Koulujen syysloma pyrittiin entisaikaan ajoittamaan perunannostoaikaan!

Tiistai 18.10.2022 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ja eräillä muilla etelä-Suomen paikkakunnilla koulujen syyslomaviikko alkoi eilen.

 

Syyslomaviikon alkamisen havaitsi, kun oli liikenteessä kaupungilla; nuorisoa oli liikkeellä yksikseen ja vanhempiensa mukana runsaasti!

 

******************

 

Koululaisten syyslomaviikko oli aiemmin varhaisemmin, sillä se ajoittui perunanostoaikaan ja sitä kutsuttiinkin perunanostolomaksi.

 

****************

 

Perunanostoaika oli maatiloilla kiireistä aikaa ja ainakin meillä sekä kolmella naapurillamme perunannosto toteutettiin tilojen välisenä yhteistyönä.

 

Meillä neljällä tilalla oli yhteinen hevosvetoinen perunanostokone, jolla kaikkien osakastilojen perunat nostettiin.  Kyseessä oli kahden hevosen vetämä nostokone ja meidän Vappu sekä Hietamäen Urpo olivat sen vetämisessä parina.

 

Peruna-alat olivat silloin suuria, sillä merkittävä osa perunasadosta päätyi nautakarjan ruokintaan.

 

Neljän talon perunanostotalkoot olivat suuri tapahtuma ja tavallisesti ne kestivät kaksi päivää.

 

Perunat säkitettiin pellolla ja ne ajettiin Borgin Sutkilla sekä Lepomäen Allilla kellareihin ja perunakuoppiin.

 

************

 

Aina koululaisten syysloma – ”perunannostoloma” – ei osunut perunanostoaikaan ja se olikin suuri suru, kun koulusta palattuamme perunat olivat siltä päivältä jo nostettu ja emme päässeet kokemaan sadonkorjuun parhaita hetkiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalassa jatkaa kaksi koulua!

Tiistai 10.5.2022 - -Esko Erkkilä-

Muistan hyvin, kun Viljakkalassa toimi kuusi kansakoulua eli Kirkonkylä, Hanhijärvi, Nisu, Karhe, Heinälammi ja Hepo-oja.

 

Vuosien saatossa kouluista on lopetettu Hanhijärvi, Nisu, Heinälammi sekä Hepo-oja ja nyt Viljakkalassa on ainoastaan Kirkonkylän sekä Karhen koulut.

 

Nyt Karhen koulun jatkuminen on ollut veitsen terällä koulun sisäilmaongelmien vuoksi.

 

Vahva asukasmielipide on ollut, että Karhelle pitää rakentaa uusi koulu, sillä kylän vetovoima on Tampereen läheisyyden ansiosta suuri ja Karhe tulee jatkossakin olemaan vireä sekä elinvoimainen kylä.

 

Karhen koulun asemaa käsiteltiin Ylöjärven kaupunginvaltuustossa eilen ja kaupunginhallituksen pohjaesitys oli, että koulu rakennetaan ”uusix”!

 

Jostain käsittämättömästä syystä Ylöjärven Kokoomuksen valtuustoryhmä esitti, että Karhen koulun hanke toteutettaisiin siirtokelpoisena rakennuksena 10 vuoden leasing- ja lunastusoptiolla!

 

Kokoomuksen viljakkalalaisia ja karhelaisia halveksuva esitys kaatui eilisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa muutamien äänestysten jälkeen ja Karhelle ollaan rakentamassa uusi koulurakennus.

 

*********************

Haluan erityisesti kiittää…

 

 

 

…Riitta Koskista sekä…

 

 

 

…Teuvo Hakasta siitä työstä, jota olette tehneet Karhen koulun kehittämiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Varttikarjalaisten poikieni juuret ovat osaltaan Salmin pitäjän Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä!

Torstai 24.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nostaa pintaan tuon hylkiövaltion edeltäjän eli Neuvostoliiton valloitukset toisessa maailmansodassa, jolloin myös Suomi menetti merkittävän osan pinta-alastaan Neuvostoliitolle.

 

Karjalan menettäminen koskettaa myös perhekuntaamme, sillä edesmennyt anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaaren Työmpäisten kylästä. Tämä merkitsee, että Rouvani on puolikarjalainen ja poikamme ovat varttikarjalaisia!

 

Olen käynyt Mantsinsaaren Työmpäisissä sijaitsevilla anoppini kotitalon raunioilla ja siitä olen suorastaan ylpeä, että keskipoikamme oli mukana eräällä matkallani. Vaimoni ei ole suostunut käymään Mantsinsaarella, mutta keskipoikamme ansiosta sukupolvien ketju sinne on siis muodostettu.

 

****************************

 

 

Leo Mirala on koonnut tarkat tiedot Mantsinsaaren asukkaista ennen sotia ja tässä hyödynnän noita tietoja.

 

***

 

 

Kartta Työmpäisten kylän taloista, teistä ja merkittävistä kohteista ml. kylän tsasouna, kansakoulu sekä vartioasema – ne kaikki ovat paikkoina tuttuja minulle.

 

 

Kartalla kohde numero 22 on anoppini kotipaikka ja tässä Leo Miralan laatima luettelo sen asukkaista – anoppini on Stepan ja Palagea Ahvenen seitsemäs lapsi.

 

 

***

 

 

Ahven Stepan (Stjoppi) Mihailinp. 26.7.1874 - 4.8.1949, asuntotilall, räätäli.

Pso Pelagea Ivanintr o.s. Kirilä 10.9.1877.

Lapset:

1. Aleksantra (Sanni) 13.4.1902, pso Grigori Stepaninp Kima,  

2. Natalia 15.8.1904, pso Venäläinen,

3. Maria 4.4.1906,

4. Ljubov (Lempi) 19.7.1908,

5. Anfisa 21.10.1910,

6. Olga 21.7.1912, pso Pekka Stepaninp Kuha,

7. Raisa 30.8.1915,

8. Ivan (Johannes) 7.9.1917,

 

 

Pääseeköhän enää milloinkaan Mantsinsaarelle?

 

 

-Esko Erkkilä-

Millaiseen tilanteeseen olemme päätymässäkään!

Torstai 6.1.2022 - -Esko Erkkilä-

Koronatilanne kehittyy huonompaan suuntaan kiihtyvällä vauhdilla.

 

Ei ole kauaakaan, kun taivastelimme uusien tartuntojen määrää niiden ylittäessä koko maan tasolla sadan tapauksen määrän!

 

Eilen meille kerrottiin, että Suomessa oli tavattu 6.791 uutta koronatapausta, mutta se on kuitenkin pientä sen rinnalla, että Ruotsissa oli samaan aikaan peräti 17.320 uutta koronatapausta.

 

Tapausten määrän kasvaessa on toki todettava, että koronatartuntojen ärhäkkyys on pienentynyt, sillä sairaalahoidon tarve on pysynyt koko ajan maltillisena.

 

 

Koronan merkitys kansakunnan toimintakyvyn kannalta tulee päivä päivältä yhä keskeisimmäksi, sillä sairastumiset ja karanteenit alkavat olla yhteiskuntamme kannalta merkityksellisiä – bussilinjojen peruminen kuljettajien sairastumisen vuoksi ovat yksi ilmentymiä!

 

Suuria kysymyksiä jatkossa ovat koulujen mahdollinen siirtyminen etäopetukseen, aluevaalit sekä niiden merkitys koronatilanteeseen.

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentalo sekä Lavajärven Päivölä saivat valtiovallan tunnustuksen työlleen!

Maanantai 20.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ministeri Antti Kurvisen johdolla myöntänyt seurojentaloja ylläpitäville yhdistyksille kaikkiaan 2.150.000 euron suuruiset avustukset seurojentalojen ylläpitoon tarkoitettuja ns. korona-avustuksia.

 

Avustuksia myönnettiin 637 hakijalle.

 

Viljakkalan Seurojentaloa ylläpitävä Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry sai avustusta 1.500 euroa ja Lavajärven Päivölää ylläpitävä Lavajärven Maamiesseura ry puolestaan 3.000 euroa.

 

 

Varhaisimmat muistoni Viljakkalan Seurojentalosta liittyvät 1950-luvun alkupuolelle, jolloin siellä toimi mm. Viljakkalan Säästöpankki.

 

Säästöpankkiin mentiin kulmauksessa olevasta ovesta ja pankkitiskin takana Elli Riihioja palveli asiakkaita – pankinjohtaja Hugo Salvas istui pankinjohtajan huoneessa, josta hieno sikaarintuoksu levisi myös asiakaspalvelutilaan.

 

Viljakkalan Seurojentalo – Viljakkalan Maamiesseurantalo silloiselta nimeltään – oli paikka, jossa kävin kansalaiskoulun 1960-luvulla.  Koulun johtajana toimi Martti Ryhänen, mutta opettajat olivat kaikki paikkakuntalaisia; kirkkoherra Arvo Autio opetti uskontoa, Väinö Myllymäki maataloutta, Väinö Ihantola metsätaloutta, Timo Eronen koneoppia, Hildi Alanen tytöille kotitaloutta ja Elli Ihantola tytöille käsitöitä.

 

***

 

 

Varhaisimmat muistoni myös Lavajärven Päivölästä liittyvät pankkimaailmaan, sillä joskus 1950-luvulla menimme Hanhijärven kansakoululta kävellen Päivölään, jossa Väinö Alakomi Lavajärven Osuuskassan johtajana piti esitelmän säästäväisyydestä sekä antoi kaikille säästölippaan, johon saattoi laittaa kolikoita säästöön.

 

Tilaisuuden jälkeen Väinö Alakomi näytti meille elokuvia – aluksi filmin Helsingin Olympialaisista ja sen jälkeen Aku Ankka-filmejä, joita suuresti odotimmekin.

 

 

 

Kiitokset valtiovallalle, että se arvostaa Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen ja Lavajärven Maamiesseuran työtä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mihin tehtäviin kunnat voivat keskittyä, kun SoTe-uudistus nyt saadaan aikaiseksi?

Torstai 11.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Hyvinvointialueiden vaalit 23.1.2022 merkitsevät merkittävää muutosta kuntien tehtäväkentässä.

 

Sosiaali- sekä terveyspalveluasiat siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle ja kunnat voivat – niiden pitää – keskittyä muiden asioiden hoitamiseen.

 

Kunnille jää monta merkittävää vastuualuetta ja joissain yhteyksissä niitä on luonnehdittu neljän K:n tehtäviksi.

 

Neljällä K:lla ilmaistuna kuntien tehtävät ovat jatkossa;

 

• ·      Koulutus

 

• ·      Kaavoitus

 

• ·      Kehittäminen

 

o   kunnan elinvoima

 

• ·      Kulttuuri

o   mukaan lukien liikunta

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

"Ei niitä ymmällä!"

Maanantai 10.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilinen alkoi etukäteen ostetun…

 

 

 

…äitienpäiväruusun noutamisella kylmästä varastosta ja sen luovuttamisella Rouvalle.

 

 

Sen jälkeen oli vuorossa…

 

 

 

…siniristilipun nostaminen salkoon, sillä onhan Äitienpäivä eräs tärkeimmistä liputuspäivistämme.

 

******************

Muistan erään Äitienpäiväjuhlan Viljakkalan Hanhijärven koululla, jossa sain olla mukana eräässä pienoiskuvaelmassa yhdessä minua vuotta nuoremman naapurinpojan eli Hietamäen Pentin kanssa.

 

 

Yleisönä oli nelisenkymmentä koulupiirimme äitiä ja esitimme Pentin kanssa kahta alakoululaista, jotka opettaja oli laittanut nurkkaan jonkin vallattomuutemme vuoksi.

 

Roolinani oli pohdiskella monia asioita, jotka vanhemmat olivat määränneet, mutta joita emme lapsina hyväksyneet emmekä ymmärtäneet.

 

En enää jaksa muistaa pohdintojani, mutta sen muistan, että jokaisen pohdintani jälkeen Pentti totesi:

 

”Ei niitä ymmällä!”

 

 

Mikään ei ole muuttunut, sillä myös nyt on paljon asioita, joita emme ymmärrä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hautausmaalla tapaa tuttuja!

Sunnuntai 9.5.2021 - -Esko Erkkilä-

Eilen oli Äitienpäiväaatto ja monien matka suuntautui eilen hautausmaalle.

 

Myös minä kävin perhekuntani kanssa laittamassa ensimmäiset kesäkukat läheistemme haudoille.

 

Hautausmaalle ei kannata mennä kiireellä, sillä rauhallisella tutustumisella hautausmaalla tavoittaa parhaiten sen rauhan ja kiireettomyyden jota ihminen kaipaa.

 

*************

 

Eilisen hautausmaakäyntimme aikana Viljakkalan kirkossa oli meneillään siunaustilaisuus ja huomasin, että kyseessä oli tuttu vainaja.

 

 

Eilen Äitienpäiväaattona hautausmaalla oli useita seurueita, jotka olivat samoilla asioilla kuin me eli laittamassa läheisten haudoille ensimmäisiä kesäkukkia.

 

Tunsin hautapaikat ja lähestyin rohkeasti henkilöitä, jotka ahersivat läheistensä haudoilla. Molemmissa tapauksissa oli kyse koulukavereistani, joiden kanssa kävin Hanhijärven kansakoulua vuosikymmenet sitten.

 

Kansakoulukaverini arvostivat lähestymistäni ja molemmista tapaamisistamme kehkeytyi antoisa muistelutapahtuma.

 

Totesimme, että monet yhteisistä tutuistamme ovat jo siirtyneet sen rajan taakse, josta ei ole paluuta, mutta me saamme jatkaa eloamme täällä.

 

 

Olen kiitollinen eilisistä kohtaamisistani Viljakkalan hautausmaalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sukupuoleen liittyvät tasa-arvokysymykset ovat vain osa todellisesta tasa-arvosta

Lauantai 20.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Minna Canthin päivää ja samalla vietimme myös tasa-arvon päivää.

 

 

 

Minna Canthin päivä on vuodesta 2007 alkaen ollut ns. vakiintunut liputuspäivä ja myös meidän lipputangossa liehui eilen siniristilippu.

 

 

Minna Canthin päivä on tosiaan myös tasa-arvon päivä ja kovin painokkaasti se koetaan vain sukupuolten välisen tasa-arvon päiväksi.

 

************************

 

Tasa-arvo on kuitenkin paljon muutakin kuin sukupuolten välistä tasa-arvoa ja toivon, että tasa-arvoon tai paremminkin tasa-arvon puutteisiin kiinnitettäisiin nykyistä enemmän huomiota.

 

Lyhyessä ja nopeasti valmistellussa blogikirjoituksessa on mahdotonta esittää tai edes luetella niitä kysymyksiä, joista tasa-arvo puuttuu tai se on puutteellista.

 

Yritän kuitenkin (seikat eivät ole tärkeysjärjestyksessä):

 

• Alueellinen epätasa-arvo

 

• Työtehtäviin liittyvä epätasa-arvo

 

 

• Oppiarvoon ja koulutustaustaan liittyvä epätasa-arvo

 

• Etniseen taustaan liittyvä epätasa-arvo

 

 

• Asumistapaan liittyvä epätasa-arvo

 

• Kulkutapaan liittyvä epätasa-arvo

 

 

Toivon, että lukijani jatkavat listausta, sillä epätasa-arvoon liittyviä kysymyksiä kyllä varmasti riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suksillahan sitä ennen talvisin koulumatkat kuljettiin!

Keskiviikko 13.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Suksien ja taksien vertailu koulumatkojen kulkuvälineinä ontuu, sillä kouluthan ovat maaseudulta hävinneet, mutta muistelen kuitenkin aikoja, jolloin koulumatkat kuljettiin talvisin suksilla.

 

Meiltä oli koululle matkaa teiden kautta vajaat kolme kilometriä, mutta hiihtomatkaa hieman vähemmän, sillä koululadut kulkivat peltojen sekä metsäsaarekkeiden kautta ja latuja pitkin koulumatkaa pystyi oikomaan.

 

Oma ja siskoni koulumatka oli toisaalta lyhytkin, jos sitä vertaa Niittyojan sisaruspariin, jotka aamuisin saapuivat pihaamme sen jälkeen, kun he olivat jo ehtineet sauvoa vajaat kolme kilometriä metsien kautta.

 

1950-luvulla talvet olivat talvia, sillä aamuisin pakkaslukemat saattoivat lähennellä neljääkymmentä astetta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Justeerihommista pokasahakauden kautta moottorisaha-aikaan!

Maanantai 4.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Aloitin ammattiin johtavan koulutukseni vuonna 1965, mutta sitä ennen sain isä-ukon kanssa tehdä metsähommia kaksi vuotta – nuo kaksi vuotta olivat tärkeää aikaa, sillä ne antoivat kokemusta todellisista töistä!

 

Muutaman lehmän lypsykarjatila vaati, että sivuansioita oli pakko hankkia ja niiden hankkimiseen naapureiden – osin myös omien - metsien metsätyöt antoivat mahdollisuuden.

 

 

*******************

 

Tiukkaa ajallisesti teki, mutta ehdin saada kokemusta tukkipuiden kaatamisesta justeerilla.

 

Justeerikadossa oli tärkeää, että justeeria ei saanut työntää, vaan vedon kohti kanssakaatajaa piti tapahtua vetona kaverin toimesta.

 

Kaatui se tukkipuu justeerillakin!

 

*******************

 

Justeerikaadon kanssa samaan aikaan oli pokasahakausi, sillä isäni hoiti pokasahalla tukki- ja paperipuiden katkomisen – vastuullani oli silloin karsiminen kirveellä.

 

Tukkirungot piti kaatamisen jälkeen karsia ja apteerata ja vasta sen jälkeen katkoa!

 

*****************

Justeerikauden jälkeen siirryimme isän kanssa siihen vaiheeseen, että pyysimme kahtakin eri naapuriamme kaatamaan moottorisahoillaan tukkipuut ja sen jälkeen me hoidimme karsimisen, apteeraamisen sekä katkonnan.

 

********************

 

Hankimme moottorisahan vuonna 1964 ja se oli merkiltään Husqvarna.

 

Moottorisahalla sahaaminen kuului minun tehtäviini – karsimista kömpelöllä Husqvarnalla en opetellut, vaan sen hoidimme kirveillä.

 

****************

 

Justeerikaudesta pokasahan kautta moottorisahaan –aikakausi päättyi osaltani tammikuulla 1965, sillä silloin lähdin opiskelemaan Osaralle maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Toki moottorisaha istuu yhä edelleen käteeni, mutta merkki on vaihtunut Stihl´ksi ja nyt minulta onnistuu myös tukki- sekä paperipuiden karsiminen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karjuporsaiden kivekset pihasoralle!

Tiistai 15.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tein työelämästäni neljäkymmentä vuotta kotieläintalouden parissa, mutta ainoa kerta, jolloin sain nähdä karjuporsaiden salvamista, ajoittui kansalaiskouluaikaani.

 

Vuosi saattoi olla 1963, kun me Viljakkalan kansalaiskoulun oppilaat saimme osallistua tilakäynnille, jonka meille junaili maatalousaiheidemme opettaja, silloinen Viljakkalan palopäällikkö ja sittemmin pitäjäneuvoksen arvonimen ansioistaan saanut Väinö Myllymäki.

 

Tilakäyntimme kohteena oli Virren tila, jonne n. parin kilometrin matkan taitoimme kävellen.

 

Virren tilan isäntä Martti Alanen näytti meille, että miten karjuporsaat salvettiin eli kivekset poistettiin leikkaamalla karjuporsailta.

 

Karjuporsas otettiin istuvan leikkaajan syliin ja polvien väliin siten, että karjuporsas makasi selällään polvien välissä ja kun kivekset olivat siinä hyvin esillä, niin kivesten kohdalle tehtiin partakoneen terällä viilto ja kivekset yksi kerrallaan leikattiin pois ja leikattu kives heitettiin pihasoralle.

 

Nykyisin karjuporsaiden leikkaaminen saattaa kuulua eläinlääkärin hommiin, mutta 1960-luvulla sen saivat toimittaa porsastuotantotilojen omistajat - siihen aikaan porsastuotantotiloja kutsuttiin emakkotiloiksi tai emakkosikaloiksi!

 

 

Maailma on muuttunut, mutta pelkään, että nykyisin kotieläntalouden parissa toimivat henkilöt pääsevät varsin harvoin – joskus  eivät koskaan – tutustumaan sikataloutemme keskeisimpään operaatioon eli karjuporsaiden salvamiseen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä 1967!

Keskiviikko 9.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvenevaan suomalaisjoukkoon, joka on ollut Ruotsissa liikenteessä silloin, kun Ruotsissa oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

Lähdin tosimielellä opintielle tammikuussa 1965, kun aloitin maamieskouluopintoni Osaran Maamieskoulussa Hämeenkyrössä.

 

Teimme kesällä 1965 opintomatkan Ruotsiin ja silloin Ruotsissa vielä oli vasemmanpuoleinen liikenne.

 

 

 

Matkasimme Turusta Tukholmaan laivalla ja laivamatkalla monet meistä saivat ensikosketuksen mm. halpaan viinaan.

 

Ruotsin puolella meillä oli varattuna tilausbussi ja sillä liikuimme Tukholmassa, mutta teimme matkaa myös muualle.  Istuin näemmä parhaalla paikalla heti kuljettajan takana ja tässä Felica-kamerallani ottamani kuva Tukholman liikenteestä.

 

 

*************************

 

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen parisen vuotta käyntimme jälkeen, sillä sunnuntaina 3.9.1967 oli se päivä, jolloin Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.

 

Aikakirjat kertovat, että Ruotsissa oli ajokielto kaikilla moottoriajoneuvoilla siirtymäpäivänä klo 01.00 - > 06.00, mutta Tukholmassa ajokielto alkoi jo edellisenä lauantaina klo 22.00 ja ajokielto siellä päättyi vasta sunnuntaina klo 15.00.

 

Hälytysajoneuvoilla ajokielto alkoi 3.9.1967 klo 04.50 jolloin niiden piti pysähtyä ajoradan oikeaan reunaan ja ne saivat jatkaa matkaansa vasta klo 05.00!

 

Tämmöinen historia sillä, kun Ruotsi siirtyi sivistysvaltioiden joukkoon liikenteessä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaksinkäsinkylvämisen hallitsee vain harvat!

Perjantai 6.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ikäluokkaa, jonka lapsuuden aikana lannoitteiden ja viljansiementen kylväminen tapahtui ainakin pientiloilla käsin.

 

Käsinkylvö oli kylvömenetelmä myös heinänsiementen osalta, kun kevätviljamaille kylvettiin ohran tai kauran kylvämisen jälkeen heinänsiemen.

 

Opettelin kaksinkäsinkylvämisen Osaran Maamieskoulussa vuonna 1965 ja se taito on yhä hallinnassani.

 

Osaralla kaksikäsinkylväminen alkoi sillä, että teimme metallitöissä siihen soveltuvan kylvövakan ja sen jälkeen opettelimme tuon menetelmän keväisillä hankikannoilla, kun ”kylvimme” hiekkaa hangelle.

 

 

 

Kaksikäsinkylvämisen meille opetti rehtorimme Tuomo Linnainmaa, joka tässä kuvassa näyttää mallia.

 

Kaksikäsinkylväminen on taito, jolla on ollut minulle käyttöä myös myöhemmin – ainoa ongelma on se, että siinä tarvitaan sellainen kylvövakka, joka pysyy paikallaan kylvövaljaiden varassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärjäätkö omin avuin 72 tuntia?

Tiistai 22.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Olin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana vuodet 2013 – 2018 ja sinä aikana loimme systeemin, joka merkitsi jäsentapaamisia kahden viikon välein eli joka toinen maanantai.

 

Jäsentapaamiset alkoivat ja alkavat yhä edelleen klo 11.00 ja niiden alkuun on omarahoitteinen kahvitarjoilu.

 

Eilen järjestetyn jäsentapaamisen aiheena oli otsikkoaiheinen kysymys, eli ”Pärjäätkö omin avuin 72 tuntia”!

 

Aihe oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja se kestikin lähes kaksi tuntia.

 

 

***********************

 

 

 

 

Jäsentapaamisemme kouluttajana toimi Hämeen Pelastusliitto ry:n koulutuspäällikkö Saku Roivali ja hänellä oli apunaan oma tyttärensä, joka kirjoitti jokaiselle tilaisuuden osanottajalle osallistumistodistuksen.

 

 

Jäsentapaamisen eli koulutustilaisuuden anti oli monipuolinen, mutta tässä kerron vain niistä valmiuksista, joita jokaisella pitäisi olla veden sekä tarvittavien ruokatarvikkeiden varaamisessa.

 

Vesi

 

Ihminen ei pärjää ilman vettä ja sitä me tarvitsemme juomaksi 2 -3 litraa vuorokaudessa.

 

Ihmisen kokonaisvedentarve on kuitenkin aivan toista, sillä se on luokkaa 130 litraa vuorokaudessa – jos asunnossa ei ole asuntokohtaista vesimittaria, saattaa veden kokonaiskäyttömäärä tuplaantua!

 

On todettu, että kannellisista veden kuljetus- ja säilytysastioista on kaikissa kotitalouksissa liian vähän.

 

Kouluttajamme totesi kauppaliikkeiden puhdasvesitarjonnasta, että niiden määrät riittäisivät vain 15 minuutiksi, jos ruokavedestä tulisi puutetta!

 

Taannoinen Nokian vesikriisi osoitti, että miten haavoittuvainen vesihuoltomme on ongelmatilanteissa.

 

*****************

 

 

Elintarvikkeiden tarve viikossa

 

Koulutuspäällikkö Rouvali esitti kalvon, johon hän oli kerännyt luettelonmäärät erilaisista elintarvikkeista, joita tarvitaan viikon aikana…

 

 

 

 

 

…ja tässä aikuisen viikon aikana tarvitsemien elintarvikkeiden määrät!

 

Puhutteleva esitys ja muista 72 tunnin aikana poikkeustilanteissa tarvittavista tavaroista tällä saitilla joskus myöhemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ihminen, joka ovat vaikuttanut elämääni paljon!

Torstai 18.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kävin eilen Viljakkalan hautausmaalla, kun vein hoitovastuullani oleville haudoille kesäkukat.

 

 

Samalla reissulla tein pienen hautausmaakävelyn ja kuvasin tämän…

 

 

 

 

…Väinö Isotalon hautakiven.

 

 

Väinö Isotalo teki pitkän päivätyön Viljakkalan seurakunnan kanttorina ja siinä asemassa hän mm. hyväksyi minut rippikouluun niillä lukusijoilla, jotka aikoinaan järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla Kivistön Erkin talossa.

 

 

******************

 

Väinö Isotalo oli aikoinaan todellinen monitoimimies Viljakkalassa, sillä hän toimi todellisuudessa Viljakkalan kunnansihteerinä jonkin aikaa ja hyvin toimikin.

 

 

Kunnansihteeriaikansa jälkeen hän siirtyi pankkimieheksi Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtajaksi.

 

Pankkimiehenä hän osallistui ratkaisevasti elämäni vaiheisiin, sillä kun olin valmistunut priimuksena Osaran Maamieskoulusta vuonna 1965, hän ohjasi minut vuosiharjoitteluun Keskon omistamalle Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle.

 

 

Hauholla suorittamani vuosiharjoittelu saatteli minut agrologi-opintoihin Mustialan Maatalousopistossa vuosina 1968 -1970!

 

 

*****************

 

 

 

Aika teki minustakin agrologin ja siitä kiitokset Viljakkalan kanttorille, Viljakkalan kunnansihteerille ja Ylöjärven Osuuspankin konttorinjohtaja Väinö Isotalolle!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Dagen H

Lauantai 13.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Kuulun siihen yhä harvalukuisammaksi käyvään joukkoon, jolla on omakohtaista kokemusta Ruotsin vasemmanpuoleisesta liikenteestä.

Minullakaan ei ole kokemusta ratin takana olemisesta, mutta bussimatkustajan roolista vasemmanpuoleisen liikenteen aikana kylläkin.

 

Elettiin vuotta 1965 ja silloin aloitin maatalousalan opintoni Osaran Maamieskoulussa. Teimme joskus syyspuolella opinto- ja virkistysmatkan Ruotsiin.  Matkalla oli tosiaan virkistystä, mutta hyvien vetäjien ansiosta paljon ammattiasiaakin.

 

Olin juuri saanut ajokortin ja olihan se vinhaa katsottavaa, kun kaikki liikenne oli vasemmanpuoleista!

 

***************

 

Ruotsi siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 eli käyntimme jälkeen vasemmanpuoleinen liikenne jatkui vielä jokseenkin tasan kaksi vuotta.

 

Syyskuun 3. päivänä vuonna 1967 ruotsalainen liikenne pysäytettiin klo 04.50 siten, että ajoneuvot jäivät ajoradan vasempaan reunaan.

 

Pysäytyksen jälkeen ajoneuvot siirtyivät varovaisesti ajoradan oikeaan reunaan ja jatkoivat siitä matkaansa klo 05.00!

 

Niin, tuo juttuni otsikossa oleva H tarkoittaa ”Höger” eli suomeksi "Oikea"!

 

 

-Esko Erkkilä-

Justeerikaudesta koneelliseen metsänkorjuuseen

Sunnuntai 31.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Puoliksi omistamani maatalousyhtymän takametsään saapui eilen monitoimikone, joka aloitti…

 

 

 

…metsässämme harvennushakkuun.

 

 

Monitoimikoneen saapuminen herätti mielessäni muistoja, jotka liittyvät metsätyömieskauteeni ja metsän hoitotoimenpiteisiini:

 

*****************

 

Hankin mopon metsästä saaduillamme tuloilla vuonna 1962 ja mopolla kuljinkin propsin eli tavallisemmin sanottuna paperipuun kuorintahommissa.

 

Isä teki kuorintapukin ja sen avulla kavalla kuorin isäntien joko Rosenlewille tai Kyrolle myydyt paperipuut. Kyrolle paperipuiden – massapuiksikin niitä kutsuttiin - piti olla pituudeltaan 240 senttiä, mutta Rosenlewille kelpasi 2 metriä pitkät massapuut.  Vain isompien paperipuiden kuorinnassa käytin petkelettä.

 

Syksyisin ja talvisin tein ihan urakkahommina naapureiden metsissä isäni kanssa metsähommia, kun puita oli myyty ”leveranssina” puuyhtiöille.

 

Olihan se kovaa hommaa, kun justeerilla kaadoimme isän kanssa isoja tukkipuita – justeerisahauksessa pitää muistaa, että justeeria ei pidä työntää, sillä justeeria vedetään vuorotellen molempien justeerinsahaajien toimesta.

 

 

Kehitys kehittyi metsähommissakin ja seuraava vaihe oli se, kun saman kylän moottorisahamiehet – Esko Koivumäki tai Orvo Nieminen – kävivät muutaman päivän välein kaatamassa meille tukkipuita ja sitten me isän kanssa pokasahalla katkoen ja kirveellä karsien valmistimme puista tukkirunkoja ja latvasta paperipuuta.

 

Kaadetun tukkipuun apteeraaminen oli tarkkaa työtä, sillä taitamattomalla apteeraamisella metsänomistaja ja tukkityöläinen menettivät paljon tienestiään. Isäni oli taitava ja osaava apteeraaja – monet kerrat hän apteerasi saman tukkirungon kahdesti ja jopa kolmesti ja taulukoista laski, että mikä vaihtoehto antaa parhaan tuloksen metsänomistajalle.

 

*****************

 

Jossain vaiheessa ostimme Husqvarna-moottorisahan ja isäni kieltämisestä huolimatta opettelin käyttämään tuota moottorisahaa myös karsimiseen.

 

”Ammattimainen” metsätyömieskauteni päättyi vuoteen 1965, kun lähdin opintielle Osaran maamieskouluun ja sillä tiellä olen yhä!

 

Moottorisahani on muuttunut Stihl-kauteen ja Stihl-moottorisahaa käytän lähes viikoittain, mutta nyt vain polttopuiden pilkonnassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt nähdään, että kuinka tarpeellisia kaikenmaailman festarit ovat!

Lauantai 25.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Aistin, että tämänpäiväinen blokikirjoitukseni ei ole kaikkien mieleen, mutta sille en voi mitään!

 

*******************

*******************

 

Suomalaiseen kesään kuuluu paljon laadukkaita tapahtumia niin kulttuurin kuin myös mm. urheilun saralla.

 

Mukana on myös valitettavan paljon erilaisia humpuukiksi luettavia tapahtumia, joiden pääasiallinen tarkoitus on kerätä rahat kansalta järjestäjien taskuihin. Näiden humpuukitapahtumien oleellisena osana on huumerikollisuus ja muut epätoivottavat oheisilmiöt.

 

 

 

Eilinen Aamulehti oli valjastettu valittamaan ja puolestapuhumaan kaikenlaisia kekkereitä, jotka muka toisivat Tampereen kaupungille ja aluetaloudelle satoja miljoonia euroja!

 

 

 

Pirkanmaan aluetalouden uskotellaan hyötyvän näistä kekkereistä jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa – uskokoon, ken tahtoo.

 

*****************

 

Aamulehden eilisen vuodatuksen perusteella olen kelvoton kansalainen, sillä minulle riittää varsin hyvin se, että käyn hyvässä seurassa pari - kolme kertaa vuodessa teatterissa ja siinäpä se sitten onkin.  Ulkomaanmatkoja suon itselleni vuodessa muutaman, mutta niilläpä ei Pirkanmaan aluetaloutta paljoakaan rikastuteta!

 

 

En kaipaa ainuttakaan potkupallo-ottelua tai kitarafestivaalia, Rockfestiä, Tammerfestiä, runofestivaalia, Työväen musiikkitapahtumaa ja en montaa muutakaan humpuukiksi luettavaa tapahtumaa, sillä mökillä riittää puuhaa ihan liiaksi saakka.

 

Kahdensadan tai jopa kuudensadan miljoonan menetys on huuhaa-puhetta, sillä valtaosa tuosta summasta jää nyt meidän kansalaisten käytettäväksi muuhun toimintaan ja jos raha alkaa lompakossa valtavasti pakottamaan, niin varatkaamme ainakin osa siitä koronan jälkeisen ajan erilaisiin virkistäytymisaktiviteettien rahoittamiseen.

 

Humpuukimenoista säästäminen on tuikitarpeellista niille jokapäiväisen elannon maksamiseen, jotka koronan vuoksi ovat joutuneet tai ovat joutumassa lomautetuiksi tai jopa irtisanotuiksi.

 

*****************

 

Nyt katsotaan, että mitkä yhteiskunnan toiminnot ovat viimepeleissä tärkeitä ja välttämättömiä ja niitä eivät ole erilaisten humpuukitapahtumien järjestäminen.

 

Elintarvikkeiden  ja yleensäkin maatalouden alkutuotanto, elintarviketeollisuus, vientiin tähtäävien teollisuudenalojen tuotanto ja mm. metsänhoito ovat terveydenhoidon sekä koulutuksen, nuorten sekä lasten ja perheiden tukemisen lisäksi nyt niitä toimintoja, joiden elinkelpoisuudesta ja tulevaisuudesta pitää meidän kaikkien huolehtia – humpuukitilaisuudet ja niistä murehtiminen tulevat kaukana tämän listan jälkeen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mantsinsaaren Työmpäisten kansakoulun lämmitysuunin kohennuskeppi!

Sunnuntai 5.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin kunnan Mantsinsaaren Työmpäisten kylän Ahvenen talon tyttäriä.

 

Rouva ei ole milloinkaan suostunut käymään äitinsä synnyinkodin raunioilla, mutta minä olen siellä käynyt muutaman kerran ja kerran mukanani oli keskipoikamme, joten sukupolvien ketju on hoidettu.

 

Anoppini synnyinkodin raunioilta en ole kerännyt mitään muistoja, mutta Työmpäisten kansakoulun kellarin jäännöksistä löysin joskus…

 

 

…leivinuunin kohennuskepin!

 

Oletan, että kohennuskeppi on suomalaisen maasepän tekemä, sillä…

 

 

 

…sen päässä oleva koukku on taidokkaasti tehty!

 

 

Mantsinsaaren ja Lunkulansaaren välistä venekuljetuksista huolehtiva kaveri sanoi minulle, että et voi viedä tuota kohennuskeppiä Suomeen, sillä se on Neuvostoliiton omaisuutta.

 

Silloin olin selkäkivun vaivaama ja sanoin, että käytän tätä keppinäni ja jätän tämän Neuvostoliittoon.

 

No, en toiminut lautturille lupaamallani tavalla, vaan toin kohennuskepin Suomeen ja nyt se on saanut uuden elämän mökkitakkani kohennuskeppinä!

 

 

-Esko Erkkilä-