Pitäisikö Tampereen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026?

Maanantai 21.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Euroopan unioni on valinnut yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 lähtien.

 

Idean Euroopan kulttuuripääkaupungista esitti Kreikan kulttuuriministerinä toiminut näyttelijä Melina Mercouri.

 

 

Suomalaisista kaupungeista Helsinki oli vuonna 2000 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä useiden muiden kaupunkien kanssa ja Turku vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa.

 

 

Suomi on jo nyt saanut ”maapaikan” vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Slovakian kanssa, mutta kaupungit päätetään myöhemmin.

 

 

Vaikka EU valitseekin Euroopan kulttuuripääkaupungin, voi valituksi tulla myös Euroopan unionin ulkopuolisen maan kaupunki – vuonna 2000 kulttuuripääkaupunkina oli Bergen Norjasta ja jo vuonna 2008 Stavanger myös Norjasta!

 

 

 

 

 

Tampere haki vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Turku vei voiton.

 

Tässä hieman ulkomuodoltaan kärsinyt juliste, jolla Tampere markkinoi asukkailleen vuoden 2011 hankettaan.

 

 

 

Tampereen kulttuuripääkaupunkihanke on viisaasti otettu huomioon nykyisen pormestarin Lauri Lylyn pormestariohjelmassa.

 

 

On suuri onni Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle, että se ei sisältynyt Tampereen edelliseen pormestariohjelmaan, sillä nyt hankkeelle on saatavissa laaja kansalaistuki.

**************

 

Myös Mänttä-Vilppula on kertonut hakevansa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja sen osalta pidän toivottavana, että Tampere ja Mänttä-Vilppula toimisivat prosessissa yhteistyössä

 

 

Pormestari Lyly on viisaasti linjannut toiveenaan, että hankkeissa olisi mukana koko Pirkanmaa.

 

 

Hakemukset vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pitää jättää vuonna 2020 ja nyt kannustankin omalta osaltani Tamperetta selvitysten ja ohjelman laatimiseen sekä aikanaan jättämään hakemuksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viisituntinen markkinapäivä vaatii paljon taustatyötä - ennen ja jälkeen!

Maanantai 14.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tavalliset kansalaiset ovat tervetulleita keskustelemaan Keskustan teltoille erilaisten markkinapäivien aikana.

 

 

Olemme ottaneet tavaksi Tampereella, että tarjoilemme poliittisten keskustelujen ohella kahvia, mehua, piparkakkuja sekä useasti myös ilmapalloja ”vaunukansalle” ja varttuneemmillekin lapsille.

 

 

 

Näin teimme myös eilen, kun johdollani osallistuimme Visit Tampere Oy:n sekä Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut-yksikön järjestämään Puistofiestaan Tampereen Hämeenpuistossa.

 

 

Varsinainen yleisötapahtuma kesti viisi tuntia – klo 11.00 -> klo 16.00, mutta se vaati osallistujalta eli tässä tapauksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöltä paljon etukäteis- ja jälkikäteispuuhaa.

 

 

Pieni katsaus homman hoitamiseen:

 

 

 1.      Tapahtumaan ei ollut osanottajille osanottomaksua, mutta ilmoittautuminen piti hoitaa jo varhain keväällä.

2.      Säilytän telttakatosta, kahvinkeittimiä, tarvikelaukkuja, esittelypöytiä, jatkojohtokeloja ja muita markkinoilla tarvittavia tarvikkeita autotallissani ja niiden tarkistaminen piti hoitaa hyvissä ajoin ennen markkinapäivää.

3.      Tarvikehankinnat eli kahvit, sokerit, piparkakut, mehut, kahvimaidot sekä kertakäyttömukit, kahvilusikat, servetit ja muut tarpeelliset tarvikkeet hankin läheisestä marketista markkinapäivää edeltävänä päivän.

4.      Lastasin kaikki tarvikkeet kahvimaitoja lukuun ottamatta peräkärryyni edellisiltana – kahvimaidot säilytin omassa kylmiössä, jotta niiden laatu pysyisi hyvänä.

5.      Markkinapäivän eli eilen aamulla starttasin lasteineni toisen talkoolaisemme Johannes Jonoff`n luo ja lähdimme hänen luotaan klo 07.50 kohti Hämeenpuistoa.

6.      Tässä pieni kuvakertomus varsinaisesta markkinatapahtumasta:

 

 

 

 

 

Olimme ensimmäisenä Hämeenpuistossa ja saimme osastomme pystyyn heti aamuyhdeksän jälkeen.  Kahvit ”tulelle” ja ne olivat tarjoiluvalmiit ennen kymmentä.

 

 

 

 

 

Meille on vakiintunut markkinapaikaksi Minna Canth`n patsaan tienoo Hämenpuistossa – hyvä ja keskeinen paikka!

 

 

 

 

 

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen Suvi Suonsivu keskittyi aamupäivällä ilmapallojen täyttämiseen ja…

 

 

 

 

 

…hänen jälkeensä Keskustan Hervannan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Anitta Aaltonen hoiti samaa hommaa.

 

 

 

 

 

Olin varannut riittävästi ilmapalloja ja kaksi kaasupulloa ilmapallojen täyttämistä varten – ”ilmapallovarasto” oli telttakatoksemme katossa. Voimakkaan tuulenvireen aikana muutama ilmapallo pääsi karkuteille.

 

 

 

 

 

Oli hienoa, että Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo ehti myös osastollemme ja tässä hänen seurassaan osa talkoolaisistamme – vasemmalta Kristiina Mäki-Välkkilä, Reijo Laitinen, senaattori itse, Kaisa Leppänen ja Johannes Jonoff.

 

 

 

 

 

Myös minä pääsin senaattorin ja sadan maratonin mies Johannes Jonoff`n kanssa samaan kuvaan!

 

 

 7.      Puistofiesta päättyi klo 16.00 ja silloin talkoolaisten voimin purimme osastomme tarvikkeet peräkärryyni.

8.      Kotiinpääsyn jälkeen alkoi markkinatarvikkeiden huoltaminen seuraavia markkinoita varten.

 

Teltta piti laittaa kuivumaan autotalliin jonne myös muut markkinatarvikkeet piti asetella.

 

 

Kahvinkeittimien peseminen ja tarvikelaukkujen siivoaminen siihen kuntoon, että ne ovat lähtövalmiit seuraaville markkinoille, vaati oman aikansa.

 

Pöytäliinojen peseminen ja mankelointi jäivät ensi viikon tehtäviin.

 

 *************

 

Lukijoitani varmaan kiinnostaa, että kuinka paljon tuollaisen markkinapäivän tarjoilut maksavat:

 

 

Meillä kävi eilen viitisensataa kahvitusvierasta ja satakunta mehutarjoilua haluavaa henkilöä.  Ilmapalloja jaoimme niin paljon, kuin yksi henkilö ehti täyttämään eli ehkä lähemmäs 500 ilmapalloa.

 

 

Kokonaiskustannukset jäävät alle 200 euron eli suuria summia ei tarvita, jotta vieraat viihtyvät!

 

 

***************************

 

 

 

Tavallinen markkinavieras poikkeaa osastollamme ja viipyy seuranamme hetken, mutta talkoolaiselta kuluu hyvinkin kellonympärys, jotta markkinavieraamme saavat viihtyä osastollamme.

 

 

Kiitokset vieraillemme ja kiitokset innokkaille talkoolaisillemme!

 

 

Tervetuloa Tampereen Keskustan telttakatokselle taas 4.9.2017 Tampereen Keskustorille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

3F:n Portugali

Tiistai 3.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Fado, Futbol ja Fatima muodostavat F3:n Portugalin.

 

 

Olen Portugalin matkoillani tutustunut kaikkiin noihin kolmeen asiaan, jotka ovat tärkeitä Portugalissa ja ovat tärkeitä portugalilaisille.

 

 

Fatima on katolilaisille tärkeä paikkakunta pohjois-Portugalissa.

 

 

Fatima on tunnettu pyhiinvaelluspaikka, sillä Neitsyt Marian sanotaan ilmestyneen siellä Fatiman ilmestyksessä vuonna 1917 kolmelle lapselle; Lucialle, Jacitalle ja Fransescolle.

 

 

Lokakuisella agrologimatkallamme emme käyneet Fatimassa, mutta tapasimme eri kohteissa turisteja – pyhiinvaeltajia - jotka olivat juuri käyneet tai olivat menossa Fatimaan.

 

 

Olen saanut kerran aiemmin käydä Fatimassa – huomasin, että googlettamalla ”Esko Erkkilä Fatima” löytyi juttujani vain madeiralaisesta Fatima-bussinkuljettajasta, joka ajoi meitä kyyditessämme kolarin eli en ole lainkaan kirjoittanut tälle saitille juttua Fatima-pyhiinvaelluspaikasta. Pitääpä joskus korjata tuo asia.

 

 

Futbol eli jalkapallo on portugalilaisille tärkeä asia.

 

 

Portugali voitti viime heinäkuussa jalkapalloilun Euroopan mestaruuden, joten tulostakin on syntynyt.

 

 

Emme viime kesän agrologimatkallamme käyneet katsomassa jalkapallo-ottelua, mutta hotellihuoneen televisiosta sitä tuli eri kanavilta ympäri vuorokauden.

 

 

 

Fado on 1820-luvulla Portugalissa kehittynyt kansanmusiikin tyylilaji.

 

 

Portugalin kolmesta F:stä näimme ja kuulimme fadoa.

 

 

 

Fado on ilmeeltään surumielistä musiikkia, mutta aina sitä kannattaa kuunnella, kun käy Portugalissa.

 

 

Fado merkitsee suomennettuna kohtaloa.

 

 

Fado on vuonna 2011 liitetty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

 

 

 

Meillä ei ollut agrologimatkamme ohjelmassa fado-esitystä, mutta halusimme sellaisen kokea viimeisenä iltanamme Portugalissa ja asia järjestyi mainion oppaamme Mika Palon toimesta.

 

 

 

 

 

Meille esiintyneessä fado-yhtyeessä oli kolme soittajaa,…

 

 

 

 

 

…miessolisti sekä…

 

 

 

 

 

…naissolisti.

 

 

 

 

 

Fado-esitys sai matkaseurueemme hieman surullisen näköiseksi vai oliko surumielisyyden syynä, että pian matkamme läheni loppuaan!

 

 

 

 

 

Vielä hienot pokkaukset ja fado-esitys oli päättynyt.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenpuiston puistofiestassa oli mukava kokea se luottamus, joka kansalaisilla on Juha Sipilää ja Keskustaa kohtaan!

Maanantai 10.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto ja Kulttuuripalvelut järjestivät eilen jo kuudennen kerran Tampereen Hämeenpuistossa

 

Hämeenpuiston puistofiestan.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja Keskustan Pirkanmaan piiri osallistuivat puistofiestaan osastolla, jonka nimi oli Tampereen Keskustajärjestöt.

 

 

 

 

 

 

Sää suosi tapahtumaa ja väkeä oli Hämeenpuistossa liikkeellä viiden tunnin aikana ehkä jopa 20.000 henkeä!

 

 

Kyseessä oli ilmeisesti suurin yleisötapahtuma Tampereella, johon Keskusta on milloinkaan osallistunut.

 

 

Tavoitimme suuren joukon sellaisia henkilöitä ja perheitä, joita emme ole aikaisemmin tavoittaneet.

 

 

Voidaan aiheellisesti myös todeta, että monet henkilöt ja perheet pääsivät ensimmäisen kerran yhteyteen Keskustan ja keskustalaisten kanssa tässä tapahtumassa.

*************

 

 

Olin toiminnanjohtaja Jaana Viilon sekä Johannes Jonov´n kanssa mukana aamuvarhaisesta tilaisuuden loppuun saakka ja kokemuksemme olivat todella hienot.

 

 

Tässä pieni kuvakertomus eilisestä:

 

 

 

 

 

 

Suuri kiitos kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli kansalaisten tavattavissa osastollamme monta tuntia.

 

 

 

 

 

 

Olipa mukava seurata, kun kansanedustajamme toimi osastollamme aktiivisena talkoolaisena ja tarjoili innokkaasti kahvia ja mehua vieraillemme!

Esimerkillistä toimintaa!

 

 

 

 

 

 

Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarisen erityisavustaja Jouni Ovaska oli mukana ja myös hän oli Pirttilahden ohella avuliaana talkoomiehenä osastollamme.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskinen hääri osastollamme talkoolaisena monta tuntia ja hän otti omaksi roolikseen ilmapallojen jakamisen perheiden pienimmille sekä poliittiset keskustelut vanhempien kanssa.

 

 

 

 

 

 

Pääsin harvoina hiljaisina hetkinä yhteiskuvaan kansanedustaja Pirttilahden ja piirimme puheenjohtaja Riitta Koskisen kanssa!

 

 

 

 

 

 

Kuvan ottajana toimi Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnajohtaja Jaana Viilo, joka tässä on turvallisesti kansanedustaja Arto Pirttilahden kainalossa.

 

 

 

 

 

 

Sata maratonia juossut ikinuori Johannes Jonov ehti joka paikkaan, mutta hän otti päävastuun siitä, että aina oli erivärisiä ilmapalloja annettavaksi perheiden pienimmille.

 

 

 

 

 

 

Keskusta-aktiivi Kaisa Leppänen oli aktiivinen kaikissa talkootehtävissä, joita vaativan tilaisuuden järjestäminen edellytti.

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

 

Kansalaiset antoivat Puistofiestan aikana vahvan tuen Juha Sipilän ja Keskustan toiminnalle, jolla Suomea nyt laitetaan kuntoon.

 

 

Kansalaisilta saamamme palaute sai aiheellisesti kansanedustaja Arto Pirttilahden ja minut myhäilemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sama mies ajotavaltaan enkeli Suomessa, mutta paholainen Venäjällä

Keskiviikko 29.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kaikki suomalaiset rehutehtaat ovat aikoinaan tutkineet erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Venäjällä Kontupohjassa toimivan rehutehtaan kanssa.  Näin teki myös nelikymmenvuotinen työnantajani eli Raisio.

 

 

Olin mukana yhdellä tutustumismatkalla – tai olla vuonna 2006 – kun kaavailimme erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Kontupohjan rehutehtaan kanssa.

 

 

Lensimme Joensuun lentokentälle, josta venäläinen autoilija nouti meidät.  Nykyään Helsingistä taitaa olla suoria lentoja Petroskoihin, mutta silloin niitä ei ollut.

 

 

Venäläisellä kuskillamme oli allaan tilava Toyota ja sen peräpenkillä oli mukava matkustaa.

 

 

Kuljettajamme oli Suomen puolella liikkuessamme ajotavoiltaan kuin enkeli.

 

 

Kuljettajalla turvavyö kiinni, kaikki nopeusrajoitukset tunnontarkasti huomioiden ja siistiä ajotapaa noudattaen matkastamme Joensuusta Niiralan tulliaseman kautta Petroskoihin ja sieltä edelleen Kontupohjaan tuntui tulevan oikein turvallinen reissu.

 

 

Kaikki kuitenkin muuttui sen jälkeen, kun ohitimme Niiralassa Venäjän tullin.

 

 

Kuljettajastamme kuoriutui suoranainen paholainen, sillä turvavyötä hän ei Venäjän puolella suostunut käyttämään, jokaisen muun samaan suuntaan menevän ohi oli päästävä ja itsemurhaohituksia tehtiin jatkuvasti.

 

 

Me takapenkkiläiset sanoimme etupenkillä istuvalle tulkkina toimivalle vientisihteerillemme, että hänen on vaadittava kuljettajamme ajotapaan muutosta.

 

 

Vientisihteeri aristeli ja sanoi, ettei hän voi antaa kuljettajalle ohjeita.

 

 

Totesin, että me maksamme tämän kyydin, joten me annamme myös ohjeet turvalliselle matkanteolle.

 

 

Lopulta vientisihteeri antoi kuljettajalle ohjeet ja loppumatka Petroskoihin sujuikin kohtuullisesti.

 

 

**************

 

 

Pidimme illalla erään asiakkaamme kanssa tärkeän palaverin Petroskoissa ja nautimme paikallisen isäntämme tarjoaman maittavan illallisen.

 

 

Jatkoimme aamulla matkaa kohti Kontupohjaa.

 

 

Yöllä oli satanut ja tiellä oli paljon lätäköitä, joiden vuoksi vesiliirtoon joutumiseen oli suuri vaara.

 

 

Kuljettajamme oli unohtanut kaikki edellispäivänä saamansa ohjeet ja kuolemaa halveksuva asenne oli taas päässyt villitsemään hänen ajotapansa.

 

 

Vaati uuden ja tiukan puhuttelun, jotta matkantekomme muuttui kohtuullisen turvalliseksi.

 

 

*************

 

 

Tämä omakohtainen kokemus venäläiskuljettajan ajotavoista auttaa ymmärtämään, että miksi venäläisteiden varsilla on jatkuvasti ristejä ja seppeleitä niiden matkustajien muistoksi, jotka ovat kohdanneet matkansa pään Venäjän maanteillä – syy eivät ole heikot tiet vaan venäläiskuljettajien kuolemaa halveksuva ajotyyli!

 

 

-Esko Erkkilä-

On aika huolehtia valkosipulimaan lehtikatteesta

Tiistai 26.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Uskallan todeta, että olen kuluneiden viidentoista vuoden aikana hankkinut jonkinlaisen kokemuksen omaan käyttöön kasvatettujen valkosipuleiden viljelystä.

 

 

Uutta kuitenkin aina oppii ja viimekesän kokemuksen perusteella joudun toteamaan, että myös valkosipulilla ilmenee monokulttuuriviljelyn ongelmat.

 

 

Monokulttuuriviljely tarkoittaa, että samaa kasvia viljellään vuodesta toiseen samalla kasvupaikalla.

 

 

Opin viime kesän tuloksena, että myös valkosipuli vaatii hyvin menestyäkseen vuoroviljelyä.

 

 

Istutin viime syksynä valkosipuleita hieman yli sata rivimetriä ja kaikki aivan uuteen paikkaan.

 

 

Käytän siemenenä omaa siementä, mutta mukanani ulkomaan matkoilla olleet tietävät, että pyrin aina hankkimaan valkosipulikantaamme ulkomaista siementä.

 

 

Parhaimmat valkosipulinmyyjät ovat venäläiset mummot, jotka teiden varsilla tai venäläisillä toreilla myyvät itse kasvattamiaan valkosipuleita.  Mummojen valkosipuleista saa parasta terästystä omaan valkosipulikantaan!

 

 

Erehdyin kerran ostamaan Viipurin Kauppahallista letitettyjä kiinalaisia valkosipulipalmikoita. Ne olivat varmaan laadukkaita ruuanlaittoon, mutta täysin kelvottomia siemeniksi, sillä yksikään ei itänyt – ilmeisesti letitetyt valkosipulit on käsitelty idunestoaineilla, jotta ne eivät idä!

 

 

Valkosipulit istutetaan ihannetapauksessa kaksi viikkoa ennen talventuloa.  Koska kukaan ei pysty ennustamaan tarkkaa talventuloaikaa, pyrin istuttamaan valkosipulit lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta ennen marraskuun alkamista.

 

 

Mutta piti kirjoittaa valkosipulimaan lehtikatteesta!

 

 

Valkosipulimaa kannattaa kattaa lehtikatteella toukokuun lopulla.

 

 

Toimiva systeemi on se, että syksyllä haravoidut tai lehtipuhaltimella nurmikoilta kerätyt lehdet varastoidaan talven yli valkosipulimaan vierellä.  Lehdet alkavat maatumaan talven aikana sopivasti, jotta ne ovat parhaimmillaan kateaineeksi keväällä.

 

 

Ennen kattamista valkosipulimaa kannattaa lannoittaa, sillä valkosipuli pitää kasvuvoimaisesta paikasta.

 

 

Lannoittamisen jälkeen ja ennen kattamista rivivälit pitää harata huolellisesti.

 

 

 

 

 

 

Meillä käytetään valkosipulimaalla rivivälinä 40 senttiä ja olen jätelaudasta rakentanut laatikon, joka sopii riviväliin.

 

 

Työskentelylankulla seisten laatikko täytetään lehdillä ja kateaineeksi käy tällä menetelmällä hieman ”krouvimpikin” aines, sillä laatikon avulla kaikki kateainekset saadaan sopivasti ja turvallisesti riviväleihin.

 

 

 

 

 

 

Käytöstä poistetut lasten pesupaljut sekä laskettelupulkat ovat tässäkin hommassa verrattomia työvälineitä.

 

 

 

 

 

 

Katettu valkosipulimaa tietää kesän mittaan työnsäästöä, sillä rikkakasvien kitkentää ei juurikaan tarvita. Myös rivivälien haraaminen on tarpeetonta, sillä maan rakenne säilyy katteen alla erinomaisena.

 

 

Nyt vaan elokuuta ja oman pellon valkosipuleita odottamaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikä painaa koululaisen repussa?

Perjantai 23.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen eli torstaina tammikuun 22. päivänä Kirjastotalo Metsossa kaikille avoimen luento- ja keskustelutilaisuuden.

 

Tilaisuuden toisena alustajana oli KM, emäntä Minna Sarvijärvi Ylöjärven Kurusta.

 

Sarvijärven alustuksen teemana oli

 

”Mikä painaa koululaisen repussa”

 

 

Minna on asiassa asiantuntija, sillä hän toimii Viljakkalassa Karhen koululla opettajana.

 

 

 

 

 

 

Mainittakoon, että Minna on Pirkanmaan vaalipiirissä Keskustan eduskuntavaaliehdokas.

 

 

Olin paikalla tilaisuudessa ja tekemieni muistiinpanojen perusteella Minna Sarvijärvi käsitteli otsikkoaihettaan mm. näin:

 

 1.      Yöunen vähyys painaa pienen koululaisen ”repussa”.

 

• kasvu väsyttää ja sen vuoksi vanhempien olisi huolehdittava, että koululainen painuisi pehkuihin klo 21.00 tienoilla

 

 2.      Ruokana pitää koululaisella olla ”rehellinen ruoka”

 

• kaikenlaiset raksut ja naksut kuuluvat vain tiettyihin juhlahetkiin!

 

 3.      Rasituksen ja levon oikeasta suhteesta on huolehdittava

 

 4.      Energiajuomat, alkoholijuomat ja päihteet eivät kuulu koululaisen elämään

 

• paljonko on paljon tupakkaa tai energiajuomia?

 

 5.      Koululaisten ruutuaikaa pitää rajoittaa

 

• ruutuaikaa ei ole ainoastaan se aika, jolloin illalla katsotaan televisiota, vaan esim. kännyköiden ruutuja koululaiset yrittävät kouluaikana tiirailla salaa

 

• vanhempien kannattaa joskus tutkailla, että millaisia viestejä ja mihin vuorokauden aikaan koululaiset viestittelevät toisilleen

 

•  koululaisen sanavarasto kapenee liiallisen ruutuajan seurauksena

• ”voiko johtolangasta virkata?”

• ”soisten järvien rannoilla kasvaa…” – koululaisen kysymys: ”Mikä on soisten järvi?”

 

 

 

 

 

 

”Kehu lapsi päivässä”…

 

 

…oli eräs Minna Sarvijärven antama vinkki vanhemmille!

 

 

Opettaja, KM, emäntä ja kansanedustajaehdokas kiteytti sanomansa näin:

 

 

Arjen järjellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valoviikkojen valokuvioiden tuhoamishanke - mitä kaikkea hämärää hankkeeseen liittyykään?

Torstai 8.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin tällä palstalla 3.1.2015 Tampereen pormestarin johdolla suunnitellusta toimenpiteestä, jolla olisi jo toissapäivänä eli loppiaisena tuhottu Tampereen Valoviikkojen valokoristeet.

 

 

Tampereella oppositioon sysätty ryhmittymä – Keskusta, Perussuomalaiset, Tampereen Puolesta, Kristillisdemokraatit sekä SKP – teki kuitenkin pormestarin siunaamasta tuhoamishankkeesta julkisen ja ainakin vielä eilen illalla Valoviikkojen koristeet loivat tunnelmaa Tampereen keskikaupungille.

 

 

 

 

Aamulehti uutisoi ”oppositioryhmän” vaatimuksesta näyttävästi sunnuntaina 4.1.2015.

 

 

Aamulehden mukaan pormestari olisi nyt muuttamassa kantaansa valokoristeiden tuhoamisessa, sillä hän on todennut toimittaja Aki Taposen mukaan mm. näin:

 

 

”Valoviikot ovat minulle sydämen asia, enkä ole valmis hyväksymään niiden tason laskua”

 

 

On lohdullista lukea samaisesta Aamulehden jutusta pormestarin sanoneen näin; ”…eikä esimerkiksi yhtään päätöstä valoviikkojen Hämeenkadun osalta ole vielä tehty.”

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Otin pormestarin siunaaman valokoristeiden tuhoamishankkeen esille Maanantaimarkkinoilla 5.1.2015 ja kaikki haastattelemani tamperelaiset pitivät ihmeellisenä, jos Tampereen keskustaan jo vuosikymmenet kuuluneet valokoristeet tuhottaisiin.

 

 

**********

 

 

Tampere ja sen johtamiskulttuuri saivat valokoristeiden tuhoamishankkeesta jälleen vahvan lommon kylkeensä.

Tätäkö on se paljon mainostettu tiedolla johtaminen?

 

 

Miksi Kokoomus haluaa Tampereella ehdoin tahdoin toimia samoin kuin se tekee valtakunnan tasolla? Eivätkö Stubb´n toilailut ole opettaneet Tampereen Kokoomuksen keskeisille toimijoille mitään?

 

 

Ylimielinen, luottamushenkilöt ohittava ja salaileva toimintatapa ei ole nykypäivää – nykyään tarvitaan todellista avoimuutta.

 

 

Ei riitä, että avoimuudesta puhutaan hymyssä suin juhlapuheissa ja kaiken maailman julistuksissa, mutta toimitaan salakähmäisesti.

 

 

Toivottavasti Valoviikkojen valokoristeiden tuhoamissuunnitelma ja sen ajautuminen karille opettavat Tampereen päättäjille nöyryyttä ja todellista avoimuutta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kulttuuriluotsi - vertaisohjaaja kulttuuriin tutustumisessa

Keskiviikko 1.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin Museopalvelujen Kulttuurikasvatusyksikkö aloitti kuluvan vuoden alussa uuden palvelumuodon – kulttuuriluotsitoiminnan.

 

Sain rautaisannoksen kulttuuriluotsitoiminnasta eilen, kun osallistuin Sitran ja Tampereen kaupungin järjestämään kutsuseminaariin, jossa paneuduttiin kuntatalouden haasteisiin sekä senioriväestön hyvinvoinnin näkymiin.

 

Kulttuuriluotsi on vapaaehtoisuuden periaatteella toimiva henkilö, joka lähtee vertaisohjaajaksi täysikäisten henkilöiden seuraksi ja tueksi museovierailulle.

 

Luotsin kanssa pääsee maksutta tutustumaan museoihin.

 

Tampereella kulttuuriluotsikohteina ovat;

 

• Tampereen taidemuseo
• Muumilaakso
• Sara Hildénin taidemuseo
• Mediamuseo Rupriikki
• TR1 Taidehalli
• Vapriikki
• Työväenmuseo Werstas
• kesällä kohteena on lisäksi Amurin työläismuseokortteli

 

 

Kulttuuriluotsi ei ole opas vaan hän on vertaisohjaaja.

 

Miten kulttuuriluotsin saa kaverikseen museoon?

 

• valitse kohde em. museoista
• ota yhteys Tampereen kaupungin vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin puhelimitse 040 806 3910
• Sinulle etsitään vapaaehtoinen kulttuuriluotsi kaveriksi museokäynnille
• kulttuuriluotsi saapuu sovittuna hetkenä valitsemasi museon ala-aulaan ja nyt voit tutustua museoon yhdessä kulttuuriluotsin kanssa

 

Kulttuuriluotsitoiminta on alkanut Jyväskylässä vuonna 2006 ja nyt se on Tampereen ohella levinnyt mm. Vantaalle, Järvenpäähän, Kuopioon sekä Hankoon.

 

Kulttuuriluotsi voi ”luotsata” kerrallaan 1 – 5 henkilöä.

 

Kulttuuriluotsitoiminta pyrkii rohkaisemaan niitä henkilöitä kulttuurin pariin, jotka haluavat rohkaisua ja tukea kulttuuriin tutustumisessa.

 

Kulttuuriluotsit ovat tänä vuonna Tampereella toimineet vertaisohjaajina 270:lle henkilölle museokäynneillä.

 

Kannatan lämpimästi kulttuuriluotsitoimintaa ja toivon, että se löytää runsaasti uusia käyttäjiä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolassa syntyneen ja kahdesti Nobel-palkinnon saaneen Marie Curien kipsipatsas on Varsovan Teknillisessä museossa

Keskiviikko 14.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Tutustuin taannoisella Puolan matkallamme Varsovan Kulttuuritalossa eli Stalinin hampaassa sijaitsevaan teollisuuden ja teknologian museoon.

 

 

 

 

 

 

************ 

Curien kipsipatsas on sivuosassa museossa, sillä museossa esitellään Puolan saavutuksia teollisuuden ja teknologian saralla.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tekniikan amatöörinä museosta jäi mieleen se, että puolalainen tekniikka on ”karkeatekoista” ja se ilmenee jo sisäänkäynnin vierellä sijaitsevista laitteista.

 

 

 

 

 

 

Museossa on esillä entisaikojen autoja T-mallin Fordista…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 …aina Polski Fiat 508 ”Junak” malliin saakka!

 

 

 

 

 

Museon ”Talous” –osastolla oli mielenkiintoista nähdä pyykinpesukoneiden ja mankeleiden historiaa.

 

 

 

 

 

Nykypäivän suomalaistalouksissa tuttu Miele-merkki omaa näköjään pitkät perinteet!

 

 

 

 

Oli yllätys, että 1960-luvulla Puolassa on valmistettu monia televisiomalleja. Unimor-tehdas on sijainnut Gdanskissa.

 

 

 

 

 

Se puolestaan ei ollut yllätys, että Puolan kaivosteollisuutta esiteltiin museossa varsin laajasti.

 

Puolastahan se kivihiili paljolti tulee, jonka kautta Suomen hallitus noudattaa ”hiilenmustaa energiapolitiikkaa”!

 

 

 

 

Erään näyttelysalin permannolla oli suurehko koululuokka kuuntelemassa asiantuntijan esitystä menneistä ajoista.

 

Kannatettava idea myös Suomeen!

 

***************** 

 

Varsovassa käydessä kannattaa poiketa myös Teknillisessä museossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja, urheiluvaikuttaja Jarmo Hakanen sai MSL-Tampereen kulttuuripalkinnon

Sunnuntai 16.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry  - tuttavallisemmin MSL-Tampere - on Tampereella toimiva vireä yhdistys, joka tuottaa koulutus- ja kulttuuripalveluja jäsenistölleen sekä yhteistyökumppaneilleen.  Jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden kulttuuririentojen edesauttaminen on keskeisellä sijalla yhdistyksen toiminnassa.

 

Toimin MSL-Tampereen puheenjohtajana hieman yli kaksi vuotta, mutta kun luottamustoimeni lisääntyivät, siirryin ”radalta katsomon puolelta huutelevaksi myötäeläjäksi”.

 

MSL-Tampereen vuosittaisessa toiminnassa on merkittävällä sijalla myöntää yhdistyksen kulttuuripalkinto ansioituneelle tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

 

 

 

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto on vesuri ja sen sai tiistaina 11.3.2014 Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen.

 

 

 

 

MSL-Tampere perusteli Jarmo Rantaselle ojennetussa saatteessa hänelle myönnettyä huomionosoitusta näin:

 

”Jarmo Hakanen on pitkään ja ansiokkaasti toiminut Suomen, Pirkanmaan ja Tampereen urheiluelämän toimijana, kehittäjänä ja vaikuttajana. Hän on osoittanut sekä työssään että luottamustehtävissään yleisseuratyön tärkeyden ja merkityksen niin nuoriso- kuin aikuisurheilussa.

 

Hakanen on vaikuttanut Tampereen Pyrinnössä, Hämeen piirissä ja Suomen Urheiluliitossa. Hän on edistänyt seurojen välistä yhteistyötä ja toiminut myös urheilutoimittajana korostaen pirkanmaalaisen urheilun esilläoloa. Tämän vuoden Suomen urheilugaalassa hänet valittiin Suomen urheiluvaikuttajaksi. Suomen Urheilulehden vuosittain ylläpitämässä TOP-100 –urheiluvaikuttajalistalla Hakanen on ollut jatkuvassa nousussa (nyt sijalla 37). Listan harvinaisuus on se, että ainoana vanhempi-lapsi –parina listalla on isän lisäksi myös tytär Elisa Hakanen.”

 

 

Onnittelut myös tältä suunnalta Jarmo Hakaselle!

 

 

-Esko Erkkilä-

On populistista syyttää tilaaja-tuottaja - mallia kaikista Tampereen ongelmista

Maanantai 27.1.2014 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry – tuttavallisemmin MSL-Tampere – jonka puheenjohtajana taannoin toimin runsaat pari vuotta, järjesti Kirjastotalo Metson Toivonen-salissa mielenkiintoisen kaikille avoimen yleisötilaisuuden 23.1.2014.

 

 

 

 

Paikalla oli nelisenkymmentä kiinnostunutta osanottajaa.

 

 

Tilaisuuden alustajana toimi Tampereen kaupungin tilaajajohtaja, vast´ikään eli 22.11.2013 tohtoriksi väitellyt Kari Hakari.

 

Hakarin väitöskirjan nimi on:

”Uusi julkinen hallinta – kuntien hallinnonuudistuksen kolmas aalto?”

Se löytyy googlaamalla vaikkapa näin: "Kari Hakari väitöskirja”.

 

 

MSL-Tampereen järjestämän yleisötilaisuuden julkistettuna teemana oli "Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja –mallin hyvät ja huonot puolet". 

 

 

 

 

Yleisötilaisuuden avasi MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki…

 

 

 

 

 

 

 

…ja sen johdattelija toimi MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

 

 

 

Tilaajajohtaja Kari Hakari oli otsikoinut esityksenä…

 

 

 

 

 

…”Tampereen toimintamalli ja tulevaisuudennäkymiä”.

 

 

 

 

 

Tilaajajohtaja Hakarin mukaan Tampereen toimintamalliin kuuluvat tasavertaisina tilaaja-tuottaja -malli, asiakaslähtöinen prosessiajattelu ja pormestarimalli.

Tilaajajohtaja Hakari, jos kuka tuntee Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja -mallin, sillä hän on sen "isä" ja on tehnyt siitä myös uunituoreen väitöskirjan.

 

 

Kari Hakari kysyi tilaaja-tuottaja –mallia populistisesti arvostelevilta, että minne menet toimintamalli, ei suinkaan, että minne menet tiltu (tilaaja-tuottajamalli)!

 

 

 

 

Kannatan pääsääntöisesti tilaaja-tuottaja –mallia, mutta tässä uskallan olla Hakarin kanssa vahvasti eri mieltä – luottamushenkilöiden viisikko samaistuu liian helposti neljän vahvan virkahenkilön mielipiteisiin ja sen vuoksi luottamushenkilöiden sana on varassa hukkua virkahenkilöiden mielipiteiden alle.

 

On myös muistettava, että pormestarit ja apulaispormestarit vaihtuvat neljän vuoden välein, mutta virkahenkilöt istuvat jakkaroillaan kunnallisvaaleista välittämättä.

 

*************

 

Tilaajajohtaja Kari Hakari esitteli asiaansa monien diakuvien avulla ja pääosin kannatan Hakarin esittämiä näkökantoja.

 

Yleisötilaisuudessa pikkupoliitikot halusivat ”loistaa” ja vastustivat vahvasti ”poliittisten pisteiden keruu –mielessä” tilaaja-tuottaja – mallia. On kuitenkin muistettava, että he ovat sen aikoinaan hyväksyneet.

 

Totean selkeästi, että Tampereella on vakavia ongelmia, mutta niiden perussyy ei ole tilaaja-tuottaja –malli.

 

Tunnen läpikotaisin Tampereella teknisen puolen tuottajapuolen ja tiedän, että siellä ei politikointia harrasteta, vaan toiminta on siellä yritysjohtamista.

 

Olin mielissäni, kun tilaajajohtaja peräänkuulutti välttämään politikointia ja painottamaan työskentelyä yritysjohtamiseen. Täydet pisteet tilaajajohtaja Kari Hakarille!

 

Käytin tilaisuudessa parikin puheenvuoroa ja toisessa puheenvuorossani kiinnitin seuraaviin asioihin huomiota:

 

• kuilu tilaajan ja tuottajan välillä pitää poistaa. Tilaajapuolen henkilöt kokevat olevansa arvostetummassa asemassa kuin tuottajat ja tämä harhakuvitelma pitää poistaa

• Kataisen hallituksen suunnittelemien kunta- ja sote-uudistusten perään ei Tampereella pidä haikailla, sillä ne eivät tule nykyhallituksen kaavailemalla tavalla toteutumaan

• vammaispalveluihin panostamista pitää lisätä

• luottamushenkilöt päättävät, virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat

• palveluja tilataan huonosti. Tilaamiseen on panostettava ja tilaajan koulutusta on lisättävä, jotta tilaajapuolen henkilökuntamäärää voidaan optimoida todellista tarvetta vastaavaksi 

• sopimukset ovat kaiken toiminnan perusta. Seuraavan vuoden sopimukset on saatava molemmin puolin hyväksytyiksi ”vanhan vuoden” puolella

 

 

Tilaisuuden jälkeen käytiin monia mielenkiintoisia keskusteluja. Niissä tuli esille, että erityisesti terveydenhoidon, vanhuspalvelun ja myös muiden ”pehmeiden” palvelujen puolella tuotantohenkilökunta joutuu työskentelemään vajavaisilla resursseilla. Puuttuu autoja, puuttuu kännyköitä ja puuttuu todellista työnjohtoa, jotta asiat pystyttäisiin hoitamaan kunnolla sekä kustannustehokkaasti.

 

Henkilökohtaisena yhteenvetonani totean, että Tampereen tilaaja-tuottaja – mallin ongelmana on tilaajan tottumattomuus bisneshenkiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan.

 

Ei ole osattu orientoitua siihen, että sitä saa mitä tilaa!

 

 

Kiitän MSL-Tamperetta hienon yleisötilaisuuden järjestämisestä ja toivon, että helmikuun 20. päivänä samassa paikassa järjestettävä tilaisuus on yhtä antoisa!

 

Kuulimme, että silloin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen alustaa vähintään yhtä mielenkiintoisista asioista kuin Kari Hakari 23.1.2014!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrityskulttuurien sulauttaminen fuusiotilanteissa onnistuneeksi kokonaisuudeksi on johdon, mutta myös koko henkilöstön koetinkivi

Perjantai 21.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain työurani aikana olla mukana ja seurata eri etäisyyksiltä monenlaisia yritysten muutostilanteita.

 

Bisnesmaailmassa, jos missä pätee vanha ja koeteltu totuus:

 

Vain muutos on pysyvää

 

Yritysfuusioiden toteuttaminen on muutostilanteista eräs vaativin. Se on sitä yritysjohdon, mutta se on sitä koko henkilön vinkkelistä.

 

Yritysfuusio koettelee henkilöstöä, sillä onhan ”minun yritykseni muuttumassa”.

 

Fuusiotilanteisiin verrattava muutostilanne ovat organisaatiomuutokset ja erityisesti organisaatiomuutosten odottelu.

 

Organisaatiomuutoksen odottelua on varmaan kokenut jokainen, joka toimii tuloksentekoon tähtäävässä organisaatiossa. Jokaiselle on tuttu tilanne, jossa käytävillä kuiskitaan; ”ei tämä näin voi jatkua”.

 

Sain toimia viime vaalikauden ajan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana.  Yrityksen omistajana on Tampereen kaupunki, mutta siitä huolimatta samat lainalaisuudet pätevät Infrassakin, kuin normaalissa yrityksessä, joka muuten nykyisin on Tampereen Infra Liikelaitos – yksi muutos sekin!

 

Kaupunginvaltuusto valitsi tämän vuoden alussa minut jatkamaan Infran johtokunnassa; nyt johtokunnan jäsenenä.

 

Uskon, että kokemuksestani yritysmaailmassa on hyödyksi Infralle ja sitä kautta tamperelaisille.

 

Infra perustettiin vuoden 2009 alussa ja sen muodostivat silloin useat Tampereen kaupungin yksiköt.

 

Auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut olivat ne yksiköt, jotka liikelaitoksen perustamisvaiheessa muodostivat Infran. Henkilöstöä perustamisvaiheessa oli hieman alle 800 henkilöä.

 

Nyt Infran muodostavat seuraavat yksiköt:

 

• korjaamopalvelut
• liikennepalvelut
• rakentamispalvelut
• kunnossapitopalvelut
• suunnittelupalvelut
• paikkatietopalvelut

 

Infran liikevaihto oli viime vuonna 69,4 M€ ja viime vuoden lopussa Infran palkkalistoilla oli 483 henkilöä – henkilöstömäärä on tänä vuonna hieman pienentynyt.

 

Infran toimintaan voi tutustua googlaamalla vaikkapa ”Tampereen Infra” – myös edellä esitetyt tiedot on poimittu kaikille avoimista nettitiedoista.

 

Infran nettisivuilta löytyy mm. viime vuoden toimintakertomus, jossa yksityiskohtaisesti kerrotaan liikelaitoksen toiminnasta. Kannattaa tutustua!

 

 

*************

                                                                     

Infrassa pätevät samat lainalaisuudet kuin normaaleissakin yrityksissä – pitäytyminen vanhaan on vaanimassa.

 

Tilanne on luottamushenkilön tiedostettava ja on asetettava linjauksensa sen mukaan.

 

Pitäytyminen vanhaan on tiettyyn rajaan saakka positiivista, mutta liian pitkälle se ei saa mennä. Toimivalla johdolla on tämän rajan määrittämisessä suuri vastuu – luotan asiassa Infran toimivaan johtoon!

 

********

 

Yritysjohdon lisäksi fuusiotilanteissa ja uudelleen organisoitaessa yrityksen kuvioita suuri vastuu on luottamushenkilöillä, työsuojeluvaltuutetuilla ja muilla työntekijäorganisaatiolla – pystyvätkö ne olemaan vastuunsa mittaisia!

 

Voin vakuuttaa, että Infrassa näin on – asia pätee yritysjohdon, henkilöstön, yrityksen henkilöstöorganisaatioiden sekä luottamushenkilöjohdon osalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n Kulttuuripalkinto Vesuri luovutettiin Johannes Jonov´lle

Perjantai 1.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere on Tampereella toimiva opinto- ja kulttuuriyhdistys.

 

Yhdistyksen monipuolisen toiminnan eräs vuosittainen muoto on jakaa kulttuuripalkinto tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Kulttuuripalkintona on suomalaisvalmisteinen Vesuri!

 

Yhdistys päätti tänä vuonna jakaa Kulttuuripalkinto Vesurin pääsihteeri, seniori, sadan maratonin mies Johannes Jonov´lle.

 

Kulttuuripalkinto ojennettiin Johannes Jonov´lle hänen 85 –vuotispäivänään 30.1.2013.

 

Sain olla paikalla Jonov´n kotona hänen 85 –vuotispäiväjuhliensa yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

 

Kulttuuripalkinnon luovuttamiseen liittyvän kunniakirjan tekstin luki ja luovutussanat lausui MSL-Tampereen hallituksen jäsen,  edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Kulttuuripalkinto Vesurin päivänsankarille luovutti MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki (oikealla). 

Muut henkilöt oikealta lukien ovat Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski ja Atte Nikkanen.

 

 

 

Pääsihteeri Johannes Jonov on toiminut ansiokkaasti veteraaniurheilun kehittäjänä ja myös siihen ansiokkaasti itse osallistuen – takeena tästä on hänen saavutuksensa sadan maratonin juoksemisesta! 

Veteraaniurheiluseura Kunto-Pirkkojen perustajajäsenyys on puolestaan osoitus Jonov´n työstä veteraaniurheilun järjestötyössä.

 

 

 (Kuva: Atte Nikkanen)

Sain onnitella Johannes Jonov´a Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kiitin päivänsankaria hienon tilaisuuden järjestämisestä. Kiitin päivänsankaria siitä arvokkaasta järjestötyöstä, jota hän on tehnyt ja johon jatkuvasti edelleen osallistuu.

Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Raija Kytöharju ojensi päivänsankarille kukat.

 

 

 

Johannes Jonov kertoi meille muisteluksia värikkään taipaleensa varrelta. 

Erityisen läheisiä Jonov´lle ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan asiat, sillä hän on isänsä vanavedessä toiminut kuoripoikana seurakunnan Tampereen pyhäkössä jo varhain.

 

 

 

Johannes Jonov toimi Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenenä 2009 – 2012.

Luottamushenkilöasemaansa merkittävän ja arvostetun museon johtokunnan jäsenenä Jonov muistelee lämmöllä. Tämä luottamushenkilöasema tuo Jonov´lle edelleen menoja, sillä hän on juuri saanut kutsua saapua vieraaksi pian avattavan uuden näyttelyn avajaisiin.

 

 

MSL-Tampere on jakanut Kulttuuripalkinto Vesurin vuosittain vuodesta 2006 alkaen.

 

Palkinnon aikaisemmat saajat ovat;

 

• kansanedustaja Mikko Alatalo
• ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• valokuvaaja Jukka Rautio
• toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
• musiikkiterapeutti Tuija Salama-Leppänen

 

Onnitteluni uusimmalle Kulttuuripalkinto Vesurin saajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko oikein, että Eduskunnan puhemies, ulkoministeri sekä kulttuuri- ja urheiluministeri istuvat kaupparyhmittymien hallintoelimissä?

Perjantai 30.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen toistuvasti arvostellut suomalaisen päivittäistavarakaupan rakennetta, sillä se aiheuttaa kuluttajalle perusteettomia kustannuksia sekä ajaa ahtaalle elintarviketeollisuutemme ja uhkaa lopettaa maamme elintarvikkeiden alkutuotannon.

 

Saan olla tyytyväinen, että YLE toi maanantaina 26.11.2012 näyttävästi julkisuuteen kansanedustajien, ministereiden ja jopa eduskunnan puhemiehen tiiviit kytkennät kaupparyhmittymiin.

 

Yle otsikoi uutisensa totuudenmukaisesti, sillä jutun otsikko oli;

 

”S-puolue” ja ”Siwa”-puolue aktiivisina Arkadianmäellä

 

Ylivoimaisesti suurin poliittinen puolue kaupparyhmien hallinnossa kansanedustaja-, ministeri- ja puhemiestasolla on SDP. Toisena rynnii kokoomus ja kolmanneksi suurimmat ovat tasavahvoina Keskusta sekä Perussuomalaiset.

 

Perussuomalaisten ”saavuttama” jaettu kolmas tila oli yllätys, mutta niin se vaan näyttää olevan. Ainakin tällä saralla perussuomalaiset ovat olleet "ottamassa vastuuta"!

 

Vasemmistoliitto jää viidenneksi, mutta kyllä senkin kansanedustajilla on vahva asema ”S-puolueessa” ja ”Siwa-puolueessa”.

 

Yle Uutiset on selvittänyt, että 35 kansanedustajaa istuu joko S-ryhmän alueosuuskauppojen tai Siwa-liikkeiden taustalta löytyvän Tradekan päätöselimissä; hallintoneuvostoissa, hallituksissa tai edustajistossa.

 

Nimiluettelo näyttää Ylen mukaan tältä:

 

 

SDP

 

• Jouni Backman
• Maarit Feldt-Ranta
• Eero Heinäluoma
• Anneli Kiljunen
• Johannes Koskinen
• Merja Kuusisto
• Jukka Kärnä
• Johanna Ojala-Niemelä
• Sirpa Paatero
• Tuula Peltonen
• Raimo Piirainen
• Kari Rajamäki
• Erkki Tuomioja
• Tytti Tuppurainen

 

Kokoomus

 

• Sampsa Kataja
• Pia Kauma
• Markku Mäntymaa
• Jaana Pelkonen
• Raija Vahasalo
• Ben Zyskowich

 

Keskusta

 

• Lasse Hautala
• Antti Kaikkonen
• Inkeri Kerola
• Mari Kiviniemi
• Jari Leppä

 

Perussuomalaiset

 

• Kike Elomaa
• Johanna Jurva
• Kimmo Kivelä
• Jari Lindström
• Kauko Tuppurainen

 

Vasemmistoliitto

 

• Paavo Arhinmäki
• Risto Kalliorinne
• Annika Lapintie
• Kari Uotila

 

 

Toivon, että Yle Uutisten uutisoinnin jälkeen tapahtuu nopea poliitikkoharvennus S-ryhmän ja Tradekan hallintoelimissä. Erityisesti toivon, että Eduskunnan puhemies, ministerit ja kansanedustajat älyävät erota näistä luottamustehtävistään.

 

Heidän eronsa olisi vahva viesti myös maakuntiin, jotta kuntien johtavat luottamushenkilöt osaisivat ottaa tervettä etäisyyttä S-ryhmän sekä Tradekan hallintoon.

Hämmästyin kun huomasin, että Tampereen Vihreät luettelevat omilla nettisivuillaan kattotermin "Politiikka" alla Pirkanmaan Osuuskaupan edustajistoon kuuluvat kunnallispolitikkonsa!

Kuka vielä sanoo, että politiikka ja kaupparyhmät eivät olisi sidoksissa toisiinsa?

 

Kauppapaikkojen kaavoituskysymykset ovat asioita, joilla on jo vuosikaudet ratkaistu eri kaupparyhmittymien menestyminen markkinaosuuskilpailussa. Poliitikkojen kytkennät kaupparyhmiin luovat juuri kauppapaikkakysymyksen kautta hämäryyttä heidän toimintaansa yritysten hallinnossa.

 

Kiitän SDP:n mandaatilla hallituksessa istuvia Jukka Gustafssonia ja Krista Kiurua sekä Vasemmistoliiton Merja Kyllöstä, jotka osasivat ”lukea” aikaamme oikein ja erosivat Tradekan luottamustehtävistä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Lähiruokatilaisuus puhuttaa jo etukäteen

Sunnuntai 16.9.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK-Pirkanmaa ja MSL-Tampere järjestävät lähiruokaillan Työväenmuseo Werstaassa Tampereella (osoite: Väinö Linnan aukio 8) tiistaina 18.9.2012 klo 17.30 - 20.00.

 

Tilaisuuden kattoteemana on haastavasti...

 

Harhautetaanko kuluttajaa lähiruokatermillä?

 

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana olen ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa tapahtumaa.

 

 

 

Ilmoitimme tapahtumasta Aamulehdessä eilen eli 15.9.2012.

Tilaisuudessa alustavat MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liiton liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen.

Paneelissa on alustajien lisäksi mukana Titta Mattila kuluttajien edustajana.

 

 

 

Tilaisuuden avaajana ja illan lopuksi järjestettävän paneelin johdattelijana toimii MTK-Pirkanmaan toiminnanjohtaja Visa Merikoski. Hän kirjoitti Aamulehdessä vierailijana 15.9.2012 tilaisuutta pohjustaen ja otsikoi juttunsa ”Kohta Brasilian broilerikin on lähiruokaa”.

 

 

 

Visa Merikosken kirjoitus ja sen keräämät kommentit ovat nähtävillä Aamulehden nettisivuilla (www.aamulehti.fi/puheenaihe)

 

 

Tervetuloa kauempaakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Paperilennokit ja kokemukset valkosipulin viljelystä olivat suosittuja kiinnostuksen kohteita Hämeenpuiston ystävien järjestämässä Puistofiestassa Tampereella

Maanantai 13.8.2012

Hämeenpuiston Ystävät on Tampereen kaupungin, Hämeenpuiston asukkaiden ja yrittäjien yhteinen hanke Hämeenpuiston elävöittämiseksi.

Se järjesti Hämeenpuistossa Puistofiestan sunnuntaina 12.8.2012.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry sekä Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry olivat yhteisellä osastolla mukana tapahtumassa.

 

Hoidin yhdessä Tarmo Aaltosen osastollamme kaikki esittelyt koko mielenkiintoisen tapahtuman ajan.

 

 

 

Tarmo Aaltonen on kehittänyt paperilennokkien rakentelusta taiteen…

 

 

 

 

 

…ja hänen paperilennokkinsa olivatkin koko tapahtuman ajan suuren kiinnostuksen kohteena. 

Tarmo valmisti viisituntisen tapahtuman aikana lähes 200 paperilennokkia ja kaikki ne matkasivat tyytyväisten lasten mukana Hämeenpuistosta lasten koteihin.

 

 

  

Minä keskityin arvuuttelemaan kahden yli metrisen valkosipuliyksilön kanssa, että mikä kasvi on kyseessä. 

Tapasin päivän aikana lukemattomia valkosipulin ystäviä, joille valkosipulin viljelytekniikka oli uusi asia. 

Kirjallisuustieto kertoo, että valkosipuli kasvaa puolimetriseksi, mutta meillä puolimetristä valkosipulia pidetään osoituksena viljelyn epäonnistumisesta. On toki tunnustettava, että kasvin kokonaispituus ei ole tärkeintä vaan se, että sipulin muodostamat kynnet ovat kookkaita. 

Esittely-yksilöni olivat nostettu maasta edellisiltana ja suuren kokonsa ansiosta ne herättivät ihailua.

 

 

 

 

Saimme näyttelyosastomme valmiiksi hyvissä ajoin ennen tapahtuman alkamista.

Tässä on osastomme ennen näyttelyn avaamista!

 

 

Laskeskelimme, että osastollamme vieraili tapahtuman aikana nelisensataa paperilennokeista ja valkosipulista kiinnostunutta henkilöä. Oli mukava jutella heidän kanssaan ja ehkä pystyin antamaan heille jotain uutta tietoa valkosipulinviljelystä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Julkisten ruokapalvelujen elintarvikekustannuksista ei ole leikattavaksi

Perjantai 11.5.2012 - -Esko Erkkilä-

EkoCentria eli Savon ammatti- ja aikuisopisto sekä Parasta Pöytään Pirkanmaalta –projekti järjestivät keskiviikkona 9.5.2012 yhdessä Euroopan maaseudun kehittämisrahaston, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Ahlmanin, Tampereen kaupungin ja Maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella Pirkanmaan ruokapalvelupäälliköille ja ostamisen ammattilaisille seminaarin, jonka teemana oli ”Lähiruuan hankinta julkisiin keittiöihin – konkreettiset toimet”.

Osallistuin ainoana kunnallisena luottamushenkilönä mielenkiintoiseen seminaariin.

 

Seminaari oli ensisijaisesti suunnattu ruokapalvelupäälliköille, mutta MTK-Pirkanmaan kautta saamani kutsu toivoi mukaan mm. kuntien päättäjiä sekä alkutuottajia. MTK-Pirkanmaan välittämän kutsun saatesanoissa tuottajajärjestön projektikoordinaattori Päivi Fallström totesi nasevasti näin:

 

 ”Lähiruoka joukkoruokailuissa pitää verorahat lähellä!”

 

 

MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi totesi alustuksessaan, että julkiset ruokapalvelut ovat iso juttu kansallisesti, pieni juttu paikallisesti ja pikkujuttu poliitikoille. Toki Syväniemen toteamuksissa oli kysymysmerkki jokaisen väitteen perässä!

 

Politiikan harrastajana totean, että keskustalaisille julkiset ruokapalvelut eivät ole pikkujuttu. Ne ovat meille eräs tärkeimmistä politiikan lohkoista ja julkiset ruokapalvelut sekä niiden kunnollinen hoitaminen ovat meille tärkeitä.

 

 

Anni-Mari Syväniemi - joka tässä yhdessä MTK-Pirkanmaan Päivi Fallström´n kanssa – totesi aivan oikein, että julkiset ruokapalvelut ovat Suomessa merkittävässä roolissa osana koko yhteiskuntaa.

 

Ne ovat sitä ravitsemusosaamisen, kulutuskäyttäytymisen, talouden ja erityisesti aluetalouden kannalta – julkisilla ruokapalveluilla on merkittävä rooli jopa koko kansakuntamme kilpailukyvylle.

 

 

Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi havainnollisti julkisten ruokapalvelujen osuutta kuntatalouden menoista, kun hän kertoi niiden edustavan kunnan budjetista 2 – 4 prosenttia.

 

Kokonaissummasta henkilöstö-, hallinto-, käyttö- ja kiinteistökustannukset merkitsevät 68 % ja elintarvikekustannuksille jää ainoastaan 32 % eli n. 0,5 % kunnan budjetista!

MISTÄ VOI tai edes kannattaa ENÄÄ LEIKATA...

...kysyi aiheellisesti ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi!

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 30-vuotisjuhlakokous, kulttuuripalkinnon jakaminen ja kansanedustaja Mikko Alatalon juhlapuhe olivat hieno kokonaisuus

Keskiviikko 21.3.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere eli Maaseudun Sivistysliiton opinto- ja kulttuuriyhdistys ry on perustettu 24. helmikuuta vuonna 1982. Paikka oli TV2:n tiloissa Tampereen Tohlopissa.

 

Perustamisesta tuli siis kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta ja kolmekymmenvuotisen toiminnan johdosta järjestimme juhlatilaisuuden Pirkan Marttojen koulutustilassa Tampellan esplanadilla Tampereella 19.3.2012.

 

 

Toimin MSL-Tampereen puheenjohtajana ja normaalisti laadin puheeni vasta viime hetkillä, mutta arvokkaan tilaisuuden vuoksi poikkesin tavoistani ja laadin puheluonnokseni jo parisen tuntia ennen H-hetkeä.

Kuvan otti kamerallani Karoliina Koskela.

 

 

Tässä luonnokseni, jota en orjallisesti noudattanut, mutta hyvän tuen se antoi avauspuheenvuoroni pitämisessä:

============

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!

 

Vietämme tänään valtakunnallisesti Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää.

 

Valtakunnallinen liputuspäivä sopii erinomaisesti yhteen nyt alkavan Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30-vuotiskokouksen kanssa.

 

Minna Canth syntyi tasan 168 vuotta sitten näillä kulmilla, sillä hänen isänsä toimi Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaalla mestarina.

 

Minnan synnyinkodin tarkka osoite on Puutarhakatu 8. Sillä paikalla nyt olevan talon seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan, että Minna Canth syntyi sillä paikalla sijainneessa talossa v. 1844. Joissain tiedoissa Minna Canth´n syntymävuodeksi kerrotaan 1843.

 

Canth´n perhe muutti Kuopioon, kun Minna oli 9-vuotias, sillä Minnan isä sai Kuopiosta paikan Tampereen Lankakaupan hoitajana.

 

Minna Canth´n Tampereella sijaitseva muistomerkki sijaitsee Hämeenpuistossa Puutarhakadun ja Satakunnankadun välissä.

 

Pyynikinrinteellä sijaitsee Minna Canthin katu.

 

Vaikka Minna Canth oli aikansa radikaaleja, voimme olla yksimielisiä, että Maaseudun Sivistysliiton ja Minna Canth`n ajatuksilla on paljon yhteistä.

 

Maaseudun Sivistysliiton esittelyaineistossa ensimmäiseksi tavoitteeksi todetaan tasa-arvo. Se oli ydinajatus myös Minna Canth´n toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa.

 

Toisena tavoitteenaan MSL tuo esiin ihmisyyden ja se jos mikä oli keskeistä myös Minna Canth´lle.

 

Voimme olla mielestäni varmoja, että maaseutukulttuurin päämäärien toteuttaminen ja maaseudun, kylien, yhteisöllisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan kehittäminen olivat MSL:n tapaan myös Minna Canth´n toiminnan kulmakiviä.

 

Maaseudun Sivistysliiton alkiolaisuuteen ja konstailemattomaan maahenkeen perustuva sivistyskäsitys ovat molempien tänään juhlivien tahojen eli Minna Canth´n ja MSL-Tampereen kantavia ohjenuoria.

 

Arvoisa juhlayleisö!

 

Näillä ajatuksilla toivotan Teidät tervetulleiksi tähän Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen juhlakokoukseen.

 

Meillä on suuri etuoikeus juhlia tänään!

 

Olkaat tervetulleita!

 

===========

 

 

Poikkesin ennen tilaisuutta Hämeenpuistossa Minna Canth´n patsaalla ja totesin, että räntäisessä säässä kirjailijan patsas oli tukevasti paikoillaan.

 

 

Tässä vuonna 1951 Kurun mustasta graniitista taiteilija Lauri Leppäsen veistämä patsas, joka oli Minna Canth`n 168-vuotissyntymäpäivän kunniaksi saanut muutaman kukkaistervehdyksen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Juice Leskisen kirjaston säilyttäminen kokonaisuutena ja sen pitäminen yleisön tavoitettavissa on kulttuuriteko

Maanantai 12.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivan Viola-kotiyhdistys ry:n tarkoituksena on vanhusten ja vammaisten sosiaalisen aseman ja asunto-olojen parantaminen sekä heidän henkisen ja fyysisen kuntonsa ylläpitäminen.

 

Viola-kotiyhdistys toteuttaa tarkoitustaan toimimalla kahdessa palvelutalokiinteistössä aivan Tampereen keskustassa Tampellan alueella. Molemmat kiinteistöt on suunniteltu liikuntaesteettömiksi.

 

Viola-kodin yhteydessä toimii kerhotila, joka on nimetty...

...Juicen kirjastoksi.

 

Juicen kirjasto sijaitsee osoitteessa Pellavatori 2, mutta sinne ei voi kävellä suoraan kadulta, sillä se ei ole yleisölle avoin.

 

Sain jokin aika sitten vierailla Juicen kirjastossa, sillä sitä vuokrataan ulkopuolisille erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi.

 

Kirjastotilassa on tilat ehkä viidellekymmenelle vieraalle ja Viola-kodin henkilökunta pystyy hoitamaan tarjoilut sovitusti.

 

Juice Leskinen eli Juhani Juice Leskinen syntyi Juankoskella v. 1950 ja kuoli Tampereella 2006. Hän oli suomalaisten rakastama lauluntekijä, laulaja, sanoittaja, runoilija, kääntäjä ja kolumnisti.

 

Juicelta jäi kuollessaan yli 2.300 teosta sisältävä kotikirjasto.

 

Taiteilijan toive oli, että hänen kirjastonsa pysyisi hänen kuoltuaan yhtenäisenä ja että se päätyisi Viola-kodin yhteyteen. Viola-koti sijaitsee taiteilijan viimeisen kodin lähellä.

 

 

Juicen toive toteutui, kun Reino- ja Aino-kenkien valmistaja Reino & Aino Kotikenkä Oy osti perikunnalta koko kirjaston ja lahjoitti sen Viola-kodille. Juice Leskinen oli Reino-kenkien käyttäjä, kuten minäkin, sillä mm. nämä rivit ovat syntyneet Reinot jalassa!

 

Juicen kotikirjaston kirjat ovat nyt Viola-kodin kerhohuoneessa yhtenäisenä kokoelmana.

 

Reino & Aino Kotikenkä Oy:n lahjakirja on päivätty 1.5.2009 ja sen on allekirjoittanut yrityksen hallituksen puheenjohtaja Tuire Erkkilä sekä toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

Mainittakoon, että MSL-Tampere myönsi vuosittain jaettavan kulttuuripalkintonsa Arto Huhtiselle 22.3.2010 siitä, että Reino & Aino Kotikenkä Oy:n toiminnan johdosta Juicen kotikirjasto pysyi yhtenäisenä ja että se on yleisön tavoitettavissa.

 

 

Lasivitriinin edessä on Juicen lempinojatuoli.

 

 

Juicen kirjastossa on myös Hannu Riikosen vuonna 1987 tekemä maalatusta kipsistä valmistettu Juicen näköispatsas, jonka nimi on:

”Juice vastaanottaa kansan suosion”.

 

Taitelija on allekirjoittanut patsaan luovutuskirjan 5.11.2009. Luovutuskirjassa todetaan, että patsas on lahjoitettu Arto Huhtiselle ja ”hänen kauttaan edelleen Tampereen Viola-kotiin Juicen kirjastoa vahtimaan”.

 

Juicen omaa tuotantoa kirjastossa ei ole, sillä se jäi muistoksi hänen perillisilleen.

 

Kiitokset Arto Huhtiselle arvokkaan kotikirjaston säilyttämisestä kokonaisuutena ja kiitokset myös Viola-kodin johdolle, joka on antanut paikan Juicen kirjastolle!

 

-Esko Erkkilä-