On Suomen etu, että Juha Sipilän luoma yritysmyönteisyys jatkuu myös Katri Kulmunin aikana!

Sunnuntai 15.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomen pääministerinä Juha Sipilä nosti Suomen taloudellisesta suosta ja hänen johdollaan Suomi saatiin kuntoon.

 

 

Kansa ei kuitenkaan osannut arvostaa Sipilän työtä ja sen vuoksi hän toteutti toimintalinjaansa ”Tulos tai ulos” ja luopui Keskustan puheenjohtajuudesta.

 

 

Uudeksi puheenjohtajaksi valitsimme Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa 7.9.2019 Kouvolassa Katri Kulmunin.

 

 

Sipilä ehti johdatella Keskustan Antti Rinteen hallituksen johtavaksi puolueeksi ja siellä Keskusta sai taloudellisen ohjauksen kannalta kaksi keskeisintä ministerinpostia eli valtiovarainministerin sekä elinkeinoministerin pestit.

 

 

Mika Lintilä valtiovarainministerinä on mies paikallaan ja Keskustan puheenjohtajavalinnan jälkeen Katri Kulmuni on osoittanut pätevyytensä elinkeinoministerinä ja Juha Sipilän perinnön vaalijana.

 

 

Kulmuni kertoi eilen julkisuuteen, että hän haluaisi kasvattaa pienten ja keskisuurten yritysten lainojen valtiontakausta 80 prosenttiin.

 

 

Minä ja kaikki Suomen talouskasvusta huolta pitävät arvostamme Kulmunin linjausta, sillä se loisi maamme yritysmaailmalle nykyistä paremmat toimintaedellytykset ja siten mahdollistaisi myös hallituksen muille tavoitteille vankan pohjan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S/S Elias Lönnrot ja M/S Elias Lönnrot

Perjantai 13.9.2019 - -Esko Erkkilä-

S/S Elias Lönnrot oli siipiratashöyrylaiva, joka vuonna 1865 aloitti henkilöliikenteen Pyhäjärvellä, siirtyi vuonna 1876 Näsijärvelle ja vuonna 1890 Keurusselälle.
 
 
Vaiherikas siipirataslaivan taival päättyi vuonna 1926, jolloin se romutettiin.
 
 

 
 
Alkuperäisen Elias Lönnrotin replika M/S Elias Lönnrot valmistui vuonna 1986 ja sain olla sen kyydissä 12.8.2019, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet osallistuivat sillä tehdylle pienelle risteilylle Keurusselällä.
 
 
 

 
   
 
 

 
 

 
 

 
 

 
 
 

 
 

 

 
 

 
 

Ulkokannella oli hyvin tilaa ja monelta jäivät huomaamatta alhaalla olevat viihtyisät…

 
 
 

 
 

…Eliaksen salonki sekä…

 
 
 

 
 

…Kapteenin salonki joihin molempiin risteilyasiakkailla oli vapaa pääsy.

 
 
 

 
 

Eliaksen salongista saattoi lähietäisyydeltä seurata lasin takaa, kun siipirattaat kuljettivat laivaa eteenpäin.

 

 

Varmistin kapteenilta, että siipirattaiden lisäksi laivassa ei ole tavanomaisia potkureita.

 
 
 

 
 

Kiitokset kapteenille mukavasta risteilystä, jota mielelläni suosittelen myös lukijoilleni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirja suoraselkäisestä valtiomiehestä!

Keskiviikko 11.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Tein Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7.9.2019 yhden kirjallisen hankinnan ja se oli tietokirjailija Risto Uimosen pääministeri Juha Sipilästä kirjoittama kirja ”Tulos tai ulos”!

 

 

 

 

 

”Tulos tai ulos” –kirja on melkoinen järkäle, sillä siinä on yli 500 sivua.

 

 

 

 

 

Hankintaani saattoi hieman edesauttaa, että sain kirjaani Juha Sipilän henkilökohtaisen omistuskirjoituksen ja myös kirjailija Risto Uimonen raapusti nimensä Sipilän nimen alle.

 

 

 

 

 

 

Kouvolan jäähallin juoksuradalla sijainneella myyntipisteellä Risto Uimonen myhäili tyytyväisenä, sillä niin monen puoluekokousedustajan laukkuun tai reppuun sujahti tuo varmasti mielenkiintoinen teos.

 

 

Näitä rivejä kirjoittaessani olen lukenut vasta Risto Uimosen kirjoittaman osion ”Lukijalle”, mutta jo se lupaa paljon!

 

 

 

 

 

Myös kirjan päähenkilö vaikutti kovinkin tyytyväiseltä siihen kaikkeen, jota Suomessa saatiin aikaan hänen pääministerikaudellaan!

 

 

Myös minä olen tyytyväinen siihen, että Juha Sipilän johdolla ”Suomi saatiin kuntoon”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kiersin kamerani kanssa Kouvolassa kuvaten keskustalaisia!

Tiistai 10.9.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

Olin virallinen kokousedustaja Kouvolassa 7.9.2019 järjestetyssä Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa.

 

 

Minut tuntevat tietävät, että minulla on melkein aina mukanani kamera ja niin myös tuolloin Kouvolassa.

 

 

Politiikassa toimivat henkilöt ovat kiitollisia kuvattavia, sillä he kaikki suhtautuvat kuvaajiin suurella arvonannolla!

 

**************

 

Seuraavassa sekalaisessa järjestyksessä tunnettuja ja minulle tuttuja henkilöitä, joita tapasin Kouvolan Lumon Areenalla eli Kouvolan jäähallilla, sillä siellä järjestettiin Keskustan ylimääräinen puoluekokous.

 

 

 

 

 

Kokouksen puheenjohtaja Markku Pakkanen ja Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen.

 

 

 

 

 

Aina hymyilevä Anu Vehviläinen

 

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä - mies paikallaan (jo toisessa hallituksessa)!

 

 

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtajat (molemmat sitä vielä kuvanottohetkellä) Hannakaisa Heikkinen ja elinkeinoministeri Katri Kulmuni.

 

 

 

 

 

Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, puolustusministeri ja tässä vaiheessa puheenjohtajaehdokas Antti Kaikkonen sekä Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä.

 

 

 

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ja Keskustanuorten tamperelainen puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen.

 

 

 

 

 

Valtiosihteeri Tuomo Puumala

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Savola

 

 

 

 

 

Lähes 2.800 osanottajan kokousta johti puheenjohtajana Markku Pakkanen

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti

 

 

 

 

 

Opiskelukaverini kunnallisneuvos, agrologi Antti Hietaniemi Perhosta.

 

 

 

 

 

Karjala Liiton puheenjohtajana sekä MTK:n johtokunnassa toimiva Pertti Hakanen.

 

 

 

 

 

Viime toukokuussa ministerin arvonimen saanut Sirkka-Liisa Anttila ja valtiopäiväneuvos Jukka Vihriälä. Olen tuntenut nykyisen valtiopäiväneuvoksen jo 1970-luvulta saakka, jolloin hän toimi alkutuotannon neuvojana Osuusteurastamo Itikassa Seinäjoella ja minä vastaavasti samalla alueella Rehuraisio Oy:n myyntimiehenä.

 

 

 

 

 

Kokouksessa Keskustan varapuheenjohtajaksi valittu kansanedustaja Petri Honkonen ja…

 

 

 

 

 

…hänen kanssaan tiukan kisan käynyt kansanedustaja Mikko Kärnä!

 

 

 

 

 

Äänestin Juha Sipilää Keskustan puheenjohtajaksi jo Rovaniemen puoluekokouksessa vuonna 2012 ja olen tehnyt samoin myös kaikissa sen jälkeen järjestetyissä puoluekokouksissa. Nyt Juha luovutti Keskustan puheenjohtajuuden…

 

 

 

 

 

…Katri Kulmunille!

Toivon, että voimme antaa Katrille kiitokset jo seuraavassa Keskustan puoluekokouksessa Vantaalla syntymäpäivänäni 7.6.2020!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain pitää ankkuripuheenvuoron Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7.9.2019

Maanantai 9.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä agribisneksessä mukana yli 40 –vuotta ja on luonnollista, että silloin en voinut olla politiikassa aktiivinen toimija – uskontoon, pankkipolitiikkaan sekä puoluepolitiikkaan liittyvät asiat olivat käytännössä minulta poissuljettuja työelämäni aikana vaikka kukaan ei niin määrännytkään.

 

 

Tuo ylläkerrottu taustatieto selittää sen, että olen osallistunut Keskustan puoluekokouksiin vain Rovaniemellä, Turussa sekä Sotkamossa ja toissapäivänä nyt ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa. Kaikissa noissa olen ollut virallinen kokousedustaja eli olen voinut käyttää puheenvuoron kokoussalissa. Noiden puoluekokousten lisäki piipahdin myös Lahden puoluekokouksessa, mutta siellä olin vain kuuntelija.

 

 

Sain Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana aikoinaan virallisen puoluekokousedustajan mandaatin Sotkamon puoluekokoukseen vuonna 2018 ja sama mandaatti oli minulla käytössä myös nyt Kouvolassa.

 

 

Keskustan Kouvolan puoluekokouksessa virallisia ja äänivaltaisia edustajia oli n. 1.700 ja heistä ainoastaan 161 käytti virallisen puheenvuoron – olin yksi heistä!

 

 

Satuin jättämään puheenvuoropyyntöni niin myöhään, että sain käyttää yleiskeskustelun viimeisen puheenvuoron.

 

 

 

 

 

Kutsuin puheenvuorossani puheenvuoroani ”ankkuripuheenvuoroksi” ja sillä on mielestäni vankat perusteet – kukaan ei kyseenalaistanut kehittämääni termiä.

 

****************

 

Me tamperelaiset saimme käyttää kolme viimeistä puheenvuoroa – ankkuripuheenvuoroa, sillä…

 

 

 

 

 

…minua ennen puheenvuoron käytti…

 

 

 

 

 

 …Jouni Ovaska ja...

 

 

 

 

…häntä ennen Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen!

 

 

****

 

 

Puheiden valmistelu on minulle ”tervanjuontia”, sillä monesti valmistelen merkkipäivien onnittelupuheenikin vasta, kun olen saapunut päivänsankarin parkkipaikalle!

 

 

 

 

 

Näin kävi taas kerran ja tässä näette iskusanaliuskani, johon tukeuduin puheenvuorossani Keskustan ylimääräisessä puoluekokouksessa Kouvolassa 7.9.2019!

 

 

 

 

Voitte katsoa puheenvuoroni myös tästä linkistä

 

 

https://youtu.be/SBdiFxqNdk4

Jos videotallenne ei avaudu tästä, on sama seitsentuntinen videopätkä katsottavissa minun fb-sivuiltani sekä Keskustan nettisivuilta!

 

Puheeni alkaa seitsentuntisen videotallenteen kohdasta 4.34.10 ja päättyy kohtaan 4.35.27!  Jouni Ovaskan ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen puheenvuorot ovat välittömästi edelläni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puoli seitsemän 3.9.2019: Mikko Alatalo

Sunnuntai 8.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Puoli seitsemän on ”Hyväntuulinen asiaohjelma”, joka tulee televisiosta aina ”puoli seitsemältä”.

 

 

Satuin katsomaan kyseisin ohjelman loppuosan tiistaina 3.9.2019 ja kukas tuttu henkilö siellä olikaan Mikko Kekäläisen ja Irmeli Alatalon haastateltavana – no, Mikko Alatalohan siellä.

 

 

Tunnen Mikko Alatalon poliittisen puolen kohtuullisen hyvin, mutta olipas hieno taas kerran nähdä se valtava monipuolisuus, joka Mikkoon liittyy.

 

 

Kuusitoista vuotta kansanedustajana on saavutus johon vain harva kykenee, mutta kaikki se sitä ennen tapahtuneet Mikon meriitit ovat jotain aivan käsittämätöntä.

 

 

Nyt Mikko on luomassa taas uutta menestystarinaansa, kun hän on siirtynyt politiikasta pois - toki Tampereen kaupunginvaltuuston jäsenyys Mikolla edelleen on.

 

 

Olin sohvalla ja nautin, kun myös Mikko selvästi nautti uudesta roolistaan tai oikeastaan vanhasta roolistaan muusikkona.

 

 

 

 

 

Muutama kuva siitä jutteluhetkestä, jossa toimittajat Mikko Kekäläinen ja Irmeli Alatalo saivat nauttia Mikkoa haastatellessaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Television ruudulta ottamani valokuvat eivät ole studiotasoisia, mutta Mikon asenne niistä kai kuitenkin ilmenee!

*************

 

Arvostan korkealle, että muutama päivä sitten Mikko soitti ja pyysi puhelinnumeroani uudelleen, sillä hänellä oli kännykkänsä muistista hävinnyt kaikki kavereiden puhelinnumerot!

 

 

Saan siis edelleen kuulua Mikon kaveripiiriin!

 

*****************

 

Jos et sattunut seuraamaan Mikon juttutuokiota ”Puoli seitsemän” –ohjelmassa, se säilyy Yle Areenassa vielä vajaan vuoden ja sen löytää, kun googlaa ”Mikko Alatalo televisiossa 3.9.2019”!

 

 

Kannattaa katsoa ja nauttia!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Isokenkäisten isoja, pieniä ja siroja kenkiä Juupajoella

Lauantai 7.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Juupajoki on pieni itsenäinen kunta koillis-Pirkanmaalla ja siellä sijaitsee Suomen ainoa kenkä- ja nahkamuseo eli Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo.

 

 

Sain tutustua tuohon mielenkiintoiseen museoon 12.8.2019, kun me Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenet retkeilimme ”Pitkin poikin Pirkanmaata" ja eräänä kohteenamme oli tuo museo.

 

 

 

 

Museo toimii jo vuonna 1894 perustetun nahkatehtaan alueella Juupajoen Korkeakoskella.

 

 

 

 

 

Tehtaalla sinällään on värikäs historia ja se kuului mm. Emil Aaltosen omistukseen vuodesta 1926 alkaen. Emil Aaltosen muotokuvaveistos on kunniapaikalla museossa. Pientä fiksausta veistos kaipailee.

 

 

 

 

 

Koskenjalan nahkatehtaalla on harvinaisen komea liikemerkki!

 

 ******************

 

 

Koskenjalan kenkä- ja nahkamuseo valitsee vuosittain merkittävien suomalaisten joukosta henkilön, jolta he pyytävät lahjoittamaan museon kokoelmiin oman kenkäparinsa.

 

 

 

Seuraavassa muutamia ”isokenkäisiä”, jotka ovat lahjoittaneet museon kokoelmiin kenkänsä:

 

 

 

 

 

Puhemies Riitta Uosukainen oli ensimmäinen, joka vuonna 1997 lahjoitti museolle kenkänsä.

 

 

 

 

 

Päivi ja Paavo Lipponen ovat lahjoittaneet kuvan vihkikengistään vuodelta 1998.

 

 

 

 

 

Tarja Halosen vaalikampanjakengät vuodelta 2001.

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäen kengät ovat museossa vuoden 2002 kenkinä.

 

 

 

 

 

Jutta Urpilaisen kengät vuodelta 2009.

 

 

 

 

 

Viime vuoden kengät on museolle lahjoittanut Aira Samulin.

 

 

 

 

 

 

Tämän vuoden kesäkuussa museolla paljastettiin vuoden 2019 kengät ja niiden omistajana on ollut Jorma Uotinen!

 

 

 

Kannattaa poiketa Juupajoella kenkä- ja nahkamuseossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaista ruokaa myös "Suomalaisen ruuan päivän" jälkeen!

Perjantai 6.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Suomalaisen ruuan päivä oli 4.9.2019, mutta kun meillä on suomalaisen ruuan päivä 365 päivänä vuodessa, vietimme suomalaisen ruuan päivää myös eilen!

 

 

Valmistauduimme eilen Rouvan kanssa Viljakkalan Seurojentalolla ensi lauantaina eli 7.9.2019 järjestettävään ” Läheltä Sinulle” –tapahtumaan ja sen merkeissä riitti paljon puuhaa.

 

 

 

 

 

Porkkanat onnistuivat tänä kesänä hyvin ja esimerkiksi porkkanakärpäsen vioittumisia löysimme vain yhdestä porkkanasta!

 

 

 

 

 

Jyrsijät ovat yleensä melkoinen ongelma punajuurikasvustoissa, mutta nyt jyrsijöistä ei ole pienintäkään havaintoa.

 

 

 

 

 

Palsternakka alkaa kasvamaan kokoa vasta nyt, mutta mukavasti se on kasvanut kokoa jo nyt. Veikkaan, että Rouvan palsternakkaa riittää vain nopeimmille!

 

 

 

 

 

Varsiselleri tulee olemaa haluttu myyntiartikkeli Läheltä Sinulle –tapahtumassa.

 

 

 

 

 

Lehtikaali on meillä tänä vuonna hyvin rajallinen myyntiartikkeli, mutta ”ans kattoo ens vuonna”!

 

 

 

 

 

Kurpitsat ovat kasvaneet hyvin ja jos aurinkoisia säitä riittää, niin…!

 

 

 

 

 

Blue Congo –peruna taitaa taas loppua ennen Läheltä Sinulle –tapahtuman päättymistä!

 

 

 

 

 

Luumusato on kohtuullinen, mutta ei lähellekään sitä ennätysvuotta, jolloin saimme näistä samoista puista/pensaista 350 kiloa luumuja!

 

 

On tämä sadonkorjuuaika hienoa aikaa Viherpeukalolle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Retikka - kaksi satoa vuodessa samalta avomaan kasvupaikalta!

Torstai 5.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Retikka on niitä harvoja Suomessa kasvavia suomalaisia puutarhakasveja, jotka pystyvät samalla kasvupaikalla tuottamaan kaksi satoa kasvukauden aikana. Omaan asiasta vankkaa kokemusta, sillä yhden sadon olen jo ”syönyt” ja eilen sain korjuuseen samalta paikalta toisen sadon!

 

 

 

 

 

Kyseessä on trekoolimaaltamme  noin neljän neliömetrin suuruinen ala, jolta eilen korjasin kesän toisen retikkasadon.

 

 

 

 

 

Tässä kesän toinen retikkasatomme naatteineen kottikärryssä.

 

 

 

 

 

Eiliset retikat pestyinä paljussa!

 

 

 

 

 

Kauniita ovat, mutta…

 

 

 

 

 

 

Onnex tuli tutkailtua, jotta ei tullut esimerkiksi laittaa myyntiin ”Läheltä Sinulle” –tapahtumassa.

 

 

 

 

 

Tässä on neljältä neliömetriltä saatu syömäkelpoinen sato! 

 

 

Pitää muistaa, että samanlainen sato on jo kerran tältä samalta alalta tänä kesänä korjattu, joten olen kuitenkin tyytyväinen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perunasta on tulossa määrältään sekä laadultaan ennätysmäinen sato!

Keskiviikko 4.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Vuodet eivät ole veljeksiä ja tänä syksynä Viherpeukalo voi todeta, että onneksi, sillä ainakin perunasta näyttää kähkeytyvän aivan erinomainen sato määrältään ja myös laadultaan.

 

 

Perustan tietämykseni siihen kokemukseen ja tietoon, jonka sain eilen Viljakkalan Majajärven mökkitontillamme, kun iltamyöhään saakka yhdessä Rouvan kanssa kuhkimme perunamaallamme.

 

 

Viljakkalan Seurojentalolla järjestetään ensi lauantaina eli 7.9.2019 ”Läheltä Sinulle” -tapahtuma, jossa Rouvalla on perinteiseen tapaan taas oma myyntipöytänsä mökkimaailmassamme kasvaneille juureksille, marjoille sekä muille trekoolituotteille.

 

 

Perunat ovat Rouvan eräs myyntiartikkeleista ja niitä kaivoimme eilen keväällä istuttamistamme perunapenkeistä.

 

 

Olemme kasvattaneet perunaa omaan tarpeeseemme varmaan jo yli parisenkymmentä vuotta ja nyt näyttää syntyvän ”maailmasivun” kaikkien aikojen paras satovuosi määrältään ja myös laadultaan.

 

 

 

 

 

Siikli – tuo valkea perunalajike – on todellinen herkkuperuna ja se on säilyttänyt johtavan asemansa perunalajikkeiden kovassa kilpailussa; näin myös meillä!

 

 

Punavärinen Rosamunda on viime kesänä viihtynyt perunamaallamme poikkeuksellisen hyvin, sillä suurimmat Rosamundat ovat jo nyt pikkuporsaan kokoisia.

 

 

Rosamunda on uuniperunoiden ykköslajike ja sen lisäksi se on mainio muusiperuna!

 

 

 

 

 

Blue Congo on erikoisperunoiden aatelia ja se on ollut meillä viljelyssä jo toistakymmentä vuotta.

 

 

Blue Congo on maultaan täysin samaa luokkaa kuin muutkin perunalajikkeet, mutta sinisen värinsä ansiosta se sopii vallan mainiosti Itsenäisyyspäivänä perunasalaatin ainekseksi, sillä sen avulla perunasalaattivuokaan saa helposti muodostettua Suomen lippu-kuvion!

 

 

 

 

 

Lajikepuhtaiden perunoiden lisäksi saimme perunamaaltamme yhden laatikollisen verran omaan käyttöön soveltuvaa perunaa.

 

 

Isot perunat ovat isoja perunoita, mutta noita pikkuperunoita ja niiden laittamista suorastaan odotan.  Pikkuperunoiden peseminen, niiden kylvettäminen kotimaisessa rypsiöljyssä ja parin tunnin verran leivinuunin lämmössä, niin onhan siinä todellinen perunanautinto!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on Viherpeukalolla tilipäivät!

Tiistai 3.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Elokuusta syyskuun puolelle siirtyminen merkitsee Viherpeukalolle tilipäivien koittamista, sillä kaikki trekoolimaan kasvikset, vihannekset ja juurekset alkavat olla korjuukypsiä!

 

 

Jokunen kuva toissapäivältä ja eiliseltä:

 

 

 

 

 

Istukas- ja punasipulit ovat saaneet kuivahtaa noston jälkeen sateelta suojassa pressun alla ja nyt on aika listiä naatit sekä aloittaa sipulien jatkokuivatus.

 

 

Jatkokuivatus tapahtuu pannuhuoneen lämmössä ja sen jälkeen niiden säilyttämien autotallissa!

 

 

 

 

 

Kuivatussäät ovat olleet suosiollisia.

 

 

 

 

 

Eihän sato mikään vallan hyvä ollut, mutta kyllä näilläkin pärjätään!

 

 

 

 

 

Avomaankurkkuja on kertynyt ihan mukavasti ja jos säät sen sallivat, sato yltää kohtuulliseksi.

 

 

 

 

 

Luumuja saimme joskus takavuosina runsaasta kymmenestä puusta 350 kiloa, mutta nyt emme siihen yllä – tarpeeksi talven varalle kuitenkin!

Luumuja pitää poimia hiljalleen, jotta kaikki ehtii syömään, sillä luumujen säilömiseen emme aio alkaa!

 

 

Sadonkorjuuaika on hienoa aikaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksi kolli-tyrni pystyy hoitelemaan kahdeksan narttu-tyrniä!

Maanantai 2.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen maksanut kalliisti ainakin ajallisesti, että en aikoinaan tietänyt, että tyrni on kaksikotinen kasvi.

 

 

Hankin synnyinkotiini ensimmäiset kaksi tyrniäni harjoittelutilalta vuonna 1968; kasvit kasvoivat hyvin ja minä vaan odottelin parisenkymmentä vuotta, että milloin saisin ensimmäisen marjasadon.

 

 

Eihän niihin marjoja tullut, sillä ne molemmat olivat narttuja eli emikasveja.

 

 

Aikojen kuluessa viisastuin – toki tähän viisastumiseen kului aikaa parisenkymmentä vuotta ja hankin kahden ”vanhanpiian” seuraksi yhden narttu-tyrnin ja yhden kolli-tyrnin eli hedekasvin.  Sen vuoksi hankin molempia sukupuolta, sillä en ollut varma kahden aikaisemmin hankkimani sukupuolesta.

 

 

Hankkimani kolli-tyrni koki ensimmäisenä talvenaan kovia, sillä jänis söi sen melkein kokonaan.  Sen verran kolli-tyrnistä jäi jäljelle, että se ehti ruiskimaan keväällä elämäneliksiiriä nartuille, jotta sain puolenkymmentä marjaa – nyt tiesin olevani oikeilla jäljillä.

 

 

**************

 

 

Sama kohtalo oli näillä nyt jo kolmella tyttö-tyrnillä viime keväänä, kun yli-innokas nurmikontekijämme tuhosi tuon kolli-yksilön ja taas emme saaneet tänä syksynä ainuttakaan marjaa!

 

 

 

 

 

Onneksi mökillämme on hyvinvoiva tyrnipopulaatio, joten tyrnimarjoja meillä kyllä tänäkin syksynä riittää.

 

 

 

 

 

Synnyinkotini tyrnit ovat olleet huonolla hoidolla ja varsinkin sitä ne ovat nyt, kun niillä ei ole ollut kolli-seuraa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vahingosta eli jänisten syönnistä viisastuneena laitoin Romeon ympärillä kaksi löytämääni muoviputken pätkää ensisuojaksi – nyt Romeon ympärillä jo on oikein kunnollinen jänisverkko!

 

 ************

 

Viittaan tämän juttuni otsikkoon ja…

 

 

 

 

…piirsin aa-neloselle kaaviokuvan ns. venäläisestä tyrnin istutuskaaviosta eli yksi kolli keskelle ja kahdeksan narttua sen ympärille!

 

 

Johan pitäisi pelittää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pensasmustikka tuottaa satoa 1,5 - 2 kiloa per pensas!

Sunnuntai 1.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Meillä on ollut pensasmustikkaa pienellä alalla jo vuosikaudet ja oppirahoja on maksettu, mutta nyt uskalsimme laajentaa 19 yksilön kasvustoamme, sillä hankimme lisätaimia niin, että kotitarvekasvustomme käsittää nyt hieman yli 40 yksilöä.

 

 

Pensasmustikka on happaman maan kasvi, joten sitä ei kannata istuttaa lohkolle, jota on edellisvuosina kalkittu.

 

 

Kirjallisuustieto kertoo, että pensasmustikan satotaso on 1,5 – 2,0 kiloa per pensas ja siihen haarukkaan pääsimme, sillä saimme 19:stä pensaasta marjoja 35 kiloa.

 

 

 

 

 

Alkuperäiselle pensasmustikkamaallemme istutimme taimet suloiseen epäjärjestykseen, mutta viime keväänä ja nyt syksyllä hyväksikäytimme mansikkakangasta ja istutimme uudet taimet hyvään ”rivijärjestykseen”!

 

 

Huomaatte, että istutimme pensasmustikat pienen harjun päälle ja katteena käytimme eilen muutaman vuoden vanhaa mansikkakangasta.

 

 

 

 

Rivivälinä käytimme 1,6 metriä ja taimivälinä saman verran.

 

 

 

*******************

 

 

 

 

Oleellista pensasmustikan kasvattamisessa on muutama seikka ja nyt lyhyesti niistä tärkeimmät:

 

 

• pensasmustikka tarvitsee hyvään satotasoon pääsemisessä ristiinpölyttämistä ja sen vuoksi pensasmustikkamaalla pitää olla useita eri lajikkeita; meillä on ainakin seuraavia lajikkeita:

• Aino
• Alvar
• Patriot
• Northblue
• Arto

• pensasmustikka on suojattava jäniksiltä riittävän korkealla jänisaidalla, sillä se on jänisten suurta herkkua

• pensasmustikka on jänisten lisäksi suojattava linnuilta ja sen vuoksi pensasmustikkamaan verkottaminen on ehdottoman tärkeää

 

 

 

 

 

Viime keväänä ja eilisin istuttamistamme pensasmustikoista on turha odottaa satoa vielä ensi kesänä, mutta ehkäpä jo vuonna 2021!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on mansikantaimien syysistutusaika!

Lauantai 31.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Harrastamme Rouvan kanssa mansikankasvatusta omiin tarpeisiimme.

 

 

Elo – syyskuun vaihde on sopivaa aikaa lisätä mansikan viljelyalaa omista rönsytaimista  ja niin me teimme siten, että eilisin saimme satakunta uutta mansikantainta kasvamaan.

 

 

Taimiaineistona käytimme viime ja toissavuonna istutettujen mansikantainten rönsyjä ja pidimme huolen, että hyödynsimme vain taimien ensimmäisen rönsyn. Rönsyjen elinvoima on heikompi, jos käyttää toista tai peräti kolmatta rönsyä!

 

 

 

 

 

Olemme aikoinaan aidanneet tämän jänisaidan niin suurelle alueelle, että aidan sisäpuolelle mahtui vielä lähemmäs 25 metrin pituinen mansikkapenkki.

 

 

 

 

 

Tässä rönsyjä kottikärryssä ja tietysti vettä, jotta rönsyt eivät pääse kuivumaan.

 

 

 

 

 

Rönsyt laitoimme pesuvadissa olevaan hiekkaan, jotta niihin ehtisi parin viikon aikana kehittymään juuret!

 

 

 

 

 

Mansikkapenkkiin tulee laittaa kasteluputki, jotta altakastelu onnistuu.  Kasteluputkena on muoviputki, johon on moottorisahalla tehty viillot n. kolmenkymmenen sentin välein.

 

 

 

 

 

Lankut ovat mainioita rajaajia, kun mansikkakangasta ankkuroidaan maahan.

 

 

 

 

 

Lähinnä kuvaajaa on ihan uudenuutukaista mansikkakangasta, mutta taaempana puolestaan jo muutaman vuoden tehtäväänsä hoitanutta, mutta täysin kelvollista mansikkakangasta.

 

 

 

 

 

Parissa viikossa rönsyille ehti kasvamaan terhakkaat juuret!

 

 

 

 

 

Puukolla ristiviillot mansikkakankaaseen, jotta taimella on tilaa kasvaa.  Jokaiseen kasvupaikkaan istutimme 3 - 4 tainta!

 

 

 

 

 

Valmista on!

 

 

 

Ensi vuonna ehkä jo muutama mansikka, mutta varsinainen satokausi näillä on vasta kesällä 2021!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Mannanmäessä taisteltiin Isänmaan puolesta 14 - 24.3.1918

Perjantai 30.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Mannanmäki sijaitsee Kyröskoskelta kolmen kilometrin päässä VT3:n varrella pohjoiseen mentäessä.

 

 

Mannanmäessä käytiin kovia taisteluja Vapaussotamme aikana maaliskuussa 1918.

 

 

 

 

 

Mannanmäessä on 15 metriä korkea näkötorni, joka samalla…

 

 

 

 

 

 

…on Vapaussodan taisteluissa Hämeenkyrössä kaatuneen kuudenkymmenenkahdeksan Valkoisen muistomerkki.

 

 

 

”Tää taistotanner sankarteoin

ain ajast aikain julistaa.

Oot kaunihimpi monin verroin

sa vapahana synnyinmaa.

 

Miespolvi poistuu aikanansa

mutt velvoitus on sama tää:

ett vapahana maa ja kansa

sun jälkehesi tänne jää.”

 

 

 

 

 

 

Sotiemme aikana näkötornia käytettiin ilmavalvonta-asemana, jossa päivystäneiden lottien muistolaatta paljastettiin elokuussa 2014.

 

 

 

Näkötornista on hienot näköalat joka suuntaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

 

 

 

Mannanmäen näkötorni ja Vapaussodassa kaatuneiden muistomerkki vihittiin käyttöönsä 24.3.1938 eli Mannanmäen taistelujen 20-vuotispäivänä.

 

 

******************

Pääsin käymään näkötornissa 8.8.2019 ja eräs seikka näkötornin huipulla harmitti ja ihmetytti; en ole missään ja en ole koskaan nähnyt niin paljon lentomuurahaisia, kuin on näkötornin huipulla.

 

 

Annan vahvan palautteen tornin omistajalle Hämeenkyrön kunnalle sekä näkötornin haltijalle eli Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistykselle: Hoitakaa tuholaistorjunta nopeasti kuntoon, sillä lentomuurahaiset saattavat tehdä pahaakin jälkeä arvokkaalle rakennukselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kerran vielä!

Torstai 29.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen nyt laatinut kymmenkunta juttua kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistosta ja jokainen niistä on saanut yli 5.000 lukijaa – kiitokset Teille mielenkiinnosta.

 

 

Oletan, että Kotisivukoneen rekisteröimistä kävijöistä tuhatkunta on hakukoneiden käyntejä, mutta onhan nelisentuhattakin päivittäistä kävijää melkoinen määrä!

 

 

Nyt vielä muutama kuva, kun sain olla MTK-Viljakkalan matkassa 8.8.2019 käymässä Matti Järvenpään Rautapuistossa:

 

 

 

 

 

 

Tämän ladon päädyssä olevat musiikkiin liittyvät teokset viitannevat kierrätysneuvoksen pojan Veli-Matti Järvenpään saavutuksiin musiikin saralla.

 

 

 

 

 

 

Suomi 100!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näitä sarvijaakkoja liikkui Tampereen kaduilla vielä joskus 1960-luvullakin – ainakin 1950-luvulla!

 

 

 

 

 

Taustalla aito surmanajopallo ja edessä sen pienoismalli.

 

 

 

 

Historiaa kierrätysneuvoksen Rautapuistossa tämäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansa osasi valita oikein!

Tiistai 27.8.2019 - -Esko Erkkilä-

 

 

*****************

 

Suomi haki EY-jäsenyyttä – silloinen nykyisen EU:n termi - 18.3.1992 ja jäsenyysneuvottelut alkoivat helmikuun 1. päivänä 1993. Samaan aikaan alkoivat neuvottelut Itävallan, Norjan ja Ruotsin kanssa.

 

 

Neuvottelutulos parafioitiin 1.3.1994 ja sopimus allekirjoitettiin Korfun huippukokouksessa 24.6.1994. Suomi, Ruotsi että Norja kaikki alistivat neuvottelutuloksen vielä kansanäänestykselle. Kansanäänestys järjestettiin Suomessa 16. lokakuuta, Ruotsissa 13. marraskuuta ja Norjassa 28. marraskuuta 1994.

 

 

 

 

 

Suomen kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymistä kannatti 56,89 % kansalaisista ja sitä vastusti 43,11 %.

 

 

Pirkanmaan vaalipiirissä liittymistä kannatti 54,77 % ja sitä vastusti 45,23 %.

 

 

On selvää, että kuuluin 16.10.1994 järjestetyssä kansanäänestyksessä enemmistöön ja en ole silloista päätöstäni saanut katua.

 

 

Luonnollista on, että Euroopan Unioniin liittyminen on ollut erityisesti maatalouteen liittyvissä asioissa haasteellista, mutta paljon vaikeampaa elämämme olisi, jos emme olisi 1.1.1995 liittyneet Euroopan Unioniin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Happosademetsä-ilmiö vaanii!

Maanantai 26.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään Rautapuistossa Hämeenkyrössä on hänen tekemänsä veistos ”Happosademetsä” ollut aikoinaan aikaansa edellä, mutta nyt se on myös tieteen valossa totisinta totta.

 

 

 

 

 

Taiteilija eli kierrätysneuvos on teosta laatiessaan käyttänyt hyväkseen hevosvetoisten äkeiden – lapiorullaäkeiden – akseleita.

 

 

Hevosvetoiset lapiorullaäkeet olivat hyvin yleisiä pikkutiloilla vielä 1950-luvulla ja sellainen oli myös meillä – ja on yhä!

 

 

Muistan, kun istuin ”päivähoidossa” tai olinko vain painona Sukkela-merkkisen hevosvetoisen lapiorullaäkeen päällä ja hevosen suitset pääsivät putoamaan istuimen lautojen välistä akselille – onneksi isä käveli vierellä ja hevosen oli rauhallinen luonteeltaan, joten suitset eivät ehtineet kiristyä liiaksi! Oli siinä varjelusta siinäkin!

 

 ***************

 

Mutta tuohon kierrätysneuvoksen ”Happosademetsä” –teokseen:

 

 

Kaikkinaiset ilmansaasteet ovat nykyajan vakavia murheita ja siinä mielessä kierrätysneuvos on jälleen ollut ajan tasalla, kun on laatinut tuon teoksen.

 

 

”Happosademetsän” keskelle on vuosien saatossa alkanut kasvamaan kuusentaimia ja se kertoo, että peli ilmansaasteiden osalta ei ole vielä kuitenkaan täysin menetetty!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luomu-televisiota katsellaan sontaluukun läpi!

Sunnuntai 25.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään ”Rautapuistossa” Hämeenkyrössä eräs kohde on…

 

 

…Luomu-TV.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luomu-TV:tä katsellaan sontaluukun läpi ja sieltä saattaa nähdä…

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

TV-ruudun kokoiset sontaluukut olivat yleisiä vielä 1940-luvulla rakennetuissa navetoissa, mutta jo 1950-luvulla rakennetuissa navetoissa sontaluukut olivat tavallisen oven kokoisia ja näin oli myös meillä, sillä navettamme oli ja on rakennettu vuonna 1955.

 

 

*****************

 

 

Kierrätysneuvoksen teoksiin sisältyy aina vahva sanoma ja niin varmaan tässäkin.

 

 

Tulkitsen sontaluukku-Luomu-televisiota omalla tavallani, kun näen sontaluukussa piikin nykyistä televisiotoimintaa kohtaan.

 

 

Samoin haluan nähdä teoksessa piikin myös yletöntä luomuilua kohtaan, sillä sitä en osaa arvostaa kovinkaan korkealle.

 

 

On ehkä parempi, että en sano aiheesta enempää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kierrätysneuvos Matti Järvenpään 1980-luvulla laatiman "Konflikti"-teoksen sanoma on yhä tänäänkin ajankohtainen

Lauantai 24.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin hämeenkyröläisen kierrätysneuvoksen Matti Järvenpään taidetuotannosta kertomista ja tänään on vuorossa taiteilijan itsensä päätyönään pitämä ”Konflikti”-teos.

 

 

 

 

 

”Konflikti” on maapallon muotoinen kookas taideteos, jolla on vahva sanoma rauhan puolesta.

 

 

 

 

 

Kierrätysneuvos on tehnyt tätä teosta aikoinaan kahdeksan vuotta ja eräänä pitkittymisen syynä on ollut se, että teoksen keskeisiä osasia eli halkomakirveitä ei ollut helppo saada tarvittavaa määrää!

 

 

 

 

 

Sodan, taistelun ja kirveiden kalistelun yläpuolella on kuitenkin kaksi onnea tuovilla hevosenkengillä koristeltua rauhankyyhkystä, jotka silloin kylmän sodan ja myös nyt nykyaikana antavat uskoa rauhanaatteen voitolle!

 

 

Puhutteleva teos!

 

 

 

-Esko Erkkilä-