Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmien YVA-teelmäksen hylkääminen vahvistaa uskoa asukasvaikuttamisen mahdollisuuksiin

Torstai 1.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan ELY-keskus antoi 29.11.2011 lausuntonsa Tampereen Veden YVA-suunnitelmasta rakentaa Pirkanmaan keskuspuhdistamo Tampereen Sulkavuoreen.

 

Keskuspuhdistamon YVA-selostuksessa on ELY-keskuksen mielestä lukemattomia puutteita ja sen vuoksi se totesikin YVA-selostuksen riittämättömäksi.

 

Olin useiden muiden tavoin ollut menettämässä luottamustani ELY-keskusten lausuntoihin erilaisten hankkeiden YVA-prosesseissa. Sulkavuori-case osoittaa, että aktiivisella asukasmielipiteen esiintuomisella YVA-prosessista muodostuu todellinen ja olenkin nyt mieluusti valmis muuttamaan mielipiteeni!

 

Tampereen Veden Sulkavuori-hankkeestaan laatimaa YVA-selvitystä voidaan täydellä syyllä kutsua teelmäkseksi, sillä hankkeen yhteysviranomaisen lausunto on koko pituudeltaan karua luettavaa. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto on pituudeltaan 33 sivua ja kun teelmäksen arvostelu alkaa heti lausunnon alussa, on selvää, että laadittu YVA-selvitys on lähes arvoton.

 

Yhteysviranomaisen antamien kattavien moitteiden vuoksi onkin ihmeteltävä sitä Tampereen kaupungin nettisivuille 29.11.2011 klo 15.51 ilmestynyttä tiedotetta, jonka otsikkona on: ”Tampereen Vesi täydentää keskuspuhdistamon YVA-selostusta”.

 

Tiedotteessa vähätellään niitä puutteita, jotka Pirkanmaan ELY-keskus on antanut YVA-selostuksesta.

 

Nettiin Tampereen kaupungin sivuille ilmestyneessä ja Tampereen Veden toimitusjohtaja Pekka Pesosen allekirjoittamassa tiedotteessa todetaan, että Tampereen Vesi tulee täydentämään arviointiselostuksen pikaisesti yhteysviranomaisen puutteellisiksi arvioimilta osin.

 

Nyt mielestäni täydentäminen ei riitä, vaan on laadittava kaikkia sijoituspaikkaehtoja koskeva vertaileva ympäristövaikutusten arviointiselostus – vanhan korjaileminen ei riitä!

 

Toimin Tampereen Vedelle ilman korvausta konsulttina, kun kerron, että Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa sivulla 2 todetaan ykskantaan: ”Hankkeen YVA-menettelyä ei ole yhteen sovitettu muiden menettelyiden kanssa.”

 

Lause merkitsee, että aikaisemmin laaditut YVA-sijoituspaikkavaihtoehdot eivät ole yhteismitallisia nyt kenkää saaneen YVA:n kanssa – menee siis kokonaan uusix!

 

Uudessa YVA:ssa on samoista lähtökohdista arvioitava kaikki aikaisemmat sijoituspaikkavaihtoehdot, nolla-vaihtoehto eli nykyisten puhdistamojen saneeraaminen sekä on tarkasti tutkittava myös eräät uudet sijoituspaikkaehdot, joita nyt hylätyssä YVA:ssa monet lausuntojen antajat ja mielipiteiden esittäjät ovat esittäneet.

 

Mielipiteitä nyt hylättyyn YVA:aan jätettiin lukuisia ja ne kaikki olivat hyvin perusteltuja. Uskon, että niillä oli ratkaiseva vaikutus, kun Pirkanmaan ELY-keskus tyrmäsi Tampereen Veden Sulkavuori-suunnitelmat.

 

Osallistuin kahden mielipiteen aikaansaamiseen – Palokallion Omakotiyhdistys ry:n sekä Etelä-Alvarin mielipiteiden muotoiluun. Sen lisäksi lähetin oman henkilökohtaisen mielipiteeni, joka esiintyy Pirkanmaan ELY-keskuksen loppulausunnon liitetiedostoissa ”Asukas B, Ruokomäenkatu” –nimellä.

Puutun vielä ”YVA:ilun” kustannuspuoleen.

Tampereen Veden toimesta on nyt laadittu monia YVA- ja muita sevityksiä jätevesien keskuspuhdistamosta. Konsulttifirmat ovat tyytyväisiä, sillä niiden kassat pullistelevat tamperelaisten veronmaksajien rahoista. Nyt hylätty YVA-suunnitelma on kultakimpale konsulttiyrityksille. Kaikki joudutaan aloittamaan alusta (ja kaukaa) sekä laatimaan yhteismitalliset YVA:t aikaisemmin kolutuille sijoituspaikkavaihtoehdoille!

Peräänkuulutan erityisesti Tampereen Vesiliikelaitoksen johtokunnan roolia taloudellisissa kysymyksissä. Onko liikelaitoksen operatiivinen johtaminen riittävän tiukasti johtokunnan näpeissä?

Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto löytyy helposti nettiosoitteesta www.ely-keskus.fi -> ELY-keskukset -> Pirkanmaan ELY -> Tiedotteet -> Pirkanmaan keskuspuhdistamon Sulkavuoren vaihtoehdon arviointiselostus riittämätön.

 

Opettavaisia lukuhetkiä!

 

-Esko Erkkilä-

Talvisota alkoi 72 vuotta sitten

Keskiviikko 30.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen tasan 72 vuotta sitten eli 30.11.1939 klo 06.30 – Talvisota oli alkanut!

Talvisota kesti 105 päivää ja se oli kunniakas taistelu Suomen itsenäisyyden puolesta. Isiemme ponnistelujen tuloksena pystyimme säilyttämään itsenäisyytemme.

Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle 11 prosenttia pinta-alastaan ja maan toiseksi suurimman kaupungin eli Viipurin.

Yhdistyneitten Kansakuntien edeltäjä Kansainliitto erotti Neuvostoliiton sen Suomeen tekemän hyökkäyksen johdosta jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939.

Talvisodan aluksi neuvostojohto muodosti Otto-Ville Kuusisen johdolla Terijoelle nukkehallituksen, jonka piti edustaman Suomen Kansanvaltaista Tasavaltaa. Sodan edetessä ja neuvostojoukkojen kohdatessa tiukkaa vastarintaa Neuvostoliiton diktaattori Josef Stalin kuitenkin ”unohti” Kuusisen hallituksen ja tunnusti pääministeri Risto Rytin johtaman hallituksen viralliseksi Suomen hallitukseksi.

Isäni, joka oli syntynyt 1915, taisteli Talvisodan ajan etulinjassa. Talvisodan jälkeen hän oli etulinjan taistelija myös Jatkosodassa ja osallistui kenraali Siilasvuon johdolla myös Tornion valtaukseen Lapin sodassa.

Isäni toimi sodissa pikakivääriampujana ja hänen sodanaikainen apulaisensa toimi sotien jälkeen sora-alan yrittäjänä samassa kylässä Viljakkalassa. Muistan ne lukemattomat kerrat, kun sotakaverukset muistelivat menneitä. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että taistelujen loputon kertaaminen oli vaikeiden muistojen purkamista ja kaverusten keskinäistä tukemista.

Haverin kultakaivos sijaitsi meiltä muutaman kilometrin etäisyydellä ja isäni kertoi myöhemmin, että kaivoksella päivittäin suoritetut räjäytykset muistuttivat tykkien lähtölaukauksia. Hän kertoi, että aina Haverin räjäytysäänien kuullessa piti vaistomaisesti alkaa etsimään sopivaa painannetta, johon pystyisi maastoutumaan.

Sotiemme veteraanien muistaminen on tänään ajankohtaista, kun vietämme Talvisodan alkamisen muistopäivää.

Heidän ansiostaan saamme elää vapaassa maassa!

-Esko Erkkilä-

Olen syvästi pettynyt Tampereen kaupunginhallituksen eiliseen Tavase-päätökseen, mutta toisaalta luottavainen, että päätös on taktiikkaa Tampereen veronmaksajien varojen sijoittamisen minimoimiseksi konkurssikypsään hankkeeseen

Tiistai 29.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginhallitus päätti eilen, että Tampereen kaupunki merkitsee oman osuutensa Tavase Oy:n osakepääoman korottamisesta eli viidestä (5) miljoonasta eurosta.

 

Lopullinen päätös on Tampereen kaupunginvaltuuston päätettävissä ja en jaksa uskoa, että osakepääoman korottaminen on läpihuutojuttu Tampereen kaupunginvaltuustossa.

 

Kysymys kuuluu, että uskaltavatko nykyiset kaupunginvaltuutetut asettaa asemansa vaakalaudalle vajaan vuoden kuluttua järjestettävissä kunnallisvaaleissa?

 

Tampereen osuus Tavase Oy:stä on 69,5 % eli osakepääoman korostus merkitsisi Tampereen kaupungille lähes 3,5 miljoonan euron satsausta.

 

Vastustan Tampereen kaupunkilaisten verorahojen lapioimista Tavase Oy:n luonnottomiin hankkeisiin.

 

Toisaalta ymmärrän Tampereen kaupunginhallituksen esityksen, sillä sen avulla saadaan muut Tavaseen sekaantuneet Tampereen lähikunnat maksumiehiksi Tavase Oy:n konkurssiin, joka on väistämättä edessä.

 

Pyydän jo nyt anteeksi Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Valkeakosken ja Vesilahden päättäjiltä, mutta itsehän olette sopan keittäneet!

 

Olen varma, että Tampereen kaupunginvaltuusto tekee Tavase-asiassa oikean päätöksen. Se voi olla Tavase Oy:n osakepääoman korottaminen Tampereen kaupunginhallituksen esittämällä tavalla, päätöksen siirtäminen hamaan tulevaisuuteen tai kaupunginhallituksen esityksen hylkääminen.

 

Viime mainittu vaihtoehto on kivuttomin, sillä se merkitsisi Tavase-hankkeen välitöntä konkurssia.

 

Välitön konkurssi koskisi raskaimmin kuitenkin Tampereen kaupunkia, joten toivon muita vaihtoehtoja, sillä silloin saataisiin myös muut Tavaseen sekaantuneet kunnat maksumiehiksi Tavasen pesänjakoon.

 

Valitteluni Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Valkeakosken ja Vesilahden suuntaan – aikaisempien päättäjien tyhmyydet erääntyvät nyt maksettaviksi!

 

-Esko Erkkilä-

Maapirn- ja küüslauk -ostoksilla Tallinnan Jaama Turg´lla

Maanantai 28.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen viime aikoina ottanut tavakseni Tallinnan reissuilla poiketa katselemassa ja myös ostoksilla rautatieaseman vierellä sijaitsevalla Jaama –torilla.

 

Pidin tavastani kiinni myös taannoisella Suomen Keskustan Presidentti-risteilyllä, sillä poikkesin torilla heti aamusella.

 

Risteilylaivamme Baltic Princess rantautui Tallinnassa D-terminaaliin ja sieltä on kävelymatkaa Jaama-torilla vajaat pari kilometriä. Kävelin matkan raikkaassa syyssäässä.

 

Lähellä D-terminaalia sijaitsee Linnahall´n raitiovaunupysäkki, mutta menomatkan suoritin ripeästi kävellen. Raitiotievaunun raiteet kulkivat koko menoreittini vierellä.

 

 

Jaama Turg on avoinna arkipäivisin klo 8 – 18 ja lauantaisin sekä sunnuntaisin klo 8 -17.

 

Vierailin torilla 30.10.2011 eli ajankohta pitää huomioida, kun vertailee seuraavissa kuvissa ilmeneviä hintoja esim. suomalaiseen hintatasoon.

 

 

Jaama Turg´lla on muutama suurmyyjä, mutta taaempana paikalliset mummut myyvät omien palstojensa tuotteita. Tässä erään suurmyyjän tarjontaa.

 

Tapaan tehdä pienet ostokseni mummoilta, sillä heille parinkin euron kauppa on merkittävä tulonlisä. Lisäksi heidän kanssaan on mukava jutella.

 

 

Myös Virossa kotimaiset elintarvikkeet ovat Suomen tapaan usein kalliimpia kuin ulkomaiset.

Tällä myyjällä kotimaiset valkosipulit maksoivat 6,80 €/kg ja unkarilaiset 3,80 €/kg – ero oli siis huomattava.

 

 

Karpalokilon hinta vaihteli 3,80 – 4,00 €/kg ja karpalot olivat isoja.

 

 

Kotimainen avomaankurkku 2,20 €/kg.

 

 

Kotimainen porkkana 0,60 €/kg.

 

 

Kotimainen palsternakka 1,40 €/kg.

 

Kotimainen tomaatti 1,38 €/kg. Tomaatti oli siis selvästi edullisempaa kuin avomaankurkku.

 

Kotimainen punasipuli 1,20 €/kg.

 

 

Suurmyyjällä oli tarjolla puolalaista paprikaa ja se maksoi 1,30 €/kg.

 

”Astelpaju” on mielestäni erän kauneimmista virolaisista sanoista ja se tarkoittaa tyrniä. Tyrnimarjat maksoivat 4,00 €/kg.

 Meillä on useita tyrnejä ja tiedän, että miten haastavaa hommaa on tyrnin poiminta!

 

Ostin eräältä mummolta maapirn´ä sekä  küüslauk´ aa. Maapirn on maa-artisokka ja küüslauk puolestaan valkosipuli.

 

 

Maa-artisokat olivat komeita, mutta valitettavasti en ottanut niistä valokuvaa. Maa-artisokan kilohinta oli 1,30 euroa ja ostin mummon koko ”varaston” eli 1,8 kiloa.

 

Valkosipulit mummo oli hinnoitellut kappalekaupalla ja hinta oli 0,80 €/kpl.

 

 

Myyjämummoni käytti sujuvasti helmitaulua, kun hän summasi ostosteni hinnan!

 

Suosittelen Tallinnassa poikkeamaan Jaama Turg´lla, sillä se on taatusti erilainen kokemus!

 

-Esko Erkkilä-

Kaupinojan saneeraus tekee Tavasesta tarpeettoman

Sunnuntai 27.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Vesihanke. Tampereen kaupunginvaltuuston budjettipäätös 21.11.2011 oli viimeistä edellinen naula Tavase-hankkeen arkkuun. Päätös merkitsee 5 miljoonan euron suuruisen määrärahan myöntämistä Kaupinojan vedenkäsittelylaitoksen saneeraamiseen.

 

Määrärahan myöntäminen on kaukokatseinen päätös, sillä se merkitsee todellisuudessa Tavase-hankkeen hautaamista.

 

Summa hyväksyttiin Kaupinojan investoinnin aloittamiseksi ensi vuonna. Kaupinojan kokonaisinvestointi tulee olemaan 12 miljoonaa euroa, mutta kun se tekee Tavase-hankkeen tarpeettomaksi, se on paras päätös, joka Tampereella on tehty aikoihin. Päätöksestä koituu hyvää kaikille Tavase-hankkeen piirissä olleille kunnille – päätös on parasta seutukuntapolitiikkaa pitkiin aikoihin.

 

Kaupinojan investointi merkitsee laitoksen kapasiteetin kohottamista korkeammalle tasolle kuin konsanaan Tavase-suunnitelmat merkitsisivät.

 

Näsijärveen 800 metrin etäisyydelle rannasta 20 metrin syvyyteen asennettava imuputki takaa tasalämpöisen (10…12 astetta) raakaveden saannin laitokselle.

 

Kyseisellä paikalla Näsijärven syvyys on 60 metriä, joten imuputken sijoituspaikka on ihanteellinen.

 

Mainittakoon, että nyt Roineesta Ruskon laitokselle johdettavan järviveden lämpötila voi kesällä nousta jopa 20 asteeseen – myöskään tekopohjavesihankkeissa ei edes teoriassa päästä Näsijärven vettä viileämpiin lämpötiloihin.

 

Kaupinojan investoinnin toteuttaminen merkitsee, että Tampereella veden omavaraisuus on sen jälkeen 2,3 kertainen!

 

Kaupinojan vesilaitokselle tehtävä investointi muodostuu vuosien saatossa edulliseksi, kun veden siirtolinjat Kaupista Tampereen keskustaan ovat vain murto-osa Tavase-hankkeen vaatimista siirtolinjainvestoinneista.

 

Kaupinojan investointi tuli mahdolliseksi pitkän ja kaukokatseisen ympäristötyön tuloksena. Näsijärven puhdistuminen on ollut vauhdikasta, ja se mahdollistaa Kaupinojan hankkeen toteuttamisen.

 

Tampereen kaupunginvaltuuston tekemä päätös merkitsee valtavaa kustannussäästöä ja se on myös merkittävä ympäristöteko.

 

Nyt on paikallaan kysyä, turmeleeko Sulkavuoreen suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo pysyvästi Pyhäjärven niin, ettei siellä päästä koskaan Näsijärven puhtauteen?

 

On mielenkiintoista nähdä, miten Tampere ja muut Tavaseen sekaantuneet kunnat pystyvät pääsemään irti luonnottomasta ja kalliista hankkeesta.

 

Ehdotan, että tamperelaiset päättäjät ottavat tapahtuneet töppäilyt aikaisempien päättäjien tekemänä vahinkona ja ajavat Tavase Oy:n konkurssiin.

 

Tavase Oy:n konkurssi maksaa Tampereelle lähes kymmenen miljoonaa euroa, mutta se on kuitenkin pienemmän riesan tie, kun vaihtoehtona on Pälkäneen, Kangasalan sekä Pinsiön harjumaisemien tuhoutuminen ja toimimaton laitos!

 

Viimeinen naula Tavase Oy:n arkkuun on, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päättää syksyllä 2012 Kaupinojan laitoksen saneeraamiseen vielä tarvittavan seitsemän miljoonan euron myöntämisestä vuoden 2013 budjetissa!

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

Tämä teksti on julkaistu Aamulehden ”Lukijalta”-palstalla 26.11.2011!

Miksi demariministerit eivät pysty laittamaan määräysvallassaan olevaa AKT-pesää järjestykseen?

Lauantai 26.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Maamme on päivä päivältä joutumassa entistä enemmän samanlaiseen ahdinkoon, kuin EU:n ongelmamaat.

 

On oikein, että EK edellyttää työmarkkinoiden monivuotisen häirikön AKT:n taipumista tulopoliittisen raamisopimuksen taakse, jotta kokonaisvaltainen raamisopimus voidaan hyväksyä.

 

AKT:n niskuroinneista on suomalaisella talouselämällä karvaita kokemuksia, sillä se on useana vuonna pysäyttänyt Suomelle elintärkeän viennin sekä vaikeuttanut tuontituotteiden saamista teollisuuden raaka-aineeksi tai kuluttajien käyttöön.

 

Perjantai-iltana eli 25.11.2011 oli uutislähetyksissä havaittavissa selvää tuskastumista myös muiden työntekijäjärjestöjen taholta, kun AKT edelleen jatkoi niskurointiaan.

 

Hallituksen demariministerit näyttävät olevan AKT:tä diktaattorimaisesti johtavan Timo Rädyn (sdp) käskyläisiä, kun eivät uskalla lyödä nyrkkiä pöytään ja laittaa niskuroijaa järjestykseen. AKT:n demaripesä kaipaisi laajempaakin tuuletusta, sillä AKT:n tiedotuspäällikkö Hilkka Ahde (sdp) on lehtiuutisten mukaan Rädylle pelkkää ilmaa.

 

Autonkuljettajat ja kuljetusala kokonaisuudessaan tekevät koko yhteiskunnan kannalta tärkeää työtä. Liiton palkkajohtajan toiminta on nyt taas jälleen kerran kuitenkin murentamassa sitä arvostusta, jota AKT:n väki nauttii kansalaisten mielissä.

 

-Esko Erkkilä-

Nokialla yrittäjäpalkinto meni oikeaan osoitteeseen!

Torstai 24.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Nokian Yrittäjät ry palkitsi 29.10.2011pidetyssä juhlatilaisuudessa Nokian Vuoden Yrittäjäksi Tuula ja Veli-Heikki Tuovisen.

 

Tuoviset omistavat vuonna 1995 perustamansa Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n.

 

Omaan perhekuntani kanssa miellyttävää kokemusta Tuovisten toiminnasta matkanjärjestäjänä, sillä matkaamme muutaman kerran vuodessa heidän järjestämillään matkoilla Baltiassa.

 

Tuoviset olivat käsittääkseni ensimmäiset, jotka toivat Tallinnan ja Viron matkoille palvelun, jossa matkalaukut saavat olla merimatkan ajan bussissa. Matkalaukkupalveluun oli muiden matkanjärjestäjien lähdettävä mukaan, sillä matkustajat osaavat arvostaa kyseistä palvelua.

 

Matkojen järjestäminen ja toteuttaminen on tiimityötä. Molemmat yrittäjä-Tuoviset toimivat autojensa kuljettajina ja kolmantena vakiokuljettajana Tuovisella toimii Indrek Korba.

 

Matkustajan on mukavaa asioida Tuovisen toimistossa Eila Laihon kanssa, sillä hänellä asiat ovat hoidossa.

 

Tuovisten yrityksen lisäksi olemme kerran vuodessa Vihdin Liikenteen ja VL-Matkat Oy:n asiakas, kun osallistumme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen järjestämille matkoille. Viime kesänä perhekuntamme oli mukana kenraalin junailemalla Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron matkalla. Baltiaan ja Kaliningradiin olemme matkaamassa ensi kesänä.

 

Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy sekä VL-Matkat Oy ovat palvelutasoltaan tasavertaisia ja molempien järjestämille matkoille on mieluisaa osallistua. Molempien matkassa tuntee olevansa vieraana eikä lainkaan maksavana asiakkaana.

 

Myös Ikaalisten Matkatoimisto Oy ja Matkapojat Oy ovat meille tuttuja Viron matkojen järjestäjinä.  Kummatkaan eivät kuitenkaan yllä Tuovisen tai VL-Matkojen tasolle.

 

Ikaalisten Matkatoimiston ja erityisesti Matkapoikien Viron-matkoilla ongelmana on matkalaukkujen kanssa tapahtuva toiminta. Ikaalinen hoitaa toki matkalaukkuoperoinnin kohtuullisesti, mutta yrityksen jatkuva varoittaminen matkalaukkujen enimmäispainosta on käsittämätöntä. Miksi Ikaalisten Matkatoimisto käyttää autoinaan niin heikkoja busseja, että kahdenkymmenen kilon maksimipainosta per matkustaja pitää jatkuvasti ärhennellä?

 

Matkapoikien matkoilla matkalaukut kuljetetaan erilliskuljetuksina ja sekös tuo monenkirjavia ongelmia matkaan.

 

On toki todettava, että varmaan jatkossakin tulemme käyttämään myös Ikaalisten Matkatoimiston ja Matkapoikien palveluja, mutta kritiikin sana oli nyt paikallaan.

 

Pyytelen anteeksi, että Tilausliikenne V-H Tuovinen Oy:n toimintaa arvostava kirjoitus luiskahti sen kilpailijoiden käsittelyksi.

 

Kiitän Tuula ja Veli-Heikki Tuovista, Indrek Korbaa sekä Eila Laihoa mukavasta toiminnasta matkanjärjestäjänä.

 

Perhekuntamme seuraava matka tulikin taas varattua, kun osallistuin juhlatilaisuuteenne marraskuun 16. päivä!

 

 

Tässä vielä kuva kahdesta ”laivastoonne” kuuluvasta bussista, kun tarjositte asiakkaillenne pullakahvit!

 

-Esko Erkkilä-

Tamperetta ja sen lähiseutuja näkee "toisin silmin" pyöräretkellä

Keskiviikko 23.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tein marraskuun puolivälissä pyöräretken Tampereen Palokalliolta Pirkkalan ja Nokian kautta Tampereen keskustan kautta takaisin Palokalliolle ja koin paljon sellaista, jota autolla ajaessa ei huomaa.

 

Kilometrejä retkellä kertyi hieman vajaat nelisenkymmentä ja aikaa kului runsaat kolme tuntia. Kiirettä en pitänyt ja siihen ei 1940-luvulta oleva yksivaihteinen Jaguar- polkupyöräni antanut mahdollisuuksiakaan.

 

 

Pyöräretkeni osoitti, että pyöräreitit erityisesti Tampereen ja Pirkkalan välillä ovat hyvässä kunnossa.

 

Tässä pieni kuvakertomus retkestäni:

 

 

Entisen Pirkkahallin nimi on nykyisin hienosti TESC eli Tampere Exhibition and Sports Centre. Kauhistuttavaa suomenkielen pahoinpitelyä koko nimi ja sitä on myös sen suomenkielinen versio eli Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.

Pirkkahalli oli ensimmäinen merkittävä kohde pyöräreissullani ja tässä ”ensimmäinen rasti” kuvattuna hieman tavanomaisesta poikkeavasta näkökulmasta.

 

 

Tampereen läntinen ohitustie oli merkittävä tieinvestointi, jonka pääministeri Matti Vanhanen vihki käyttöön tammikuun 14 päivänä 2009. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö vastusti pontevasti hanketta, mutta hanke osoittautui nopeasti oikeaksi investoinniksi.

Tässä on näkymä läntiselle ohitustielle sen ylittävältä Naistenlahdentieltä Pirkkalassa.

Tässä vaiheessa aikaa retkeeni oli kulunut vajaa tunti.

 

 

Rajasalmen sillalta näkyy Raision Myllyteollisuuden Nokian tuotantolaitokset. Nokian tuotantolaitokset ovat eräs Suomen suurimmistä viljanjalostuslaitoksista. Näillä laitoksilla valmistetaan kaikki Elovena-tuotemerkillä markkinoitavat viljatuotteet.

 

 

Pispalan haulitorni on eräs Tampereen tunnusmerkeistä. Myös se kuului pyöräretkeni ”rastipisteisiin”.

 

 

Tampereen suosituin kuvauskohde – Näsinneula – Pispalan valtatieltä kuvattuna.

 

 

Pirkankadulla sijaitseva ”Kilometritalo” ei ole aivan kilometriä pitkä – sillä on pituutta ainoastaan 138 metriä. Kilometritalo tuli minulle tutuksi jo pojankloppina, kun kävin vanhempieni kanssa pari kertaa vuodessa Tampereella vaateostoksilla.

 

 

Hämeenkatu on Tampereen valtasuoni. Tässä näkymä Hämeenpuistosta Rautatieasemalle saakka eli koko Hämeenkadun pituudelta.

 Pyöräily Hämeenkadun jalkakäytävillä ei ole sallittua Hämeenpuistosta Keskustorin itälaidalle saakka. Olin kuitenkin ainoa, joka iltapäiväruuhkan aikana pyöräili Hämeenkadulla bussikaistalla. Laillisuutta on noudatettava!

 

 

Polkupyöräreissuni alkoi olla lopuillaan, kun kuvasin Tamperetta Tampere-Helsinki –moottoritien ylittävältä Lempääläntien sillalta. Näkymä on mielestäni eräs komeimpia Tampereella – on mainio asia, että siitä saavat nauttia kaikki Helsingin suunnasta autolla Tampereella saapuvat!

 

Vajaan neljänkymmenen kilometrin pituinen pyöräretki arvokkaalla Jaguar-polkupyörällä on jonkinmoinen kuntolenkki, mutta se on sen lisäksi mainio oppirupeama Tampereen ja lähiseutujen nähtävyyksiin!

 

Suosittelen!

 

-Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö näytti ministerille ja kansalaisille, että kuka ministeriötä johtaa

Tiistai 22.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan keskusvirasto, joka perustehtävänä on edistää väestön terveyttä ja toimintakykyä valvonnan edellyttämän ohjauksen sekä ennakoivan ja jälkikäteisen valvonnan keinoin.

Valviralle kuuluu valvoa mm. sitä, että lääkäreillä on tutkinto ja tarvittavat tiedot ammattinsa harjoittamiseen.

 

Valelääkärijutut ovat poikineet Sosiaali- ja terveysministeriössä mielenkiintoisen valtakiistan.

 

Ministeri Maria Gusenina-Richardson (sdp) ehti kertoa julkisuudessa eilen, että hänen ja Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partasen välisten keskustelujen päätteeksi Partanen oli päättänyt luopua Valviran johdosta.

 

Ministeri ei keskustellut asiasta sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kari Välimäen kanssa. Kun Välimäki kuuli Partasen aikomuksista, hän laittoi tuulemaan ja kokematon ministeri joutui taipumaan kansliapäällikkönsä mielipiteeseen. Välimäki ei hyväksynyt Partasen eroa.

 

On oikein, että tärkeän viranomaisen johdosta ei poistuta vaikeiden asioiden ilmitullessa kuin ”hollituvan ovesta”.  Vastuu on kannettava niin ylijohtajan kuin ministerinkin.

 

Valelääkärijutut ovat murentaneet kansalaisten luottamusta koko lääkärikuntaan.

 

Nyt sekoiluun on liittynyt myös Sosiaali- ja terveysministeriö, jonka hallinnonalaan Valvira kuuluu, kun kansalaisille on tullut selväksi, että asioista vastaavalla ministerillä ei ole edes oman ministeriönsä kansliapäällikön luottamusta.

 

-Esko Erkkilä-

Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua!

Maanantai 21.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö antoi seuraavan julkilausuman torstaina 18.11.2011:

VIITTAUKSET KUNTIEN PAKKOLIITOKSIIN TAMPEREEN SEUTUKUNNASSA TULEE SELKEÄSTI TORJUA!

KESKUSTA ESITTÄÄ SUUNNITELMAA HALLINNON KEHITTÄMISEKSI JA BYROKRATIAN KARSIMISEKSI

Tampere on Keskustan mielestä edelleen ja myös tulevaisuudessa Suomen paras paikka asua, yrittää ja rakastaa. Tampereen tulee olla myös jatkossa Suomen suosituin kaupunki. Keskusta haluaa rakentaa Tampereesta kaupungin, missä keskiöön nostetaan ihminen, kuntalainen.

Tamperelaisen on oikeus odottaa laadukkaita julkisia palveluja myös tulevaisuudessa.

Keskustan mielestä kaupungin voimavaroja on syytä kohdistaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Niillä panostuksilla turvataan kaupungin menestys myös tulevaisuudessa.

Keskusta on myös johdonmukaisesti kannattanut monimuotoisuutta niin lasten kotihoidossa kuin ikäihmisille suunnatuissa palveluissa. Siksi Keskusta kannattaa kaupunkilaisille tarjottavia aitoja valinnanmahdollisuuksia.

Keskusta kannattaa lisäksi lähiruoan lisäämistä mm. kouluruokailussa. Ensivaiheen tavoitteena tulee olla, että jokaisella lautasella on jokin lähiruokana tuotettu ainesosa.


Viittaukset kuntien pakkoliitoksiin Tampereen seutukunnassa tulee selkeästi torjua. Kuntien välistä yhteistoimintaa kehittämällä luodaan luottamusta ja rakennetaan toimivia ja tehokkaita palveluja. Tämä kehitys on vakavasti vaarannettu puheilla kuntien pakkoliitoksista.

Tampereella on edelleen pulaa omakoti- ja yritystonteista. Tonttien tarjontaa tulee lisätä ja kaavoitusta sekä lupamenettelyä nopeuttaa. Rakennusluvan saaminen kestää Tampereella 3 – 6 kk kun se muissa kunnissa saa 2 – 3 viikossa.

Säästöjen etsintä tulee kohdistaa kasvaneen, tehottoman ja päällekkäisen byrokratian poistamiseen sekä toimintaprosessien suunnitteluun siten, että kuntalaisen ääni ja kuntalaisen saaman palvelun laatu paranee. Keskusta esittää, että Tampereen kaupunki laatii pikaisesti suunnitelman hallinnon virtaviivaistamiseksi ja tehottoman byrokratian karsimiseksi.

Rakenteellisesta kehittämistyöstä tulee raportoida kaupunginvaltuustoa puolivuosittain.


Lisätietoja:

Kunnallisjärjestön pj Antti Juva p. 050 511 1716
Kunnallisjärjestön vpj Esko Erkkilä p. 050 556 4878

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos turvasi tamperelaisten vesihuollon eilen ja tänään sekä pystyy siihen myös tulevaisuudessa

Sunnuntai 20.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tamperelaiset saivat kokea eilen ja tänään, että Kaupinojan vedenpuhdistuslaitoksella on jo nyt valmiudet hoitaa Tampereen vesihuolto Näsijärven vettä käyttäen vaivattomasti ja turvallisesti.

Roineen raakavesipumppaamolla ilmenneen sähkökatkoksen vuoksi Tampereen normaalissa vedenjakelussa on ongelmia, mutta tamperelaisilla ei ole hätää, sillä Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos pystyy huolehtimaan Tampereen vesihuollosta ongelmitta.

Poikkeustilanne alkoi eilen eli lauantaina 19.11.2011 kello 18.00 alkaen ja jatkuu tänään niin kauan, että häiriö saadaan korjattua.

Kaupinojan vedenpuhdistuslaitos käyttää raakavetenään siis Näsijärven vettä.

Tilanne todistaa todeksi sen, että Tavase-hanke on täysin tarpeeton.

Vastustan Tavase-hanketta.

Aluksi vastustin hanketta sen luontoa tuhoavan vaikutuksen vuoksi, mutta nyt motiivikseni ovat sen lisäksi kohonneet taloudelliset seikat.

Ei voi olla oikein, että Pälkäneen ja Kangasalan ainutlaatuisiin harjumaisemmiin sadetetaan vettä 863 metrin korkuinen vesipatsas vuodessa, kun alueen normaalisadanta on vain tuhannesosa siitä eli n. 75 senttiä vuodessa! On selvää. että alueen kasvillisuus ja koko ekosysteemi tuhoutuvat.

Tavase Oy:n esittämä kustannusarvio 57 miljoonaa euroa on neljäsosa asiantuntijoiden esittämästä kustannusarviosta, joka on tasoa 198 miljoonaa euroa.

Sadassayhdeksässäkymmenessäkahdeksassa miljoonassa eurossa on huomioitu Pinsiöön välttämättä tarvittava lisäimeytysalue. Siinä on sen lisäksi huomioitu ainoastaan kymmenen miljoonaa euroa hankkeesta aiheutuvien ympäristövahinkojen korvauksiin. Kymmenellä miljoonalla eurolla ei makseta kummoisiakaan korvauksia Pälkäneen ja Kangasalan harjujen sekä Pinsiönkankaan tuhoutumisesta ikiajoiksi!

Toivon, että parhaillaan ”päälläoleva” poikkeustilanne herättää tamperelaiset päättäjät, jotta he uskaltavat heittää Tavase-hankkeen unohduksiin!

On kokonaisuuden kannalta parasta, että Tampereen kaupunki kirjaa nyt Tavase-seikkailuistaan kymmenen  miljoonan euron tappiot, kuin saa aikaan veronmaksajille 200 miljoonan euron kustannukset ja toimimattoman sekä ympäristöä tuhoavan laitoksen.

Tampereen osuus kahdensadan miljoonan laitoksen kustannuksista olisi 140 miljoonaa eli suurempi summa kuin minkään Tampereen kaupungin nyt havittelemista suurhankkeista.

 

-Esko Erkkilä-

Puuvuori - joka hetki muuttuva taideteos Ylöjärvellä

Lauantai 19.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain olla mukana, kun Pirkanmaan Metsäkeskuksen retkikunta metsäluontoneuvoja Matti Äijön opastuksella tutustui Puuvuori-taideteokseen Ylöjärvellä 11.11.2011.

 

Puuvuori (Treemountain)-maataideteos sijaitsee Pinsiönkankalla Ylöjärvellä Tampereen kaupungin omistamalla soranottoalueella. Se on amerikkalaisen taiteilija Agnes Denesin suunnittelema taideteos, joka koostuu n. kymmenestä tuhannesta matemaattisen kaavan mukaan istutetusta puusta.

 

Biologinen ja taatusti luonnonmukainen sekä luontoa kunnioittava taideteos vihittiin käyttöön vuonna 1996.

 

Teos on 420 metriä pitkä ja 270 metriä leveä eli sen pinta-ala on hieman yli 11 hehtaaria. Korkeutta Puuvuorella on 28 metriä.

 

Teos koostuu 10 600 kartiomaiselle soramäelle matemaattisen mallin mukaan istutetusta männyntaimesta.

 

Taimet on istutettu spiraalin muotoon eli alhaalta pääsisi vuoren huipulle istutustainten väliä etenemällä.

 

Vuorelle on vapaa pääsy ja vuoren juurelta pääsee huipulle taideteoksen rinteelle muodostuneita kulku-uria pitkin.

 

Tasavallan Presidentti Martti Ahtisaari kävi Ylöjärven Asuntomessujen aikaan istuttamassa muutaman männyntaimen Puuvuoreen vuonna 1996.

 

Puuvuoren alaosassa sijaitsevat männyntaimet kärsivät nykyään ilmiselvästi ravinnevajeesta, sillä ne ovat kärsivän näköisiä. ”Terveyslannoitus” olisi niille paikallaan, sillä ilman lannoitusta niillä on kolkko kohtalo odottamassa.

 

Huipulla ja lähellä huippua kasvavat männyt ovat saaneet kasvaa ravinnerikkaassa siirtomaassa. Siirtomaa on kuljettu istutuskuoppiin kottikärryillä ja muilla tavoilla. Se on männyille selvästi liian ravinnerikasta ja sen vuoksi huipulla kasvavat männyt ovat ”räkämäntyjä” eli kasvumaa ei ole tyypillistä mäntyjen kasvumaata.

 

 

Puuvuori nykyasussaan. Asu muuttuu joka vuosi, sillä männyt kasvavat.

 

Näkyy selvästi, että taideteoksen alaosassa sijaitsevat männyt tarvitsevat lannoitusta, sillä ne ovat ravinnevajauksen vuoksi kuolemassa.

 

Näkymä Puuvuoren laelta pohjoisen suuntaan. Siellä Tampereen kaupungin soranotto jatkuu ja sorakuopan maisemointi saa vielä jonkun vuoden odottaa.

 

Näille seuduilleko Tavase Oy kaavailee Pinsiönkankaan imeytyskenttiään? Tavase Oy:n suunnitelma Pinsiönkankaan tuhoamiseksi on surkea suunnitelma ja sen vuoksi toivonkin, että Tampereen luottamushenkilöt uskaltavat torpata koko mielettömän hankkeen.

Parempi kymppimillin tappio nyt, kuin kahdensadan miljoonan investointi, joka ei toimi, mutta tuhoaa Pälkäneen ja Kangasalan ainutkertaiset harjumaisemat sekä Pinsiönkankaan.

 

 

Näkymä Puuvuoren laelta etelän suuntaan.

 

Retkikuntamme autot odottavat meitä 28 metriä alempana kuin Puuvuoren huippu.

 

 

Puuvuori on merkittävä tutustumiskohde Ylöjärvellä ja mielellään suo, että entistä lukuisammat henkilöt pääsevät näkemään sorakuopan onnistuneen maisemointihankkeen!

 

-Esko Erkkilä-

Pienvedet eli metsäpurot, pienet lammet, norot ja metsälähteet kuuluvat metsälain 10§:ssä lueteltuihin luonnontilaisiin tai luonnontilaisen kaltaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin.

Perjantai 18.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Sain marraskuun 11. päivänä osallistua Pirkanmaan metsäkeskuksen järjestämään metsäretkeen, jonka aikana tutustuimme metsien luonnonhoitokohteisiin.

 

Retken järjesti Ryskettä metsiin-hanke.

 

Nykyinen metsälaki tuli voimaan 1997 ja sen 10§:ssä määritellään suojeltavat luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset erityisen tärkeät elinympäristöt.

 

Suojeltavat pienvedet ovat yksi kohderyhmä, jonka suojelua mainittu pykälä edellyttää.

 

Pykälän tarkoittamia pienvesiä ovat mm. purot, alle 2 hehtaarin suuruiset lammet, norot sekä luonnontilaiset lähteet – noro on veden kulkureitti, joka on osan vuodesta kuivana.

 

Tutustuimme retkemme aikana kolmeen metsäpuroon, jotka kuuluvat metsälain 10§:n piiriin.

 

Täytyy ihmetellä, että kuinka hienoja metsäpuroja synnyinkuntani naapurikunnasta eli Hämeenkyröstä löytyy. Kaikki näkemämme purot olivat kivikkoisia luonnonpuroja, joissa vesi virtasi suurien korkeuserojen ansiosta vauhdikkaasti.

 

 

Tämä puro ja sen varsi on suojeltava talousmetsäkäytöltä – toki ”poimimalla” saa täältäkin ottaa puita, mutta on huolehdittava, että puronvarren ominaispiirteet eivät vaarannu.

Suositeltava rauhoituskaistan leveys on puun pituuden verran.

On selvää, että suuret puunostajat eli Stora Enso, UPM ja Metsäliitto huolehtivat varmuudella riittävän suojakaistan jättämisestä puunkorjuussa.

 

 

Rehevä puronvarsi on tavallisesti metsätyypiltään lehtoa. Kotkansiipi on lehdon tyyppikasvi ja kotkansiiven syksyisiä juurakoita esiintyikin purokohteellamme runsaasti.

 

Toisella purokohteella kävimme ”auditoimassa”, että oliko juuri tapahtuneessa puunkorjuussa noudatettu riittävän leveää suojakaistaa. Totesimme, että hakkuutyö oli tehty asianmukaisesti.

 

Kolmanteen purokohteeseemme oli liitetty liito-oravan suojelualue. Liito-orava on ehkä jättänyt kyseisen suojelualueen, sillä emme tavanneet ”päähenkilöä” ja emmekä myöskään sen papanoita.

 

 

Hämeenkangas on suuri puhtaanveden varasto ja sen etelälaidalla tutustuimme muutamaan luonnonlähteeseen  - tässä tyypillinen luonnonlähde, joka kuuluu metsälain kymppi-pykälän tarkoittamiin kohteisiin.

Hyvä luonnonlähde tuottaa vettä 1.000 kuutiometriä vuorokaudessa ja sellaisesta lähteestä tässäkin on kyse.

Metsälain ”kymppi-pykälä” edellyttää, että luonnonlähde rauhoitetaan metsänhoitotoimenpiteiltä puunmittaisen ympyrän suuruiselta alueelta.

 

Vesi on tulevaisuudessa rajallinen rikkaus. Sen vuoksi on paikallaan, että metsiemme pienvedet ovat saaneet metsälain 10§:ssä erityissuojelun.

On selvää, että vastuullinen metsänomistaja suojelisi palstallaan sijaitsevat pienvedet muutenkin, mutta lainsäädäntö tuo suojelulle tervettä selkänojaa.

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaalla on jo 470 metsäkohdetta, joille valtion varoista maksetaan pientä korvausta biologisen monimuotoisuuden ylläpitämisestä

Torstai 17.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin 11.11.2011 Pirkanmaan Metsäkeskuksen metsäretkelle, jonka kohteena olivat luonnonhoito- ja talousmetsät.

Retkellä pääsi tutustumaan metsien nykyaikaiseen hoitoon luonnonhoito- ja talousmetsäkohteilla, sai neuvoja ympäristötuen valintaperusteista, kohteiden arvottamisesta ja erilaisista suojeluvaihtoehdoista.

Retkikohteemme olivat mielenkiintoisia ja ne sijaitsivat Ylöjärvellä sekä Hämeenkyrössä.

Retkemme oppaana toimi metsäluontoneuvoja Matti Äijö Pirkanmaan metsäkeskuksesta.

Ensimmäinen kohteemme oli paahderinne. Niitä tavataan Pirkanmaalla ainakin Ylöjärvellä, Pälkäneellä ja Kangasalla.

Paahderinne on suppa eli se on metsässä oleva ”monttu”. Jossakin päin Pirkanmaata suppaa kutsutaan lukoksi.

Supassa lämpötilaerot voivat olla suuria – pohjalla on kylmänä vuodenaikana todella kylmä ja etelää kohti olevassa rinteessä on lämpimällä säällä puolestaan kuuma.

Paahderinne raivataan suojelukohteena puista lähes vapaaksi. Paahderinne on tavallaan metsäpalo-alueen korvike, sillä paahderinteessä kasvaa kasveja, jotka vaativat lämpimät olosuhteet. Näitä ovat mm. kangasajuruoho, kissankäpälä ja idänkeulankärki.

Paahderinteessä viihtyvät myös tietyt kovakuoriaiset, perhoset, myrkkypistiäiset ja hepokatit.

Paahderinnekohteemme sijaitsee Ylöjärvellä. Kuvasta on ehkä vaikea hahmottaa supan syvyyttä, mutta kuvan keskellä näkyy supan pohja ja kuva on otettu etelää kohti viettävältä paahderinteeltä.

Retkioppaamme metsäluontoneuvoja Matti Äijö selvitti paahderinnekohteella tervaskantojen ja yleensä tervaspuun muodostumista.

Äijö kertoi, että Pirkanmaalla on kaikkiaan 470 metsäluontokohdetta, joille maksetaan metsänhoitolain 10 pykälän mukaista ympäristötukea. Tukea saavien metsäluontokohteiden keskikoko Pirkanmaalla on n. 2,5 hehtaaria.

Metsäluontokohteiden sopimukset ovat pitkiä, sillä sopimusaika on 30 vuotta. Solmittu sopimus merkitään kiinteistörekisteriin eli kohteen omistajavaihdos ei päätä aikoinaan solmittua sopimusta.

Nykyaikaiset metsänomistajat kunnioittavat luonnon monimuotoisuutta. On hyvä, että valtio on tukemassa vaatimattomilla summilla niitä metsänomistajia, jotka ovat luopuneet tiettyjen monimuotoisuutta edustavien kohteiden talousmetsäkäytöstä.

-Esko Erkkilä-

Leonardo -muistomerkki Pirkkahallin edessä kertoo alueen ilmailuhistoriasta

Keskiviikko 16.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Pirkkahallissa kävijät eivät voi olla huomaamatta sisäänkäynnin edessä nupukivillä päällystetyn kalotin päällä sijaitsevaa hiilikuitukomposiitista rakennettua muistomerkkiä.

 

 

Kyse on kuvanveistäjä Kimmo Kaivannon luomuksesta, joka kuvaa Härmälän lentokentän ilmailusektoreita, lentokoneteollisuuden sekä koko alueen teollisteknistä ja kulttuurillista tietotaitoa.

 

Teoksen nimi on ”Leonardo” ja se on Lentovarikon Kilta ry:n tilaustyö kuvanveistäjä Kimmo Kaivannolta.

 

Teoksen korkeus on 20 metriä, jänneväli ylhäällä 16,5 metriä ja perustana olevan nupukivipäällysteisen kalotin halkaisija on 15 metriä.

 

Muistomerkki on valmistettu Finavitec Oy:ssä Kuoreveden Hallissa. Se siirrettiin 20.9.1999 ilmavoimien Mi-8 helikopterilla pystytyspaikalle Härmälään kokonaisena kopterin ulkopuolisena kuormana. Teos paljastettiin Tampereen 220-vuotispäivänä 1.10.1999 ja Tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan.

 

Muistomerkin kalotille johtaa kapea polku, kiitorata, jonka kivilaattoihin on kaiverrettu kuudentoista lentäjäsankarin nimet.

 

Lentäjäsankarien sotilasarvot, nimet ja kuolinpäivät ovat seuraavat:

 

• lentokonemekaanikko K. Putkonen, 29.5.1942
• luutnantti A. Nissinen, 27.10.1941
• kapteeni J. Saarinen, 9.4.1948
• vääpeli S. Vitikainen, 19.2.1944
• kapteeni P. Kokko, 19.2.1944
• lentomestari A. Siltavuori, 19.11.1943
• lentomestari M. Alho, 5.6.1943
• kersantti M. Sukanen, 31.5.1943
• kapteeni A. Järvinen, 7.3.1943
• kapteeni E. Pohjanheimo, 7.3.1943
• radiosähköttäjä E. Lehtinen, 21.5.1942
• kapteeni K. Pirhonen, 21.5.1942
• alikersantti V. Siironmaa, 20.4.1942
• vänrikki T. Kolhonen, 27.10.1941
• lentomestari H. Peltola, 21.4.1941
• lentomestari U. Heiskala, 2.3.1940

 

Härmälän lentokenttä rakennettiin 1932 – 1936 ja lentotoiminta siellä päättyi pääosin vuonna 1979.

 

Minulla on omakohtaista kokemusta Härmälän lentokentästä yhden nousun ja yhden laskun verran, sillä sain 1970-luvun loppupuoliskolla käyttää kahdesti työmatkoihin Härmälän lentokenttää. Käsittääkseni lentokoneena oli kuuluisa Convair Metropolitan. Convair oli luotettava lentokonetyyppi, sillä tyypille ei sattunut Suomessa ainuttakaan onnettomuutta niiden 27 vuoden aikana, jolloin Suomessa niillä lennettiin.

 

Härmälän lentokentältä nousut ja laskut vaativat matkustajakoneen pilotilta paljon taitoa, sillä kenttä oli ”kuopassa”. Nykyisen Bauhaus´n suunnalla metsä oli lähellä ja kiitoradan toisessa päässä Tampere-Helsinki –rautatie merkitsi, että kone oli saatava ennen rautatietä rivakkaan nousuun.

 

Nykypäivänä on vaikea uskoa, että Pirkkahallin edessä oli hieman yli 30 vuotta sitten matkustajakäytössä oleva kiitorata. Näin se kuitenkin on ollut!

 

-Esko Erkkilä-

Asukasmielipiteeni Toivonen Yhtiöt Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen laajentamisesta Hervannan Tauskonkadulla

Tiistai 15.11.2011 - -Esko Erkkilä-

 

Asukasmielipide Toivonen Yhtiöt Oy:n Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen laajennushankkeesta

 

Tilanne jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä nyt…

 

..on täysin hallitsematon, sillä Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminta saastuttaa lähiympäristöä suruttomasti.

 

Näyttää siltä, että nyt voimassaolevia lupaehtoja ei ole tarkoituskaan täyttää.

 

Nykytilanteen jatkuminen on todennäköistä jatkossakin, sillä…

 

…yrityksen toimintakulttuuri on saanut viranomaisvalvonnan puuttuessa muodostua täysin hallitsemattomaksi.

 

Joitain hajahuomioita YVA-arviointiselostuksesta:

 

• Maininta ”Hankealueelle vastaanotettava jäte ei sisällä ongelmajätteitä.” on yrityksen ja selvityksen laatineen konsulttiyrityksen haavekuva. Todellisuudessa purku- ym. jäte sisältää pääsääntöisesti aina ongelmajätteitä. Menneiden vuosikymmenten aikana esim. rakentamisessa käytettiin sellaisia rakennusaineita, jotka sisälsivät ongelmajäteaineksia. Nyt ne ovat rakennuksia ja rakenteita purettaessa tulossa jätteenkäsittelykeskusten riesaksi ja sitä kautta ihmisten sekä luonnon ongelmaksi.

 

Ongelmajätteiden kartoittamiseen sekä niiden tutkimiseen on kiinnitettävä aivan toisella tavalla huomiota kuin nyt julkistetussa YVA-selvityksessä kerrotaan.

 

Toivonen Yhtiöt Oy:n näytteenotto-ohjelmaan pitää sisällyttää riittävän tiheästi otettavat elohopea- (Hg) sekä dioksiininäytteet. Esitän Hg- ja dioksiininäytteenotolle näytetiheydeksi vähintään kerran kuukaudessa. Näytteet pitää analysoida niiden analysointiin pystyvässä laboratoriossa. Analysointitulokset on raportoitava välittömästi jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa valvovalle viranomaiselle ja myös kansalaisille on varattava mahdollisuus tutustua analysointituloksiin.

 

• Toivonen Yhtiöt Oy:n, valvovan viranomaisen sekä Tampereen kaupungin nykytoiminnassa on leimaa-antavaa se, että nyt otettavia vähäisiäkään analysointituloksia ei osata tulkita. Näytteenottotulosten tulkintaan pitää jatkossa kiinnittää huomiota, jotta ihmisille, eläimille ja ympäristölle vahingollinen toiminta voidaan lopettaa välittömästi, kun esim. ongelmajätehavainto tehdään.

 

• Riskikartoitus puuttuu YVA-selvityksestä lähes kokonaan. Se pitää laatia iskevään ja yksinkertaiseen taulukkomuotoon, jotta yritys, valvova viranomainen, Tampereen kaupunki ja soveltuvin osin myös tavalliset kansalaiset osaavat arvoida riskien toteutumista. Nyt riskikartoitus on korvattu yleisluonteisella taulukontapaisella ilmaisulla, joka ei sovellu Toivonen Yhtiöt Oy:n tilanteeseen.

 

• Selostuksessa oleva maininta: ”Tontin eteläreunalla on rakennettu louheesta salaoja, joka estää Polunmäen suunasta kallion päältä valuvan veden sekoittumisen pihavesiin.” on malliesimerkki siitä, että karu todellisuus on tyystin toista, kuin selvityksessä yritetään totena lausua.

 

Ns. louheoja on toki olemassa, mutta nykyisellään sen peittää osin jätemateriaali ja se merkitsee jätemateriaalissa olevien ympäristömyrkkyjen sekä ongelmajätteiden välitöntä ja nopeaa joutumista Houkanojaan ja sitä kautta Pyhäjärveen.

 

Louheoja on nopeasti saatettava siihen kuntoon kuin sen on yllä olevassa virkkeessä todettu olevan! Ei voi olla oikein, että jätemateriaali kontaminoi Houkanojaan virtaavan valumaveden!

 

• YVA-selvityksessä todetaan useaankin kertaan, että: ”Hankkeen vaikutukset ympäristön kasvillisuudelle, eläimistölle, luonnon monimuotoisuudelle, arvokkaalle lajistolle tai luontokohteille jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi.”

 

Todellisuudessa Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminta aiheuttaa haitallisia vaikutuksia ihmisille, ympäristön kasvillisuudelle, eläimistölle, luonnon monimuotoisuudelle, arvokkaalle lajistolle sekä luontokohteille ja ne jäävät pysyviksi sekä ovat luonteeltaan merkittäviä. Toivonen Yhtiöt Oy:n YVA-selvitys merkitsisi hyväksyttäessä, että Tampereen kaupungin kaavoitustoiminta vaikeutuisi jatkossa ja esim. vuosikausia vireillä ollut Herukka-reitin suunnittelu kärsisi kovan kolauksen.

 

Tampereen kaupungin saamattomuuden, valvovan viranomaisen ja saastuttavan yrityksen toiminta merkitsee suuren riskin kertymistä niille Houkanojanraitin palstaviljelijöille, jotka kielimuurin vuoksi eivät ymmärrä Tampereen kaupungin jo vuosia sitten antamaa kieltoa Houkanojan veden käyttämistä viljelypalstojen kasteluvetenä. Esitän, että Tampereen kaupunki velvoitetaan rakentamaan Houkanojanraitin viljelypalstoille riittävä määrä puhtaanveden vesiposteja jo kasvukaudeksi 2012.

 

Yhteenvetona totean, että Toivonen Yhtiöt Oy:n YVA-suunnitelma on laadittu rutiinityönä yhdistellen aikaisemmissa YVA-suunnitelmissa käytettyjä fraaseja. Leimaa-antavaa YVA-suunnitelmassa on ympäristölupaa hakevan yrityksen palkkaaman konsulttiyrityksen laatimat kohdat ja lauserakenteet. Pirkanmaan ELY-keskus on unohtanut roolinsa ja tukeutunut sille syötettyihin tietoihin.

 

Esitän, että Toivonen Yhtiöt Oy:lle ei myönnetä lupaa laajentaa toimintaansa Ruskon teollisuusalueella sekä esitän sen lisäksi valvovan viranomaisen nopeita toimia nykyisten lupaehtojen valvomiseksi ja nykytoimintojen saattamista lupaehtojen mukaiseksi.

 

Suomi on sitoutunut monilla eri tavoin ympäristönsuojeluun ja niiden periaatteiden noudattaminen edellyttää Toivonen Yhtiöt Oy:n toiminnan pikaista lopettamista Ruskon teollisuusalueella ja toiminnan siirtämistä esim. Tarastenjärven jätteenkäsittelyalueelle.

 

Esko Erkkilä

Väkevä kansanoopperakokemus Hämeenkyrön kirkossa

Maanantai 14.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön kirkossa sai 24.9.2011 ensi-iltansa hengellinen kansanooppera ”Maan korvessa kulkevi”.

 

Esitys palasi muutaman esityskerran jälkeen Hämeenkyrön kirkkoon taas 12.11.2011 ja olin paikalla, kun vaikuttava kansanooppera silloin siellä esitettiin.

 

 

Hämeenkyrön kirkko syysasussaan ennen Maan korvessa kulkevi –kansanoopperan esitystä 12.11.2011

 

 

Maan korvessa kulkevi –kansanooppera on kertomus hämeenkyröläisen Martti Myllyharjun elämästä.

 

Kansanooppera kertoo vuonna 1880 syntyneen ja vuonna 1970 kuolleen Martti Myllyharjun elämästä.

 

Myllyharju sairastui jo nuorena sairauteen, joka vei häneltä liikuntakyvyn. Se ei kuitenkaan vienyt Myllyharjun elämänvoimaa, sillä hän toimi sen jälkeen mm. kansansoittajana, saarnamiehenä, lehtiasiamiehenä, kirkonrakentajana Pentinmaan rukoushuoneen rakennusprojektissa, pyhäkoulunopettajana, puutarhurina varttaen ja taivukkaita kasvattaen sekä hämeenkyröläisen murresanaston tallentajana.

 

Heiska ry:n hallitus ja sen puuhamies Kauno Perkiömäki ovat tehneet suuren kulttuuriteon, kun ovat tallentaneet Martti Myllyharjun elämän ja aikaansaannokset vaikuttavaksi kansanoopperaksi.

 

Kansanoopperan esitys kestää tunti ja kaksikymmentä minuuttia ja jokainen hetki on nautittavaa sekä väkevää tulkintaa monille tuntemattomasta hämeenkyröläisestä kulttuurihenkilöstä.

 

Kansanoopperassa esiintyy monia tunnettuja harrastaja- sekä ammattilaisosaajia.

 

Martti Myllyharjua nuorena esittävä parkanolainen Sami Penttilä tekee vahvan tulkinnan. Penttilän tulkinta päättyy Myllyharjun lopulliseen sairastumiseen ja hänen osuutensa loppuu kirkon keskikongilla tapahtuvaan dramaattiseen kohtaukseen.

Aikuisikäistä Martti Myllyharjua esittää Ahti Jokinen Tampereelta.

Martti Mäkiharjun äitiä esittää takavuosien viihdelaulajana tunnettu Inga Sulin. On ilo seurata esiintymistaidon ammattilaisen onnistunutta tulkintaa kansanoopperan keskeisessä roolissa.

 

Arkkienkeli Mikaelin roolissa vuorottelevat musiikkineuvos Matti Hannula ja viljakkalalaissyntyinen ”kasvinkumppanini” Aarre Aalto. Olin tyytyväinen, että nyt esiintyjänä oli Aarre Aalto ja hyvin esiintyikin. Muistan Aarre Aallon polvihousuisena esiintyjänä Viljakkalassa järjestetyissä lähetysseuroissa ja olen saanut olla myöhemmin hänen sahausyrityksensä asiakkaana.

 

Arkkienkeli Mikael (Aarre Aalto) ja Martti Mäkiharjun äiti (Inga Sulin) kohtasivat kansanoopperassa kolmesti: ensimmäisen kerran Martin sairastumisen jälkeen, toisen kerran Pentinmaan rukoushuoneen vihkiäisissä vuonna 1939 ja kolmannen kerran Martin kuoleman jälkeen vuonna 1970.  Martin äiti kuoli vuonna 1932, joten hänen kaksi viimeistä esiintymistään arkkienkeli Mikaelin kanssa tapahtuivat sen jälkeen, kun Martin äiti oli jo siirtynyt taivaaseen.

 

Kaikki kolme Aarre Aallon ja Inga Sulinin tulkintaa arkkienkeli Mikaelin ja Martin äidin kohtaamisista olivat kansanoopperan parasta ja puhuttelevinta antia.

 

Martti Mäkiharju keräsi 12.000 lappua hämeenkyröläisestä murteesta. Suomen Kirjallisuuden Seura muisti Myllyharjun mittavaa työtä hänen 70-vuotispäivänään ja arvovaltainen lähetystö luovutti hänelle silloin Suomen Kirjallisuuden Seuran 100-vuotismitalin. Tapahtuma on taltioitu Maan korvessa kulkevi –kansanoopperaan.

 

 

Taitelija Ahti Jokinen (oikealla), Inga Sulin (keskellä) ja Martti Mäkiharjun Iivari-veljeä esittänyt Jarmo Grek (vasemmalla hattu kädessä) siirtymässä kansanoopperan loppunäytöksen jälkeen kiittämään yleisöä suosionosoituksista.

 

Esiintyjät kerääntyivät esityksen jälkeen kiittämään 700- henkistä kirkkokansaa myötäelämisestä kansanoopperan tapahtumiin. Silmälasipäisenä ja valkoinen shaali hartioillaan sekä rusetti kaulassa on arkkienkeli Mikaelia esittänyt Aarre Aalto (keskellä).  Hänen vierellään (oikealla) tummatukkainen nuorimies on nuorta Martti Myllyharjua esittänyt Sami Penttilä.

 

 

Kiitän kaikkia kansanoopperan esiintyjiä hienosta esityksestä ja haluan erityisesti mainita taitelija Ahti Jokisen panoksen aikuisikäisenä Martti Myllyharjuna.

 

Maan korvessa kulkevi – kansanoopperan esitykset jatkuvat vuonna 2012 ja silloin näemme niitä mm. Tampereen Tuomiokirkossa lauantaina 10.3.2012 klo 14.00 ja klo 18.00.  Tampereen Tuomiokirkon lisäksi esityksiä järjestetään mm. Jämijärven kirkossa, Tyrvään kirkossa ja Virtain kirkossa.

 

Esiintymisiä järjestetään tietojeni mukaan Pirkanmaan lisäksi myös Etelä-Pohjanmaalla ja Itä-Suomessa.

 

Pyrin järjestämään menojani niin, että pääsen nauttimaan esityksestä uudestaan ainakin Tampereen Tuomiokirkossa ja suosittelen esityksiä lämpimästi myös muillekin.

Liput esitykseen maksavat 20 euroa ja käsiohjelma 5 euroa. Käsiohjelma taustoittaa esitystä hyvin, joten suosittelen sen hankkimista!

 

-Esko Erkkilä-

"Roundup-ruska" sänkipellolla merkitsee, että tilalla panostetaan ruuantuotantoon

Sunnuntai 13.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Monet syksyiset sänkipellot ovat saaneet ylleen ”Roundup-ruskan” eli ne on ruiskutettu rikkakasvien torjumiseksi glyfosaattivalmisteella.

 

Roundrup´n aika glyfosaattivalmisteiden yksinmyyntituotteena on ohi, sillä sen patenttisuoja on päättynyt. Pelloilla näkyvä ”ruska” voi siis olla aikaansaatu myös muun kauppanimen omaavilla glyfosaattivalmisteilla.

 

Glyfosaattivalmisteet ovat oikein käytettyinä turvallisia ympäristölle ja käyttäjälleen, vaikka ne ovatkin ns. valikoimattomia rikkakasvintorjunta-aineita, jotka hävittävät kaiken kasvuston.

 

Glyfosaatin käyttäminen viljakasvustossa kasvavien rikkakasvien torjuntaan ennen puintia on EU:ssa sallittua, mutta kotimainen viljanjalostusteollisuus ei vastaanota viljaa, joka on ennen puintia käsitelty glyfosaatilla.

 

Viljanjalostusteollisuus tekee pistokokeita, joilla varmistetaan viljan glyfosaattikiellon noudattaminen.

 

Hyväksyn glyfosaatin käyttämisen, mutta en luonnollisestikaan pystyviljan rikkakasvien torjunnassa.

 

Glyfosaatti on sellaisen viljaviljelijän väline, joka panostaa sadon määrään ja laatuun. Syksyllä suoritettu glyfosaattiruiskutus varmistaa sen, että lohkolla kasvavan seuraavan vuoden viljakasvuston rikkakasvitorjunnassa päästään helpommalla. Laadun paraneminen tulee sitä kautta, että rikkakasvinsiemenet eivät ole pilaamassa sadon laatua.

 

Glyfosaatin käyttäminen rikkakasvien torjunnassa on mielestäni eräs viesti sille, että arvostamme pellonraivaajien ja esi-isiemme työtä. Pellot on tarkoitettu ruuantuotantoon ja tehokas ruuantuotanto vaatii tehokkaat tuotantomenetelmät. Torjunta-aineiden ohjeiden mukainen käyttäminen on tietysti itsestäänselvyys!

 

"Roudrup-ruskaa" sänkipellolla

 

Salaojitettu ja rikkakasveista vapaa vainio on tunnustus pellonraivaajille ja merkitsee tehokasta viljantuotantoa

 

Kuluttajalle syksyllä käytettävien glyfosaattivalmisteiden käyttäminen merkitsee viljatuotteiden turvallisuutta.

Se merkitsee myös hyvän satotason tuomien etujen siirtymistä kuluttajahintoihin saakka.

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on meneillään erinomainen suppilovahverosyksy!

Lauantai 12.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Myöhään jatkuneet lämpimät säät ovat vauhdittaneet suppilovahverokasvustot ennen näkemättömään runsauteen.

 

Nyt on mainio tilaisuus etsiä uusia suppilovahveron kasvupaikkoja entisten vakiopaikkojen lisäksi.

 

Suppilovahverot esiintyvät suurina ryppäinä sammaleisissa tuoreissa havumetsissä. Sieni on paikkauskollinen, mutta metsänhakkuut ja muut muutokset merkitsevät tutun suppilovahveropaikan katoamista.

 

Sienestäjän ”suppilovahverosilmä” kouliintuu, mutta silti uuden suppilovahveropaikan löytyminen on onnenkauppaa. Usein käy niin, että sieniä etsiessä ja pysähtyessä huomaakin seisovansa runsaan suppilovahveroesiintymän keskellä!

 

Suppilovahvero on siitä kiitollinen sieni, että se on jokseenkin aina toukaton.

 

Suppilovahveron tavallisin poimintakausi ajoittuu syys- ja lokakuulle, mutta nyt parhaat apajat ovat ainakin minun kohdalleni ajoittuneet marraskuulle. Teiden varsilla sijaitsevat paikat on koluttu muiden sienestäjien toimesta, mutta hieman kauempana tiestä sijaitsevat vakiopaikat ovat tarjonneet mahtavan sadon.

 

Saan useana syksynä suppilovahveron ”poimintakiellon”, sillä pakastimiimme pyrkii kertymään suppilovahveroita liiankin kanssa. Uskon, että saan ”poimintakiellon” taas näinä päivinä!

 

Tässä muutamia kuvia suppilovahveroretkeltäni 5.11.2011:

Kuusimetsä on suppilovahveron kasvupaikkana ihanteellinen. Tässä oma nimikkopaikkani, josta sain tänä vuonna kaikkien aikojen parhaan satoni.

Hyvän suppilovahveropaikan löytyminen saa aikaan samanlaisen tunteen kuin suunnituskilpailussa rastin löytäminen!

Näitä ei sankoon montaa mahdu!

Sanko on täynnä ja metsään jäi vielä monta isoa suppilovahveroesiintymää! Toivon, että pääsen poimimaan niitä vielä ennen pakkaskauden alkamista.

-Esko Erkkilä-

Eduskunnassa 8.11.2011 käyty keskustelu "Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi puolustusvoimien ravitsemispalvelujen yhtiöittämisestä" oli sen saamaa arvostusta tärkeämpi

Perjantai 11.11.2011 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa käytiin pääministerin Kreikka-selonteon jälkeen 8.11.2011 tärkeä keskustelu Puolustusvoimien ruokahuollon yhtiöittämisestä.

Valitettavasti käyty keskustelu ei kiinnostanut monien puolueiden edustajia, sillä salissa oli paikalla ainoastaan muutama edustaja.

Arvostan, että yhtiöittämisen jälkeen yrityksen ”vastaanottavan tahon puolesta” edustajana oleva ministeri Heidi Hautala oli paikalla keskustelun aikana. Hän vakuutti useaan kertaan olevansa kiinnostunut (harvalukuisten) edustajien mielipiteistä.

Puolustusvoimain ruokahuollon yhtiöittäminen on monessakin mielessä suuri kysymys.

Näitä seikkoja ovat mm. seuraavat:

• kysymys on sukupuolten tasa-arvokysymys, sillä alalla naisten osuus on lähes 90 %. Yhtiöittämissuunnitelmissa on palkkatason alentaminen ja nyt onkin kysyttävä, että olisivatko suunnitelmat palkkatason alentamisesta mukana, jos sukupuolijakautuma olisi toinen?

• Puolustusvoimain ruokahuollon säilyttäminen myös jatkossa kotimaisessa omistuksessa on mielestäni strategisista syistä välttämätöntä

• kotimaisten raaka-aineiden osuuden säilyttäminen Puolustusvoimain ruokahuollossa on huoltovarmuutemme näkökulmasta elintärkeää

Olen samaa mieltä niiden kansanedustajien kanssa, jotka olivat paikalla eduskuntakäsittelyssä sekä käyttivät puheenvuoroja ja esitän yhtiöittämissuunnitelmien uudelleenarviointia!

 

-Esko Erkkilä-