Kotimainen ruoka ja suomalainen maaseutu ovat nyt arvossaan!

Lauantai 21.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisen ruuan, suomalaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden, huoltovarmuuden sekä suomalaisen maaseudun arvo on nopeasti saanut puolestapuhujia jopa niistä, jotka aikoinaan julistivat, että...

..."Tapa talonpoika päivässä"

 

*********************

 

 

”Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee” on vanha suomalainen sananlasku, mutta silläkin uhalla uskallan muistella nykyisin työministeri Tuula Haataisen (SDP) valtiosihteeri Ville Kopran taannoista julkista puuskahdusta, jossa hän puolusteli sitä, Espoon koululaisille tarjoillaan saksalaista lihaa!

 

Kuinkahan 9.1.2020 nimityksen valtiosihteeriksi saanut Ville Kopra nyt ajattelee – saattaapa katua twiittiään!

 

***************

 

 

On demarileirissä viime päivinä tapahtunut paljon myönteistäkin ja siitä esimerkkinä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun sanoma maatalouslomituksen turvaamisesta.

Kiuru muistutti, että lomituksen ansiosta kotieläintuottajalla on mahdollisuus irtautua raskaasta ja sitovasta työstään.

 

Kuka olisi vielä viikko sitten uskonut, että Krista Kiuru joskus sanoo noin!

 

 

-Esko Erkkilä-

KUORMA-AUTOILUA VILJAKKALASSA 1930- JA 1940-LUKUJEN TAITTEESSA

Keskiviikko 19.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tänään julkistan tällä saitilla muistelukirjoitukseni otsikkoaiheesta, jonka olen laatinut vuonna 2001.

 

Muistelukseni oleellinen osa on 1.8.1939 Loimaalla otettu valokuva…

 

 

 

 

…setäni Reino Erkkilän omistamasta kuorma-autosta!

 

Näin juttuni menee:

 

”Setäni Reino Erkkilä Viljakkalan Karhelta omisti 1930-luvulla Chevrolet-merkkisen kuorma-auton puoliksi naapurinsa Viljo Kyhkysen kanssa.  Rahoitusosuutensa ”Letukkaan” hän oli hankkinut vuosina 1934 ja 1935 mm. kuokkimalla uutta peltoa Erkkilän Peräniittuun.  Reino Erkkilä järjesti kylän nuorille miehille kuokkimistalkoita asiaankuuluvine tarjoiluineen ja isänsä Iivari Erkkilä eli vaarini maksoi pojalleen pellon kuokkimisesta.

 

Reino Erkkilä ja Viljo Kyhkynen ajoivat Chervoletillä Lielahdessa sijaitsevalle Enqwist Oy:n paperitehtaalle paperipuuta.

 

Reino Erkkilä osti yksin omistamansa Ford-merkkisen kuorma-auton v. 1938.  Auto maksoi 54.000 markkaa ja hän pystyi maksamaan kauppahinnasta käteisellä 34.000 markkaa.  Enqwist Oy takasi puuttuvan 20.000 markkaa.  Puutavaran ajo oli silloin niin kannattavaa, että Reino Erkkilä maksoi lainansa jo muutaman kuukauden ajojen tienesteillä.  Hyvä kannattavaisuus perustui sille, että kuljetustaksat oli silloin mitoitettu hevospeleille ja koska kuorma-auton kyydissä puuta kulki huomattavasti enemmän, niin ajohommat olivat automiehille rahakkaita.

 

Auto ajettiin Karhelle tammikuussa 1938 Soukon sillalta Karhejärven jäätä pitkin Pirkkalaniemen rantaan.  Koska oli talvi, niin aina yön ajaksi syyläristä laskettiin vesi pois ja aamulla vietiin karjakeittiössä lämmitetty kuuma vesi tilalle.  Vedenajo Erkkilän karjakeittiöstä Pirkkalaniemen rantaan tapahtui hevosella.  Autolla ajettiin paperipuuta Kyrönlahteen ja myös soraa ajettiin ainakin Viljakkalan Harhalassa.

 

Letukasta ei ole valokuvaa, mutta Reino Erkkilän yksin omistamasta toisesta kuorma-autosta, siis Ford-merkkisestä, on oheinen valokuva.

 

Valokuvassa oikealla tummassa puvussa oleva henkilö on Reino Erkkilä ja apukuskin puoleinen henkilö on Aaro Kauppi.

 

Valokuva on otettu elokuun ensimmäisenä päivänä v. 1939 Loimaalla ja valokuvan on laatikkokamerallaan ottanut opettaja Kerttu Tuomi.

 

Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi) elää edelleen virkeänä 90-vuotiaana Mäntässä. Hän toimi kevätlukukauden loppuun 1939 saakka Viljakkalassa Karhen koululla kolmannen ja neljännen luokkien opettajana.  Tuomi siirtyi kansakoulunopettajaksi Loimaan Torkkalan koululle syyslukukauden 1939 alkaessa ja opettajan muuttokuorma Karhelta Loimaalle kuljetettiin Reino Erkkilän Fordilla.  1930-luvulla oli kansakoulunopettajilla tapana, että lähtevä opettaja sai asua entisen koulunsa asunnossa heinäkuun viimeiseen päivään saakka ja uusi opettaja muutti asuntoon ensimmäisenä päivänä elokuuta. Valokuva on siis otettu muuttokuorman saavuttua Loimaalle ja takana näkyy Torkkalan kansakoulun opettajain asuntolan nurkka.  Kerttu Tuomen, Aaro Kaupin ja Reino Erkkilän lisäksi muuttomatkalla oli mukana Karhen koulun johtajaopettajan Verneri Vuorelaisen tytär, Elvi Vuorelainen joka oli silloin n. 20-vuotias - hän elää nykyisin Tampereella.  Elvi Vuorelainen jäi joksikin aikaa Loimaalle Kerttu Tuomen kaveriksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

Mainittakoon, että ensimmäisen ja toisen luokan opettajana Karhella tuolloin toimi Sylvi Hanhijoki ja koulun johtaja, opettaja Verneri Vuorelainen vastasi viidennen sekä kuudennen luokan opetuksesta.  Verneri Vuorelainen halusi opettaa kolmannelle ja neljännelle luokalle arvostamaansa laskentoa.  Tämän vastapainoksi hän siirsi ylempien luokkien uskonnon sekä lukemisen opettamisen Kerttu Tuomelle – Kerttu Tuomi ei järjestelystä pitänyt ja sanookin nyt, että tämä oli merkittävin syy hänen Loimaalle siirtymiseensä.

 

Kerttu Tuomi viihtyi Torkkalan kansakoululla hyvin ja muistelee Loimaan aikaansa hyvällä.  Taiteilija Alpo Jaakola osti Torkkalan koulun myöhemmin asunnokseen ja taiteensa syntypaikaksi. Torkkalan koulu on tänään Alpo Jaakolan lesken Marja Jaakolan omistuksessa ja siellä toimii professori Alpo Jaakolan Atelierhome, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä sekä taidetapahtumia.  Torkkalan koulu oli rakennettu v. 1894, mutta siellä oli 1939 jo mm. sähkövalo – Karhen koululle sähkö saatiin vasta myöhemmin.

 

Opettaja joutui sota-aikana, sotien välillä sekä sodan jälkeen koville.  Loimaan Torkkalaan sijoitettiin pääasiassa Muolaan siirtolaisia.  Sotien aikana koulupiiriin muutti myöskin inkeriläisiä ja ainakin yksi ukrainalainenkin perhe.  Kerttu Tuomi viihtyi Loimaalla 10 vuotta.

 

Kuva on siis kesältä 1939 ja saman vuoden marraskuun viimeisenä päivänä syttyi Talvisota.

 

Reino Erkkilä joutui sotaan konekiväärimiehenä ja kuorma-auto jäi kotiin Karhelle. Puolustusvoimat halusi kuitenkin kuorma-auton käyttöönsä ja tammikuussa 1940 Vammalan Varikolta saapui Erkkilään kolmen miehen ja yhden hevosen komennuskunta noutamaan Ford-kuorma-autoa Valtion leipiin.  Komennuskunnalla oli eestiläisalkuperäistä bensiiniä mukanaan kaksi 180 litran tynnyrillistä.

 

Komennuskunta ei saanut kylmän kangistamaa Fordia käymään, mutta Erkkilän veljessarjan nuorimmainen eli Leo Erkkilä sai puimakoneen voimanlähteen Wiktor Woiton eli ”porilaisen” käymään ja sen avulla saatiin myöskin Ford käyntiin;  auton takapöyrä nostettiin ylös ja maamoottorista siirrettiin voima remmivedolla siten, että auto lähti käymään !

 

Niemenperän tietä Karhella ei tietenkään talvella 1940 aurattu, joten komennuskunta sai tehdä viikon lapiopelillä lumihommia, jotta kuorma-auto saatiin Soukon sillalle ja siitä eteenpäin auratulle tielle.  Komennuskunnan hevonen yöpyi lapiointiviikon ajan Erkkilän tallissa ja miehet olivat majoittuneena Erkkilään.  Tilan emäntä Edith Erkkilä eli mummuni muonitti komennuskuntaa ja Puolustusvoimat maksoi aikanaan miesten majoittumisen sekä ruokailut.

 

Reino Erkkilä kuoli viisi päivää ennen Talvisodan päättymistä ja hänet on haudattu Viljakkalan sankarihautaan.  Kuorma-auto palasi kevään 1940 aikana sotareissultaan.  Auto oli sodassa saanut kovaa käskyä ja mm. takapyörisssä olleet ketjut olivat hakanneet lavan niin pirstaleiksi, että lava oli uusittava.

 

Bensiiniä ei Talvisodan jälkeen ollut saatavilla ja autoilijoiksi ryhtyneet veljekset Viljo Erkkilä sekä Väinö Erkkilä muuttivatkin Fordin puukaasukäyttöiseksi.  Koska kummallakaan veljeksistä ei ollut kuorma-auton ajoon oikeuttavaa ajokorttia, niin kuljettajaksi palkattiin Aaro Kauppi.

 

Kuorma-autobisnes ei kuitenkaan puukaasuautolla ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten veljekset myivät Fordin pois n. puolen vuoden yrittämisen jälkeen.

 

 

***********************

 

 

Tämä muisteluksen on kirjoittanut Esko Erkkilä niiden keskustelujen pohjalta, jotka olen joulukuussa 2001 käynyt setäni Leo Erkkilän sekä puhelimitse opettaja Kerttu Ala-Jaskaran kanssa.  Kiitokset muistelijoille !

 

 

Esko Erkkilä

Ruokomäenkatu 32

33840  TAMPERE”

 

 

******************

 

-Esko Erkkilä-

Eipä Ruotsinlaivoilta enää heitetä roskia mereen!

Perjantai 24.1.2020 - -Esko Erkkilä-

Eilen myöhäishetkinä kotiuduin Viking Linen ryhmänkerääjille suunnatulta koulutusristeilyltä ja parikin muistoa palasi matkan aikana mieleeni.

 

Sain tehdä ensimmäisen Tukholman-risteilyni vuonna 1965 ja silloin Ruotsissa vielä elettiin vasemmanpuoleisen liikenteen aikaa. Oli jännää olla tukholmalaisessa bussissa kaupunkikierroksella, kun liikenne oli vasemmanpuoleista.

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen 3.9.1967, joten parisen vuotta vierailumme jälkeenkin Ruotsissa vielä liikennöitiin ”vasemmalla”!

 

***************

 

Toinen erikoisuus tuolla risteilyllä – Osaran Maamieskoulun retki Tukholmaan – oli se, että laivamme miehistö heitti kaikki laivalla syntyneet roskat ja jätteet laivan takakannelta mereen!

 

Käsittämätöntä menettelyä nykymaailman ajatusmaailmalle, mutta niin tapahtui vuonna 1965!

 

 

Eilinen ja toissapäiväinen Viking Linen koulutusristeily toteutettiin Viking Grace-laivalla ja ohjelmaamme kuului myös tutustuminen tuohon Viking Linen lippulaivaan eli Viking Graceen.

 

 

 

 

On selvää, että nykyisin Ruotsinlaivojen peräaalloille ei jää keikkumaan ja kellumaan pahvilaatikoita ja ei myöskään sellaista roskamateriaalia, joka heti painuisi meren aaltoihin.

 

 *****************

Pahvilaatikoita jäi laivan vanaveteen kellumaan kuitenkin vielä 1965, jolloin sain ensimmäisen kerran osallistua laivamatkalle Turusta Tukholmaan ja takaisin!

 

 

On maailma sentään joissain asioissa kehittynyt!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikäluokan 1947 kansalaiskoulu Viljakkalassa hoidettiin pääosin paikallisin opettajavoimin!

Keskiviikko 8.1.2020 - -Esko Erkkilä-

 

Viljakkalan Seurojentalo on sadan vuoden aikana ehtinyt olemaan moneksi ja eräs vaihe sen kunniakkaassa historiassa on se, kun siellä 1960-luvun alkuvuosina toimi Viljakkalan kansalaiskoulu.

 

Vuonna 1947 syntyneenä olin eräs niistä oppilaista, jotka kävimme kansalaiskoulun Viljakkalan Seurojentalolla, jota siihen aikaan kutsuttiin Viljakkalan Maamiesseurantaloksi.

 

 

Tuolta ajalta ei ainakaan minulla ole valokuvia, mutta muistelen tuota aikaa ilman valokuvia:

 

• oppilaita tuolla (1962 tai 1963) järjestetyllä kurssilla oli nelisenkymmentä

• kurssimme johtajaopettajana toimi Martti Ryhänen, joka olikin ainoa Viljakkalan ulkopuolinen opettaja, sillä kaikki muut opettajamme olivat viljakkalalaisia

• Ryhänen oli taitava poikien puukäsitöiden opettaja ja me kaikki pojat teimme oikein laadukkaat keittöjakkarat  ja sen jälkeen vapaavalintaiset puutyöt - minä tein tiskipöydän keittiöön ja hyvä siitä tulikin!
  

 

 

 

 

• ”puutyöpajanamme” oli nykyinen juhlasali ja tämän maalauksen kohdalla oli erillisellä korokkeella oikohöylä. Tapaturmia ei sattunut, mutta toki tämä Järnefeldin maalauksen kopio oli paksun pölykerroksen peitossa!

********************

• uskonnonopettajana toimi Viljakkalan kirkkoherra Arvo Autio ja uskonnontunnit järjestettiin nykyisessä kahviossa. Muistan oikein hyvin, kun kirkkoherra käveli edessämme edestakaisin ja arvuutteli, että kuinka pitkä hän on – emme osanneet arvata, mutta sitten kirkkoherra kertoi olevansa kolme kyynärää pitkä ja kertoipa vielä myös sen, että kyynärä on 60 senttiä!

• metsänhoidonopetuksesta vastasi Viljakkalan Metsänhoitoyhdistyksen neuvoja Väinö Ihantola, lempinimeltään ”Jumi”!

• maatalousopetus oli Viljakkalan palopäällikön ja sittemmin pitäjäneuvoksen arvonimen saaneen Väinö Myllymäen vastuulla. Mielenkiintoinen oli retki Virrelle, jossa saimme tutustua karjuporsaiden salvamiseen – porsas oli isännän sylissä, viilto partakoneen terällä kivesten kohdalle, kivekset irti ja niiden heittäminen pihahiekalle!

• metallitöiden opetuksesta vastasi Timo Eronen; teoriatunnit nykyisessä kahviossa ja käytännön opetusjaksot hammaslääkärin autotallissa Kurjella, jonne kävelimme oikopolkuja pitkin Maamiesseurantalolta. Kurjella jokaisen piti tehdä vasara, mutta tärkein oppijakso oli se, kun kunnostimme Erosen Opel Kadetin ajokuntoiseksi! Timo Eronen oli kloppeja ymmärtävä opettaja, sillä joskus joku oppilaista heitti häntä lumipallolla niskaan, mutta Timopa aloitti pienen lumisodan meitä kloppeja vastaan.

• tyttöjen käsityönopettajana toimi Elli Ihantola ja heidän kotitalousopettajanaan Hildi Alanen.

 

Toissapäivänä Viljakkalan Seurojentalon satavuotisjuhlissa totesimme Samuli Niittyojan kanssa, että vuosiluokka 1946 oli ensimmäinen, joka sai kansalaiskouluopetuksen Viljakkalan Maamiesseurantalolla ja Harri Niemisen kanssa totesimme, että ehkä vielä 1952-vuosiluokka sai siellä kansalaiskouluopetuksen, mutta jo 1949-vuosiluokka sai metallitöiden opetuksen Lääkärintalon autotallissa!

 

Viljakkalan kansalaiskoulu ikäluokalle 1947 antoi oikein hyvät eväät elämäntaipaleellemme – kiitokset siitä mm. Viljakkalan Seurojentalolle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitihän sitä Toripolliisia käydä tervehtimässä!

Perjantai 29.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Tein 27.11.2019 päivämatkan Ouluun, kun osallistuin Eläkeliiton sellaisilla jäsenilleen järjestämään koulutustilaisuuteen, jotka ovat kotikaupungeissaan/kotikunnissaan Vanhusneuvostojen jäseniä.

 

Olen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtaja ja Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsen, joten katsoin suorastaan velvollisuudekseni osallistua omin kustannuksin koulutustilaisuuteen.

 

Tarkasti ottaen aloitin matkani jo edellispäivänä, sillä muuten en olisi ehtinyt koulutustilaisuuteen ajoissa.

 

 

 

Tampereelta tiistaina eli 26.11.2019 klo 22.11 lähteneessä yöjunassa oli hyvin tilaa, sillä matkaajia oli liikkeellä Oulua kohti vähän.

 

 

 

Kokkolassa minäkin pidin jaloittelutaon ja samaa teki myös toisiinsa rakastuneet romaaninuoret – he halusivat välttämättä, että otan heistä muutaman valokuvan ja tässä yksi niistä valokuvista; toimitan kaikki ottamani valokuvat heidän antamaansa sähköpostiosoitteeseen!

Voi kuinka söpöä!

 

 

 

Ouluun saapuessani oli vielä pimeää, mutta pitihän sitä luonnollisesti käydä tapaamassa Toripolliisia.

 

Toripolliisi on nyt perin hankalassa paikassa, sillä Oulun Kauppahallissa on menossa tämän vuoden alussa alkanut remontti, joka kaventaa Toripolliisin lähipiiriä.

 

Toripolliisi on kuvanveistäjä Kaarlo Mikkosen vuonna 1987 luoma patsas ja se kuuluu oleellisena osana Oulun katuelämään. Nimensä patsas on saanut torilla vuosina 1934 – 1979 toimineista kolmesta toripoliisista, jotka valvoivat alueella järjestystä.

 

 

 

Koulutustilaisuutemme oli Oulun pääkirjastossa ja se on ulkoa sekä…

 

 

 

…sisältä komea kokonaisuus!

 

 

 

 

Oulun pääkirjaston erikoisuus on se, että henkilökunta saapuu paikalle vasta klo 10.00 ja sitä ennen puolitoistatuntinen on asiakkaiden omatoimiaikaa!

 

 

 

Oulun pääkirjaston vieressä sijaitsee paljon minullekin muistoja touva entinen Hotelli Vaakuna, jossa olen monet kerrat saanut yöpyä työelämäni aikana – nyt hotelli on kolmenkymmenen vuoden ikään ehtiessään täydellisen remontin kohteena.

 

 

 

Ehkä joskus toiste palaan koulutustilaisuudessa saamaamme ”oppiin”, mutta paluumatkan alkaessa otin vielä tämän kuvan Oulun rautatieasemarakennuksesta  - rakennus lienee suojelukohde, mutta matkustajien kannalta se on mahdollisimman epäkäytännöllinen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallinportti Ilmailumuseo on Sotamuseon alainen lentoteknillinen erikoismuseo Kuoreveden Hallissa

Lauantai 21.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalainen Kuoreveden kunta liittyi vuonna 2001 toteutuneessa kuntaliitoksessa Jämsän kaupunkiin ja samalla Kuoreveden alue siirtyi Keski-Suomen maakuntaan.
 
 
Kuorevedellä sijaitseva Hallin kylä oli aikoinaan Suomen ilmailutekniikan tärkeä keskus ja sitä se on osiltaan myös vielä nyt, sillä siellä sijaitsee mm. Patrian lentokonetehdas.
 
 
Tunnen Kuoreveden Hallin kohtuullisen hyvin, sillä sain aikoinaan osallistua siellä järjestettyihin moniin kertausharjoituksiin.
 
 
Kertausharjoitukseni ajoittuivat aikaan, jolloin Hallissa toimi mm. Ilmavoimien Teknillinen Koulu, Ilmavoimien Koelentokeskus ja Hallin lentoasema, jolla silloin oli sotilaslentoaseman mandaatti.
 
 
En luonnollisestikaan kuulunut lentävään henkilöstöön, mutta eräässä illanistujaistapaamisessa mukanamme oli lentäjiä, jotka hieman aikaisemmin olivat lentäneet Hornetit Yhdysvalloista Suomeen. Mielenkiintoinen tilaisuus!
 
 
 
Jo tämän juttuni otsikossa kerron, että Hallissa sijaitsee Sotamuseon alainen ”Hallinportti Ilmailumuseo”, joka on lentoteknillinen erikoismuseo.

********
 
 
Eläkeliiton Tampereen yhdistys järjesti elokuussa jäsenilleen kiertomatkan, jonka eräs kohde oli Hallinportin ilmailumuseo.
 
 
Tässä muutamia kuvia, jotka näppäilin museokäyntimme yhteydessä:

 

 

 

 
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
   
 
 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

 

 

 

Päätän tämän juttuni kenraalimajuri Rauno Meriön muotokuvaan - Meriö toimi Ilmavoimien komentajana 1975 – 1987.

 

 

Mainittakoon, että kenraali Meriö on syntynyt Käkisalmessa vuonna 1933 ja hän toimi Karjala Liiton puheenjohtajana 1990 – 1995.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.

 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat ovat paljon muutakin kuin pelkkä myynti- ja ostostapahtuma!

Sunnuntai 30.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Entisaikaan Viljakkalassa oli kuusi kansakoulupiiriä ja kuusi kansakoulua – Kirkonkylä, Hanhijärvi, Nisu, Karhe, Hepo-oja ja Heinälammi.

 

 

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 12 vuotta sitten, mutta jo sitä ennen koulujen määrä supistui kahteen eli nykyään kouluja on vain kirkonkylässä ja Karhella.

 

 

Karhella on aktiivinen Karhen koulun vanhemmat ry ja he ovat jo monina vuosina järjestäneet koulun kentällä Karhen Markkinat.

 

 

Vuoden 2019 Karhen Markkinat järjestettiin eilen ja olin mukana Viljakkala-neuvoston osastolla tapaamassa Viljakkalan vakituisia asukkaita sekä Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon omistavia.

 

 

 

 

 

Hoidimme yhdessä Asser Vuolteen kanssa Viljakkala-neuvoston osaston ja asukkailla oli mahdollisuus antaa kauttamme palautetta Ylöjärven kaupungin päättäjille.

 

 

 

 

 

Asukaskyselyyn vastanneiden kesken arvoimme hedelmä- ja vihanneskorin ja arvonnassa onnettarena toimi…

 

 

 

 

 

 

 

Koriarvonnassa onni suosi Veikko Hietamäkeä ja kori saatiin toimitettua voittajalle heti markkinoiden päätyttyä – onnittelut Viljakkala-neuvoston puolesta!

 

 

*******************

 

 

Pikainen silmäys palautteeseen kertoi, että Viljakkalan asukkailla ja siellä vapaa-ajanasunnon omistavilla on tärkeää palautetta Ylöjärven päättäjille. Palaute julkaistaan Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla seuraavan Viljakkala-neuvoston kokouksen jälkeen – kokouspäivämäärä on 10.9.2019!

 

 **********************

 

Viljakkala-neuvoston varsinaisista jäsenistä kaksi on jäseninä Ylöjärven kaupunginvaltuustossa ja sen lisäksi meillä on hyvät henkilökohtaiset suhteet kaikkiin Ylöjärvellä toimiviin poliittisiin päättäjiin.

 

 

 

 

 

Kokoomuksen osastolla kamerani tavoitti vasemmalta lukien Katja Luojuksen, Juho Ojareksen ja Ossi Sippolan,…

 

 

 

 

 

…Vihreiden osastolla kolmannestusinan Ylöjärven päättäjiä sekä…

 

 

 

 

 

…Keskustan osastolla Minna Sarvijärven, joka tässä poseeraa yhdessä Asser Vuolteen kanssa.

 

 

 

Itselleni yhteistoiminta kaikkien Ylöjärvellä toimivien poliittisten päättäjien kanssa on mutkatonta, sillä Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana mikään puolue ei ole taustatoimijanani.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo sai Moottoriliikenteen ansiomitalin

Lauantai 6.4.2019 - -Esko Erkkilä-

On suuri kunnia kertoa tällä omalla blogipalstallani tänään tämä uutinen:

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo sai eilen Moottoriliikenteen ansiomitalin.

Mitali myönnetään ansiokkaasta valtakunnallisesta toiminnasta suomalaisen moottoriliikenteen hyväksi tai henkilölle, joka on pitkäaikaisella ja tuloksekkaalla työllään edistänyt tieliikenteen kehittämistä.

 

Mitalin saivat tänä vuonna seitsemän liikenteen ammattilaista. Alatalo on ainoa kansanedustaja, joka mitalin tällä kertaa sai. Hän on toiminut 16 vuotta Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä, välillä myös varapuheenjohtajana.

 

Moottoriliikenteen keskusjärjestöön kuuluvat Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL, Autoalan keskusliitto, Linja-autoliitto, Autoliitto, Suomen Taksiliitto, Autontuojat ja –teollisuus, Suomen autokoululiitto ja Suomen autotekninen liitto.

Ansiomitalin Mikolle myönsi edellä mainittujen järjestöjen yhteisestä esityksestä liikenneministeri Anne Berner.

*******************

 

Koen olevani etuoikeutettu, sillä sain eilenkin tavata Mikon, olla hänen kanssaan ja seurata hänen toimintaansa, kun hän evästi sekä tuki kansanedustajia Arto Pirttilahtea ja Pertti Hakasta näiden ponnisteluissa Arkadianmäelle myös seuraavaksi vaalikaudeksi!

 

Parhaat onnittelut Mikolle minunkin puolestani ja olen varma, että myös lukijani yhtyvät onnitteluihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

RUK:n kurssipuukko on perhekunnassamme isältä pojalle jatkunut perinne

Torstai 14.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Suoritin varusmiespalvelukseni pääosin vuonna 1967, mutta ikäluokkamme kotiuttaminen tapahtui RUK:n käyneiden osalta vasta 10.1.1968.

 

 

 

 

 

 

Siivoilin ja järjestelin erästä piironginlaatikkoa ja löysin sieltä mieluisan muiston varusmiesajaltani eli RUK-kurssipuukkoni.

 

 

Tavoitteeni oli päästä Reserviupseerikouluun Haminaan ja niin myös tapahtui – RUK-kurssini oli numeroltaan 125.

 

 

RUK-kurssipuukkoni on taattua Iisakki Järvenpää-laatua ja ilmeisesti samoin on yhä edelleen.

 

 

Nykyään – tarkasti ottaen kurssista 129 alkaen – RUK-kursseilla on oma erillisnimi, mutta minun aikanani niin ei vielä ollut.

 

 

Perhekunnassamme on toinenkin RUK-kurssipuukko, sillä vanhin poikamme kävi myös RUK:n.

 

 

*******************

Kurssini priimus ja priimusmiekan saaja oli sittemmin professoriksi ylennyt Risto Sänkiaho, jonka Pientalopoikien puoluesihteeri Eino Poutiainen sitten aikoinaan proknooseillaan päihitti oikein kunnolla - Sänkiaho joutui häpeään!

Toinen kurssikaveri oli sittemmin kansanedustajaksi kohonnut Esko-Juhani Tennilä, joka silloin opiskeli Tampereella ja hän kulki Haminaan samalla bussilla kuin me monet muut. Esko-Juhanilla oli silloin taloudellisesti tiukkaa ja monesti hän lainasi matkarahat meiltä muilta, mutta aina hän maksoi velkansa.

Kolmas sittemmin julkisuuden henkilöksi kohonnut kurssikaverini oli "EU-professori" Esko Antola, jonka kanssa olin samassa tuvassa alokasaikana, aliupseerikoulussa, RUK:ssa ja vielä myös kokelasaikana.

 

 

Työelämän aikana työpöytäni oli Raisiossa ja sen myötä tapasin yöpyä ainakin yhtenä yönä syrjä-Suomessa eli Turussa.

 

 

Tein iltalenkkejä Aurajoen rantamilla ja muutaman kerran tapasin kaimani ja muistelimme menneitä.

 

 

Varusmiesaika oli mukavaa aikaa ja se kasvatti niihin vaikeisiinkin tehtäviin, joihin työelämä sitten aikanaan johdatti.

 

 

Olen Puolustusvoimille kiitollinen varusmiesajasta ja erityisesti niistä kertausharjoitusjaksoista, joihin sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Setäni Reino Erkkilä oli kuorma-automies jo 1930-luvulla

Perjantai 1.2.2019 - -Esko Erkkilä-

On luonnollista, että Viljakkalassa syntyneenä olen Facebookissa jäsenenä ”Viljakkala vanhoissa kuvissa” –ryhmässä.

 

Liitin eilen ryhmän kuviin kuvan, jonka sain nyt jo edesmenneeltä sedältäni Leo Erkkilältä joskus 2000-luvun alussa.

 

 

 

 

Kuvassa on toisen setäni eli Reino Erkkilän omistama kuorma-auto ja siihen liittyvä tarina kuuluu ”lyhyen kaavan mukaan” näin:

 

 

Kuva on otettu 1.8.1939 Loimaalla, mutta se liittyy hyvinkin läheisesti Viljakkalaan ja Karhen kouluun.

 

Kuvan on ottanut laatikkokamerallaan Karhen koulussa aikoinaan opettajana toiminut Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi).

 

Kerttu Tuomi siirtyi elokuun alussa vuonna 1939 Loimaalle Torkkalan koulun opettajaksi ja hänen muuttokuormansa Karhelta Loimaalle kuljetti setäni Reino Erkkilä (oikealla) omistamallaan Ford –kuorma-autolla. Apukuskin puolella kuvassa on Aaro Kauppi.

 

Mukana muuttomatkalla oli myös Karhen koulun johtajaopettaja Verneri Vuorelaisen 20-vuotias tytär Elvi Vuorelainen, joka jäi Loimaalle joksikin aikaa Kerttu Tuomen avuksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

 

***************

 

 

Ehdin joulukuussa 2001 haastattelemaan henkilökohtaisesti setääni Leo Erkkilää ja puhelimitse myös Kerttu Ala-Jaskaraa kuvan taustoista.

 

 

 

Asiaan liittyy useita mielenkiintoisia seikkoja, mutta niistä ehkä joskus toisessa yhteydessä tarkemmin.

 

 

Sen verran kuitenkin jo nyt, että setäni Reino Erkkilä joutui konekiväärimiehenä Talvisotaan ja kuoli Viipurin menetyksen yhteydessä 8.2.1940, joten kuvan ottamisen jälkeen hän eli vain 6 kuukautta ja 7 päivää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Osaran maamieskoulu maksoi raskaan hinnan Vapaussodasta

Perjantai 5.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1918 käyty Vapaussota merkitsi monille tahoille raskaita menetyksiä vaikka lopulta päättyikin suomalaisen yhteiskunnan kannalta voitollisesti.

 

Eräs raskaita menetyksiä kokenut taho oli Osaran maamieskoulu Hämeenkyrössä.

 

 

 

Osaran maaseutuopetusyksikön Toukola-luentosalissa on marmoritaulu, joka osaltaan kertoo Osaran raskaista vaiheista.

 

Marmoritaulussa kerrotaan, että koulun johtaja, maanviljelysneuvos Arthur Gideon Hilden surmattiin Kyröskoskella 15.2.1918.

 

Samassa marmoritaulussa todetaan, että kaksi koulun oppilasta sai surmansa Sikurissa 15.3.1918 ja kolmas sai samassa taistelussa sellaiset vammat, että kuoli 26.3.1918.

 

Lainaan Wikipediaa, jossa maanviljelysneuvos Hildenin surmaamisesta kerrotaan näin:

 

Wikipedian tekstissä puhutaan Suomen sisällissodasta, mutta olen korjannut tuon sodan oikeaan muotoon eli Vapaussodaksi. Valitettavasti Hildenin surmaan liittyy myös Viljakkala.

 

 

Arthur Hildén surmattiin Vapaussodan aikana helmikuussa 1918. Hänet vangittiin Osarassa ja vietiin kuulusteltavaksi Viljakkalan Upan talossa toimineeseen punakaartin esikuntaan. Hildéniä oltiin ilmeisesti viemässä takaisin kotiinsa, kun hänet ammuttiin reessä Kyröskosken itäpuolella Myllyahteessa, jonka jälkeen ruumis heitettiin koskeen. Viljakkalan punakaartin ylipäällikön Erkki Raiteen mukaan ampujina olivat Ikaalisten punakaartin komppanianpäällikkö Väinö Lindeman sekä kaartilainen ”Väinö Leppänen”, jonka oikea henkilöllisyys on epäselvä. Hildénin puolison päiväkirjamerkintöjen mukaan hänet kävi hakemassa kaksi humalaista nuorta miestä. Ampujat eivät kuitenkaan välttämättä olleet samat henkilöt kuin Hildénin vanginneet punakaartilaiset. Surman todennäköisenä syynä oli, että Hildén rahoitti suojeluskuntia sekä oli avustanut rintaman toiselle puolelle pyrkineitä valkoisia. Ennen Vapaussotaa Osaran kartano oli seudun suojeluskuntalaisten toiminnan keskus.

 

-Esko Erkkilä-

Eipä olisi vuonna 1965 uskonut!

Torstai 4.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Lähdin opinteille tammikuussa 1965, kun matkasin karhelaisella – linja-auto aamuisin Viljakkalan Karhelta Viljakkalan kautta Hämeenkyröön – Viljakkalan kirkonkylään.

 

 

Otin Viljakkalasta Tarmo Salvaksen taksin ja ajoin Osaran Maamieskoululle opintielle.

 

 

Sillä tiellä olen, sillä maamieskoulun jälkeen – taisin olla kurssini priimus – olin vuosiharjoittelijana Keskon omistamalla Länsi-Hahkialan Opetus ja Koetilalla Hauholla, sitten vuoden verran armeijassa, sen jälkeen Mustialan Maatalousopistossa agrologiopinnoilla ja sitten työelämään.

 

 

Osaran ajoista eräs muisto on, kun rehtorimme…

 

 

 

 

 

…Tuomo Linnainmaa joskus keskellä yötä tuli asuntolaamme ja komensi poikajoukon riviin asuntolan käytävälle ja syynä oli se, että pidimme aikamoista melua asuntolassamme.

 

 

Rehtori Linnainmaalla oli hienot pussihousut jalassaan ja hän piti keskellä yötä meille klopeille kovan puhuttelun.

 

 

En olisi silloin uskonut, että olen jollain matkalla tuon ihailemani rehtorin kanssa huonekavereita!

 

 

Niin vain kävi ja muistan oikein hyvin, kun hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen parillakin Venäjälle suuntautuneella Kyröläismatkalla sain olla huonekaverina Tuomo Linnainmaalle.

 

Tuomo Linnainmaa vaikuttaa edelleen Hämeenkyrössä ja näin se kuitenkin meni!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alamökki

Tiistai 2.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungintalon aukiolla paljastettiin elokuun 29. päivänä 2018 Eppu Normaali-veistos - veistoksen nimi on "Alamökki"!

 

 

 

 

Veistos on kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen toteuttama ja sen mallina on toiminut Eppu Normaalin ensimmäisen treenikämpän ja pitkäaikaisen studion, ”alamökin”, päätyseinä. 

 

 

Pari lähikuvaa Alamökin ”julkisivusta”:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja tässä näkymä Alamökistä ulos:

 

 

 

 

Takana näkyy Ylöjärven kirkko.

****************

 

Alamökkiin liittyy ripaus Viljakkalan suuntaankin, sillä alamökki on aikoinaan toiminut Takamaan koulun keittolana ja Takamaa sijaitsee Ylöjärveltä maantie 2773:a kohti Viljakkalaa!

 

 

Myös toinen Ylöjärven kaupungin liitoskunnista eli Kuru on päässyt mukaan vesitokseen, sillä veistoksen graniittijalusta on Kurun harmaata graniittia!

 

 

*****************

 

 

Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla todetaan Eppu Normaalista näin:

 

 

 

Eppu Normaali on Suomen suosituin yhtye, jonka ura alkoi Ylöjärvellä vuonna 1976. Bändi on myynyt liki 2 miljoonaa levyä, joista se on vastaanottanut 42 jalometallilevyä. Yhtyeen suosituimpia biisejä ovat ”Vuonna ’85”, ”Murheellisten laulujen maa”, ”Kitara, taivas ja tähdet”, ”Nyt reppuni jupiset, riimisi rupiset” ja ”Baarikärpänen”. Eppu Normaali oli ensimmäinen kotimainen yhtye, joka myi stadionin loppuun vuonna 2004 ja teki sen uudelleen Tampereen Ratinan stadionilla 40-vuotisjuhlavuonnaan 2016. Bändistä on tehty myös kirja ja elokuva.

 

******************

 

-Esko Erkkilä-

Järki voitti - ainakin kuukaudeksi!

Keskiviikko 12.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kouluverkkouudistukseen liittyvät päätökset siirrettiin eiliseltä kuukaudella, sillä luottamus kouluverkkojen karsimista esittäneiden virkamiesten ja johtavien luottamushenkilöiden kykyyn tehdä kansalaisten hyväksymiä päätöksiä kohtaan romahti.

 

 

Suunnitelmien taustalla ovat ne mittavat virhepäätökset, joita Rantaväylän tunnelin rakentaminen, ratikka sekä mm. vanhan tavara-aseman siirtosuunnitelmat ovat aiheuttaneet ja ovat aiheuttamassa Tampereen taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Tunnelin, ratikan sekä tavara-aseman lisäksi se, että Tampere on laiminlyönyt yrityshankinnan jo ainakin viidentoista vuoden ajan, ovat ne keskeisimmät syyt, joiden vuoksi virkamiehet ja virheinvestointeja kannattaneet luottamushenkilöt joutuvat nyt kansalaispainostuksen edessä ottamaan ainakin kuukaudeksi ”lusikan kauniiseen käteen”!

 

 

Seurasin aitiopaikalta viime maanantaina, kun Terälahden, Annalan ja Kalkun koulujen puolustajat jättivät vetoomuksensa koulujensa säilyttämisen puolesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkisuudessa on eniten ihmetelty suunnitelmia, joissa Terälahden koulua ollaan sulkemassa ja sen vuoksi Terälahden koulun sulkemista vastustaneet saivatkin tilaisuudessa suurimman huomion.

 

 

Terälahden koulua puolustaneet luovuttivat pormestarille adressin, jossa 1.700 allekirjoittajaa vastustavat Terälahden koulun sulkemista.

 

 

 

 

 

Valtuustoryhmien puheenjohtajat tai varapuheenjohtajat olivat vakavia, kun koulujen puolustajat esittivät argumentteja oman koulunsa säilyttämisen puolesta.

 

 

 

 

 

Keskustan Matti Järvinen (oikealla), perussuomalaisten Lassi Kaleva ja kokoomuksen Ilkka Sasi kuuntelivat vakavina Terälahden, Annalan ja Kalkun koulujen puolustajia.

 

 

 

 

 

Kaupunginhallituksen kokous päättyi sopivasti, jotta myös kaupunginhallituksen jäsenet pääsivät kuulemaan koulujen puolustajien hädän.

 

 

Keskustan edustajana Tampereen kaupunginhallituksessa oleva Suvi Mäkeläinen oli vakava, kun sai kuulla sen huolen, joka oli niiden koulujen edustajilla, joita uhkaa koulun sulkeminen.

 

 

Rantaväylän tunnelin rakentaminen oli se alku, jonka vuoksi Tampereelle nyt ollaan rakentamassa ratikkaa ja niiden vuoksi Tampereen talous on totaalisesti kuralla.

 

 

Tämä kannattaa muistaa, kun nyt ollaan suunnittelemassa mm. ”kouluverkkouudistusta”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko eläkeläiset ja ilman tietokonetta olevat unohdettu yhdenvertaisuudessa?

Perjantai 23.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen seminaariin, jossa pohdittiin kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä.

 

 

 

 

 

Seminaari toteutettiin työpajatyyppisenä ja sen järjestäjätahoina olivat Kuntaliitto, Oikeusministeriö sekä Tampereen kaupunki.

 

 

Kyseessä oli pienimuotoinen seminaari, sillä osanottajia oli alustajien lisäksi vain kymmenkunta.

 

 

Yhdenvertaisuus on tärkeä asia, mutta tämäkin tilaisuus osoitti, että yhdenvertaisuusasioita pohdiskelee omalla pienellä hiekkalaatikollaan vain kaupungin viranhaltijat, sillä olin mukana ainoana Vanhusneuvoston edustajana ja toisena ”tavallisena kansalaisena” mukana oli eräs Vammaisneuvoston jäsen.

 

 

 

 

 

Yhdenvertaisuus käsitetään yleensä vain sukupuolisen suuntautumisen ja vammaisuuden näkökulmasta ja ainakin SETA pitää huolen, että sukupuolista suuntautumista pidetään voimallisesti esillä.

 

 

******************

 

 

Toki myös ikäkysymykset otetaan esille, kun teoriatasolla pohdiskellaan yhdenvertaisuutta, mutta tositilanteessa ikäihmisten asema jää tässäkin asiassa sivutekijäksi.

 

 

*****************

 

 

Yhdenvertaisuusongelmaksi ei pääse edes teoriatasolla niiden henkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet, joilla ei ole käytössään tietokonetta.

 

 

Tampereella on 70.000 sellaista henkilöä, joilla ei ole tietokonetta.

 

 

Tätä taustaa vasten on vähintään eriskummallista, että Tampereen kaupunki nojaa päätösvalmistelussaan yhä enenevässä määrin sellaisiin asukaskyselyihin, joihin pitää vastata tietokoneella.

 

 

Muistan hyvin ja kerroin sen myös eilisessä seminaarissa, kun kolme Tampereen kaupungin palkollista esitteli Peltolammin koululla oppilaiden vanhemmille lähetetyn nettikyselyn tuloksia, mutta ”unohtivat” mainita, että kyselyyn vastasi 24 vanhempaa!

 

 

On naurettavaa, että virkahenkilöt esittelevät totena nettikyselyn tuloksia, kun kyselyyn on saatu monisataisen oppilasjoukon vanhemmilta 24 vastausta!

 

 

Kysyn juttuni otsikossa, että onko yhdenvertaisuudessa unohdettu ilman tietokonetta olevat tamperelaiset – toivon, että Sinä Arvoisa Lukijani vastaat kysymykseeni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Me-talon avajaiset Peltolammilla tiistaina 10.10.2017

Sunnuntai 15.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Me-talo on Me-säätiön mahdollistama kaikille avoin yhteistoiminnallinen, kynnyksetön kokoontumispaikka.

 

 

Me-taloja on muutamilla paikkakunnilla Suomessa ja Tampereella me-talon avoin toiminta käynnistyy Peltolammin koululla syyslomien jälkeen maanantaina 23.10.2017.

 

 

 

 

 

 

Peltolammin koulu on lähikoulumme ja piipahdin avajaisissa.

 

 

Tampereen me-talo tulee toimimaan Peltolammin koululla maanantaisin klo 9.00 – 15.00, tiistaisin klo 13.00 – 19.00 ja torstaisin klo 13.00 – 19.00 (aula, 2. kerros).

 

 

 

 

 

Avajaisissa tarjottiin munkkeja,…

 

 

 

 

 

…hodareita ja mehua.

 

 

 

 

 

Hodariin oli mahdollista saada lihaisan lokakuun kunniaksi kunnon nakki tai sen tilalle soijanakki – soijanakeilla ei näyttänyt olevan kysyntää!

Hodarijono oli pitkä, mutta eteni nopeasti!

 

********************

Avajaisissa oli arvokasta ohjelmaa, mutta jouduin kiirehtimään ennen puheosuutta seuraavaan tilaisuuteen, joten puheet jäivät minulta kuulematta.

 

 

 

 

 

Ehdin kuitenkin saamaan samaan kuvaan apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen (vasemmalla) ja kehittämispäällikkö Mia Lumion.

Mia´lla on vankkaa kokemusta uusien kaupunginosapalvelupisteiden kehittämisessä, sillä mm. Linnainmaalle rakennettu Koilliskeskus on syntynyt hänen johdollaan.

 

 

Toivon, että Peltolammikeskukselle löydetään nopeasti sen lopullinen paikka Lakalaivan alueelta, jotta sen suojiin voidaan kerätä Etelä-Tampereen keskeiset palvelutoiminnot Koilliskeskuksen ja Lielahtikeskuksen tapaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eihän vaan roolit heitä häränpyllyä?

Tiistai 5.9.2017 - -Esko Erkkilä-

On aika, jolloin viime kuntavaalien tuloksena valitut luottamushenkilöt aloittelevat toimintaansa valtuutettuina, lautakuntien ja johtokuntien sekä erilaisten neuvostojen ja toimikuntien jäseninä.

 

 

Nyt luottamushenkilöiden joukossa on paljon uusia luottamushenkilöitä ja näin pitää ollakin, sillä muuten kansalaisten vaaleissa ilmaisema tahto ei täyty.

 

 

Luottamushenkilöiden kouluttaminen vastuulliseen tehtäväänsä on juuri nyt ajankohtaista toimintaa kunnissa ja kaupungeissa.

 

 

Erilaisissa seminaareissa, koulutustilaisuuksissa sekä symposiumeissa luodaan kunnalle visioita, strategioita ja tulevaisuuden suuntaviivoja.

 

 

Hyvä näin, mutta kaikissa noissa seminaareissa, koulutustilaisuuksissa ja symposiumeissa on se valuvika, että ”opettajina” niissä ovat ne samat virkamiehet, jotka ovat jo monet vaalikaudet olleet kuntien palveluksessa ja todellisuudessa johtaneet kuntaa.

 

 

Kansalaiset ovat vaaleissa ilmaisseet haluavansa muutosta ja valinneet päättäjiksi uusia henkilöitä.

 

 

Miksi vanhojen ja kaavoihin kangistuneiden virkamiesten sallitaan kouluttaa luottamushenkilöitä?

 

 

Vaalien jälkeen luottamustehtäviin valittujen luottamushenkilöiden pitäisi kouluttaa virkamiehiä eikä virkamiesten luottamushenkilöitä, sillä muuten asiat heittävät häränpyllyä ja entinen meno jatkuu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perinteinen markkinaostokseni - neitobegonia

Perjantai 7.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalassa ”Karhen koulun vanhemmat ry” järjestää kesäisin markkinatapahtuman, joka on saavuttanut suuren suosion.

 

 

Tapahtuma järjestetään koulun kentällä ja viime lauantaina eli 1.7.2017 olin siellä mukana kolmessa eri roolissa.

 

 

Olin esittelijänä Viljakkala-neuvoston osastolla, olin Rouvalle roudarina hänen taimimyyntiosastollaan ja olin tavallisena ostavana markkinaväkenä.

 

 

Minulla on ollut perinteinen markkinaostos Karhen markkinoilla jo monen vuoden ajan neitobegonia-amppelin ostaminen Suokon taimiston osastolta.

 

 

Jotkut kutsuvat Neitobegoniaa yhä edelleen sitkeästi Karjalanneidoksi, mutta sitä se ei tarkasti ottaen ole.

 

 

Soukon taimiston isäntä selvitti minulle jo vuosia sitten, että aidon Karjalanneidon markkinat ovat niin pienet, että keski-eurooppalaiset jalostajat eivät pidä sitä tuotantovalikoimassaan.

 

 

Neitobegonian latinankielinen nimi on Begonia Tuberhybrida Pendula-ryhmä.

 

 

 

 

 

 

Ostin markkinoilta kaksikin Neitobegoniaa, ”kun halvalla sain”.  Komeat amppelikukat maksoivat vain 10,00 euroa per kappale!

 

 

 

 

 

Neitobegoniat joutuivat mökkiverannallamme hieman taka-alalle, mutta…

 

 

 

 

 

 

 

 

…onhan niitä mukava katsella verannalla istuen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saimme runsaasti palautetta Karhen Markkinoilla!

Sunnuntai 2.7.2017 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven kaupungin Viljakkala-neuvosto on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

 

Olen ollut Viljakkala-neuvoston varapuheenjohtaja neuvoston perustamisesta alkaen eli vuodesta 2013 lähtien ja sen jäsen vuoden 2015 alusta alkaen.

 

 

Neuvostoon valitaan uudet jäsenet syyskuussa 2017, joten näyttää siltä, että olen Viljakkala-neuvostossa hieman yli neljä vuotta ja kahdeksan kuukautta.

 

 

****************

 

 

Tapaamme osallistua Viljakkalassa järjestettäviin yleisötapahtumiin ja niin tapahtui myös eilen, kun osallistuimme Viljakkala-neuvostona Karhen Markkinoille.

 

 

 

 

 

Viljakkala-neuvosto on Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin ja olin mukana Karhen markkinoilla neuvoston osastolla yhdessä varapuheenjohtajamme Tiina Isosaaren (vasemmalla) ja puheenjohtajamme Riina-Kaisa Heiskan (oikealla) kanssa.

 

 

Meillä oli osastollamme mahdollisuus antaa asukaspalautetta kaikesta siitä, jota Ylöjärven kaupungissa Viljakkalassa tapahtuu tai on tapahtunut.

 

 

Emme ehtineet tarkasti läpikäydä saamaamme palautetta, mutta Viljakkalan heikentyneet palvelut, heikot yksityistieasiat sekä mm. Kurjenrannan ajelehtimaan päässeet laiturirakennelmat olivat kuntalaisten huolenaiheina.

 

 

Lupasimme välittää viljakkalalaisten murheet Ylöjärven kaupungin päättäjien tietoisuuteen.

 

 

 

 

 

Arvoimme paikallistoimijoiden tuotteita sisältävän tuotekassin kaikkien niiden kesken, jotka vastasivat kyselyymme ja arvonnassa arpa suosi Leea  Järvensivua, joka tässä poseeraa varapuheenjohtajamme Tiina Isosaaren (vasemmalla) ja puheenjohtajamme Riina-Kaisa Heiskan (oikealla) keskellä!

 

 

Kiitokset kaikille kyselyymme vastanneille – olen varma, että saamamme vastaukset tullaan käsittelemään Ylöjärven kaupunkipäättäjien keskuudessa suurella arvonannolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-