Mikään ei ole muuttunut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa!Torstai 29.2.2024 - -Esko Erkkilä- Itikka osuuskunnan omistama ja hallinnoima Atria sekä LSO osuuskunnan omistama ja hallinnoima HK Scan hallitsevat Suomen lihatuotemarkkinoista valtaosaa.Olen seurannut molempien yritysryppäiden toimintaa vuodesta 1970 alkaen ja niiden taloudellisessa tilanteessa ei tänä aikana ole ollut merkittäviä muutoksia – Itikka on vienyt ja LSO on korkeintaan vikissyt.Maaseudun Tulevaisuus teetti asiantuntijalla näiden yritysten taloudellisesta tilanteesta tulosvertailun ja siinä ei ollut mitään yllättävää – HK:n kujanjuoksu jatkuu!Kyse on viimekädessä johtamisesta ja siinä on Itikan johtamalla Atrialla käynyt onnea.***********
Agrologi – vuodelta 1968 Mustialasta, agronomi ja vuorineuvos Simo Palokangas sai taidoillaan LSO:n taloudellisesti jaloilleen toimitusjohtajakaudellaan 1994 – 2006, mutta muut ajat LSO on kyntänyt syvällä.****************Tuottajaomisteisten elintarvikeyritysten aiheuttama suuri ongelma on se, että niiden toiminnan vuoksi tuottajat joutuvat maksumiehiksi kuluttajan elintarvikkeille!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mikään ei ole muuttunut vajaassa kahdessakymmenessä vuodessa! Itikka, LSO, Atria, HK Scan, Mustialan maatalousopisto, agrologi, |
Mustialassa aloitettiin maamme maatalousopetus vuonna 1840Lauantai 3.9.2022 - -Esko Erkkilä- Olen ylpeä, että sain vuosina 1968 – 1970 opiskella agrologiksi Mustialan Maatalousopistossa Tammelassa.Mustiala on suomalaisen maatalousopiskelun kehto ja synnyinsija, sillä siellä perustettiin Suomen ensimmäinen maatalouskoulu vuonna 1840.Mustialassa annettiin maamme korkeinta maatalousopetusta 1865 – 1908 ja sen kunniaksi Mustialan puistossa on tätä……juhlistamassa Pohtajapatsas, jonka on veistänyt Viljo Savikurki.Patsas on pystytetty 1971 eli vasta sen jälkeen, kun minä sain opiskella Mustialassa.Ns. vanhan opiston seinässä on 3.7.1965 paljastettu Agronomien yhdistyksen hankkima muistolaatta agronomiopetukselle ja vanhoille mustialiiteille.Syvä kunnioitus Mustialassa tapahtuneelle maatalousopetukselle!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mustialassa aloitettiin maamme maatalousopetus vuonna 1840, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, agrologiopetus, agronomiopetus, mustialiitit, Pohtajapatsas, Viljo Savikurki. |
Kohtuus olisi kohtuus lumentulossakin!Lauantai 5.2.2022 - -Esko Erkkilä- Valtteri-lumimyrsky oli kaikkien huulilla muutama päivä sitten ja nyt huomaamme, että lumentulo ei suinkaan päättynyt Valtterin-päivään.Omakotiasujalle lumentulo merkitsee hikisiä päiviä ja yksityistien puheenjohtajalle lumenaurauslaskujen jatkuvaa maksamista – valitettavasti joudun toimimaan noissa molemmissa persoonissa!******************Sain Mustialan Instituutissa Nuorena Veljenä opin, että lumipenkat pitää olla 45 asteen kulmassa ja……tuota oppia noudatan nyt yli viidenkymmenen vuoden kuluttuakin!Tähän saakka lumentulo on ollut suoraan taivaalta, mutta pyryaika on alkamassa! On selvää, että lumipyryn jälkeiset lumityöt ovat haastavampia kuin suoraan taivaalta tulleen lumen luominen.Pari kuukautta vielä riittää lumitöitä!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kohtuus olisi kohtuus lumentulossakin!, lumipyry, Valtteri-lumipyry, lumipenkat pitää olla 45 asteen kulmassa, Mustialan Instituutti, Mustialan Maatalousopisto, |
Yhdessä yössä vänrikistä pakanaksi!Tiistai 11.1.2022 - -Esko Erkkilä- Siitä on 54 vuotta, kun tammikuun 10. päivän ja tammikuun 11. päivän välisenä yönä muutuin vänrikistä pakanaksi!Sain virallisen ylennyksen vänrikiksi tammikuun 10. päivänä vuonna 1968. Joukko-osastoni oli Panssarintorjuntakomppania Säkylässä Porin Prikaatissa.Opiskelu kuitenkin kutsui tai oli oikeastaan jo kutsunutkin, sillä menin kolmisen päivää myöhästyneenä opiskelemaan agrologiksi Mustialan Maatalousopistoon Tammelaan.
************Muut kurssilaiset oli edellisyönä kastettu Nuoriksi Veljiksi, mutta minä onneton jäin siis pakanaksi.Kaikki lukemattomat puheet alkoivat ruokalassa näin:”Arvoisat Vanhat Veljet, Nuoret Veljet ja se yksi pakana!”En toki menettänyt mielenrauhaani, mutta hartaasti toivoin, että pian saisin kasteen ja pääsisin pois pakanuudestani.Vanhoilla Veljillä oli kuitenkin kiireitä ja viikon verran sain kuunnella noita ”…ja se yksi pakana” –puheita!Pakanuudestakin selvisin ja keväällä 1970 oli aika valmistua agrologiksi!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Yhdessä yössä vänrikistä pakanaksi!, Mustialan Maatalousopisto, Mustiala, Porin Prikaati, Panssarintorjunta, Panssarintorjuntakomppania, agrologi, |
Viisikymmentäneljä vuotta sitten opitut pätevät edelleen!Perjantai 7.1.2022 - -Esko Erkkilä- Opiskelin agrologiksi Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 ja näin lumisena talvena muistan hyvin, kun Nuorina Veljinä saimme pitää koulu- sekä asuntola-alueemme lumesta puhtaina.Instituutissa oli silloin kova komento ja eräs sen ilmenemismuoto oli lumipenkkojen 45 asteinen kulma!Kaikki lumipenkat piti olla ensinnäkin viivasuoria ja kaikki lumipenkat piti olla 45 asteen kulmassa.Saamani oppi on pysynyt kirkkaana mielessä, sillä yhä edelleenkin vaadin itseltäni, että lumipenkat pitää olla täsmälleen 45 asteen kulmassa!*******************Pyrin Instituutissa olemaan ”näkymätön”, jotta en olisi hankkinut itselleni ylimääräisiä lumihommia ja onnistuinkin siinä varsin hyvin, sillä säästyin niiltä.Eräs työläimmistä lumihommista oli ”lentokentän avaaminen” ja se oli lentopallokentän avaaminen joskus helmi-maaliskuun vaihteessa, jolloin Vanhat Veljet halusivat aloittaa lentopallon pelaamisen ulkokentällä.
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mustiala, Instituutti, Mustialan Instituutti, Maatalousopisto, Mustialan Maatalousopisto, Agrologi, lumityöt, lumipenkat pitää olla 45 asteen kulmassa, |
Saunakukka eli peltosaunio on ns. vaarallinen rikkakasvi!Sunnuntai 4.7.2021 - -Esko Erkkilä- Olin vuosina 1968 – 1970 tieteidenharjoittaja, kun opiskelin agrologiksi Instituutissa eli Mustialan Maatalousopistossa.Tärkeä osa tieteidenharjoittamisessa oli perehtyminen kasvinviljelytieteisiin.Siihen aikaan virallisissa kasvinviljelytieteissä keskeinen osa-alue oli ns. vaarallisten rikkakasvinsiementen tunnistaminen.Maailma on muuttunut ja nykyisin ei mistään löydä tietoa ns. vaarallisista rikkakasveista ja niiden siemenistä.Muistelen, että vaarallisia rikkakasveja ja niiden siemeniä oli puolisentusinan verran.************************Eräs keskeisimmistä vaarallisista rikkakasveista ja niiden siemenistä oli silloin ja on yhä edelleen peltosaunio eli saunakukka.Mökkitontillamme kasvaa runsaan metrin korkuinen peltosaunio ja ainakin eilen tapahtuneeseen kuvaamiseen saakka annoin sen kasvaa koko ”komeudessaan”!*******************
On lähes surkuhupaisaa, että monet sekoittavat tänä päivänäkin tuon vaarallisen rikkakasvin……päivänkakkaraan!********************Peltosaunion siemenet leviävät tehokkaasti timotein sekä apilansiementen joukossa ja sen leviämistä edesauttaa myös se, että peltosaunion siemenet säilyttävät itämiskykynsä jopa märehtijöiden ruuansulatuskanavan läpi kulkiessaan!-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Saunakukka eli peltosaunio on ns. vaarallinen rikkakasvi!, vaaralliset rikkakasvit, peltosaunio, saunakukka, päivänkakkara, Instituutti, Mustialan Maatalousopisto, tieteidenharjoittaminen, |
Mieskuorossa pitää lauluntaitajien lisäksi olla myös muita!Lauantai 16.1.2021 - -Esko Erkkilä- Kouluaikana laulunumeroni oli ”maailmansivun” kuutonen, mutta jostain syystä päästötodistuksessa se laski viitoseen!En ole vuosikymmenten aikana kuitenkaan asiaa murehtinut ja en varsinkaan siksi, että agrologiopintojeni ensimmäisenä vuonna sain kuulua oppilaskunnan mieskuoroon!Ainakin meidän kuorossamme oli neljä ”ääntä” eli ensimmäinen ja toinen tenori sekä ensimmäinen ja toinen basso – kuuluin toiseen bassoon!Harjoituksissa ja esiintyessämme noudatin kuoronjohtajamme ohjetta eli ”ei isolla äänellä”!Mieskuorouraani tapaan luonnehtia, että……”mieskuorossa tarvitaan laulutaitajien lisäksi myös raamikkaita miehiä, jotta kuoro näyttää isolta ja komealta!”Kuoronjäsenten valinta perustui laulukokeeseen ja voin vakuuttaa, että valintaprosessi oli pitkähkö, mielenkiintoinen sekä kasvattava, mutta siihen liittyneet yksityiskohdat ovat ja pysyvät yhä edelleen Instituutin salassapitosäännösten piirissä.Mieskuorourani jäi suhteellisen lyhyeksi, sillä kuoroharrastuksen vaihtoehtona olisi ollut lumitöiden tekeminen vanhemman vuosikurssin ”ohjauksessa” ja tunnettu totuushan on, että lumet sulavat eteläisessä Suomessa jo huhtikuussa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mieskuorossa pitää lauluntaitajien lisäksi olla myös muitakin!, Mustialan Maatalousopisto, Mustiala, mieskuoro, mieskuoroharrastus, lumenluonti, laulukoe, ykköstenorit, kakkostenorit, ykkösbassot, toiset bassot, kuoronjohtaja, |
Ihminen, joka ovat vaikuttanut elämääni paljon!Torstai 18.6.2020 - -Esko Erkkilä- Kävin eilen Viljakkalan hautausmaalla, kun vein hoitovastuullani oleville haudoille kesäkukat.Samalla reissulla tein pienen hautausmaakävelyn ja kuvasin tämän……Väinö Isotalon hautakiven.Väinö Isotalo teki pitkän päivätyön Viljakkalan seurakunnan kanttorina ja siinä asemassa hän mm. hyväksyi minut rippikouluun niillä lukusijoilla, jotka aikoinaan järjestettiin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla Kivistön Erkin talossa.******************Väinö Isotalo oli aikoinaan todellinen monitoimimies Viljakkalassa, sillä hän toimi todellisuudessa Viljakkalan kunnansihteerinä jonkin aikaa ja hyvin toimikin.Kunnansihteeriaikansa jälkeen hän siirtyi pankkimieheksi Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtajaksi.Pankkimiehenä hän osallistui ratkaisevasti elämäni vaiheisiin, sillä kun olin valmistunut priimuksena Osaran Maamieskoulusta vuonna 1965, hän ohjasi minut vuosiharjoitteluun Keskon omistamalle Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle.Hauholla suorittamani vuosiharjoittelu saatteli minut agrologi-opintoihin Mustialan Maatalousopistossa vuosina 1968 -1970!*****************Aika teki minustakin agrologin ja siitä kiitokset Viljakkalan kanttorille, Viljakkalan kunnansihteerille ja Ylöjärven Osuuspankin konttorinjohtaja Väinö Isotalolle!Moninaiset ovat ne elämänvaiheet!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Väinö Isotalo Viljakkalan seurakunnan kanttori, Väinö Isotalo Viljakkalan kunnansihteeri, Väinö Isotalo Ylöjärven Osuuspankin Viljakkalan konttorinjohtaja, Osaran Maamieskoulu, Mustialan Maatalousopisto, Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila. Väinö Isotalo, |
"Pönkitä pönkitä, älä uutta rakenna"!Torstai 4.6.2020 - -Esko Erkkilä- Eräs Mustialan maatalousopiston eli agrologiopiston kurssikavereistani oli aikoinaan ollut harjoittelijana Tampereen Aitolahdella Rurik Pihkalan omistamalla tilalla joskus 1960-luvulla.Netti kertoo, että Rurik Jonatan Pihkala (sukunimi vuoteen 1906 Gummerus) (1885 – 1973) oli Helsingin yliopiston maanviljelystalouden professori ja yksi Pihtiputaan rovastin Aleksander Gummeruksen pojista.Pihkala hoiti vuodesta 1908 lähtien vaimonsa Ella Laalahden (1885–1973) kotitilaa, Tampereella lähellä Aitolahdessa sijaitsevaa Laalahden rusthollia. Ella Pihkala oli Rurikin opiskelutoveri Mustialassa ja oli yksi Suomen ja koko maailmankin ensimmäisistä naisagronomeista.Kuten alussa totesin, eräs Mustialan maatalousopistokurssin eli agrologiopintojen kurssikaverini vuosilta 1968 – 1970 oli aikoinaan ollut harjoittelijana Laalahdessa joskus 1960-luvun puolivälissä ja hän aina muisteli professori Rurik Pihkalan kantavaa ajatusta, johon nykyäänkin on helppo yhtyä eli "pönkitä, pönkitä, mutta älä uutta rakenna"!
Kannatan urheiluprofessori Tahko Pihkalan veljen Rurik Pihkalan aikoinaan esittämää linjanvetoa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Pönkitä pönkitä, älä uutta rakenna"!, Rurik Pihkala, Aitolahti, Laalahti, Tampereen Aitolahti, Tahko Pihkala, Laalahti, rovasti Aleksander Gummerus, Mustialan maatalousopisto, |
Mieskuorossa tarvitaan niitä, jotka osaavat laulaa, mutta myös niitä, jotka tekevät kuoron komean näköiseksi katsella!Torstai 16.4.2020 - -Esko Erkkilä- Vähän se aikoinaan harmitti, kun opettajani alensi päästötodistuksessa laulunumeroni kutosesta vitoseen, mutta eipä se ole tahtia haitannut.Sain eilen eräältä fb-kaveriltani……”Kuorolaisten kultaiset säännöt”......ja luettelen ne tässä kaikki:1. Kaikki kuorolaiset laulavat samaa laulua2. Jokainen kääntää sivua samaan (oikeaan) aikaan3. Oikea nuotti väärään aikaan = väärä nuotti4. Väärä nuotti oikeaan aikaan = väärä nuotti5. Väärä nuotti hiljaa laulettuna = väärä nuotti6. Väärä nuotti kovaa laulettuna = improvisointia7. Jos kaikki muut laulavat väärin = laula kuin he8. Jos et tiedä mitä laulaa - avaa vain suutasi9. Lopeta laulaminen, kun kaikki muut ovat hiljaaMieskuoro-osallistumiseni perustuu kohtaan 8, mutta hieman olen sitä soveltanut; kas näin: ”Kun et osaa laulaa – avaa vain suutasi!”***************Niin, tuo mieskuoroharrastukseni ajoittui vuoteen 1968, jolloin olin Mustialan maatalousopistossa ensimmäisen vuosikurssin oppilas eli nuoriveli.Läpäisin laulukokeen – jonka suorittamistapa kuuluu niihin Instituutin rituaaleihin, joista ei kerrota – ja pääsin opiston mieskuoroon toiseksi bassoksi eli yleisöstä katsellen oikealle alas.Miksi halusin osallistua mieskuorotoimintaan?Selitys on hyvin yksinkertainen, sillä mieskuoroon osallistuneiden ykköskurssilaisten ei kuoroharjoitusten aikana tarvinnut osallistua lumitöihin!Niin ja se toinen syy oli se, että katsoin velvollisuudekseni tehdä mieskuorostamme komean katsella!!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mieskuoro, mieskuorolaulu, kuorolaisen kultaiset säännöt, Mustialan maatalousopisto, |
Vitosen laulajakin voi pärjätä musiikkivisan arvonnassa!Tiistai 28.1.2020 - -Esko Erkkilä- Osallistuin ”männä viikolla” erääseen tilaisuuteen, jossa järjestettiin mm. musiikkivisa.Harmitti aikoinaan koulutieni lopussa, kun sain musiikista päästötodistukseen vitosen, vaikka koko kouluaikanani musiikkinumeroni oli kuutonen!No, eipä tuo ole tahtia haitannut, sillä olen kuulunut jopa mieskuoroon!Selvennyksenä täytyy mainita, että tuo mieskuorovuoteni oli 1968 ja vaihtoehtona tuolloin mieskuorolle olivat lumityöt Mustialan Maatalousopistolla ensimmäinen vuosikurssin oppilaana!Muistin silloin ja muistan yhä edelleen todeta, että mieskuorossa tarvitaan niitä, jotka osaavat laulaa ja niitä, jotka tekevät mieskuorosta massiivisen näköisen – arvannette, että kumpaan joukkoon minä kuuluin!Mutta piti kertoa tositarina siitä musiikkivisasta!Visassa oli 12 kysymystä ja monet kysymyksistä olivat musiikin kuuntelutehtäviä tyyliin ”kuka laulaa”, mikä on tämän laulun nimi” tai ”missä tämä musiikkiesitys on ensimmäisen kerran esitetty”! Nämä eivät auenneet minulle, mutta onneksi oli muutama valintatehtävä, jossa juontaja esitti vaihtoehdot esittämälleen kysymykselle.Minulla kävi suunnaton mäihä, sillä osasin arvata, että viimevuotinen tangokuningatar oli joku Pirita – no, Pirita oli eräs monivalinnassa oleva vaihtoehto. Nyt muuten tiedän, että kyseessä oli Pirita Niemenmaa!Toisenkin musiikkiaiheisen monivalintakysymyksen osasin veikata oikein ja se oli Metallica – niin kysymys kuului, että mikä yhtye on esiintynyt kaikilla maapallon mantereilla. Onneksi kaksi muuta monivalintavaihtoehtoa olivat minulle täysin tuntemattomia, mutta ”Metallica” –nimen osasin kirjoittaa vastauslomakkeeseen.Kahdella oikealla vastauksella ei vielä olisi asiaperusteisesti pärjätty, mutta kun kaikkien vastanneiden kesken arvottiin……suuri Fazerin suklaalevy, niin pääsinpä voittajaksi!Iloja ne ovat pienetkin ilot!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: musikkivisa, Metallica, Pirita Niemenmaa, Tangokuningatar 2019, Mustialan Maatalousopisto, mieskuoro, mieskuoron laulajat, |
Kansanedustajina on jatkossakin kaksi agrologia ja onhan koulukuntamme edustettuna myös EU-parlamentissa!Maanantai 25.11.2019 - -Esko Erkkilä- Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen ylpeä koulutustaustastani.Koulukuntamme on kasvattanut monia ansioituneita valtiomiehiä ja erityismaininnan ansaitsee Martti Miettunen, joka muodosti kolmesti Suomeen hallituksen.Miettunen valmistui Mustialasta agrologiksi vuonna 1932 ja hän on yhä edelleen ainoa agrologi, jolla päästötodistuksessaan oli ainoastaan kymppejä!Agrologi Martti Miettusen muodostamat hallitukset olivat lyhytaikaisia, mutta maamme vaurastumisen ja suomalaisen yhteiskunnan vakauden kannalta tärkeitä:
Presidentti Urho Kekkonen myönsi agrologi Martti Miettuselle valtioneuvoksen arvonimen vuonna 1977.*********************Saimme eilen eli 24.11.2019 kuulla suruviestin, että kansanedustaja, agrologi Antti Rantakangas on kuollut viime perjantaina.Olin Antin kanssa ”käsipäivätuttu” ja lausun hänen perheelleen sekä läheisilleen syvät surunvalitteluni.******************Luulin aluksi, että hyvin tuntemani pirkanmaalainen Arto Pirttilahti olisi jatkossa ainoa agrologi Eduskunnassa, mutta sitten sain kuulla, että Antti Rantakankaan tilalle nousee 31-vuotias agrologi Tuomas Kettunen Kuhmosta!On hyvä juttu, että agrologien asiantuntemusta on edelleen käytettävissä kahden agrologi-kansanedustajan voimin Eduskunnassa.*****************Muistutan, että EU-parlamentaarikkomme Elsi Katainen on koulutukseltaan agrologi eli agrologien ääni kuuluu jatkossakin painavana Suomen Eduskunnan lisäksi myös EU-parlamentissa!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologien Liitto, Agrologit, Martti Miettunen, Antti Rantakangas, Arto Pirttilahti, Elsi Katainen, Tuomas Kettunen, kansanedustaja Tuomas Kettunen, EU-parlamentti, Suomen Eduskunta, Agrologit kansanedustajina, Mustialan Maatalousopisto, |
Kyynpurema on aina vakava asia!Tiistai 17.9.2019 Nyt liitän juttuni oheiskuvaksi kuvan kyykäärmeestä, joka ei tarkasti ottaen liity juttuuni, sillä kuvassa on mökkimaailmassani jokunen vuosi sitten kuvaamani kyykäärme. Vuonna 1968 agrologiopintoihin liittyvän harjoittelujakson oleellinen osa oli kerätä tietty määrä kasveja ja sitä olimme me kolme MTT:n Hämeen Koeaseman harjoittelijaa tekemässä joskus kesällä 1968. Kuljin pusikossa kolmantena ja hurjistunut kyykäärme iski nilkkaani! Menimme nopeasti majoituspaikkaamme ja koeaseman johtaja Mauri Takala hälytti heti taksin viemään minua Tampereen Keskussairaalaan. Ohitin Keskussairaalan ensiavussa kaikki todellista apua tarvitsevat ja minut kiikutettiin operointipöydälle. Koko prosessin kivuliain vaihe oli, kun lääkäri antoi vasta-ainepistoksen nilkkaani – paikkaan, jossa ei juurikaan ole lihaksia. Pistos oli kivulias ja teki mieli potkaista kaikki kohdevalot ja muut rensselit säpäleiksi! No, siitäkin selvittiin ja minulle määrättiin viikko lepoa, jotta kyynpistos ei aiheuttaisi minulle sen suurempia ongelmia. Tiedän kotikulmilta tapauksen, jossa kyynpurema henkilö polki vasta seuraavana aamuna polkupyörällä kunnanlääkärin vastaanotolle eli polkupyöräily tavallaan varmisti kyynmyrkyn täydellisen tehon. Kyseinen henkilö ei koskaan tullut entiselleen kyynpuremasta!
Kyynpureman jälkeen kehotan mahdollisimman nopeasti hankkiutumaan lääkärin vastaanotolle!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kyynpurema on aina vakava asia, kyynpurema, kyy, kyykäärme, MTT:n Hämeen Koeasema, Pälkäne, Pälkäneen Myttäälä, Mustialan Maatalousopisto, |
Miksi niin harvoin?Maanantai 1.5.2017 - -Esko Erkkilä- Opiskelin agrologiksi Mustialan Maatalousopistossa 1968 – 1970.
Ensimmäisenä vuonna opiskeluihin kuului lähes pakollisena opiskeluaiheena avantouinti, sillä ensimmäisen vuosikurssin oppilaiden tehtäviin kuului avannon ylläpito Mustialanlammen saunarannassa.
Avantouintiharrastukseni jäi unohduksiin pitkäksi aikaa, mutta runsaat neljä vuotta sitten otin sen ohjelmaani.
Maaliskuussa tuli kuluneeksi neljä vuotta, kun olen jokaisena kalenterikuukautena uinut joko avannossa tai avovedessä. Kesäaikaan avovesiuintikertoja kertyy paljonkin, sillä saatan käydä uimassa muutaman kerran päivässäkin!
Huhtikuun avantouintini jäi viime tinkaan, sillä hoidin asian vasta eilen.
Kyseessä ei ollutkaan avantouinti, sillä jäät olivat lähteneet Peltolammilta, jossa hoidin ”velvollisuuteni”!
Osoitan tämän juttuni otsikkokysymyksen itselleni, sillä jokaisen avantouintikerran jälkeen olo on todella hieno – miksi talvisaikaan käyn niin harvoin avannossa?
Tapaan käydä avannossa ”kylmiltään”, sillä en kaipaa saunomista tai muutakaan valmistelevaa toimintaa avantouinnilleni.
Laitan uimahousut jalkaani, kylpytakin niskaani ja hyppään ilman sukkia kumisaappaisiin sekä ajan vajaan kilometrin päässä sijaitsevalle Peltolammin uimarannalle.
Otan varmistajaksi jonkun perhekuntamme jäsenistä, sillä varmistaja pitää aina olla mukana avantouintireissulla.
Niin, miksi niin harvoin!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avantouinti, Mustialan Maatalousopisto, Mustiala, agrologitutkinto, |
Lumivallit pitää olla 45 asteen kulmassa!Maanantai 29.2.2016 - -Esko Erkkilä- Opimme Mustialan Maatalousopiston Instituutissa aikoinaan monia hyviä asioita, jotka ovat tänäänkin ajankohtaisia.
Siellä Nuoret Veljet eli ensimmäisen vuosikurssin oppilaat hoitivat talvisin kulkuväylien kunnossapidon ja hyvin hoitivatkin.
Ehdoton vaatimus oli, että kaikkien lumivallien kulma piti olla täsmälleen 45 astetta.
Tämä oppi on minulla vieläkin mielessä ja noudatan sitä omakotitalomme lumitöissä ehdottomasti.
Tässä muutama eilen otettu valokuva omakotitalomme kohdalta jalkakäytävän lumivalleista sekä myös pihamme reunavalleista, joissa tavoittelen 45 asteen kulmaa.
Kuvissa on katuharja osoittamassa, että onko oikea ”kulmakerroin” saavutettu.
Postilaatikolle on huolehdittava esteetön pääsy, jotta postinjakajan ei tarvitse nousta autostaan pois, kun jättää postia postilaatikkoon.
Ja sitten muut etupihan lumivallit ja niiden kulmakertoimet:
Lumitöiden tekeminen ajallaan ja kunnollinen työnjälki auttavat viihtymään! Kunnollinen työnjälki kertoo ohikulkijoille, että millaista porukkaa talossa asuu.
Hyvinhoidetut kulkuväylät merkitsevät talvella myös melkoista turvallisuustekijää!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Lumivallit 45 asteen kulmassa, Mustialan Maatalousopisto, Instituutti, |
Avantouinnin aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä!Sunnuntai 4.10.2015 - -Esko Erkkilä- Harrastin avantouintia vuonna 1968.
Ilmaisu ”harrastaminen” on hieman yliampuva, sillä avantouinti kuului tavallaan opetusohjelmaan Mustialan Maatalousopiston ensimmäisen vuorikurssin oppilaille, koska avannon hoitaminen kuului erikseen nimetylle ensimmäisen vuosikurssin oppilaalle.
En toki ollut se noviisi, jolle avannon sulanapitäminen kuului, mutta olin kuitenkin silloin aktiivinen avantouinnin harrastaja.
Vanhana veljenä ja olonomina avantouinti jäi ja taukoa avantouinnin harrastamisessa kesti aina vuoden 2013 maaliskuulle saakka.
Neljänkymmenen kolmen vuoden jälkeen olen hurahtanut avanto- ja avovesiuintiin niin, että kaipaan sitä jatkuvasti!
Olin aikaisemmin todellinen ”vilukissa”, mutta nyt vilukissaominaisuudesta ei ole pienintäkään jäämää – pystyn olemaan t-paidalla melkein säällä kuin säällä.
Mm. eilen eli 3.10.2015 kävin uimassa Viljakkalan Majajärvellä kolme kertaa; aamu-uinnin klo 09.00, iltapäiväuinnin klo 13.00 ja kolmannen kerran klo 15.00 sen jälkeen, kun ”keskipoikamme” parturoi tukkani!
Aamu-uinnilla veden lämpötila oli tasan 10 astetta ja päivemmällä 11 astetta!
Koputan maalaamatonta puuta, kun totean, että en ole kahden ja puolen vuoden aikana potenut lainkaan nuhaa tai flunssaa.
Kannustan lukijoitani viimeistään nyt ryhtymään avovesiuimareiksi ja sitten aikanaan avantouimareiksi, kuin vedet jäätyvät ja saavat päälleen jääkannen!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avantouinti, avovesiuinti, Mustialan Maatalousopisto, |
Kurkijoki - suomalaisen maatalousopetuksen kehtoPerjantai 17.7.2015 - -Esko Erkkilä- Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuista pitäjistä pidetään maatalousvaltaisimpana Sakkolaa.
Näin ehkä sikatalouden osalta onkin, mutta Kurkijoki on ehdottomasti se pitäjä, joka on suomalaisen maatalousopetuksen kehto.
Kurkijoen maamiesopisto on opistotasoisen maatalousopetuksen aloittaja Suomessa.
Olen saanut poiketa Kurkijoella kerran aikaisemminkin ja nyt toinen poikkeamiseni tapahtui kyröläismatkan aikana 1.7.2015. Presidentti Lauri Kristian Relander sekä Veikko Hakulinen ovat syntyneet Kurkijoella.
Tulimme Kurkijoelle Käkisalmen suunnalta ja ensimmäisessä kuvassa on Kurkijoen nimiviitta (vai onko?).
Hylätty huoltoasema.
Maatalousmaisemaa…
…Kurkijoelle…
…Käkisalmen suunnalta tultaessa.
Takana suomalaistalo ja edessä nykyisäntien rakennuksia.
Näkymää Käkisalmesta päin Kurkijoelle tultaessa.
Tällä paikalla sijaitsi Kurkijoen puukirkko ennen sen tuhonnutta tulipaloa.
Googlaa ”Kurkijoen kirkko” ja kuvittele se tälle paikalle - tulee surullinen olo.
Näkymää joen yli…
…Kurkijoen kirkon paikalta (onko kyseessä Kurkijoen kansanopiston rakennukset?).
Sankarihautausmaan muistokivi.
Kurkijokelaista maisemaa Kurkijoelta kohti Sortavalaa.
Maatalousmiehenä tunnen suurta surua Kurkijoen nykykohtalosta!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kurkijoki, Kurkijoki-säätiö, Kurkijoen kirkko, Kurkijoen maatalousopisto, Kurkijoen kansanopisto, venäjä2015, Lauri Kristian Relander, Veikko Hakulinen, |
Jos mie saisin jouten olla!Perjantai 3.7.2015 - -Esko Erkkilä- Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:
Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli
Jos mie saisin jouten olla!
Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.
Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!
Tässä laulun sanat kirjattuina.
Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.
Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka. Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.
Näin se menee:
Jos mie saisin jouten olla Kesäkauven voita syyvä Sit mie naimahan menisin Revon Kaisan tyttäristä Anni mulle annettaisiin Syltä pitkä toista paksu Eipä jaksa hepo veellä Liinaharja liikutella Vesi tippui vempeleestä Rasva rahkehen nenästä
Nyt se loppui tämä laulu hei, nyt se loppui tämä laulu tulee piste.
Tulee piste laulun päähän hei, tulee piste laulun päähän nyt se loppui!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit, |
Jos mie saisin jouten olla!Keskiviikko 3.6.2015 - -Esko Erkkilä- Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:
Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli
Jos mie saisin jouten olla!
Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.
Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!
Tässä laulun sanat kirjattuina.
Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.
Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka. Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.
Näin se menee:
Jos mie saisin jouten olla Kesäkauven voita syyvä Sit mie naimahan menisin Revon Kaisan tyttäristä Anni mulle annettaisiin Syltä pitkä toista paksu Eipä jaksa hepo veellä Liinaharja liikutella Vesi tippui vempeleestä Rasva rahkehen nenästä
Nyt se loppui tämä laulu hei, nyt se loppui tämä laulu tulee piste.
Tulee piste laulun päähän hei, tulee piste laulun päähän nyt se loppui!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit, |
Kokouksista, palavereista, neuvotteluista ja sovituista tapaamisista myöhästelevä henkilö on varas - aikavaras!Torstai 29.8.2013 - -Esko Erkkilä- Olen huomannut, että palaverit ja erilaiset neuvonpidot eivät suinkaan loppuneet, kun siirryin eläkkeelle. Tuntuu, että ne jatkuvat melkein entiseen tahtiin.
En osaa arvostaa kanssaihmisiä, jotka myöhästelevät sovituista palavereista ja tapaamisista.
Krooniset myöhästelijät menettävät ajatusmaailmassani suuren osan jopa niiden mielipiteidensä painoarvosta, jotka saattaisivat olla ihan järkeviäkin.
Olen aina pitänyt periaatteenani, että palaveri, jonka vetäjänä toimin, aloitetaan täsmälleen sovittuna aikana. Tulee monesti mieleen, että palaverihuoneen ovet pitäisi lukita palaverin alkamishetkellä, jotta myöhästelijät huomaisivat menettelynsä muille aiheuttamansa häiriön! Opiskeluajat Mustialassa olivat hyvää harjoittelua täsmällisyyteen. Koko luentosali huusi "Oi oi", jos joku saapui luennolle myöhästyneenä. Lisäksi myöhästyjä joutui ovensuussa pokkaamaan kunnioittavasti niille, jotka olivat saapuneet säntillisesti luennolle. Pelkään, että tämä tapa on karissut pois Mustialastakin! Vahinko, jos näin on tapahtunut.
Olen muuten huomannut, että täsmällinen palavereiden aloittamistapani on kasvattanut joitakin kroonisia myöhästelijöitä säntillisyyteen.
Myöhästelijät syyllistyvät varkauteen – he varastavat aikaa työtovereiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan.
Menetettyä aikaa ei saa takaisin.
Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri oli suuri myöhästelijä ja kerrotaan, että myös Venäjän presidentti Vladimir Putin myöhästyy sovituista aikatauluista jatkuvasti.
Putinin kohdalla kyse on vallankäytöstä!
Lähipiirissäni ei ole ketään – ei myöhästelijöissäkään – joilla olisi kanttia käyttää myöhästelemistään vallankäytön elementtinä.
Sain joskus olla esimiehenä kroonisesti myöhästelevälle myyntimiehelle. Kuljimme asiakaskäynneillä aina vähintään puoli tuntia myöhässä.
Aluksi kärsin tavattomasti, että asiakkaamme saivat odottaa meitä, mutta sitten huomasin alaiseni mahtavan taidon selittää myöhästymisemme.
Kun myyntimieheni oli parilla lauseella selittänyt tilanteen, niin asiakas tuli siihen käsitykseen, että saavuimme hänen luokseen suorastaan etuajassa!
Nyt näitä selittäjiä en enää hyväksy, sillä iän karttuessa suhtaudun aikaisempaakin tiukemmin myöhästelijöihin, koska minulla on nykyisin entistäkin vähemmän aikaa, jotta voisin menettää sitä muiden odotteluun!
-Esko Erkkilä- |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aikavarkaat, Mustiala, Mustialan maatalousopisto, Mustialan agrologit, |