Virpomisen saattoi vastaanottaa myös "kaukovirpomisena"

Maanantai 18.4.2011 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Palmusunnuntaita.

Palmusunnuntain viettoon on nykyisin ainakin kaupungeissa tullut mukaan virpominen – niin myös Tampereella.

Palmusunnuntain lisäksi kaupungissa on virpojia liikkeellä myös pääsiäislauantaina.

Virpomiselle on karjalaiset tavat ja ortodoksiset perinteet pohjana.

Palmusunnuntai oli Karjalassa nimeltään virposunnuntai.

Ortodoksien Lasaruksen lauantain vigiliassa siunattiin pajunoksat, joita sai viedä kotiin ikonin taakse.

Lapset keräsivät pajunoksia ja koristelivat niitä. Varhain palmusunnuntaiaamuna perheenäiti virpoi lapset ja karjan, siis ne, joiden kasvua toivottiin. Isäntä virpoi hevoset. Lapset lähtivät aamulla virpomaan kummia, sukulaisia ja naapureita.

Karjalaiselle virpomiselle on ominaista erilaiset virpomisluvut. Karjalassa ne olivat runsaat ja moninaiset, mutta nykyisin ”kaupunkilaisvirpomisessa” ne ovat kutistuneet ”Virvon varvon tuoreeks terveeks” –lausumaksi. Virpomiseen liittyy virpovitsan luovuttaminen virvotulle ja tämän virpojalle maksama palkka. Karjalassa virpomispalkka saatiin vasta pääsiäislauantaina.

Talomme oli eilen Palmusunnuntaina lähes koko päivän ajan ilman asukkaita, sillä kaikilla oli tärkeitä menoja.

Halusimme kuitenkin saada virpovitsoja ja maksaa naapureista kotoisin oleville pikku-virpojille virpomispalkan.

Tulostin pienen tiedotteen, jossa kerroin olevamme poissa, mutta silti toivoimme ”kaukovirpomista”.

Tiedote kiinnitettiin oveen ja oven eteen laitettiin vedellä täytettyjä pulloja, joihin tiedotteessa pyydettiin jättämään virpovitsat.

Kaiteelle, oven viereen, jätettiin tikkukaramelleja ja muita makeisia sisältävä tarjotin, josta kehotettiin ottamaan virpomispalkka.

Palokalliolla oli Palmusunnuntaina ainoastaan muutama virpomisporukka liikkeellä. Oletan, että virpomista tapahtuu enemmänkin pääsiäislauantaina eli karjalaisen aidon virpomisperinteen ja länsi-suomalaisen trulliperinteen sekoittuminen on hajottanut virpomisen kahdelle eri päivälle!

 

 

Joka tapauksessa Palmusunnuntain kaukovirpominen onnistui, sillä pulloihin ovemme edessä oli ilmestynyt virpomisvitsoja ja...

 

 

...karamellitarjottimen antikin oli kelvannut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisen painajainen on hyvän esiintymistaidon omaava virkamies, jonka perustiedot ovat virheelliset

Keskiviikko 23.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Omaan kohtuullisen esitystaidon ja tiedostan vaaran, että puheeni jälkeen mennään pitkälle ”metsähallituksen puolelle”, jos tietoni esittämästäni asiasta ovat virheelliset.

Ongelma on kohdallani rajattu, mutta virkahenkilön kohdalla kyse on isosta ongelmasta.

Virkahenkilön täysin virheelliset ja vajavaiset tiedot sekä niihin liittyvä vakuuttava esiintyminen tulivat esille taannoin, kun Tampereen kaupungin valtuustosalissa esiteltiin ns. Rantaväylän tunneliin liittyviä seikkoja.

En ota kantaa Rantaväylän tunneliin sinänsä, sillä siitä ja sen rakentamisesta päättävät kaupunginvaltuutetut.

Ongelmana on virkahenkiöiden täydellinen tietämättömyys tunnelityömaan louhintojen vaikutuksista alueen asunnoille ja ihmisten kodeille.

Tampereen valtuustosalissa järjestettiin tiistaina 22. helmikuuta 2011 yleisötilaisuus, jossa esiteltiin tarkennettuja suunnitteluratkaisuja Rantaväylän pitkästä tunnelivaihtoehdosta.

Liikenneviraston kehittämispäällikkö Pekka Petäjäniemi, jolla on mainio ja vakuuttava ulosanti, paukutteli tilaisuudessa täydellistä pajunköyttä tunnelityömaan louhintatöiden ongelmista ja erityisesti vahinkojen korvaamisesta.

Kaikesta näkyi ja kuului, että Petäjäniemellä ei ollut asiasta todellista tietoa.

Petäjäniemi vähätteli luohintavaurioiden aiheuttamaa vaaraa ja kaiken huipuksi hän totesi mahtipontiseksi: ”Kaikki on korvattu, joka on vaurioitunut!”

Olen Palokallion Omakotiyhdistys ry:n jäsen yhdistyksen perustamisesta alkaen. Olen toiminut yhdistyksessä tavallisesta rivijäsenestä puheenjohtajaan saakka. Omaan täydellisen kuvan louhintatöiden lähialueen rakennuksille aiheuttamista vahingoista.

Kyse on Ikean rakentamiseen liittyneiden louhintatöiden omakotitaloille aiheuttamista vahingoista.

Omakotitaloni sijaitsee yli 300 metrin etäisyydellä Ikea-räjäytyksistä. Vaikka välissä on Tampere-Helsinki –moottoritie, Ikea-räjäytykset aiheuttivat omakotitalollemme 600 euron suuruiset vahingot. Ne Tampereen kaupunki korvasi.

Alueellamme monen omakotitalon Ikea-räjäytysten vahingot ovat suuruusluokkaa 30.000…40.000 euroa ja käytännössä mitään ei ole korvattu. Ei ole korvattu, vaikka solmimme Tampereen kaupungin kanssa erillissopimuksen siitä, että Tampereen kaupunki korvaa mahdolliset vahingot.

Näillä perusteilla pidän Liikenneviraston kehityspäällikkö Pekka Petäjäniemen puheita em. tilaisuudessa pajunköyden syöttämisenä asukkaille.

-Esko Erkkilä-

Palokalliolla ajoradat sekä jalankulkuväylät ovat mainiossa kunnossa talvellakin

Keskiviikko 2.3.2011 - -Esko Erkkilä-

Talvi on ollut poikkeuksellisen haastava ajo- sekä kävelyteiden ja jalkakäytävien talvikunnossapidosta vastaaville. 

Tilanne on johtanut siihen, että on ollut suorastaan muodikasta jakaa moitteita niille, jotka hoitavat kulkuväyliemme kunnossapitoa.

Aamulehti viritteli palstoillaan taannoin ilmianto-osastoa, jonne lukijat saattoivat lähettää kuvia ja kertoa tapauksista, joissa kaupungin kulkuväylät olivat heikosti hoidettuja.

Ilmiantoja on kertynyt melkoisesti ja ne on todennäköisesti kaikki julkaistukin.

Lähetin osastolle kokemuksia ja kuviakin Palokallion tilanteesta.

Palokalliolla tilanne on tyystin toinen kuin ilmiantoja pyytänyt toimittaja toivoi, sillä kulkuväylät ovat mainiossa kunnossa.

Kehujen jakamisessa pitää olla tietyllä tavalla kriittinen, mutta silloin kehuja on paikallaan jakaa, jos se on aiheellista.

Ruokomäenkatu on Palokallion alueen pääkatu ja se on sivukatuineen hyvässä kunnossa.

Lempääläntieltä Ruokomäenkatu 32:n kohdalle saakka myös jalkakäytävät on aurattu ja hiekoitettu moitteettomaan kuntoon.

Muutama valokuva selventää Palokallion hyvän tilanteen:

 

 

Kuva on otettu Karpalokadun risteyksestä kohti Ruokomäenkatu 30:tä. Auto on pysäköity täsmälleen ajoradalle jalkakäytävän viereen ja nähdään, että auton oikealla puolella oleva jalkakäytävä on hyvin aurattu ja helppo kulkea. Myös ajorata on hyvässä kunnossa.

 

 

Tämä kuva on Ruokomäenkadun mutkasta Ruokomäenkatu 30:n kohdalta. Auto on pysäköity ”nurmikolle” n. 5 metriä korkean lumikasan viereen. Lumet on kasattu niin kauas ajoradasta, että sulamisvedet valuvat metsään ja eivät pääse ajoradalle.

 

Kiitän Palokallion alueen talvikunnossapidosta vastaavia ja annan heille tunnustuksen hyvin hoidetusta työstä!

 

-Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden viljelemä termi "kehittäminen" merkitsee kansalaisten näkökulmasta palvelujen lopettamista

Perjantai 25.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Virkahenkilöiden ja kansalaisten kielenkäytössä samat sanat merkitsevät tyystin erilaista sisältöä.

Virkahenkilöt ja rahvas käyttävät puheessaan samoja sanoja, mutta he tarkoittavat eri asioita.

Sanapari ”palvelujen kehittäminen” on hyvä esimerkki tästä.

Virkahenkilöiden puheessa sanaparilla ”palvelujen kehittäminen” pyritään verhoamaan asukkaiden kannalta palveluiden tulevat heikennykset positiivisen ilmaisun taakse.

Asukkaat ovat oppineet lukemaan virkahenkilökieltä ja tiedämme, että sanapari ”palvelujen kehittäminen” merkitsee palvelujen heikennyksiä, jopa niiden loppumista kokonaan.

Saimme tästä malliesimerkin tiistaina tammikuun 25. päivänä Tampereen Keskusvirastotalolla, jossa virkahenkilöt esittelivät Etelä-Alvarin jäsenille ikäihmisten palveluja Tampereen eteläisellä alueella.

Virkahenkilöt – Sisko Hiltunen ja Sami Uusitalo –lipsauttivat, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa suunnitellaan ”kehitettäväksi”.

Tartuin kiinni asiaan ja kysyin suoraan, että aiotaanko se lopettaa. Saimme kuulla, että Palokallion aikuisneuvolan toimintaa ollaan siirtämässä Lakalaivaan rakennettavaan liikekeskukseen.

Asiassa on kuitenkin iso mutta ja se on se, että Lakalaivan alueen kaavoitustyötä ei ole vielä kunnolla edes aloitettu, joten liikekeskuksen rakentaminen toteutuu vasta monen vuoden päästä.

Nyt pelkäämme Palokallion aikuisneuvolan lopettamista, sillä sitähän virkahenkilöiden kielenkäytössä termi kehittäminen merkitsee.

Palokallion aikuisneuvola palvelee laajaa aluetta eli Multisillan, Peltolammin sekä Palokallion asukkaita. Se on avoinna maanantaisin ja tiistaisin sekä tarvittaessa perjantaisin.

Palokallion aikuisneuvolaa hoitava terveydenhoitaja huolehtii Koivistonkylän aikuisneuvolasta keskiviikkoisin ja torstaisin.

Soitin päivystävälle terveydenhoitajalle ja sain kuulla, että perjantain aukioloajat ovat suuren kysynnän vuoksi välttämättömiä ja nytkin runsaan viikon kuluttua olevalle perjantaille oli jäljellä enää yksi aika! Jonotusaika Palokallion aikuisneuvolaan on siis venymässä lähelle kahta viikkoa eli palvelulla on kysyntää.

Palokallion aikuisneuvola sijaitsee kohtuullisen matkan päässä Multisillasta, Peltolammilta sekä Palokalliolta. Osa sen asiakkaista pystyy kulkemaan sinne omatoimisesti. Omatoiminen kulkeminen kauas kotokulmilta ei onnistuisi ja alueemme väki ei halua täyttää kaukana olevien aikuisneuvoloiden ja muiden vastaavien paikkojen odotustiloja. Sairaana vuoron odottaminen ei ole leikintekoa.

Multisiltalaiset, peltolammilaiset ja palokalliolaiset odottavat Palokallion aikuisneuvolaa kehitettävän kaikkina arkipäivinä aukiolevaksi. Emme hyväksy virkahenkilöiden ilmeistä suunnitelmaa sen ”kehittämiseksi” eli toiminnan lopettamista!

-Esko Erkkilä-

Kaksikymmentä vuotta omakotiasukkaiden edunvalvontaa ja virkistystoimintaa Palokalliolla

Lauantai 1.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Palokallion Omakotiyhdistys ry perustettiin 6.12.1990. Omakotiyhdistys täytti siis viime Itsenäisyyspäivänä 20 vuotta.

Omakotiyhdistyksen perustava kokous pidettiin Multisillan seurakuntatalolla ja paikalla oli yhdistyksen 15-vuotishistoriikin laatineen Rauno Kouhian mukaan 16 henkilöä. Olin paikalla eli kuulun yhdistyksen perustajajäseniin.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pieni yhdistys, mutta se on saanut toiminnallaan laajaa huomiota Tampereella.

Olemme joutuneet koko olemassaolomme ajan puolustamaan tavallisen tamperelaisen – omakotiasujan – elinolosuhteita.

Lentomelu, VT3:n liikennemelu, voimajohtolinjan sijainti liian lähellä asutusta ja erityisesti huonekalujätti Ikean aiheuttamat elinolosuhteiden heikennykset ovat merkinneet sitä, että Palokallion Omakotiyhdistys ry on joutunut nousemaan ”barrikaadeille”.

Palokallion Omakotiyhdistys ry on pystynyt jatkuvasti uudistumaan. Uudistumisen keskeinen elementti on ollut se, että puheenjohtajan pestin hoitaja vaihtuu ripeään tahtiin.

Kahdenkymmen vuoden aikana meillä on ollut 12 puheenjohtajaa; Jarmo Mäkinen, Jari Kailajärvi, Erja Lehtivirta, Pertti Paulakorpi, Kari Santavuori, Rauno Kouhia, Seppo Viljamaa, Jukka Välimäki, Esko Erkkilä, Henry Kukkola, Leena Kiuru ja nyt puheenjohtajana toimiva Pirjo Hyvärinen-Kantee.

Me palokalliolaiset – ainakin minä – katselemme surullisena niitä yhdistyksiä, joissa sama henkilö on toiminut puheenjohtajana viisi vuotta yhteen soittoon. Tampereelta taitaa löytyä omakotiyhdistyksiä, joissa sama henkilö on ollut puheenjohtajana yli kymmenen vuotta.

On helppo kuvitella, että kymmenvuotinen yhden henkilön puheenjohtajuus heikentää kaiken aloitteellisuuden yhdistystoiminnassa ja yhdistys alkaa elämään henkitoreissaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry suuria haasteita ovat ns. Ikea-räjäytysten kiinteistöille aiheuttaminen vaurioiden korvaaminen. Tampereen kaupunki on ollut umpikorvainen korvausvaatimuksille, vaikka solmimme asiasta erillisen sopimuksen. Kaupungin umpikorvaisuus on pelottavaa, kun ajattelemme niitä uusia hankkeita, joita Tampereen kaupungilla on eteläisellä alueellaan.

Lahdesjärven osayleiskaavasuunnitelmat ja niiden toteuttamiseen liittyvät Tampereen ehkä kaikkien aikojen suurimmat räjäytystyöt merkitsevät Palokallion Omakotiyhdistykselle valtavia haasteita.

Lakalaivan kaavasuunnitelmat ovat seuraava suuri koitos, jossa Palokallion Omakotiyhdistys ry joutunee esiintymään etulinjassa.

Peltolammin tiivistysrakentaminen ja sen myötä mahdollisesti muodostuva käytäntö viihtyisten asuinalueiden raiskaamisesta merkitsevät jatkuvaa varuillaanoloa Palokallion Omakotiyhdistykselle.

Olemmeko kahdenkymmenen vuoden aikana saaneet mitään aikaiseksi?

Olemme saaneet paljonkin.

Saimme Tampereen kaupungin Ikea-huumassaan siirtämään Ikean liittymiä pois alueemme läheisyydestä siten, että niiden osalta voimme jatkaa joltisenkinlaista elämää. Valitettavasti vedimme valituksemme pois Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Olisimme sen ilmeisesti voittaneet ja Ikea olisi saanut katsella jostain muualta pesäpaikkaa.

Solmimamme Ikea-sopimus merkitsi vanhan kaatopaikka-alueen kunnostamista ja alueemme laidalla kulkevan voimajohtolinjan purkamista.

Voimajohtolinjan purkaminen merkitsi hengenvaarallisen ja ikääntyneen voimajohtolinjan poistumista vaarantamasta alueen asukkaita ja Palokalliolla liikkuvia. Purkamisen nokkamiehenä toimivat Veikko Niemelä sekä Henry Kukkola – nostan ”häntääni”, että osasin vaatia voimajohtolinjan purkamista osana Ikea-sopimusta.

Ikea-sopimukseen kirjattiin tiettyjä räjäytysten aiheuttamiin heilahdusnopeuksiin liittyviä kohtia. Niiden osalta Markku Kanteen rooli oli keskeinen. Ilman hänen jatkuvaa seurantaansa Ikea-räjäytysten tuhot olisivat olleet tyystin toista suuruusluokkaa kuin nyt.

Ikea-taistelujen tärkeänä henkilönä on vielä mainittava silloinen puheenjohtajamme Leena Kiuru. Hänen syvällinen laki- ja säädöstuntemuksensa sekä sujuva kynänsä olivat keskeisellä sijalla, kun taistelimme olemassaolostamme Ikea-huumaa vastaan.

Palokallion Omakotiyhdistys ry ei voi jatkossakaan alkaa lepäämään laakereillaan.

Sen verran kuitenkin irroittelimme, että tarjosimme alueemme asukkaille ja heidän Uudenvuoden-vierailleen samppanjat keskiyön hetkenä viime yönä.

Olemme viime vuosina tarjonneet nuotiotulien loisteessa asukkaille Palokallion Pamaus-juomaa vuodenvaihteen hetkillä, mutta nyt juhlistimme 20-vuotisjuhlaamme Pamaus-juoman lisäksi samppanjatarjoilulla!

Sen Palokallion Omakotiyhdistys ry ja sen jäsenet ovat totisesti ansainneet!

 -Esko Erkkilä-

 

PS. Uudenvuoden aamu alkoi tavanomaiseen tapaan eli räjäytysroinan haravoisella ja rojun laittamisella roskasäkkeihin. Rojun määrä on vähentynyt, mutta edelleen sitä on tapahtumapaikalla vähintään riittävästi. Rojunkerääjiä ei aamusella montaa ole, mutta vakioporukka jaksaa siistiä elinympäristöään.

Pilotilla ja pilotilla on suuri ero - ainakin Hornet-laskeutumisessa

Maanantai 15.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Pirkkala -lentoaseman itäinen laskeutumisreitti aiheuttaa tavatonta lentomelua Tampereella.

 

Hornet-kalusto on oikeastaan ainoa todellinen lentomelun lähde, sillä matkustajalentokoneiden laskeutumismelu on kuin "kissan hyrinää" verrattuna sotakoneiden jylinään.

 

Tampere-Pirkkalan lentoaseman lentomelualuetta on virkamiesten pöydillä hallinnollisin keinoin supistettu naurettavan pieneksi. Virallisella lentomelurajauksella ei ole paljonkaan todellisuuspohjaa, sillä todellisuudessa asetusten mukaisen lentomelun alue on paljon suurempi kuin hallinnollisilla päätöksillä sorvattu lentomelualue.

 

Tampere-Pirkkalan lentokentän lentomelualue alkaa idässä jo Hallilan kaupunginosan kohdalla ja melu lisääntyy kiitorataa kohti mentäessä.

 

Tampereen kaupungin virallisten lentomelututkimusten mukaan esim. Palokalliolla lentomelu Hornet-laskeutumisen aikana ylittää reippaasti 100 dB.

 

Seurasin torstaina marraskuun 11. päivänä 2010 kuulohavainnoin kolmen Hornet´n laskeutumista ja tein hämmästyttäviä havaintoja. Tarkkailujaksoni ajoittui n. klo 17.45…17.53 väliseen aikaan. Tarkkailujakson aikana tapahtui kolme Hornet-laskeutumista.

 

Ensimmäinen Hornet piti laskeutuessaan hirvittävää melua. Metrin etäisyydellä olevan kaverin kanssa puhumisesta tai ainakaan hänen puheensa kuulemisesta ei olisi ollut pienintäkään toivoa.

 

Matkapuhelimen käyttö on pitkän tovin täysin mahdotonta Hornet-laskeutumisen aikana.

 

Toinen Hornet piti sekin kovaa ääntä, mutta ei läheskään samanlaista kuin ensimmäinen. Tuntui tosin, että se lisäsi desibelejään reippaasti sen jälkeen, kun se ylitti pääradan eli Helsingistä Tampereelle johtavan radan.

 

Kolmas ja havaintojaksoni viimeinen Hornet oli saanut pilotikseen jonkinmoisen herrasmiehen tai muuten taitavan pilotin, sillä nyt Hornet-melu jäi selvästi alle sadan dB:n.

 

Satakunnan Lennostolla oli todennäköisesti menossa pimeälentoharjoitukset, sillä Hornet-jylinää kuului Peltolammin ja Palokallion taivaalta vielä ainakin klo 22.41 saakka!

 

Olen armeijassa saanut jalkaväkikoulutuksen, mutta jo varhaisessa vaiheessa minut siirrettiin Puolustusvoimissa Ilmavoimien miesvahvuuteen ja valtaosan kertausharjoituksistani olenkin palvellut Ilmavoimien riveissä.

 

RUK:n jälkeen saamani molemmat ylennykset menevät Ilmavoimien piikkiin, joten tunnen jonkin verran Ilmavoimien toimintaa.

 

Ilmavoimien tunteminen ei kuitenkaan vähennä sitä huolta, jota tunnen asuinympäristöäni vaivaavasta lentomelusta. Olen kuluneina vuosina pyrkinyt eri keinoin vaikuttamaan, että lentomelu alueellamme saataisiin siedettäväksi ja ehkä kokonaan loppumaan.

 

Myönnän, että alueemme kansalaistyö lentomelun vähentämiseksi on tuottanut tulosta, sillä ilmiselvästi Satakunnan Lennosto nykyisin ottaa entistä paremmin huomioon Hallilan, Koivistonkylän, Palokallion, Peltolammin, Multisillan ja Härmälän kaupunginosia sekä koko Pirkkalan itäpuolista aluetta riivaavan lentomelun. Liekö laskeutumissuuntaa painotettu enemmän lännestä tapahtuviksi laskeutumisiksi?

 

Kavahdettavia ovat ne suunnitelmat, jotka liittyvät Pirkkalan toisen kiitotien rakentamiseksi. Sitä päättäjät eivät saa kuvitella edes synkimpinä hetkinään.

 

Pääpaino suunnitelmissa pitää olla siinä, että milloin sotilaslentoliikenne saadaan loppumaan Tampere-Pirkkala -lentoasemalta.

 

-Esko Erkkilä-

Lahdesjärven osayleiskaava merkitsee tavatonta uhkaa Palokallion, Peltolammin ja Multisillan asukkaille

Sunnuntai 24.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereella Lahdesjärven-Lakalaivan osayleiskaava jaettiin virkamiesten vastustuksesta huolimatta kahtia Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavoiksi. Luottamushenkilöt näyttivät, että mikä taho kaupungissa tekee päätökset.

 

Kaavat jakamalla eteläisen Tampereen kehittyminen on mahdollista, mutta runsaasti haasteita riittää jaetussakin kaavaratkaisussa.

 

Lahdesjärven alue käsittää moottoritien itäpuoliset alueet nykyisen Ikean tontin pohjois- ja eteläpuolella. Lähialueen asukkaiden kannalta suurimmat uhat ovat Ikean eteläpuolista aluetta koskevat suunnitelmat.

 

Alueella on louhittavaa kalliota paikoitellen jopa seitsemän (7) metrin paksuudelta ja louhittava määrä saattaa asettua tasolle 1.000.000 kiintokuutiometriä!

 

Kiintokuutiometrimäärä pitää kertoa kolmella, jotta päästään louhintamäärän tonneihin. Miljoona kiintokuutiometriä kalliolouhintaa merkitsee siis kolme miljoonaa tonnia louhetta!

 

Louhe on ajettava pois jatkokäsittely- tai loppusijoituspaikalle - Tampereella loppusijoituspaikat ovat vähissä ja sen vuoksi kalliolouhe joudutaan useimmiten varastoimaan jatkokäsittelypaikalle. Siellä louhe murskataan pienemmäksi ja sitten joskus myöhemmin ajetaan loppusijoituspaikalle.

 

Kalliolohkareitten murskaaminen on ympäröivän asutuksen kannalta suuri rasitus. Hydraulivasaroiden jatkuva säksätys lähes vuorokauden ympäri tuli meille palokalliolaisille tutuksi niiden runsaan kymmenen vuoden aikana, jona kalliolouheen "jatkojalostamista" tapahtui nykyisellä Ikean paikalla. Emme soisi vastaavaa kokemusta kenellekään toiselle.

 

Pahinta Lahdesjärven kaavan toteuttamisessa tulevat olemaan Tampereen massiivisimmat räjäytystyöt ehkä kautta aikain. Tuskin milloinkaan ennen samalla alueella Tampereella on louhittu kalliota miljoonaa kuutiometriä.

 

Miten Tampereen kaupunki aikoo korvata Multisillan, Peltolammin ja Palokallion alueelle rakennetuille omakotitaloille aiheutuvat Lahdesjärven alueen räjäytystöistä aiheutuvat vauriot? Kokemukset Ikea-räjäytysten korvaamisesta ovat perin heiveröiset, vaikka meillä olikin erillissopimus räjäytysvahinkojen korvaamisesta.

 

Vähin, miten alueen asukkaat voivat tuleviin talojensa vaurioihin varautua on se, että velvoitetaan Tampereen kaupunki suosittamaan ennakkotarkastukset taloissa, jotta ainakin syntyvät vahingot voidaan luotettavasti todentaa. Korvausten saaminen onkin sitten kokonaan toinen juttu, mutta vahinkojen todentaminen on korvausvaatimusten ehdoton edellytys.

 

-Esko Erkkilä-

Jouduin olemaan eri mieltä pormestarin kanssa - asukkaat olivat samaa mieltä kanssani!

Tiistai 28.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki järjesti pormestarin asukasillan Peltolammin koululla 21.9.2010.

 

Tilaisuuteen oli erityisesti kutsuttu Peltolammin ja sen lähialueiden asukkaita, mutta paikalle sai tulla asukkaita kaikkialta Tampereelta.

 

Kutsua oli noudattanut kuutisenkymmentä asukasta pääosin Peltolammilta, Multisillasta sekä Palokalliolta.

 

Olin paikalla lähes tilaisuuden loppuun saakka - valitettavasti jouduin poistumaan hieman ennen tilaisuuden päättymistä, sillä oli kiirehdittävä seuraavaan palaveriin.

 

Pormestari Timo P. Nieminen avasi tilaisuuden.

 

Nieminen kosketteli eteläisen Tampereen viimeaikaisia tapahtumia ja näki ne asukkaiden vinkkelistä positiivisina.

 

Ikean rakentuminen moottoritien toiselle puolelle, Ikano-tavaratalon rakentamissuunnitelmat Ikean viereen ja Peltolammin tiivistysrakentaminen ovat pormestarin mielestä asukkaiden kannalta positiivisia asioita.

 

Ne tulevat Timo P. Niemisen mielestä nostamaan asuntojen hintoja Peltolammilla ja lähiseudulla ja siten tuovat kaikkea hyvää asukkaille. Lakalaivan kaavoituksen eriyttämien Lahdesjärven kaavasta takaa hyvän kaavoituksen Peltolammin lähialueelle.

 

Sulkavuoreen suunniteltua jätevedenpuhdistamoa ja Peltolammille suunniteltua jätteenpolttolaitosta Nieminen ei sentään maininnut Peltolammille autuutta tuovina kohteina.

 

Pyysin illan edetessä puheenvuoron ja tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin erityisavustaja Pauli Välimäki sen myös minulle antoi.

 

Annoin tunnustusta pormestari Timo P. Niemisen näkemyksille Tampereen kaupungin kehittämisestä. Sanoin kuitenkin puheenvuoroni alussa, että haluan tuoda esille asukkaiden mielipiteitä pormestarin mainioiksi kertomista hankkeista ja asukasmielipide ei niiden kohdalla ole lainkaan myötäsukainen.   

 

Totesin, että Ikean sullominen ahtaalle paikalla Tampereen rajojen sisäpuolelle oli hölmöä hommaa. Ikean tontin ja sen vaatimien liikenneväylien rakentaminen vaati älyttömät räjäytystyöt ja niiden aiheuttamat suurimmat vahingot ovat edelleen korvaamatta.

 

Kerroin, että Peltolammin vaihtoehto jätteenpolttolaitoksen sijoittamiseksi Peltolammille on varmaan pelkää vaihtoehtojen etsintää hankkeen YVA-tarkastelua varten ja siinä järki voittaa ja jätteenpolttolaitos rakennetaan Tarastenjärven kaatopaikalle.

 

 Totesin, että asukkailla on huoli Sulkavuoreen suunnitellun jätevedenpuhdistamon louheista, joita saattaa syntyä jopa 1.200.000 kuutiometriä. Välivarastoidaanko ne eteläisen Tampereen alueella ja missä? Räjäytetäänkö ne murskeeksi jossain Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Härmälän tai Koivistokylän alueella? Mitkä ovat räjäytysten vaikutukset asunnoille ja omakotitaloille? Kysymyksiä Sulkavuoren tiimoilta riittää.

 

Kerroin Peltolammin tiivistysrakentamisesta asukkailla olevan tyystin toinen näkemys kuin pormestarilla. Peltolammilaiset eivät kaipaa alueensa rauhan häirintää ja siten torjuvat alueen tiivistysrakentamisen.

 

Painotin, että virkamiesten pitäisi lopettaa tiivistysrakentamissuunnitelmansa, sillä alue on lentomelualuetta ja siten asuinrakentaminen Peltolammille ei ole lainsäädännöllisestikään mahdollista. Miksi euroja hutlataan turhaan työhön?

 

Lopuksi esitin tiettyä hyvitystä sille, että eteläinen Tampere on joutunut ja joutuu kantamaan raskaan vastuun Tampereen kehittymisestä.

 

Peltolammi ja sen lähialueet ovat viihtyisiä asuinalueita. Alueiden kerrostalot, rivitalot ja omakotitalot sijaitsevat pääosin kaupungin vuokratonteille. Alkuperäiset vuokrasopimukset ovat katkolla lähivuosina ja silloin…

 

…Tampereen kaupungin pitäisi pidättäytyä suurilta vuokrankorotuksilta.

 

Puheenvuoroni oli maltillinen, mutta sen sanoma oli selkeä. Halusin siinä tuoda esille laajan alueen asukasmielipiteen rakentavassa mielessä.

 

Uskon onnistuneeni, sillä mm. pormestari taisi kommentoida sitä tuoreeltaan myötämielisesti.

 

Korostan, että arvostan pormestari Timo P. Niemisen toimintaa Tampereen kehittämisessä ja toivon, että kommenttipuheenvuoroni edistää tamperelaisen asukasmielipiteen huomioimista lopullisia päätöksiä tehtäessä.

 

Läsnäollut yleisö kommentoi puheenvuoroani kättentaputuksin ja olen seuraavina päivinä saanut mukavasti kannustavia puhelinsoittoja ja teksti- sekä sähköpostiviestejä.

 

Toivo elää eteläisellä Tampereella synkistä pilvistä huolimatta!

 

-Esko Erkkilä-

Lumetta vai todellista asukasvaikuttamista?

Maanantai 27.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut Tampereen kunnallispolitiikkaa aktiivisesti kymmenkunta vuotta ja viime vuodet ollut jopa pienenä osallisena siinä.

 

Kehitys on asukasvaikuttamisen kannalta mennyt parempaan suuntaan, mutta koko ajan pitää kysyä, että onko kyse sittenkin lumeesta. Onko asukasmielipiteellä vaikutusta kunnallisiin päätöksiin?

 

Omaan pientä kokemusta Tampereen kunnalliselämästä "pysähtyneisyyden ajalta", ajalta jolloin aseveliakseli hallitsi kaupunkia. Aseveliakselin muodostivat demarit ja kokoomus.

 

Kaupunginjohtaja oli perinteen mukaan demari. Tampereen viimeinen kaupunginjohtaja oli Jarmo Rantanen ja hänen aikanaan ei tunnettu käsitettä asukasvaikuttaminen.

 

Omaan siitä henkilökohtaista kokemusta, sillä Palokallion Omakotiyhdistys pyrki Rantasen puheille niiden kiemuroiden alkutahdeilla, jotka sitten päättyivät onnettomaan Ikea-ratkaisuun. Ei puhettakaan, että kulmahuoneen ovi olisi avautunut asukkaille!

 

Pormestarijärjestelmään siirtyminen on tuonut ainakin tiettyä avoimuutta ja ainakin instrumentteja asukasvaikuttamiseen.

 

Pormestarin asukasillat, kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillat ja erityisesti Alvari-toiminta ovat antaneet asukkaille välittömän mahdollisuuden keskustalla päättäjien kanssa sekä saada tietoa kaupungin päätöksenteosta.

 

Pormestarin asukasilta Peltolammin koululla 21.9.2010 oli esimerkki osin hyvästä, mutta osin myös heikosti toteutetusta asukastilaisuudesta.

 

Pormestari Timo P. Nieminen osaa nähdä asiat positiivisena ja se oli hänen vahvuutensa myös tässä asukasillassa. Niemisen tapa sanoa asiansa lyhyesti on suuri plussa.

 

Timo P. Nieminen osasi käsitellä avauspuheenvuorossaan Peltolammin ja sen lähialueiden asioita eli juuri niitä asioita, jotka kiinnostivat illan yleisöä.

 

Illan toinen onnistuja oli liikenneinsinööri Jukka Kyrölä. Hänen täsmälliset ilmaisunsa olivat poikkeus illan jaarittelija-esiintyjien jorinoista ja siten kiinnostavia, vaikka läheskään kaikkiin Kyrölän esittämiin mielipiteisiin ei voinut yhtyä.

 

Apulaispormestari Perttu Pesä oli illan epäonnistujia ja nimenomaan esitysteknisesti. Tämä on hämmästyttävää, sillä näyttelijän ja esiintyvän taiteilijan taustalla olevalta henkilöltä odottaisi toista.

 

Perttu jaaritteli esittämiään asioita tavattoman pitkään ja kuulijoita alkoi nukuttamaan. Pääosassa Pertun esitystä oli se, että hänellä oli kiire poikien Suomi-Ranska -maaotteluun, jota samaan aikaan pelattiin Tampereella.

 

Osansa Pertun epäonnistumisesta saa kantaa tilaisuuden puheenjohtajana toiminut pormestarin "oikea käsi" Pauli Välimäki. Välimäen olisi pitänyt puuttua pöydän takana olleiden esiintyjien jaaritteluun ja ohjata heitä asiaan.

 

Melkein puuta heinää puhui myös apulaispormestari Kristiina Järvelää tuurannut suunnittelupäällikkö Aila Salmelin. Salmelin ei tuntenut aluetta lainkaan ja sen vuoksi hän jaaritteli latteuksia kaupungin toimista apulaispormestari Järvelän vastuualueella. Salmelinin esiintyminen ei antanut vakuuttavaa kuvaa virkamiesten kyvyistä.

 

Apulaispormestari Anna-Kaisa Ikonen esiintyi tapansa mukaan pirteästi ja iloisen oloisesti. Peltolammin alue on maantieteellisesti hänellekin outo ja sen vuoksi Ikonen keskittyi Tampereen kaupungin linjauksiin ja kosketteli korkeintaan eteläisen Tampereen asioita pintapuolisesti.

 

Peltolammin asukastilaisuudesta jäi mieleen kaksijakoinen tunnelma. Esiintyneistä virkamiehistä toinen - Jukka Kyrölä - tunsi alueen asiat, mutta toiselle - Aila Salmelin - ne olivat hepreaa.

 

Pormestari Timo P. Nieminen tuntee Tampereen kaupungin eri alueet kuin omat taskunsa. Se on suuri vahvuus, kun hän on asukkaiden tentittävänä.

 

Apulaispormestarit Pesä ja Ikonen eivät ilmeisesti paljon liiku kaupungin virastotalolta, sillä perin ohut tuntuma heillä tuntui olleen alueen asioihin. He pyrkivät peittämään tietämättömyytensä latelemalla vastuualueeltaan Tampereen kaupungin kokonaisnäkymiä. Ne eivät asukkaita kovin paljon kiinnostaneet.

 

Puheenjohtajana toiminut Pauli Välimäki onnistui hyvin. Hänen olisi kuitenkin pitänyt patistaa esiintyjiä lyhyempiin puheenvuoroihin, jotta asukkaiden kiinnostus olisi säilynyt.

 

Kokonaisuutena pormestarin asukasilta oli kohtuullisen onnistunut tapahtuma. Kehitettävää on edelleen, mutta oikealla tiellä ollaan.

 

-Esko Erkkilä-

Yleisötilaisuus Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen sijoituspaikkavaihtoehdoista

Perjantai 3.9.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos-yhtiöt suunnittelevat jätepolttoainetta käyttävän hyötyvoimalaitoksen rakentamista Tampereelle.

 

Hanke sai vauhtia, kun Hämeenkyröön suunnitellun vastaavan laitoksen rakennushankkeesta luovuttiin.

 

Olen ollut ja olen edelleenkin sillä kannalla, että hanke on kannatettava ja nyt sitä ollaan toteuttamassa oikealle alueelle. Hämeenkyrö sijoituspaikkana olisi ollut virheratkaisu monestakin syystä.

 

Hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA). YVA:ssa sijoitusvaihtoehtoina ovat Lielahti, Rusko, Sarankulma ja Tarastenjärvi.

 

YVA-ohjelmasta oli kaikille avoin yleisötilaisuus 31. elokuuta 2010 klo 18.00 Tampereen Yliopistolla - osallistuin tilaisuuteen.

 

Hankkeesta vastaaville tahoille on annettava tunnustus perusteellisesta valmistautumisesta sekä prosessin avoimuudesta. Laajat hankeasiakirjat ovat kaikkien nähtävissä hankkeesta vastaavien yritysten nettisivujen kautta ja luonnollisesti niihin pääsee myös Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen nettisivujen kautta.

 

Yleisötilaisuudessa oli kuutisenkymmentä kuulijaa ja runsas joukko henkilöitä hankkeen parissa toimivista yrityksistä sekä Pirkanmaan ELY-keskuksesta ja Tampereen kaupungilta.

 

Tilaisuuden johdattelijana toimi Leena Ivalo Pirkanmaan ELY-keskuksesta - hän toimii myös yhteysviranomaisen yhteyshenkilönä YVA-prosessissa.

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg ehdotti, että hankkeessa eräänä vaihtoehtona olevan Sarankulman nimi muutettaisiin paremmin totuutta vastaavaksi eli Peltolammin vaihtoehdoksi.

 

Istuimme Skogberg´n kanssa rinnakkain ja keskustelimme asiasta, jonka Skogberg sitten esitti.

 

Hankevastaavat hyväksyivät nimenmuutosesityksen, joten Sarankulman vaihtoehto on jatkossa Peltolammin vaihtoehto.

 

Nimenmuutoksen jälkeen Peltolammin välittömään läheisyyteen kaavailtu sijoitusvaihtoehto kuvaa sijoituspaikkaa hyvin. Toivottavasti nimenmuutos myös aktivoi Peltolammin, Palokallion, Multisillan ja Härmälän asukkaita ottamaan kantaa Peltolammin sijoitusvaihtoehtoon.

 

Sarankulma-nimen ujuttamisyritys erään sijoituspaikkaehdokkaan nimeksi luo tietyn varjon hankkeen takana olevien suuntaan. Onko teollisuusalueen nimen valinnalla pyritty vähentämään asukkaiden kiinnostusta hankkeeseen? Mahdollinen ujuttamisyritys ei onnistunut, sillä asia on nyt korjattu.

 

Palaan myöhemmin yleisötilaisuuden muuhun antiin.

 

-Esko Erkkilä-

Ikea on tuhonnut Automiehenkadun läpikulkumahdollisuuden

Lauantai 3.7.2010 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle suurella kohkaamisella haalittu ruotsalaisjätti Ikea on saanut paljon pahaa aikaan.

 

Tampereen kaupungin keräämiä verorahoja on syydetty Ikean vaatimiin katujärjestelyihin yli 30 milj. euroa! Ikean vaatimat salaiset tukitoimenpiteet julkistuvat tuskin koskaan.

 

Ikean rakentaminen Lakalaivan-Lahdesjärven alueelle on siirtämässä kaupan painopistettä pois keskustasta. Tampereen keskustan kauppa on kuihtumassa ja tämän vuoksi keskustan elävöittämiseksi tarvitaan kalliita panostuksia.

 

Ikea jouduttiin sullomaan aivan liian pienelle alueelle - kas kun kuntien yhteistoiminta ei Tampereen kaupunkiseudulla pelaa. Oikea sijoituspaikka Ikealle olisi ollut jossain Lempäälän, Pirkkalan, Nokian, Ylöjärven tai Kangasalan puolella. Se piti kuitenkin hinnalla millä hyvänsä sijoittaa Tampereen kaupunginrajojen sisäpuolelle!

 

Ikean rakentamisen ja sen vaatimien liikennejärjestelyiden aikana suoritettujen räjäytystöiden vahingot uhkaavat jäädä asukkaiden kontolle.

 

Pitkään on ollut nähtävissä, että Ikean tonttia sivuava Automiehenkatu muuttuu suureksi ongelmaksi. Uhkakuvat ovat nyt toteutumassa.

 

Automiehenkatu on toiminut mainiona väylänä Lahden ja Jyväskylän suuntaan matkaaville etelä-tamperelaisille. Sitä ovat Lempääläntieltä Lahdesjärven ABC-huoltamolle saakka käyttäneet Peltolammin, Multisillan, Palokallion, Sarankulman ja jopa Härmälän asukkaat.

 

Automiehenkatu oli ennen mielekäs ja vetävä linja Tampereen eteläiselle ohikulkutielle, mutta eipä ole enää. Keinotekoiset mutkat, kaistojen yht´äkkiset päättymiset ja monet kiertoliittymät huolehtivat siitä, että ohikulkutielle pääsemiseksi on etsittävä uudet väylät - ja bensaa palaa!

 

Mitä Ikea-casesta voitaisiin oppia?

 

Kuntarajat pitäisi pystyä kaupan suuryksikköjä suunniteltaessa unohtaa. Suuryksikön sullominen liian pieneen tilaan on karhunpalvelus kaikille - tähän Tampereella on Ikean kohdalla syyllistytty.

 

Ulkomaista tavaraa myyvän liikkeen haaliminen Tampereelle ei täytä kestävän kehityksen periaatteita.

 

Keskustan näivettäminen suosimalla maailman rikkaimpiin kuuluvan henkilön bisnestä ei ole eettisesti oikein.

 

Verovarojen rajoittamaton syytäminen tänä aikana kyseenalaisen bisneksen tukemiseen ei ole oikein.

 

Lähiseudun asukkaiden elinolosuhteiden heikentäminen ei luo hyviä edellytyksiä hedelmälliselle vuorovaikuttamiselle kaupunkilaisten ja virkamiesten välillä.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Peltolammin tiivistysrakennussuunnitelma on kelvoton

Torstai 24.6.2010 - -Esko Erkkilä-

Peltolammin seurakuntakeskuksessa oli 22.6.2010 Tampereen kaupungin järjestämä yleisötilaisuus, jossa Tampereen kaupungin virkahenkilöt esittelivät suunnitelmiaan Peltolammin alueen täydennysrakentamiseksi. Kyseessä on alueen yleissuunnitelma.

 

Tilaisuudessa oli n. 120 alueen asukasta ja osallistuin tilaisuuteen.

 

Asukastilaisuuden tekniset järjestelyt oli toteutettu alokasmaisesti, sillä mm. kovaäänisjärjestelyt sekä diaesitysten esittäminen auringon valaisemalle seinälle ontuivat pahasti.

 

Etelä-Alvarin touhunaisen Pirkko Maatraivan ja Etelä-Alvarin puheenjohtajan...

Lue lisää »

Nautinnollinen kuoroelämys Tampereen Yliopistolla 18.4.2010

Keskiviikko 5.5.2010 - -Esko Erkkilä-

Kanerva-kuoro ja Soitinyhtye järjestivät kevätkonsertin Tampereen Yliopistolla 18.4.2010.

 

Yliopiston 650-hengen juhlasali oli lähes viimeistä paikkaa myöten täynnä.

 

Erkkilän perhe osallistui tähän elämykseen kolmen hengen voimin. Osallistuminen Kanerva-kuoron konserttiin oli meiltä jo toinen. Tämänkertaista osallistumista edesauttoi se, että päätimme Palokallion Omakotiyhdistys ry:n hallituksessa sponsoroida omakotiyhdistyksen jäsenten osallistumista konserttiin kymmenellä eurolla henkeä kohti!

 

Kanerva-kuoro on vuonna 1945 perustettu harrastepohjainen Tampereella toimiva sekakuoro. Kuorossa toimii noin 30 aktiivista laulajaa (20 naista ja 10 miestä). Kuoron yhteyteen kuuluu...

Lue lisää »

Se päivä koitti sittenkin!

Torstai 22.4.2010 - -Esko Erkkilä-

Palokallion omakotialueen länsilaidalla kulkeva voimajohtolinja on purettu 21.4.2010. Olemme saavuttaneet tavoitteemme, joka meillä on ollut alueen rakentamisen aloittamisesta lähtien.

 

On surkuhupaisaa, että alueemme taloille suurta vahinkoa aiheuttanut Ikea-projekti lopulta mahdollisti voimajohtolinjan poistumisen.

 

Ensimmäiset toimenpiteet voimajohtolinjan poistamiseksi alkoivat v. 1988, kun yksi johto katkesi ja se putosi tulta syösten maahan. Palokallion omakotialueen ensimmäinen rakennusvaihe oli meneillään ja sähköt katkesivat kaikkien omakotitalojen rakennustyömailta pariksi tunniksi - onneksi kukaan ei sattunut putoavan johdon alle ja henkilövahingoilta vältyttiin.

 

Tampereen kaupunki ja Fingrid Oy olivat...

Lue lisää »

Miten Palokallion Omakotiyhdistys ry on onnistumassa Tampereen kaupungin kanssa solmimansa ns. Ikea-sopimuksen toteuttamisessa ?

Sunnuntai 12.10.2008 klo 11.47 - -Esko Erkkilä-

 

PALOKALLION OMAKOTIYHDISTYS RY:N TAMPEREEN KAUPUNGIN KANSSA SOLMIMAN NS. IKEA-SOPIMUKSEN ONNISTUMISET JA EPÄONNISTUMISET

Olen ollut mukana kaikissa niissä neuvotteluissa, jotka Palokallion Omakotiyhdistys ry on käynyt Tampereen kaupungin kanssa sittemmin ns. Ikea-sopimukseen päätyneissä neuvonpidoissa. Erilaiset neuvonpidot alkoivat jo v. 2004 ja ne näyttävät tiivistyvän prosessin edetessä. Lisäksi olen ollut keskeinen toimija niissä toimenpiteissä, joihin olemme olleet pakotettuja, jotta saisimme Tampereen kaupungin noudattamaan solmittua sopimusta. 

 

Seuraavassa on luettelomaisesti kirjattu keskeiset onnistumisemme ja myös epäonnistumisemme. Toivon, että tästä on apua niille toimijoille, jotka jatkossa solmivat erilaisia sopimuksia Tampereen kaupungin kanssa.    

 

Onnistumiset 

• eritasoristeystä onnistuttiin siirtämään kaupunkiin päin merkittävästi. Tämän vuoksi rakennustyöt sekä liikennevirta saatiin kauemmas Palokallionkadun ja Ruokomäenkadun omakoti- sekä rivitaloalueilta.

• eritasoristeyksen läntisiä ramppirakennelmia saatiin kohotettua monia metrejä ylemmäs verrattuna Tampereen kaupungin alkuperäisiin suunnitelmiin. Näin menetellen louhintatöiden tarve kutistui murto-osaa alkuperäisistä suunnitelmista.

 

• onnistuimme muuttamaan Helsinkiin menevää ja kaupungista Ikean alueelle saapuvaa ajoratalinjaa siten, että toteutettava linjaus pienentää louhintatarvetta ja säästää Palokallion omakotitaloalueen lähimetsikköä.

 

• onnistuimme saamaan Tampereen kaupungilta lupauksen kohtuullisesta meluvallista

 

• onnistuimme saamaan Tampereen kaupungilta lupauksen meluvallin päälle rakennettavasta meluseinästä

 

• saimme pelastettua osan Herrainsuon lähivirkistysalueesta

 

• saimme aikaan sen, että Tampereen kaupungin valvonnan puuttuessa syntynyt laiton kaatopaikka saneerataan. Laittoman kaatopaikan saneeraus mahdollistaa sen, että kaatopaikalle haudattujen ongelmajätteiden haitta-aineiden liukeneminen Peltolammiin virtaavassa vedessä vähenee.

 

• saimme sopimukseen pykälän, jonka tuloksena yli 20 vuotta kestänyt taistelu Tampereen kaupunkia vastaan loppuu, kun alueen läpi kulkeva voimajohtolinja poistuu vuonna 2010. Tampereen kaupunki on laittomasti kaavoittanut 1970-luvulta alkaen voimajohtolinjan vaara-alueelle rivi-, kerrostalo- sekä omakotitalotontteja. Sen lisäksi voimajohdon vaara-alueelle on rakennettu Ketunleivänkadun lasten leikkipaikka. Voimajohtolinjan poistamisen kytkemisen Ikea-sopimukseen ideoi Esko.  Henry Kukkola ja Veikko Niemelä toimivat kumpikin tahoillaan pontevasti, jotta voimajohtolinjan poistava määräys saatiin osaksi Ikea-sopimusta.

  

• saimme erään pyytämämme maastotarkastuksen yhteydessä todistettua, että Tampereen kaupunki on virheellisesti poistanut puustoa lähivirkistysalueeksi määritellyltä alueelta. Virheellistä puuston poistamista oli pahimmassa kohdassa tapahtunut 11 metriä liian suurelta alueelta. Pormestari totesi neuvottelussamme, että hän kantaa asiasta vastuun. Saman maastotarkastuksen yhteydessä saimme mittauksin osoitettua, että rakentajan poistettavaksi suunnittelema iso siirtolohkare sijaitsee lähivirkistysalueella. Nyt siirtolohkare jää tulevien sukupolvien ihailtavaksi.

 

• saimme sopimukseen pykälän, joka velvoittaa Tampereen kaupungin keskeyttämään louhintatyöt vähintään kolmen arkipäivän ajaksi, jos neuvottelutuloksena sovitut raja-arvot ylittyvät  

 

Epäonnistumiset 

 

• emme pystyneet estämään Särkijärven eritasoristeyksen rakentamista eli suurin tavoitteemme ei täyttynyt

 

• Tampereen kaupungin alueella sijaitsevat vähäiset "ryytimaat" vähenevät taas eli lähivirkistysalue pienenee, kun ramppirakennelmat runtelevat lähivirkistysaluettamme

 

• emme pystyneet estämään luonnollisen meluesteen eli metsän tuhoamista, sillä Tampereen kaupunki ehti ennen väliintuloamme kaatamaan metsää jopa 11 metriä liian suurelta alueelta

 

• Tampereen kaupungin neuvottelijoiden tietämättömyyden tai tahallisuuden vuoksi emme osanneet kiinnittää tarpeeksi huomiota ns. Ikean tontilla sittemmin toteutettuihin poikkeuksellisen mittaviin louhintatöihin. Meille vakuutettiin neuvotteluissa kyseessä olevan vaatimattomat lisälouhinnat, mutta todellisuudessa oli kyse erittäin suurista louhinnoista. Monen talon ja asunnon perhekalleuksia sisältävät lasivitriinit menivät räjäytysten vuoksi uusjakoon!

 

• emme pystyneet sovituista mittaroinneista huolimatta estämään ylisuurien räjäytyskenttien rakentamista. Ylisuurien räjäytyskenttien vuoksi useat omakotitalot ovat kärsineet suuria vahinkoja ja nyt on ounasteltavissa, että Tampereen kaupunki tulee luistelemaan vastuistaan.

 

• Tampereen kaupunki ei ole meille antamista lupauksistaan huolimatta pystynyt viestittämään urakoitsijoille eikä aliurakoitsijoille solmimamme sopimuksen sisältöä ja sopimusrikkomuksesta seuraavia sanktioita.

 

• louhittujen kivien murskausilmoitusta emme kesälomakauden vuoksi huomanneet Tampereen kaupungin nettisivuilta tai kuulutuksista. Tämän vuoksi Ympäristökeskus myönsi kivenmurskaukselle luvan virheellisen murskausanomuksen vuoksi.

 

• Tampereen kaupunki ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin rampin rakennustöiden keskeyttämiseksi, vaikka olemmekin sitä Tampereen kaupungilta vaatineet. Töiden käskeyttämispyynnön perusteena on se, että ramppia ollaan rakentamassa virheelliseen paikkaan. Rampin virheellinen sijainti kasvattaa louhintatarpeen monikymmenkertaiseksi sovittuun verrattuna. Olemme tehneet asiasta Valvontapyynnön Länsi-Suomen Lääninhallitukselle, jolta pyydämme töiden keskeyttämistä. Lisäksi pyydämme Länsi-Suomen Lääninhallitusta määräämään Tampereen kaupungille uhkasakon, ellei se keskeytä ilmeisen laittoman rampin rakentamista.

 

  -Esko Erkkilä-