon ja Inga Sulinin tulkintaa arkkienkeli Mikaelin ja Martin äidin kohtaamisista olivat kansanoopperan parasta ja puhuttelevinta antia.

 

Martti Mäkiharju keräsi 12.000 lappua hämeenkyröläisestä murteesta. Suomen Kirjallisuuden Seura muisti Myllyharjun mittavaa työtä hänen 70-vuotispäivänään ja arvovaltainen lähetystö luovutti hänelle silloin Suomen Kirjallisuuden Seuran 100-vuotismitalin. Tapahtuma on taltioitu Maan korvessa kulkevi –kansanoopperaan.

 

 

Taitelija Ahti Jokinen (oikealla), Inga Sulin (keskellä) ja Martti Mäkiharjun Iivari-veljeä esittänyt Jarmo Grek (vasemmalla hattu kädessä) siirtymässä kansanoopperan loppunäytöksen jälkeen kiittämään yleisöä suosionosoituksista.

 

Esiintyjät kerääntyivät esityksen jälkeen kiittämään 700- henkistä kirkkokansaa myötäelämisestä kansanoopperan tapahtumiin. Silmälasipäisenä ja valkoinen shaali hartioillaan sekä rusetti kaulassa on arkkienkeli Mikaelia esittänyt Aarre Aalto (keskellä).  Hänen vierellään (oikealla) tummatukkainen nuorimies on nuorta Martti Myllyharjua esittänyt Sami Penttilä.

 

 

Kiitän kaikkia kansanoopperan esiintyjiä hienosta esityksestä ja haluan erityisesti mainita taitelija Ahti Jokisen panoksen aikuisikäisenä Martti Myllyharjuna.

 

Maan korvessa kulkevi – kansanoopperan esitykset jatkuvat vuonna 2012 ja silloin näemme niitä mm. Tampereen Tuomiokirkossa lauantaina 10.3.2012 klo 14.00 ja klo 18.00.  Tampereen Tuomiokirkon lisäksi esityksiä järjestetään mm. Jämijärven kirkossa, Tyrvään kirkossa ja Virtain kirkossa.

 

Esiintymisiä järjestetään tietojeni mukaan Pirkanmaan lisäksi myös Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.

 

Pyrin järjestämään menojani niin, että pääsen nauttimaan esityksestä uudestaan ainakin Tampereen Tuomiokirkossa ja suosittelen esityksiä lämpimästi myös muillekin.

Liput esitykseen maksavat 20 euroa ja käsiohjelma 5 euroa. Käsiohjelma taustoittaa esitystä hyvin, joten suosittelen sen hankkimista!

 

-Esko Erkkilä-

Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

Torstai 10.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi Hervannan Houkanojan tapahtumista mielipidekirjoitukseni 1.11.2011.

 

Kirjoitus oli otsikoitu ”Houkanojalla muhii ympäristökatastrofi”. Julkaisin kirjoitukseni raakavedoksen näillä sivuilla 2.11.2011 ja havainnollistin sanomaani 4.11.2011 julkaistulla kuvareportaasilla.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö Tommi Järvinen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg kommentoivat kirjoitustani Aamulehdessä 5.11.2011.

 

Molempien kommenttien sisältö ilmenee hyvin kirjoitusten otsikoista, sillä Järvisen kirjoituksen otsikko oli ”Pienennämme päästöjämme monien uudistusten avulla” ja Willberg oli puolestaan otsikoinut kirjoituksensa: ”Houkanojasta otettu näytteitä tänäkin syksynä”.

 

Lähetin vastineiden vastineen Aamulehteen ja se julkaistiin 8.11.2011. Vastineiden vastineeni kuului näin:  

 

 

”Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

 

Ympäristö. Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö vastasivat (AL 5.11) mielipidekirjoitukseeni Hervannan Houkanojasta (AL 1.11).

 

Ympäristönsuojelupäällikön kirjoituksesta tulee selväksi, että analyysejä tehdään, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytä.

 

Myrkkyojan osalta tavoite ei voi olla se, että tilanne jatkuu samanlaisena kuin se oli vuonna 2005. Kaupungin tavoite pitää olla, että Houkanojan hygieeninen tilanne paranee nopeasti. Houkanojan vedet laskevat Pyhäjärveen ja Kokemäenjoen kautta lopulta mereen. Tamperelaisten puheet Pyhäjärven ja lopulta Itämeren surkeasta tilasta ovat vailla pohjaa, jos me omilla toimenpiteillämme olemme lisäämässä niiden ympäristökuormitusta!

 

Arvostan, että PAH-analysoinnit on tehty, mutta ihmettelen, että raskasmetalleista elohopea (Hg) on tyystin jäänyt analysoimatta eikä myöskään dioksiinianalysointeja ei ole tehty. Molemmat ovat perusanalysointeja esim. elintarvike- ja rehuteollisuuden raaka-ainetutkimuksissa. Suosittelen Hg- ja dioksiinianalysointinäytteiden ottamista louheojan pohjasedimentistä teräsverkkoesteen yläpuolelta.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n edustajan vastineen henki on, että ”ehkä joskus tulevaisuudessa”. Emme voi jäädä odottamaan tulevaisuutta vaan toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti.

 

Yritys on suuri veronmaksaja Tampereella. Se ei mielestäni poista eikä vähennä sen yhteiskuntavastuuta, vaan mieluummin päinvastoin.

 

Louheojan osalta todellisuus on toista kuin yhteyspäällikkö kertoo. Jätekentällä ylipursuava materiaali on välittömässä yhteydessä louheojaan, joten myrkkykontaminaatio ojassa virtaavaan veteen on väistämätön.

 

Viranomaisten välillä nyt tapahtuva vastuun pallottelu pitää saada loppumaan.

 

Jos Pirkanmaan Ely-keskukselta ei löydy tarpeellista tahtoa puuttua ilmiselvään ympäristön tuhontaan, on Tampereen kaupungin käytettävä isännän ääntä.

 

Muuten julkisuudessa paljon markkinoidut kaupungin siisteyteen ja ilmanlaatuun liittyvät hankkeet kuulostavat virastotalon uumenissa tapahtuvalta puuhastelulta.  

 

Esko Erkkilä

Tampere”

 

-Esko Erkkilä-

Eroamaan joutuva Silvio Berlusconi kävi 4.3.2011 vauhdittamassa Kokoomuksen eduskuntavaalikampanjaa - kutsuuko Katainen Berlusconin uudestaan Suomeen ja nyt Sauli Niinistön vaalivankkureiden vetäjäksi?

Keskiviikko 9.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Italian pääministeri Silvio Berlusconi kävi Helsingissä vauhdittamassa suomalaisen veljespuolueensa eli Kansallisen Kokoomuksen eduskuntavaalikampanjaa maaliskuun 4. päivänä 2011.

 

Berlusconin opit tehosivat hyvin, sillä Kokoomus menetti eduskuntapaikkoja, mutta nousi maamme suurimmaksi puolueeksi. Berlusconin suomalaisen veljespuolueen puheenjohtajasta Jyrki Kataisesta tuli monivaiheisten hallitusneuvottelujen tuloksena Suomen pääministeri.

 

Voidaan siis todeta, että Katainen sai Berlusconilta sellaista oppia, jota hän tarvitsi.

 

Suomessa on vaalit taas tammikuussa ja nyt odottelemmekin, että Katainen kutsuu Silvio Berlusconin Suomeen uudestaan ja tällä kerralla Kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön vaalivankkureiden vetäjäksi.

 

Nyt Berlusconilla olisi hyvin aikaakin, sillä hän joutuu eroamaan Italian pääministerin paikalta lähipäivinä. Todellisuudessa Berlusconi on eilen saapuneen tiedon jälkeen rasite omalle puolueelleen ja varmaan myös Kokoomukselle, joka tukeutui Berlusconin tukeen viime maaliskuussa.

 

Katainen ennakoi 8.11.2001 antaessaan Eduskunnalle pääministerin ilmoitusta huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa, että Kreikan jälkeen taloudelliseen umpikujaan ovat ajautumassa Espanja sekä erityisesti Kansallisen Kokoomuksen veljespuolueen ja Silvio Berlusconin johtama Italia.

 

Ilmoitusta antaessaan Katainen ei ehkä vielä tiennyt veljespuolueensa puheenjohtajan ja pääministerikollegansa ajolähdöstä!

 

Mielestäni Silvio Berlusconin kutsuminen tukemaan Helsinkiin Kansallisen Kokoomuksen eduskuntavaalikampanjaa viime maaliskuussa osoitti jo silloin Kataiselta harkintakyvyn pettämistä.

 

Otaksun, että Katainen, Kansallinen Kokoomus ja kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö ovat nyt hyvin halukkaita ottamaan tiukasti etäisyyttä Silvio Berlusconiin.

 

Kansalaisten on hyvä kuitenkin muistaa, että näin ei ollut vielä maaliskuussa, vaan Katainen toimi silloin hyvin halukkaasti Silvio Berlusconin isäntänä ja oppipoikana!

 

-Esko Erkkilä-

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Anna Kontulan valtuustoaloite on järkevä

Sunnuntai 6.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto saa huomisessa kokouksessaan ottaa kantaa Anna Kontulan (vas) valtuustoaloitteeseen, jossa Kontula esittää, että työvaatteiden kilpailutuksessa huomioitaisiin eettiset näkökohdat.

 

Kannatan Kontulan esille ottamaa seikkaa ja totean, että hänen valtuustoaloitteensa voi toimia hyvänä päänavaajana kunnallisten hankintojen kilpailutusten linjaajana.

 

Eettisiin näkökohtiin kuuluu oleellisena osana tuotteiden ja palvelujen kotimaisuus. Toivon, että kotimaisuuteen voitaisiin jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

 

Vierailin juuri päättyneillä ”Elintarviketeollisuus” –messuilla Tampereen Pirkka-hallissa 28.10.2011 ja etsin eri aloilta kotimaisia toimijoita.

 

Messuilla saamani tiedon mukaan työvaatebisneksessä Suomessa toimii ainoastaan yksi kotimainen valmistaja eli E. Laiho Oy Lohjalla.

 

Keskustelin yrityksen omistajan kanssa kotimaisuuden huomioimismahdollisuuksista kilpailutuksessa. Se on hänen mukaansa vaikeaa, sillä EU:n periaatteisiin kuuluu tavaroiden sekä palveluiden vapaa liikkuvuus.

 

Eettisten seikkojen huomioonottaminen on eräs perusta, jolla kotimaisia hankintoja mielestäni voidaan perustella.

 

Huomaan Kontulan valtuustoaloitteen virkamiesvalmistelussa seuraavan maininnan:

 

”Tampereen kaupunki käyttää tällä hetkellä työvaatehankinnoissa valintaperusteena kokonaistaloudellisuutta (hinta 55–70 prosenttia, laatu 25–35 prosenttia ja tuotteiden saatavuus 5–10 prosenttia). Eettisiä kriteerejä ei tuotteille ole asetettu”.

 

Tiedän omien verkostojeni kautta, että kun hinnan merkitys valintakriteerinä Tampereella on jopa 70 %, se merkitsee useiden tarjoajien pysymistä pois tarjouskilpailusta.

 

Kahdeksankymmentä prosenttia hinnan painoarvona merkitsee, että ainoastaan halpatuojat osallistuvat heikkolaatuisilla tuotteillaan tarjouskilpailuihin. Tampere liikkuu siis riskirajoilla!

 

Toivon, että Kontulan valtuusaloite kirvoittaa huomenna asiallisen keskustelun Tampereen kaupunginvaltuustossa ja että siellä käytävä keskustelu osaltaan koulisi Tampereen tunnetusti heikkotasoista hankintatointa nykyistä parempiin suorituksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Kuvia, jotka valaisevat Aamulehdessä 1.11.2011 julkaistua kirjoitustani "Houkanojalla muhii myrkkyskandaali"

Perjantai 4.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Suoritin "auditointimatkan" Hervannan Houkanojalle 28.10.2011 ja tarkoitukseni oli perehtyä Tauskonkatu 30:ssä sijaitsevan jätteenkäsittelylaitoksen - jota laitoksen omistaja Toivonen Yhtiöt Oy kutsuu jätteenkäsittelykeskukseksi - aiheuttamiin haittoihin.

Aamulehti julkaisi havaintojeni pohjalta laatimani kirjoituksen 1.11.2011.

Tässä jutussa julkaisemani valokuvat on otettu yleisessä käytössä olevalta kadulta tai kaupunkilaisten vapaasti käytettävissä olevilta maastopoluilta.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n pääkonttori Tauskonkatu 30:ssä. Kuva on otettu kadun vastakkaiselta puolelta jalkakäytävältä.

 

 

Kuva jätteenkäsittelykenttää kiertävän verkkoaidan raosta.

Kuvassa oja, joka virtaa jätteenkäsittelylaitoksen jätekentältä suoraan Houkanojaan. Oja kulkee jätevuoren reunalla ja jätteitä on osin ojassakin!

Aamulehti kelpuutti tämän kuvan kirjoitukseni valokuvaksi.

 

 

Jätteenkäsittelykeskuksen jätekentältä suoraan Houkanojaan virtaavassa ojassa on rummun yläpuolella teräsverkko, jonka tarkoituksena on estää suurimpien jätekappaleiden pääseminen Houkanojaan.

Esitän, että tästä kohdasta otetaan vesinäyte sekä näyte myös ojan pohjamaasta ja niistä molemmista tutkitaan ainakin elohopeapitoisuus sekä dioksiinit. Odotan analysointituloksia!

 

 

Myös Houkanojassa on rummun yläjuoksulla teräsverkko, jonka tarkoituksena on estää jätekeskukselta tulevan jäteroinan eteneminen Houkanjoessa eteenpäin.

Ovatko teräsverkot Tampereen kaupungin asettamia vai onko ne asentanut joku muu?

 

 

Tauskonkatu 30:ssä sijaitsevan jätteenkäsittelykeskuksen suoja-aita on aivan liian matala, sillä jäteroina pursuaa aidan yli tontin ulkopuoliseen maastoon.

Huomaa, että jätekasa höyryää eli kasassa tapahtuu koko ajan jätemateriaalin käymistä sekä muuta pieneliötoimintaa.

 

 

Näkymä Tauskontielle saapuvan kulkureitin vinkkelistä kohti jätteenkäsittelykeskusta. Edessä Houkaoja ja sen ylittävä betonirakenteinen silta, jota pitkin kaupunkilaiset pääsevät liikkumaan "ihanissa maisemissa". 

Sillan takana näkyy parinkymmenen metrin päässä sijaitseva Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskus.

 

 

Lähes virtaamaton Houkanoja jätteenkäsittelykeskuksen vierellä.

 

 

Houkanojanraitin kadunnimiviitta. Palstaviljelmät sijaitsevat Houkanojanraitilla eli tietä lähimmät ovat parinkymmenen metrin etäisyydella kadunnimiviitasta.

 

 

 

Tampereen kaupungin ottamasta vesinäytteestä on tutkittu ainoastaan lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit.

Mielestäni vedestä olisi pitänyt tehdä paljon laajempi analysointi.

 

 

Tässä toinen kuva em. tutkimustuloksesta. Tulos on kaikkien nähtävissä sähköpylvääseen kiinnitettynä. Houkanojanraitin palstaviljelijöiden tiedoksi saatettu analysointitulos on vuodelta 2005. Millaiset olisivat analysointitulokset nyt?

 

 

Kuva Tampereen kaupungin Ympäristövalvonnan päätöksestä, jolla kielletään Houkanojan veden käyttäminen viljelypalstojen kasteluun.

Kielto on vuodelta 2008 ja sitä ei ole allekirjoitettu.

Maahanmuuttajat eivät ymmärrä kieltoa ja he käyttävät myrkkyvettä kasvimaidensa kasteluvetenä.

 

Houkanojan ”kasteluvettä” Houkanojanraitin viljelypalstojen kohdalla. Vastuutonta toimintaa Tampereen kaupungilta, että tätä vettä on jouduttu käyttämään viljelypalstojen kasteluvetenä. Toivottavasti niin ei tapahdu enää ensi kesänä!

Houkanojanraitin viljelypalstoja talvilepoon valmistautumassa.

Kaikesta näkee näin syksylläkin, että paljon on vaivaa nähty sadon kasvattamisessa.

Tulevaisuudenuskosta kertoo, että monet palstat on jo käännetty mustalle mullalle ensi kevään kylvöksiä varten.

Palstaviljelijät ansaitsisivat kunnollisen kasteluveden, jotta viljelyksiä ei tarvitsisi kastella myrkkyvedellä.

 

Olen tyytyväinen, jos viime kesä oli viimeinen vuosi, kun Houkanojanraitin palstaviljelyksillä jouduttiin kastelemaan palstat myrkkyvedellä.

Toivon Tampereen kaupungilta vihdoinkin ripeitä toimenpiteitä! Jos asia hoituu, niin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteinen asukasilta Hervannassa 27.11.2011 on tuottanut tulosta!

-Esko Erkkilä-

Tavase on tulossa Pinsiöön - ovatko kyläläiset ja Hämeenkyrön, Ylöjärven sekä Nokian kuntapäättäjät hereillä?

Torstai 3.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Sanomat julkaisi tämän mielipidekirjoitukseni 1.11.2011. Otsikkona oli ytimekkäästi: "Tavase on tulossa Pinsiöön"

Tässä kuva mielipidekirjoituksesta:

----------------------

Tavase Oy on Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien hanke, jonka tarkoituksena on hankkia osakaskunnilleen tekopohjavettä.

 

Tavasen alkuperäinen suunnitelma on valmistaa tekopohjavettä sadettamalla Roineen vettä Pälkäneen sekä Kangasalan harjuihin ja kerätä harjuihin sadetettu järvivesi ”pohjavetenä” Tampereen ja Valkeakosken seudun asukkaiden talousvedeksi.

 

Sadetusmäärät olisivat yli tuhatkertaiset alueen normaalisadantaan verrattuna, sillä harjuihin tultaisiin sadettamaan Roineen vettä jopa 863 metrin korkuinen vesipatsas vuosittain!

 

On selvää, että Suomen kauneimmat harjumaisemat eivät olisi entisensä, jos tämä toiminta sallittaisiin.

 

Hanke on saanut päivä päivältä entistä suuremman vastarinnan Pälkäneellä sekä Kangasalla ja tämän vuoksi Tavasen jo vuosia taustalla olleet suunnitelmat imeytyskenttien rakentamiseksi Pinsiöön ovat tulleet ajankohtaisiksi.

 

Kangasalan valtuusto joutuu käsittelemään Tavasessa pysymisen uudestaan, sillä 18.10.2011 ilmeni, että 1.400 kuntalaista allekirjoitti adressin, jossa vaaditaan Kangasalan eroamista Tavasesta. Kangasala-prosessi tulee nopeuttamaan Tavasen suunnitelmia aloittaa tekopohjavesilaitoksen rakentaminen Pinsiöön.

 

On luonnollista, että Tavasen toimiva johto kieltää Pinsiön suunnitelmien heti tapahtuvan toteuttamisen, mutta myöntää, että Tampereen ja Valkeakosken seutujen vesitarpeen kasvaessa Pinsiö tulee olemaan laajentumissuunta.

 

Hallinnon perusperiaate on avoimuus, mutta Pälkäneen ja Kangasalan kokemuksista tiedämme, että avoimuus asioiden valmistelussa ei koske kuntien liikelaitoksia ja tässä tapauksessa Tavase Oy:tä.

 

Ovatko Pinsiön asukkaat tietoisia, että kylää uhkaa ”vedenpaisumus” ja toimiminen Tampereen sekä Valkeakosken seutukuntien tekopohjavesialueena?

 

Valmistetaanko tamperelaisten tarpeisiin ohjattava tekopohjavesi Pinsiössä sadettamalla, kaivoimeytyksenä vai allasimeytyksenä?

 

Mistä Pinsiön kankaille imeytettävä vesi otettaisiin?

 

Kuinka maankäyttö Pinsiössä muuttuisi, kun kylään jouduttaisiin rakentamaan veden esikäsittelylaitos vesistön ääreen, putkistot vesistöstä kankaille, imeytysalueet kankaalle ja vesiputkistot, joilla Pinsiössä valmistettu tekopohjavesi johdettaisiin Tampereen vesijohtoverkostoon?

 

Kysymyksiä on paljon ja nyt on kyläläisten aika pohdiskella niitä.

 

Tavase-hanke olisi viisainta lopettaa. Lopettamisen tekee vaikeaksi se, että hankkeeseen on jo nyt tuhlattu kymmenkunta miljoonaa euroa.

 

Pälkäneen ja Kangasalan alueelle suunnitellun tekopohjavesilaitoksen kustannus olisi nykylaskelmien mukaan lähes 150 milj. euroa ja Pinsiön laajennuksen osalta puhutaan n. 65 milj. euron kustannuksesta!

 

Ehdotan, että hanke kuopattaisiin ja Tampereen kaupunki kirjaisi kertyneet tappiot tilinpäätökseensä. On parempi ottaa kymmenen miljoonan tappio nyt, kuin tuhota Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjut ja saada yhteiskunnan vastuulle toimimaton ja luonnonvastainen tekopohjavesilaitos.

 

On korkea aika, että Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian kuntapäättäjät nyt etsivät tietoa Tavase Oy:n suunnitelmista. Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta ne ovat vasta toimivan johdon ja Tavase Oy:n hallituksen ”kirjoituspöydillä”, joten jotain on vielä tehtävissä.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin siisteyskampanja sekä ECO2-hanke ovat häpeällistä näpertelyä siihen verrattuna, että millaista ympäristöntuhontaa tapahtuu Hervannassa Houkanojalla

Keskiviikko 2.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tässä "raakaversio" Aamulehden mielipidepalstalla eilen julkaistulle kirjoitukselleni.

Mielipidekirjoitustani otsikoitiin Aamulehden etusivulla teemalla: "Ympäristö: Vesi virtaa jätelaitoksen kentältä suoraan Hervannan Houkanojaan. Lukijalta B17"

Kirjoitukseni otsikko sivulla B17 oli:

"Houkanojalla muhii myrkkyskandaalia"

Ja tässä se raakaversio, jota Aamulehden toimitus hieman muokkasi. Muokkaus tapahtui tahtoni mukaisesti.

----------------------

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa Kaukajärven koululla 13.4.2010 illan keskeisin kysymys oli Toivonen Yhtiöt Oy:n harjoittama Houkanojan ympäristösaastunta Tauskonkatu 30:ssä.

 

Päättäjät lupasivat silloin puuttua asiaan ”heti huomenna”.

 

Mitään ei luonnollisestikaan runsaat puolitoista vuotta sitten tapahtunut, sillä päättäjien kerman aika kului rattoisasti kaupungin siisteyskampanjan ja ECO2-humpuukin merkeissä.

 

Houkanojan tilanne tuli uudelleen esille kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillassa Hervannassa 27.10.2011.

 

Tunnustan saamattomuuteni, sillä vasta perjantaina 28.10.2011 tein ”auditointimatkan” kyseiselle ympäristöntuhontapaikalle.

 

Näkemäni ylitti kaameimmatkin ounasteluni.

 

Teollisuustontti on eristetty osin kiinteällä aidalla ja osin kunnollisella verkkoaidalla. Kiinteä aita on Tauskonkadun jatkeen kohdalla liian matala, sillä tontilla käsiteltävästä jätteistä osa pääsee lentämään ympäröivään luontoon. Jätekasat ovat tontilla tuplaten niin korkeat kuin Tauskonkadun jatkeella sijaitseva kiinteä aita.

 

Jätteenkäsittelylaitoksen vieressä kulkee n. parinkymmenen metrin päässä Houkanoja. Houkanojaan yhdistyy suoraan jätteenkäsittelylaitoksen tontilta erillinen oja, jota pitkin kaikki jätteenkäsittelyalueen epäpuhtaudet pääsevät Houkanojaan. Matkalla on toki esteenä erään ojarummun yläjuoksulle asennettu teräsverkko, joka osin pystyy estämään suurimpien roinankappaleiden pääsyn eteenpäin. Teollisuuskiinteistöltä tulevan ojan jälkeen Houkanojassa on toinen rumpu, jonka yhteydessä myös on teräsverkko – se estää isojen jätekappaleiden etenemisen Houkanojassa. Todellisten epäpuhtauksien ja myrkkyjen pääsemistä Houkanojaan ja myrkkyjen etenemistä Houkanojassa harvat teräsverkot eivät luonnollisestikaan pysty estämään.

 

Haju alueella on sellainen, että kaikki päälläni olleet vaatteet oli ”auditointimatkan” jälkeen pestävä.

 

Tutustuin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöön tutustumiseni jälkeen Houkanojanraitilla sijaitseviin palstaviljelmiin.

 

Palstaviljelmät ovat siirtyneet talvilepoon, mutta palstojen läpi kulkeva Houkanoja on nyt syksylläkin lohduton näky. Näyn ja hajun tekee lohduttomaksi se, että tällä kohdalla kulkeva Houkanoja sijaitsee Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen alapuolella – kaikki jätteenkäsittelykeskuksesta ojaan joutuneet epäpuhtaudet ja myrkyt ovat lisämausteena lähes virtaamattomassa ojassa.

 

Viljelypalstat ovat hervantalaisten käytössä ja erityisesti alueella asuvat maahanmuuttajat ovat innokkaita palstaviljelijöitä.

 

Houkanojanraitin palstaviljelijöitä varoitetaan palstan viereen kiinnitetyssä lapussa käyttämästä Houkanojan vettä kasteluun, sillä Tampereen kaupungin ympäristöviranomaiset ovat todenneet veden olevan vihannesten ja juuresten kasteluun kelvotonta.

 

Kanta-hervantalaiset ymmärtävät kieltotekstin ja kuljettavat tarvittavan kasteluveden kauempaa, mutta maahanmuuttajat kastelevat palstansa kieliongelmien vuoksi Houkanojan myrkkyvedellä.

 

Tampereen kaupungin ympäristöasioista vastaaville viranomaisille on annettava valvonnasta pitkä miinus, sillä Houkanojan veden viimeisin analysointitulos on vuodelta 2005 ja viimeisin kastelukielto vuodelta 2008!  Miten paha Houkanojan myrkkytilanne onkaan nyt?

 

Esitän, että Tampereen siisteyskampanjan vastuuhenkilöt ja ECO2-hankkeen puuhahenkilöt paneutuisivat seuraavaksi todelliseen hervantalaisia uhkaavan myrkkyskandaalin torjuntaan ja unohtaisivat hetkeksi enemmän ja vähän humpuukilta tuntuvat herraväen humputuksensa!

 

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi, jos vaikkapa pormestarin siisteyskampanja, ECO2-hanke sekä Kaakkois-Alvari järjestävät yhteistalkoot, joiden aikana Toivonen Yhtiöt Oy:n naapuritonteille kulkeutunut roina ja lähiseudun puiden oksille lentäneet muovinkappaleet poistettaisiin!

 

Houkanojan pelastamiseen tavallisten tamperelaisten talkoot eivät riitä, vaan siihen tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä.

 

Luottamushenkilöiden olisi nyt aika herätä ja ryhtyä toimenpiteisiin – toimenpiteet eivät voi ainakaan olla sitä, että Toivonen Yhtiöt Oy:lle myönnetään lisää jätteenkäsittelylupia Tauskonkadun teollisuuskiinteistölle!

 

-Esko Erkkilä-

PS. Huomenna kerron Hämeenkyrön Sanomissa 1.11.2011 julkaistusta Tavase-kirjoituksestani ja ylihuomenna näillä sivuillani on pieni kuvakertomus "Houkanojalla muhivasta myrkkyskandaalista".

Toiveunia vai tietoista harhauttamista - miksi?

Tiistai 1.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tavase Oy tuli eilen julkisuuteen kertomalla tekopohjavesihankkeensa yleissuunnitelmasta ja esitteli samalla oman versionsa hankkeen kustannusarviosta.

 

Tekopohjaveden vertaaminen luomuveteen on ennenkuulumatonta luomu-käsitteen raiskaamista.

 

Tekopohjavettä valmistettaisiin pumppaamalla Suomen kauneimpiin harjumaisemiin Roineen vettä 863 metriä korkea vesipatsas vuosittain. Hyväksyykö luomuväki ja pirkanmaalaiset sen, että normaalisadantaan verrattuna suoritetaan keinokastelua tuhatkertaisella määrällä ja näin syntynyttä tekopohjavettä kutsutaan luomuvedeksi?

 

Tavase Oy:n esittelemä kustannusarvio on varsinainen tekeles. Kyseessä on joko ymmärtämättömyydessä laadittu kustannusarvio tai sitten Tavasen tarkoitus on tietoisesti harhauttaa osakaskuntien päättäjiä ja heidän kauttaan Tampereen seutukunnan asukkaita.

 

Tavase Oy kertoo eilen lehdistölle toimittamassaan tiedotteessaan, että kustannusarvio on investointien osalta 57 miljoonaa euroa. Kaiken huippuna Tavasen tiedotteessa todetaan, että kustannusarvioon sisältyvät myös siirtolinjojen investoinnit. Uskokoon ken tahtoo.

 

Olen nähnyt useita varjolaskelmia Tavasen kustannuksista ja on todettava, että Tavasen eilen esittämät luvut pitää vähintään kertoa kahdella ja ehkä jopa kolmella, jotta tarvittavat investoinnit olisivat valmiina.

 

Vastustan Tavase Oy:n suunnitelmia ja esitän, että koko hanke olisi nyt kuopattava.

 

Taloudelliset seikat ovat kuitenkin vasta toisella sijalla vastustamiseni perusteluissa.

 

Tavase Oy:n suunnittelema tekopohjavesilaitos on mielestäni ekologisesti täysin kestämättömällä pohjalla ja se asia on tärkein peruste sille, että vastustan hanketta.

 

Mainitsin jo edellä, että tekopohjaveden valmistamisessa pumpattaisiin Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin yli tuhatkertaiset vesimassat alueen normaalisadantaan verrattuna.

 

On selvää, että mikään luontokohde ei kestä 863 metrin korkuisen vesipatsaan pumppaamista luontoon. On täysin varmaa, että harjumaisemaan pumpattuna tuollaiset vesimassat muuttaisivat luonnon täysin toiseksi kuin se on nyt.

 

Toivon, että viimeistään nyt, kun Tavase Oy:n on esittänyt luonnottoman alhaiset kustannusarvioluvut, huomataan että kyse on suuresta bluffista. Ihmettelen ja kysyn, että kenen tarkoitusperiä bluffi palvelee?

 

-Esko Erkkilä-

PS. Huomenna on näille sivuille tulossa mielenkiintoinen kirjoitus Tampereen vesiasioiden eräästä häpeällisimmästä kohteesta eli siinä valotetaan tilannetta Hervannassa Houkanojalla!

Musiikkineuvos Matti Heinivahon 60-vuotistaiteilijajuhlakonsertti veti Tampere-talon Ison salin täyteen kuulijoita

Maanantai 31.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaikkien tuntema ja musiikkineuvoksen arvonimen vuonna 2008 saanut Matti Heinivaho järjesti 60-vuotistaiteilijajuhlakonserttinsa Tampere-talon Isossa salissa tiistaina 25.10.2011.

 

Olin vaimoni kanssa paikalla tilaisuudessa.

 

Heinivahon juhlakonsertti kokosi Tampere-talon Ison salin lähes täyteen hänen musiikkinsa ihailijoita.

 

Muistan aikalaisteni tavoin Matti Heinivahon vuonna 1960 julkaiseman levytyksen ”Tunturin juurella”, jolla hän pääsi suosikkilistoilla toiseksi heti toisen tamperelaisen eli Mauno Kuusiston levyttämän ”Kertokaa se hänelle” –kappaleen jälkeen.

 

En 1960-luvulla osannut kuvitellakaan, että viisikymmentä vuotta myöhemmin saisin olla Tampereen kunnallispolitiikan taustahenkilönä monista asioista samaa mieltä kuin Matti Heinivaho. Näin on kuitenkin tapahtunut, vaikka olemmekin eri puolueiden riveissä.

 

”Tunturin juurella” oli Matti Heinivahon läpimurtolevy ja jotkut 60-vuotistaitelijajuhlakonsertin yleisöstä eivät tuntenetkaan suurta iloa, kun Heinivaho nyt esitti läpimurtokappaleensa jazz-sovitteisena.

 

Samaa tunsin minäkin, mutta toisaalta on hyväksyttävä se, että taiteilijat kehittävät tulkintojaan ja Matti Heinivahon kohdalla se on merkinnyt jazz-suuntauksen voimistumista.

 

Suunnittelin Tampere-talon katsomossa istuessani, että kotona pitää netistä kuunnella Matti Heinivahon alkuperäinen tulkinta ”Lapin poika mä oon juurta noitain…” -kappaleesta, mutta kuuntelematta se on ainakin vielä jäänyt.

 

”Messukylän kirkkokuusi” – kappaleen kantaesitys oli eräs juhlakonsertin kohokohdista. Uskon, että se oli kohokohta nimenomaan Matti Heinivaholla!

 

Heikki Kahila toimi Heinivahon juhlakonsertin juontajana ja on suoraan todettava, että Kahila ei onnistunut tehtävässään. Epäselvät juonnot ja tosikkomaisuus olivat leimaa-antavia Kahilan juonnoille.

 

Juuri juontajan osalta tuli elävästi mieleen vertailu Mikko Alatalon 60-vuotisjuhlakonserttiin samassa salissa. On todettava, että Mikon konsertin juontanut Salla Paajanen on täysin toisella tasolla Heikki Kahilaan verrattuna – Kahila on statisti Paajaseen verrattuna!

 

Laila Halme, Kai Lind sekä Tapani Perttu olivat Heinivahon juhlakonsertissa entisaikojen artisteista vielä teräkunnossa ja nuoremmista taitajista Merja Larivaara sekä Jaana Pöllänen kunnostautuivat myös hyvin. Laura Voutilaisen esiintyminen oli myös laadukasta kuunneltavaa ja katseltavaa.

 

Pate Mustajärven ”Hypätään Koskeen” –kappalevalinta herätti katsojissa ristiriitaisia tunteita.

 

Tampereen konservatorion trumpetinsoiton lehtori Juha Untalan trumpettisoolot kirvoittivat puolestaan illan ehkä raikuvimmat suosionosoitukset ja eivätkä suotta.

 

Arvostan Matti Heinivahoa musikanttina ja arvostan häntä sen lisäksi tamperelaisena kunnallispoliitikkona. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana hän on tehnyt arvokasta työtä mm. Tavase-asian tiimoilla.

 

Kiitän Matti Heinivahoa virkistävästä vajaasta kolmituntisesta – viihdyin juhlakonsertissa mainiosti!

 

-Esko Erkkilä-

Olen täsmälleen samaa mieltä ex-apulaispormestari Tarja Jokisen kanssa

Sunnuntai 30.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen ilahtunut Tampereen entisen apulaispormestari Tarja Jokisen (sdp) mielipidekirjoituksesta ”Tori – Tampereen kaupunkilehti” –lehdessä 26.10.2011.

 

Jokisen mielipidekirjoitus on otsikoitu ”Siisteyskampanjan varat kunnossapitoon” ja siinä ex-apulaispormestari peräänkuuluttaa pormestarin vuonna 2007 perustaman siisteyskampanjan tuloksia.

 

Pormestari Timo P. Niemisen lanseeraama siisteyskampanja on työllistänyt yhden ihmisen (kok), mutta muuta se ei ole saanutkaan aikaan.

 

Pormestarin siisteyskampanja on esimerkki puolueuskollisten työllistämisestä Tampereen kaupungin palkkalistoilla.

Siisteys opitaan kotona ja sitä on vaikea oppia kaupungin virkahenkilön "opastuksella". Pormestari Nieminen myönsi 27.10.2011 Hervannassa pidetyssä asukastilaisuudessa, että eräillä alueilla Tampereella ei ole paljon saatu väkeä haravanvarteen, kun siisteystalkoita on järjestetty. Pormestarin lausumasta on helppo vetää johtopäätös, että virkamiesjohtoinen siisteyskampanja ei toimi.

 

Odotan seuraavaksi, että joku – vaikkapa ex-apulaispormestari Tarja Jokinen – ottaa riepoteltavakseen Tampereen kaupungin ECO2-humpuukin.

 

Siinä ei työllistetä kokoomuslaisia veronmaksajien varoilla, mutta sitäkin enemmän vihreitä.

 

Otaksun, että parhaillaan työstetään Tampereen kaupungin budjettia vuodelle 2012 ja oletan, että en ole pahasti pielessä, kun otaksun säästökohteita kaivattavan.

 

Siisteyskampanjasta luopuminen ja ECO2-hankkeen saattaminen järkeviin puitteisiin olisivat eräitä alueita, jotka pitäisi huomioida kustannusten säästökohteina.

 

Siisteys on meille jokaiselle elintärkeä asia ja myös ilmastotalkoot pitää kohtuudella huomioida, mutta niistä ei saa muodostua pakkomiellettä, että niiden avulla saataisiin joitain suuria säästöjä heti tai hetken kuluttua aikaan. Kaupungin imagon kannalta molemmat hankkeet aiheuttavat ulkopuolisissa lähinnä naurua tai ainakin huvittuneisuutta.

 

Kiitän ex-apulaispormestari Tarja Jokista tärkeään asiaan puuttumisesta ja kannustan häntä jatkamaan valitsemallaan tiellä. Tie voisi olla ECO2-hankkeen perkaaminen tavallisen tamperelaisen veronmaksajan eduksi!

 

-Esko Erkkilä-

Juuret ovat tärkeä osa identiteettiämme

Lauantai 29.10.2011 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen puheenjohtajana minulla oli taannoin tilaisuus yhdistyksemme viirinjakojuhlan avauspuheenvuorossani tarkastella aihepiiriä, jonka koen tärkeäksi.

 

Kyse on juurista ja niiden tuntemisesta.

 

Totesin mm.;

 

”Meillä monilla MSL-toiminnassa mukanaolevilla fyysiset juuret ovat maaseudulla, mutta yhä suuremmalla osalla meistäkin fyysiset juuret ovat kaupungissa. Joillakin ne ovat alun perin olleet kaupungissa ja joillekin ”kaupunkilaisjuuret” ovat kasvaneet vasta kaupungissa olemisen aikana.

 

Uskallan väittää, että kaupunkilaistaustan omaavat MSL-aktiivit ovat löytäneet pontimensa MSL:n perusajatuksesta, joka tavoittelee mm. tasa-arvon ja ihmisyyden päämäärien toteutumista.”

 

Otin esimerkin Karjalaan jääneiden juurista ja kerroin anoppini kokemasta:

 

”Juurien osalta ne vanhempamme, esivanhempamme, sukulaiset ja tuttavat, jotka joutuivat lähtemään Karjalasta sodan seurauksena, kaipasivat ja kaipaavat Karjalaan jääneitä kotiseutujaan – juuriaan.

 

Seurasin tässä mielessä nyt jo edesmennyttä anoppiani, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella. Yhteen aikaan hänen virallisissa tiedoissaan – mm. Kela-kortissa luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Onneksi tämä korjattiin ja anoppini Kela-kortissa luki lopulta syntymäpaikan kohdalla ”Salmi”.”

 

Kerroin, että tunnistan henkilökohtaisestikin omien juurieni osittain katkenneen, kun synnyinkuntani liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkala ei ole enää lainkaan se sama paikkakunta kuin se oli itsenäisenä kuntana – paljon heikompaan suuntaan on menty!

 

Annoin avaussanoissani tunnustusta Maaseudun Sivistysliitolle, kun sillä on monipuolista yhteistyötä kyläyhdistysten kattojärjestöjen ja vastaavien kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa auttaa ja rohkaisee ihmisiä juurien etsimisessä ja tunnistamisessa.

 

Palasin vielä suunnitteilla olevaan suureen kuntauudistukseen, kun totesin, että…

 

”…työsarkaa juurien etsimisessä ja löytämisessä riittää, sillä julkisuudessa paljon mielipiteitä kirvoittanut suuri kuntauudistus uhkaa tehdä suuret joukot suomalaisia juurettomiksi. Myös kaikkinainen toimintojen keskittäminen asutuskeskuksiin ja asutuskeskusten erilaiset kaavamääräykset – joita ollaan toteuttamassa mm. Tampereen seutukunnan alueella – merkitsevät ihmisten juurettomuuden lisääntymistä.”

 

Avaussanojeni lopuksi heitin haasteen:

 

”Haastan kaikki MSL-ajatusmaailman sisäistäneet, mutta myös kaikki muut kansalaiset talkoisiin, joissa huomioitaisiin ihmisten juuret ja pidettäisiin ne elinvoimaisina.

 

En halua tämän enempää yksilöidä toimenpiteitä, jotta kaikilla MSL:n asianosaisilla olisi vapaat kädet pohtia niitä tapoja, joilla juurien vaalimista huomioitaisiin.”

 

Toivoin avaussanoissani ja toivon niin tässäkin, että ehdotukseni pysäyttäisi meidät hetkeksi ja että se saisi tuulta siipiensä alle.

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-

Tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka naiset tekevät miehiin verrattuna työtä palkatta

Torstai 27.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tilastojen mukaan Suomessa naiset ansaitsevat keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miehet.

 

Vuosipalkaksi muutettuna tämä naisen 82 - prosenttinen palkka oli maksettu eilen eli 26.10. mennessä. Voidaan siis todeta, että naiset joutuvat tekemään töitä palkatta tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka!

 

Tiedän, että on perin uhkarohkeaa pohdiskella syitä naisten alhaisemmille palkoille miehiin verrattuna, mutta yritän kuitenkin.

 

Omakohtaisen kokemuksen perusteella tiedän, että myyntihommissa sukupuoleen perustuvaa eripalkkaisuutta ei ole. Myyntitulokset ja myyntihenkilön kerryttämä kate ovat määrääviä suureita, kun henkilön palkkasummaa tarkastellaan. Tämän pitäisi olla ehdoton perusta myös muiden toimialojen kohdalla.

 

Olen siinä käsityksessä, että myös julkisella puolella palkkataulukot on laadittu myös ilman sukupuolisidonnaisuutta. Toivon korjausta olettamukseeni, jos esimerkiksi miesopettajalle maksetaan parempaa palkkaa kuin naisopettajalle.

 

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi kaventaa palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

 

Ihmettelen, että viidentoista prosentin suuruinen sukupuoleen perustuva palkkaero yleensä hyväksytään. Kummastelun aihe on mielestäni lisäksi myös se, että eräiden asiantuntijoiden mukaan nyt vaikeina aikoina hallitusohjelmaan kirjattu pyrkimys vesittyy ja sukupuolten väliset palkkaerot tulevat lähivuosina kasvamaan. Miksi näin?

 

Oletan, että tietty osuus naisten alhaisemmasta palkasta perustuu naisvaltaisten alojen keskimääräistä heikompaan palkkatasoon. Sen lisäksi saattaa olla, että naiset eivät ole pystyneet pitämään joillakin aloilla puoliaan ”herrahississä”, joten sukupuolten palkkaerot urakehityksen vuoksi ovat muotoutuneet nykyisiksi.

 

Pätevien henkilöiden urakehityksen jarruttamista ei käsitykseni mukaan kenelläkään ole ainakaan yksityisellä puolella varaa harjoittaa. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja kaikkia tuloksentekoon pystyviä henkilöitä sukupuoleen katsomatta tarvitaan.

 

On ilahduttavaa, että yritysten keskijohto on viime vuosina ”naisistunut”. Se kertoo mm. siitä, että pehmeämmät arvot ovat saaneet entistä suuremman jalansijan yritysten toiminnassa.

 

Sukupuolikiintiöiden asettamisella ei mielestäni päästä asiassa eteenpäin. Ainakaan minä en haluaisi olla ”kiintiömies” jonkin yrityksen organisaatiossa. Asema on voitava hankkia tuloksenteolla, ei jalkojen välissä olevilla värkeillä!

 

Huomaan, että pohdiskeluni sukupuolten palkkatasa-arvosta painottuu yrityselämän tarkasteluun. Se on luonnollista, sillä uskon omaavani siltä puolelta kokemusta.

 

Uskallan todeta, että palkkasin aikoinaan ensimmäisen naispuolisen henkilön ennen niin miesvaltaiseen agribisnekseen. On ilahduttavaa todeta, että ”kehitys on kehittynyt” ja nyt vastaavissa tehtävissä toimii useita naisia ja käsittääkseni hyvin toimivatkin.

 

Toivon, että naiset tuovat osaamistaan aktiivisesti esille ja pyrkivät urakehityksessä eteenpäin. Se on keskeinen seikka kuroa myös palkkaeroja miehiin verrattuna pienemmäksi.

 

-Esko Erkkilä-

Jo toinen pirkanmaalainen Suomen Keskustan johtopaikoille

Keskiviikko 26.10.2011 - -Esko Erkkilä-

On jäänyt liian vähälle huomiolle, että Pertti Hakanen Sastamalasta valittiin viime marraskuussa Suomen Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi kaksivuotiskaudeksi.

 

Puheenjohtajana toimii Juho Mattila Merijärveltä ja varapuheenjohtajina Pertti Hakasen lisäksi Anne Ojajärvi Jalasjärveltä sekä Jaana Vainionpää-Tahvanainen Pietarsaaresta.

 

Vajaa vuosi sitten tapahtunut Pertti Hakasen valinta Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi on luottamuksenosoitus tietysti ennen kaikkea Pertti Hakaselle, mutta se antaa arvostusta koko Pirkanmaalle.

 

Pirkanmaa sai sunnuntaina 23.10.2011 Nilsiän Tahkolla Keskustanuorten liittokokouksessa toisenkin henkilön ”huipulle” Keskustassa, kun Jouni Ovaska Hämeenkyröstä valittiin Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi.

 

Jo aikaisemminkin Keskustanuoria luotsannut Antti Kurvinen Kauhavalta valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi myös seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

 

Varapuheenjohtajavaalissa Jouni Ovaska sai eniten ääniä eli 83 ääntä. Toiseksi eniten ääniä sai Ville Toivanen Joensuusta eli 70 ääntä. Ovaska ja Toivanen tulivat siis valituiksi varapuheenjohtajiksi.

 

Pertti Hakasen valinta puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi sekä nyt tapahtunut Jouni Ovaskan valinta Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi ovat vahva osoitus siitä, että pirkanmaalaiset keskustavaikuttajat nauttivat laajaa luottamusta koko maassa.

 

Hakasen ja Ovaskan valinnat korkeille paikoille Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa mahdollistavat pirkanmaalaisille sen, että saamme ”omiltamme” suoraa informaatiota puolueen tapahtumista sekä muutenkin ajankohtaisista poliittisista asioista.

 

Annan tässä myöhästyneet onnitteluni Pertti Hakaselle ja tuoreet onnentoivotukset Jouni Ovaskalle merkittävien luottamushenkilöpaikkojen saamisesta!

 

-Esko Erkkilä-