Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

Torstai 10.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi Hervannan Houkanojan tapahtumista mielipidekirjoitukseni 1.11.2011.

 

Kirjoitus oli otsikoitu ”Houkanojalla muhii ympäristökatastrofi”. Julkaisin kirjoitukseni raakavedoksen näillä sivuilla 2.11.2011 ja havainnollistin sanomaani 4.11.2011 julkaistulla kuvareportaasilla.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö Tommi Järvinen ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Harri Willberg kommentoivat kirjoitustani Aamulehdessä 5.11.2011.

 

Molempien kommenttien sisältö ilmenee hyvin kirjoitusten otsikoista, sillä Järvisen kirjoituksen otsikko oli ”Pienennämme päästöjämme monien uudistusten avulla” ja Willberg oli puolestaan otsikoinut kirjoituksensa: ”Houkanojasta otettu näytteitä tänäkin syksynä”.

 

Lähetin vastineiden vastineen Aamulehteen ja se julkaistiin 8.11.2011. Vastineiden vastineeni kuului näin:  

 

 

”Vastuun pallottelu Houkanojalla lopetettava

 

Ympäristö. Toivonen Yhtiöt Oy:n yhteyspäällikkö ja Tampereen kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö vastasivat (AL 5.11) mielipidekirjoitukseeni Hervannan Houkanojasta (AL 1.11).

 

Ympäristönsuojelupäällikön kirjoituksesta tulee selväksi, että analyysejä tehdään, mutta toimenpiteisiin ei ryhdytä.

 

Myrkkyojan osalta tavoite ei voi olla se, että tilanne jatkuu samanlaisena kuin se oli vuonna 2005. Kaupungin tavoite pitää olla, että Houkanojan hygieeninen tilanne paranee nopeasti. Houkanojan vedet laskevat Pyhäjärveen ja Kokemäenjoen kautta lopulta mereen. Tamperelaisten puheet Pyhäjärven ja lopulta Itämeren surkeasta tilasta ovat vailla pohjaa, jos me omilla toimenpiteillämme olemme lisäämässä niiden ympäristökuormitusta!

 

Arvostan, että PAH-analysoinnit on tehty, mutta ihmettelen, että raskasmetalleista elohopea (Hg) on tyystin jäänyt analysoimatta eikä myöskään dioksiinianalysointeja ei ole tehty. Molemmat ovat perusanalysointeja esim. elintarvike- ja rehuteollisuuden raaka-ainetutkimuksissa. Suosittelen Hg- ja dioksiinianalysointinäytteiden ottamista louheojan pohjasedimentistä teräsverkkoesteen yläpuolelta.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n edustajan vastineen henki on, että ”ehkä joskus tulevaisuudessa”. Emme voi jäädä odottamaan tulevaisuutta vaan toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti.

 

Yritys on suuri veronmaksaja Tampereella. Se ei mielestäni poista eikä vähennä sen yhteiskuntavastuuta, vaan mieluummin päinvastoin.

 

Louheojan osalta todellisuus on toista kuin yhteyspäällikkö kertoo. Jätekentällä ylipursuava materiaali on välittömässä yhteydessä louheojaan, joten myrkkykontaminaatio ojassa virtaavaan veteen on väistämätön.

 

Viranomaisten välillä nyt tapahtuva vastuun pallottelu pitää saada loppumaan.

 

Jos Pirkanmaan Ely-keskukselta ei löydy tarpeellista tahtoa puuttua ilmiselvään ympäristön tuhontaan, on Tampereen kaupungin käytettävä isännän ääntä.

 

Muuten julkisuudessa paljon markkinoidut kaupungin siisteyteen ja ilmanlaatuun liittyvät hankkeet kuulostavat virastotalon uumenissa tapahtuvalta puuhastelulta.  

 

Esko Erkkilä

Tampere”

 

-Esko Erkkilä-

Eroamaan joutuva Silvio Berlusconi kävi 4.3.2011 vauhdittamassa Kokoomuksen eduskuntavaalikampanjaa - kutsuuko Katainen Berlusconin uudestaan Suomeen ja nyt Sauli Niinistön vaalivankkureiden vetäjäksi?

Keskiviikko 9.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Italian pääministeri Silvio Berlusconi kävi Helsingissä vauhdittamassa suomalaisen veljespuolueensa eli Kansallisen Kokoomuksen eduskuntavaalikampanjaa maaliskuun 4. päivänä 2011.

 

Berlusconin opit tehosivat hyvin, sillä Kokoomus menetti eduskuntapaikkoja, mutta nousi maamme suurimmaksi puolueeksi. Berlusconin suomalaisen veljespuolueen puheenjohtajasta Jyrki Kataisesta tuli monivaiheisten hallitusneuvottelujen tuloksena Suomen pääministeri.

 

Voidaan siis todeta, että Katainen sai Berlusconilta sellaista oppia, jota hän tarvitsi.

 

Suomessa on vaalit taas tammikuussa ja nyt odottelemmekin, että Katainen kutsuu Silvio Berlusconin Suomeen uudestaan ja tällä kerralla Kokoomuksen presidenttiehdokkaan Sauli Niinistön vaalivankkureiden vetäjäksi.

 

Nyt Berlusconilla olisi hyvin aikaakin, sillä hän joutuu eroamaan Italian pääministerin paikalta lähipäivinä. Todellisuudessa Berlusconi on eilen saapuneen tiedon jälkeen rasite omalle puolueelleen ja varmaan myös Kokoomukselle, joka tukeutui Berlusconin tukeen viime maaliskuussa.

 

Katainen ennakoi 8.11.2001 antaessaan Eduskunnalle pääministerin ilmoitusta huippukokouksesta ja ajankohtaisesta tilanteesta Euroopan taloudessa, että Kreikan jälkeen taloudelliseen umpikujaan ovat ajautumassa Espanja sekä erityisesti Kansallisen Kokoomuksen veljespuolueen ja Silvio Berlusconin johtama Italia.

 

Ilmoitusta antaessaan Katainen ei ehkä vielä tiennyt veljespuolueensa puheenjohtajan ja pääministerikollegansa ajolähdöstä!

 

Mielestäni Silvio Berlusconin kutsuminen tukemaan Helsinkiin Kansallisen Kokoomuksen eduskuntavaalikampanjaa viime maaliskuussa osoitti jo silloin Kataiselta harkintakyvyn pettämistä.

 

Otaksun, että Katainen, Kansallinen Kokoomus ja kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö ovat nyt hyvin halukkaita ottamaan tiukasti etäisyyttä Silvio Berlusconiin.

 

Kansalaisten on hyvä kuitenkin muistaa, että näin ei ollut vielä maaliskuussa, vaan Katainen toimi silloin hyvin halukkaasti Silvio Berlusconin isäntänä ja oppipoikana!

 

-Esko Erkkilä-

Olen pettynyt Tampereen kaupunginvaltuuston enemmistön päättämään kiinteistöveron korottamiseen

Tiistai 8.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämmästelen, että valtakunnallinen hallituskokoonpano veti yhtä köyttä myös Tampereen kaupunginvaltuustossa eilen, kun päätettävänä oli Tampereen kiinteistöveroprosentti ensi vuodelle.

 

Kataisen-Urpilaisen ja heidän apupuolueidensa aikaansaama kuntien kuristaminen sai tamperelaisen kruununsa, kun kokoomus, RKP, demarit, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit korottivat kiinteistöveroprosentin uudelle tasolle.

 

Suomen Keskustan johdonmukainen linja asumiskustannusten kurissapitämiseksi sai tukea Tampereen Sitoutumattomien, SKP:n sekä Perussuomalaisten taholta, mutta valtakunnallinen hallituskoalitio jyräsi järkevän vaihtoehdon.

 

Demarien Pekka Salmi mainitsi ryhmäpuheenvuorossaan, että kiinteistöveron korottaminen kohdistuisi pääomia omaavien maksettavaksi. Salmen ajatusrakennelma on ammuttava heti alas, sillä kiinteistöveron korottaminen kiertyy välittömästi kaikkien asumismuotojen kustannusten kurimukseksi.

 

Demarien tiukka ryhmäkuri tuli kaupunginvaltuuston istunnossa taas selvästi esille, kun Aila Dundar-Järvinen kertoi kaikelle kansalle, että hän jäi ryhmässään vähemmistöön kiinteistöveroa käsitellessä. Ryhmässään kiinteistöveroa vastustanut Dundar-Järvinen totesi kuitenkin noudattavansa ryhmänsä päätöstä ja äänestävänsä vastoin henkilökohtaista kantaansa. Äänestäjien tahto ei siis merkitse demarileirissä mitään, vaan joukon enemmistö määrää myös ryhmän vähemmistöön jääneiden äänestyskäyttäytymisen.

 

Keskustan Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen käytti napakan puheenvuoron, jossa hän ”opetti kädestä pitäen” valtuustokollegojaan ja totesi kiinteistöveron korottamisaikeiden olevan kaupungin itseaiheuttamaa. On mukavaa kuulua samaan ryhmään Anna-Kaarinan kanssa!

 

Anneli Kivistö (sdp) – eräs demariryhmän ylikävelemäksi joutuneista - käytti mainion puheenvuoron, jossa hän toivoi seuraavaan kaupunginvaltuustoon omakotiyhdistysten edustusta.

 

Kokoomuksen Mikko Leppälahti ja Erkki Axen sekä vasemmistoliiton Ilkka Järvelä ilmoittivat jo keskustelun aikana, että he tulevat äänestyksessä poikkeamaan ryhmiensä linjauksista.

 

Äänestystulos oli lopulta kiinteistöveron korottamisen puolesta 54 ja sen nykyisellään pitämisen puolesta 13.

 

Olen pettynyt valtaapitävien linjaan ja toivon, että tamperelaiset muistavat äänestystuloksen seuraavissa kunnallisvaaleissa.

 

-Esko Erkkilä-

Toivottavasti Tampereen kaupunginvaltuusto tekee tänään yhtä viisaan päätöksen kiinteistöveron kohdalla kuin Yhdyskuntalautakunta teki pysäköintimaksuasiassa viime viikolla

Maanantai 7.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Yhdyskuntalautakunta päätti viime torstaina virkamiesten esityksestä poiketen, että kadunvarsipysäköinnissä maksut säilytetään ennallaan.

 

Yhdyskuntalautakunnan päätös oli viisas, sillä oman auton käyttökustannukset ovat muutenkin korkeat. Virkamiesten esitys olisi kääntänyt kehityksen pyörää taaksepäin Tampereen keskustassa, sillä autoilijat olisivat suunnanneet ostosmatkansa lisääntyvästi laitakaupungin marketteihin. Keskustan liikkeet olisivat näivettyneet ja yrittäjien motivaatio näinä vaikeina aikoina olisi laskenut.

 

Tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa on virkamieskunnan esityksenä kiinteistöveron korottaminen siten, että yleistä kiinteistöveroprosenttia korotettaisiin 0,20 prosenttiyksikköä ja vakituisten asukkaiden kiinteistöveroprosenttia 0,05 prosenttiyksikköä.

 

Virkamiehet ovat laskeneet, että kiinteistöverojen korottaminen lisäisi kaupungin verotuloja noin 7,5 milj. euroa.

 

Summa on kaupungin mittakaavassa pieni, mutta sen vaikutukset jokaisen tamperelaisen rahakukkarossa olisivat suuret.

 

Vastustan kiinteistöverojen korottamista, sillä se antaisi väärän signaalin mm. Tampereella kipeästi tarvittavien rakenneuudistusten tarpeellisuudesta.

 

Mielestäni luottamushenkilöt ovat vailla todellista tarmoa, jos he nyt menevät siitä yli, jossa aita on matalin eli turvautuvat veronkorotuksiin, kun eivät pysty tekemään todellisia päätöksiä.

 

On päättäväisesti kumottava se joillakin tahoilla elävä harhaluulo, että kiinteistövero ja sen korottaminen koskisivat ainoastaan omakotiasujia. Kiinteistöveron korottaminen kohottaisi välittömästi asumiskustannuksia kaikissa asumismuodoissa. Omistusasunnoissa ja vuokra-asunnoissa asuminen kallistuisi heti ja sama tilanne olisi niin kerrostalo-, rivitalo- kuin omakotitaloasumisessa.

 

Kaikki asumiseen liittyvät maksut ovat kohonneet ja ovat edelleen kohoamassa, joten kaupungin lisärahastaminen asukkaiden asumiskustannuksia korottamalla ei sovi tähän taloudelliseen tilanteeseen.

 

Viittasin jo edellä rakenneuudistusten tarpeellisuuteen.

 

Havaintojeni mukaan Tampereen kaupungin rakenneuudistukset kuluvana valtuustokautena ovat rajoittuneet ainoastaan Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen virtaviivaistamiseen – mitään muuta rakennemuutosta ei ole pystytty edes käynnistämään ja en ole havainnut, että jostain muusta olisi edes keskusteltu.

 

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana voin todeta, että liikelaitoksen virtaviivaistaminen on edennyt kaavaillulla tavalla. Johtokunnan ja toimivan johdon yhteistyö on ollut kitkatonta. Liike-elämän notkeuteen tottuneena on ollut kieltämättä yllätys, että kunnassa muutokset tapahtuvat hitaasti ja paljon puhetta aikaansaaden.

 

Muutokset ovat siis edenneet hyvin ja esimerkiksi henkilöstön näkökannat huomioiden. Henkilöstön hyvinvoinnista pitääkin huolehtia ja se tapahtuu parhaiten silloin, kun muutokset tapahtuvat ”avoimin kortein”. Näin Infrassa on toimittu.

 

Kannustan Tampereen kaupungin muita liikelaitoksia sekä kaikkia hallinnonaloja arkailematta ryhtymään tehostamistoimenpiteisiin – työsarkaa varmasti riittää!

 

Toivon, että kaupunginvaltuusto suurella enemmistöllä hylkää suunnitellun kiinteistöveron korottamisen sekä suuntaa katseensa tulevaisuuteen ja siellä vääjäämättömästi odottaviin tehostamistoimenpiteisiin.

 

Kiinteistöveron korottamatta jättäminen antaa kaupunkiorganisaatiolle potkua alkaa miettimään kustannuksien karsimista ja toimintojen tehostamista. Se edellyttää, että kaupunginvaltuutetut tänä iltana estävät virkamiesten pääsyn tamperelaisten kukkarolle!

 

-Esko Erkkilä-

Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettu Anna Kontulan valtuustoaloite on järkevä

Sunnuntai 6.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto saa huomisessa kokouksessaan ottaa kantaa Anna Kontulan (vas) valtuustoaloitteeseen, jossa Kontula esittää, että työvaatteiden kilpailutuksessa huomioitaisiin eettiset näkökohdat.

 

Kannatan Kontulan esille ottamaa seikkaa ja totean, että hänen valtuustoaloitteensa voi toimia hyvänä päänavaajana kunnallisten hankintojen kilpailutusten linjaajana.

 

Eettisiin näkökohtiin kuuluu oleellisena osana tuotteiden ja palvelujen kotimaisuus. Toivon, että kotimaisuuteen voitaisiin jatkossa kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

 

Vierailin juuri päättyneillä ”Elintarviketeollisuus” –messuilla Tampereen Pirkka-hallissa 28.10.2011 ja etsin eri aloilta kotimaisia toimijoita.

 

Messuilla saamani tiedon mukaan työvaatebisneksessä Suomessa toimii ainoastaan yksi kotimainen valmistaja eli E. Laiho Oy Lohjalla.

 

Keskustelin yrityksen omistajan kanssa kotimaisuuden huomioimismahdollisuuksista kilpailutuksessa. Se on hänen mukaansa vaikeaa, sillä EU:n periaatteisiin kuuluu tavaroiden sekä palveluiden vapaa liikkuvuus.

 

Eettisten seikkojen huomioonottaminen on eräs perusta, jolla kotimaisia hankintoja mielestäni voidaan perustella.

 

Huomaan Kontulan valtuustoaloitteen virkamiesvalmistelussa seuraavan maininnan:

 

”Tampereen kaupunki käyttää tällä hetkellä työvaatehankinnoissa valintaperusteena kokonaistaloudellisuutta (hinta 55–70 prosenttia, laatu 25–35 prosenttia ja tuotteiden saatavuus 5–10 prosenttia). Eettisiä kriteerejä ei tuotteille ole asetettu”.

 

Tiedän omien verkostojeni kautta, että kun hinnan merkitys valintakriteerinä Tampereella on jopa 70 %, se merkitsee useiden tarjoajien pysymistä pois tarjouskilpailusta.

 

Kahdeksankymmentä prosenttia hinnan painoarvona merkitsee, että ainoastaan halpatuojat osallistuvat heikkolaatuisilla tuotteillaan tarjouskilpailuihin. Tampere liikkuu siis riskirajoilla!

 

Toivon, että Kontulan valtuusaloite kirvoittaa huomenna asiallisen keskustelun Tampereen kaupunginvaltuustossa ja että siellä käytävä keskustelu osaltaan koulisi Tampereen tunnetusti heikkotasoista hankintatointa nykyistä parempiin suorituksiin.

 

-Esko Erkkilä-

Yksimielinen puoluekokous ja hieno Presidenttiristeily

Lauantai 5.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti ylimääräisen puoluekokouksen Helsingin Jäähallissa lauantaina 29.10.2011. Puoluekokouksessa nimettiin VTT Paavo Väyrynen Keskustan presidenttiehdokkaaksi 22.1.2012 ja 5.2.2012 järjestettävissä presidentinvaaleissa.

 

Välittömästi puoluekokouksen jälkeen alkoi Presidenttiristeily Tallinnaan Baltic Princess –laivalla.

 

Olin puoluekokouksessa virallisena puoluekokousedustajana ja osallistuin vaimoni kanssa myös Presidenttiristeilylle.

 

Puoluekokous oli hieno ja Keskustan kenttäväen uskoa vahvistanut kokemus. Presidenttiristeilyn anti oli mainio ja Keskustaväki sai sieltä paljon eväitä presidentinvaalitaistoon.

 

Keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen puhe puoluekokouksen alkajaisiksi loi hienon tunnelman kokoukselle ja sitä kautta myös risteilylle.

 

Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen puhe puoluekokouksessa käsitteli laajalla kirjolla ajankohtaisia asioita ja tulevaisuudennäkymiä. Puheessa oli oikeassa suhteessa myös menneiden tapausten käsittelyä ja juuri ne antoivat kuulijoille hyvän perustan osata arvostaa Keskustan presidenttiehdokkaan ansioita.

 

Risteilyn pääjuhlassa presidenttiehdokas Paavo Väyrynen oli suorastaan valloittava – varsin erikoinen termi, kun muistelee entisaikojen Väyrystä.

 

Laivaristeilyllä oli monia eri tilaisuuksia ja pyrin lähipäivinä käsittelemään niissä esilletulleita seikkoja.

 

Keskustan ylimääräisestä puoluekokouksesta jäi kaikille 1.596:lle osanottajalle ”hyvä maku” ja sen jälkeen järjestetty Presidenttiristeily oli mainio kuorrutus kahden päivän tapahtumalle!

 

-Esko Erkkilä-

Kuvia, jotka valaisevat Aamulehdessä 1.11.2011 julkaistua kirjoitustani "Houkanojalla muhii myrkkyskandaali"

Perjantai 4.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Suoritin "auditointimatkan" Hervannan Houkanojalle 28.10.2011 ja tarkoitukseni oli perehtyä Tauskonkatu 30:ssä sijaitsevan jätteenkäsittelylaitoksen - jota laitoksen omistaja Toivonen Yhtiöt Oy kutsuu jätteenkäsittelykeskukseksi - aiheuttamiin haittoihin.

Aamulehti julkaisi havaintojeni pohjalta laatimani kirjoituksen 1.11.2011.

Tässä jutussa julkaisemani valokuvat on otettu yleisessä käytössä olevalta kadulta tai kaupunkilaisten vapaasti käytettävissä olevilta maastopoluilta.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n pääkonttori Tauskonkatu 30:ssä. Kuva on otettu kadun vastakkaiselta puolelta jalkakäytävältä.

 

 

Kuva jätteenkäsittelykenttää kiertävän verkkoaidan raosta.

Kuvassa oja, joka virtaa jätteenkäsittelylaitoksen jätekentältä suoraan Houkanojaan. Oja kulkee jätevuoren reunalla ja jätteitä on osin ojassakin!

Aamulehti kelpuutti tämän kuvan kirjoitukseni valokuvaksi.

 

 

Jätteenkäsittelykeskuksen jätekentältä suoraan Houkanojaan virtaavassa ojassa on rummun yläpuolella teräsverkko, jonka tarkoituksena on estää suurimpien jätekappaleiden pääseminen Houkanojaan.

Esitän, että tästä kohdasta otetaan vesinäyte sekä näyte myös ojan pohjamaasta ja niistä molemmista tutkitaan ainakin elohopeapitoisuus sekä dioksiinit. Odotan analysointituloksia!

 

 

Myös Houkanojassa on rummun yläjuoksulla teräsverkko, jonka tarkoituksena on estää jätekeskukselta tulevan jäteroinan eteneminen Houkanjoessa eteenpäin.

Ovatko teräsverkot Tampereen kaupungin asettamia vai onko ne asentanut joku muu?

 

 

Tauskonkatu 30:ssä sijaitsevan jätteenkäsittelykeskuksen suoja-aita on aivan liian matala, sillä jäteroina pursuaa aidan yli tontin ulkopuoliseen maastoon.

Huomaa, että jätekasa höyryää eli kasassa tapahtuu koko ajan jätemateriaalin käymistä sekä muuta pieneliötoimintaa.

 

 

Näkymä Tauskontielle saapuvan kulkureitin vinkkelistä kohti jätteenkäsittelykeskusta. Edessä Houkaoja ja sen ylittävä betonirakenteinen silta, jota pitkin kaupunkilaiset pääsevät liikkumaan "ihanissa maisemissa". 

Sillan takana näkyy parinkymmenen metrin päässä sijaitseva Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskus.

 

 

Lähes virtaamaton Houkanoja jätteenkäsittelykeskuksen vierellä.

 

 

Houkanojanraitin kadunnimiviitta. Palstaviljelmät sijaitsevat Houkanojanraitilla eli tietä lähimmät ovat parinkymmenen metrin etäisyydella kadunnimiviitasta.

 

 

 

Tampereen kaupungin ottamasta vesinäytteestä on tutkittu ainoastaan lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja fekaaliset streptokokit.

Mielestäni vedestä olisi pitänyt tehdä paljon laajempi analysointi.

 

 

Tässä toinen kuva em. tutkimustuloksesta. Tulos on kaikkien nähtävissä sähköpylvääseen kiinnitettynä. Houkanojanraitin palstaviljelijöiden tiedoksi saatettu analysointitulos on vuodelta 2005. Millaiset olisivat analysointitulokset nyt?

 

 

Kuva Tampereen kaupungin Ympäristövalvonnan päätöksestä, jolla kielletään Houkanojan veden käyttäminen viljelypalstojen kasteluun.

Kielto on vuodelta 2008 ja sitä ei ole allekirjoitettu.

Maahanmuuttajat eivät ymmärrä kieltoa ja he käyttävät myrkkyvettä kasvimaidensa kasteluvetenä.

 

Houkanojan ”kasteluvettä” Houkanojanraitin viljelypalstojen kohdalla. Vastuutonta toimintaa Tampereen kaupungilta, että tätä vettä on jouduttu käyttämään viljelypalstojen kasteluvetenä. Toivottavasti niin ei tapahdu enää ensi kesänä!

Houkanojanraitin viljelypalstoja talvilepoon valmistautumassa.

Kaikesta näkee näin syksylläkin, että paljon on vaivaa nähty sadon kasvattamisessa.

Tulevaisuudenuskosta kertoo, että monet palstat on jo käännetty mustalle mullalle ensi kevään kylvöksiä varten.

Palstaviljelijät ansaitsisivat kunnollisen kasteluveden, jotta viljelyksiä ei tarvitsisi kastella myrkkyvedellä.

 

Olen tyytyväinen, jos viime kesä oli viimeinen vuosi, kun Houkanojanraitin palstaviljelyksillä jouduttiin kastelemaan palstat myrkkyvedellä.

Toivon Tampereen kaupungilta vihdoinkin ripeitä toimenpiteitä! Jos asia hoituu, niin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin yhteinen asukasilta Hervannassa 27.11.2011 on tuottanut tulosta!

-Esko Erkkilä-

Tavase on tulossa Pinsiöön - ovatko kyläläiset ja Hämeenkyrön, Ylöjärven sekä Nokian kuntapäättäjät hereillä?

Torstai 3.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Sanomat julkaisi tämän mielipidekirjoitukseni 1.11.2011. Otsikkona oli ytimekkäästi: "Tavase on tulossa Pinsiöön"

Tässä kuva mielipidekirjoituksesta:

----------------------

Tavase Oy on Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien hanke, jonka tarkoituksena on hankkia osakaskunnilleen tekopohjavettä.

 

Tavasen alkuperäinen suunnitelma on valmistaa tekopohjavettä sadettamalla Roineen vettä Pälkäneen sekä Kangasalan harjuihin ja kerätä harjuihin sadetettu järvivesi ”pohjavetenä” Tampereen ja Valkeakosken seudun asukkaiden talousvedeksi.

 

Sadetusmäärät olisivat yli tuhatkertaiset alueen normaalisadantaan verrattuna, sillä harjuihin tultaisiin sadettamaan Roineen vettä jopa 863 metrin korkuinen vesipatsas vuosittain!

 

On selvää, että Suomen kauneimmat harjumaisemat eivät olisi entisensä, jos tämä toiminta sallittaisiin.

 

Hanke on saanut päivä päivältä entistä suuremman vastarinnan Pälkäneellä sekä Kangasalla ja tämän vuoksi Tavasen jo vuosia taustalla olleet suunnitelmat imeytyskenttien rakentamiseksi Pinsiöön ovat tulleet ajankohtaisiksi.

 

Kangasalan valtuusto joutuu käsittelemään Tavasessa pysymisen uudestaan, sillä 18.10.2011 ilmeni, että 1.400 kuntalaista allekirjoitti adressin, jossa vaaditaan Kangasalan eroamista Tavasesta. Kangasala-prosessi tulee nopeuttamaan Tavasen suunnitelmia aloittaa tekopohjavesilaitoksen rakentaminen Pinsiöön.

 

On luonnollista, että Tavasen toimiva johto kieltää Pinsiön suunnitelmien heti tapahtuvan toteuttamisen, mutta myöntää, että Tampereen ja Valkeakosken seutujen vesitarpeen kasvaessa Pinsiö tulee olemaan laajentumissuunta.

 

Hallinnon perusperiaate on avoimuus, mutta Pälkäneen ja Kangasalan kokemuksista tiedämme, että avoimuus asioiden valmistelussa ei koske kuntien liikelaitoksia ja tässä tapauksessa Tavase Oy:tä.

 

Ovatko Pinsiön asukkaat tietoisia, että kylää uhkaa ”vedenpaisumus” ja toimiminen Tampereen sekä Valkeakosken seutukuntien tekopohjavesialueena?

 

Valmistetaanko tamperelaisten tarpeisiin ohjattava tekopohjavesi Pinsiössä sadettamalla, kaivoimeytyksenä vai allasimeytyksenä?

 

Mistä Pinsiön kankaille imeytettävä vesi otettaisiin?

 

Kuinka maankäyttö Pinsiössä muuttuisi, kun kylään jouduttaisiin rakentamaan veden esikäsittelylaitos vesistön ääreen, putkistot vesistöstä kankaille, imeytysalueet kankaalle ja vesiputkistot, joilla Pinsiössä valmistettu tekopohjavesi johdettaisiin Tampereen vesijohtoverkostoon?

 

Kysymyksiä on paljon ja nyt on kyläläisten aika pohdiskella niitä.

 

Tavase-hanke olisi viisainta lopettaa. Lopettamisen tekee vaikeaksi se, että hankkeeseen on jo nyt tuhlattu kymmenkunta miljoonaa euroa.

 

Pälkäneen ja Kangasalan alueelle suunnitellun tekopohjavesilaitoksen kustannus olisi nykylaskelmien mukaan lähes 150 milj. euroa ja Pinsiön laajennuksen osalta puhutaan n. 65 milj. euron kustannuksesta!

 

Ehdotan, että hanke kuopattaisiin ja Tampereen kaupunki kirjaisi kertyneet tappiot tilinpäätökseensä. On parempi ottaa kymmenen miljoonan tappio nyt, kuin tuhota Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjut ja saada yhteiskunnan vastuulle toimimaton ja luonnonvastainen tekopohjavesilaitos.

 

On korkea aika, että Hämeenkyrön, Ylöjärven ja Nokian kuntapäättäjät nyt etsivät tietoa Tavase Oy:n suunnitelmista. Suunnitelmat ovat pitkällä, mutta ne ovat vasta toimivan johdon ja Tavase Oy:n hallituksen ”kirjoituspöydillä”, joten jotain on vielä tehtävissä.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin siisteyskampanja sekä ECO2-hanke ovat häpeällistä näpertelyä siihen verrattuna, että millaista ympäristöntuhontaa tapahtuu Hervannassa Houkanojalla

Keskiviikko 2.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tässä "raakaversio" Aamulehden mielipidepalstalla eilen julkaistulle kirjoitukselleni.

Mielipidekirjoitustani otsikoitiin Aamulehden etusivulla teemalla: "Ympäristö: Vesi virtaa jätelaitoksen kentältä suoraan Hervannan Houkanojaan. Lukijalta B17"

Kirjoitukseni otsikko sivulla B17 oli:

"Houkanojalla muhii myrkkyskandaalia"

Ja tässä se raakaversio, jota Aamulehden toimitus hieman muokkasi. Muokkaus tapahtui tahtoni mukaisesti.

----------------------

Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa Kaukajärven koululla 13.4.2010 illan keskeisin kysymys oli Toivonen Yhtiöt Oy:n harjoittama Houkanojan ympäristösaastunta Tauskonkatu 30:ssä.

 

Päättäjät lupasivat silloin puuttua asiaan ”heti huomenna”.

 

Mitään ei luonnollisestikaan runsaat puolitoista vuotta sitten tapahtunut, sillä päättäjien kerman aika kului rattoisasti kaupungin siisteyskampanjan ja ECO2-humpuukin merkeissä.

 

Houkanojan tilanne tuli uudelleen esille kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja pormestarin asukasillassa Hervannassa 27.10.2011.

 

Tunnustan saamattomuuteni, sillä vasta perjantaina 28.10.2011 tein ”auditointimatkan” kyseiselle ympäristöntuhontapaikalle.

 

Näkemäni ylitti kaameimmatkin ounasteluni.

 

Teollisuustontti on eristetty osin kiinteällä aidalla ja osin kunnollisella verkkoaidalla. Kiinteä aita on Tauskonkadun jatkeen kohdalla liian matala, sillä tontilla käsiteltävästä jätteistä osa pääsee lentämään ympäröivään luontoon. Jätekasat ovat tontilla tuplaten niin korkeat kuin Tauskonkadun jatkeella sijaitseva kiinteä aita.

 

Jätteenkäsittelylaitoksen vieressä kulkee n. parinkymmenen metrin päässä Houkanoja. Houkanojaan yhdistyy suoraan jätteenkäsittelylaitoksen tontilta erillinen oja, jota pitkin kaikki jätteenkäsittelyalueen epäpuhtaudet pääsevät Houkanojaan. Matkalla on toki esteenä erään ojarummun yläjuoksulle asennettu teräsverkko, joka osin pystyy estämään suurimpien roinankappaleiden pääsyn eteenpäin. Teollisuuskiinteistöltä tulevan ojan jälkeen Houkanojassa on toinen rumpu, jonka yhteydessä myös on teräsverkko – se estää isojen jätekappaleiden etenemisen Houkanojassa. Todellisten epäpuhtauksien ja myrkkyjen pääsemistä Houkanojaan ja myrkkyjen etenemistä Houkanojassa harvat teräsverkot eivät luonnollisestikaan pysty estämään.

 

Haju alueella on sellainen, että kaikki päälläni olleet vaatteet oli ”auditointimatkan” jälkeen pestävä.

 

Tutustuin jätteenkäsittelylaitoksen ympäristöön tutustumiseni jälkeen Houkanojanraitilla sijaitseviin palstaviljelmiin.

 

Palstaviljelmät ovat siirtyneet talvilepoon, mutta palstojen läpi kulkeva Houkanoja on nyt syksylläkin lohduton näky. Näyn ja hajun tekee lohduttomaksi se, että tällä kohdalla kulkeva Houkanoja sijaitsee Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen alapuolella – kaikki jätteenkäsittelykeskuksesta ojaan joutuneet epäpuhtaudet ja myrkyt ovat lisämausteena lähes virtaamattomassa ojassa.

 

Viljelypalstat ovat hervantalaisten käytössä ja erityisesti alueella asuvat maahanmuuttajat ovat innokkaita palstaviljelijöitä.

 

Houkanojanraitin palstaviljelijöitä varoitetaan palstan viereen kiinnitetyssä lapussa käyttämästä Houkanojan vettä kasteluun, sillä Tampereen kaupungin ympäristöviranomaiset ovat todenneet veden olevan vihannesten ja juuresten kasteluun kelvotonta.

 

Kanta-hervantalaiset ymmärtävät kieltotekstin ja kuljettavat tarvittavan kasteluveden kauempaa, mutta maahanmuuttajat kastelevat palstansa kieliongelmien vuoksi Houkanojan myrkkyvedellä.

 

Tampereen kaupungin ympäristöasioista vastaaville viranomaisille on annettava valvonnasta pitkä miinus, sillä Houkanojan veden viimeisin analysointitulos on vuodelta 2005 ja viimeisin kastelukielto vuodelta 2008!  Miten paha Houkanojan myrkkytilanne onkaan nyt?

 

Esitän, että Tampereen siisteyskampanjan vastuuhenkilöt ja ECO2-hankkeen puuhahenkilöt paneutuisivat seuraavaksi todelliseen hervantalaisia uhkaavan myrkkyskandaalin torjuntaan ja unohtaisivat hetkeksi enemmän ja vähän humpuukilta tuntuvat herraväen humputuksensa!

 

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi, jos vaikkapa pormestarin siisteyskampanja, ECO2-hanke sekä Kaakkois-Alvari järjestävät yhteistalkoot, joiden aikana Toivonen Yhtiöt Oy:n naapuritonteille kulkeutunut roina ja lähiseudun puiden oksille lentäneet muovinkappaleet poistettaisiin!

 

Houkanojan pelastamiseen tavallisten tamperelaisten talkoot eivät riitä, vaan siihen tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä.

 

Luottamushenkilöiden olisi nyt aika herätä ja ryhtyä toimenpiteisiin – toimenpiteet eivät voi ainakaan olla sitä, että Toivonen Yhtiöt Oy:lle myönnetään lisää jätteenkäsittelylupia Tauskonkadun teollisuuskiinteistölle!

 

-Esko Erkkilä-

PS. Huomenna kerron Hämeenkyrön Sanomissa 1.11.2011 julkaistusta Tavase-kirjoituksestani ja ylihuomenna näillä sivuillani on pieni kuvakertomus "Houkanojalla muhivasta myrkkyskandaalista".

Toiveunia vai tietoista harhauttamista - miksi?

Tiistai 1.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tavase Oy tuli eilen julkisuuteen kertomalla tekopohjavesihankkeensa yleissuunnitelmasta ja esitteli samalla oman versionsa hankkeen kustannusarviosta.

 

Tekopohjaveden vertaaminen luomuveteen on ennenkuulumatonta luomu-käsitteen raiskaamista.

 

Tekopohjavettä valmistettaisiin pumppaamalla Suomen kauneimpiin harjumaisemiin Roineen vettä 863 metriä korkea vesipatsas vuosittain. Hyväksyykö luomuväki ja pirkanmaalaiset sen, että normaalisadantaan verrattuna suoritetaan keinokastelua tuhatkertaisella määrällä ja näin syntynyttä tekopohjavettä kutsutaan luomuvedeksi?

 

Tavase Oy:n esittelemä kustannusarvio on varsinainen tekeles. Kyseessä on joko ymmärtämättömyydessä laadittu kustannusarvio tai sitten Tavasen tarkoitus on tietoisesti harhauttaa osakaskuntien päättäjiä ja heidän kauttaan Tampereen seutukunnan asukkaita.

 

Tavase Oy kertoo eilen lehdistölle toimittamassaan tiedotteessaan, että kustannusarvio on investointien osalta 57 miljoonaa euroa. Kaiken huippuna Tavasen tiedotteessa todetaan, että kustannusarvioon sisältyvät myös siirtolinjojen investoinnit. Uskokoon ken tahtoo.

 

Olen nähnyt useita varjolaskelmia Tavasen kustannuksista ja on todettava, että Tavasen eilen esittämät luvut pitää vähintään kertoa kahdella ja ehkä jopa kolmella, jotta tarvittavat investoinnit olisivat valmiina.

 

Vastustan Tavase Oy:n suunnitelmia ja esitän, että koko hanke olisi nyt kuopattava.

 

Taloudelliset seikat ovat kuitenkin vasta toisella sijalla vastustamiseni perusteluissa.

 

Tavase Oy:n suunnittelema tekopohjavesilaitos on mielestäni ekologisesti täysin kestämättömällä pohjalla ja se asia on tärkein peruste sille, että vastustan hanketta.

 

Mainitsin jo edellä, että tekopohjaveden valmistamisessa pumpattaisiin Pälkäneen ja Kangasalan harjuihin yli tuhatkertaiset vesimassat alueen normaalisadantaan verrattuna.

 

On selvää, että mikään luontokohde ei kestä 863 metrin korkuisen vesipatsaan pumppaamista luontoon. On täysin varmaa, että harjumaisemaan pumpattuna tuollaiset vesimassat muuttaisivat luonnon täysin toiseksi kuin se on nyt.

 

Toivon, että viimeistään nyt, kun Tavase Oy:n on esittänyt luonnottoman alhaiset kustannusarvioluvut, huomataan että kyse on suuresta bluffista. Ihmettelen ja kysyn, että kenen tarkoitusperiä bluffi palvelee?

 

-Esko Erkkilä-

PS. Huomenna on näille sivuille tulossa mielenkiintoinen kirjoitus Tampereen vesiasioiden eräästä häpeällisimmästä kohteesta eli siinä valotetaan tilannetta Hervannassa Houkanojalla!

Musiikkineuvos Matti Heinivahon 60-vuotistaiteilijajuhlakonsertti veti Tampere-talon Ison salin täyteen kuulijoita

Maanantai 31.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaikkien tuntema ja musiikkineuvoksen arvonimen vuonna 2008 saanut Matti Heinivaho järjesti 60-vuotistaiteilijajuhlakonserttinsa Tampere-talon Isossa salissa tiistaina 25.10.2011.

 

Olin vaimoni kanssa paikalla tilaisuudessa.

 

Heinivahon juhlakonsertti kokosi Tampere-talon Ison salin lähes täyteen hänen musiikkinsa ihailijoita.

 

Muistan aikalaisteni tavoin Matti Heinivahon vuonna 1960 julkaiseman levytyksen ”Tunturin juurella”, jolla hän pääsi suosikkilistoilla toiseksi heti toisen tamperelaisen eli Mauno Kuusiston levyttämän ”Kertokaa se hänelle” –kappaleen jälkeen.

 

En 1960-luvulla osannut kuvitellakaan, että viisikymmentä vuotta myöhemmin saisin olla Tampereen kunnallispolitiikan taustahenkilönä monista asioista samaa mieltä kuin Matti Heinivaho. Näin on kuitenkin tapahtunut, vaikka olemmekin eri puolueiden riveissä.

 

”Tunturin juurella” oli Matti Heinivahon läpimurtolevy ja jotkut 60-vuotistaitelijajuhlakonsertin yleisöstä eivät tuntenetkaan suurta iloa, kun Heinivaho nyt esitti läpimurtokappaleensa jazz-sovitteisena.

 

Samaa tunsin minäkin, mutta toisaalta on hyväksyttävä se, että taiteilijat kehittävät tulkintojaan ja Matti Heinivahon kohdalla se on merkinnyt jazz-suuntauksen voimistumista.

 

Suunnittelin Tampere-talon katsomossa istuessani, että kotona pitää netistä kuunnella Matti Heinivahon alkuperäinen tulkinta ”Lapin poika mä oon juurta noitain…” -kappaleesta, mutta kuuntelematta se on ainakin vielä jäänyt.

 

”Messukylän kirkkokuusi” – kappaleen kantaesitys oli eräs juhlakonsertin kohokohdista. Uskon, että se oli kohokohta nimenomaan Matti Heinivaholla!

 

Heikki Kahila toimi Heinivahon juhlakonsertin juontajana ja on suoraan todettava, että Kahila ei onnistunut tehtävässään. Epäselvät juonnot ja tosikkomaisuus olivat leimaa-antavia Kahilan juonnoille.

 

Juuri juontajan osalta tuli elävästi mieleen vertailu Mikko Alatalon 60-vuotisjuhlakonserttiin samassa salissa. On todettava, että Mikon konsertin juontanut Salla Paajanen on täysin toisella tasolla Heikki Kahilaan verrattuna – Kahila on statisti Paajaseen verrattuna!

 

Laila Halme, Kai Lind sekä Tapani Perttu olivat Heinivahon juhlakonsertissa entisaikojen artisteista vielä teräkunnossa ja nuoremmista taitajista Merja Larivaara sekä Jaana Pöllänen kunnostautuivat myös hyvin. Laura Voutilaisen esiintyminen oli myös laadukasta kuunneltavaa ja katseltavaa.

 

Pate Mustajärven ”Hypätään Koskeen” –kappalevalinta herätti katsojissa ristiriitaisia tunteita.

 

Tampereen konservatorion trumpetinsoiton lehtori Juha Untalan trumpettisoolot kirvoittivat puolestaan illan ehkä raikuvimmat suosionosoitukset ja eivätkä suotta.

 

Arvostan Matti Heinivahoa musikanttina ja arvostan häntä sen lisäksi tamperelaisena kunnallispoliitikkona. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana hän on tehnyt arvokasta työtä mm. Tavase-asian tiimoilla.

 

Kiitän Matti Heinivahoa virkistävästä vajaasta kolmituntisesta – viihdyin juhlakonsertissa mainiosti!

 

-Esko Erkkilä-

Olen täsmälleen samaa mieltä ex-apulaispormestari Tarja Jokisen kanssa

Sunnuntai 30.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen ilahtunut Tampereen entisen apulaispormestari Tarja Jokisen (sdp) mielipidekirjoituksesta ”Tori – Tampereen kaupunkilehti” –lehdessä 26.10.2011.

 

Jokisen mielipidekirjoitus on otsikoitu ”Siisteyskampanjan varat kunnossapitoon” ja siinä ex-apulaispormestari peräänkuuluttaa pormestarin vuonna 2007 perustaman siisteyskampanjan tuloksia.

 

Pormestari Timo P. Niemisen lanseeraama siisteyskampanja on työllistänyt yhden ihmisen (kok), mutta muuta se ei ole saanutkaan aikaan.

 

Pormestarin siisteyskampanja on esimerkki puolueuskollisten työllistämisestä Tampereen kaupungin palkkalistoilla.

Siisteys opitaan kotona ja sitä on vaikea oppia kaupungin virkahenkilön "opastuksella". Pormestari Nieminen myönsi 27.10.2011 Hervannassa pidetyssä asukastilaisuudessa, että eräillä alueilla Tampereella ei ole paljon saatu väkeä haravanvarteen, kun siisteystalkoita on järjestetty. Pormestarin lausumasta on helppo vetää johtopäätös, että virkamiesjohtoinen siisteyskampanja ei toimi.

 

Odotan seuraavaksi, että joku – vaikkapa ex-apulaispormestari Tarja Jokinen – ottaa riepoteltavakseen Tampereen kaupungin ECO2-humpuukin.

 

Siinä ei työllistetä kokoomuslaisia veronmaksajien varoilla, mutta sitäkin enemmän vihreitä.

 

Otaksun, että parhaillaan työstetään Tampereen kaupungin budjettia vuodelle 2012 ja oletan, että en ole pahasti pielessä, kun otaksun säästökohteita kaivattavan.

 

Siisteyskampanjasta luopuminen ja ECO2-hankkeen saattaminen järkeviin puitteisiin olisivat eräitä alueita, jotka pitäisi huomioida kustannusten säästökohteina.

 

Siisteys on meille jokaiselle elintärkeä asia ja myös ilmastotalkoot pitää kohtuudella huomioida, mutta niistä ei saa muodostua pakkomiellettä, että niiden avulla saataisiin joitain suuria säästöjä heti tai hetken kuluttua aikaan. Kaupungin imagon kannalta molemmat hankkeet aiheuttavat ulkopuolisissa lähinnä naurua tai ainakin huvittuneisuutta.

 

Kiitän ex-apulaispormestari Tarja Jokista tärkeään asiaan puuttumisesta ja kannustan häntä jatkamaan valitsemallaan tiellä. Tie voisi olla ECO2-hankkeen perkaaminen tavallisen tamperelaisen veronmaksajan eduksi!

 

-Esko Erkkilä-

Juuret ovat tärkeä osa identiteettiämme

Lauantai 29.10.2011 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen puheenjohtajana minulla oli taannoin tilaisuus yhdistyksemme viirinjakojuhlan avauspuheenvuorossani tarkastella aihepiiriä, jonka koen tärkeäksi.

 

Kyse on juurista ja niiden tuntemisesta.

 

Totesin mm.;

 

”Meillä monilla MSL-toiminnassa mukanaolevilla fyysiset juuret ovat maaseudulla, mutta yhä suuremmalla osalla meistäkin fyysiset juuret ovat kaupungissa. Joillakin ne ovat alun perin olleet kaupungissa ja joillekin ”kaupunkilaisjuuret” ovat kasvaneet vasta kaupungissa olemisen aikana.

 

Uskallan väittää, että kaupunkilaistaustan omaavat MSL-aktiivit ovat löytäneet pontimensa MSL:n perusajatuksesta, joka tavoittelee mm. tasa-arvon ja ihmisyyden päämäärien toteutumista.”

 

Otin esimerkin Karjalaan jääneiden juurista ja kerroin anoppini kokemasta:

 

”Juurien osalta ne vanhempamme, esivanhempamme, sukulaiset ja tuttavat, jotka joutuivat lähtemään Karjalasta sodan seurauksena, kaipasivat ja kaipaavat Karjalaan jääneitä kotiseutujaan – juuriaan.

 

Seurasin tässä mielessä nyt jo edesmennyttä anoppiani, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella. Yhteen aikaan hänen virallisissa tiedoissaan – mm. Kela-kortissa luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Onneksi tämä korjattiin ja anoppini Kela-kortissa luki lopulta syntymäpaikan kohdalla ”Salmi”.”

 

Kerroin, että tunnistan henkilökohtaisestikin omien juurieni osittain katkenneen, kun synnyinkuntani liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkala ei ole enää lainkaan se sama paikkakunta kuin se oli itsenäisenä kuntana – paljon heikompaan suuntaan on menty!

 

Annoin avaussanoissani tunnustusta Maaseudun Sivistysliitolle, kun sillä on monipuolista yhteistyötä kyläyhdistysten kattojärjestöjen ja vastaavien kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa auttaa ja rohkaisee ihmisiä juurien etsimisessä ja tunnistamisessa.

 

Palasin vielä suunnitteilla olevaan suureen kuntauudistukseen, kun totesin, että…

 

”…työsarkaa juurien etsimisessä ja löytämisessä riittää, sillä julkisuudessa paljon mielipiteitä kirvoittanut suuri kuntauudistus uhkaa tehdä suuret joukot suomalaisia juurettomiksi. Myös kaikkinainen toimintojen keskittäminen asutuskeskuksiin ja asutuskeskusten erilaiset kaavamääräykset – joita ollaan toteuttamassa mm. Tampereen seutukunnan alueella – merkitsevät ihmisten juurettomuuden lisääntymistä.”

 

Avaussanojeni lopuksi heitin haasteen:

 

”Haastan kaikki MSL-ajatusmaailman sisäistäneet, mutta myös kaikki muut kansalaiset talkoisiin, joissa huomioitaisiin ihmisten juuret ja pidettäisiin ne elinvoimaisina.

 

En halua tämän enempää yksilöidä toimenpiteitä, jotta kaikilla MSL:n asianosaisilla olisi vapaat kädet pohtia niitä tapoja, joilla juurien vaalimista huomioitaisiin.”

 

Toivoin avaussanoissani ja toivon niin tässäkin, että ehdotukseni pysäyttäisi meidät hetkeksi ja että se saisi tuulta siipiensä alle.

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-

Tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka naiset tekevät miehiin verrattuna työtä palkatta

Torstai 27.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Tilastojen mukaan Suomessa naiset ansaitsevat keskimäärin 18 prosenttia vähemmän kuin miehet.

 

Vuosipalkaksi muutettuna tämä naisen 82 - prosenttinen palkka oli maksettu eilen eli 26.10. mennessä. Voidaan siis todeta, että naiset joutuvat tekemään töitä palkatta tästä päivästä alkaen vuoden loppuun saakka!

 

Tiedän, että on perin uhkarohkeaa pohdiskella syitä naisten alhaisemmille palkoille miehiin verrattuna, mutta yritän kuitenkin.

 

Omakohtaisen kokemuksen perusteella tiedän, että myyntihommissa sukupuoleen perustuvaa eripalkkaisuutta ei ole. Myyntitulokset ja myyntihenkilön kerryttämä kate ovat määrääviä suureita, kun henkilön palkkasummaa tarkastellaan. Tämän pitäisi olla ehdoton perusta myös muiden toimialojen kohdalla.

 

Olen siinä käsityksessä, että myös julkisella puolella palkkataulukot on laadittu myös ilman sukupuolisidonnaisuutta. Toivon korjausta olettamukseeni, jos esimerkiksi miesopettajalle maksetaan parempaa palkkaa kuin naisopettajalle.

 

Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi kaventaa palkkaero enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

 

Ihmettelen, että viidentoista prosentin suuruinen sukupuoleen perustuva palkkaero yleensä hyväksytään. Kummastelun aihe on mielestäni lisäksi myös se, että eräiden asiantuntijoiden mukaan nyt vaikeina aikoina hallitusohjelmaan kirjattu pyrkimys vesittyy ja sukupuolten väliset palkkaerot tulevat lähivuosina kasvamaan. Miksi näin?

 

Oletan, että tietty osuus naisten alhaisemmasta palkasta perustuu naisvaltaisten alojen keskimääräistä heikompaan palkkatasoon. Sen lisäksi saattaa olla, että naiset eivät ole pystyneet pitämään joillakin aloilla puoliaan ”herrahississä”, joten sukupuolten palkkaerot urakehityksen vuoksi ovat muotoutuneet nykyisiksi.

 

Pätevien henkilöiden urakehityksen jarruttamista ei käsitykseni mukaan kenelläkään ole ainakaan yksityisellä puolella varaa harjoittaa. Kilpailu markkinoilla on kovaa ja kaikkia tuloksentekoon pystyviä henkilöitä sukupuoleen katsomatta tarvitaan.

 

On ilahduttavaa, että yritysten keskijohto on viime vuosina ”naisistunut”. Se kertoo mm. siitä, että pehmeämmät arvot ovat saaneet entistä suuremman jalansijan yritysten toiminnassa.

 

Sukupuolikiintiöiden asettamisella ei mielestäni päästä asiassa eteenpäin. Ainakaan minä en haluaisi olla ”kiintiömies” jonkin yrityksen organisaatiossa. Asema on voitava hankkia tuloksenteolla, ei jalkojen välissä olevilla värkeillä!

 

Huomaan, että pohdiskeluni sukupuolten palkkatasa-arvosta painottuu yrityselämän tarkasteluun. Se on luonnollista, sillä uskon omaavani siltä puolelta kokemusta.

 

Uskallan todeta, että palkkasin aikoinaan ensimmäisen naispuolisen henkilön ennen niin miesvaltaiseen agribisnekseen. On ilahduttavaa todeta, että ”kehitys on kehittynyt” ja nyt vastaavissa tehtävissä toimii useita naisia ja käsittääkseni hyvin toimivatkin.

 

Toivon, että naiset tuovat osaamistaan aktiivisesti esille ja pyrkivät urakehityksessä eteenpäin. Se on keskeinen seikka kuroa myös palkkaeroja miehiin verrattuna pienemmäksi.

 

-Esko Erkkilä-

Jo toinen pirkanmaalainen Suomen Keskustan johtopaikoille

Keskiviikko 26.10.2011 - -Esko Erkkilä-

On jäänyt liian vähälle huomiolle, että Pertti Hakanen Sastamalasta valittiin viime marraskuussa Suomen Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi kaksivuotiskaudeksi.

 

Puheenjohtajana toimii Juho Mattila Merijärveltä ja varapuheenjohtajina Pertti Hakasen lisäksi Anne Ojajärvi Jalasjärveltä sekä Jaana Vainionpää-Tahvanainen Pietarsaaresta.

 

Vajaa vuosi sitten tapahtunut Pertti Hakasen valinta Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi on luottamuksenosoitus tietysti ennen kaikkea Pertti Hakaselle, mutta se antaa arvostusta koko Pirkanmaalle.

 

Pirkanmaa sai sunnuntaina 23.10.2011 Nilsiän Tahkolla Keskustanuorten liittokokouksessa toisenkin henkilön ”huipulle” Keskustassa, kun Jouni Ovaska Hämeenkyröstä valittiin Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi.

 

Jo aikaisemminkin Keskustanuoria luotsannut Antti Kurvinen Kauhavalta valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi myös seuraavalle kaksivuotiskaudelle.

 

Varapuheenjohtajavaalissa Jouni Ovaska sai eniten ääniä eli 83 ääntä. Toiseksi eniten ääniä sai Ville Toivanen Joensuusta eli 70 ääntä. Ovaska ja Toivanen tulivat siis valituiksi varapuheenjohtajiksi.

 

Pertti Hakasen valinta puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi sekä nyt tapahtunut Jouni Ovaskan valinta Keskustanuorten varapuheenjohtajaksi ovat vahva osoitus siitä, että pirkanmaalaiset keskustavaikuttajat nauttivat laajaa luottamusta koko maassa.

 

Hakasen ja Ovaskan valinnat korkeille paikoille Keskustan luottamushenkilöorganisaatiossa mahdollistavat pirkanmaalaisille sen, että saamme ”omiltamme” suoraa informaatiota puolueen tapahtumista sekä muutenkin ajankohtaisista poliittisista asioista.

 

Annan tässä myöhästyneet onnitteluni Pertti Hakaselle ja tuoreet onnentoivotukset Jouni Ovaskalle merkittävien luottamushenkilöpaikkojen saamisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Palsternakka ja purjosipuli - sadonkorjuuaika on nyt

Maanantai 24.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Juureksista palsternakka ja sipuleista purjosipuli ovat kasvit, joiden sadonkorjuu ainakin meillä ajoittuu puutarhakasveista viimeiseksi.

 

Hankimme purjosipulin taimet keväällä, kun olimme taimiostoksilla Viron Rakveressä ja palsternakan siemenet ovat ”joskus jostain” hankittuja.

 

 

Purjosipuli näyttää hieman eksoottisemmalta kasvilta kuin se sitten onkaan. Se ei muodosta varsinaista sipulia, vaan pitkän varsimaisen lehtituppimuodostelman.

 

Ennen ruoanvalmistusta purjo kannattaa halkaista ja huuhtoa, jotta lehtityviin jäänyt multa ja hiekka saadaan pois.

 

Taimia oli tusinan verran ja ne varttuivat hennoista taimista aivan kunnollisiksi yksilöiksi.

 

Palsternakan...

...viljely ei meiltä onnistunut kunnolla tänä vuonna.

 

Juurekset jäivät pienikokoisiksi ja kunnolla jyrsitystä maasta huolimatta osa palsternakoista oli kovin haaroittuneita.

 

Myöhään jäänyt kylvö, siementen heikkolaatuisuus, liian vähäiseksi jäänyt lannoitus sekä liian tiheä kasvusto ovat syitä, joilla selitämme heikkoa palsternakkasatoamme. Erityisesti harmittaa useiden yksilöiden haaroittuminen.

 

 

Tässä on listittyjä palsternakkoja odottamassa hiekkaan tapahtuvaa talvivarastointia. Mukana on aivan kunnollisen kokoisiakin yksilöitä.

 

Palsternakkojen – kuten porkkanoidenkin – talvivarastointi meillä tapahtuu hiekkaan varastoiden.

 

Varastointiastioina ovat muovipesuvadit sekä muovisangot. Säilytämme ne kellarin hyllyillä ja otamme ne käyttöön tarpeen mukaan.

 

Palsternakan ja purjosipulin sadonkorjuut päättävät puutarhakasvien sadonkorjuukauden.

 

Palsternakan sekä purjosipulin nostopäivänä puutarhamaat saatiin kynnettyä ja nyt saamme hyvillä mielin alkaa odottelemaan uuden kevään saapumista!

 

-Esko Erkkilä-

Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten päättäväinen toiminta merkitsi, että Suomen talous tuhoutuu Euroopan maista vasta viimeisenä - lohduttaako se kuitenkaan ketään?

Sunnuntai 23.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on Kataisen-Urpilaisen hallituksen toimenpiteistä paljastunut käsittämättömiä piirteitä. Suomen takausvastuut horjuttavat suomalaista yhteiskuntaa!

 

Hallitus on onnistunut harhauttamaan kolmea valiokuntaa niin, että niillä kaikilla on ollut erilainen käsitys Suomen takausvastuista.

 

Arvostan peruskoulun opettajia, mutta se on nyt tullut selväksi, että peruskoulun opettajan pätevyys ei merkitse pätevyyttä Suomen valtiovarainministeriksi.

 

Urpilaisen matematiikkataidot eivät yllä peruskouluoppilaan tasolle, kun hän hehkutti neuvottelemiaan takuiden määrää ja nyt onkin paljastumassa, että Suomen takuut saattavat tuhota koko suomalaisen yhteiskunnan!

 

Kiitän Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaista, joka selkeästi toi esille Urpilaisen taitamattomuuden.

 

Onneksi perjantaina 21.10.2011 alkoi varmistua, että takausvastuita koskevat lakiesitykset joudutaan tuomaan nyt paljastuneiden tosiasioiden valossa uudestaan eduskunnan käsittelyyn.

 

Viime kuukausien aikana on jäänyt liian vähälle huomiolle se, että Keskustan johdolla pystyttiin kahdeksan vuoden aikana luomaan Suomen taloudelle vahva pohja.

 

Toisaalta meitä ei paljon lohduta se, että Kataisen ja Urpilaisen johdolla olemme tuhoamassa kaiken sen, jonka pystyimme rakentamaan Jäätteenmäen, Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten aikana.

 

Meitä ei myöskään lohduta se, että uppoamme ehkä vasta viimeisenä Euroopan maana talouden syövereihin.

 

Nopeasti Katainen ja Urpilainen ovat tuhoamassa saamansa perinnön!

 

 

-Esko Erkkilä-

Raision Elovena-tyttö, Pauligin Paula-tyttö ja Veikkauksen Lotto-tyttö ovat mukana Naisjärjestöjen Keskusliiton kokoamassa näyttelyssä, joka kiertää maakuntakirjastoissa

Lauantai 22.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Naisjärjestöjen Keskusliiton satavuotisjuhlanäyttely kiertää maakuntakirjastoja ja ensimmäisenä esiintymispaikkana oli Kirjastotalo Metso Tampereella. Näyttely oli esillä Metsossa 11.–22.10.2011 välisen ajan.

 

Tampereen jälkeen näyttely matkaa Jyväskylään, Kouvolaan ja Turkuun.

 

Tutustuin mielenkiintoiseen näyttelyyn Kirjastotalo Metson ylätasanteella.

 

Naisjärjestöjen Keskusliittoon kuuluu 62 naisjärjestöä. Nimeltään mielenkiintoisin jäsenjärjestö mielestäni on Käkisalmen Kaupungin Rouvasväen Yhdistys ry. Kyseisen yhdistyksen kattojärjestö Naisjärjestöjen Keskusliiton ohella on Karjalan Liitto.

Naisjärjestöjen Keskusliiton puheenjohtajana toimii kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila.

 

Näyttelyssä ovat esillä lähes luonnollisen kokoisina pahvikuvina mm. Hedvig Gebhart, Maja Genetz, Hanna Rothmann, Helmi Tengen ja Tyyni Tuulio.

Joudun tunnustamaan, että eräät näistä merkittävistä naisista olivat minulle outoja, mutta "nettitiedustelun" jälkeen he tulivat tutuiksi. Suosittelen muillekin, että tutustukaan näiden naisten työhön, he ovat olleet aikanaan "merkittävien latujen avaajia".

 

Myös seuraavat naiset ovat pahvikuvina esillä:

 

 

 

Marjatta Väänänen

 

 

Inkeri Anttila

 

 

Helvi Sipilä

 

 

Hieman hämmentävää, mutta hyvinkin ymmärrettävää on, että myös seuraavat ”naiset” ovat saaneet pahvikuvansa näyttelyyn:

 

 

Elovena-tyttö

 

 

Paula-tyttö

 

 

 

Lotto-tyttö

Näyttelyssä on paljon mielenkiintoista tietoa. Esillä on mm. nykyinen äitiyspakkaus.

 

Tampereen osalta näyttely alkaa olla ohi, mutta edellä lueteltuihin kaupunkeihin se on vasta tulossa.

 

Kannattaa mennä tutustumaan!

 

-Esko Erkkilä-

  

Nyt on viime hetket istuttaa valkosipulit

Perjantai 21.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kirjallisuus- ja ”nettitieto” kertovat, että valkosipulin voi istuttaa keväällä tai syksyllä.

 

Meillä on valkosipulia kasvatettu varmaan kymmenkunta vuotta ja aina se on istutettu syksyllä.

 

Syysistutuksessa valkosipuli pääsee kasvun vauhtiin heti kevätsäiden salliessa. Keväällä puutarhassa on niin paljon puuhaa, että valkosipulin istuttaminen saattaa viivästyä parikin viikkoa ja myös sen vuoksi suosittelen syysistuttamista.

 

Syksyllä istuttamisen pitää tapahtua ennen pakkasten ja lumentuloa.

 

Meillä syksyn viimeiset valkosipulit saatiin maahan tänä vuonna lokakuun 17. päivä. Säät ovat sen jälkeen olleet otolliset, joten istuttaminen tapahtui oikeaan aikaan.

 

Valkosipuli on kiitollinen viljeltävä pienelläkin pinta-alalla, sillä sen kohdalla en ole havainnut ns. monokulttuuri-ilmiötä eli valkosipuli ei näytä kärsivän, vaikka sitä viljellään useana vuonna täsmälleen samalla paikalla.

 

Oleellista valkosipulin viljelyssä on muheva maa ja se, että maan jyrsiminen suoritetaan syvältä.

 

Kalkituksesta kannattaa huolehtia. Tapaan lannoittaa syksyllä valkosipulimaan PK-lannoitteella ja typpilannoituksen vuoro on vasta keväällä sekä kesällä. Valkosipuli pitää ja kiittää voimakkaasta lannoittamisesta. Kuten totesin, kasvinsuojeluruiskutuksia kasvitauteja tai ötököitä vastaan ei tarvita.

 

Nyt meillä on kasvamassa alkuperältään monenlaisia valkosipuleita. Kotimaiset valkosipulit ovat saaneet rinnalleen virolaisia, latvialaisia, unkarilaisia ja puolalaisia siemenkynsiä, sillä tapaan aina matkoilta hankkia paikallisia valkosipuleita istuttamista varten.

 

Valkosipulimaan tärkein hoitotoimenpide on typpilannoittamisen ja kastelun ohella maan kattaminen rikkaruohoja vastaan.

 

Valmistaudumme kattamiseen jo syksyllä, kun varaamme valkosipulimaan ympärille nurmikolta puhallettuja lehtiä kottikärrykaupalla. Valkosipuleiden hieman päästyä kasvamaan, lehdet laitetaan rivien väliin katteeksi.

 

Katteena olleet lehdet ovat mainio maanparannuskeino seuraavana kasvukautena. On tietysti muistettava, että lehtien lahottaminen verottaa maan typpivarastoja ja se on huomioitava lannoituksessa.

 

Tässä on vielä muutama valokuva syksyllä istutetuista valkosipuleista.

 

 

Kuvassa on isokokoisia kotimaisia siemensipuleita. Se hankaluus isoista sipuleista on, että niistä ei saa montaakaan kynttä. Toisaalta isojen siemensipuleiden kynnet ovat elinvoimaisia.

 

 

 

Istutusrivit on merkitty hyvin jyrsittyyn maahan. Huomaa lankku, jotta istuttajan ei tarvitse tallata maata.

 

 

 

Sipulit on istutettu…

 

 

 

…ja tässä maa on jo tasoitettukin.

 

 

Nurmikolta lehtipuhaltimen avulla kerätyt lehdet saavat odottaa talven yli kesää ja silloin tapahtuvaa levittämistä valkosipulimaan katteeksi.

 

 

Uutta kevättä odottaen!

 

 

-Esko Erkkilä-