Toiveunia vai tietoista harhauttamista - miksi?

Tiistai 1.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tavase Oy tuli eilen julkisuuteen kertomalla tekopohjavesihankkeensa yleissuunnitelmasta ja esitteli samalla oman versionsa hankkeen kustannusarviosta.

 

Tekopohjaveden vertaaminen luomuveteen on ennenkuulumatonta luomu-käsitteen raiskaamista.

 

Tekopohjavettä valmistettaisiin pumppaamalla Suomen kauneimpiin harjumaisemiin Roineen vettä 863 metriä korkea vesipatsas vuosittain. Hyväksyykö luomuväki ja pirkanmaalaiset sen, että normaalisadantaan verrattuna suoritetaan keinokastelua tuhatkertaisella määrällä ja näin syntynyttä tekopohjavettä kutsutaan luomuvedeksi?

 

Tavase Oy:n esittelemä kustannusarvio on varsinainen tekeles. Kyseessä on joko ymmärtämättömyydessä laadittu kustannusarvio tai sitten Tavasen tarkoitus on tietoisesti harhauttaa osakaskuntien päättäjiä ja heidän kauttaan Tampereen seutukunnan asukkaita.

 

Tavase Oy kertoo eilen lehdistölle toimittamassaan tiedotteessaan, että kustannusarvio on investointien osalta 57 miljoonaa euroa. Kaiken huippuna Tavasen tiedotteessa todetaan, että kustannusarvioon sisältyvät myös siirtolinjojen investoinnit. Uskokoon ken tahtoo.

 

Olen nähnyt useita varjolaskelmia Tavasen kustannuksista ja on todettava, että Tavasen eilen esittämät luvut pitää vähintään kertoa kahdella ja ehkä jopa kolmella, jotta tarvittavat investoinnit olisivat valmiina.

 

Vastustan Tavase Oy:n suunnitelmia ja esitän, että koko hanke olisi nyt kuopattava.

 

Taloudelliset seikat ovat kuitenkin vasta toisella sijalla vastustamiseni perusteluissa.

 

Tavase Oy:n suunnittelema tekopohjavesilaitos on mielestäni ekologisesti täysin kestämättömällä pohjalla ja se asia on tärkein peruste sille, että vastustan hanketta.

 

Mainitsin jo edellä, että tekopohjaveden valmistamisessa pumpattaisiin Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin yli tuhatkertaiset vesimassat alueen normaalisadantaan verrattuna.

 

On selvää, että mikään luontokohde ei kestä 863 metrin korkuisen vesipatsaan pumppaamista luontoon. On täysin varmaa, että harjumaisemaan pumpattuna tuollaiset vesimassat muuttaisivat luonnon täysin toiseksi kuin se on nyt.

 

Toivon, että viimeistään nyt, kun Tavase Oy:n on esittänyt luonnottoman alhaiset kustannusarvioluvut, huomataan että kyse on suuresta bluffista. Ihmettelen ja kysyn, että kenen tarkoitusperiä bluffi palvelee?

 

-Esko Erkkilä-

PS. Huomenna on näille sivuille tulossa mielenkiintoinen kirjoitus Tampereen vesiasioiden eräästä häpeällisimmästä kohteesta eli siinä valotetaan tilannetta Hervannassa Houkanojalla!

Musiikkineuvos Matti Heinivahon 60-vuotistaiteilijajuhlakonsertti veti Tampere-talon Ison salin täyteen kuulijoita

Maanantai 31.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaikkien tuntema ja musiikkineuvoksen arvonimen vuonna 2008 saanut Matti Heinivaho järjesti 60-vuotistaiteilijajuhlakonserttinsa Tampere-talon Isossa salissa tiistaina 25.10.2011.

 

Olin vaimoni kanssa paikalla tilaisuudessa.

 

Heinivahon juhlakonsertti kokosi Tampere-talon Ison salin lähes täyteen hänen musiikkinsa ihailijoita.

 

Muistan aikalaisteni tavoin Matti Heinivahon vuonna 1960 julkaiseman levytyksen ”Tunturin juurella”, jolla hän pääsi suosikkilistoilla toiseksi heti toisen tamperelaisen eli Mauno Kuusiston levyttämän ”Kertokaa se hänelle” –kappaleen jälkeen.

 

En 1960-luvulla osannut kuvitellakaan, että viisikymmentä vuotta myöhemmin saisin olla Tampereen kunnallispolitiikan taustahenkilönä monista asioista samaa mieltä kuin Matti Heinivaho. Näin on kuitenkin tapahtunut, vaikka olemmekin eri puolueiden riveissä.

 

”Tunturin juurella” oli Matti Heinivahon läpimurtolevy ja jotkut 60-vuotistaitelijajuhlakonsertin yleisöstä eivät tuntenetkaan suurta iloa, kun Heinivaho nyt esitti läpimurtokappaleensa jazz-sovitteisena.

 

Samaa tunsin minäkin, mutta toisaalta on hyväksyttävä se, että taiteilijat kehittävät tulkintojaan ja Matti Heinivahon kohdalla se on merkinnyt jazz-suuntauksen voimistumista.

 

Suunnittelin Tampere-talon katsomossa istuessani, että kotona pitää netistä kuunnella Matti Heinivahon alkuperäinen tulkinta ”Lapin poika mä oon juurta noitain…” -kappaleesta, mutta kuuntelematta se on ainakin vielä jäänyt.

 

”Messukylän kirkkokuusi” – kappaleen kantaesitys oli eräs juhlakonsertin kohokohdista. Uskon, että se oli kohokohta nimenomaan Matti Heinivaholla!

 

Heikki Kahila toimi Heinivahon juhlakonsertin juontajana ja on suoraan todettava, että Kahila ei onnistunut tehtävässään. Epäselvät juonnot ja tosikkomaisuus olivat leimaa-antavia Kahilan juonnoille.

 

Juuri juontajan osalta tuli elävästi mieleen vertailu Mikko Alatalon 60-vuotisjuhlakonserttiin samassa salissa. On todettava, että Mikon konsertin juontanut Salla Paajanen on täysin toisella tasolla Heikki Kahilaan verrattuna – Kahila on statisti Paajaseen verrattuna!

 

Laila Halme, Kai Lind sekä Tapani Perttu olivat Heinivahon juhlakonsertissa entisaikojen artisteista vielä teräkunnossa ja nuoremmista taitajista Merja Larivaara sekä Jaana Pöllänen kunnostautuivat myös hyvin. Laura Voutilaisen esiintyminen oli myös laadukasta kuunneltavaa ja katseltavaa.

 

Pate Mustajärven ”Hypätään Koskeen” –kappalevalinta herätti katsojissa ristiriitaisia tunteita.

 

Tampereen konservatorion trumpetinsoiton lehtori Juha Untalan trumpettisoolot kirvoittivat puolestaan illan ehkä raikuvimmat suosionosoitukset ja eivätkä suotta.

 

Arvostan Matti Heinivahoa musikanttina ja arvostan häntä sen lisäksi tamperelaisena kunnallispoliitikkona. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana hän on tehnyt arvokasta työtä mm. Tavase-asian tiimoilla.

 

Kiitän Matti Heinivahoa virkistävästä vajaasta kolmituntisesta – viihdyin juhlakonsertissa mainiosti!

 

-Esko Erkkilä-

Olen täsmälleen samaa mieltä ex-apulaispormestari Tarja Jokisen kanssa

Sunnuntai 30.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen ilahtunut Tampereen entisen apulaispormestari Tarja Jokisen (sdp) mielipidekirjoituksesta ”Tori – Tampereen kaupunkilehti” –lehdessä 26.10.2011.

 

Jokisen mielipidekirjoitus on otsikoitu ”Siisteyskampanjan varat kunnossapitoon” ja siinä ex-apulaispormestari peräänkuuluttaa pormestarin vuonna 2007 perustaman siisteyskampanjan tuloksia.

 

Pormestari Timo P. Niemisen lanseeraama siisteyskampanja on työllistänyt yhden ihmisen (kok), mutta muuta se ei ole saanutkaan aikaan.

 

Pormestarin siisteyskampanja on esimerkki puolueuskollisten työllistämisestä Tampereen kaupungin palkkalistoilla.

Siisteys opitaan kotona ja sitä on vaikea oppia kaupungin virkahenkilön "opastuksella". Pormestari Nieminen myönsi 27.10.2011 Hervannassa pidetyssä asukastilaisuudessa, että eräillä alueilla Tampereella ei ole paljon saatu väkeä haravanvarteen, kun siisteystalkoita on järjestetty. Pormestarin lausumasta on helppo vetää johtopäätös, että virkamiesjohtoinen siisteyskampanja ei toimi.

 

Odotan seuraavaksi, että joku – vaikkapa ex-apulaispormestari Tarja Jokinen – ottaa riepoteltavakseen Tampereen kaupungin ECO2-humpuukin.

 

Siinä ei työllistetä kokoomuslaisia veronmaksajien varoilla, mutta sitäkin enemmän vihreitä.

 

Otaksun, että parhaillaan työstetään Tampereen kaupungin budjettia vuodelle 2012 ja oletan, että en ole pahasti pielessä, kun otaksun säästökohteita kaivattavan.

 

Siisteyskampanjasta luopuminen ja ECO2-hankkeen saattaminen järkeviin puitteisiin olisivat eräitä alueita, jotka pitäisi huomioida kustannusten säästökohteina.

 

Siisteys on meille jokaiselle elintärkeä asia ja myös ilmastotalkoot pitää kohtuudella huomioida, mutta niistä ei saa muodostua pakkomiellettä, että niiden avulla saataisiin joitain suuria säästöjä heti tai hetken kuluttua aikaan. Kaupungin imagon kannalta molemmat hankkeet aiheuttavat ulkopuolisissa lähinnä naurua tai ainakin huvittuneisuutta.

 

Kiitän ex-apulaispormestari Tarja Jokista tärkeään asiaan puuttumisesta ja kannustan häntä jatkamaan valitsemallaan tiellä. Tie voisi olla ECO2-hankkeen perkaaminen tavallisen tamperelaisen veronmaksajan eduksi!

 

-Esko Erkkilä-

Juuret ovat tärkeä osa identiteettiämme

Lauantai 29.10.2011 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen puheenjohtajana minulla oli taannoin tilaisuus yhdistyksemme viirinjakojuhlan avauspuheenvuorossani tarkastella aihepiiriä, jonka koen tärkeäksi.

 

Kyse on juurista ja niiden tuntemisesta.

 

Totesin mm.;

 

”Meillä monilla MSL-toiminnassa mukanaolevilla fyysiset juuret ovat maaseudulla, mutta yhä suuremmalla osalla meistäkin fyysiset juuret ovat kaupungissa. Joillakin ne ovat alun perin olleet kaupungissa ja joillekin ”kaupunkilaisjuuret” ovat kasvaneet vasta kaupungissa olemisen aikana.

 

Uskallan väittää, että kaupunkilaistaustan omaavat MSL-aktiivit ovat löytäneet pontimensa MSL:n perusajatuksesta, joka tavoittelee mm. tasa-arvon ja ihmisyyden päämäärien toteutumista.”

 

Otin esimerkin Karjalaan jääneiden juurista ja kerroin anoppini kokemasta:

 

”Juurien osalta ne vanhempamme, esivanhempamme, sukulaiset ja tuttavat, jotka joutuivat lähtemään Karjalasta sodan seurauksena, kaipasivat ja kaipaavat Karjalaan jääneitä kotiseutujaan – juuriaan.

 

Seurasin tässä mielessä nyt jo edesmennyttä anoppiani, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella. Yhteen aikaan hänen virallisissa tiedoissaan – mm. Kela-kortissa luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Onneksi tämä korjattiin ja anoppini Kela-kortissa luki lopulta syntymäpaikan kohdalla ”Salmi”.”

 

Kerroin, että tunnistan henkilökohtaisestikin omien juurieni osittain katkenneen, kun synnyinkuntani liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkala ei ole enää lainkaan se sama paikkakunta kuin se oli itsenäisenä kuntana – paljon heikompaan suuntaan on menty!

 

Annoin avaussanoissani tunnustusta Maaseudun Sivistysliitolle, kun sillä on monipuolista yhteistyötä kyläyhdistysten kattojärjestöjen ja vastaavien kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa auttaa ja rohkaisee ihmisiä juurien etsimisessä ja tunnistamisessa.

 

Palasin vielä suunnitteilla olevaan suureen kuntauudistukseen, kun totesin, että…

 

”…työsarkaa juurien etsimisessä ja löytämisessä riittää, sillä julkisuudessa paljon mielipiteitä kirvoittanut suuri kuntauudistus uhkaa tehdä suuret joukot suomalaisia juurettomiksi. Myös kaikkinainen toimintojen keskittäminen asutuskeskuksiin ja asutuskeskusten erilaiset kaavamääräykset – joita ollaan toteuttamassa mm. Tampereen seutukunnan alueella – merkitsevät ihmisten juurettomuuden lisääntymistä.”

 

Avaussanojeni lopuksi heitin haasteen:

 

”Haastan kaikki MSL-ajatusmaailman sisäistäneet, mutta myös kaikki muut kansalaiset talkoisiin, joissa huomioitaisiin ihmisten juuret ja pidettäisiin ne elinvoimaisina.

 

En halua tämän enempää yksilöidä toimenpiteitä, jotta kaikilla MSL:n asianosaisilla olisi vapaat kädet pohtia niitä tapoja, joilla juurien vaalimista huomioitaisiin.”

 

Toivoin avaussanoissani ja toivon niin tässäkin, että ehdotukseni pysäyttäisi meidät hetkeksi ja että se saisi tuulta siipiensä alle.

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-

Tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka naiset tekevät miehiin verrattuna työtä palkatta

Torstai 27.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tilastojen mukaan Suomessa naiset ansaitsevat keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miehet.

 

Vuosipalkaksi muutettuna tämä naisen 82 - prosenttinen palkka oli maksettu eilen eli 26.10. mennessä. Voidaan siis todeta, että naiset joutuvat tekemään töitä palkatta tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka!

 

Tiedän, että on perin uhkarohkeaa pohdiskella syitä naisten alhaisemmille palkoille miehiin verrattuna, mutta yritän kuitenkin.

 

Omakohtaisen kokemuksen perusteella tiedän, että myyntihommissa sukupuoleen perustuvaa eripalkkaisuutta ei ole. Myyntitulokset ja myyntihenkilön kerryttämä kate ovat määrääviä suureita, kun henkilön palkkasummaa tarkastellaan. Tämän pitäisi olla ehdoton perusta myös muiden toimialojen kohdalla.

 

Olen siinä käsityksessä, että myös julkisella puolella palkkataulukot on laadittu myös ilman sukupuolisidonnaisuutta. Toivon korjausta olettamukseeni, jos esimerkiksi miesopettajalle maksetaan parempaa palkkaa kuin naisopettajalle.

 

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi kaventaa palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

 

Ihmettelen, että viidentoista prosentin suuruinen sukupuoleen perustuva palkkaero yleensä hyväksytään. Kummastelun aihe on mielestäni lisäksi myös se, että eräiden asiantuntijoiden mukaan nyt vaikeina aikoina hallitusohjelmaan kirjattu pyrkimys vesittyy ja sukupuolten väliset palkkaerot tulevat lähivuosina kasvamaan. Miksi näin?

 

Oletan, että tietty osuus naisten alhaisemmasta palkasta perustuu naisvaltaisten alojen keskimääräistä heikompaan palkkatasoon. Sen lisäksi saattaa olla, että naiset eivät ole pystyneet pitämään joillakin aloilla puoliaan ”herrahississä”, joten sukupuolten palkkaerot urakehityksen vuoksi ovat muotoutuneet nykyisiksi.

 

Pätevien henkilöiden urakehityksen jarruttamista ei käsitykseni mukaan kenelläkään ole ainakaan yksityisellä puolella varaa harjoittaa. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja kaikkia tuloksentekoon pystyviä henkilöitä sukupuoleen katsomatta tarvitaan.

 

On ilahduttavaa, että yritysten keskijohto on viime vuosina ”naisistunut”. Se kertoo mm. siitä, että pehmeämmät arvot ovat saaneet entistä suuremman jalansijan yritysten toiminnassa.

 

Sukupuolikiintiöiden asettamisella ei mielestäni päästä asiassa eteenpäin. Ainakaan minä en haluaisi olla ”kiintiömies” jonkin yrityksen organisaatiossa. Asema on voitava hankkia tuloksenteolla, ei jalkojen välissä olevilla värkeillä!

 

Huomaan, että pohdiskeluni sukupuolten palkkatasa-arvosta painottuu yrityselämän tarkasteluun. Se on luonnollista, sillä uskon omaavani siltä puolelta kokemusta.

 

Uskallan todeta, että palkkasin aikoinaan ensimmäisen naispuolisen henkilön ennen niin miesvaltaiseen agribisnekseen. On ilahduttavaa todeta, että ”kehitys on kehittynyt” ja nyt vastaavissa tehtävissä toimii useita naisia ja käsittääkseni hyvin toimivatkin.

 

Toivon, että naiset tuovat osaamistaan aktiivisesti esille ja pyrkivät urakehityksessä eteenpäin. Se on keskeinen seikka kuroa myös palkkaeroja miehiin verrattuna pienemmäksi.

 

-Esko Erkkilä-

Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten päättäväinen toiminta merkitsi, että Suomen talous tuhoutuu Euroopan maista vasta viimeisenä - lohduttaako se kuitenkaan ketään?

Sunnuntai 23.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on Kataisen-Urpilaisen hallituksen toimenpiteistä paljastunut käsittämättömiä piirteitä. Suomen takausvastuut horjuttavat suomalaista yhteiskuntaa!

 

Hallitus on onnistunut harhauttamaan kolmea valiokuntaa niin, että niillä kaikilla on ollut erilainen käsitys Suomen takausvastuista.

 

Arvostan peruskoulun opettajia, mutta se on nyt tullut selväksi, että peruskoulun opettajan pätevyys ei merkitse pätevyyttä Suomen valtiovarainministeriksi.

 

Urpilaisen matematiikkataidot eivät yllä peruskouluoppilaan tasolle, kun hän hehkutti neuvottelemiaan takuiden määrää ja nyt onkin paljastumassa, että Suomen takuut saattavat tuhota koko suomalaisen yhteiskunnan!

 

Kiitän Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaista, joka selkeästi toi esille Urpilaisen taitamattomuuden.

 

Onneksi perjantaina 21.10.2011 alkoi varmistua, että takausvastuita koskevat lakiesitykset joudutaan tuomaan nyt paljastuneiden tosiasioiden valossa uudestaan eduskunnan käsittelyyn.

 

Viime kuukausien aikana on jäänyt liian vähälle huomiolle se, että Keskustan johdolla pystyttiin kahdeksan vuoden aikana luomaan Suomen taloudelle vahva pohja.

 

Toisaalta meitä ei paljon lohduta se, että Kataisen ja Urpilaisen johdolla olemme tuhoamassa kaiken sen, jonka pystyimme rakentamaan Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten aikana.

 

Meitä ei myöskään lohduta se, että uppoamme ehkä vasta viimeisenä Euroopan maana talouden syövereihin.

 

Nopeasti Katainen ja Urpilainen ovat tuhoamassa saamansa perinnön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Lauantai 22.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

Joudun tunnustamaan, että eräät näistä merkittävistä naisista olivat minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" jälkeen he tulivat tutuiksi. Suosittelen muillekin, että tutustukaan näiden naisten työhön, he ovat olleet aikanaan "merkittävien latujen avaajia".

 

Myös seuraavat naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

 

Marjatta Väänänen

 

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää on, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

 

Lotto-tyttö

Näyttelyssä on paljon mielenkiintoista tietoa. Esillä on mm. nykyinen äitiyspakkaus.

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-

  

Nyt on viime hetket istuttaa valkosipulit

Perjantai 21.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kirjallisuus- ja ”nettitieto” kertovat, että valkosipulin voi istuttaa keväällä tai syksyllä.

 

Meillä on valkosipulia kasvatettu varmaan kymmenkunta vuotta ja aina se on istutettu syksyllä.

 

Syysistutuksessa valkosipuli pääsee kasvun vauhtiin heti kevätsäiden salliessa. Keväällä puutarhassa on niin paljon puuhaa, että valkosipulin istuttaminen saattaa viivästyä parikin viikkoa ja myös sen vuoksi suosittelen syysistuttamista.

 

Syksyllä istuttamisen pitää tapahtua ennen pakkasten ja lumentuloa.

 

Meillä syksyn viimeiset valkosipulit saatiin maahan tänä vuonna lokakuun 17. päivä. Säät ovat sen jälkeen olleet otolliset, joten istuttaminen tapahtui oikeaan aikaan.

 

Valkosipuli on kiitollinen viljeltävä pienelläkin pinta-alalla, sillä sen kohdalla en ole havainnut ns. monokulttuuri-ilmiötä eli valkosipuli ei näytä kärsivän, vaikka sitä viljellään useana vuonna täsmälleen samalla paikalla.

 

Oleellista valkosipulin viljelyssä on muheva maa ja se, että maan jyrsiminen suoritetaan syvältä.

 

Kalkituksesta kannattaa huolehtia. Tapaan lannoittaa syksyllä valkosipulimaan PK-lannoitteella ja typpilannoituksen vuoro on vasta keväällä sekä kesällä. Valkosipuli pitää ja kiittää voimakkaasta lannoittamisesta. Kuten totesin, kasvinsuojeluruiskutuksia kasvitauteja tai ötököitä vastaan ei tarvita.

 

Nyt meillä on kasvamassa alkuperältään monenlaisia valkosipuleita. Kotimaiset valkosipulit ovat saaneet rinnalleen virolaisia, latvialaisia, unkarilaisia ja puolalaisia siemenkynsiä, sillä tapaan aina matkoilta hankkia paikallisia valkosipuleita istuttamista varten.

 

Valkosipulimaan tärkein hoitotoimenpide on typpilannoittamisen ja kastelun ohella maan kattaminen rikkaruohoja vastaan.

 

Valmistaudumme kattamiseen jo syksyllä, kun varaamme valkosipulimaan ympärille nurmikolta puhallettuja lehtiä kottikärrykaupalla. Valkosipuleiden hieman päästyä kasvamaan, lehdet laitetaan rivien väliin katteeksi.

 

Katteena olleet lehdet ovat mainio maanparannuskeino seuraavana kasvukautena. On tietysti muistettava, että lehtien lahottaminen verottaa maan typpivarastoja ja se on huomioitava lannoituksessa.

 

Tässä on vielä muutama valokuva syksyllä istutetuista valkosipuleista.

 

 

Kuvassa on isokokoisia kotimaisia siemensipuleita. Se hankaluus isoista sipuleista on, että niistä ei saa montaakaan kynttä. Toisaalta isojen siemensipuleiden kynnet ovat elinvoimaisia.

 

 

 

Istutusrivit on merkitty hyvin jyrsittyyn maahan. Huomaa lankku, jotta istuttajan ei tarvitse tallata maata.

 

 

 

Sipulit on istutettu…

 

 

 

…ja tässä maa on jo tasoitettukin.

 

 

Nurmikolta lehtipuhaltimen avulla kerätyt lehdet saavat odottaa talven yli kesää ja silloin tapahtuvaa levittämistä valkosipulimaan katteeksi.

 

 

Uutta kevättä odottaen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Huuhdottavat vessapaperirullan hylsyt horjuttavat käsitystä, että mitä vessanpönttöön saa laittaa

Torstai 20.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Vessapaperimarkkinoille on tullut uutuustuote, Soft Embon Flush&Go, jonka hylsyt pitäisi voida vetää huoletta alas pöntöstä, kun paperi on loppu.

Asiantuntijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että hylsyjä ei saisi heittää pönttöön, sillä viemäriverkkoa ei pitäisi kuormittaa enempää kuin on pakko.

Noudatin vanhaa ja koettua periaatetta eli tein pienimuotoisen kokeen, sillä suomalainen ei usko ennen kuin kokeilee!

 

Kuvassa on kokeessa käyttämäni kukkamaljakko vedellä täytettynä ja sen vierellä kohuttu vessapaperirullan hylsy.

 

 

Välittömästi veteen jouduttuaan hylsy alkoi hajoamaan – tässä kuva 30 sekunnin kuluttua hylsyn laittamisesta veteen.

 

 

Pieni kosketus hylsyyn merkitsi hylsyn hajoamista.

 

Hylsy oli hajonnut heti kosketuksen jälkeen. Voi olettaa, että vesimassa ja hylsyn joutuminen pytyssä reunojen kanssa tekemisiin, vastaa koeolosuhteiden "kosketusta".

 

Koe osoitti, että kohuhylsy hajoaa heti veteen joutuessaan, joten siinä mielessä valmistajan väitteet pitävät paikkansa.

 

Mielestäni vessapaperirullan hylsyn paikka ei sen haloamisesta huolimatta ole vessanpytty.

 

Perustelen mielipidettäni mm. sillä, että vessapaperirullan hylsyjen heittäminen vessanpönttöön hämärtää erityisesti lasten käsitystä vessanpönttöön heitettävistä tavaroista ja esineistä.

Toisekseen hylsy sisältää energiaa ja sen oikea paikka on toimia takan tai saunanpesän sytykkeenä. Näin hylsyn jatkokäyttö palvelisi kierrätysajatusta. Jos taloudessa ei ole takkaa tai puilla lämpiävää saunaa, on hylsyn oikea paikka pahvinkeräysastia.

Vessanpönttöön heitetty vessapaperirullan hylsy merkitsee useinkin, että sen huuhtomiseen käytetään vettä tarpeettomasti, sillä hylsy heitettäisiin pönttöön vasta varsinaisen huuhtelun jälkeen.

Valmistajan edustaja kertoo, että hajoava hylsy merkitsee neljää vessapaperiarkillista. Pidän määrää suurena ja suurena varsinkin sen vuoksi, että se tarpeettomasti kuormittaa jätevedenpuhdistamoja – neljäkin arkkia on liikaa, kun hylsy voidaan hävittää tehokkaamminkin.

 

Luin jostain, että hajoava vessapaperirulla on vahva ehdokas kuluvan vuoden turhakkeeksi.

Kannatan ajatusta!

 

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrynen vaatii, että Tiitisen lista pitää julkistaa

Keskiviikko 19.10.2011 - -Esko Erkkilä-

VTT Paavo Väyrynen kiertää ahkerasti vaimonsa Vuokon kanssa maata ja valmistautuu Keskustan presidenttiehdokkaaksi.

 

Sain olla järjestämässä Väyrysen puhetilaisuutta Tampereen Yliopistolle syyskuun 7. päivänä. Tilaisuus oli onnistunut yleisön ja myös puhujan kannalta, sillä Väyryset kiittivät hyvin järjestetystä tilaisuudesta, jossa yleisöä oli runsaasti.

 

Menin ”valmiiseen pöytään” ilman järjestelyvastuuta, kun osallistuin kuuntelijana Paavo Väyrysen puhetilaisuuteen Hämeenkyrön valtuustosalissa lokakuun 13. päivä.

 

Väyryset saapuivat tapansa mukaan paikalle ajoissa, vaikka kyse olikin jo päivän kolmannesta tilaisuudesta. Parkano ja Ikaalinen olivat olleet paikkakunnat, joissa Paavo Väyrynen oli päivän aikana ollut kansan tavattavissa. Hämeenkyrön jälkeen taival jatkui Lempäälään ja päivän päätteeksi viides puhetilaisuus odotti Valkeakoskella.

 

Vuokko Väyrynen toimii Paavon puhematkoilla kuljettajana ja hän kertoi miellyttävään tapaansa, että näin kauniina syyspäivänä on nautinto ajaa Suomen teillä.

 

Paavo Väyrynen on esitystaidon mestari. Kuuluva ja selkeä ääni sekä asioiden johdonmukainen ryhmittely tekevät hänen kuuntelemisensa ”helpoksi” ja mielenkiintoiseksi.

 

Väyrysen Hämeenkyrössä esittämään sisältyi lukuisia poliittisia totuuksia ja kannatettavia mielipiteitä.

 

Luettelonomaisesti tässä muutamia:

 

* kokoomus maksaa äärettömän kovaa hintaa pääministerin paikastaan. Pääministerinä toimii kokoomuslainen, mutta hallituksen toteuttama politiikka on vasemmistolaista.

* olisiko SDP-läisellä pääministerillä ollut mahdollisuuksia saada perussuomalaiset hallitukseen?

* kokoomuksen ja demareiden ajama kuntauudistus ei perustu asiaperusteisiin, vaan on puhdasta ideologiaa ja valtapolitiikkaa. Hallituksen pienpuolueet joutuivat kuntauudistuksessa panttivangeiksi. Kuntauudistuksen pitäisi perustua asumiseen ja asumisrakenteisiin, ei työssäkäyntialueisiin.

 

Kokoomuksen ja demareiden suunnittelema kuntauudistus kaatuu niiden omista joukoista nousseeseen kuntakapinaan, oli Paavo Väyrysen vahva mielipide.

 

Väyrynen peräänkuulutti presidentiltä todellista arvojohtajuutta. Hän listasi kolme itselleen tärkeää arvoihin liittyvää näkökohtaa:

1.      Suomen itsenäisyys ja puolueettomuus

2.      Henkisten, hengellisten ja yhteisöllisten arvojen painottaminen

3.      Oikeudenmukaisuus

Pienituloiset, eläkeläiset, heikot ja naiset jäävät liian usein taka-alalle, mainitsi Väyrynen. Oikeudenmukaisuuden pitää koskea myös eri alueita.

 

”Nuorten kannalta tilanne on vakava, sillä tuleville polville ollaan nyt kasaamassa suurta taakkaa” oli Väyrysen loppukiteytys esitykselleen.

 

Tilaisuuden kyselyosuudessa Väyryseltä kysyttiin hänen kantaansa ns. Tiitisen listan julkistamisesta. Paavo Väyrynen totesi, että lista olisi pitänyt jo aikoja sitten julkaista.

 

Lopuksi jokunen kuva tilaisuuden tiimoilta:

 

 

Hämeenkyrön valtuustosalin seinällä komeilee Hämeenkyrön vaakuna ja puheenjohtajan pöydällä on Hämeenkyrön pöytästandaari.

 

 

Valtuustosalin takaseinällä on pitkät rivistöt kuvia Hämeenkyrön kunnallismiehistä ja naisista. Minulla on kunnia tuntea ja on ollut kunnia tuntea useita kuvissa esiintyvistä henkilöistä. Miellyttävästä kanssakäymisestäni heidän kanssaan olisi aineksia useaankin muistelukseen.

 

1960-luvun lopulla pohjoisesta hämeenkyröläistynyt Sauli Ilomäki ja Paavo Väyrynen kättelevät. Ilomäki kertoi, että hän on ollut "työntämässä" Väyrystä politiikan kärkipaikoille jo varhain.

 

 

Maanviljelijä Jorma Rajakoski Hämeenkyrön Lavajärveltä ja Paavo sekä Vuokko Väyrynen odottelevat tilaisuuden alkamista. Osallistuin "pojankloppina" monesti samoihin hiihtokilpailuihin kuin Jorma ja lopputuloksissa oli eroa Jorman eduksi usein minuuttikaupalla!

 

Asiantunteva, leppoisa ja myhäilevä Paavo Väyrynen hämeenkyröläisten tentittävänä.

 

 

Toivottelen lukuisten muiden tavoin Paavo Väyryselle puhtia ensiksi presidentinvaalien ensimmäiselle kierrokselle ja sitten lopullista menestystä vaalien toisella kierroksella.

 

-Esko Erkkilä-

Annan tunnustusta demareille sekä vihreille

Maanantai 17.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen antanut näillä palstoilla perin säästeliäästi tunnustusta demareille ja vihreille. Syynä on yksinkertaisesti se, että tunnustuksen antamiselle ei ole ollut aihetta.

 

Nyt aihetta on ja mieluusti annankin tunnustusta demarien ja vihreiden toiminnalle.

 

Kyse on molempien osalta toiminnasta Tavaseen liittyvissä seikoissa.

 

Demarit...

...tai täsmällisesti ilmaistuna Kangasalan Sosialidemokraatit ansaitsevat tunnustuksen siitä, että he järjestivät Kangasalla Uimahalli Kuohun neuvotteluhuoneessa 13.10.2011 kaikille avoimen keskustelutilaisuuden Tavasesta.

 

Oli ensimmäinen kerta, kun osallistuin demarien järjestämään tilaisuuteen ja kokemukseni ovat kokonaan positiiviset.

 

Tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Anja Aarnio antoi kohtuudella puheenvuoroja Tavasen vastustajille ja näin totuus paljastui kaikille tilaisuuden osanottajille.

 

On hyvä, että Kangasalan demarit ovat keräämässä tietoa Tavasesta ja tietämyksen lisääntyminen tulee kasvattamaan mielettömän hankkeen vastustamista.

 

Vihreiden...

...osalta annan tunnustusta Tampereen Vihreille, sillä myös he ovat nyt useissa eri yhteyksissä ottaneet etäisyyttä Tavase-hankkeeseen.

 

Tampereen Vihreiden nettisivuille 7.10.2011 klo 13.38 ilmestyneessä tiedotteessa todetaan, että Vihreät olisivat päästämässä Pälkäneen Tavase-piinasta.

 

Annan Tampereen Vihreille ainoastaan puolittaisen tunnustuksen, sillä heidän Tavase-linjauksensa jää puolitiehen, kun he eivät vaadi koko Tavase-vouhotuksen lopettamista. Hyvä kuitenkin edes tämä, sillä se on hyvä alku Vihreiden Tavase-kriittisyydelle.

 

Erityisen hyvää Tampereen Vihreiden julkitulossa on seuraava lause:

 

”Edelleen Vihreät pitää tärkeänä, että Tavase Oy tuo viipymättä omistajakunnille lisärahoitusesityksen kertyneiden velkojen maksamiseksi.”

 

Olen tyytyväinen, että Tavase-tietoa jaetaan, sillä se merkitsee automaattisesti kriittisyyden kasvamista luonnottomaan hankkeeseen.

 

Tervetuloa Tavase-kriittisten joukkoon!

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampere sittenkään oikea paikka logistiikkamessuille?

Sunnuntai 16.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa toteutettiin 12.–14.10.2011 materiaalinkäsittelyn ja logistiikan ammattimessut. Kolmipäiväinen messutapahtuma oli suunnattu ammattilaisille ja yrityksille, jotka käyttävät materiaalinkäsittely- ja varastointialan laitteita sekä niihin liittyviä palveluja ja ratkaisuja, varastokalusteita sekä varastointi- ja logistiikkapalveluja.

Pidän itseäni edelleenkin logistiikan asiantuntijana ja osallistuin messuille kriittisenä messuvieraana. Kävelymatka messumatkana osaltaan puolusti osallistumistani messuille. Tein messumatkani messujen ensimmäisenä päivänä.

On todettava, että petyin messujen antiin. Lukuisten opiskelijoiden osallistuminen pelasti ainakin ensimmäisen messupäivän osalta messuvieraiden määrän edes siedettävälle tasolle. Varsinaisia logistiikan asiantuntijoita ei ainakaan ensimmäisenä messupäivänä näkynyt Pirkka-hallissa.

Tiedän kokemuksesta, että ammattimessuille osallistuminen on vilkkainta yleensä perjantaina eli messujen viimeisenä päivänä, sillä se mahdollistaa pienen luistamisen ennaikaisesti viikonloppuvapaalle – sihteerille voi ilmoittaa, että palaa tuloksentekopaikalleen (tai nykyisin kai kustannuspaikalleen) vasta maanantaina!

Logistiikka on nykyisin entistä enemmän tiedonkeräämistä ja kerätyn tiedon perusteella tehtäviä päätöksiä. Tämä näkyi myös Pirkka-hallin logistiikkamessuilla, sillä erilaiset logistiikan hallintaan keskittyneiden tietotekniikkayritysten osastot olivat vallanneet merkittävän osan näyttelytilasta.

 

Logistiikkamessuilla oli toki esillä varastoille sopivia trukkeja…

 

…ja myös järeämpiä lastinkäsittelylaitteita.

 

Turun Satamalle on annettava kiitos, että se oli mittavalla osastollaan mukana Tampereen Pirkka-hallissa. Oli mukava nähdä, että satamajohtaja Christian Ramberg oli itse saapunut Tampereelle! Jouduin työni vuoksi kulkemaan parisenkymmentä vuotta Tampereelta Turun seudulle ja osaan kokemuksen perusteella aavistella, että Varsinais-Suomesta ei ole helppo matkata Tampereelle!

 

Helsingin satama oli mukana mittavalla osastollaan, mutta parituntisen messukäyntini aikana en nähnyt asiakkaita vierailevan Helsingin Sataman osastolla. Vanha totuus, että Helsinki sijaitsee syrjässä tuli taas kerran todistetuksi!

 

Kaakonkulmalla päättäjät tekivät ennakkoluulottoman päätöksen, kun yhdistivät Haminan ja Kotkan satamat. Sen tiimoilta olisi paikka vaikka erilliselle blogikirjoitukselle! Sen voi jo nyt todeta, että kirjoitus tulee olemaan luonteeltaan positiivinen!

 

Yhteenvetona Pirkka-hallin logistiikkamessuista se, että ”suutari pysyköön lestissään” eli Tampere ei ole oikea paikka logistiikkamessuille. Toteamus tekee hieman kipeää meille tamperelaisille, mutta totuus pitää pystyä kohtaamaan, vaikka se ei olisi miellyttävä!

 

-Esko Erkkilä-

Suuri näyttelyvieraiden määrä Kone-Forumissa todisti, että suomalainen ruuantuottaja luottaa vaikeuksista huolimatta kotimaisen maatalouden tulevaisuuteen

Lauantai 15.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Agrimarket, Agritek, K-Maatalous, Konekesko sekä Yrittäjien Maatalous järjestivät Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kolmipäiväisen konenäyttelyn 6…8.10.2011.

Näyttelylle oli varattuna A-, B- sekä C-hallit ja niiden lisäksi ulkotilaa.

Kolmen päivän aikana näyttelyyn tutustui 26.700 näyttelyvierasta.

Näyttelyvieraiden lukumäärä kertoo mielestäni sen, että maataloustuottajat jaksavat kaikesta huolimatta uskoa suomalaisen maatalouden, kotieläintalouden sekä metsätalouden tulevaisuuteen.

Näyttelyn nimi oli ja ollut jo useita vuosia Kone-Forum. Nimi antaa oikeuden näytteilleasettajille keskittyä koneteemaan. Pidän koneteeman näin voimakasta esiintuomista valitettavana ja haluaisin tuoda nykyistä enemmän esille ”säkkitavaralinjaa”. Syynä tähän on paljolti se, että olen aina ollut agribisneksessä ”säkkitavaramies”.

Konemyyjät ja heidän aikaansaannoksensa ovat saaneet agribisneksessä kohtuuttoman suuren huomion. Konepuolen suurta huomiota perustellaan sillä, että konemyynnistä saatava kate on maatalousliikkeille parempi kuin lannoitteista, rehuista tai siemenistä saatava myyntikate. Myös se, että tilalle myyty tietynmerkkinen kone on pysyvä mainos, on usein käytetty peruste konekaupan suosimiselle.

Konemyyjiä on aina palkittu ruhtinaallisesti aikaansaannoksistaan. Muistan hyvin, kun entinen SOK:n säkkilinjan osastopäällikkö manasi, että osuuskaupan myyntimies pääsee ulkomaanmatkalle, jos saa myytyä yhden moottorisahan ketjun!

Säkkitavaroiden pieni osuus näyttelyissä on toisaalta hyväksyttävää ja oikein, sillä rehujen sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden myynti tapahtuu nykyisin valtaosin suoraan tuottajalta ja/tai maahantuojalta viljelijälle. Myös viljakauppa painottuu nykyisin suoratoimintaan viljelijän ja viljateollisuuden tai viljan vientiyrityksen kesken. Maatalouskauppa on siis jäänyt ns. ”lehdelle soittamaan”.

Suoramyynti on hyvä, sillä se purkaa päällekkäisyyksiä maatalouskaupasta. Maatalouskaupalla ei riitä ammattitaitoa vastata viljelijöiden ongelmiin rehu-, lannoite-, tai kasvinsuojeluaineiden kaupassa eikä viljakaupassa.

Toisaalta odotan aikaa, jolloin myös konevalmistajat ja maatalouskoneiden maahantuojat pystyvät aloittamaan suoramyynnin viljelijöille. Se olisi myös kuluttajien etu, sillä tarpeettomia välistävetäjiä maataloustuotantomme ei kestä.

 

-Esko Erkkilä-

Ministerit Katainen ja Urpilainen ovat parhaat menekinedistäjät Tallinnan Viinarannan myymälöille

Perjantai 14.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen kuluneen kesän sekä alkusyksyn aikana poikennut tai käynyt muutaman kerran Tallinnassa. Useasti retkueemme on poikennut Tallinnan satamassa Viinarannan myymälöissä.

Myymälät sijaitsevat siten, että Super Alko Viinarannasta cash & carry -tukkumyymälä sijaitsee osoitteessa Uus-Sadama 19/11. Se sijaitsee heti D-terminaalin vieressä ja on 1500 m2 myyntipinta-aloineen Viron ja koko Baltian suurin alkoholimyymälä.

Toinen myymälä eli Super Alko Viinarannasta cash & carry tukkumyymälä sijaitsee osoitteessa Lootsi 4, joka on 400 metrin päässä D-terminaalista vanhaan kaupunkiin päin.

Viinarannan suurin asiakasryhmä on ilmeisen ylivoimaisesti suomalaiset, sillä myymälän edustalla on usein lähes kymmenkunta suomalaisbussilastillista ostoksilla.

Myymälöiden suomalaissuosio onkin ymmärrettävää, sillä jokseenkin kaikki Tallinnaan suuntautuvat matkalaiset päätyvät alkajaisiksi tai ainakin ennen laivaannousua Viinarantaan. Näin tapahtuu, oli sitten kysymys muutaman tunnin ostosmatkasta Tallinnaan tai viikon kylpyläreissusta Viron kylpylöihin.

Viinarannassa käynnille on järkeviä perusteita, sillä siellä valikoima on kattava ja hintataso Tallinnan muihin myymälöihin verrattuna kohtuullinen.

Viinaranta on päässyt Tallinnassa suomalaissuosiossa lähes monopoliasemaan, sillä esimerkiksi Tallinnan Prismojen ennen niin laajat alkoholiosastot ovat muisto vain.

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen ensi vuoden budjettiin esittämät alkoholiveron korotukset ovat mannaa Viinarannan myymälöille. Ne pystyvät Suomen korottaman alkoholiveron vuoksi myös hieman korottamaan hintojaan. Niiden bisnes tulee kohenemaan, sillä hintaero Suomen hintatasoon tulee varmasti kasvamaan.

Alkoholiveron korottaminen on mannaa myös Viroon matkoja tekeville matkatoimistoille, liikennöitsijöille sekä laivayhtiöille. Matkustajavolyymit Helsingin ja Tallinnan välillä tulevat kasvamaan.

Viinaranta ja matkailubisnesyritykset siis kannustavat Kataista ja Urpilaista heidän pyrkimyksissään.

En missään nimessä protestoi alkoholijuomien hinnankorotusta vastaan, sillä hinnalla on tietty merkitys alkoholihaittojen ehkäisyssä. Laskelmat alkoholiveron korottamisen vaikutuksista valtiontalouteemme saattavat kuitenkin olla ylimitoitetut, sillä erityisesti eteläisestä Suomesta on hyvät kulkuyhteydet Tallinnaan ja Tallinnassa alkoholi osataan hinnoitella Suomen kilpailuasema tiedostaen.

Pelkään, että ”viinamatkailu” Suomesta Tallinnaan kasvaa, joten verohyödyt jäävät oletettua pienemmiksi ja alkoholin haitat pysyvät ennallaan tai peräti kasvavat.

-Esko Erkkilä-

Ruuan arvonlisäveroa pitäisi alentaa

Torstai 13.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta on varjobudjetissaan ehdottamassa, että ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin nykyisestä 13 prosentista 9 prosenttiin.

 

Kannatan ehdotusta, sillä ruuan arvonlisävero on tasaveroa pahimmillaan ja tasaveroista pitäisi päästä pois mahdollisimman nopeasti.

 

Keskusta ajoi kolme vuotta sitten ruuan arvonlisäveron alennuksen läpi ja nyt sen esittämä alennus on luonteva jatko Keskustan linjalle.

 

On mainio asia, että Keskusta vastustaa myös hallituksen kaavailemaa työvoimavaltaisten palvelualojen kuten kampaamoiden, ompelimoiden sekä suutarien arvonlisäverokannan korottamista.

 

Hallitus aikoo korottaa tilattavien lehtien arvonlisäveroa nykyisestä nolla-prosentista yhdeksään prosenttiin ja sitä Keskusta vastustaa. Myös tämä Keskustan linjaus on mielestäni kannatettava, sillä siinäkin on kyse tasaverosta.

 

”Halvan ruuan maissa” kuten Saksassa ja Italiassa ruuan arvonlisävero on pienempi kuin Suomessa ja elintarvikkeiden hintaeron kaventamiseksi ruuan arvonlisäveroa pitäisi Suomessa alentaa.

 

Toivon, että kansalaiset kannustaisivat ruuan arvonlisäveron alentamista, jotta voisimme päästä tilanteeseen, jossa valtio ei kävisi nykyiseen tapaan kansalaisen kukkarolla, kun hän suorittaa elintarvikeostoksiaan.

 

-Esko Erkkilä-

Miten persut ovat hoitaneet vaalikampanjan aikana lupaamansa taitetun indeksin korjaamisen?

Keskiviikko 12.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministerin salkku oli demareiden hallussa, kun taitettu indeksi otettiin vuoden 1996 alusta käyttöön.

Silloin päätettiin, että kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin määriteltiin olevan 80% ja ansiotasoindeksin muutos vain 20%. Aiemmin kyseinen jako oli 50% ja 50%. Muutos on aiheuttanut sen, että eläkkeet eivät seuraa yleistä palkkojen ja hintojen nousua. Siksi eläkkeiden ostovoima pienenee joka vuosi.

Perussuomalaisten eräs kärkiteema viime eduskuntavaaleissa oli, että he muuttavat taitetun indeksin eläkeläisille paremmaksi. Monet eläkeläiset antoivat tämän lupauksen perusteella äänensä persuille.

Persut eivät ole laittaneet ”tikkua ristiin” epäkohdan korjaamiseksi ja sen vuoksi kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) kysyikin Aamulehden kansanedustajapaneelissa 3.10.2011 Martti Mölsältä (ps), että…

…mitä aiotte tehdä Pirkanmaan vaalikentilläkin tiuhaan lupaamallenne eläkkeiden taitetun indeksin korjaukselle?

Mölsä kiemurteli ja mutisi jotain siitä, että he ovat oppositiossa ja sieltä ei paljon ole vaikutusvaltaa.

En hyväksy Mölsän vastausta, sillä persuille olivat hallitusovet avoinna ”taivasta myöden” pariinkin otteeseen.

On yksinomaan perussuomalaisten oma tahto ja päätös, että he eivät halunneet vastuunkantajiksi.

Katteettomia lupauksia on helppo heitellä, jos ei ole aikomustakaan vastata niistä.

Perussuomalaiset ovat näin menetelleet monessa muussakin asiassa kuin taitetun indeksin epäkohtien korjaamisessa!

Aamulehden kansanedustajapaneelissa olivat vastaamassa vasemmalta lukien Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps), Mikko Alatalo (kesk), Anna Kontula (vas), Oras Tynkkynen (vihr) ja Leena Rauhala (kd).

-Esko Erkkilä-

Opetusministeri Jukka Gustafsson vaati kansanedustaja Mikko Alataloa lopettamaan pakkoliitos -termin käyttämisen kuntateurastushankkeessa

Maanantai 10.10.2011 - -Eso Erkkilä-

Demarit pyrkivät hallitusvastuussa (ovatko he todella vastuussa?) ollessaan pelaaman monissa asioissa kaksilla eri korteilla.

 

Saimme tästä todellisen näytön Aamulehden 3.10.2011 järjestämässä auditoriokeskustelussa, kun opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) vaati kansanedustaja Mikko Alataloa (kesk) luopumaan pakkoliitos -sanan käyttämisestä kokoomuksen ja demareiden ajamassa kuntateurastushankkeessa.

Aamulehden auditoriokeskustelussa vasemmalta Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps) ja Mikko Alatalo (kesk).

 

Mikko Alatalo toimi tapansa mukaan ryhdikkäästi, kun hän ei suostunut Gustafssonin vaatimukseen.

 

Alatalo perusteli pakkoliitos -termin käyttämistä sillä, että kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on puhunut kuntateurastuksessa käytettävän keppiä ja porkkanaa.

 

Arvostan Mikko Alatalon menettelyä, sillä asioita ei pidä salata, vaan niistä on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

 

Toinen ajankohtainen asia, jossa opetusministeri Jukka Gustafsson ajaa kaksilla rattailla on Tampereen Rantaväylän tunnelirahoitus.

 

Helsingissä opetusministerinä esiintyessään Gustafsson puoltaa puoluetoverinsa Jutta Urpilaisen esitystä valtion maksuosuudesta Tampereelle suunniteltuun Rantaväylän tunneliin. Kyse on 61 miljoonan euron summasta, joka sisältyy Urpilaisen budjettiehdotukseen vuodelle 2012. Gustafsson ei ole ministerinä esittänyt poikkipuolista sanaa Urpilaisen budjettiesityksestä.

 

Tampereen kaupunginvaltuutettuna Gustafsson vastustaa ministerinä tukemaansa rahoitusta!

 

Politiikassa rehtiys on sangen säästelty luonnonvara ja nyt näyttää, että erityisen säästeliäästi sitä noudattavat demarit!

 

-Esko Erkkilä-

Ennusteet runsaista tähdenlennoista pitivät paikkansa

Sunnuntai 9.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ennusti, että eilen klo 22.30 – 23.30 välisenä aikana olisi nähtävissä paljon tähdenlentoja.

 

Totesin omin silmin klo 23.00, että Ursan ennuste piti paikkansa. Noin kymmenen minuutin tarkastelujaksolla näimme kymmenkunta tähdenlentoa.

 

Havainto-olosuhteet olivat hyvät, sillä taivas oli täysin pilvetön. Toisaalta kuu paistoi lähes täysikuuna, joten siihen suuntaan tähdenlentojen tiirailu oli tuloksetonta.

 

Olen vakuuttunut, että koko taivaankannen kattavalla tarkastelulla olisi tähdenlentojen määrä ollut moninkertainen omiin havaintoihini verrattuna.

 

Poikkeuksellisen runsaiden tähdenlentojen syynä oli Ursan mukaan se, että draconidien tähdenlentoparvi, joka on Ursan mukaan normaalisti vaatimaton parvi, ylsi tänä vuonna purkaukseen.

 

Tähdenlennon aikana pitäisi ehtiä toivomaan jotain. Huomasin kuitenkin taas kerran, että tähdenlento on niin nopea tapahtuma, että sen aikana ei ehdi toivomaan mitään.

 

Olisin toivonut läheisilleni ja itselleni terveyttä, jos olisin ehtinyt!

 

Tein tähdenlentohavaintoni mökin hiljaisuudessa ja ”pimeydessä”.

 

Ujutan tähänkin juttuuni sen verran politiikkaa, että vilkkaassa asutustaajamassa, jota tiivistysintoilijat ihannoivat, tähdenlentoja ei olisi mahdollisuus havaita.

 

Tähdenlennot ovat siis haja-asutusalueiden yksinoikeus, jota tiivistysrakentamisen uhrit eivät koskaan pääse nauttimaan!

Harmi tiivistysrakentamisen uhrien puolesta!

 

-Esko Erkkilä-

Itä-saksalaiset urheilijat voiton tielle "kasvattaneet" doping-napit ovat esillä DDR-museossa

Lauantai 8.10.2011 - -Eso Erkkilä-

Taannoisen Berliinin-matkamme eräs kohde oli DDR-museo.

 

 

DDR-museo sijaitsee Spree-joen varrella vastapäätä Berliinin Tuomiokirkkoa. Museon osoite on Karl-Liebknecht-Stase 1.

 

DDR:n syntymiseen ja sen olemassaoloon keskeisesti vaikuttaneiden kommunistijohtajien kuvat ovat esillä museossa:

 

 

Marx´n ja Engels´n lisäksi kuvansa oli saanut esille Vladimir Lenin

 

Aina pelonsekaisia tunteita herättävä Josef Stalin

 

 

Liennytystä yrittänyt Nikita Hrutszev

 

 

Kovan linjan palauttanut Leonid Breznev...

 

 

...ja hänen suutelukaverinsa Erik Honecker.

 

 

Nakuilu oli DDR:ssä harvoja "iloja". Sitä harjoitti valtiojohto ja myös tavalliset kansalaiset. Nakuilusta museossa on muutamia havainnollisia kuvia.

 

 

Nukkumatti-animaatiot ovat jokaisen suomalaisenkin muistissa, jotka olivat DDR:n voimantunnon vuosina nassikkaiässä. DDR-syntyisen Nukkumatin heittämä unihiekka on saanut monen suomalaislapsenkin nukkumaan!

 

Valtaapitävällä eliitillä oli kansan kurjuudenkin aikana mahdollisuus hankkia parhaita ja laadukkaimpia länsituotteita.

 

 

DDR:n valtiolipussa esiintyvät symbolit eli ohrantähkät, harppi ja vasara olivat museossa nähtävillä.

 

 

 

Urheilu oli DDR:ssä korkeassa kurssissa. DDR-urheilijoiden saavutukset olivat hienoja, mutta...

 

 

...ne perustuivat epäinhimilliseen ihmisdopingiin. Tässä aitoja DDR-urheilijoiden nauttimia doping-nappeja kaiken kansan katseltavana.

 

Museo on tiloiltaan varsin pieni ja sen vuoksi kuvani esim. Volvon erikoisautosta ja kaiken kansan Trabant´sta eivät onnistuneet julkaisukelpoisiksi.

 

Valtaapitävät ajelivat erikoisvalmisteisilla Volvoilla ja kansa sai hankkia Trabant-autoja.

 

Berliinin reissulla kannattaa ehdottomasti poiketa DDR-museossa. Museossa tulee mieleen nostalginen huumorimieli, mutta emme kuitenkaan saa unohtaa sitä arvotonta järjestelmää, jonka pauloissa osa saksalaisista joutui elämään vuodesta 1949 vuoteen 1990!

 

-Esko Erkkilä-