Nokialla yrittäjäpalkinto meni oikeaan osoitteeseen!

Torstai 24.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Nokian Yrittäjät ry palkitsi 29.10.2011pidetyssä juhlatilaisuudessa Nokian Vuoden Yrittäjäksi Tuula ja Veli-Heikki Tuovisen.

 

Tuoviset omistavat vuonna 1995 perustamansa Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n.

 

Omaan perhekuntani kanssa miellyttävää kokemusta Tuovisten toiminnasta matkanjärjestäjänä, sillä matkaamme muutaman kerran vuodessa heidän järjestämillään matkoilla Baltiassa.

 

Tuoviset olivat käsittääkseni ensimmäiset, jotka toivat Tallinnan ja Viron matkoille palvelun, jossa matkalaukut saavat olla merimatkan ajan bussissa. Matkalaukkupalveluun oli muiden matkanjärjestäjien lähdettävä mukaan, sillä matkustajat osaavat arvostaa kyseistä palvelua.

 

Matkojen järjestäminen ja toteuttaminen on tiimityötä. Molemmat yrittäjä-Tuoviset toimivat autojensa kuljettajina ja kolmantena vakiokuljettajana Tuovisella toimii Indrek Korba.

 

Matkustajan on mukavaa asioida Tuovisen toimistossa Eila Laihon kanssa, sillä hänellä asiat ovat hoidossa.

 

Tuovisten yrityksen lisäksi olemme kerran vuodessa Vihdin Liikenteen ja VL-Matkat Oy:n asiakas, kun osallistumme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen järjestämille matkoille. Viime kesänä perhekuntamme oli mukana kenraalin junailemalla Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron matkalla. Baltiaan ja Kaliningradiin olemme matkaamassa ensi kesänä.

 

Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy sekä VL-Matkat Oy ovat palvelutasoltaan tasavertaisia ja molempien järjestämille matkoille on mieluisaa osallistua. Molempien matkassa tuntee olevansa vieraana eikä lainkaan maksavana asiakkaana.

 

Myös Ikaalisten Matkatoimisto Oy ja Matkapojat Oy ovat meille tuttuja Viron matkojen järjestäjinä.  Kummatkaan eivät kuitenkaan yllä Tuovisen tai VL-Matkojen tasolle.

 

Ikaalisten Matkatoimiston ja erityisesti Matkapoikien Viron-matkoilla ongelmana on matkalaukkujen kanssa tapahtuva toiminta. Ikaalinen hoitaa toki matkalaukkuoperoinnin kohtuullisesti, mutta yrityksen jatkuva varoittaminen matkalaukkujen enimmäispainosta on käsittämätöntä. Miksi Ikaalisten Matkatoimisto käyttää autoinaan niin heikkoja busseja, että kahdenkymmenen kilon maksimipainosta per matkustaja pitää jatkuvasti ärhennellä?

 

Matkapoikien matkoilla matkalaukut kuljetetaan erilliskuljetuksina ja sekös tuo monenkirjavia ongelmia matkaan.

 

On toki todettava, että varmaan jatkossakin tulemme käyttämään myös Ikaalisten Matkatoimiston ja Matkapoikien palveluja, mutta kritiikin sana oli nyt paikallaan.

 

Pyytelen anteeksi, että Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n toimintaa arvostava kirjoitus luiskahti sen kilpailijoiden käsittelyksi.

 

Kiitän Tuula ja Veli-Heikki Tuovista, Indrek Korbaa sekä Eila Laihoa mukavasta toiminnasta matkanjärjestäjänä.

 

Perhekuntamme seuraava matka tulikin taas varattua, kun osallistuin juhlatilaisuuteenne marraskuun 16. päivä!

 

 

Tässä vielä kuva kahdesta ”laivastoonne” kuuluvasta bussista, kun tarjositte asiakkaillenne pullakahvit!

 

-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö näytti ministerille ja kansalaisille, että kuka ministeriötä johtaa

Tiistai 22.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto, joka perustehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä valvonnan edellyttämän ohjauksen sekä ennakoivan ja jälkikäteisen valvonnan keinoin.

Valviralle kuuluu valvoa mm. sitä, että lääkäreillä on tutkinto ja tarvittavat tiedot ammattinsa harjoittamiseen.

 

Valelääkärijutut ovat poikineet Sosiaali- ja terveysministeriössä mielenkiintoisen valtakiistan.

 

Ministeri Maria Gusenina-Richardson (sdp) ehti kertoa julkisuudessa eilen, että hänen ja Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partasen välisten keskustelujen päätteeksi Partanen oli päättänyt luopua Valviran johdosta.

 

Ministeri ei keskustellut asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen kanssa. Kun Välimäki kuuli Partasen aikomuksista, hän laittoi tuulemaan ja kokematon ministeri joutui taipumaan kansliapäällikkönsä mielipiteeseen. Välimäki ei hyväksynyt Partasen eroa.

 

On oikein, että tärkeän viranomaisen johdosta ei poistuta vaikeiden asioiden ilmitullessa kuin ”hollituvan ovesta”.  Vastuu on kannettava niin ylijohtajan kuin ministerinkin.

 

Valelääkärijutut ovat murentaneet kansalaisten luottamusta koko lääkärikuntaan.

 

Nyt sekoiluun on liittynyt myös Sosiaali- ja terveysministeriö, jonka hallinnonalaan Valvira kuuluu, kun kansalaisille on tullut selväksi, että asioista vastaavalla ministerillä ei ole edes oman ministeriönsä kansliapäällikön luottamusta.

 

-Esko Erkkilä-

Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua!

Maanantai 21.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö antoi seuraavan julkilausuman torstaina 18.11.2011:

VIITTAUKSET KUNTIEN PAKKOLIITOKSIIN TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA TULEE SELKEÄSTI TORJUA!

KESKUSTA ESITTÄÄ SUUNNITELMAA HALLINNON KEHITTÄMISEKSI JA BYROKRATIAN KARSIMISEKSI

Tampere on Keskustan mielestä edelleen ja myös tulevaisuudessa Suomen paras paikka asua, yrittää ja rakastaa. Tampereen tulee olla myös jatkossa Suomen suosituin kaupunki. Keskusta haluaa rakentaa Tampereesta kaupungin, missä keskiöön nostetaan ihminen, kuntalainen.

Tamperelaisen on oikeus odottaa laadukkaita julkisia palveluja myös tulevaisuudessa.

Keskustan mielestä kaupungin voimavaroja on syytä kohdistaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Niillä panostuksilla turvataan kaupungin menestys myös tulevaisuudessa.

Keskusta on myös johdonmukaisesti kannattanut monimuotoisuutta niin lasten kotihoidossa kuin ikäihmisille suunnatuissa palveluissa. Siksi Keskusta kannattaa kaupunkilaisille tarjottavia aitoja valinnanmahdollisuuksia.

Keskusta kannattaa lisäksi lähiruoan lisäämistä mm. kouluruokailussa. Ensivaiheen tavoitteena tulee olla, että jokaisella lautasella on jokin lähiruokana tuotettu ainesosa.


Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua. Kuntien välistä yhteistoimintaa kehittämällä luodaan luottamusta ja rakennetaan toimivia ja tehokkaita palveluja. Tämä kehitys on vakavasti vaarannettu puheilla kuntien pakkoliitoksista.

Tampereella on edelleen pulaa omakoti- ja yritystonteista. Tonttien tarjontaa tulee lisätä ja kaavoitusta sekä lupamenettelyä nopeuttaa. Rakennusluvan saaminen kestää Tampereella 3 – 6 kk kun se muissa kunnissa saa 2 – 3 viikossa.

Säästöjen etsintä tulee kohdistaa kasvaneen, tehottoman ja päällekkäisen byrokratian poistamiseen sekä toimintaprosessien suunnitteluun siten, että kuntalaisen ääni ja kuntalaisen saaman palvelun laatu paranee. Keskusta esittää, että Tampereen kaupunki laatii pikaisesti suunnitelman hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehottoman byrokratian karsimiseksi.

Rakenteellisesta kehittämistyöstä tulee raportoida kaupunginvaltuustoa puolivuosittain.


Lisätietoja:

Kunnallisjärjestön pj Antti Juva p. 050 511 1716
Kunnallisjärjestön vpj Esko Erkkilä p. 050 556 4878

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos turvasi tamperelaisten vesihuollon eilen ja tänään sekä pystyy siihen myös tulevaisuudessa

Sunnuntai 20.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaiset saivat kokea eilen ja tänään, että Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella on jo nyt valmiudet hoitaa Tampereen vesihuolto Näsijärven vettä käyttäen vaivattomasti ja turvallisesti.

Roineen raakavesipumppaamolla ilmenneen sähkökatkoksen vuoksi Tampereen normaalissa vedenjakelussa on ongelmia, mutta tamperelaisilla ei ole hätää, sillä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos pystyy huolehtimaan Tampereen vesihuollosta ongelmitta.

Poikkeustilanne alkoi eilen eli lauantaina 19.11.2011 kello 18.00 alkaen ja jatkuu tänään niin kauan, että häiriö saadaan korjattua.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos käyttää raakavetenään siis Näsijärven vettä.

Tilanne todistaa todeksi sen, että Tavase-hanke on täysin tarpeeton.

Vastustan Tavase-hanketta.

Aluksi vastustin hanketta sen luontoa tuhoavan vaikutuksen vuoksi, mutta nyt motiivikseni ovat sen lisäksi kohonneet taloudelliset seikat.

Ei voi olla oikein, että Pälkäneen ja Kangasalan ainutlaatuisiin harjumaisemmiin sadetetaan vettä 863 metrin korkuinen vesipatsas vuodessa, kun alueen normaalisadanta on vain tuhannesosa siitä eli n. 75 senttiä vuodessa! On selvää. että alueen kasvillisuus ja koko ekosysteemi tuhoutuvat.

Tavase Oy:n esittämä kustannusarvio 57 miljoonaa euroa on neljäsosa asiantuntijoiden esittämästä kustannusarviosta, joka on tasoa 198 miljoonaa euroa.

Sadassayhdeksässäkymmenessäkahdeksassa miljoonassa eurossa on huomioitu Pinsiöön välttämättä tarvittava lisäimeytysalue. Siinä on sen lisäksi huomioitu ainoastaan kymmenen miljoonaa euroa hankkeesta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvauksiin. Kymmenellä miljoonalla eurolla ei makseta kummoisiakaan korvauksia Pälkäneen ja Kangasalan harjujen sekä Pinsiönkankaan tuhoutumisesta ikiajoiksi!

Toivon, että parhaillaan ”päälläoleva” poikkeustilanne herättää tamperelaiset päättäjät, jotta he uskaltavat heittää Tavase-hankkeen unohduksiin!

On kokonaisuuden kannalta parasta, että Tampereen kaupunki kirjaa nyt Tavase-seikkailuistaan kymmenen  miljoonan euron tappiot, kuin saa aikaan veronmaksajille 200 miljoonan euron kustannukset ja toimimattoman sekä ympäristöä tuhoavan laitoksen.

Tampereen osuus kahdensadan miljoonan laitoksen kustannuksista olisi 140 miljoonaa eli suurempi summa kuin minkään Tampereen kaupungin nyt havittelemista suurhankkeista.

 

-Esko Erkkilä-

Puuvuori - joka hetki muuttuva taideteos Ylöjärvellä

Lauantai 19.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana, kun Pirkanmaan Metsäkeskuksen retkikunta metsäluontoneuvoja Matti Äijön opastuksella tutustui Puuvuori-taideteokseen Ylöjärvellä 11.11.2011.

 

Puuvuori (Treemountain)-maataideteos sijaitsee Pinsiönkankalla Ylöjärvellä Tampereen kaupungin omistamalla soranottoalueella. Se on amerikkalaisen taiteilija Agnes Denesin suunnittelema taideteos, joka koostuu n. kymmenestä tuhannesta matemaattisen kaavan mukaan istutetusta puusta.

 

Biologinen ja taatusti luonnonmukainen sekä luontoa kunnioittava taideteos vihittiin käyttöön vuonna 1996.

 

Teos on 420 metriä pitkä ja 270 metriä leveä eli sen pinta-ala on hieman yli 11 hehtaaria. Korkeutta Puuvuorella on 28 metriä.

 

Teos koostuu 10 600 kartiomaiselle soramäelle matemaattisen mallin mukaan istutetusta männyntaimesta.

 

Taimet on istutettu spiraalin muotoon eli alhaalta pääsisi vuoren huipulle istutustainten väliä etenemällä.

 

Vuorelle on vapaa pääsy ja vuoren juurelta pääsee huipulle taideteoksen rinteelle muodostuneita kulku-uria pitkin.

 

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari kävi Ylöjärven Asuntomessujen aikaan istuttamassa muutaman männyntaimen Puuvuoreen vuonna 1996.

 

Puuvuoren alaosassa sijaitsevat männyntaimet kärsivät nykyään ilmiselvästi ravinnevajeesta, sillä ne ovat kärsivän näköisiä. ”Terveyslannoitus” olisi niille paikallaan, sillä ilman lannoitusta niillä on kolkko kohtalo odottamassa.

 

Huipulla ja lähellä huippua kasvavat männyt ovat saaneet kasvaa ravinnerikkaassa siirtomaassa. Siirtomaa on kuljettu istutuskuoppiin kottikärryillä ja muilla tavoilla. Se on männyille selvästi liian ravinnerikasta ja sen vuoksi huipulla kasvavat männyt ovat ”räkämäntyjä” eli kasvumaa ei ole tyypillistä mäntyjen kasvumaata.

 

 

Puuvuori nykyasussaan. Asu muuttuu joka vuosi, sillä männyt kasvavat.

 

Näkyy selvästi, että taideteoksen alaosassa sijaitsevat männyt tarvitsevat lannoitusta, sillä ne ovat ravinnevajauksen vuoksi kuolemassa.

 

Näkymä Puuvuoren laelta pohjoisen suuntaan. Siellä Tampereen kaupungin soranotto jatkuu ja sorakuopan maisemointi saa vielä jonkun vuoden odottaa.

 

Näille seuduilleko Tavase Oy kaavailee Pinsiönkankaan imeytyskenttiään? Tavase Oy:n suunnitelma Pinsiönkankaan tuhoamiseksi on surkea suunnitelma ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen luottamushenkilöt uskaltavat torpata koko mielettömän hankkeen.

Parempi kymppimillin tappio nyt, kuin kahdensadan miljoonan investointi, joka ei toimi, mutta tuhoaa Pälkäneen ja Kangasalan ainutkertaiset harjumaisemat sekä Pinsiönkankaan.

 

 

Näkymä Puuvuoren laelta etelän suuntaan.

 

Retkikuntamme autot odottavat meitä 28 metriä alempana kuin Puuvuoren huippu.

 

 

Puuvuori on merkittävä tutustumiskohde Ylöjärvellä ja mielellään suo, että entistä lukuisammat henkilöt pääsevät näkemään sorakuopan onnistuneen maisemointihankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Pienvedet eli metsäpurot, pienet lammet, norot ja metsälähteet kuuluvat metsälain 10§:ssä lueteltuihin luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin.

Perjantai 18.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain marraskuun 11. päivänä osallistua Pirkanmaan metsäkeskuksen järjestämään metsäretkeen, jonka aikana tutustuimme metsien luonnonhoitokohteisiin.

 

Retken järjesti Ryskettä metsiin-hanke.

 

Nykyinen metsälaki tuli voimaan 1997 ja sen 10§:ssä määritellään suojeltavat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset erityisen tärkeät elinympäristöt.

 

Suojeltavat pienvedet ovat yksi kohderyhmä, jonka suojelua mainittu pykälä edellyttää.

 

Pykälän tarkoittamia pienvesiä ovat mm. purot, alle 2 hehtaarin suuruiset lammet, norot sekä luonnontilaiset lähteet – noro on veden kulkureitti, joka on osan vuodesta kuivana.

 

Tutustuimme retkemme aikana kolmeen metsäpuroon, jotka kuuluvat metsälain 10§:n piiriin.

 

Täytyy ihmetellä, että kuinka hienoja metsäpuroja synnyinkuntani naapurikunnasta eli Hämeenkyröstä löytyy. Kaikki näkemämme purot olivat kivikkoisia luonnonpuroja, joissa vesi virtasi suurien korkeuserojen ansiosta vauhdikkaasti.

 

 

Tämä puro ja sen varsi on suojeltava talousmetsäkäytöltä – toki ”poimimalla” saa täältäkin ottaa puita, mutta on huolehdittava, että puronvarren ominaispiirteet eivät vaarannu.

Suositeltava rauhoituskaistan leveys on puun pituuden verran.

On selvää, että suuret puunostajat eli Stora Enso, UPM ja Metsäliitto huolehtivat varmuudella riittävän suojakaistan jättämisestä puunkorjuussa.

 

 

Rehevä puronvarsi on tavallisesti metsätyypiltään lehtoa. Kotkansiipi on lehdon tyyppikasvi ja kotkansiiven syksyisiä juurakoita esiintyikin purokohteellamme runsaasti.

 

Toisella purokohteella kävimme ”auditoimassa”, että oliko juuri tapahtuneessa puunkorjuussa noudatettu riittävän leveää suojakaistaa. Totesimme, että hakkuutyö oli tehty asianmukaisesti.

 

Kolmanteen purokohteeseemme oli liitetty liito-oravan suojelualue. Liito-orava on ehkä jättänyt kyseisen suojelualueen, sillä emme tavanneet ”päähenkilöä” ja emmekä myöskään sen papanoita.

 

 

Hämeenkangas on suuri puhtaanveden varasto ja sen etelälaidalla tutustuimme muutamaan luonnonlähteeseen  - tässä tyypillinen luonnonlähde, joka kuuluu metsälain kymppi-pykälän tarkoittamiin kohteisiin.

Hyvä luonnonlähde tuottaa vettä 1.000 kuutiometriä vuorokaudessa ja sellaisesta lähteestä tässäkin on kyse.

Metsälain ”kymppi-pykälä” edellyttää, että luonnonlähde rauhoitetaan metsänhoitotoimenpiteiltä puunmittaisen ympyrän suuruiselta alueelta.

 

Vesi on tulevaisuudessa rajallinen rikkaus. Sen vuoksi on paikallaan, että metsiemme pienvedet ovat saaneet metsälain 10§:ssä erityissuojelun.

On selvää, että vastuullinen metsänomistaja suojelisi palstallaan sijaitsevat pienvedet muutenkin, mutta lainsäädäntö tuo suojelulle tervettä selkänojaa.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla on jo 470 metsäkohdetta, joille valtion varoista maksetaan pientä korvausta biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisestä

Torstai 17.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 11.11.2011 Pirkanmaan Metsäkeskuksen metsäretkelle, jonka kohteena olivat luonnonhoito- ja talousmetsät.

Retkellä pääsi tutustumaan metsien nykyaikaiseen hoitoon luonnonhoito- ja talousmetsäkohteilla, sai neuvoja ympäristötuen valintaperusteista, kohteiden arvottamisesta ja erilaisista suojeluvaihtoehdoista.

Retkikohteemme olivat mielenkiintoisia ja ne sijaitsivat Ylöjärvellä sekä Hämeenkyrössä.

Retkemme oppaana toimi metsäluontoneuvoja Matti Äijö Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

Ensimmäinen kohteemme oli paahderinne. Niitä tavataan Pirkanmaalla ainakin Ylöjärvellä, Pälkäneellä ja Kangasalla.

Paahderinne on suppa eli se on metsässä oleva ”monttu”. Jossakin päin Pirkanmaata suppaa kutsutaan lukoksi.

Supassa lämpötilaerot voivat olla suuria – pohjalla on kylmänä vuodenaikana todella kylmä ja etelää kohti olevassa rinteessä on lämpimällä säällä puolestaan kuuma.

Paahderinne raivataan suojelukohteena puista lähes vapaaksi. Paahderinne on tavallaan metsäpalo-alueen korvike, sillä paahderinteessä kasvaa kasveja, jotka vaativat lämpimät olosuhteet. Näitä ovat mm. kangasajuruoho, kissankäpälä ja idänkeulankärki.

Paahderinteessä viihtyvät myös tietyt kovakuoriaiset, perhoset, myrkkypistiäiset ja hepokatit.

Paahderinnekohteemme sijaitsee Ylöjärvellä. Kuvasta on ehkä vaikea hahmottaa supan syvyyttä, mutta kuvan keskellä näkyy supan pohja ja kuva on otettu etelää kohti viettävältä paahderinteeltä.

Retkioppaamme metsäluontoneuvoja Matti Äijö selvitti paahderinnekohteella tervaskantojen ja yleensä tervaspuun muodostumista.

Äijö kertoi, että Pirkanmaalla on kaikkiaan 470 metsäluontokohdetta, joille maksetaan metsänhoitolain 10 pykälän mukaista ympäristötukea. Tukea saavien metsäluontokohteiden keskikoko Pirkanmaalla on n. 2,5 hehtaaria.

Metsäluontokohteiden sopimukset ovat pitkiä, sillä sopimusaika on 30 vuotta. Solmittu sopimus merkitään kiinteistörekisteriin eli kohteen omistajavaihdos ei päätä aikoinaan solmittua sopimusta.

Nykyaikaiset metsänomistajat kunnioittavat luonnon monimuotoisuutta. On hyvä, että valtio on tukemassa vaatimattomilla summilla niitä metsänomistajia, jotka ovat luopuneet tiettyjen monimuotoisuutta edustavien kohteiden talousmetsäkäytöstä.

-Esko Erkkilä-

Leonardo -muistomerkki Pirkkahallin edessä kertoo alueen ilmailuhistoriasta

Keskiviikko 16.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkkahallissa kävijät eivät voi olla huomaamatta sisäänkäynnin edessä nupukivillä päällystetyn kalotin päällä sijaitsevaa hiilikuitukomposiitista rakennettua muistomerkkiä.

 

 

Kyse on kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon luomuksesta, joka kuvaa Härmälän lentokentän ilmailusektoreita, lentokoneteollisuuden sekä koko alueen teollisteknistä ja kulttuurillista tietotaitoa.

 

Teoksen nimi on ”Leonardo” ja se on Lentovarikon Kilta ry:n tilaustyö kuvanveistäjä Kimmo Kaivannolta.

 

Teoksen korkeus on 20 metriä, jänneväli ylhäällä 16,5 metriä ja perustana olevan nupukivipäällysteisen kalotin halkaisija on 15 metriä.

 

Muistomerkki on valmistettu Finavitec Oy:ssä Kuoreveden Hallissa. Se siirrettiin 20.9.1999 ilmavoimien Mi-8 helikopterilla pystytyspaikalle Härmälään kokonaisena kopterin ulkopuolisena kuormana. Teos paljastettiin Tampereen 220-vuotispäivänä 1.10.1999 ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Muistomerkin kalotille johtaa kapea polku, kiitorata, jonka kivilaattoihin on kaiverrettu kuudentoista lentäjäsankarin nimet.

 

Lentäjäsankarien sotilasarvot, nimet ja kuolinpäivät ovat seuraavat:

 

• lentokonemekaanikko K. Putkonen, 29.5.1942
• luutnantti A. Nissinen, 27.10.1941
• kapteeni J. Saarinen, 9.4.1948
• vääpeli S. Vitikainen, 19.2.1944
• kapteeni P. Kokko, 19.2.1944
• lentomestari A. Siltavuori, 19.11.1943
• lentomestari M. Alho, 5.6.1943
• kersantti M. Sukanen, 31.5.1943
• kapteeni A. Järvinen, 7.3.1943
• kapteeni E. Pohjanheimo, 7.3.1943
• radiosähköttäjä E. Lehtinen, 21.5.1942
• kapteeni K. Pirhonen, 21.5.1942
• alikersantti V. Siironmaa, 20.4.1942
• vänrikki T. Kolhonen, 27.10.1941
• lentomestari H. Peltola, 21.4.1941
• lentomestari U. Heiskala, 2.3.1940

 

Härmälän lentokenttä rakennettiin 1932 – 1936 ja lentotoiminta siellä päättyi pääosin vuonna 1979.

 

Minulla on omakohtaista kokemusta Härmälän lentokentästä yhden nousun ja yhden laskun verran, sillä sain 1970-luvun loppupuoliskolla käyttää kahdesti työmatkoihin Härmälän lentokenttää. Käsittääkseni lentokoneena oli kuuluisa Convair Metropolitan. Convair oli luotettava lentokonetyyppi, sillä tyypille ei sattunut Suomessa ainuttakaan onnettomuutta niiden 27 vuoden aikana, jolloin Suomessa niillä lennettiin.

 

Härmälän lentokentältä nousut ja laskut vaativat matkustajakoneen pilotilta paljon taitoa, sillä kenttä oli ”kuopassa”. Nykyisen Bauhaus´n suunnalla metsä oli lähellä ja kiitoradan toisessa päässä Tampere-Helsinki –rautatie merkitsi, että kone oli saatava ennen rautatietä rivakkaan nousuun.

 

Nykypäivänä on vaikea uskoa, että Pirkkahallin edessä oli hieman yli 30 vuotta sitten matkustajakäytössä oleva kiitorata. Näin se kuitenkin on ollut!

 

-Esko Erkkilä-

Asukasmielipiteeni Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen laajentamisesta Hervannan Tauskonkadulla

Tiistai 15.11.2011 - -Esko Erkkilä-

 

Asukasmielipide Toivonen Yhtiöt Oy:n Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen laajennushankkeesta

 

Tilanne jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä nyt…

 

..on täysin hallitsematon, sillä Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminta saastuttaa lähiympäristöä suruttomasti.

 

Näyttää siltä, että nyt voimassaolevia lupaehtoja ei ole tarkoituskaan täyttää.

 

Nykytilanteen jatkuminen on todennäköistä jatkossakin, sillä…

 

…yrityksen toimintakulttuuri on saanut viranomaisvalvonnan puuttuessa muodostua täysin hallitsemattomaksi.

 

Joitain hajahuomioita YVA-arviointiselostuksesta:

 

• Maininta ”Hankealueelle vastaanotettava jäte ei sisällä ongelmajätteitä.” on yrityksen ja selvityksen laatineen konsulttiyrityksen haavekuva. Todellisuudessa purku- ym. jäte sisältää pääsääntöisesti aina ongelmajätteitä. Menneiden vuosikymmenten aikana esim. rakentamisessa käytettiin sellaisia rakennusaineita, jotka sisälsivät ongelmajäteaineksia. Nyt ne ovat rakennuksia ja rakenteita purettaessa tulossa jätteenkäsittelykeskusten riesaksi ja sitä kautta ihmisten sekä luonnon ongelmaksi.

 

Ongelmajätteiden kartoittamiseen sekä niiden tutkimiseen on kiinnitettävä aivan toisella tavalla huomiota kuin nyt julkistetussa YVA-selvityksessä kerrotaan.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n näytteenotto-ohjelmaan pitää sisällyttää riittävän tiheästi otettavat elohopea- (Hg) sekä dioksiininäytteet. Esitän Hg- ja dioksiininäytteenotolle näytetiheydeksi vähintään kerran kuukaudessa. Näytteet pitää analysoida niiden analysointiin pystyvässä laboratoriossa. Analysointitulokset on raportoitava välittömästi jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa valvovalle viranomaiselle ja myös kansalaisille on varattava mahdollisuus tutustua analysointituloksiin.

 

• Toivonen Yhtiöt Oy:n, valvovan viranomaisen sekä Tampereen kaupungin nykytoiminnassa on leimaa-antavaa se, että nyt otettavia vähäisiäkään analysointituloksia ei osata tulkita. Näytteenottotulosten tulkintaan pitää jatkossa kiinnittää huomiota, jotta ihmisille, eläimille ja ympäristölle vahingollinen toiminta voidaan lopettaa välittömästi, kun esim. ongelmajätehavainto tehdään.

 

• Riskikartoitus puuttuu YVA-selvityksestä lähes kokonaan. Se pitää laatia iskevään ja yksinkertaiseen taulukkomuotoon, jotta yritys, valvova viranomainen, Tampereen kaupunki ja soveltuvin osin myös tavalliset kansalaiset osaavat arvoida riskien toteutumista. Nyt riskikartoitus on korvattu yleisluonteisella taulukontapaisella ilmaisulla, joka ei sovellu Toivonen Yhtiöt Oy:n tilanteeseen.

 

• Selostuksessa oleva maininta: ”Tontin eteläreunalla on rakennettu louheesta salaoja, joka estää Polunmäen suunasta kallion päältä valuvan veden sekoittumisen pihavesiin.” on malliesimerkki siitä, että karu todellisuus on tyystin toista, kuin selvityksessä yritetään totena lausua.

 

Ns. louheoja on toki olemassa, mutta nykyisellään sen peittää osin jätemateriaali ja se merkitsee jätemateriaalissa olevien ympäristömyrkkyjen sekä ongelmajätteiden välitöntä ja nopeaa joutumista Houkanojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen.

 

Louheoja on nopeasti saatettava siihen kuntoon kuin sen on yllä olevassa virkkeessä todettu olevan! Ei voi olla oikein, että jätemateriaali kontaminoi Houkanojaan virtaavan valumaveden!

 

• YVA-selvityksessä todetaan useaankin kertaan, että: ”Hankkeen vaikutukset ympäristön kasvillisuudelle, eläimistölle, luonnon monimuotoisuudelle, arvokkaalle lajistolle tai luontokohteille jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi.”

 

Todellisuudessa Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminta aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisille, ympäristön kasvillisuudelle, eläimistölle, luonnon monimuotoisuudelle, arvokkaalle lajistolle sekä luontokohteille ja ne jäävät pysyviksi sekä ovat luonteeltaan merkittäviä. Toivonen Yhtiöt Oy:n YVA-selvitys merkitsisi hyväksyttäessä, että Tampereen kaupungin kaavoitustoiminta vaikeutuisi jatkossa ja esim. vuosikausia vireillä ollut Herukka-reitin suunnittelu kärsisi kovan kolauksen.

 

Tampereen kaupungin saamattomuuden, valvovan viranomaisen ja saastuttavan yrityksen toiminta merkitsee suuren riskin kertymistä niille Houkanojanraitin palstaviljelijöille, jotka kielimuurin vuoksi eivät ymmärrä Tampereen kaupungin jo vuosia sitten antamaa kieltoa Houkanojan veden käyttämistä viljelypalstojen kasteluvetenä. Esitän, että Tampereen kaupunki velvoitetaan rakentamaan Houkanojanraitin viljelypalstoille riittävä määrä puhtaanveden vesiposteja jo kasvukaudeksi 2012.

 

Yhteenvetona totean, että Toivonen Yhtiöt Oy:n YVA-suunnitelma on laadittu rutiinityönä yhdistellen aikaisemmissa YVA-suunnitelmissa käytettyjä fraaseja. Leimaa-antavaa YVA-suunnitelmassa on ympäristölupaa hakevan yrityksen palkkaaman konsulttiyrityksen laatimat kohdat ja lauserakenteet. Pirkanmaan ELY-keskus on unohtanut roolinsa ja tukeutunut sille syötettyihin tietoihin.

 

Esitän, että Toivonen Yhtiöt Oy:lle ei myönnetä lupaa laajentaa toimintaansa Ruskon teollisuusalueella sekä esitän sen lisäksi valvovan viranomaisen nopeita toimia nykyisten lupaehtojen valvomiseksi ja nykytoimintojen saattamista lupaehtojen mukaiseksi.

 

Suomi on sitoutunut monilla eri tavoin ympäristönsuojeluun ja niiden periaatteiden noudattaminen edellyttää Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminnan pikaista lopettamista Ruskon teollisuusalueella ja toiminnan siirtämistä esim. Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueelle.

 

Esko Erkkilä

Väkevä kansanoopperakokemus Hämeenkyrön kirkossa

Maanantai 14.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön kirkossa sai 24.9.2011 ensi-iltansa hengellinen kansanooppera ”Maan korvessa kulkevi”.

 

Esitys palasi muutaman esityskerran jälkeen Hämeenkyrön kirkkoon taas 12.11.2011 ja olin paikalla, kun vaikuttava kansanooppera silloin siellä esitettiin.

 

 

Hämeenkyrön kirkko syysasussaan ennen Maan korvessa kulkevi –kansanoopperan esitystä 12.11.2011

 

 

Maan korvessa kulkevi –kansanooppera on kertomus hämeenkyröläisen Martti Myllyharjun elämästä.

 

Kansanooppera kertoo vuonna 1880 syntyneen ja vuonna 1970 kuolleen Martti Myllyharjun elämästä.

 

Myllyharju sairastui jo nuorena sairauteen, joka vei häneltä liikuntakyvyn. Se ei kuitenkaan vienyt Myllyharjun elämänvoimaa, sillä hän toimi sen jälkeen mm. kansansoittajana, saarnamiehenä, lehtiasiamiehenä, kirkonrakentajana Pentinmaan rukoushuoneen rakennusprojektissa, pyhäkoulunopettajana, puutarhurina varttaen ja taivukkaita kasvattaen sekä hämeenkyröläisen murresanaston tallentajana.

 

Heiska ry:n hallitus ja sen puuhamies Kauno Perkiömäki ovat tehneet suuren kulttuuriteon, kun ovat tallentaneet Martti Myllyharjun elämän ja aikaansaannokset vaikuttavaksi kansanoopperaksi.

 

Kansanoopperan esitys kestää tunti ja kaksikymmentä minuuttia ja jokainen hetki on nautittavaa sekä väkevää tulkintaa monille tuntemattomasta hämeenkyröläisestä kulttuurihenkilöstä.

 

Kansanoopperassa esiintyy monia tunnettuja harrastaja- sekä ammattilaisosaajia.

 

Martti Myllyharjua nuorena esittävä parkanolainen Sami Penttilä tekee vahvan tulkinnan. Penttilän tulkinta päättyy Myllyharjun lopulliseen sairastumiseen ja hänen osuutensa loppuu kirkon keskikongilla tapahtuvaan dramaattiseen kohtaukseen.

Aikuisikäistä Martti Myllyharjua esittää Ahti Jokinen Tampereelta.

Martti Mäkiharjun äitiä esittää takavuosien viihdelaulajana tunnettu Inga Sulin. On ilo seurata esiintymistaidon ammattilaisen onnistunutta tulkintaa kansanoopperan keskeisessä roolissa.

 

Arkkienkeli Mikaelin roolissa vuorottelevat musiikkineuvos Matti Hannula ja viljakkalalaissyntyinen ”kasvinkumppanini” Aarre Aalto. Olin tyytyväinen, että nyt esiintyjänä oli Aarre Aalto ja hyvin esiintyikin. Muistan Aarre Aallon polvihousuisena esiintyjänä Viljakkalassa järjestetyissä lähetysseuroissa ja olen saanut olla myöhemmin hänen sahausyrityksensä asiakkaana.

 

Arkkienkeli Mikael (Aarre Aalto) ja Martti Mäkiharjun äiti (Inga Sulin) kohtasivat kansanoopperassa kolmesti: ensimmäisen kerran Martin sairastumisen jälkeen, toisen kerran Pentinmaan rukoushuoneen vihkiäisissä vuonna 1939 ja kolmannen kerran Martin kuoleman jälkeen vuonna 1970.  Martin äiti kuoli vuonna 1932, joten hänen kaksi viimeistä esiintymistään arkkienkeli Mikaelin kanssa tapahtuivat sen jälkeen, kun Martin äiti oli jo siirtynyt taivaaseen.

 

Kaikki kolme Aarre Aallon ja Inga Sulinin tulkintaa arkkienkeli Mikaelin ja Martin äidin kohtaamisista olivat kansanoopperan parasta ja puhuttelevinta antia.

 

Martti Mäkiharju keräsi 12.000 lappua hämeenkyröläisestä murteesta. Suomen Kirjallisuuden Seura muisti Myllyharjun mittavaa työtä hänen 70-vuotispäivänään ja arvovaltainen lähetystö luovutti hänelle silloin Suomen Kirjallisuuden Seuran 100-vuotismitalin. Tapahtuma on taltioitu Maan korvessa kulkevi –kansanoopperaan.

 

 

Taitelija Ahti Jokinen (oikealla), Inga Sulin (keskellä) ja Martti Mäkiharjun Iivari-veljeä esittänyt Jarmo Grek (vasemmalla hattu kädessä) siirtymässä kansanoopperan loppunäytöksen jälkeen kiittämään yleisöä suosionosoituksista.

 

Esiintyjät kerääntyivät esityksen jälkeen kiittämään 700- henkistä kirkkokansaa myötäelämisestä kansanoopperan tapahtumiin. Silmälasipäisenä ja valkoinen shaali hartioillaan sekä rusetti kaulassa on arkkienkeli Mikaelia esittänyt Aarre Aalto (keskellä).  Hänen vierellään (oikealla) tummatukkainen nuorimies on nuorta Martti Myllyharjua esittänyt Sami Penttilä.

 

 

Kiitän kaikkia kansanoopperan esiintyjiä hienosta esityksestä ja haluan erityisesti mainita taitelija Ahti Jokisen panoksen aikuisikäisenä Martti Myllyharjuna.

 

Maan korvessa kulkevi – kansanoopperan esitykset jatkuvat vuonna 2012 ja silloin näemme niitä mm. Tampereen Tuomiokirkossa lauantaina 10.3.2012 klo 14.00 ja klo 18.00.  Tampereen Tuomiokirkon lisäksi esityksiä järjestetään mm. Jämijärven kirkossa, Tyrvään kirkossa ja Virtain kirkossa.

 

Esiintymisiä järjestetään tietojeni mukaan Pirkanmaan lisäksi myös Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.

 

Pyrin järjestämään menojani niin, että pääsen nauttimaan esityksestä uudestaan ainakin Tampereen Tuomiokirkossa ja suosittelen esityksiä lämpimästi myös muillekin.

Liput esitykseen maksavat 20 euroa ja käsiohjelma 5 euroa. Käsiohjelma taustoittaa esitystä hyvin, joten suosittelen sen hankkimista!

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnassa 8.11.2011 käyty keskustelu "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä" oli sen saamaa arvostusta tärkeämpi

Perjantai 11.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa käytiin pääministerin Kreikka-selonteon jälkeen 8.11.2011 tärkeä keskustelu Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä.

Valitettavasti käyty keskustelu ei kiinnostanut monien puolueiden edustajia, sillä salissa oli paikalla ainoastaan muutama edustaja.

Arvostan, että yhtiöittämisen jälkeen yrityksen ”vastaanottavan tahon puolesta” edustajana oleva ministeri Heidi Hautala oli paikalla keskustelun aikana. Hän vakuutti useaan kertaan olevansa kiinnostunut (harvalukuisten) edustajien mielipiteistä.

Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittäminen on monessakin mielessä suuri kysymys.

Näitä seikkoja ovat mm. seuraavat:

• kysymys on sukupuolten tasa-arvokysymys, sillä alalla naisten osuus on lähes 90 %. Yhtiöittämissuunnitelmissa on palkkatason alentaminen ja nyt onkin kysyttävä, että olisivatko suunnitelmat palkkatason alentamisesta mukana, jos sukupuolijakautuma olisi toinen?

• Puolustusvoimain ruokahuollon säilyttäminen myös jatkossa kotimaisessa omistuksessa on mielestäni strategisista syistä välttämätöntä

• kotimaisten raaka-aineiden osuuden säilyttäminen Puolustusvoimain ruokahuollossa on huoltovarmuutemme näkökulmasta elintärkeää

Olen samaa mieltä niiden kansanedustajien kanssa, jotka olivat paikalla eduskuntakäsittelyssä sekä käyttivät puheenvuoroja ja esitän yhtiöittämissuunnitelmien uudelleenarviointia!

 

-Esko Erkkilä-

Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

Torstai 10.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi Hervannan Houkanojan tapahtumista mielipidekirjoitukseni 1.11.2011.

 

Kirjoitus oli otsikoitu ”Houkanojalla muhii ympäristökatastrofi”. Julkaisin kirjoitukseni raakavedoksen näillä sivuilla 2.11.2011 ja havainnollistin sanomaani 4.11.2011 julkaistulla kuvareportaasilla.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö Tommi Järvinen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg kommentoivat kirjoitustani Aamulehdessä 5.11.2011.

 

Molempien kommenttien sisältö ilmenee hyvin kirjoitusten otsikoista, sillä Järvisen kirjoituksen otsikko oli ”Pienennämme päästöjämme monien uudistusten avulla” ja Willberg oli puolestaan otsikoinut kirjoituksensa: ”Houkanojasta otettu näytteitä tänäkin syksynä”.

 

Lähetin vastineiden vastineen Aamulehteen ja se julkaistiin 8.11.2011. Vastineiden vastineeni kuului näin:  

 

 

”Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

 

Ympäristö. Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö vastasivat (AL 5.11) mielipidekirjoitukseeni Hervannan Houkanojasta (AL 1.11).

 

Ympäristönsuojelupäällikön kirjoituksesta tulee selväksi, että analyysejä tehdään, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytä.

 

Myrkkyojan osalta tavoite ei voi olla se, että tilanne jatkuu samanlaisena kuin se oli vuonna 2005. Kaupungin tavoite pitää olla, että Houkanojan hygieeninen tilanne paranee nopeasti. Houkanojan vedet laskevat Pyhäjärveen ja Kokemäenjoen kautta lopulta mereen. Tamperelaisten puheet Pyhäjärven ja lopulta Itämeren surkeasta tilasta ovat vailla pohjaa, jos me omilla toimenpiteillämme olemme lisäämässä niiden ympäristökuormitusta!

 

Arvostan, että PAH-analysoinnit on tehty, mutta ihmettelen, että raskasmetalleista elohopea (Hg) on tyystin jäänyt analysoimatta eikä myöskään dioksiinianalysointeja ei ole tehty. Molemmat ovat perusanalysointeja esim. elintarvike- ja rehuteollisuuden raaka-ainetutkimuksissa. Suosittelen Hg- ja dioksiinianalysointinäytteiden ottamista louheojan pohjasedimentistä teräsverkkoesteen yläpuolelta.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n edustajan vastineen henki on, että ”ehkä joskus tulevaisuudessa”. Emme voi jäädä odottamaan tulevaisuutta vaan toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti.

 

Yritys on suuri veronmaksaja Tampereella. Se ei mielestäni poista eikä vähennä sen yhteiskuntavastuuta, vaan mieluummin päinvastoin.

 

Louheojan osalta todellisuus on toista kuin yhteyspäällikkö kertoo. Jätekentällä ylipursuava materiaali on välittömässä yhteydessä louheojaan, joten myrkkykontaminaatio ojassa virtaavaan veteen on väistämätön.

 

Viranomaisten välillä nyt tapahtuva vastuun pallottelu pitää saada loppumaan.

 

Jos Pirkanmaan Ely-keskukselta ei löydy tarpeellista tahtoa puuttua ilmiselvään ympäristön tuhontaan, on Tampereen kaupungin käytettävä isännän ääntä.

 

Muuten julkisuudessa paljon markkinoidut kaupungin siisteyteen ja ilmanlaatuun liittyvät hankkeet kuulostavat virastotalon uumenissa tapahtuvalta puuhastelulta.  

 

Esko Erkkilä

Tampere”

 

-Esko Erkkilä-

Olen pettynyt Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päättämään kiinteistöveron korottamiseen

Tiistai 8.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästelen, että valtakunnallinen hallituskokoonpano veti yhtä köyttä myös Tampereen kaupunginvaltuustossa eilen, kun päätettävänä oli Tampereen kiinteistöveroprosentti ensi vuodelle.

 

Kataisen-Urpilaisen ja heidän apupuolueidensa aikaansaama kuntien kuristaminen sai tamperelaisen kruununsa, kun kokoomus, RKP, demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit korottivat kiinteistöveroprosentin uudelle tasolle.

 

Suomen Keskustan johdonmukainen linja asumiskustannusten kurissapitämiseksi sai tukea Tampereen Sitoutumattomien, SKP:n sekä Perussuomalaisten taholta, mutta valtakunnallinen hallituskoalitio jyräsi järkevän vaihtoehdon.

 

Demarien Pekka Salmi mainitsi ryhmäpuheenvuorossaan, että kiinteistöveron korottaminen kohdistuisi pääomia omaavien maksettavaksi. Salmen ajatusrakennelma on ammuttava heti alas, sillä kiinteistöveron korottaminen kiertyy välittömästi kaikkien asumismuotojen kustannusten kurimukseksi.

 

Demarien tiukka ryhmäkuri tuli kaupunginvaltuuston istunnossa taas selvästi esille, kun Aila Dundar-Järvinen kertoi kaikelle kansalle, että hän jäi ryhmässään vähemmistöön kiinteistöveroa käsitellessä. Ryhmässään kiinteistöveroa vastustanut Dundar-Järvinen totesi kuitenkin noudattavansa ryhmänsä päätöstä ja äänestävänsä vastoin henkilökohtaista kantaansa. Äänestäjien tahto ei siis merkitse demarileirissä mitään, vaan joukon enemmistö määrää myös ryhmän vähemmistöön jääneiden äänestyskäyttäytymisen.

 

Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen käytti napakan puheenvuoron, jossa hän ”opetti kädestä pitäen” valtuustokollegojaan ja totesi kiinteistöveron korottamisaikeiden olevan kaupungin itseaiheuttamaa. On mukavaa kuulua samaan ryhmään Anna-Kaarinan kanssa!

 

Anneli Kivistö (sdp) – eräs demariryhmän ylikävelemäksi joutuneista - käytti mainion puheenvuoron, jossa hän toivoi seuraavaan kaupunginvaltuustoon omakotiyhdistysten edustusta.

 

Kokoomuksen Mikko Leppälahti ja Erkki Axen sekä vasemmistoliiton Ilkka Järvelä ilmoittivat jo keskustelun aikana, että he tulevat äänestyksessä poikkeamaan ryhmiensä linjauksista.

 

Äänestystulos oli lopulta kiinteistöveron korottamisen puolesta 54 ja sen nykyisellään pitämisen puolesta 13.

 

Olen pettynyt valtaapitävien linjaan ja toivon, että tamperelaiset muistavat äänestystuloksen seuraavissa kunnallisvaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen kaupunginvaltuusto tekee tänään yhtä viisaan päätöksen kiinteistöveron kohdalla kuin Yhdyskuntalautakunta teki pysäköintimaksuasiassa viime viikolla

Maanantai 7.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yhdyskuntalautakunta päätti viime torstaina virkamiesten esityksestä poiketen, että kadunvarsipysäköinnissä maksut säilytetään ennallaan.

 

Yhdyskuntalautakunnan päätös oli viisas, sillä oman auton käyttökustannukset ovat muutenkin korkeat. Virkamiesten esitys olisi kääntänyt kehityksen pyörää taaksepäin Tampereen keskustassa, sillä autoilijat olisivat suunnanneet ostosmatkansa lisääntyvästi laitakaupungin marketteihin. Keskustan liikkeet olisivat näivettyneet ja yrittäjien motivaatio näinä vaikeina aikoina olisi laskenut.

 

Tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa on virkamieskunnan esityksenä kiinteistöveron korottaminen siten, että yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettaisiin 0,20 prosenttiyksikköä ja vakituisten asukkaiden kiinteistöveroprosenttia 0,05 prosenttiyksikköä.

 

Virkamiehet ovat laskeneet, että kiinteistöverojen korottaminen lisäisi kaupungin verotuloja noin 7,5 milj. euroa.

 

Summa on kaupungin mittakaavassa pieni, mutta sen vaikutukset jokaisen tamperelaisen rahakukkarossa olisivat suuret.

 

Vastustan kiinteistöverojen korottamista, sillä se antaisi väärän signaalin mm. Tampereella kipeästi tarvittavien rakenneuudistusten tarpeellisuudesta.

 

Mielestäni luottamushenkilöt ovat vailla todellista tarmoa, jos he nyt menevät siitä yli, jossa aita on matalin eli turvautuvat veronkorotuksiin, kun eivät pysty tekemään todellisia päätöksiä.

 

On päättäväisesti kumottava se joillakin tahoilla elävä harhaluulo, että kiinteistövero ja sen korottaminen koskisivat ainoastaan omakotiasujia. Kiinteistöveron korottaminen kohottaisi välittömästi asumiskustannuksia kaikissa asumismuodoissa. Omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuminen kallistuisi heti ja sama tilanne olisi niin kerrostalo-, rivitalo- kuin omakotitaloasumisessa.

 

Kaikki asumiseen liittyvät maksut ovat kohonneet ja ovat edelleen kohoamassa, joten kaupungin lisärahastaminen asukkaiden asumiskustannuksia korottamalla ei sovi tähän taloudelliseen tilanteeseen.

 

Viittasin jo edellä rakenneuudistusten tarpeellisuuteen.

 

Havaintojeni mukaan Tampereen kaupungin rakenneuudistukset kuluvana valtuustokautena ovat rajoittuneet ainoastaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen virtaviivaistamiseen – mitään muuta rakennemuutosta ei ole pystytty edes käynnistämään ja en ole havainnut, että jostain muusta olisi edes keskusteltu.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana voin todeta, että liikelaitoksen virtaviivaistaminen on edennyt kaavaillulla tavalla. Johtokunnan ja toimivan johdon yhteistyö on ollut kitkatonta. Liike-elämän notkeuteen tottuneena on ollut kieltämättä yllätys, että kunnassa muutokset tapahtuvat hitaasti ja paljon puhetta aikaansaaden.

 

Muutokset ovat siis edenneet hyvin ja esimerkiksi henkilöstön näkökannat huomioiden. Henkilöstön hyvinvoinnista pitääkin huolehtia ja se tapahtuu parhaiten silloin, kun muutokset tapahtuvat ”avoimin kortein”. Näin Infrassa on toimittu.

 

Kannustan Tampereen kaupungin muita liikelaitoksia sekä kaikkia hallinnonaloja arkailematta ryhtymään tehostamistoimenpiteisiin – työsarkaa varmasti riittää!

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto suurella enemmistöllä hylkää suunnitellun kiinteistöveron korottamisen sekä suuntaa katseensa tulevaisuuteen ja siellä vääjäämättömästi odottaviin tehostamistoimenpiteisiin.

 

Kiinteistöveron korottamatta jättäminen antaa kaupunkiorganisaatiolle potkua alkaa miettimään kustannuksien karsimista ja toimintojen tehostamista. Se edellyttää, että kaupunginvaltuutetut tänä iltana estävät virkamiesten pääsyn tamperelaisten kukkarolle!

 

-Esko Erkkilä-

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Anna Kontulan valtuustoaloite on järkevä

Sunnuntai 6.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto saa huomisessa kokouksessaan ottaa kantaa Anna Kontulan (vas) valtuustoaloitteeseen, jossa Kontula esittää, että työvaatteiden kilpailutuksessa huomioitaisiin eettiset näkökohdat.

 

Kannatan Kontulan esille ottamaa seikkaa ja totean, että hänen valtuustoaloitteensa voi toimia hyvänä päänavaajana kunnallisten hankintojen kilpailutusten linjaajana.

 

Eettisiin näkökohtiin kuuluu oleellisena osana tuotteiden ja palvelujen kotimaisuus. Toivon, että kotimaisuuteen voitaisiin jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

 

Vierailin juuri päättyneillä ”Elintarviketeollisuus” –messuilla Tampereen Pirkka-hallissa 28.10.2011 ja etsin eri aloilta kotimaisia toimijoita.

 

Messuilla saamani tiedon mukaan työvaatebisneksessä Suomessa toimii ainoastaan yksi kotimainen valmistaja eli E. Laiho Oy Lohjalla.

 

Keskustelin yrityksen omistajan kanssa kotimaisuuden huomioimismahdollisuuksista kilpailutuksessa. Se on hänen mukaansa vaikeaa, sillä EU:n periaatteisiin kuuluu tavaroiden sekä palveluiden vapaa liikkuvuus.

 

Eettisten seikkojen huomioonottaminen on eräs perusta, jolla kotimaisia hankintoja mielestäni voidaan perustella.

 

Huomaan Kontulan valtuustoaloitteen virkamiesvalmistelussa seuraavan maininnan:

 

”Tampereen kaupunki käyttää tällä hetkellä työvaatehankinnoissa valintaperusteena kokonaistaloudellisuutta (hinta 55–70 prosenttia, laatu 25–35 prosenttia ja tuotteiden saatavuus 5–10 prosenttia). Eettisiä kriteerejä ei tuotteille ole asetettu”.

 

Tiedän omien verkostojeni kautta, että kun hinnan merkitys valintakriteerinä Tampereella on jopa 70 %, se merkitsee useiden tarjoajien pysymistä pois tarjouskilpailusta.

 

Kahdeksankymmentä prosenttia hinnan painoarvona merkitsee, että ainoastaan halpatuojat osallistuvat heikkolaatuisilla tuotteillaan tarjouskilpailuihin. Tampere liikkuu siis riskirajoilla!

 

Toivon, että Kontulan valtuusaloite kirvoittaa huomenna asiallisen keskustelun Tampereen kaupunginvaltuustossa ja että siellä käytävä keskustelu osaltaan koulisi Tampereen tunnetusti heikkotasoista hankintatointa nykyistä parempiin suorituksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Yksimielinen puoluekokous ja hieno Presidenttiristeily

Lauantai 5.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti ylimääräisen puoluekokouksen Helsingin Jäähallissa lauantaina 29.10.2011. Puoluekokouksessa nimettiin VTT Paavo Väyrynen Keskustan presidenttiehdokkaaksi 22.1.2012 ja 5.2.2012 järjestettävissä presidentinvaaleissa.

 

Välittömästi puoluekokouksen jälkeen alkoi Presidenttiristeily Tallinnaan Baltic Princess –laivalla.

 

Olin puoluekokouksessa virallisena puoluekokousedustajana ja osallistuin vaimoni kanssa myös Presidenttiristeilylle.

 

Puoluekokous oli hieno ja Keskustan kenttäväen uskoa vahvistanut kokemus. Presidenttiristeilyn anti oli mainio ja Keskustaväki sai sieltä paljon eväitä presidentinvaalitaistoon.

 

Keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen puhe puoluekokouksen alkajaisiksi loi hienon tunnelman kokoukselle ja sitä kautta myös risteilylle.

 

Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen puhe puoluekokouksessa käsitteli laajalla kirjolla ajankohtaisia asioita ja tulevaisuudennäkymiä. Puheessa oli oikeassa suhteessa myös menneiden tapausten käsittelyä ja juuri ne antoivat kuulijoille hyvän perustan osata arvostaa Keskustan presidenttiehdokkaan ansioita.

 

Risteilyn pääjuhlassa presidenttiehdokas Paavo Väyrynen oli suorastaan valloittava – varsin erikoinen termi, kun muistelee entisaikojen Väyrystä.

 

Laivaristeilyllä oli monia eri tilaisuuksia ja pyrin lähipäivinä käsittelemään niissä esilletulleita seikkoja.

 

Keskustan ylimääräisestä puoluekokouksesta jäi kaikille 1.596:lle osanottajalle ”hyvä maku” ja sen jälkeen järjestetty Presidenttiristeily oli mainio kuorrutus kahden päivän tapahtumalle!

 

-Esko Erkkilä-

Kuvia, jotka valaisevat Aamulehdessä 1.11.2011 julkaistua kirjoitustani "Houkanojalla muhii myrkkyskandaali"

Perjantai 4.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Suoritin "auditointimatkan" Hervannan Houkanojalle 28.10.2011 ja tarkoitukseni oli perehtyä Tauskonkatu 30:ssä sijaitsevan jätteenkäsittelylaitoksen - jota laitoksen omistaja Toivonen Yhtiöt Oy kutsuu jätteenkäsittelykeskukseksi - aiheuttamiin haittoihin.

Aamulehti julkaisi havaintojeni pohjalta laatimani kirjoituksen 1.11.2011.

Tässä jutussa julkaisemani valokuvat on otettu yleisessä käytössä olevalta kadulta tai kaupunkilaisten vapaasti käytettävissä olevilta maastopoluilta.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n pääkonttori Tauskonkatu 30:ssä. Kuva on otettu kadun vastakkaiselta puolelta jalkakäytävältä.

 

 

Kuva jätteenkäsittelykenttää kiertävän verkkoaidan raosta.

Kuvassa oja, joka virtaa jätteenkäsittelylaitoksen jätekentältä suoraan Houkanojaan. Oja kulkee jätevuoren reunalla ja jätteitä on osin ojassakin!

Aamulehti kelpuutti tämän kuvan kirjoitukseni valokuvaksi.

 

 

Jätteenkäsittelykeskuksen jätekentältä suoraan Houkanojaan virtaavassa ojassa on rummun yläpuolella teräsverkko, jonka tarkoituksena on estää suurimpien jätekappaleiden pääseminen Houkanojaan.

Esitän, että tästä kohdasta otetaan vesinäyte sekä näyte myös ojan pohjamaasta ja niistä molemmista tutkitaan ainakin elohopeapitoisuus sekä dioksiinit. Odotan analysointituloksia!

 

 

Myös Houkanojassa on rummun yläjuoksulla teräsverkko, jonka tarkoituksena on estää jätekeskukselta tulevan jäteroinan eteneminen Houkanjoessa eteenpäin.

Ovatko teräsverkot Tampereen kaupungin asettamia vai onko ne asentanut joku muu?

 

 

Tauskonkatu 30:ssä sijaitsevan jätteenkäsittelykeskuksen suoja-aita on aivan liian matala, sillä jäteroina pursuaa aidan yli tontin ulkopuoliseen maastoon.

Huomaa, että jätekasa höyryää eli kasassa tapahtuu koko ajan jätemateriaalin käymistä sekä muuta pieneliötoimintaa.

 

 

Näkymä Tauskontielle saapuvan kulkureitin vinkkelistä kohti jätteenkäsittelykeskusta. Edessä Houkaoja ja sen ylittävä betonirakenteinen silta, jota pitkin kaupunkilaiset pääsevät liikkumaan "ihanissa maisemissa". 

Sillan takana näkyy parinkymmenen metrin päässä sijaitseva Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskus.

 

 

Lähes virtaamaton Houkanoja jätteenkäsittelykeskuksen vierellä.

 

 

Houkanojanraitin kadunnimiviitta. Palstaviljelmät sijaitsevat Houkanojanraitilla eli tietä lähimmät ovat parinkymmenen metrin etäisyydella kadunnimiviitasta.

 

 

 

Tampereen kaupungin ottamasta vesinäytteestä on tutkittu ainoastaan lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit.

Mielestäni vedestä olisi pitänyt tehdä paljon laajempi analysointi.

 

 

Tässä toinen kuva em. tutkimustuloksesta. Tulos on kaikkien nähtävissä sähköpylvääseen kiinnitettynä. Houkanojanraitin palstaviljelijöiden tiedoksi saatettu analysointitulos on vuodelta 2005. Millaiset olisivat analysointitulokset nyt?

 

 

Kuva Tampereen kaupungin Ympäristövalvonnan päätöksestä, jolla kielletään Houkanojan veden käyttäminen viljelypalstojen kasteluun.

Kielto on vuodelta 2008 ja sitä ei ole allekirjoitettu.

Maahanmuuttajat eivät ymmärrä kieltoa ja he käyttävät myrkkyvettä kasvimaidensa kasteluvetenä.

 

Houkanojan ”kasteluvettä” Houkanojanraitin viljelypalstojen kohdalla. Vastuutonta toimintaa Tampereen kaupungilta, että tätä vettä on jouduttu käyttämään viljelypalstojen kasteluvetenä. Toivottavasti niin ei tapahdu enää ensi kesänä!

Houkanojanraitin viljelypalstoja talvilepoon valmistautumassa.

Kaikesta näkee näin syksylläkin, että paljon on vaivaa nähty sadon kasvattamisessa.

Tulevaisuudenuskosta kertoo, että monet palstat on jo käännetty mustalle mullalle ensi kevään kylvöksiä varten.

Palstaviljelijät ansaitsisivat kunnollisen kasteluveden, jotta viljelyksiä ei tarvitsisi kastella myrkkyvedellä.

 

Olen tyytyväinen, jos viime kesä oli viimeinen vuosi, kun Houkanojanraitin palstaviljelyksillä jouduttiin kastelemaan palstat myrkkyvedellä.

Toivon Tampereen kaupungilta vihdoinkin ripeitä toimenpiteitä! Jos asia hoituu, niin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteinen asukasilta Hervannassa 27.11.2011 on tuottanut tulosta!

-Esko Erkkilä-

Tavase on tulossa Pinsiöön - ovatko kyläläiset ja Hämeenkyrön, Ylöjärven sekä Nokian kuntapäättäjät hereillä?

Torstai 3.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Sanomat julkaisi tämän mielipidekirjoitukseni 1.11.2011. Otsikkona oli ytimekkäästi: "Tavase on tulossa Pinsiöön"

Tässä kuva mielipidekirjoituksesta:

----------------------

Tavase Oy on Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien hanke, jonka tarkoituksena on hankkia osakaskunnilleen tekopohjavettä.

 

Tavasen alkuperäinen suunnitelma on valmistaa tekopohjavettä sadettamalla Roineen vettä Pälkäneen sekä Kangasalan harjuihin ja kerätä harjuihin sadetettu järvivesi ”pohjavetenä” Tampereen ja Valkeakosken seudun asukkaiden talousvedeksi.

 

Sadetusmäärät olisivat yli tuhatkertaiset alueen normaalisadantaan verrattuna, sillä harjuihin tultaisiin sadettamaan Roineen vettä jopa 863 metrin korkuinen vesipatsas vuosittain!

 

On selvää, että Suomen kauneimmat harjumaisemat eivät olisi entisensä, jos tämä toiminta sallittaisiin.

 

Hanke on saanut päivä päivältä entistä suuremman vastarinnan Pälkäneellä sekä Kangasalla ja tämän vuoksi Tavasen jo vuosia taustalla olleet suunnitelmat imeytyskenttien rakentamiseksi Pinsiöön ovat tulleet ajankohtaisiksi.

 

Kangasalan valtuusto joutuu käsittelemään Tavasessa pysymisen uudestaan, sillä 18.10.2011 ilmeni, että 1.400 kuntalaista allekirjoitti adressin, jossa vaaditaan Kangasalan eroamista Tavasesta. Kangasala-prosessi tulee nopeuttamaan Tavasen suunnitelmia aloittaa tekopohjavesilaitoksen rakentaminen Pinsiöön.

 

On luonnollista, että Tavasen toimiva johto kieltää Pinsiön suunnitelmien heti tapahtuvan toteuttamisen, mutta myöntää, että Tampereen ja Valkeakosken seutujen vesitarpeen kasvaessa Pinsiö tulee olemaan laajentumissuunta.

 

Hallinnon perusperiaate on avoimuus, mutta Pälkäneen ja Kangasalan kokemuksista tiedämme, että avoimuus asioiden valmistelussa ei koske kuntien liikelaitoksia ja tässä tapauksessa Tavase Oy:tä.

 

Ovatko Pinsiön asukkaat tietoisia, että kylää uhkaa ”vedenpaisumus” ja toimiminen Tampereen sekä Valkeakosken seutukuntien tekopohjavesialueena?

 

Valmistetaanko tamperelaisten tarpeisiin ohjattava tekopohjavesi Pinsiössä sadettamalla, kaivoimeytyksenä vai allasimeytyksenä?

 

Mistä Pinsiön kankaille imeytettävä vesi otettaisiin?

 

Kuinka maankäyttö Pinsiössä muuttuisi, kun kylään jouduttaisiin rakentamaan veden esikäsittelylaitos vesistön ääreen, putkistot vesistöstä kankaille, imeytysalueet kankaalle ja vesiputkistot, joilla Pinsiössä valmistettu tekopohjavesi johdettaisiin Tampereen vesijohtoverkostoon?

 

Kysymyksiä on paljon ja nyt on kyläläisten aika pohdiskella niitä.

 

Tavase-hanke olisi viisainta lopettaa. Lopettamisen tekee vaikeaksi se, että hankkeeseen on jo nyt tuhlattu kymmenkunta miljoonaa euroa.

 

Pälkäneen ja Kangasalan alueelle suunnitellun tekopohjavesilaitoksen kustannus olisi nykylaskelmien mukaan lähes 150 milj. euroa ja Pinsiön laajennuksen osalta puhutaan n. 65 milj. euron kustannuksesta!

 

Ehdotan, että hanke kuopattaisiin ja Tampereen kaupunki kirjaisi kertyneet tappiot tilinpäätökseensä. On parempi ottaa kymmenen miljoonan tappio nyt, kuin tuhota Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjut ja saada yhteiskunnan vastuulle toimimaton ja luonnonvastainen tekopohjavesilaitos.

 

On korkea aika, että Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian kuntapäättäjät nyt etsivät tietoa Tavase Oy:n suunnitelmista. Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta ne ovat vasta toimivan johdon ja Tavase Oy:n hallituksen ”kirjoituspöydillä”, joten jotain on vielä tehtävissä.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin siisteyskampanja sekä ECO2-hanke ovat häpeällistä näpertelyä siihen verrattuna, että millaista ympäristöntuhontaa tapahtuu Hervannassa Houkanojalla

Keskiviikko 2.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tässä "raakaversio" Aamulehden mielipidepalstalla eilen julkaistulle kirjoitukselleni.

Mielipidekirjoitustani otsikoitiin Aamulehden etusivulla teemalla: "Ympäristö: Vesi virtaa jätelaitoksen kentältä suoraan Hervannan Houkanojaan. Lukijalta B17"

Kirjoitukseni otsikko sivulla B17 oli:

"Houkanojalla muhii myrkkyskandaalia"

Ja tässä se raakaversio, jota Aamulehden toimitus hieman muokkasi. Muokkaus tapahtui tahtoni mukaisesti.

----------------------

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa Kaukajärven koululla 13.4.2010 illan keskeisin kysymys oli Toivonen Yhtiöt Oy:n harjoittama Houkanojan ympäristösaastunta Tauskonkatu 30:ssä.

 

Päättäjät lupasivat silloin puuttua asiaan ”heti huomenna”.

 

Mitään ei luonnollisestikaan runsaat puolitoista vuotta sitten tapahtunut, sillä päättäjien kerman aika kului rattoisasti kaupungin siisteyskampanjan ja ECO2-humpuukin merkeissä.

 

Houkanojan tilanne tuli uudelleen esille kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillassa Hervannassa 27.10.2011.

 

Tunnustan saamattomuuteni, sillä vasta perjantaina 28.10.2011 tein ”auditointimatkan” kyseiselle ympäristöntuhontapaikalle.

 

Näkemäni ylitti kaameimmatkin ounasteluni.

 

Teollisuustontti on eristetty osin kiinteällä aidalla ja osin kunnollisella verkkoaidalla. Kiinteä aita on Tauskonkadun jatkeen kohdalla liian matala, sillä tontilla käsiteltävästä jätteistä osa pääsee lentämään ympäröivään luontoon. Jätekasat ovat tontilla tuplaten niin korkeat kuin Tauskonkadun jatkeella sijaitseva kiinteä aita.

 

Jätteenkäsittelylaitoksen vieressä kulkee n. parinkymmenen metrin päässä Houkanoja. Houkanojaan yhdistyy suoraan jätteenkäsittelylaitoksen tontilta erillinen oja, jota pitkin kaikki jätteenkäsittelyalueen epäpuhtaudet pääsevät Houkanojaan. Matkalla on toki esteenä erään ojarummun yläjuoksulle asennettu teräsverkko, joka osin pystyy estämään suurimpien roinankappaleiden pääsyn eteenpäin. Teollisuuskiinteistöltä tulevan ojan jälkeen Houkanojassa on toinen rumpu, jonka yhteydessä myös on teräsverkko – se estää isojen jätekappaleiden etenemisen Houkanojassa. Todellisten epäpuhtauksien ja myrkkyjen pääsemistä Houkanojaan ja myrkkyjen etenemistä Houkanojassa harvat teräsverkot eivät luonnollisestikaan pysty estämään.

 

Haju alueella on sellainen, että kaikki päälläni olleet vaatteet oli ”auditointimatkan” jälkeen pestävä.

 

Tutustuin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöön tutustumiseni jälkeen Houkanojanraitilla sijaitseviin palstaviljelmiin.

 

Palstaviljelmät ovat siirtyneet talvilepoon, mutta palstojen läpi kulkeva Houkanoja on nyt syksylläkin lohduton näky. Näyn ja hajun tekee lohduttomaksi se, että tällä kohdalla kulkeva Houkanoja sijaitsee Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen alapuolella – kaikki jätteenkäsittelykeskuksesta ojaan joutuneet epäpuhtaudet ja myrkyt ovat lisämausteena lähes virtaamattomassa ojassa.

 

Viljelypalstat ovat hervantalaisten käytössä ja erityisesti alueella asuvat maahanmuuttajat ovat innokkaita palstaviljelijöitä.

 

Houkanojanraitin palstaviljelijöitä varoitetaan palstan viereen kiinnitetyssä lapussa käyttämästä Houkanojan vettä kasteluun, sillä Tampereen kaupungin ympäristöviranomaiset ovat todenneet veden olevan vihannesten ja juuresten kasteluun kelvotonta.

 

Kanta-hervantalaiset ymmärtävät kieltotekstin ja kuljettavat tarvittavan kasteluveden kauempaa, mutta maahanmuuttajat kastelevat palstansa kieliongelmien vuoksi Houkanojan myrkkyvedellä.

 

Tampereen kaupungin ympäristöasioista vastaaville viranomaisille on annettava valvonnasta pitkä miinus, sillä Houkanojan veden viimeisin analysointitulos on vuodelta 2005 ja viimeisin kastelukielto vuodelta 2008!  Miten paha Houkanojan myrkkytilanne onkaan nyt?

 

Esitän, että Tampereen siisteyskampanjan vastuuhenkilöt ja ECO2-hankkeen puuhahenkilöt paneutuisivat seuraavaksi todelliseen hervantalaisia uhkaavan myrkkyskandaalin torjuntaan ja unohtaisivat hetkeksi enemmän ja vähän humpuukilta tuntuvat herraväen humputuksensa!

 

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi, jos vaikkapa pormestarin siisteyskampanja, ECO2-hanke sekä Kaakkois-Alvari järjestävät yhteistalkoot, joiden aikana Toivonen Yhtiöt Oy:n naapuritonteille kulkeutunut roina ja lähiseudun puiden oksille lentäneet muovinkappaleet poistettaisiin!

 

Houkanojan pelastamiseen tavallisten tamperelaisten talkoot eivät riitä, vaan siihen tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä.

 

Luottamushenkilöiden olisi nyt aika herätä ja ryhtyä toimenpiteisiin – toimenpiteet eivät voi ainakaan olla sitä, että Toivonen Yhtiöt Oy:lle myönnetään lisää jätteenkäsittelylupia Tauskonkadun teollisuuskiinteistölle!

 

-Esko Erkkilä-

PS. Huomenna kerron Hämeenkyrön Sanomissa 1.11.2011 julkaistusta Tavase-kirjoituksestani ja ylihuomenna näillä sivuillani on pieni kuvakertomus "Houkanojalla muhivasta myrkkyskandaalista".