Flora-margariineja ja eikä myöskään Ingmariini-tuotteita valmisteta Suomessa!

Sunnuntai 1.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Valitettavan monella kuluttajalla on vankka luulo, että Flora-margariinit olisivat suomalaisia tuotteita – katinkontit, sillä ne valmistetaan Puolassa ja rahdataan Suomeen!

 

Sama harhaluulo on myös monilla niillä, jotka ostavat Ingmariinia, sillä ne valmistetaan puolestaan Ruotsissa.

 

Parhaiten elintarvikkeiden valmistusmaa selviää, kun tutkailee tuotteen EAN-koodia.

Eurooppalainen Artikkeli Numerointi (European Article Number) eli EAN-koodi on alunperin tarkoitettu pakatuille päivittäistavaroille, mutta nykyään koodeja löytyy lähes mistä tahansa tuotteesta.

Koodin kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat tuotteen valmistus- tai pakkausmaan. Suomen tunnus on 64, Ruotsin 73 ja esimerkiksi Puolan 87.

 

***********************

 

Tutkailin tässä päivänä eräänä marketin rasvahyllyllä Floran sekä Ingmariinin EAN-koodeja ja tältä ne näyttivät:

 

 

Flora-margariini; 8 719200 071780 eli Puolassa on valmistettu!

 

 

 

Ingmariini; 7 310860 560907 eli Ruotsissa on valmistettu!

 

Selvyyden vuoksi totean, että en tietenkään ostanut noita tuotteita!

******************

 

Poikkesin jääkaapillamme ja löysin sieltä…

 

 

…Bunge Finland Oy:n Raisiossa valmistaman Keiju-margariini; 6 438207 011620

 

Jääkaapissamme oli myös…

 

 

…Valio Oy:n Seinäjoella valmistamaa Oivariinia; 6 408430 030309!  

Yhteenvetona EAN-numeroista se, että koodin kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat tuotteen valmistus- tai pakkausmaan. Viisi seuraavaa lukua kertovat valmistajan, viisi seuraavaa taas yksilöivät tuotteen ja viimeinen on tarkistusnumero.

 

Huolehditaanhan, että ruokakaapissamme on mahdollisimman paljon elintarvikkeita, joiden EAN-numero alkaa numeroilla 64…!

 

 

-Esko Erkkilä-

Juhlintaa koko viikon ajan

Lauantai 29.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

Eläkeliitolla on 20 piiriä ja 401 paikallisyhdistystä – Eläkeliiton Tampereen yhdistys on eräs liittomme paikallisyhdistyksistä.

 

Eläkeliitto on perustettu Helsingissä helmikuun 26. päivänä vuonna 1970 eli liittomme täytti 50 -vuotta kuluvan viikon keskiviikkona.

 

Eläkeliiton 50 –vuotisjuhlien pääjuhla järjestettiin Finlandia-talolla, mutta paikallisyhdistykset juhlistivat liittomme juhlapäivää eri päivinä juhlaviikolla.

 

***********************

 

Tampereella juhlimme liittomme 50 –vuotisjuhlaa jo maanantaina 24.2.2020 ja siitä tilaisuudesta pieni kuvakimara:

 

 

 

Jäsentapaamisessamme oli paikalla lähes 80 jäsentämme ja aloitimme juhlamme täytekakkukahvien merkeissä.

 

 

 

Sain houkuteltua myös juhlakakkumme tekijän Aila Ollosen mukaa kuvaan!

 

 

 

Puheenjohtajamme Liisa Flinck-Vasama avasi juhlatilaisuuden ja toimi myös sen juontajana.

 

 

 

Trio AmA:n jäsenet ovat yhdistyksemme jäseniä ja he esiintyivät juhlassamme.

 

Trio AmA:n muodostavat vasemmalta Maire Salmi, Anja Möykkynen ja Aino-Inkeri Lehtimäki.

 

 

 

Pitkäaikainen aktiivimme Irja Lehmus toi juhlaamme tervehdyksen entiseltä puheenjohtajaltamme Marja Vainikalta ja esitti Marjan vuonna 2005 laatiman ennusteen, että miltä Tampereella tulee näyttämään vuonna 2025.

 

Eräs Marja Vainikan vuonna 2005 kirjaama ennuste on se, että vuonna 2025 Tampereen kaupunginhallituksen jäsenten keski-ikä on 64 –vuotta.

 

Ennuste saattaa hyvinkin toteutua, mutta se vaatii ikäihmisten aktiivisuutta ensi kevään kuntavaaleissa!

 

 

 

Entinen puheenjohtajamme Matti Kaperi muisteli lupsakkaan tyyliinsä niitä aikoja, jolloin hän toimi yhdistyksemme matkavastaavana ja myöhemmin puheenjohtajana.

 

 

 

Jossain vaiheessa  me kolme paikallaollutta puheenjohtajaa pääsimme yhteiskuvaan ja oikealta Matti Kaperi (puheenjohtajana 2011 – 2013), Liisa Flinck-Vasama aloitti puheenjohtajana 1.1.2020 sekä allekirjoittanut, joka toimi puheenjohtajana 2014 – 2019.

 

 

 

Juhlassamme oli mukana myös Sissi-tyttönen, jonka aika taisi tulla ajoittain hieman pitkäksi, mutta hän ratkaisi asian ja heitti muutaman kerran salin takaosassa kärrynpyörää!

 

 

Kiitokset järjestäjille ja esiintyjille hienosta juhlatilaisuudesta ja tervetuloa myös uudet jäsenet toimintaamme mukaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oikeus voitti, mutta vasta hovissa!

Perjantai 28.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tampereella eilispäivän suuri uutinen oli se, kun Turun hovioikeus ratkaisi Atanas Aleksovskin luottamusaseman väärinkäyttöjutussa Atanaksen hyväksi ja kumosi käräjäoikeuden määrään langettavan tuomion sekä määräsi Tampereen kaupungin maksamaan Atsolle korvauksia yli 57.000 euroa.

 

Kuljemme Atanaksen kanssa eri parvissa politiikassa, mutta osaan arvostaa hänen osaamistaan ja vuorovaikutustaitojaan.

 

Toimin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana 2013 – 2018 eli kuuden vuoden ajan ja Atanas oli jokseenkin sen saman ajan SDP:n Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

 

Opin tuntemaan Atanaksen vuodesta 2009 alkaen, jolloin tulin valituksi Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokuntaan ja vuoteen 2012 saakka sen varapuheenjohtajaksi.

 

Vuosina 2013 ja 2014 sain jatkaa Infran johtokunnan rivijäsenenä, mutta nyt SDP:n mandaatilla, vaikka yhä edelleen olinkin keskustalainen. Atanas kai arvosti asiaosaamistani ja halusi, että jatkan Infran luottamushenkilönä.

 

Olen ehkä jäävi voimallisesti puolustamaan Atanasta tuon edellä kertomani vuoksi, mutta tunnen miehen sen kahdeksan ja puolen vuoden ajalta, jolloin minut oli valittu Infran luottamushenkilöksi, sillä Atanas oli koko tuon ajan kaupunginhallituksen edustaja Infran johtokunnassa.

 

Näen, että ajojahti Atanasta kohtaan on puhtaasti SDP:n jäsentenvälinen taistelu ja sinänsä surkea tilanne.

 

Hovioikeuden päätöksen jälkeen facebookissa on käyty kovaa sananvaihtoa hovioikeuden päätöksen tiimoilta ja on ollut mukava todeta, että monet demarit ovat huojentuneita hovioikeuden päätöksestä – erityisesti vihreät, mutta myös osa demareista puolestaan protestoivat voimakkaasti hovioikeuden päätöstä.

 

Yritin heti aamusella soittaa Atanakselle ja onnitella häntä hovioikeuden päätöksestä, mutta langat olivat kuumina muista onnittelijoista – no, puolenpäivän jälkeen pääsin läpi ja sain onnitella Atsoa oikeuden toteutumisesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kokenut kaiken tietää ja vaivainen kaiken kokee"!

Torstai 27.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tuo ikivanha suomalainen sananlasku tuli elävästi mieleeni taas eilen, kun sain Rouvalta määräyksen kuoria muovisangollisen verran omalla trekoolilla viime kesänä kasvaneita palsternakkoja.

 

Kyseessä olikin viime satovuoden edellistä viimeinen muovisangollinen, sillä sen jälkeen pitääkin siirtyä ostopalsternakkoihin.

 

Mutta siitä kokemuksesta ja vaivaisen kaiken kokemisesta!

 

 

Palsternakat kannattaa kylvää jo syksyllä eli nyt puhun syksyllä 2018 kylvetyistä palsternakoista.

 

 

Olin mielestäni säästeliäs ja kylvin palsternakat niiden palsternakkojen siemenillä, jotka kasvoivat trekoolimaillamme vuonna 2018!

 

 

 

 

Väärin tein, sillä viimekesäiset palsternakat eli vuoden 2019 sato jäivät kooltaan alimittaisiksi.

 

 

 

Tokihan palsternakat olivat ”kattilavalmiina”…

 

 

 

…ja kädessä katseltuina ihan sopivan kokoisia ja herkullisiakin, mutta niiden koko jäi alimittaisiksi.

 

Edellisvuonna suurin palsternakkamme painoi n. 950 grammaa, mutta nyt ei päästy sitä lähellekään.

 

 

Mikä oli tämän tarinan opetus?

 

 

Opetus oli se, että ei kannata kokeilla omia siemeniä vaan on tukeuduttava puutarhaliikkeiden siementarjontaan!

 

Tukeutumalla siemenliikkeiden tarjontaan säästyy mm. siltä naispuhujan (aiheelliselta) moittimiselta, jonka saa kuulla, jos käyttää kotoista siementä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Maaseudun Tulevaisuus haluaa vajota sensaatiolehtien tasolle?

Keskiviikko 26.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Wikipediasta lainattua:

”Maaseudun Tulevaisuus on suomalainen kolmipäiväinen sanomalehti. Vuonna 1916 perustettu lehti on poliittisesti sitoutumaton Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton pää-äänenkannattaja. Lehden levikki oli vuonna 2015 noin 77 300 kappaletta ja lukijamäärä noin 331 000.”

 

Olen ollut Maaseudun Tulevaisuuden tilaaja ja lukija joskus jo 1960-luvulta alkaen ja olen pitänyt lehteä luotettavana mediana.

 

Uskoni Maaseudun Tulevaisuuden luotettavuuteen koki kuitenkin maanantaina helmikuun 24. päivänä 2020 vakavan kolahduksen, kun se kertoi tehneensä tutkimuksen,…

 

 

 

…että pitäisikö Sauli Niinistön jatkaa Tasavallan Presidenttinä poikkeuslailla myös vuoden 2024 jälkeen.

 

 

Täysin käsittämätön kysely, sillä eihän Suomessa ole pienintäkään tarvetta poikkeuslakiin!

 

Uskallan todeta, että Maaseudun Tulevaisuus saakoon hävetä tekemänsä mielipidekyselyn tekemistä, sillä Suomessa ei ole pienintäkään tarvetta jatkaa istuvan presidentin toimikautta poikkeuslailla ja tämä mielipiteeni ei vähimmässäkään mielessä ole arvostelu Sauli Niinistön toimintaa kohtaan!!

Kysely ja sen julkistaminen on vakava kolaus Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Jouni Kemppaisen toiminnalle, sillä tuollaista kyselyä tuskin kukaan pystyy hyväksymään!

 

-Esko Erkkilä-

Huoleton on hevoseton mies!

Tiistai 25.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tämä vanha suomalainen totuus tuli taas eilen mieleen, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsentapaamiseen, jonka aiheena oli Eläkeliiton huomenissa täyttyvä 50-vuotinen taival.

 

Eläkeliiton perustava kokous järjestettiin Helsingissä helmikuun 26. päivänä vuonna 1970.

 

Tänä päivänä Eläkeliitto on ylivoimaisesti Suomen suurin eläkeläisjärjestö 130.000 jäsenellään.

 

**********************

Mutta siihen hevosettomuuteeni ja huolettomuuteeni:

 

Sain toimia Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2014 – 2019 eli kuuden vuoden ajan – onneksi Eläkeliitossa on sääntönä, että vastuutehtävissä saa toimia kerrallaan vain kuusi peräkkäistä vuotta!

 

Kuusi puheenjohtajuusvuottani olivat mielenkiintoista aikaa ja sinä aikana yhdistyksemme jatkoi vahvaa eteenpäinmenoaan – olemme olleet Pirkanmaan piirissä jo useana vuonna niitä harvoja Eläkeliiton yhdistyksiä, jotka ovat pystyneet kasvattamaan jäsenmääriään.

 

Olen varma, että myönteinen eteenpäinmeno tulee jatkumaan, sillä viime syksyn henkilövalinnat olivat onnistuneita – on mukava seurata kuusi vuotta puheenjohtamansa yhdistyksen vakaata ja yhäti kehittyvää toimintaa.

 

Olen taivaltanut puheenjohtajana eräässä toisessakin yhdistyksessä kuuden vuoden ajan ja on surulla todettava, että siellä ollaan menossa jyrkkää alamäkeä toiminnan puuttumisen ja sitä kautta kannatuksen osalta – no, aikansa varmaan sitäkin, mutta harmittaa!

**********************

Siitä hevosettomuudesta se, että me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä kokoonnumme jäsentapaamiseen joka toinen maanantai klo 11.00 ja on selvää, että puheenjohtajan pitää olla paikalla viimeistään klo 9.30, sillä valkokankaan, videotykin ja äänentoistolaitteiden asentaminen on puheenjohtajan vastuulla – yleensä joudutaan järjestelemään myös pöytiä ja tuoleja!

 

Nyt jäsentapaamisten valmistelu on muiden vastuulla ja minä voin saapua jäsentapaamiseen vaikkapa tasan klo 11.00 ja kukaan ei varmaan moittisi, vaikka hieman myöhästyisinkin.

 

 

Tällä jutullani haluan muistuttaa yhdistysten jäseniä siitä ”piilotyöstä”, jota yhdistyksen puheenjohtaja ja eräät muut keskeiset toimijat tekevät, jotta yhdistyksen toiminta rullaisi mukavasti.

 

Meillä Eläkeliiton Tampereen yhdistyksessä on tapana, että puheenjohtajalle korvataan ainoastaan ne kulut, joihin puheenjohtaja on joutunut käyttämään omia rahojaan, mutta mitään erillistä ”puheenjohtaja-korvausta” ei tunneta.

 

Mielestäni näin on oikein ja näin varmaan tulee jatkumaankin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Virtuaalinen tehdassalinäkymä ei pysty korvaamaan todellista tehdaskierrosta

Maanantai 24.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä neljäkymmentä ja puoli vuotta ja niistä saman työnantajan palveluksessa päivälleen neljäkymmentä viimeisintä vuotta.

 

Sain tuon neljänkymmenen vuoden aikana olla järjestämässä lukuisia tehdasesittelyjä ja jokseenkin aina tehdasesittelyihin liittyi tehdaskierros – joskus tehdaskierros saatettiin korvata tehdasalueella bussilla toteutettuun tehdasaluekierrokseen, mutta aina vieraillemme haluttiin tarjota jotain ainutlaatuista rehuteollisuusmaailmasta.

 

Ainutlaatuisuuteen kuuluivat oleellisena osana tehtaalla kuuluvat työn äänet, hajut sekä erityisesti rehunvalmistuksen seuraaminen sen eri vaiheissa.

 

******************

 

 

 

Osallistuin ”mennä viikolla” Tampereen Seudun Metsänomistajien jäsenilleen järjestämälle tutustumismatkalle Metsä Groupin biotuotetehtaalle Äänekoskella – olin mukana TaSeMo:n jäsenyyden lisäksi myös Metsäliiton omistajana.

 

Retkeläisiä oli matkassa lähemmäs viitisenkymmentä ja oppaita kohteessamme oli ”riittävästi”!

 

 

Yritys- ja tehdasesittelyt tapahtuivat Pro Nemus-yksikössä, mutta varsinaisille tehtaille tai tuotantotiloihin ei ollut pääsyä!

 

Pro Nemus tarkoittaa ”Metsän puolesta”!

 

 

*******************

 

Tehdaskierroksen puute korvataan Äänekoskella virtuaalisella ”tehdasvierailuilla” joissa…

 

 

 

 

 

 

…vierailijat pääsevät Metsä Groupin eri tehtaille virtuaalisesti.

 

Homma toteutetaan vierailijoille asennettavilla ”silmälaseilla” sekä käteen annettavalla ohjaimella, jolla vierailija saa valita sen Metsä Groupin tehdasyksikön, jonka tuotantoprosessia hän haluaa seurata ja tutkailla.

 

 

Onhan se tämäkin tapa tutustua puunjalostustehtaan tuotantoon, mutta toki tunne on kuin kondomin avulla naiskentelisi!

 

En pysty suosittelemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Entisajan äijien pelko on aiheeton ja niin taitaa olla ämmienkin pelko!

Sunnuntai 23.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Entisaikaan ämmät pelkäsivät maailmanloppua ja äijät metsien loppumista.

 

Ämmien pelko saattaa toki toteutuakin, mutta äijien pelko on ainakin Suomen metsien osalta aiheeton.

 

Sain suomalaismetsien riittävyydestä jälleen lisää todenperäistä tietoa, kun osallistuin tehdasvierailulle Metsäliiton biotuotetehtaalle Äänekoskella.

 

 

 

Suomen metsien vuotuinen kasvu on nykyään 107 miljoonaa kuutiometriä, kun puolestaan vuonna 2018 runkopuun hakkuukertymä oli noin 76 miljoonaa kuutiometriä. Se koostui teollisista hakkuista, polttopuusta, energiapuusta ja kotitarvepuusta.

 

Laskelmien mukaan runkopuun hakkuut voitaisiin nostaa 84 miljoonaan kuutiometriin vuodessa heikentämättä hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

 

Tuo kahdeksan miljoonan kuutiometrin nykyistä suuremmat hakkuumahdollisuudet ovat suuremmat kuin vuonna 2017 Äänekoskella aloittaneen biotuotetehtaan raaka-ainetarve.

 

 

Entisajan äijien pelko metsävarojen loppumisesta on siis täysin aiheeton!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäi paha maku suuhun!

Lauantai 22.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Tampereen Seudun Metsänomistajien eli TaSeMo:n järjestämälle jäsentensä tutustumismatkalle Äänekoskella sijaitsevalle Metsä Groupin biotuotetehtaalle.

 

Tässä jutussani kommentoin vain sitä sinänsä runsasta ruokatarjoilua, josta saimme nauttia tehtaalla.

 

Metsä Groupin esittelijät kertoivat meille mm., että Valion Äänekosken juustola hyödyntää biotuotetehtaalta tulevaa lämpöä Valion Aura-juuston valmistuksessa.

 

Metsä Groupin biotuotetehtaan ja Valion Äänekosken juustolan yhteistyön tuntien olikin todella hämmästyttävää, että…

 

 

 

…biotuotetehtaan ruokalassa oli meille TaSeMo-laisille ja Metsäliiton omistajille tarjolla Ruotsissa valmistettavaa Ingmariinia ja samoin Ruotsissa valmistettavaa Flora-margariinia!

 

Kysyinkin kaikkien kuullen, että miksi Metsä Groupin biotehtaan ruokalassa ei ole tarjolla Valion tuotteita tai edes Suomen ainoan margariinitehtaan eli Bunge Finland Oy:n ravintorasvoja.

 

Esittelijäneitonen lupasi viedä kysymykseni eteenpäin!

 

 

Välitän saman kysymykseni tätä kautta myös Metsäliiton edustajistolle, hallintoneuvostolle sekä hallitukselle:

 

"Mihin toimenpiteisiin aiotte ryhtyä, jotta Äänekosken tehtaan ruokalassa siirrytään Suomessa valmistettuihin voi- ja margariinituotteisiin?"

 

 

-Esko Erkkilä-

Paavon harharetket; osa ensimmäinen

Perjantai 21.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Julkisuudessa kerrotaan, että Paavo Väyrynen on liittynyt erilaisten kommervenkkien kautta Keskustan jäseneksi.

 

Olen menneiden vuosien aikana saanut tutustua Paavoon monissa eri yhteyksissä ja nyt kerron eräästä tapahtumasta:

 

*************

 

Muistelemani tapahtuma liittyy johonkin Paavon presidenttivaalitapahtumaan, jonka hän järjesti Tampereen Yliopistolla.

 

Paavo parkkeerasi autonsa Tampereen Yliopiston pääoven eteen ja sanoin hänelle, että tuo on pomminvarma paikka saada sakko.

 

Paavon mukana oli puolisonsa Vuokko ja Paavo sanoi minulle, että tiedänkö paikan lähistöllä, jossa auton voi parkkeerata ilman sakkopelkoa.

 

Sanoin tietäväni ja Paavo sanoi Vuokolle, että lähdepäs ajamaan auto Eskon kanssa paikalle, jossa ei ole sakotusvaaraa.

 

Ajoimme lähelle Viinikan liikenneympyrää, jossa silloin oli Tampereen Yliopistoa lähinnä oleva ”sakotusvapaa” pysäköintipaikka.

 

Vuokko kertoi, että Helsingissä on nykyisin heidän niin vaikea pysäköidä, kun Paavo ei ole kansanedustaja ja heillä ei ole paikkaa Eduskuntatalon parkkihallissa vaan he joutuvat etsimään auton pysäköintipaikan jostain muualta kuin Eduskuntatalon pysäköintitalosta.

 

Tämä muistelus on eräs osoitus Paavon (ja myös Vuokon) kitsaudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Äänisen aallot" ja "Vanhat toverit"...

Torstai 20.2.2020 - -Esko Erkkilä-

…olivat vuonna 1915 syntyneen Talvisodan, Jatkosodan sekä vielä myös Lapin sodan kokeneelle isälleni huippuhetkiä, joka 1950-luvulla korva tarkkana halusi radiosta kuunnella Lauantain toivotut levyt.

 

”Vanhat toverit” on Kipparikvartetin vuonna 1956 levyttämä kappale, mutta savikiekkoversio siitä taitaa olla jo vuodelta 1928 ja uskonkin, että siihen perustui isäni ihailu kyseistä levytystä kohtaan!

 

”Äänisen aallot” –kappaleeseen minulla liittyy oikein mukava muisto ja siitä jokunen muistelus.

 

Oli joskus 2000-luvun alussa, kun osallistuin Lomalinjat Oy;n matkalle mm. Petroskoihin ja erään yön yövyimme Hotelli Kareliassa melko lähellä Äänisen rantaa.

 

Jossain vaiheessa iltahämärän jo koittaessa melkoinen osa matkaporukastamme kokoontui hotellihuoneeseemme, sillä huonekaverinani oli vilkas kaveri, joka matkan aikana oli hankkinut seurueemme luottamuksen.

 

Huone oli illalla yhdentoista maisemissa täpötäynnä alkusyksyisenä yönä ja Ääninen loiskehti melkein parvekkeemme alapuolella ja silloin seurueemme laulutaitoiset virittivät ”Äänisen aallot”!

 

Sen hetken muistan aina ja olipa se hetki hienoin kokemani ”Äänisen aallot”!

 

Taisimme ottaa juhlahetken kunniaksi muutamat vodkapaukutkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

KUORMA-AUTOILUA VILJAKKALASSA 1930- JA 1940-LUKUJEN TAITTEESSA

Keskiviikko 19.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Tänään julkistan tällä saitilla muistelukirjoitukseni otsikkoaiheesta, jonka olen laatinut vuonna 2001.

 

Muistelukseni oleellinen osa on 1.8.1939 Loimaalla otettu valokuva…

 

 

 

 

…setäni Reino Erkkilän omistamasta kuorma-autosta!

 

Näin juttuni menee:

 

”Setäni Reino Erkkilä Viljakkalan Karhelta omisti 1930-luvulla Chevrolet-merkkisen kuorma-auton puoliksi naapurinsa Viljo Kyhkysen kanssa.  Rahoitusosuutensa ”Letukkaan” hän oli hankkinut vuosina 1934 ja 1935 mm. kuokkimalla uutta peltoa Erkkilän Peräniittuun.  Reino Erkkilä järjesti kylän nuorille miehille kuokkimistalkoita asiaankuuluvine tarjoiluineen ja isänsä Iivari Erkkilä eli vaarini maksoi pojalleen pellon kuokkimisesta.

 

Reino Erkkilä ja Viljo Kyhkynen ajoivat Chervoletillä Lielahdessa sijaitsevalle Enqwist Oy:n paperitehtaalle paperipuuta.

 

Reino Erkkilä osti yksin omistamansa Ford-merkkisen kuorma-auton v. 1938.  Auto maksoi 54.000 markkaa ja hän pystyi maksamaan kauppahinnasta käteisellä 34.000 markkaa.  Enqwist Oy takasi puuttuvan 20.000 markkaa.  Puutavaran ajo oli silloin niin kannattavaa, että Reino Erkkilä maksoi lainansa jo muutaman kuukauden ajojen tienesteillä.  Hyvä kannattavaisuus perustui sille, että kuljetustaksat oli silloin mitoitettu hevospeleille ja koska kuorma-auton kyydissä puuta kulki huomattavasti enemmän, niin ajohommat olivat automiehille rahakkaita.

 

Auto ajettiin Karhelle tammikuussa 1938 Soukon sillalta Karhejärven jäätä pitkin Pirkkalaniemen rantaan.  Koska oli talvi, niin aina yön ajaksi syyläristä laskettiin vesi pois ja aamulla vietiin karjakeittiössä lämmitetty kuuma vesi tilalle.  Vedenajo Erkkilän karjakeittiöstä Pirkkalaniemen rantaan tapahtui hevosella.  Autolla ajettiin paperipuuta Kyrönlahteen ja myös soraa ajettiin ainakin Viljakkalan Harhalassa.

 

Letukasta ei ole valokuvaa, mutta Reino Erkkilän yksin omistamasta toisesta kuorma-autosta, siis Ford-merkkisestä, on oheinen valokuva.

 

Valokuvassa oikealla tummassa puvussa oleva henkilö on Reino Erkkilä ja apukuskin puoleinen henkilö on Aaro Kauppi.

 

Valokuva on otettu elokuun ensimmäisenä päivänä v. 1939 Loimaalla ja valokuvan on laatikkokamerallaan ottanut opettaja Kerttu Tuomi.

 

Kerttu Ala-Jaskara (os. Tuomi) elää edelleen virkeänä 90-vuotiaana Mäntässä. Hän toimi kevätlukukauden loppuun 1939 saakka Viljakkalassa Karhen koululla kolmannen ja neljännen luokkien opettajana.  Tuomi siirtyi kansakoulunopettajaksi Loimaan Torkkalan koululle syyslukukauden 1939 alkaessa ja opettajan muuttokuorma Karhelta Loimaalle kuljetettiin Reino Erkkilän Fordilla.  1930-luvulla oli kansakoulunopettajilla tapana, että lähtevä opettaja sai asua entisen koulunsa asunnossa heinäkuun viimeiseen päivään saakka ja uusi opettaja muutti asuntoon ensimmäisenä päivänä elokuuta. Valokuva on siis otettu muuttokuorman saavuttua Loimaalle ja takana näkyy Torkkalan kansakoulun opettajain asuntolan nurkka.  Kerttu Tuomen, Aaro Kaupin ja Reino Erkkilän lisäksi muuttomatkalla oli mukana Karhen koulun johtajaopettajan Verneri Vuorelaisen tytär, Elvi Vuorelainen joka oli silloin n. 20-vuotias - hän elää nykyisin Tampereella.  Elvi Vuorelainen jäi joksikin aikaa Loimaalle Kerttu Tuomen kaveriksi järjestelemään uuden opettajan tavaroita Torkkalan koululle.

 

Mainittakoon, että ensimmäisen ja toisen luokan opettajana Karhella tuolloin toimi Sylvi Hanhijoki ja koulun johtaja, opettaja Verneri Vuorelainen vastasi viidennen sekä kuudennen luokan opetuksesta.  Verneri Vuorelainen halusi opettaa kolmannelle ja neljännelle luokalle arvostamaansa laskentoa.  Tämän vastapainoksi hän siirsi ylempien luokkien uskonnon sekä lukemisen opettamisen Kerttu Tuomelle – Kerttu Tuomi ei järjestelystä pitänyt ja sanookin nyt, että tämä oli merkittävin syy hänen Loimaalle siirtymiseensä.

 

Kerttu Tuomi viihtyi Torkkalan kansakoululla hyvin ja muistelee Loimaan aikaansa hyvällä.  Taiteilija Alpo Jaakola osti Torkkalan koulun myöhemmin asunnokseen ja taiteensa syntypaikaksi. Torkkalan koulu on tänään Alpo Jaakolan lesken Marja Jaakolan omistuksessa ja siellä toimii professori Alpo Jaakolan Atelierhome, jossa järjestetään erilaisia näyttelyitä sekä taidetapahtumia.  Torkkalan koulu oli rakennettu v. 1894, mutta siellä oli 1939 jo mm. sähkövalo – Karhen koululle sähkö saatiin vasta myöhemmin.

 

Opettaja joutui sota-aikana, sotien välillä sekä sodan jälkeen koville.  Loimaan Torkkalaan sijoitettiin pääasiassa Muolaan siirtolaisia.  Sotien aikana koulupiiriin muutti myöskin inkeriläisiä ja ainakin yksi ukrainalainenkin perhe.  Kerttu Tuomi viihtyi Loimaalla 10 vuotta.

 

Kuva on siis kesältä 1939 ja saman vuoden marraskuun viimeisenä päivänä syttyi Talvisota.

 

Reino Erkkilä joutui sotaan konekiväärimiehenä ja kuorma-auto jäi kotiin Karhelle. Puolustusvoimat halusi kuitenkin kuorma-auton käyttöönsä ja tammikuussa 1940 Vammalan Varikolta saapui Erkkilään kolmen miehen ja yhden hevosen komennuskunta noutamaan Ford-kuorma-autoa Valtion leipiin.  Komennuskunnalla oli eestiläisalkuperäistä bensiiniä mukanaan kaksi 180 litran tynnyrillistä.

 

Komennuskunta ei saanut kylmän kangistamaa Fordia käymään, mutta Erkkilän veljessarjan nuorimmainen eli Leo Erkkilä sai puimakoneen voimanlähteen Wiktor Woiton eli ”porilaisen” käymään ja sen avulla saatiin myöskin Ford käyntiin;  auton takapöyrä nostettiin ylös ja maamoottorista siirrettiin voima remmivedolla siten, että auto lähti käymään !

 

Niemenperän tietä Karhella ei tietenkään talvella 1940 aurattu, joten komennuskunta sai tehdä viikon lapiopelillä lumihommia, jotta kuorma-auto saatiin Soukon sillalle ja siitä eteenpäin auratulle tielle.  Komennuskunnan hevonen yöpyi lapiointiviikon ajan Erkkilän tallissa ja miehet olivat majoittuneena Erkkilään.  Tilan emäntä Edith Erkkilä eli mummuni muonitti komennuskuntaa ja Puolustusvoimat maksoi aikanaan miesten majoittumisen sekä ruokailut.

 

Reino Erkkilä kuoli viisi päivää ennen Talvisodan päättymistä ja hänet on haudattu Viljakkalan sankarihautaan.  Kuorma-auto palasi kevään 1940 aikana sotareissultaan.  Auto oli sodassa saanut kovaa käskyä ja mm. takapyörisssä olleet ketjut olivat hakanneet lavan niin pirstaleiksi, että lava oli uusittava.

 

Bensiiniä ei Talvisodan jälkeen ollut saatavilla ja autoilijoiksi ryhtyneet veljekset Viljo Erkkilä sekä Väinö Erkkilä muuttivatkin Fordin puukaasukäyttöiseksi.  Koska kummallakaan veljeksistä ei ollut kuorma-auton ajoon oikeuttavaa ajokorttia, niin kuljettajaksi palkattiin Aaro Kauppi.

 

Kuorma-autobisnes ei kuitenkaan puukaasuautolla ollut kannattavaa liiketoimintaa, joten veljekset myivät Fordin pois n. puolen vuoden yrittämisen jälkeen.

 

 

***********************

 

 

Tämä muisteluksen on kirjoittanut Esko Erkkilä niiden keskustelujen pohjalta, jotka olen joulukuussa 2001 käynyt setäni Leo Erkkilän sekä puhelimitse opettaja Kerttu Ala-Jaskaran kanssa.  Kiitokset muistelijoille !

 

 

Esko Erkkilä

Ruokomäenkatu 32

33840  TAMPERE”

 

 

******************

 

-Esko Erkkilä-

Pääministeri Juha Sipilän hallitus pelasti Suomen

Tiistai 18.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Osallistun nykyisin vain harvoin julkisuudessa keskustelemaan Suomen poliittisesta tilanteesta, mutta nyt sen joudun tekemään.

 

Nimenomaan ”joudun sen tekemään”, kun kaiken maailman satraapit jopa Keskustan riveistä ovat alkaneet arvostelemaan Juha Sipilän saavutuksia Suomen nostamisessa siihen tilanteeseen, johon Sipilä pystyi maamme nostamaan pääministeriaikanaan.

 

Vankka totuus on se, että ilman Juha Sipilän viime vaalikauden ajan kestänyttä ”nenän valkaisujaksoa” Suomi rypisi nyt vakavassa taloudellisessa ahdingossa.

 

En halua nimetä niitä menneisyyden miehiä, jotka yhä enenevässä määrin piehtaroivat Sipilän mollaamisessa. Heille kaikille on kuitenkin yhteistä se, että Juha Sipilä sivuutti heidät vallankahvasta, kun teki ne välttämättömät toimenpiteet, jotka tarvittiin Suomen nostamiseksi talouden alhosta.

 

Kunnia sille, jolle kunnia kuuluu ja yhä edelleen se kuuluu Juha Sipilälle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervetuloa Kyröläismatkalle Itä-Baltiaan ja Valko-Venäjälle!

Maanantai 17.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Nyt on aika tehdä päätökset ensi kesän matkoista ja omalta osaltani ne olen jo tehnytkin.

 

Aloitamme kesämatkamme Rouvan kanssa, kun matkaamme Italian ”saappaankorkoon” eli Apuliaan ja Basilicaan huhtikuun alussa runsaan viikon matkalle.

 

Seuraavaksi osallistumme Tyrin Kukkamarkkinoille toukokuun puolivälissä – viime vuonna Tyrin reissu jäi väliin ja jotenkin tuntui koko kesän ajan, että jotain jäi puuttumaan.

 

Kesän kohokohtani on heinäkuun alussa toteutettava Kyröläismatka, jonka johtajana toimii hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

Kyseessä on jo 17. Kyröläismatka ja olen osallistunut niille kaikille.

 

Aloitimme Kyröläismatkat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä matkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille Venäjällä, mutta olemme sittemmin reissanneet laajalti Venäjän lisäksi Baltian maissa sekä Puolassa.

 

Nyt tarkoituksemme on käydä Valko-Venäjälle ja siellä Minskissä.

 

 

Kaikki Kyröläismatkat ovat avoinna kaikille ja sen vuoksi kerron tulevasta matkastamme myös tällä saitilla – ilmoittautukaa mukaan!

 

Matkan ohjelma ja hinnat ilmenevät seuraavasta:

 

 

 

 

KYRÖLÄISMATKA ITÄ-BALTIAAN JA

VALKO-VENÄJÄLLE MINSKIIN 6.-10.7.2020 ma-pe (5 pv)       

 

Matkanjohtajana on kenrl Pentti Lehtimäki ja vastuullisena matkanjärjestäjänä

Vihdin Liikenne Oy VL-Matkat, rekisteritunnus 4074/00/Mj Mv.

 

6.7.2020          MAANANTAI

04:00                Lähtö Kyröskosken Shelliltä, ajo Hämeenkyrön kk:n ja Tampereen kautta Helsinkiin.

07:45                Kokoontuminen Helsingin Länsiterminaali 2. etuaulassa, jossa VL-Matkojen edustaja jakaa laivakortit ja antaa matkaohjeet. Hänet tunnistaa VL-Matkat kyltistä. Matkatavarat voidaan sijoittaa Vihdin Liikenne Oy:n sinivalkoiseen bussiin, joka on Länsiterminaali 2:n edessä olevalla pysköintialueella.

08:15                Aamiainen laivan buffet-ravintolassa 8. kerroksessa 1.kattaus.

09:00                Lähtö Eckerö Linen M/S Finlandialla Tallinnaan.

11:15                Saapuminen Tallinnaan ja ajo bussilla tietä nro 2 Paideen ja edelleen Viljandin kautta Latvian Valkaan.

Matkalla käsitellään suomalaisten vapaussotilaiden muodostaman

Pohjanpoikien Rykmentin taisteluja Valkan alueen. Ostosaikaa Valkassa (SuperAlko).

Matka jatkuu Viron puoleista rajaa Latvian rajalle Apeen, josta ajo Aluksnen kaupunkiin, jonka suomalaiset valtasivat Viron vapaussodassa. Käynti Bejan kylässä, jossa suomalaiset kärsivät raskaan tappion. Kukkien lasku suomalaisten haudalle.

Ajo Balvin kaupungin kautta Reszekneen. Kaupunki on nykyisin liikenteellisesti merkittävä, sillä se on Pietari-Varsova ja Moskova-Riika -rautateiden risteyskohdassa. Rezekne on hyvin vanha.

Noin tuhat vuotta sitten se oli itämerensuomalaisten  asuma-alueen itärajalla.   

Majoittuminen Kolonna Hotel Rezekneen.

Osoite: Brīvības iela 2, Rēzekne, LV-4600, Latvia. Puh.: +371 64 607 820.

20:00                Illallinen hotellissa.

 

7.7.2020          TIISTAI              

07:00                Aamiainen hotellissa.

08:00                Lähtö hotellista ja ajo Daugavpilsiin (suom. Väinänlinna), joka on Latvian toiseksi suurin kaupunki.

Se sijaitsee lähellä Valko-Venäjän ja Liettuan rajaa.

Ajo Liettuaan Ignalinan lakkautetrun ydinvoimalaitoksen kautta. Se oli ainoa Neuvostoliiton aikana Baltiaan rakennettu ydinvoimala vuonna 1983 ja toimi itsenäisessä Liettuassa vuoteen 2009.  

14:00                Ajo Utenan kautta Vilnaan. Kiertoajelu Vilnassa.  

18:00                Majoittuminen Panorama Hotelliin.

Osoite: Sodu str. 14, Vilnius 02100, Liettua. Puh.: +370 5 233 8822.

19:00                Illallinen hotellissa. Omatoimista vapaata aikaa.

                         

8.7.2020          KESKIVIIKKO

07.00                Aamiainen hotellissa.

08:00                Lähtö Minskiin Valko-Venäjälle. Mukana liettualainen suomenkielinen opas.           

                          Saapuminen rajalle. Rajanylitys Valko–Venäjälle. Ajo Minskiin, johon tutustutaan oppaan johdolla bussilla ja kävellen. Tarkempi ohjelma annetaan myöhemmin.

14:30                Lounas Minskissä, ravintola Zaslonausissa. Lounaan jälkeen tutustuminen Minskiin jatkuu. Ostosaikaa.

17:00                Paluulähtö Minskistä. Ajo Liettuan raja-asemalle. Rajanylitys ja paluu hotelliin Vilnassa.

9.7.2020          TORSTAI

07:00                Aamiainen hotellissa.

08:00                Lähtö hotellista ja ajo Ukmergen kautta Utenaan. Tutustuminen kaupunkiin.

Matka jatkuu Kupiskisin kautta Skapiskisiin, jossa lasketaan kukkalaite Suomen Kaartin haudalle. Vuonna 1863-4 tautiepidemia surmasi 650 tuhannesta kaartilaista, joista joukkohaudassa lepää 220.   

                          Ajo Birzaihin, josta lyhyen kiertoajelun jälkeen lähdetään Latvian rajalle ja edelleen Bauskasiin.

                          Ajo Riika ohittaen suomensukuisten liiviläisten muinaiselle asuntoalueelle Siguldaan. Nykyinen Sigulda on Latvian merkittävin urheilu- ja retkeilykeskus. Alue on kaunista luonnonsuojelualuetta.

 

 

19:30                Majoittuminen Siguldassa Spa-hotelli Ezeriin***.

Osoite: Ezeri, Sigulda, Siguldas pagasts, LV-2150, Latvia. Puh.: +371 67 973 009.

20:00                Illallinen hotellissa.

 

10.7.2020        PERJANTAI     

07:00 alk.         Aamiainen hotellissa.

08:00                Huoneiden luovutus. Lähtö hotellista ja käynti Turaidan linnassa, Gutmannin luolassa ja

Turaidan Ruusun haudalla, jotka ovat merkittäviä kohteita suomensukuisten liiviläisten historiassa.

 09:00               Ajo Via Baltica tielle ja kohti Tallinnaa. Pysähtyminen Saulgrastissa Liettuassa, jossa jatkosodan aikana tuhoutui Saksasta siirtolennolla ollut suomalainen pommikone. Onnettomuudessa sai surmansa

4 suomalaista sotilasta. Kukkien lasku muutama vuosi sitten paljastetulle muistomerkille.

                          Ajo Latvian ja Viron rajalle Iklaan.

11:30                Lounas Iklassa. Käynti raja-alueella olevassa Super-Alkossa,

jossa hintataso on alhaisin Pohjois-Euroopassa.

13:30                Ajo rantatietä Häädemeesten pitäjään,

jossa 1800-luvulla rakennettiin lähes 200 valtamerikelpoista laivaa. 

15:00                Ajo Pärnun kautta Tallinnaan. Lyhyt kiertoajelu.

17:15                Saapuminen Tallinnan satamaan. Ostosaikaa satamassa.

17:45                Bussin laivaus. Matkatavarat ja ostokset voidaan jättää bussiin laivamatkan ajaksi lukuun ottamatta mahdollisia alkoholiostoksia. Huomioithan tullin määräykset*.

19:00                Buffet-illallinen lisämaksusta 25 € /hlö.

19:30                Lähtö Tallinnasta Tallink Siljan M/S Megastarilla Helsinkiin.

21:30                Saapuminen Helsingin Länsisatamaan.                                                           

22:00                Ajo Tampereen kautta Kyröskoskelle, jonne saavutaan noin 00:30.

 

Matkan hinta 660 € /hlö 2-hengen huoneessa mikäli osallistujia on vähintään 30.

1-hengen huoneen lisämaksu on 98 € /hlö.

 

 

Hintaan  sisältyy:

                          - edestakainen laivamatka kansipaikoin välillä Helsinki-Tallinna ja aamiainen laivalla menossa

                          - 4 yötä ohjelmassa mainituissa hotelleissa aamiaisilla

                          - ohjelmassa mainitut muut ruokailut (3 illallista, 2 lounasta)

                          - matkanjohtajan palvelut ja opaspalvelut

                          - kuljetukset Vihdin Liikenne Oy:n turistibussilla

                            Valko-Venäjän viisumi ja rekisteröinnit

                          - sisäänpääsymaksut käyntikohteisiin

 

Hintaan ei sisälly:

                          - alkoholijuomia aterioilla

                          - laskutuslisää 5 €/lasku

                          - matkavakuutusta

                          - buffet-illallinen paluumatkalla laivassa

 

Suosittelemme sellaisen matkavakuutuksen hankkimista, joka sisältää peruutusturvan sairauden sattuessa.

*Tullin määräysten mukaisesti EU:sta tuotujen alkoholijuomien verovapauden edellytyksenä on niiden kuljettaminen henkilökohtaisesti maihin käsimatkatavarana.

HUOM: MATKALLE MUKAAN VOIMASSAOLEVA PASSI TAI VIRALLINEN POLIISIN MATKUSTUSTA VARTEN MYÖNTÄMÄ HENKILÖKORTTI!

MUUTOKSET AIKATAULUISSA OVAT MAHDOLLISIA. VIHDIN LIIKENNE OY PIDÄTTÄÄ OIKEUDET VASTAAVIIN MUUTOKSIIN.

 

Ystävällisin terveisin,

Pentti Lehtimäki, Vihdin Liikenne Oy/ VL-Matkat

 

Albertinkatu 22 – 24 A 2, 00120 Helsinki,

puh. 09 – 444 77 4, e-mail: myynti@vihdinliikenne.fi

Matkajärjestelyitä hoitaa: elise.varik@vihdinliikenne.fi

 

-Esko Erkkilä-

Suomi-rata pitää linjata nykyisen pääratalinjauksen mukaisesti!

Sunnuntai 16.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi rautatieliikenne pitäisi alkaa jo vuonna 2036.

 

Esillä on kaksi linjausvaihtoehtoa eli nykyistä ratalinjaa kehitettäessä matka-aika Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle mahdollistaisi matka-ajaksi noin 80 minuuttia ja kokonaan uusi ratalinjaus merkitsisi nopeimmillaan noin 60 minuutin matka-aikaa.

 

Rautatiealueen pakkolunastuksen kokeneena kannatan nykyiseen ratalinjaukseen tukeutuvaa linjausta.

 

Kantaani tukee se, että Hämeenlinnan ja Riihimäen alueet jäisivät uuden ratalinjauksen ulkopuolelle ja se ei ole mielestäni oikein.

 

Tutkimusten mukaan nykyisin Tampereen ja Helsingin välisten junavuorojen matkustajamääristä Hämeenlinnaan ja/tai Riihimäelle päätyy tai alkaa peräti 64 prosenttia!

 

Mittavat pakkolunastukset parhaimmilla Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan viljelyalueilla ja monen maakunnan nyt viihtyisillä asumisalueilla tapahtuvat pakkolunastukset tuhoaisivat maamme huoltovarmuutta, maatalouselinkeinon harjoittamista, väestön viihtyvyyttä ja merkitsivät suurta ekologista katastrofia.

 

 

Nyt järki käteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, mutta ymmärrettävää, että myös Pirkan Hiihto joudutaan peruuttamaan!

Lauantai 15.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Maaliskuun ensimmäinen viikonvaihde on perinteisesti ollut se ajankohta, jolloin Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärven Teivoon hiihdetään.

 

Matkaan Pirkan Hiihdolle kertyy 90 kilometriä ja seitsemän kertaa tuon hiihdon suorittaneena totean, että jokainen kilometri on todellinen.

 

Valitettavasti nyt on jouduttu toteamaan, että lumitilanteen vuoksi Pirkkaa ei tänä vuonna pystytä suorittamaan!

 

Olen hiihtänyt nuo seitsemän Pirkaani harvakseltaan, sillä hiihtoni ajoittuvat viidelle vuosikymmenelle – kaksi kertaa 1960-luvulla ja sen jälkeen kerta per vuosikymmen 1970, 1980, 1990 ja kaksi kertaa 2000-luvulla!

 

Minulle Pirkka oli jatkoa niille Finlandia Hiihdoille, jotka suoritin helmikuun viimeisenä viikonvaihteena!

 

Parhaiten mieleeni ovat jääneet ne kaksi ensimmäistä Pirkkaani – ensimmäinen vuonna 1967 ja toinen 1968.

 

Ensimmäisellä kerralla sippasin oikein kunnolla 55 kilometrin jälkeen eli Kyröskoskella ja miestä lappasi ohitseni tuon viimeisen 35 kilometrin aikana oikein roppakaupalla.

 

Seuraavana vuonna otin opikseni ja hiihtelin hiljakseen tuon ensimmäiset 55 kilometriä ja olipa mukava ohitella väsyneitä kanssahiihtäjiä Kyröskosken ja Teivon välillä – kukaan ei päässyt tuolle välillä ohitseni.

 

Ensimmäisen Pirkkani maali oli muuten Tampereen Mustalahdessa ja siitä piti kävellen taivaltaa saunomaan Tampereen Uimahalliin – historiaa sekin.

 

 

 

Pirkan Hiihdon järjestäjille on annettava pienoinen muistutus siitä, että jokaisella Pirkan Hiihdolla on täsmälleen samanlainen osanottajamitali eli mitalista ei ilmene se vuosi, jolloin Pirkka on hiihdetty.

 

Tässä asiassa Finlandia Hiihto päihittää

Pirkan Hiihdon 10 – 0!

 

 

************************

 

Olen havainnut, että Pirkan Hiihto on yhä edelleen kaikkien viljakkalalaisten ja hämeenkyröläisten nuorten miesten kypsyyskoe, sillä kaikkien heidän on ainakin kerran hiihdettävä Pirkka!

 

Vielä se Pirkan kokemuksistani, että taisi olla joskus 1970-luvulla, kun ensimmäisen kerran jouduin toteamaan, että naishiihtäjät jättivät minut kuin ”nalli kalliolle” Pirkan Hiihdossa – sen jälkeen se onkin ollut tavanomaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Huolestuttavaa, kun YTK:n jäsenten työttömyys on lisääntynyt

Perjantai 14.2.2020 - -Esko Erkkilä-

”Loimaan kassana” tunnettu YTK eli Yleinen työttömyyskassa on perustettu vuonna 1991 ja se aloitti toimintansa vuonna 1992.

 

Ammattiyhdistysliikettä karttavana ja sen toimintatapoja vierastavana liityin Loimaan kassaan heti sen alusta alkaen, sillä halusin turvata työsuhdeturvani työsuhteeni mahdollisesti päättyessä – työsuhteeni eduista en ole koskaan tarvinnut minkäänlaista ”edusmiestä”!

 

Näin jälkeenpäin katsellen liittymiseni Loimaan kassaankin oli tarpeetonta, sillä yli nelikymmenvuotisen työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä.

 

YTK:n jäsenmäärä on kasvanut joka vuosi ja se kertoo, että työelämässä olevat vierastavat sekä karttavat lakkoherkkää ja suomalaista yhteiskuntaa jäytävää ammattiyhdistysliikettä.

 

Nyt YTK:lla on 440.000 jäsentä.

 

****************

 

YTK:n jäsenet ovat se ydinjoukko, joka pitää suomalaisen talouselämän pyörimässä ja tekee kaikkensa, että kaikilla menisi hyvin. YTK:n jäsenet eivät ole ay-liikkeen lakkokenraalien määräiltävissä, vaan he rakentavat parempaa Suomea.

 

Helmikuun 10. päivä YTK kertoi julkisuuteen ikävän uutisen nykyisen hallituksen toimintapolitiikalle, kun se totesi, että käänne suurempaan työttömyyteen työmarkkinoilla on tosiasia.

 

YTK:n kertomaan on suhtauduttava vakavasti, sillä juuri YTK:n jäsenet ovat niitä palkollisia, joiden osuus ja vastuullisuus maamme taloudellisesta hyvinvoinnista on suurin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Harmillista, että Finlandia-hiihto joudutaan perumaan!

Keskiviikko 12.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenlinnan Katumajärveltä alkanut ja Lahden hiihtostadionille päätynyt Finlandia-hiihto hiihdettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974.

 

Järjestäjät tekivät viime maanantaina päätöksen, että heikon lumitilanteen vuoksi vuoden 2020 Finlandia-hiihto joudutaan perumaan.

 

Liityin Finlandia-hiihtäjien joukkoon vuonna 1979 ja pysyttelin tuossa joukossa tasan kolmekymmentä vuotta, sillä hiihdin viimeisen Finlandia-hiihtoni vuonna 2008.

 

Alkuperäisestä Finlandia-hiihdosta eli Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille jouduttiin luopumaan 1990-luvulla ja sen jälkeen Finlandia-hiihto on toteutettu paikallisena Lahden ympäristössä.

 

Muistelen kaiholla Hämeenlinnasta Lahteen etenevästi hiihdettyjä Finlandia-hiihtoja, sillä mielestäni vain ne ovat todellisia Finlandia-hiihtoja.

 

On kuitenkin selvää, että nykypäivänä ei aito Finlandia-hiihto ole enää mahdollinen, sillä matkalla olevat järvet lainehtivat vapaina vielä helmikuussakin.

 

 

******************

 

 

Parhaiten mielessäni on vuoden 2001 Finlandia-hiihto, sillä olin sitä ennen ollut vain vajaat kolme kuukautta aikaisemmin eturauhassyöpäleikkauksessa!

 

Hiihdin kaikki kolmekymmentä Finlandia-hiihtoani varsin pienellä ennakkoharjoittelulla, mutta siitä pidin huolen, että harjoittelukilometrejä kertyi kuitenkin yli sata – kolmensadan harjoittelukilometrin Finlandia-hiihtoni olivat yhtä juhlaa!

 

 

 

Tässä osa mitalikokoelmastani ja on siellä lähes kaikki Finlandia-hiihdoistani saamani mitalitkin!

 

 

En kadehdi Finlandia-hiihdon järjestelykomitean puheenjohtajan ja entisen kauppakumppanini Esko Saaren tilannetta, kun nyt joutuu johtamaan niitä järjestelyjä, joita Finlandia-hiihdon peruuntuminen aiheuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Omakanta; paljon hyvää, mutta onko jo liikaakin tarpeetonta tietoa?

Tiistai 11.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Kanta-palvelut on suomalainen potilastietojen, lääkereseptien ja terveydenhuollon suostumusten ja kieltojen tiedonhallintapalvelu, jota ylläpitää Kansaneläkelaitos eli Kela. Kanta tuottaa digitaalisia palveluita, joiden käyttäjiä ovat kansalaiset, apteekit, terveydenhuolto ja sosiaalihuolto.

 

Omakanta-palvelun kautta pääsee tarkastelemaan omia terveystietoja ja esimerkiksi viimeaikaisia rokotuksia. Palvelu vaatii kirjautumisen.

 

Omakantaa pääseminen tapahtuu parhaiten pankkitunnuksilla, mutta toki muitakin kirjautumismahdollisuuksia on!

 

Olen ollut laiska käyttämään Omakanta-palveluja, sillä kävin siellä eilen ja totesin, että edellisen kerran kävin Omakannassa vuonna 2018!

 

Kuluneen kahden viikon aikana olen viettänyt aikaani lasareteissa 8 päivää niistä neljästätoista päivästä, jolloin alkoi sairaalajaksoni ja on selvää, että nyt kahden viikon ajalta Omakantaani on kertynyt melkoinen tietomäärä.

 

Hyvää on se, että terveydenhoitohenkilöstö joutuu kirjaamaan tietokantaani kaikki hoitotoimenpiteensä, mutta näin ”terveenä sairastavan” vinkkelistä joutuu kysymään, että miten paljon nuo kirjaamiset vievät aikaa todellisilta hoitotoimenpiteiltä!

 

No, parempi näin kuin se, että hoitotoimenpiteitä ei kirjattaisi asiakkaan itsensäkin näkemiksi!

 

 

Kannustan jokaista käymään omassa Omakannassaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vastuutonta toimintaa!

Maanantai 10.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen viime päivät seurannut vain pinnallisesti kotimaista työmarkkinaelämää, mutta surkealta se näyttää!

 

Lakkoja, lakkoja ja lakonuhkia toisensa jälkeen!

 

Se on varmistunut, että ammattiyhdistysliikkeellä ei ole pienintäkään vastuuta suomalaisten hyvinvoinnista.

 

On paikallaan tälläkin foorumilla kysyä, että miten ammattiyhdistysliike voi olla sellaista yleishyödyllistä toimintaa, jotta sitä tuetaan mm. verohelpotuksin!

 

Onneksi en yli nelikymmenvuotisen työurani aikana päivääkään kuulunut ammattiyhdistysliikkeeseen vaan hoidin työttömyysturvani loimaalaisen Yleinen työttömyyskassa YTK:n kautta.

 

Turhaan muuten maksoin sen silloisen vuosimaksun eli suuruusluokaltaan 60 euroa per vuosi, sillä en ollut päivääkään työttömänä!

 

Positiivisena piirteenä suomalaisessa työmarkkinakentässä on nyt se, että työnantajatahot ovat alkaneet julistaa työpaikoille työsulkuja eli työntekijöitä ei päästetä työpaikoille pahiten saastuneilla työpaikoilla.

 

Tätä lakkoilua lisää, niin saadaan hävitettyä viimeisetkin siemenperunat siitä suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka Juha Sipilä pystyi hallituskaudellaan luomaan!

 

-Esko Erkkilä-