Joutuuko keväällä ostamaan kehäkukan siemenet?

Keskiviikko 18.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Meillä on ollut tapana, että käytämme joka vuosi kehäkukan siemeninä edellisvuoden oman kasvuston siemeniä.

 

 

Nyt näyttää vaikealta, sillä kesän lämpösumma ei taida riittää, jotta kehäkukat ehtisivät valmistua siihen asentoon, että saisimme omaa siementä ensi kevään kylvöihin.

 

 

Kokemuksemme omien kehäkukkien siementen käyttämisestä ovat olleet positiivisia, sillä kannan degeneraatiota emme ole havainneet.

 

 

Pääsin vuonna 2001 käymään Tverin nunnaluostarin puutarhassa Volgan mutkassa ja siellä kasvaneet kehäkukat olivat todellisia minikehäkukkia. Opasnunnat kertoivat, että kehäkukkien pienikokoisuus oli sen seurausta, että he käyttävät kylvöksiin aina edellisvuoden kukkien siemeniä!

 

 

 

 

 

 

 

Tämä kaunis kukka ei ehdi ennen pakkasia siemenvaiheeseen!

 

 

 

 

 

Tiukkaa tekee, jotta ehtii tuleentumaan siemenkelpoiseksi!

 

 

 

 

 

 

Tämä on jo nyt ehtinyt tuleentumaan siemenvaiheeseen - harvinaista!

 

 

 

No, kehäkukkien omasiementä on aina keväisin saanut roiskia vähän rankemmalla kädellä kylvövakoon, mutta ensi keväänä pitää kylvössä olla tarkempi, kun käyttöön pitää ottaa ostosiemen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perustuslain 34 § on yksiselitteinen

Tiistai 17.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ilmestyvä Aamulehti on aloittanut Suomen perustuslain vastaisen kampanjoinnin, kun se nimittelee Eduskunnan puhemiestä puheenjohtajaksi.

 

 

Tässä perustuslain 34 § kokonaisuudessaan:

 

 

 

************************

 

 

 

Eduskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto

 

Eduskunta valitsee keskuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä.

 

Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit toimitetaan umpilipuin. Vaalissa valituksi tulee kansanedustaja, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ei ole saanut kahdessa ensimmäisessä äänestyksessä tarvittavaa enemmistöä annetuista äänistä, valituksi tulee kolmannessa äänestyksessä eniten ääniä saanut edustaja.

 

Puhemies ja varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat muodostavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita eduskuntatyön järjestämiseksi ja päättää, sen mukaan kuin tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä erikseen säädetään, asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavista menettelytavoista. Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä koskevan lain ja eduskunnan työjärjestyksen säätämisestä tai muuttamisesta sekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännöksiksi.

 

 

*********************

 

 

Tapasin Tampereen Keskustorilla 2.10.2017 Maanantaimarkkinoilla kolme pirkanmaalaista kansanedustajaa ja kysyin heidän mielipidettään Aamulehden nimittelykampanjasta.

 

 

Tässä vastaukset:

 

 

 

 

 

Eduskunnan toinen varapuhemies kokoomuksen Arto Satonen oli voimallisesti sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää jatkossakin kutsua puhemiehiksi.

 

 

 

 

 

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio oli selkeästi sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää edelleenkin kutsua puhemiehiksi.

 

 

 

 

 

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoi selkeästi, että niin kauan kuin hän toimii kansanedustajana, hän kutsuu eduskunnan puhemiehiä puhemiehiksi.

Toivon Gustafsson´lle pitkää kansanedustajauraa!

 

 

 

Kiitän saamistani vastauksista, sillä ne osoittavat, että kansanedustajat kunnioittavat Suomen perustuslakia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Esko Aho: Jäteala, metsänhoito, infra ja logistiikka - näihin suomalaisten kannattaa nyt panostaa Venäjänkaupassa!

Maanantai 16.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Suomen teollisuuden idäntoimiston hallituksen puheenjohtaja, entinen pääministeri Esko Aho vieraili Tampereen Paasikivi-Seuran tilaisuudessa Tampereen Yliopistolla tiistaina 10.10.2017.

 

 

Tampereen Paasikivi-Seuran jäsenenä oli paikalla.

 

 

 

 

 

Aho linjasi, että pakotteiden ulkopuolella pitää voida tehdä kauppaa ja Venäjää ei saa eristää.

 

 

Ahon mielestä venäläisiä ei haittaa, vaikka olemmekin EU:ssa ja olemme lähellä Natoa.

 

 

 

 

 

Yleisökysymykseen, että mihin Venäjänkaupassa nyt kannattaisi panostaa, Aho mainitsi jätealaan liittyvät ratkaisut. metsänhoitokysymykset sekä infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyvät seikat.

 

 

Toivon, että maamme yritysmaailma ja poliittiset päättäjät huomioivat Esko Ahon sanoman!

 

 ****************

 

Kysyin omassa yleisökysymyksessäni, että miten Venäjällä arvostetaan Pyhäjoen Fennovoima Oy:n ydinvoimalan rakennushanketta.

 

 

Esko Aho totesi, että sitä arvostetaan korkealle Venäjällä.

 

 

Pyhäjoen projekti on nyt ylivoimaisesti suurin hanke Venäjältä Suomeen.

 

 

Kannatan Fennovoima Oy:n hanketta ja olen tyytyväinen, että ydinvoimalan sijoituspaikkakunnaksi valittiin Pyhäjoki.

 

 

Pyhäjoki on minulle tuttu ja tärkeäkin paikkakunta.

 

 

Olen Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan tilalla pitänyt tupaillassa elämäni ensimmäisen esitelmän tupailtayleisölle ja aiheena oli mullien ruokinta. Vuosi oli 1971 ja kyseessä taisi olla tammikuu.

 

 

Toinen elämääni vaikuttanut iso tapahtuma sattui minulle samaisessa Pirkolan pirtissä, kun korkea esimieheni tavoitti minut sieltä Pirkolan puhelimen välityksellä ja kysyi, että olenko valmis siirtymään samaan hommaan Seinäjoelle. Vastasin empimättä, että olen valmis!

 

 

 

No, nyt menin sivuraiteelle, kun piti kertoa Esko Ahon esityksestä Tampereen Paasikivi-Seurassa 10.10.2017, mutta sen totean, että Ahon esitys oli mainio!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Me-talon avajaiset Peltolammilla tiistaina 10.10.2017

Sunnuntai 15.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Me-talo on Me-säätiön mahdollistama kaikille avoin yhteistoiminnallinen, kynnyksetön kokoontumispaikka.

 

 

Me-taloja on muutamilla paikkakunnilla Suomessa ja Tampereella me-talon avoin toiminta käynnistyy Peltolammin koululla syyslomien jälkeen maanantaina 23.10.2017.

 

 

 

 

 

 

Peltolammin koulu on lähikoulumme ja piipahdin avajaisissa.

 

 

Tampereen me-talo tulee toimimaan Peltolammin koululla maanantaisin klo 9.00 – 15.00, tiistaisin klo 13.00 – 19.00 ja torstaisin klo 13.00 – 19.00 (aula, 2. kerros).

 

 

 

 

 

Avajaisissa tarjottiin munkkeja,…

 

 

 

 

 

…hodareita ja mehua.

 

 

 

 

 

Hodariin oli mahdollista saada lihaisan lokakuun kunniaksi kunnon nakki tai sen tilalle soijanakki – soijanakeilla ei näyttänyt olevan kysyntää!

Hodarijono oli pitkä, mutta eteni nopeasti!

 

********************

Avajaisissa oli arvokasta ohjelmaa, mutta jouduin kiirehtimään ennen puheosuutta seuraavaan tilaisuuteen, joten puheet jäivät minulta kuulematta.

 

 

 

 

 

Ehdin kuitenkin saamaan samaan kuvaan apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäen (vasemmalla) ja kehittämispäällikkö Mia Lumion.

Mia´lla on vankkaa kokemusta uusien kaupunginosapalvelupisteiden kehittämisessä, sillä mm. Linnainmaalle rakennettu Koilliskeskus on syntynyt hänen johdollaan.

 

 

Toivon, että Peltolammikeskukselle löydetään nopeasti sen lopullinen paikka Lakalaivan alueelta, jotta sen suojiin voidaan kerätä Etelä-Tampereen keskeiset palvelutoiminnot Koilliskeskuksen ja Lielahtikeskuksen tapaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Astelpaju ja maapirn ovat kauniita vironkielisiä nimiä tyrnille ja maa-artisokalle

Lauantai 14.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen aina ihaillut tyrnin vironkielistä nimeä ”astelpaju”, sillä se on tämmöisen miehenköriläänkin mielestä kaunis nimi.

 

 

Perehdyin astelpajun saatavuuteen ja hintoihin taannoisella matkallani Tallinnaan.

 

 

Kävin asiaa tutkimassa Balti Jaama Turg´lla sekä Tallinnan Keskustorilla.

 

 

Tallinnan Keskustorilla ei jostain käsittämättömästä syystä saa valokuvat, mutta Balti Jaama Turg´lla saa, joten tämän juttuni kuvat ovat sieltä.

 

 

 

Astelpajua myydään marja kerraallan poimittuna ja myös oksasaksilla pätkittyinä marjaterttuina.

 

 

 

Marjaterttujen hyödyntäminen tapahtuu joko niin, että asiakas nyppii marjat yksitellen pätkityistä marjatertuista tai sitten marjatertut pakastetaan ja pakastamisen jälkeen jäätyneet marjat on helppo kerätä talteen.

 

 

 

 

 

 

 

Yksitellen poimitut tyrnit eli astelpajut maksoivat 8,50 euroa per kiloa ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…5,00 euroa per kilo.

 

 

 

Tallinnan Keskustorilla hinnat olivat täsmälleen samat.

 

 

 

*****************

 

 

Halusin ostaa syysistutusta varten myös maapirn´ä eli maa-artisokkaa ja…

 

 

 

 

 

…se maksoi 3,50 €/kg!

 

 

 

Ostin muovikipollisen, jossa tavaraa oli kilo eli tein kolmen ja puolen euron kaupat!

 

 

Pirn on suomeksi päärynä eli suomenkielinn maa-artisokka on virolaisittain ”maapäärynä”!

 

 

 

En ostanut astelpajuja, sillä meillä on niitä aivan riittämiin, mutta maapirn tuli tarpeeseen ja ostetut maa-artisokat ovatkin jo istutettu!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Küüslauk oli kiinnostukseni kohde Balti Jaama Torg´lla

Perjantai 13.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Poikkesin Tallinnassa Balti Jaama Turg´lla 2.9.2017 ja tarkoitukseni oli hankkia sieltä valkosipulin siemensipuleita.

 

 

Valkosipuli on viroksi ”küüslauk” ja runsaasti niitä olikin tarjolla – kas näin:

 

 

 

 

 

Puolalainen 8,00€/kg - ei tullut kyseeseen.

 

 

 

 

 

Virolainen 10,00 €/kg.

 

 

 

 

 

Virolainen 8,50 €/kg.

 

 

 

 

 

Virolainen 14,00 €/kg.

 

 

 

 

 

Virolainen, Põlvamaalta 5,50 €/k. Lajike Ljubasa. Tästä ja kolmesta muustakin virolaisesta vaihtoehdosta tein kaupat!

 

 

 

 

 

Virolainen, Põlvamaalta 7,50 €/kg.

 

***

 

Kerrottakoon, että Põlvamaa eli Põlva on maakunta Pihkovajärven länsipuolella Etelä-Virossa. Asukkaita maakunnassa 27 000 ja maakunnan pääkaupunki on 7 000 asukkaan Põlva.

***

 Kamera- ja ostoskierros osoitti, että Balti Jaama Torg:n valkosipulimyyjillä ei ole hintakartellia, sillä niin paljon hinnat olivat erilaisia eri myyjillä!

 

 

Vanhalla Balti Jaama Torg´lla vanhat venäjänkieliset mummut myivät itsekasvattamiaan valkosipuleita, mutta nyt he ovat poissa. Valkosipulitarjonta on kuitenkin yhä edelleen vilkasta ja minäkin löysin tarvitsemani.

 

 

Valkosipulien istuttaminen alkaa olla ajankohtaista, sillä ihanne olisi, jos ne saisi maahan parisen viikkoa ennen pakkasten alkamista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ei voida hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista!

Torstai 12.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Sain kontaktiverkkoni kautta tiedon, että Tampreen kaupungin virkahenkilöt suunnittelevat kirjaston kotipalvelujen lopettamista.

Laadin asiasta mielipidekirjoituksen Aamulehteen, joka julkaisikin se 8.10.2017.

Kirjoitukseni tässä...

...ja tässä se tekstinä:

Kirjaston kotipalvelu on Tampereella jatkossakin tarpeellinen

 

En voi millään hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista. Tampereella kirjasto palvelee kotipalveluna niitä asukkaita, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi itse pääse kirjastoon.

 

 

Kirjastosta soitetaan asiakkaalle ja kartoitetaan häntä kiinnostavat aiheet sekä yhdessä asiakkaan kanssa sitten päätetään ne kirjat, joista asiakas on kiinnostunut. Asiakas voi esittää toiveita, tehdä varauksia ja pyytää kirjastovirkailijalta vinkkejä mieltymystensä mukaan.

 

 

Kaupungin ulkopuolinen kuljetusliike toimittaa sitten kirjastokassin asiakkaalle sovittuna päivänä ja vie samalla palautuskassin kirjastoon. Tampereella kirjaston kotipalveluasiakkaita on yli 200.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen vuoksi nyt on vaarana, että kirjaston kotipalvelu kaupunkilaisille lopetetaan.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen syynä ovat rantaväylän tunnelin ja siitä seuranneen ratikan rakentaminen – taloudellista tuhoa täydensi maauimalan rakentamispäätös. On väärin, että rantaväylän tunnelin, ratikan ja maauimalan vuoksi Tampereen talous on niin kuralla, että nyt joudutaan etsimään keinoja, joilla talousvaje pystyttäisiin korjaamaan.

 

 

Virkamiehet ovat valinneet maksumiehiksi ne henkilöt, jotka pystyvät vähiten ajamaan omia etujaan eli sairaat, vammaiset ja ikäihmiset.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että virkamiesten suunnitelmat kirjaston kotipalvelujen lopettamiseksi pitäisi nyt estää, ja olisi vielä jatkossakin huolehdittava, että kirjaston palveluista kiinnostuneet ja niitä tarvitsevat sairaat, vammaiset sekä ikäihmiset saavat sen kirjastopalvelun, johon he ovat tottuneet ja joka heille kuuluu!

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

**********************

Annan aina sekä jopa erikseen kehoitankin toimitusta  fiksaamaan kirjoituksiani ennen julkaisemista ja niin tein myös tällä kerralla.

Yleensä kirjoitukseni ovat parantuneet, kun toimitus on niitä fiksannut ja niin tapahtui myös nyt.

Tässä alkuperäinen hengentuotteeni:

Ei voida hyväksyä, että Tampere joutuu luopumaan kirjaston kotipalveluista!

 

 

Tampereella kirjasto palvelee kotipalveluna niitä asukkaita, jotka eivät sairauden, vamman tai korkean iän vuoksi itse pääse kirjastoon.

 

 

Kirjastosta soitetaan asiakkaalle ja kartoitetaan häntä kiinnostavat aiheet sekä yhdessä asiakkaan kanssa sitten päätetään ne kirjat, joista asiakas on kiinnostunut.

 

 

Asiakas voi esittää toiveita, tehdä varauksia ja pyytää kirjastovirkailijalta vinkkejä mieltymystensä mukaan.

 

 

Kaupungin ulkopuolinen kuljetusliike toimittaa kirjastokassin asiakkaalle sovittuna päivänä ja vie samalla palautuskassin kirjastoon.

 

 

Tampereella kirjaston kotipalveluasiakkaita on yli 200.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen vuoksi nyt on vaarana, että kirjaston kotipalvelu kaupunkilaisille lopetetaan.

 

 

Tampereen heikon taloustilanteen syynä on Rantaväylän tunnelin ja siitä seuranneen ratikan rakentaminen – taloudellista tuhoa täydensi maauimalan rakentamispäätös.

 

 

On väärin, että Rantaväylän tunnelin, ratikan ja maauimalan vuoksi Tampereen talous on niin kuralla, että nyt joudutaan etsimään keinoja, joilla talousvaje pystyttäisiin korjaamaan.

 

 

Virkamiehet ovat valinneet maksumiehiksi ne henkilöt, jotka pystyvät vähiten ajamaan omia etujaan eli sairaat, vammaiset ja ikäihmiset.

 

 

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että virkamiesten suunnitelmat kirjaston kotipalvelujen lopettamiseksi pitää estää ja on jatkossakin huolehdittava, että kirjaston palveluista kiinnostuneet ja niitä tarvitsevat sairaat, vammaiset sekä ikäihmiset saavat sen kirjastopalvelun, johon he ovat tottuneet ja joka heille kuuluu!

 

 

Esko Erkkilä

*****************

 

 Uskon, että kirjoitukseni "osui ja upposi". 

Aina pitäisi pystyä puuttumaan epäkohtiin, kun virkamiehet niitä vasta suunnittelevat - näin ilmeisesti kävi tässä tapauksessa!

Esko Erkkilä

Kosketusnäytöllä toimivat Tampereen pysäköintimittarit aiheuttavat monille harmaita hiuksia

Keskiviikko 11.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Vuoden alusta alkaen Tampereen keskustassa on ollut toiminnassa pysäköintimittareita, jotka toimivat kosketusnäytöllä ja niistä saatua pysäköintilipuketta ei enää tarvitse laittaa näkösälle kojelaudan päälle.

 

 

 

Olen oppinut käyttämään laitteita, mutta monille niiden käyttäminen tuottaa harmaita hiuksia.

 

 

Monet kerrat olen saanut olla tukihenkilönä, kun laitetta ensi kertaa käyttävällä on ”mennyt sormi suuhun”!

 

 

 

 

 

Aluksi ruudulle näppäillään auton rekisterinumero.

 

 

 

 

 

Sen jälkeen valitaan maksutapa. Tässä mittarissa vaihtoehtoina on sirukortilla maksaminen tai lähimaksu – saman automaatin toisella puolella onnistuu myös perinteinen kolikoilla maksaminen.

 

 

 

 

 

Seuraavaksi valitaan pysäköinnin kestoaika, aikaa voi valita kahdella eurolla, viidelläkymmenellä sentillä ja kahdellakymmenellä sentillä. Vasemmalla on valikko, josta voi vähentää varaamaansa aikaa.

 

 

 

 

 

Kun kaikki kohdat on hyväksytty ja maksettukin, niin…

 

 

 

 

 

…automaatti tulostaa pysäköintilipun.

 

 

 

Nyt tulee systeemin uusi ominaisuus eli se, että pysäköintilippua ei tarvitse laittaa näkyville kojelaudan päälle, vaan pysäköinninvalvojat osoittavat eräänlaisella ”pistoolilla” rekisterinumeroa ja he näkevät järjestelmästä, että onko pysäköintimaksu suoritettu.

 

 

 

Pysäköintilippu on tärkeä esimerkiksi niille, jotka voivat veloittaa pysäköintimaksunsa matkalaskussa tai verotuksessa.

 

 

Pidän systeemistä, sillä nyt ei pysäköintiin tarvitse varautua suurella kolikkomäärällä vaan maksu onnistuu luottokortilla.

 

 

Tämän vuoden loppuun mennessä Tampereella tulee olemaan 60 kosketusnäytöllä toimivaa parkkimittaria.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Balti Jaama Turg on Tallinnan uusin nähtävyys

Tiistai 10.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

Tallinnan Rautatieaseman vierellä sijainnut Balti Jaama Turg on läpikäynyt täydellisen muodonmuutoksen ja siitä on hetkessä muodostunut Tallinnan uusin nähtävyys.

 

 

 

Tapaan aina Tallinnassa käydessäni poiketa Jaama torilla ja niin tein myös 23.9.2017 – en ollut uskoa silmiäni, vaikka minulla olikin jonkinlainen etukäteistieto.

 

 

 

 

 

Torirakennus – kyseessä on todella rakennus – on nähtävyys jo sinänsä.

 

 

Rakennuskokonaisuus on maksanut 24 milj. euroa ja sen on suunnitellut virolainen KOKO-arkkitehtitoimisto.  Tallinnan Lentosatama eli Lennusadam - jossa olen saanut vierailla monesti - on saman arkkitehtitoimiston suunnittelema.

 

 

 

 

 

Tässä Balti Jaama Turg´n aukioloajat eli suomalaismatkaajille ne ovat riittävät.

 

E = maanantai, L = lauantai ja P = sunnuntai.

 

 

 

Tässä pieni kuvakierros näkemästäni:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Luomumyymäläkin oli ja…

 

 

 

 

 

…siellä myytävätkin tuotteet olivat ”taattua luomua” – hintoja oli rukattu rajusti alaspäin ja tuotteiden laatu kelvotonta – ei innostanut ostamaan!

 

 

 

 

 

Entisen rähjäisen venäläistorin paikalla on nyt kolmikerroksinen ostosparatiisi.

 

 

 

 

 

Kolmannessa kerroksessa on vaatekauppoja ja olen kuullut, että varsinkin naisväki viihtyy siellä hyvin.

 

 

 

 

 

Minulle jäi se kuva, että torin entinen mukava henki on pystytty säilyttämään – tulen poikkeamaan toistekin ja toivottelen Balti Jaama Turg´lle mitä parhainta menestystä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lenin-patsas Pitkärannasta

Maanantai 9.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Lenin-museon viehättävästä virkailijasta, joka on kotoisin Pitkärannasta.

 

 

Pitkäranta oli Impilahden kunnan vilkas asutustaajama ja nyt se lienee saanut kaupungin statuksen.

 

 

Pitkäranta sijaitsee Laatokan pohjoisrannalla ja olen käynyt siellä muutaman kerran.

 

 

Neuvostoliitto romahti vuonna 1991 ja ehdin ”keskipojan” kanssa käymään Pitkärannassa ennen Neuvostoliiton romahtamista. Toki olen Venäjän aikana saanut poiketa Pitkärannassa myöhemminkin.

 

 

Osallistuimme matkalle, jonka tarkoituksena oli käydä Mantsinsaarella, sillä se on anoppini ja poikiemme mummun synnyinsaari.

 

 

Kävimme anoppini kodin rauniolla Mantsinsaaren Työmpäisten kylässä ja jokin liikahti lämpimästi rinnassani, kun lähtiessämme raunioilta keskipoika jäi jälkeemme ja kuvasi Työmpäisten maisemia – tunsin, että olen siirtänyt kapulan seuraavalle sukupolvelle!

 

 

Mutta siitä Pitkärannasta!

 

 

Majoitumme matkamme aikana Pitkärannassa kerrostalossa, jota kutsuttiin hotelliksi.

 

 

”Hotellissa” oli monen huoneen yhteinen keittiö, jossa sähkölieden levyt olivat kuumennettu täysin pilalle, sillä niitä oli talvisaikaan käytetty lämmönlähteenä.

 

 

”Hotellimme” vieressä sijaitsi Pitkärannan sairaala ja sairaalan portilla oli muutama roskis. Kurkkasin yhteen roskikseen ja siellä näkyi verisiä neuloja sekä verisiä sidetarpeita - ehkä komento on nyt muuttunut.

 

 

*****************

 

 

Eräänä luppohetkenämme luoksemme tuli kaksi pojankoltiasta, jotka kaupittelivat komeaa Lenin-pystiä keskipojalle.

 

 

Kannustin keskipoikaa, että tarjoa kahtakymmentä markkaa ja niin myös tapahtui.

 

 

Koltiaiset antoivat Lenin-pystin ja saivat kaksikymmenentä markkaa; nauroivat paskasta naurua ja lähtivät juosten pois.

 

 

 

 

 

Kauppa oli osaltamme rehti ja nelikymmensenttinen pronssinen Lenin seisoo nykyisin nuorimmaisemme kirjahyllyn päällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain kyyditä Leniniä ja Stalin katseli vieressä

Sunnuntai 8.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsee Lenin-museo, jota Helsingin Sanomat kutsuu 5.7.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Suomen vihatuimmaksi museoksi.  HS:n toteamus ei ensinkään pidä paikkaansa, mutta se on erinomainen kommentti museolle markkinointimielessä!

 

 

Olen joskus aikoja sitten käynyt Lenin-museossa, mutta 6.9.2017 poikkesin siellä uudestaan.

 

 

Tykästyin museon uuteen ilmeeseen ja kannustan lukijoitani poikkeamaan siellä.

 

 

Lenin ja Stalin muodostivat parivaljakon, joiden hirmuteot saavat Hitlerin surmatyöt näyttämään pyhäkoulupojan kivityksiltä.

 

 

Kaksikon aikaansaamat ongelmat ovat kuitenkin nyt väistyneet ja museossa kannattaa käydä.

 

 

 

 

 

Museon eteistilassa on vaatekaapit, jotka on nimetty museossa käyneiden vierailijoiden mukaan.

 

 

 

 

 

Kaappi 13 on nimetty Paavo Väyryselle, joka on aikoinaan kuvannut vaalivideotaan Lenin-museossa.

 

 

 

 

 

Veistos Leninistä ja hänen silloisesta turvamiehestään Eino Rahjasta, kun he kiirehtivät bolsevikkien vallankaappauksen aattona lokakuussa 1917 kohti bolsevikkien päämajaa Smolnaa.

 

 

 

 

 

Olen käynyt ainakin kaksi kertaa Levassovan joukkohautausmaalla, jossa lepää 47 000 Stalinin tapattamaa ihmistä – näistä suomalaisia on n. 13 000!

 

 

Tässä aitoa piikkilankaa Levassovan joukkohautausmaalta.

 

 

 

 

 

Museossa on kuva taiteilija Oleg Lomakinin maalauksesta, jossa NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev allekirjoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.

 

 

 

 

 

 

Museokäyntini kohokohta oli, kun sain istua Dnepr-moottoripyörän sarviin ja kyytiin hyppäsi Vladimir Iljits Lenin – Josef Stalin myhäili vieressä!

 

 

 

Mainittakoon, että kuvan otti kamerallani Pitkärannasta syntyisin oleva viehättävä museovirkailija!

 

 

 *****************

 

Tässä vielä lähikuvat henkilöistä, joiden hirmuteot ovat moninkertaiset Adolf Hitlerin tekemiin hirmutekoihin verrattuna:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kaikesta huolimatta – poiketkaa Lenin-museossa Tampereella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hölmön tölväys vaati uhreja myös Viljakkalalta

Lauantai 7.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta 30. marraskuuta 1939 ja alkoi Talvisota.

 

 

Viljakkalan miehet lähtivät Isänmaata puolustamaan 14.10.1939 ja he joutuivat monien muiden tavoin osallistumaan sittemmin ”Hölmön tölväyksenä” –tunnettuun sotatoimeen 23.12.1939.

 

 

Hölmön tölväyksen piti olla hyökkäystoimi ja siihen osallistui viiden divisioonan joukkoja – hyökkäyksen tarkoituksena oli tuhota vihollisjoukkoja Summan mutkan alueella.

 

 

Hölmön tölväystä johti kenraaliluutnantti Harald Öhquist ja hän painosti Mannerheimia hyväksymään hyökkäyksen. Öhquist oli sodanajan kenraalikunnasta se, joka muutenkin aiheutti eniten päänvaivaa ylipäällikkö Mannerheimille.

 

 

Sotatoimen piti alkaa aamuvarhaisella, mutta liian tiukan aikataulun ja puutteellisten viestiyhteyksien vuoksi monet joukot myöhästyivät hyökkäyksen aloituksesta.  Viestiyhteyksien puuttumisen vuoksi joukoille ei pystytty antamaan tykistötukea.

 

 

Kenraaliluutnantti Öhquist antoi klo 14.30 käskyn, että hyökkäys keskeytetään.

 

 

Tiedot Hölmön tölväyksen tappiosta vaihtelevat, mutta kaatuneita oli lähes 400, haavoittuneita n. 800 ja kadonneita parisensataa eli kokonaistappiot lähentelevät 1 500 sotilasta.

 

 

*********************

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla lepää ainakin neljä viljakkalalaista, jotka kaatuivat Hölmön tölväyksessä.

 

 

 

Tässä Hölmön tölväyksessä kaatuneiden muistokivet Viljakkalan sankarihautasmaalla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 ********************

 

Suuri tunnustus niille Viljakkalan seurakunnan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille, jotka jo Talvisodan aikana tekivät päätöksen, että sankarivainajien muistokiviin merkitään vainajan kaatumispaikkakunta.

 

 

 

Kunniakkaiden sotiemme historia saa aivan uudet mittasuhteet, kun voimme tänäänkin paikallistaa viljakkalalaisten sankarivainajien kaatumispaikkakunnat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yksikin työkeikka voi muuttaa nuoren elämän!

Perjantai 6.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Olin muutama ilta sitten tilaisuudessa, jossa kerrottiin WorkPilots –toiminnasta.

 

 

Work Pilots Oy on suomalainen yritys – Eija Kivirannan ja Jari Raitasen perustama - joka auttaa nuoria löytämään uusia polkuja työelämään.

 

 

”Nuoreksi” tässä toiminnassa huomioidaan alle 30-vuotiaat.

 

 

Homma toimii näin;

 

• tilaaja tekee työtilauksen

• tekijä hakee työtehtäviä

• tilaaja valitsee tekijän

• tekijä tekee ja kuittaa työtehtävän tehdyksi

• kerätään palaute tilaajalta ja tekijältä

• Work Pilots maksaa työkorvauksen tekijälle

• Work Pilots hoitaa verot ja maksut

 

 

On luonnollista, että kaikki toiminnot tapahtuvat sähköisesti eli esimerkiksi tekijän kännykällä.

 

 

Esimerkkejä tekemättömistä töistä:

 

 

• nurmikon leikkaaminen ja haravointi

• asiapapereiden mapittaminen

• huonekalujen kokoaminen ja roudaaminen

• somekonsultaatio ja tietokoneen päivittäminen

• maalaaminen

• lumityöt

• tarjoilu

• pakkausapu

• valokuvaaminen

• autonpesu

• lastenhoito

• lemmikkien ulkoiluttaminen

 

 

Tilaajalle työsuoritus maksaa 16,00 €/tunti (sisältää alv 24 %) ja työntekijä saa työstä 10,00 €/tunti.

 

 

Work Pilots Oy veloittaa maksun tilaajan luottokortilta.

 

 

Work Pilots Oy huolehtii veroista ja vakuutuksista, mutta se jäi infotilaisuudessa epäselväksi, että onko vastuuvakuutukset hoidettu.  Asia on tärkeä, sillä jos työntekijä vaikkapa pudottaa kalliin maljakon ja se särkyy, niin kuka korvaa vahingon!

 

 

WorkPilots –toimintaa ollaan nyt laajentamassa Tampereelle.

 

 

Lisätietoja saat osoitteesta www.workpilots.fi – nettisivut ovat kieltämättä sekavat, mutta eiköhän sieltä asiat selkiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdessa roolissa

Torstai 5.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Elonpolkujaverkosto on Tampereella toimiva yli sadan yhteisön ja yhdistyksen yhteistyöelin, joka toimii senioriväestön parhaaksi.

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry – jonka puheenjohtajana toimin – on yhteistyöverkoston aktiivinen toimija.

 

 

Elonpolkujaverkosto järjesti eilen Tampereella Sampolassa seminaarin, jossa keskusteltiin taiteesta, kohtaamisista ja yhteistyöstä ikääntyneen väestön näkökulmasta.

 

 

Ennen seminaaria Sampolan aulassa oli yhteistyöverkoston jäsenyhdistyksillä mahdollisuus esitellä toimintaansa.

 

 

Olin mukana kahdessa roolissa eli Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäsenenä sekä Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana.

 

 

Sain seminaaripäivän aikana uusia tietoja ja virikkeitä, mutta niistä joskus tulevina päivinä.

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston osastolla olen tässä yhdessä Kari Itkosen (keskellä) ja Eero Portaankorvan kanssa.

 

 

Kari Itkonen on kanssani Vanhusneuvoston uusi jäsen ja uskon, että pystymme yhdessä tuomaan Vanhusneuvoston toimintaan uusia tuulia.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys on siis Elonpolkujaverkoston aktiivinen toimija ja tässä kuva, jossa olen yhdessä varapuheenjohtajamme Aaro Kemppaisen sekä sihteerimme Pirkko Tilviksen kanssa.

 

 

Osastomme oli seminaariyleisön mielenkiinnon kohteena ja uskon, että tulemme esiintymisemme seurauksena saamaan uusia jäseniä!

 

**************

 

Elonpolkujaverkoston seminaaritapahtuma oli ”Armasfestivaalin” osatapahtuma.

 

Armas on sateenvarjo-organisaatio, joka yhdistää ennakkoluulottomasti taiteilijoita, taidealan toimijoita, taidelaitoksia, vanhustyön järjestöjä sekä kunta-alan toimijoita.

 

 

Kyseinen festivaali on 16 kunnan yhdessä toteuttama tapahtuma ja Armasfestivaalin eräs toimija on Eläkeliitto.

 

 

Toivottelen Armasfestivaalille menestystä tulevina vuosina ja haluan, että Tampere pysyy jatkossakin niiden kaupunkien/kuntien joukossa, jotka panostavat senioriväestön hyvinvointiin mm. Armasfestivaalin muodossa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alueverkoston rakentaminen on korvaamassa Alvari-toiminnan!

Keskiviikko 4.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle onnistuttiin luomaan Alueellisen Vaikuttamisen kanava – ALVARI – mutta kun virkahenkilöt ja keskeiset päättäjät vihdoinkin oppivat antamaan arvoa kansalaisvaikuttamiselle, se lopetettiin edellisen pormestarin valtakauden lopulla.

 

 

Nyt vastaavaa toimintaa ollaan käynnistämässä ja olin eilen paikalla, kun lausuttiin syntysanat…

 

 

 

 

 

…Etelän alueverkoston perustamiselle.

 

 

 

 

 

Kansalaisvaikuttamisen alueverkosto toimii, jos sen vetäjänä toimii osaava henkilö.

 

 

Etelän alueverkoston vetäjänä tulee toimimaan aluekoordinaattorina Aija Karttunen – Alvari-kokemusten perusteella tiedän, että homma tulee onnistumaan!

 

 

 *********************

 

 

Alueverkoston roolina tulee olemaan alueen omaehtoinen, vuorovaikutteinen yhteistyöja alueen kehittäminen – toiminta ei ole hallinnollista.

 

 

Alueverkosto on kuitenkin virallinen kanava, sillä Tampereen kaupunginhallituksen 21.11.2016 tekemän linjauksen mukaan alueverkosto voi antaa kannanottoja ja näkemyksiä valmistelussa oleviin asioihin sekä tehdä aloitteita.  Alueverkosto toimii kaupungin kumppanina.

 

 

Alueverkostolla ei ole erikseen nimettyjä jäseniä, mutta kulloinkin kokouksissa läsnä olevat muodostavat alueverkoston mielipiteen.

 

 

Koin syvää mieliharmia, kun hyvään vauhtiin päässyt Alvari-toiminta lopetettiin.

 

 

Alvarit olivat oman alueensa parhaita asiantuntijoita.

 

 

Oletan, että eräät luottamushenkilöt ja erityisesti virkahenkilöt kokivat Alvareiden nousseen asemaan, jossa ne typistivät arvonsa tuntevien luottamushenkilöiden sekä virkamiesten asiantuntemusta ja sen vuoksi toiminta piti ajaa alas.

 

 

Tervehdin suurella mielihyvällä, että uuden pormestarin aikana asukasvaikuttamista ollaan nostamassa uudestaan sille tasolle, jossa sen pitääkin olla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnan puhemiehet olkoot jatkossakin puhemiehiä!

Tiistai 3.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen Tampereella ilmestyvän Aamulehden printti- sekä sähköisen nettilehden tilaaja.

 

 

Aamulehti on jo jonkin aikaa toilaillut valtiovarainministeri Petteri Orpon sukunimen taivutuksessa, kun on taivuttanut sen muotoon ”Orvon”.

 

 

Noin viikko sitten Aamulehti munasi itsensä oikein kunnolla, kun alkoi käyttämään mm. eduskunnan puhemiehestä termiä ”puheenjohtaja”.

 

 

Asialla on valtakunnallista merkitystä, sillä Aamulehden mokauksen kanssa samaan aikaan kerrottiin, että päätoimittaja Jouko Jokinen siirtyy Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi.

 

 

Nyt on suuri vaara, että Aamulehden tekemä moka jatkuu ja Yle alkaa mokailemaan oikein kunnolla.

 

 

*********************

 

 

Tein eilen Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Maanantaimarkkinoilla läsnä olleiden kansanedustajien keskuudessa pikagallupin, että kannattavatko he eduskunnan puhemies- termin muuttamista ”puheenjohtajaksi”.

 

 

Gallupin tulokset olivat murska-arvio Aamulehden toilailuille, sillä markkinoilla läsnä olleet kolme kansanedustajaa tyrmäsivät yksimielisesti Aamulehden linjan.

 

 

 

 

 

 

Eduskunnan toinen varapuhemies Arto Satonen oli voimallisesti sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää jatkossakin kutsua puhemiehiksi.

 

 

Kysyin Satoselta, että jos nyt Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi valittu Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen haluaa jatkaa Aamulehdessä aloittamaansa linjaa, niin miten sitten. Varapuhemies Satonen totesi selkeästi, että se ei ole mahdollista.

Hyvä Arto Satonen!

 

 

 

 

 

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio oli selkeästi sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää edelleenkin kutsua puhemiehiksi.

Hyvä Sami Savio – kättelin kansanedustaja Saviota oikeasta linjauksesta!

 

 

 

 

 

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoi selkeästi, että niin kauan kuin hän toimii kansanedustajana, hän kutsuu eduskunnan puhemiehiä puhemiehiksi.

 

Arvostan Jukka Gustafssonin linjausta ja toivon hänelle pitkään yhä edelleen jatkuvaa kansanedustajauraa!

 

 

 

 

 

Harmittelen, että en huomannut aamupäivällä kysyä torilla poikenneelta Kimmo Sasilta hänen mielipidettään Aamulehden aivopierusta, mutta oletan, että entisenä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Kimmo Sasi olisi ollut vankasti tukemassa asian perustuslakiin pohjautuvaa käytäntöä.

 

 

Tässä kuvassa Kimmo Sasin kanssa keskustelee MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki.

 

 

******************

 

 

Monet tuttavani ovat lopettaneet Aamulehden tilaamisen ja olen pitänyt heidän ratkaisuaan käsittämättömänä.

 

 

Valtiovarainministeri Petteri Orpon nimitaivutuksen virhe ja nyt tämä Aamulehden rakentama puhemies-sotku ovat aiheuttaneet sen, että harkitsen vakavasti liittymistä siihen laajaan ja yhä kasvavaan joukkoon, joka koostuu Aamulehden entisistä tilaajista.

 

 

Annan kuitenkin Aamulehden uutena vt. päätoimittajana viikon kuluttua aloittavalle Jussi Tuulensuulle mahdollisuuden näyttää, että onko ”hänestä mieheksi”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallisen liikelaitoksen yhtiöittäminen kaventaa kansanvaltaa ja lisää virkamiesvaltaa

Maanantai 2.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuustossa käsitellään tänään pykälässä 270 Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen yhtiöittäminen Tampereen Tilapalvelut Oy:ksi.

 

 

Päätös toteuttaa osaltaan sitä virkahenkilöiden märkää unta, joka toteutuessaan merkitsee luottamushenkilöiden vallan nollaamista ja virkahenkilöiden vallan kasvamista.

 

 

Yhtiöittäminen merkitsee, että nykyisen liikelaitoksen hallinta siirtyy osakeyhtiölain piiriin eli täysin pois kuntalaisten valvonnasta.

 

 

Toivon, että tänään kaupunginvaltuustossa käydään keskustelu, jotta kaupunginvaltuutettujen rintamalinjat tulevat kaupunkilaisille selviksi.

 

 

Omaan kahdeksan ja puoli vuotta kokemusta tamperelaisen liikelaitoksen johtamisesta, sillä sain toimia tuon ajan 1.1.209 alkaen Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä – aluksi neljä vuotta johtokunnan varapuheenjohtaja ja sitten neljä ja puoli vuotta johtokunnan jäsenenä.

 

 

Voin vakuuttaa, että luottamushenkilöistä koostuva johtokunta pystyy tervehdyttämään vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa olevan liiketoimintayksikön – yhtiömuotoinen hallitus ei varmasti pysty parempaan!

 

 

 

*****************

 

 

 

 

Useat tahot eivät ole hyvällä seuranneet Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen vuokrahinnoittelua – kriitikot väittävät, että korkeat vuokraveloitukset estävät vuokralaisyksiköiden tehokkaan toiminnan.

 

 

Olen asiasta toista mieltä ja mielestäni Tampereen kaupungissa tilavuokrien pitää olla riittävän korkeita, jotta vuokralaisyksiköt ovat motivoituneita tehostamaan toimintaansa.

 

 

Perustan näkemykseni bisnesmaailmassa kokemaani:

 

 

Muistan malliesimerkkinä erään toimintaketjun, jossa työnantajani konserniyhtiöt rahastivat käytännössä samasta tuotteesta kolmessa eri portaassa ja kaikkien osalta taloudellinen lopputulos oli kerrassaan mainio.

 

 

Tampereen Tilakeskus Liikelaitos on todennäköisesti tänään illansuussa siirtynyt historiaan ja sen toimintaa jatkaa Tampereen Tilapalvelut Oy.

 

 

Kannustan Tampereen Tilapalvelut Oy:tä jatkamaan vuokraveloituksissaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen viitoittamalla linjalla ja pitämään tilavuokrat sellaisina, että vuokraajayksiköillä on selkeä tarve tehostaa toimintojaan!

 

 

Näin siitä huolimatta, että en hyväksy liikelaitosten yhtiöittämistä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Olisiko Suomen historia jouduttu kirjoittamaan toisin?

Sunnuntai 1.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen rautatieasemalla on muistoreliefi, jossa kerrotaan tapahtumasta 18.1.1918, joka toisin päättyessään ehkä olisi muuttanut Suomen historiankirjoituksen erilaiseksi kuin nyt on tapahtunut.

 

 

 

 

 

Reliefissä kerrotaan, että tuona päivänä Eino Lähteenmäki pelasti Tampereen rautatieasemalla Carl Gustav Emil Mannerheimin hengen.

 

Mannerheim matkusti 18.1.1918 yöjunalla Vaasaan, jossa hänen piti valkoisten ylipäällikkönä perustaa Valkoinen Armeija.

 

 

Mannerheim matkusti väärennetyllä passilla ja Tampereen rautatieasemaa silloin hallinnoineet kapinalliset epäilivät ”pietarsaarelaisen kauppias Gustav Malmberg´n” henkilöllisyyttä.

 

 

Venäjää taitava rautatievirkamies Eino Lähteenmäki onnistui junanlähettäjänä vakuuttamaan kapinalliset ja juna pääsi jatkamaan matkaansa Haapamäen ja Seinäjoen kautta Vaasaan.

 

 

Eino Lähteenmäki toimi myöhemmin Tampereen klassillisen lyseon rehtorina.

 

 

Reliefi on paljastettu 31.10.2008.

 

 

Tapahtuman taustaksi on hyvä tietää, että junanlähettäjä Lähteenmäen kutsui asiaa selvittämään silloinen asemamies Erik Hjalmar Tuomi.

 

 

Tuomen osuus Mannerheimin pelastamisessa oli niin keskeinen, että hänelle myönnettiin yhdessä Lähteenmäen kanssa sitten aikanaan Vapaudenristi!

 

 

Reliefi sijaitsee Tampereen rautatieasemalle pääovesta sisään tultaessa oikealla Rautatiekadun puoleisella seinällä – poiketkaa katsomassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Tampereen ennustettu väestönkasvu terveellä pohjalla?

Lauantai 30.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Konsultit ennustavat, että Tampereella väestönkasvu olisi vuoteen 2030 mennessä 50 000 henkilöä.

 

 

Tampereen kaupunkiseudun osalta väestönkasvu olisi samana aikana 90 000 henkilöä.

 

 

Tulevina kolmenatoista vuotena väestönkasvu olisi hallitsematonta, jos konsulttien ennusteet toteutuisivat.

***************

 

 

Konsulttien ennustama väestönkasvu merkitsisi, että työttömyys Tampereella lisääntyisi, sillä työpaikkojen lisääntyminen ei tule pysymään konsulttien ennustaman väestönkasvun tahdissa.

 

 

Tampereen kaupunkiseudun kuntien – poislukien Tampere – osalta työllisyysennuste olisi mielestäni lohdullisempi, sillä Tampereen kehyskunnat ovat voimallisesti panostaneet alueensa elinkeinoelämän kehittämiseen.

 

 

”Sainpahan taas yhden karvalakkimiehen heitettyä kadulle, joka halusi perustaa pienyrityksen Tampereelle” –ajatustapa on onneksi poistunut, kun merkittävällä paikalla ajatuksellaan ja toiminnallaan ylpeillyt Virastotalon ruokalassa viljellyt virkamies on eläkelöitynyt, mutta ajatustapa elää edelleen.

 

 

Eräs osoitus ajatustavan elämisestä kertoo se, että Tampereen kaupunki loisti poissaolollaan Alihankinta 2017-messuilta.

 

 

Vastaan otsikkokysymykseeni, että ei ole.

 

 

Jätän kuitenkin sen varan vastaukseeni, että konsulttien ennustama Tampereen väestönkasvuennuste on oikein, jos Tampere heti muuttaa toimintapolitiikkansa sellaiseksi, joka merkitsee nykyistä yritysystävällisempää toimintaa.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vain yksi oli joukosta poissa!

Perjantai 29.9.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Sanotaan perustellusti, että Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa vuosittain järjestettävät Alihankintamessut ovat suomalaisen teollisuuden tärkein messutapahtuma.

 

 

Kolmen päivän aikana teollisuusyritykset, alihankkijat ja yritysystävälliset kunnat, kaupungit sekä seutukunnat tapaavat toisensa ja solmivat yhteistyökuvioita.

 

 

Neljäkymmentä vuotta teollisuuden palveluksessa toimineena messut kiinnostivat  ja nyt roolinani oli kunnallisen luottamushenkilön ja kuntapäättäjän rooli – olin kiinnostunut, että miten eri kunnat, kaupungit sekä seutukunnat osoittavat yritysystävyyttään olemalla mukana Alihankintamessuilla.

 

 

Petyin jälleen kerran, sillä messut osoittivat, että Tampereen kaupunkia ei kiinnosta hankkia alueelleen teollisuusyrityksiä.

 

 

Edellisellä vaalikaudella Tampereen kiinnostus kohdistui vain rakennusliikkeiden hyvinvoinnin edistämiseen, mutta nyt olisin toivonut, että uuden johdon myötä myös teollisuusyritysten saaminen Tampereelle olisi kiinnostanut Tampereen virkahenkilöitä ja päättäjiä. Ei kiinnostanut.

 

 

Kävin messuilla eilen ja siellä oli paljon nähtävää.

 

 

Keskityin sen tutkimiseen, että mitkä kunnat, kaupungit ja seutukunnat panostavat yrityshankintaan.

Useimmat kunnat, kaupungit ja seutukunnat olivat alueen yritysten kanssa yhteisellä osastolla ja se kertoi kuntien hyvästä yhteistyöstä yritysten kanssa - tämä menettely varmasti madaltaa uusien yritysten asettumista kyseiselle alueelle, kun tietävät yrityksiä arvostettavan!

 

 

Pieni kuvakavalkaadi messukäyntini tuloksista; kuvat eivät selityksiä kaipaa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siinäpä niitä yritysystävällisiä kuntia, kaupunkeja ja seutukuntia.

On hienoa, että Suomessa on näin runsaasti kuntia, kaupunkeja ja seutukuntia, jotka ovat yritysystävällisiä!

 

Toivon, että jatkossa elinkeinoelämän kehittäminen alkaa kiinnostamaan myös Tampereen kaupunkia ja tässä vihjeeksi seuraavien neljän vuoden osalta Alihankintamessujen järjestämisaikataulut:

 

 

• 25.–27.9.2018
• 24.–26.9.2019
• 29.9.–1.10.2020
• 28.–30.9.2021

 

 

Jokohan jo ensi vuonna Tampere saataisiin mukaan?

 

 

-Esko Erkkilä-