"Meidän äiti kasvattaa lihaa teidän äitien lihapulliin"

Sunnuntai 13.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Viime perjantaina Senaatintorilla Helsingissä oli satoja julisteita, jotka kertoivat siitä hädästä, johon maataloutemme alkutuotanto on joutunut Venäjän vientirajoitusten, S-ryhmän halpuuttamisen ja Maaseutuviraston viljelijätukien maksatuksessa ilmenneiden laiminlyöntien johdosta.

 

 

Kuvasin tilaisuudessa nähtyjä julisteita ja tässä kavalkaadi kuvasadostani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä oli vain osa julisteista, jotka valokuvasin – ja kuvasin vain pienen osan niistä julisteista, jotka esiintyivät viime perjantaina maataloustuottajain suurmielenosoituksessa Senaatintorilla.

 

 

Lupaan, että tulen esittelemään jatkossa muitakin julisteita ja pyrin väsäämään niihin tarkentavaa tekstiä!

 

 

Palaillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

"Mavin toiminta on täys farssi, siitä johtuu traktorimarssi"

Lauantai 12.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Maaseutuviraston eli Mavin tussarointi viljelijätukien maksatuksessa oli se viimeinen niitti, joka sai aikaan eilen maataloustuottajien suurmielenosoituksen Helsingin Suurtorille.

 

 

Olin mukana suurmielenosoituksessa!

 

 

Kaksi muuta syytä olivat se, kun maataloustuottajat joutuvat yksinään maksumiehiksi Venäjän vientiboikotille ja toinen syy on S-ryhmän halpuutuskampanja, joka on syönyt tuottajien tilipussiin suuren loven.

 

 

 

 

 

 

Tässä julisteessa se on sanottu!

 

 

 

**********************

 

 

 

Onneksi Suomessa virkamiehetkin sentään joutuvat vastuuseen ja eilisen suurmielenosoituksen tuloksena Mavin ylijohtaja siirrettiin hyllylle, siten että hän ei enää vastaa viljelijätukien maksatuksesta.

 

 

Suoraselkäistä toimintaa…

 

 

 

 

…pääministeri Juha Sipilältä…

 

 

 

 

 

 

…sekä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta!

 

 

 

Samassa yhteydessä hallitus teki päätöksen, että elokuun loppuun mennessä tutkitaan Maaseutuviraston ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran yhdistämistä.

 

 

Tervehdin tyydytyksellä, että byrokratian purkamistalkoot etenevät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus -lehden tilaaja: Ilahduta kukkakauppiastasi!

Perjantai 11.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Eräs tuttavani kertoi päivänä muutamana, että hän on keksinyt keinon ilahduttaa omaa kukkakauppiastaan!

 

 

Tuttavani asuu Tampereella, mutta hänellä on kiinteät suhteet maaseudulla sijaitsevaan synnyinkotiinsa, jonne tilataan ja jossa luetaan maataloustuottajajärjestön äänenkannattajaa Maaseudun Tulevaisuus –lehteä.

 

 

 

 

 

 

Olen Maaseudun Tulevaisuus –lehden tilaaja, joten tunnen tuon maamme toiseksi suurimman lehden hyvin.

 

 

 

Tuttavani oli taannoin synnyinkotonaan käydessään koonnut ison pinkan Maaseudun Tulevaisuus –lehtiä ja vienyt ne sitten ”omalle” kukkakauppiaalleen kukkien käärepapereiksi!

Kukkakauppias oli ollut hyvin ilahtunut saamastaan ja oli kertonut, että hän joutuu ostamaan kelvotonta käärinpaperia, jonka hinta on 10 senttiä per kappale - nyt tuttavaltani saadut Maaseudun Tulevaisuudet korvaavat tuon ostohankinnan!

 

 

Maaseudun Tulevaisuus on edelleen vanhanaikaisen kokoinen lehti, joten se sopii vallan erinomaisen hyvin kukkupukettien käärepaperiksi.  Lähes kaikki muut lehdet ovat siirtyneet tabloid-kokoon ja eihän sellaiset lehdet sovi kukkapukettien käärepapereiksi!

 

 

Maaseudun Tulevaisuus on puoluepoliittisesti sitoutumaton maataloustuottajien ammattilehti, joka ilmestyy kolme kertaa viikossa.

 

 

On parasta kierrätystä, että lukemisen jälkeen Maaseudun Tulevaisuus –lehdet viedään kukkakauppaan, jotta ne tuottavat hyötyä vielä senkin jälkeen, kun ne on luettu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pääsen S-ryhmän vihreällä kortilla kuluttajan taivaaseen riistämään suomalaista alkutuottajaa

Torstai 10.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Uskallan häpeillen tunnustaa, että lompakossani on S-ryhmän vihreä kortti.

 

 

 

 

 

 

Tunnustan asian häpeillen sen vuoksi, että S-ryhmän vihreän kortin omistavana olen osasyyllinen siihen halpuuttamiseen, jolla kyseinen kaupparyhmä on nyt tuhoamassa suomalaisen maatalous- ja kotieläintuotannon.

 

 

Halpuuttaminen on sanahirviö jo sinänsä, mutta sen aikaansaama vaikutus suomalaisessa yhteiskunnassa on osoittautunut vastuuttomaksi.

 

 

S-ryhmän kaupallinen valta Suomen päivittäistavarakaupassa on kasvanut sellaisiin mittasuhteisiin, että se pystyy laittamaan kenet tahansa toimijan kontalleen ja sen se on jo tehnytkin.

 

 

Halpuuttaminen ja private label-tuotteiden hyllyosuuden kasvattaminen ovat kuolinisku suomalaiselle alkutuotannolle, suomalaiselle elintarviketeollisuudelle, suomalaiselle huoltovarmuudelle ja kaikelle sille hyvälle, joka oli leimaa-antavaa suomalaisen päivittäistavarakaupan, suomalaisen elintarviketeollisuuden ja suomalaisen alkutuotannon kesken vielä jokunen vuosi sitten.

 

 

Me vihreän S-kortin omistajat kasvatamme käkeä pesässämme tai jopa kyytä povellamme.

 

 

Parhaillaan nimeään seuraaviin kuntavaaleihin tunnetuksi tekevät poliitikonalut kuopivat karsinoissaan, kun ovat ilmoittautuneet ehdokkaiksi S-ryhmän osuuskauppojen edustajistovaaleihin.

 

 

Edustajiston rooli S-ryhmän hallinnossa on kuvitteellis-viitteellinen ja en pätkääkään usko siltä suunnalta löytyvän apuja, että S-ryhmä muuttaisi toimintatapojaan isänmaallisemmiksi.

 

 

On kuitenkin luonnollista, että tulen käyttämään äänioikeuttani, mutta sellaisen ehdokkaan löytäminen, joka ymmärtäisi liike-elämän perustiedot saattaa olla haasteellista.  Liike-elämän perustietoihin lasken sen, että ymmärtää vastuunsa suomalaisen elintarvikeketjun säilymisestä ja sen eri osapuolten kohtuullisesta toimeentulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Huutolaistytön laulu" kertoo suurista nälkävuosista 1860-luvulla

Keskiviikko 9.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Toissapäivänä kerroin Hämeenkyrön kirkossa 6.3.2016 esitetystä ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperasta ja lupasin, että lähiaikoina jaan kuvia tästä mainiosta ja puhuttelevasta teoksesta.

 

Kuvien jakamisen aika on tänään - kuvat kirkko-oopperan ensi-illassa otin toisessa penkkirivissä ristikongista ovelle päin istuen:

 

 

 

 

 

 

Hämeenkyrön kirkon on suunnitellut Tukholman yli-intendentinvirasto 1780-luvun alussa, sen on rakentanut Abraham Tennberg ja se valmistui vuonna 1799 eli lähes 70-vuotta aikaisemmin kuin nyt siellä esitetyt tapahtumat tapahtuivat.

 

 

 

 

 

Kirkko-oopperan tapahtumat tapahtuivat Hämeenkyrössä 1867 – 1868, kun suuret nälkävuodet olivat ankarimmillaan.

 

 

 

 

 

 

Kirkkomaalta katsellen toisella puolella Pappilanjokea n. kilometrin etäisyydellä sijaitsi silloin ja sijaitsee yhäkin Heiskan pihapiiri, jossa tammikuun 2. päivänä 1868 myytiin 299 lasta vähiten tarjoaville vastahakoisille talollisille.

 

 

 

 

 

 

Kaksi noista huutokaupatuista lapsista olivat tämän kirkko-oopperan päähenkilöt Silja ja Anna –siskokset.

 

************

 

 

En paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä haluan, että lukijani itse kukin saavat kokea jäljellä olevissa näytöksissä aidosti tapahtumien edistymisen, mutta kuitenkin kerron tässä kuvin oopperan keskeisistä hamoista.

 

 

 

 

 

 

Tästä kirkko-ooppera alkaa.

 

 

 

 

 

 

Rovasti (Taisto Polvi) ja ruustinna (Mirka Myrskyranta).

 

 

 

 

 

 

Tytöt Silja ja Anna sekä heidän äitinsä (Inga Sulin).

Inga Sulin´lla on takanaan pitkä ja menetyksekäs ura laulajana sekä esiintyjänä elokuva- ja teatterirooleissa.

 

 

 

 

 

 

Nimismies (Weijo Koskiranta) taustoitti suurten nälkävuosien syntymistä.

 

”Skandinavian pohjois-puolisilla meri-alueilla oli jään reuna epätavallisen etelässä. Näin oli ollut joskus aiemminkin, mutta nyt laaja jääpeite ja kylmä pohjoinen ilmavirtaus sattuivat samanaikaisesti.”

 

 

 

 

 

 

Nimismies ja talollisena Viljakkalan seurakunnan evp-kanttori Kaisu Talosela.

 

 

 

 

 

 

Rovasti piti väkevän saarnan Hämeenkyrön kirkon saarnastuolista.

 

Taisto Polvi sopi kookkaana entisenä moukarinheittäjänä hyvin rooliinsa – hän on ollut aikoinaan olympiavoittaja Juha Tiaisen henkilökohtainen valmentaja.

 

 

 

 

 

 

Lisää viljakkalalaisia – Aarre Aalto suntiona.

Suntion rooli on Aarre Aallolle tuttuakin tutumpi, sillä hänen isänsä Aarno Aalto toimi pitkään Viljakkalan seurakunnan suntiona!

Aarre Aallolta lauluhommat sujuvat, sillä muistan hyvin, kun hän jo alle kymmenvuotiaana polvihousupoikana lauloi monilla Viljakkalan Lähetysjuhlilla 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.

 

 

 

 

 

 

Kirkko-oopperan loppukohtaus…

 

 

 

 

 

 

…oli puhutteleva!

 

 

Kiitokset opetusneuvos Kauno Perkiömäelle Viljakkalan Inkulaan, joka Maaseudun Taiteellisen Teatterin puheenjohtajana ja todellisena puuhamiehenä on saanut aikaiseksi hienon taidenautinnon!

 

 

 

Suosittelen lämpimästi, että menette kokemaan väkevän kirkko-oopperan niihin näytöksiin, joissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri kevätkauden aikana esittää ”Huutolaistytön laulun”!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ei talvi taitu tavoitta"

Tiistai 8.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Vanha suomalainen sananlasku…

 

 

…”Ei talvi taitu tavoitta”...

 

 

…oli eilen paikallaan, kun aamun selkeä kevättä enteilevä sää muuttui jo aamupäivän aikana räntää viskovaksi ja märkää lunta puskevaksi tyypilliseksi kevättalven sääksi.

 

 

Oli lähellä, että mieleen ei tullut jo toinen kevättä enteilevä sananlasku:

 

 

”Yhdeksää säätä syksyinen yö, kymmentä keväinen päivä!”

 

 

 

 

 

 

Räntää satoi myös Tampereen Keskustorilla Keskustan telttakatoksella, mutta tunnelma oli korkealla, sillä kansalaiset olivat tyytyväisiä Keskusta-johtoisen hallituksen toimintaan.

 

Tyytyväisyyttä lisäsi, kun päivän mittaan saimme tiedon, että SAK:n hallitus on äänestyksen jälkeen päättänyt jatkaa neuvotteluja yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi.

Järki on siis voittamassa!

 

 

 

 

 

 

Juha Sipilän tuvallinen hahmo kääri eilenkin hihansa, jotta suomalaisilla olisi parempi huominen.

 

 

Juha Sipilän hahmon voimin toivottelimme uudet keskustalaiset piiritoimistolle 17.3.2016 klo 18.00, jossa tulemme kertomaan tamperelaisille mahdollisuudesta ryhtyä Keskustan kuntavaaliehdokkaiksi 9.4.2017 järjestettävissä kuntavaaleissa.

 

 

 

 

 

 

Piristystä räntäiseen maanantaihin toi, kun jaoimme tämänpäiväistä Naistenpäivää ennakoiden tulppaaneja naisille.

 

 

Varasimme tulppaaneja aivan liian vähän, sillä Keskusta-tulppaanit loppuivat jo aamupäivän aikana.

 

 

 

 

 

 

Kansalaisten Keskusta-arvostusta lisäsi merkittävästi se, että kansanedustaja Mikko Alatalo oli keskipäivän tienoilla yleisön tavoitettavissa monta tuntia.

 

 

 

 

 

 

Kiitokset myös Seija Alatalolle, joka saapui teltallemme puolenpäivän jälkeen.

 

 

Kiitoksia Mikko ja Seija Alatalolle, jotka pyynnöstäni suostuivat tähän hienoon perhepotrettiin!

 

 

Nuoret tapaavat puhua voimaannuttavista kokemuksista ja on selvää, että eiliset Keskustorin Maanantaimarkkinat Keskustan telttakatoksella olivat…

 

 

…voimaannuttava kokemus!

 

 

Tästä on hyvä aloittaa työ Kuntavaaleihin 2017!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkko-ooppera "Huutolaistytön laulu" Hämeenkyrön kirkossa oli puhutteleva kokemus

Maanantai 7.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Taiteellisen Teatterin kirkko-oopperan ”Huutolaistytön laulu” ensi-ilta oli eilen Hämeenkyrön kirkossa.

 

 

Olen käynyt Maaseudun Taiteellisen Teatterin kahdessa edellisessäkin oopperassa ja halusin osallistua MTT:n kolmannen oopperan ensi-iltaan.

 

 

MTT:n ensimmäinen ooppera kertoi F.E.Sillanpään  perheen Talvisodan aikaisista kokemuksista ja sen nimi oli ”Marssilaulu”.

 

 

Toinen MTT:n toteuttama ooppera oli ”Maan korvessa kulkevi” –hengellinen ooppera, joka kertoi vammaisen Martti Myllyharjun elämäntarinan.

 

 

Eilinen kansanooppera oli vaikuttava kokemus, sillä kun sen aikana kerrottiin kylmyyden aiheuttamista suurista nälkävuosista 1860-luvulla, niin kylmät väreet kulkivat varmaan muidenkin selkäpiissä kuin minun.  Silmänurkka kastui raavaalta mieheltäkin, kun oopperan eräässä vaiheessa pelättiin, että oopperan päähenkilöt Silja- ja Anna –tyttöset olivat joutuneet susien suuhun!

 

 

En enempää paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä jätän sen niiden koettavaksi, jotka menevät katsomaan sen seuraavia esityksiä:

 

• 20.3.2016 Ikaalisten kirkko klo 14.00
• 3.4.2016 Ylöjärven kirkko klo 14.00
• 16.4.2016 Tampereen Tuomiokirkko klo 16.00 ja toinen esitys samana päivänä klo 19.00
• 22.5.2016 Lempäälän kirkko klo 14.00
• Lapuan Tuomiokirkko klo 21.00

 

 

Kerron ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperan ensi-illasta kuvien kera lähipäivinä tällä saitilla.

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko takinkäännön paikka?

Sunnuntai 6.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kannatan ja olen kannattanut Tampereen suurhankkeista – Rantaväylän tunneli, ratikka, jäteveden keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen, Tavase sekä Kansi ja Areena – ainoastaan Kansi ja Areena –hanketta, mutta nyt kun olen kuullut huhuja, että Tampereen kaupungin osuus hankkeen kustannusarviosta olisi huimasti nousemassa, pidätän itselläni takinkääntöön mahdollisuuden.

 

 

Olen elänyt lapsellisessa haaveiden muistikuvassa, että Tampereen kaupungin osuus Kannen ja Areenan kustannuksista olisi suuruusluokkaa 10 miljoonaa euroa, mutta nyt puhutaan 30 miljoonan suuruisen Tampereen kaupungin osuuden kaksinkertaistamisesta ja kun sekään ei kuulemma riitä, niin Tampereen kaupungin osuus olisi huhutietojen mukaan kasvamassa 80 miljoonaan euroon.

 

 

Käsittämätöntä, mutta sopii hyvin siihen taudinkuvaan, joka Tampereen kaupungin taloudenpidolle on viime vuodet ollut ominaista.

 

 

Tampere elää kuin pellossa!

 

 

Jotta 80 miljoonan suuruisen summa saisi oikeat viitekehykset pitää palauttaa mieliin, että Tampereella 30 miljoonaa euroa merkitsee kunnallisveroon yhtä %-yksikköä – kyse olisi siis lähes kolmen (3) %-yksikön korotustarpeesta Tampereen kunnallisveroon!

 

 

Vaadin, että kaupunginvaltuutetut pyrkivät saamaan kaupungilla vellovien huhujen todenperäisyyteen totuuden viimeistään seuraavassa kaupunginvaltuuston kokouksessa, joka pidetään 14.3.2016.

 

 

Totuuden saamiseen saakka pidätän itselläni oikeuden vetää tukeni pois Tampereen Kansi ja Areena -hankkeelta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike osoitti vastuuttomuutensa

Lauantai 5.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Hallitus on pääministeri Juha Sipilän johdolla yrittänyt jo ties monennenko kerran saada maahan yhteiskuntasopimusta, jotta maamme velkaantuminen ja kilpailukyky voitaisiin saada kestävälle pohjalle.

 

 

Ammattiyhdistysliike on kerta toisensa jälkeen torpannut hankkeen.

 

 

Taisi olla jo ainakin viides kerta, kun työmarkkinaosapuolet pääsivät sopimukseen paketista, jolla saataisiin 35.000 uutta työpaikkaa ja tasapainotettaisiin julkista taloutta 600 miljoonalla eurolla.

 

 

Kaikki osapuolet ehtivät jo hehkuttamaan, että näin sovittu paketti olisi riittävä ja kaikkien hyväksyttävissä, mutta unohdettiin, että SAK totesi tarvittavan lisäaikaa sopimuksen hyväksymiseksi.

 

 

SAK-liitoista sopimusluonnoksen torppasi ensimmäisenä SEL eli Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry.

 

 

SEL on äärivasemmistolainen liitto ja sen mielipide oli ennakoitavissa eli sen päättäjät osasivat ”diskontata”, kun hehkuttivat yhteiskuntasopimuksen syntymistä.

 

Olen 40-vuotisen työurani aikana karvaasti saanut kokea SEL:n työtaistelutoimenpiteet ja olen saanut parhaani mukaan paikkailla niitä ongelmia, joita SEL:n työtaistelutoimenpiteet ovat aiheuttaneet asiakaskunnalleni.

 

 

Myös AKT:n eli Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n vastuuton asenne yhteiskuntasopimukseen oli ennakoitavissa, joten senkään eilen kertoma, että se ei hyväksy kilpailukykypakettia ei ollut yllätys.

 

 

Yllätys oli PAM:n eli Palvelualojen ammattiliitto PAM ry:n päätös jättäytyä kilpailukykysopimusneuvottelujen ulkopuolelle.

 

 

Rakennusliitto ry:n jääminen pientareelle räksyttämään ei myöskään ollut yllätys.

 

 

Kun näiden neljän luetellun liiton lisäksi myös Metalliliitto kovine ehtoineen asettui vapaamatkustajaksi Suomen kuntoonlaittamisessa, ovat ay-änkyrät jälleen kerran osoittaneet todelliset tavoitteensa.

 

 

Asetan koko ammattiyhdistysliikkeen vastuulliseksi kilpailukykysopimuksen torppaamisesta, vaikka sopimuksen hyväksyneet toistelevatkin, että emmehän me, vaan nuo muut.

 

 

Totean, että olen koko työurani aikana toiminut vastuullisesti, kun en ole hetkeäkään ollut minkään ammattiliiton jäsen.

 

 

On luonnollista, että palkkatyötä tehneenä piti varmistaa elanto mahdollisen työttömyyden aikana ja sen vuoksi olinkin ns. Loimaan kassan eli Yleisen työttömyyskassan YTK:n jäsen.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen jäsenyyteni YTK:ssakin oli aiheeton, sillä työurani aikana en ollut päivääkään työttömänä!

 

 

Suosittelen lämpimästi kaikille YTK:n jäsenyyttä – ei tarvitse kuulua ay-änkyröihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Perinteinen rautakauppa on ajautumassa suuriin ongelmiin?

Perjantai 4.3.2016 - -Esko Erkkilä-

En ole pitkiin aikoihin joutunut asioimaan rautakaupassa, mutta tällä viikolla olen joutunut sen tekemään, kun omakotitalomme puukiuas tuli tiensä päähän ja piti alkaa metsästämään samoille sijoille sopivaa puukiuasta.

 

 

Rouva sanoi, että käy hakemassa Bauhausista uusi kiuas, mutta en suostunut sitä yksin tekemään ja oikein teinkin, sillä entiseen paikkaan ja olemassa olevaan savuhormiin sopivaa kiuasta ei niin vain ole löydettävissä.

 

 

Etsintämatkoillamme pääsin tutustumaan tamperelaisiin rautakauppoihin ja myös nettikauppoihin, sillä ne ovat nykypäivää myös rautakauppa-alalla.

 

 

Hämmästyi montaakin asiaa ja yksi niistä oli se, että Speden aikoinaan parodioimat rautakaupan myyjät ovat täyttä totta nykypäivänäkin.

 

 

Miten rautakaupoilla on varaa pitää sellaisia vätyksiä palkkalistoillaan, kuin tapasimme eräässäkin tamperelaisessa K-rautakaupassa?

 

 

Selvennykseksi pitää todeta, että löysimme saman kaupparyhmän Lahdesjärven K-raudasta todellisen rautakauppamyyjähelmen, jolta sitten ostimmekin kiukaan.  Hinta ei ollut halpa, mutta myyjän myyntitaidot olivat sellaiset kuin onnistuneen myyntimiehen ja myyntitapahtuman määritelmä on:

 

"Myyminen on sitä, että saat asiakkaan toimimaan haluamallasi tavalla ja pitämään siitä!"

 

K-Rauta Lahdesjärven myyntimies sai meidät toimimaan haluamallaan tavalla ja pidimme siitä!

 

 

Piti kuitenkin kertoa niistä ongelmista, joihin perinteinen rautakauppa on ajautumassa:

 

 

On päivänselvää, että perinteisissä rautakaupoissa on aivan liian paljon henkilökuntaa nykyiseen asiakasvirtaan ja myyntivolyymiin verrattuna.  Aika on ajanut ohi entisen ajan.

 

 

Vaikka ostimmekin kiukaan perinteisestä rautakaupasta, näkee vääjäämättömästi, että nettikauppa alkaa olla valttia myös raskaan rautakauppatavaran markkinoilla.  On helppoa käydä tutustumassa tuotteisiin perinteisessä rautakaupassa, ottaa tuotemerkki sekä –tyyppi tarkasti muistiin ja sen jälkeen tilata samainen tuote nettikaupasta.

 

 

Veikkaan, että esimerkiksi Tampereella Bauhaus pystyy jatkamaan toimintaansa ja jopa laajentamaan sitä, mutta K-ryhmän rautakaupoilla tulee olemaan Tampereella vaikeaa.

 

 

Vaikka hankimmekin kiukaamme Lahdesjärven K-Raudasta, niin Keskon investointi Lahdesjärvelle oli ilmeinen vikatikki, sillä muutaman henkilöauton esiintyminen liikkeen paikoitusalueella merkitsee, että toiminta ei voi olla kannattavaa.  Vähäisen asiakasmäärän havainnointini perustuu kolmeen käyntiin kyseisessä liikkeessä, sillä kertakäynnillä emme ostostamme päättäneet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaan

Torstai 3.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen on kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Tampereella – lehti jaetaan postilaatikoihin keskiviikkoisin ja lauantaisin; lehden jakelu on 136.000 kappaletta.

 

Lehti julkaisi eilen ilmestyneessä numerossaan kirjoitukseni, jossa esitin, että Tampereen Poliisitalon yleisötiloissa oleva kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 veistämä Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsiversio pitäisi siirtää arvokkaampaan paikkaan.

 

 

 

 

 

 

Kirjoitukseni näytti lehden sivuilla tältä ja tässä kirjoitukseni julkaistussa muodossa:

 

 

*********************

 

 

Paavo Nurmen kipsivedos arvokkaampaan paikkaan

 

 

 

Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Wäinö Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterin kirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.

 

 

Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Poliisitalon yleisöaulassa on kipsiversio Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.

 

 

Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita.  Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.

 

 

Ehdotan, että Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään sen arvoa edellyttämä paikka. Yksi varteenotettava olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvasin patsaan passinhakumatkallani 16.2.2016 ja Tamperelainen julkaisi kuvani juttuni ohessa.

 

 

Annoin Tamperelainen-lehdelle luvan fiksata juttuani ja toimitus oli aivan oikein lyhentänytkin sitä.

 

 

Tässä alkuperäinen juttuni:

 

 

*******************

 

 

Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaan

 

 

Akateemikko, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistokset ovat vahvasti esillä Tampereella.

 

Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterinkirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.

 

 

Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Tampereen Poliisitalon yleisöaulan syrjätilassa on kipsiversio akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.

 

 

Tutkin asiaa ja sain selville, että Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita.  Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.

 

 

Maailma on 65 vuodessa muuttunut ja nyt asiaan pitää saada muutos.

 

 

Poliisitalon yleisöaula ei varmasti kenenkään mielestä ole oikea paikka kansallisesti arvokkaan taideteoksen sijoituspaikaksi.  Hauras kipsivedos on Poliisitalon yleisöaulassa alttiina tahalliselle ilkivallalle ja esimerkiksi lasten aiheuttamille vaurioille.  Poliisitalon yleisöaulassa tuskaisina vuoroaan odottavat kansalaiset eivät ole virittyneet paneutumaan kansallisesti tärkeän taideteoksen tarkasteluun.

 

 

Ehdotan, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään nopeasti sen arvoa edellyttämä paikka.

 

 

Vanhan kirjastotalon edessä nyt sijaitseva Aleksis Kiven muistomerkki merkitsee, että yksi varteenotettava sijoituspaikka olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.

 

 

Vanhan kirjastotalon muuttaminen Kulttuuri- ja järjestötaloksi on tulossa kaupunginhallituksen päätettäväksi 7.3.2016 ja esitän, että silloin huomioidaan myös se, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsas voitaisiin siirtää sinne kansalaisten ihailtavaksi.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

********************

 

Tärkeintä on, että Paavo Nurmen juoksijapatsas lähiaikoina pääsisi sellaiseen ympäristöön, jonka se on ansainnut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Löytöretkeilijä Joao Goncalves Zarco löysi Madeiran vuonna 1419

Keskiviikko 2.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalilainen merenkulkija ja löytöretkeilijä Joao Goncalves Zargo (1390 – 1471) löysi Madeiran saaren vuonna 1419.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Zargo sekä Tristao Vaz Teixeira lähetettiin tutkimaan Madeiran saarta seuraavana vuonna, kun 1418 oli löydetty Porto Santo.

 

 

Zargo oli prinssi Henrik Purjehtijan palveluksessa – prinssi Henrik pani alulle Portugalin löytöretket ja sai tästä lisänimen Purjehtija, vaikka ei itse osallistunutkaan pitkille löytöretkille.

 

 

****************

 

 

Madeiralla on nettitietojen mukaan kolmekin Joao Goncalves Zargon patsasta ja taannoisella Madeiran matkallamme tapasimme niistä kaksi.

 

 

 

 

 

 

Tunnetuin Zargon patsas sijaitsee Funchalin keskustassa Avenida Arriaga`lla.

 

Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Francisco Franco ja patsaan jalusta on arkkitehti Cristino da Silvan käsialaa.

 

 

 

 

 

 

Toisen Zargon patsaan tapasimme Promenade Centromar´lla. Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Augusto Jose Sobral Cid.

Pidän tämän patsaan lennokkuudesta!

 

 

 

Edellisellä Portugalin lomamatkallemme saimme perehtyä portugalilaisten kaukokohteisiin tekemiin löytöretkiin ja nyt huomasimme, että he ovat Henrik Purjehtijan johdolla tehneet ”löytöjä” myös läheltä manner-Portugalia!

 

 

Mielenkiintoista perehtyä näihinkin asioihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Haukanlennättäjä - outo, mutta Madeiran hotellialueella tarpeellinen ammatti!

Tiistai 1.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tapasimme Madeiran lomamatkallamme erikoisen ammattimiehen – tai viikon kuluessa useitakin – eli haukanlennättäjän!

 

Olen näillä sivuilla jo aiemmin kuvailut lomamatkamme hotelliympäristöä mieliinpainuvan miellyttäväksi, jossa uima-altaat ja erikoiset kasvit luovat unohtumattoman luontoympäristön.

 

 

Olosuhteet ovat miellyttävät myös erilaisille linnuille, joiden torjuntaan pitää panostaa, jotta ne eivät ”pesi ja pasko” kaikkialle.

 

 

Pari kuvaa hotellimme puutarhasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

On selvää, että noille altaille tai altaita ympäröivään puutarhaan ei kaivata paskovia pikkulintuja, vaan niiden torjuntaan pitää panostaa!

**********************

 

 

Seuraavassa kuvia puutarhassa liikkuneista haukanlennättäjistä ja kuvia myös itse haukoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Olen suorastaan ylpeä tästä haukkakuvastani!

 

 

*****************

Mutta osasivat seurueemme jäsenistä muutkin kuvata haukkoja - Leila Hanhivaaran kaksi otosta tässä!

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oli mukava seurata, kun haukat lähtivät lentoon haukanlennättäjän kintaalta ja yleensä ne myös palasivat kiltisti paikalleen. Joskus haukat kuitenkin jumpittelivat ja hoitaja sai monta kertaa suostutella niitä palaamaan asemapaikalleen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lumivallit pitää olla 45 asteen kulmassa!

Maanantai 29.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Opimme Mustialan Maatalousopiston Instituutissa aikoinaan monia hyviä asioita, jotka ovat tänäänkin ajankohtaisia.

 

 

Siellä Nuoret Veljet eli ensimmäisen vuosikurssin oppilaat hoitivat talvisin kulkuväylien kunnossapidon ja hyvin hoitivatkin.

 

 

Ehdoton vaatimus oli, että kaikkien lumivallien kulma piti olla täsmälleen 45 astetta.

 

 

Tämä oppi on minulla vieläkin mielessä ja noudatan sitä omakotitalomme lumitöissä ehdottomasti.

 

 

Tässä muutama eilen otettu valokuva omakotitalomme kohdalta jalkakäytävän lumivalleista sekä myös pihamme reunavalleista, joissa tavoittelen 45 asteen kulmaa.

 

 

Kuvissa on katuharja osoittamassa, että onko oikea ”kulmakerroin” saavutettu.

 

 

 

 

 

 

Postilaatikolle on huolehdittava esteetön pääsy, jotta postinjakajan ei tarvitse nousta autostaan pois, kun jättää postia postilaatikkoon.

 

 

 

 

Ja sitten muut etupihan lumivallit ja niiden kulmakertoimet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lumitöiden tekeminen ajallaan ja kunnollinen työnjälki auttavat viihtymään! Kunnollinen työnjälki kertoo ohikulkijoille, että millaista porukkaa talossa asuu.

Hyvinhoidetut kulkuväylät merkitsevät talvella myös melkoista turvallisuustekijää!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se, joka kerran vaeltaa levadaa pitkin, haluaa jatkaa vaellusta loputtomiin"

Sunnuntai 28.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva levadakävelyjä ylistävä lausahdus on hieman yliampuva, mutta se on totta, että jokaisen Madeiralla kävijän pitää suorittaa ainakin yksi levadakävely.

 

 

Levada tulee portugalinkielisestä sanasta levar, joka merkitsee ”viedä, tuoda, kantaa”.

 

Madeiralla levadat ovat vesikanavia, jotka kuljettavat vettä kosteilta vuorenrinteiltä kuivemmille, eteläpuolen viljelmille, joilla kasvatetaan sokeriruokoa, banaania, bataattia ja viiniköynnöksiä.

 

Levadoissa vesi virtaa hiljakseen, sillä niiden putouskorkeus on 4 – 6 metriä kilometrillä. On ihmeellistä, että niin tasaiset vedenkuljetuskanavat on saatu rakennettua Madeiran vuoristoiseen maisemaan.

 

 

Levadan vierellä kulkee kapea polku, jotka pitkin turistit voivat tutustua saaren luontoon ja sen elämään. Kapeissa kohdin polku kulkee betonilaatoilla kanavan päällä ja silloin kulkureitti vuorenseinämällä saattaa olla leveydeltään vain 30 senttiä.

 

 

Madeiralla levadoja vieruspolkuineen on n. 200 ja niiden yhteispituus on yli 2000 kilometriä.

 

 

Muutama kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ja tässä pieni kuvakertomus siitä levadakävelystä, jolle osallistuin…

 

 

 

 

 

 

…Levada do Casteledo´lla.

 

 

 

 

 

 

Oppaanamme oli suomalaissyntyinen Aurinkomatkojen Liisa – ilman opasta levadoille ei kannata ainakaan ensikertalaisen lähteä.

 

 

Ja sitten vaan levadakävelyä parikymmenhenkisen joukon perällä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oppaamme Liisa kertoo tässä, että edessämme on bataattiviljelmä - suuruudeltaan kolme riviä -, joka voi ottaa kasteluvetensä vierellä kulkevasta levadasta. Viljelmät Madeiralla ovat todellisia pienviljelmiä!  Täytyy kuitenkin muistaa, että tämäkin bataattiviljelmä antaa kolme satoa vuodessa!

 

 

 

 

Levadan vieressä sijaitsevasta vuohien ”majatalosta” kuului uteliasta määkimistä. Huomaathan korkeuserot!

 

 

 

 

 

 

Vuohia omistavan talon kattoräystäs oli levadan tasolla.

 

 

 

 

 

 

Äskeisen talon kuljetuskärryt, joilla kuljetetaan vuohille rehuja levadapolkua pitkin.

 

 

 

 

 

 

Kuten jo totesin, niin levadan korkeuserot ovat 4 – 6 metriä kilometrillä, jotta vesi virtaisi levollisesti. Levadan vierellä…

 

 

 

 

 

 

…kulkee monesti tie, jolla…

 

 

 

 

 

 

…korkeuserot ovat moninkertaiset levadaan verrattuna.

 

 

 

 

 

 

Tässä toinen vuohien ”majatalo” josta tästäkin kuului asukkaiden uteliasta määkimistä.

Tuotekehittelyvihje Aurinkomatkoille: Sopikaa vuohenomistajien kanssa, että he päästävät levadakävelijät tutustumaan vuohiin oikein "käsikopelolla"!

***************

 

 

Muutama kuva levadareitin jylhistä näkymistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Viisi kilometriä pitkän levadakävelymme päässä meitä odotti madeiralainen sateenkaari!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Madeiran Kristus-patsas on vanhempi kuin Rio de Janeirossa sijaitseva suurempi ja tunnetumpi versio

Lauantai 27.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Ponta do Garajaun niemellä Madeiralla sijaitseva Kristus-patsas on saaren pääkaupungin Funchalin tunnetuimpia nähtävyyksiä.

 

Madeiralla sijaitseva Kristus-patsas – Cristo Rei – on valmistunut vuonna 1927, kun sen tunnetumpi ja suurempi ”veljespatsas” Rio de Janeirossa valmistui vasta vuonna 1931.

 

 

Kolmas ja ”veljessarjan” nuorin Kristus-patsas sijaitsee Lissabonissa.

 

 

 

********************

 

 

 

Madeiran Kristus-patsaan luota lähtee jyrkkä polku niemenkärkeen ja menin tuon 180 huonokuntoista porrasaskelmaa käsittävän polun alas saakka, sillä tuon polun nousemisen sanotaan parantavan ihmisessä seitsemän pääenergiakeskuksen toimintaa.

 

 

Ihmisen pääenergiakeskuksia kutsutaan chakroiksi ja niiden toiminnan sanotaan tuottavan energiaa ihmissysteemiin!

 

 

********************

 

 

Tässä kuvakertomus Madeiran Kristus-patsaasta sekä siitä polusta, jonka kuljin patsaalta niemenkärkeen ja takaisin patsaalle:

 

 

 

 

 

 

Merelle katsova Kristus-patsas takaapäin eli turistien tulosuunnasta kuvattuna.

 

 

 

 

 

 

Näkymä patsastasanteelta kohti niemenkärkeä – aidattu polku erottuu ainakin lähellä niemenkärkeä.

 

 

 

 

 

 

Patsastasanteelta on 180 huonokuntoista porrasaskelmaa niemenkärkeen.

 

 

 

 

 

 

Näkymä niemenkärjestä kohti patsasta…

 

 

 

 

 

 

…ja tässä kauko-objektiivilla kuva patsaasta samasta paikasta kuvattuna.

 

 

 

 

 

 

Lisäsin kauko-objektiiviin ”tehoja” ja tässä kolmas kuva samasta paikasta kuvattuna.

 

 

 

 

 

 

Lähdin nousemaan portaita kohti patsasta ja kun ohjeena oli pysähtyä jokaisella levähdyspaikalla, niin tässä lepään ensimmäisellä levähdyspaikalla. Jokaisella levähdyspaikalla chakrat pyörivät kertoman mukaan vinhasti, joten tässä olen siis saamassa uutta energiaa!

 

 

 

 

 

 

Toisella levähdyspaikalla piti ohjeiden mukaan taas pysähtyä, jotta chakrat ehtisivät toimimaan!

 

 

 

 

 

 

Kolmannella levähdyspaikalla oli vain kivinen kehä, mutta kerrottiin, että tämäkin levähdyspaikka on tärkeä chakrojen toiminnalle!

 

 

 

 

 

 

Levähdyspaikkojen välilläkin piti pysähtyä kauniiden maisemien ihailuun,…

 

 

 

 

 

 

…kaktuksien…

 

 

 

 

 

 

…ja erikoisten kasvien katseluun.

 

 

 

 

 

 

Viimeinen levähdyspaikka oli betoninen ”mökki”, jonka hajumaailma ei ollut kovinkaan ihastuttava, sillä kulkijat olivat siellä ”keventäneet” nestevarastojaan!

 

Opas evästi meitä kulkijoita, että tällä levähdyspaikalla kruunuchakra saa todellisen energia-annoksen…

 

 

 

 

 

 

…ja se piti ehkä paikkansakin, sillä kiipeämistä patsastasanteelle oli jäljellä enää muutama kymmenen metriä!

 

 

 

 

 

 

Kiipeämisen jälkeen vielä katsahdus kohti Kristus-patsasta…

 

 

 

 

 

 

…ja pieni myötämäen kävely kohti odottavaa bussia saattoi alkaa!

 

 

 

Termi ”chakra” oli minulle outo ennen äsken kuvaamaani kiipeämistä, mutta jos jotain chakrat kiinnostavat, niin googlaamalla ”chakra” saa niistä lisätietoa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksityistiet ja niiden osakkaat ovat arvonlisäverotuskäytännön myötä valtiolle melkoisia maksumiehiä!

Perjantai 26.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntani on Viljakkalassa, Hämeenkyrössä ja Kälviällä yhteensä kuuden yksityistien osakas ja sen lisäksi olemme osakkaana yhdessä metsäautotiessä.

 

 

Suuri yksityisteiden määrä selittyy sillä, että mökkini sekä maatilani ovat molemmat kahden yksityistien takana eli ne sijaitsevat kaukana valtateistä.

 

 

Kunnat tukevat yksityisteitä pienellä osuudella tien vuotuisista kokonaiskustannuksista, mutta valtio puolestaan rokottaa yksityisteiden taloutta monesti paljon enemmän kuin on kunnan myöntämä yksityistieavustus.

 

 

Valtion yksityisteiden taloutta kuristava ote perustuu arvonlisäverojärjestelmäämme.

 

 

Kauppa, teollisuus, maataloudenharjoittajat ja mm. metsänomistajat voivat vähentää maksetut arvonlisäverot arvonlisäverolaskelmissaan, mutta yksityisteillä ei ole tätä mahdollisuutta.

 

***************

Kerron esimerkin:

 

 

Kun yksityistien toimitsijamies tai yksityistien hoitokunta päättävät tilata tielle soraa 1.000 eurolla, niin sorantoimittaja joutuu lisäämään veloitushintaansa 24 % arvonlisäveroa eli tiekunta maksaakin sorasta yrittäjälle 1.000 euroa ja sen lisäksi valtiolle arvonlisäveroa 240 euroa eli laskun kokonaissumma onkin 1.240 euroa.

 

 

Muut toimijat pystyvät arvonlisäverolaskelmassaan huomioimaan tuon 240 euroa vähennyksenä, mutta kun yksityistiet eivät ole arvonlisäverovelvollisia, niin yksityisteillä ei ole tuota vähennysmahdollisuutta.

 

*************

 

Se, että yksityistiet eivät kuulu arvonlisäverojärjestelmän piiriin, lisää sitä eriarvoisuutta, joka vallitsee asutustaajamien ja maaseudun välillä.

 

 

Esitän, että yksityistiet pitää saada arvonlisäverojärjestelmän piiriin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen investoinnit: Älyttömät ja tuottavat

Torstai 25.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ratikkaa ajavat ja sitä puolustavat ovat pääosin julkisen puolen palveluksessa tai ovat muuten syrjässä siitä joukosta, joka luo jokapäiväisellä työllään Tampereelle hyvinvointia.

 

Tampereella järjestettiin tiistaina 23.2.2016 tilaisuus, jossa ratikan puolestapuhujat olivat hinanneet paikalle jopa norjalaisen Bergenin kaupungin edustajat.

 

 

Tilaisuudessa Tampereen Kauppakamarin puheenjohtaja Jari Alanen oli todennut, että puolet kauppakamarin jäsenistä näkee, ettei ratikalla ole suurta merkitystä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen Kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen on ongelman ytimessä, kun hän Tamperelainen-lehdessä 12.12.2015 julkaistussa haastattelussaan toteaa yks´kantaan:

 

 

Kaupunkiraitiotie on hidas ja kallis.

 

 

Toimitusjohtaja Eskelinen niputtaa haastattelussaan Tampereen investoinnit kahteen ryhmään:

 

 

Älyttömät ja tuottavat.

 

 

”Jälkimmäisiä ovat esimerkiksi Kansiareena-hanke ja asemanseudun kehittäminen. Ne palvelevat koko seutukuntaa. Älyttömät ovat niitä, jotka eivät palvele koko seutukuntaa”  - näin toteaa toimitusjohtaja Antti Eskelinen.

 

 

Tamperelainen-lehden toimittaja kysyy lehtijutun lopuksi Eskeliseltä seuraavaa:

 

 

Olisiko raitiotiehanke siis toteutuessaan älytön investointi?

 

 

Eskelinen vastaa näin:

”Sellainen on älytön investointi, joka ei palvele kokonaista seutukuntaa.”

 

 

Kauppakamari edustaa niitä tahoja, jotka viime kädessä joutuvat maksamaan älyttömätkin investoinnit ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen päättäjät tulevat järkiinsä ja torppaavat mielettömän ratikkahankkeen!

 

 

Kiitän Jari Alasta sekä Antti Eskelistä ja totean, että pidän entistä viisaampana esitystäni joka kuuluu lyhyesti:

 

 

Ratikkarahoilla ilmainen joukkoliikenne!

 

 

-Esko Erkkilä-

SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen on intoutunut keulakuvaksi "muokatun totuuden" kertomisessa

Keskiviikko 24.2.2016 - -Esko Erkkilä-

SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen potee ilmeistä joutilaisuutta, joka nyt on purkautumassa populistiseen vastakkainasetteluun ja aiheettomaan sukupolvien väliseen sodanlietsontaan – sananmukaisesti sontaan!

Mitä se sonta on, jota Kimmo Kiljunen nyt pöyhii?

Sonta on taitetun indeksin pöyhimistä tavalla, joka tekisi hallaa valtaosalle eläkeläisiä.

 

 

Kiitän Aamulehden eilisen numeron pääkirjoituskirjoittajaa, joka laittaa jonkun ”Senioriliike” –nimisen yhteisön kampanjan oikeille mittasuhteille.

 

 

 

 

 

 

Tässä Aamulehden eilinen pääkirjoitus, jossa selvin sanoin tuomitaan entisen demarikansanedustajan hanke.

 

 

On valitettavaa, että jotkut eläkeläisjärjestöt ovat hassahtaneet Kiljusen kestämättömien, mutta kieltämättä populististen teesien taakse.

 

 

Lainaan Aamulehden eilisestä pääkirjoituksesta kolme kohtaa joilla pääkirjoituskirjoittaja osoittaa Kiljusen esittämät teesit huuhaaksi:

 

 

****************

 

 

"Yksi: Jukka Rantalan johtama työryhmä totesi kolme vuotta sitten, että nykyinen indeksijärjestelmä on taannut eläkkeensaajille ”totutun kulutustason kohtuullisen säilymisen”.

 

 

Kaksi: Indeksin korjaaminen hyödyttäisi lähinnä korkeimpien eikä lainkaan pienimpien eläkkeiden saajia.

 

 

Kolme: Siirtyminen kokonaan palkkakehitykseen sidottuihin eläkkeiden korotuksiin tai vanhaan ns. puoliväli-indeksiin maksaisi paljon. Se merkitsisi pahimmillaan kuuden prosenttiyksikön kiristystä työeläkemaksuihin ja vastaavaa purkamista olemassa oleviin eläkerahastoihin."

 

 

********************

 

 

Kiljunen haluaa ihmeellisellä hankkeellaan lietsoa sotaa suomalaisten sukupolvien välille.

 

 

Totean vastuullisena eläkeläisenä, että en halua Kiljusen tavoin olla lietsomassa tätä sotaa ja toivon, että myös muut vastuulliset eläkeläiset eivät yhdy Kiljusen vastuuttomaan propagandaan, jonka todellisena tarkoituksena lienee SDP:n manttelia kantavan Kimmo Kiljusen varhain aloitettu EU-vaalikampanja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva haluaa entisestään yksipuolistaa asiakasrakennettaan?

Tiistai 23.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Asiahan ei minulle OP-Pohjola –ryhmän vakuutuksenottajana sinänsä kuulu, mutta ihmetyttää, että Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva haluaa entisestään yksipuolistaa asiakasrakennettaan, kun se voimallisesti kampanjoi ammattijärjestöjen suuntaan.

 

 

 

 

Turva tarjoaa näyttävällä kampanjallaan ammattiliittojen jäsenille kotivakuutuksesta ensimmäisenä vuonna peräti 31,6 % alennusta…

 

 

 

 

 

 

…ja jatkuvasta matkavakuutuksesta 14,5 % alennusta!

 

 

En ole ollut milloinkaan ammattiliittojen jäsen, joten houkutus ei koske minua, mutta ajattelen Turvan menettelyä yrityksen liikkeenjohdon kannalta ja en osaa pitää yhtiön menettelyä viisaana.

 

Toisaalta se voi olla viisastakin, sillä jos yritys saisi kaikkien niiden ammattiliittojen jäsenet asiakkaikseen, jotka ovat Turvan takuupääoman asettajina, niin olisihan siinä melkoinen asiakaskunta. 

 

 

En tiedä Turvan asiakaskunnan rakennetta, mutta ihmettelen, että mitä ajattelevat ne Turvan asiakkaat, jotka eivät ole ammattiliittojen jäseninä?

 

 

 

Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvaa voidaan kai perustellusti pitää niinä punapääoman harvoina yrityksinä, jotka ovat vielä mukana yrityskentällä.

 

 

Ehkä Suomeen kuitenkin vielä mahtuu yksi punapääoman omistama yritys, vai mitä?

 

 

-Esko Erkkilä-