Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kuntaliitoksen kokeneiden kuntien vaakunoiden arvo nousee vaikka niitä nykyisin kutsutaankin kotiseutuvaakunoiksi

Tiistai 23.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjäni Viljakkalan kuntatunnuksen…

 

 

IMG_55962.JPG

 

 

…Viljakkalan vaakunan on suunnitellut Gustav von Numers ja Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen 21. tammikuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön 3. huhtikuuta samana vuonna.

 

 

Vaakunan aiheen vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa, mutta valitettavasti en ole koskaan nähnyt tuota juomasarvea – pitääpä päästä katsomaan!

 

Kupari-kultamerkki viittaa Haverin kaivokseen, josta jo Ruotsin vallan aikana kaivettiin rautamalmia, ja myöhemmin itsenäisyyden aikana kultaa ja kuparia – Helsingin Olympialaisten kultamitalit on valettu Viljakkalan maaperästä kaivetusta kullasta!

 

Haverin kaivos toi vuosikymmenet hyvinvointia Viljakkalaan.

 

Vaakunan selitys on ”kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuonna 2007, kun Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin.

 

Viljakkalan vaakunoita on jokaisen ihailtavana ainakin Viljakkalan Seurojentalolla, Viljakkalan kirjastossa sekä Toivolan tanssilavalla!

 

Kannattaa poiketa katsomaan ja ihailemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan kuntavaakuna, Gustav von Numers, Viljakkalan vaakunan juomasarvi, Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Helsingin Olympialaisten kultamitalit,

Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista

Sunnuntai 8.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto miehitti Baltian maat virallisesti vasta 14. kesäkuuta 1940, mutta sitä ennen voimassa oli ns. tukikohtavaihe yhdeksän kuukauden ajan, sillä Neuvostoliitto pakotti Baltian maat solmimaan syys – lokakuussa 1939 avunantosopimuksen, joka merkitsi mm. neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin.

 

Avunantosopimuksen ”solmiminen” merkitsi mm. sitä, että Stalinin terroristipommituslennot Tampereelle 1939 – 1940 saattoivat alkaa Virossa sijaitsevilta lentotukikohtien lentokentiltä.

 

 

IMG_7169.JPG

 

 

Stalinin terroristipommitusten lähtöpaikkoina olivat seuraavat Virossa sijaitsevat lentotukikohdat:

 

  • Kuressaari

  • Ungros

  • Haapsalu

  • Paldiski

  • Kuusiku

 

Lentotukikohdissa sijainneet puna-armeijan Tampereen pommituksiin osallistuneiden yksiköiden nimet ovat selvillä, mutta niiden nimet erottuvat heikosti tästä kuvasta.

 

Viro itsenäistyi uudelleen 21.8.1991 ja liittyi Natoon vuonna 2004.

 

Nopea on ollut ajanriento, vai onko se sittenkään ollut nopeaa, sillä Viron maaperältä tapahtuneista Tampereen pommituksista on kulunut 80 –vuotta ja Viron Natoon liittymisestä vasta 16 –vuotta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista, Viron miehitys, Viron uudelleenitsenäistyminen, Viro Naton jäseneksi, Baltian maiden miehitys, Kuressaaren lentotukikohta, Haapsalun lentototukikohta,

Tampereen pommitukset Talvisodan aikana olivat Stalinin terroripommituksia ja ne on hyvin pystytty dokumentoimaan jälkipolville

Lauantai 7.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Puna-armeijan pommikoneet hyökkäsivät Talvisodan aikana Tampereelle yhdeksänä päivänä siten, että ensimmäinen pommitus tapahtui 21.12.1939 ja viimeinen 2.3.1940.

 

Kaikki hyökkäykset on pystytty dokumentoimaan kellonaikoineen ja operaatioihin osallistuneiden pommikoneiden tarkkuudella täsmällisesti – myös jokaisen pommihyökkäyksen vahingot ovat tarkalleen tiedossa.

 

Seuraavassa kertomus jokaisesta ”pommituspäivästä”!

Saimme nämä tiedot Talvisodan muistojuhlassa Tampereen yliopistolla 2.3.2020!

 

 

IMG_7127.JPG

 

Hyökkäys 21.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7128.JPG

 

Hyökkäys 25.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7129.JPG

 

Hyökkäys 27.12.1939 ja hyökkäyssuunta kaakko.

 

 

IMG_7130.JPG

 

Hyökkäys Uudenvuoden aattona eli 31.12.1939 ja hyökkäyssuunta luode.

 

 

IMG_7131.JPG

 

Hyökkäys 13.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7132.JPG

 

Hyökkäys 15.1.1940 ja hyökkäyssuunta itä.

 

 

IMG_7134.JPG

 

Hyökkäys 20.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7135.JPG

 

Hyökkäys 17.2.1940 ja hyökkäyssuunta länsi.

 

 

IMG_7137.JPG

 

Varsinainen suurhyökkäys 2.3.1940 ja ensimmäisen aallon hyökkäys tapahtui klo 12.00 kaakosta.

 

Toisen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.00 Pirkkalan suunnasta eli lounaasta.

 

Kolmannen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.35 ja sen hyökkäyssuunta oli etelä.

 

********************

 

IMG_7172.JPG

 

Tässä kuvassa yhteenvedontapaisesti eräiden hyökkäysten pommikonevahvuudet – kuvassa nähdään 2.3.1940 tapahtuneen hyökkäyksen ensimmäisessä aallossa olleiden pommikoneiden suuri lukumäärä.

 

 

Kuka vielä tohtii puolustella Josef Stalinin menettelyä ja hänen terroristitoimintaansa suomalaista sisämaankaupunkia kohtaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalin, Josef Stalin, Josef Stalinin terroristipommitukset, Stalinin terroristipommitukset Tampereelle 1939 - 1940, Tampereen pommitukset, Tampereen pommitukset 1939 - 1940, Talvisota,

Josef Stalinin Tampereelle kohdistamat terroripommitukset Talvisodan aikana, mutta erityisesti 2.3.1940

Tiistai 3.3.2020 - -Esko Erkkilä-

IMG_7115.JPG

 

Aamulehti järjesti eilen Tampereen Yliopiston juhlasalissa Talvisodan muistojuhlan, jossa käsiteltiin Neuvostoliiton Talvisodan aikana Tampereelle kohdistamia pommituksia, mutta erityisesti niitä suurpommituksia, joista eilen tuli kuluneeksi tasan 80 –vuotta.

 

Olin paikalla yhtenä 650:stä paikalla olleesta juhlavieraasta.

 

Juhla lähetettiin suorana myös Aamulehden nettisivujen kautta ja sen lyhennetty taltiointi on yhä edelleen katseltavissa Aamulehden nettisivuilla.

 

 

IMG_7138.JPG

 

 

Neuvostoliitto pommitti Talvisodan aikana Tamperetta yhdeksänä päivänä ja hyökkäyksiä näinä päivinä oli kaikkiaan 11.

 

Neuvostoliittolaisia pommikoneita Tampereen yllä oli kaikkiaan 242 ja ne pudottivat Tampereelle 1.927 pommia.

 

Kuolonuhreja pommituksissa tuli 17 ja haavoittuneita 46 henkilöä.

 
******************

 

IMG_7121.JPG

 

 

Muistotilaisuuden ensimmäinen alustaja, filosofian lisensiaatti, majuri evp Jari Lehtoväre uskalsi selkeästi todeta, että…

 

 

IMG_7141.JPG

 

…Stalinin tarkoituksena oli siviilikohteiden ja siviilien tuhoaminen eli terroripommitukset!

 

Tästä totuudesta saamme paljon pohjaa niille pommituksille, joiden kohteeksi Tampere joutui Talvisodan aikana.

 

Stalinin tavoitteena oli suomalaisten taistelutahdon murtaminen ja sekasorron aiheuttaminen siviiliväestön keskuudessa!

 

 

Uskon, että palaan tällä saitilla tähän aiheeseen vielä jatkossakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Tampereen pommitukset Talvisodan aikana, Josef Stalin, Stalinin terroripommitukset, Aamulehti, Tampereen Yliopisto, Talvisodan muistojuhla, Talvisota, Jari Lehtoväre,

Suomi-rata pitää linjata nykyisen pääratalinjauksen mukaisesti!

Sunnuntai 16.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi rautatieliikenne pitäisi alkaa jo vuonna 2036.

 

Esillä on kaksi linjausvaihtoehtoa eli nykyistä ratalinjaa kehitettäessä matka-aika Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle mahdollistaisi matka-ajaksi noin 80 minuuttia ja kokonaan uusi ratalinjaus merkitsisi nopeimmillaan noin 60 minuutin matka-aikaa.

 

Rautatiealueen pakkolunastuksen kokeneena kannatan nykyiseen ratalinjaukseen tukeutuvaa linjausta.

 

Kantaani tukee se, että Hämeenlinnan ja Riihimäen alueet jäisivät uuden ratalinjauksen ulkopuolelle ja se ei ole mielestäni oikein.

 

Tutkimusten mukaan nykyisin Tampereen ja Helsingin välisten junavuorojen matkustajamääristä Hämeenlinnaan ja/tai Riihimäelle päätyy tai alkaa peräti 64 prosenttia!

 

Mittavat pakkolunastukset parhaimmilla Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Uudenmaan viljelyalueilla ja monen maakunnan nyt viihtyisillä asumisalueilla tapahtuvat pakkolunastukset tuhoaisivat maamme huoltovarmuutta, maatalouselinkeinon harjoittamista, väestön viihtyvyyttä ja merkitsivät suurta ekologista katastrofia.

 

 

Nyt järki käteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomi-rata pitää linjata nykyisen pääratalinjauksen mukaisesti!, Suomi-rata,

Harmillista, että Finlandia-hiihto joudutaan perumaan!

Keskiviikko 12.2.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenlinnan Katumajärveltä alkanut ja Lahden hiihtostadionille päätynyt Finlandia-hiihto hiihdettiin ensimmäisen kerran vuonna 1974.

 

Järjestäjät tekivät viime maanantaina päätöksen, että heikon lumitilanteen vuoksi vuoden 2020 Finlandia-hiihto joudutaan perumaan.

 

Liityin Finlandia-hiihtäjien joukkoon vuonna 1979 ja pysyttelin tuossa joukossa tasan kolmekymmentä vuotta, sillä hiihdin viimeisen Finlandia-hiihtoni vuonna 2008.

 

Alkuperäisestä Finlandia-hiihdosta eli Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille jouduttiin luopumaan 1990-luvulla ja sen jälkeen Finlandia-hiihto on toteutettu paikallisena Lahden ympäristössä.

 

Muistelen kaiholla Hämeenlinnasta Lahteen etenevästi hiihdettyjä Finlandia-hiihtoja, sillä mielestäni vain ne ovat todellisia Finlandia-hiihtoja.

 

On kuitenkin selvää, että nykypäivänä ei aito Finlandia-hiihto ole enää mahdollinen, sillä matkalla olevat järvet lainehtivat vapaina vielä helmikuussakin.

 

 

******************

 

 

Parhaiten mielessäni on vuoden 2001 Finlandia-hiihto, sillä olin sitä ennen ollut vain vajaat kolme kuukautta aikaisemmin eturauhassyöpäleikkauksessa!

 

Hiihdin kaikki kolmekymmentä Finlandia-hiihtoani varsin pienellä ennakkoharjoittelulla, mutta siitä pidin huolen, että harjoittelukilometrejä kertyi kuitenkin yli sata – kolmensadan harjoittelukilometrin Finlandia-hiihtoni olivat yhtä juhlaa!

 

 

IMG_6910.JPG

 

Tässä osa mitalikokoelmastani ja on siellä lähes kaikki Finlandia-hiihdoistani saamani mitalitkin!

 

 

En kadehdi Finlandia-hiihdon järjestelykomitean puheenjohtajan ja entisen kauppakumppanini Esko Saaren tilannetta, kun nyt joutuu johtamaan niitä järjestelyjä, joita Finlandia-hiihdon peruuntuminen aiheuttaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Harmillista että Finlandia-hiihto joudutaan perumaan!, Finlandia-hiihto, alkuperäinen Finlandia-hiihto Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille, Hämeenlinnan Katumajärvi, Lahden hiihtostadion, Finlandia-hiihdon mitali,

Helsingin Olympialaisten kultamitalit vuonna 1952 olivat valmistettu Viljakkalan Haverista louhitusta malmista!

Torstai 26.9.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen ylpeä viljakkalalainen, mm. sen vuoksi mitä totean tämän juttuni otsikossa.
 
 
Viljakkalan Haverin kultakaivoksen toiminta alkoi aikoinaan rautamalmikaivoksena ja päättyi kultakaivoksena 1960.
 
 
Alueella on ollut eri yritysten kaivosvaltauksia ja toivottavasti niistä joku johtaa kaivostoiminnan jatkamiseen - nykyinen valtaus on erään ruotsalaisyrityksen nimissä.
 
 
 

IMG_4654.JPG
 
 
Vuonna 1952 järjestettyjen Helsingin Olympialaisten kultamitalit on aikoinaan valmistettu Viljakkalan Haverista louhitusta malmista ja mm. sen vuoksi olen ylpeä viljakkalalaisista juuristani.

 
 
IMG_4695.JPG
 
 
Liitän tämän juttuni päätteeksi kuvan Gustav von Numersin suunnittelemasta Viljakkalan vaakunasta, jonka Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi 21.1.1950 kunnan vaakunaksi – sisäasiainministeriö vahvisti kunnanvaltuuston päätöksen 3.4.1950!

 
 
Valitettavasti Viljakkalan vaakuna on nykyisin vain ns. perinnevaakuna, sillä Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin kuntaliitoksen seurauksena vuonna 2001!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Haveri, Viljakkalan Haverin kultakaivos, Helsingin Olypialaiset 1852, Helsingin Olympialaisten kultamitalit vuonna 1952, Gustav Numers, Viljakkalan vaakuna,

Pientä leikittelyä Sergei Kirovin patsaan kustannuksella Petroskoissa

Lauantai 20.7.2019 - -Esko Erkkilä-

Sergei Kirov (1888 – 1934) oli neuvostovenäläinen vallankumouksellinen.

 

Kirov oli Stalinin läheinen apuri ja myötäjuoksija valtataistelussa vanhoja bolševikkeja, eli Leninin kannattajia, vastaan.  Vuonna 1926 hän sai palkkiona Leningradin ja Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan aseman.

 

1930-luvulla Stalin huolestui Kirovin kasvavasta suosiosta. Vuoden 1934 puoluekokouksessa Kirov sai vain kolme hylkäävää ääntä keskuskomiteaan, kun Stalin sai niitä peräti 292!

 

Eräs kommunistisen puolueen jäsen ampui Kirovin vuonna 1934 ja historiantutkijat pitävät hyvinkin mahdollisena, että ampumiskäskyn takana oli itse Josef Stalin – käskytyksestä ei ole kuitenkaan löydetty pitäviä todisteita.

 

 

 

IMG_2650.JPG

 

 

Stalin halusi hyödyntää Kirovin maineen ja hänelle on pystytetty useita patsaita eri puolille entisen Neuvostoliiton aluetta ja yksi näistä patsaista sijaitsee Petroskoissa. Petroskoissa sijaitseva Kirovin patsas paljastettiin kaksi vuotta Kirovin murhan jälkeen eli vuonna 1936.

 

 

 

IMG_2652.JPG

 

 

Suomalaiset huputtivat Kirovin patsaan Äänislinnan eli Petroskoin valtausparaatin ajaksi lokakuussa 1941.

 

 

 

IMG_2651.JPG

 

 

Suomalainen Itä-Karjalan sotilashallinto purki ja varastoi patsaan vuonna 1942 – tuo patsas on nyt esillä Karhumäessä, joten kuvissani näkyvä patsas on kopio alkuperäisestä Petroskoissa paljastetusta Kirovin patsaasta.

 

 

*********************

 

 

Kirjoitan tämän juttuni otsikossa ”Pientä leikittelyä…”.  Mitä se merkitsee?

 

 

Kerron seuraavassa, mitä tarkoitan:

 

***

 

Yövyimme Petroskoissa kaksi yötä ja kerroin aamulla muille Kyröläismatkan osanottajille, että kävin edellisiltana kuvaamassa mm. Kirovin patsaan.

 

Eräs matkalaisistamme kysyi, että otitko kuvan siitä kohdasta, josta näkee Kirovin pippelin?

 

Kerroin, että en nähnyt Kirovin pippeliä ja silloin asioista perillä matkakumppanini totesi, että tietystä kohdasta katseltuna Kirovin oikean käden etusormi näyttää siltä kuin Kirovilla olisi esillä lepoasennossa oleva pippeli!

 

Tuo tieto oli minulle täysin uutta ja se merkitsi, että melkein siitä paikasta lähdin uudestaan tapaamaan Kirovia ja tosiaankin…

 

 

IMG_2904.JPG

 

 

…Kirovin oikean käden etusormi osoittaa maata kohti ja…

 

 

 

IMG_2905.JPG

 

…tästä kohdasta otetusta silhuettikuvasta näyttää, kuin Kirovin pippeli olisi esillä!

 

 

 

Aina sitä matkatessa viisastuu ja kokee uutta - joskus myös täyttä hömppää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Petroskoi, Äänislinna, Sergei Kirov, Kirovin patsas Petroskoissa, Kirovin patsas Karhumäessä, Kirovin patsaan huputtaminen Äänislinnan valtausparaatin ajaksi, Äänislinnan valtausparaati, Stalin ja Kirov, Stalin ja Lenin sekä Kirov,

Finlandia-hiihto, Pirkan Hiihto, Tervahiihto ja Pogosta

Sunnuntai 10.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on maaliskuun toinen sunnuntai ja se on ennen ollut perinteinen Tervahiihdon päivä.

 

 

Vanha hyvä järjestys on ollut, että Finlandia hiihdetään helmikuun viimeisen viikonvaihteen aikana, Pirkka maaliskuun ensimmäisen viikonvaihteen aikana ja siitä viikko Tervahiihto ja siitä edelleen viikon kuluttua Pogosta.

 

 

Hämmästyin kun huomasin, että Tervahiihto on nyt hiihdetty jo edellisessä viikonvaihteessa!

 

 

Tervahiihto on siis mennyt Pirkan Hiihdon apajille ja pidän sitä valitettavana, sillä molempiin ei aktiivisimmankaan kuntoilijan mahdollisuudet yllä.

 

 

***************

 

 

 

Kuntohiihto-urani parhaimmat saavutukset ajoittuvat vuoteen 2001, sillä silloin osallistuin viikon välein noille kaikille neljälle tärkeimmille hiihdoille.

 

 

Finlandia ja Pirkka olivat minulle tuttuja hiihtoja, mutta Oulussa hiihdettävä Tervahiihto oli aivan uusi kokemus.

 

 

Viime viikonvaihteessa hiihdetty Tervahiihto oli järjestyksessään jo sadaskolmaskymmenes (130), mutta…

 

 

 

IMG_7634.JPG

 

 

…se Tervahiihto, jolle vuonna 2001 osallistuin oli järjestyksessä 112:s Tervahiihto.

 

 

Järjestäjät kertoivat, että hiihtomatka olisi ollut 70 kilometriä, mutta todellisuudessa se lienee ollut hieman runsaat 50 kilometrä.

 

 

 

IMG_7632.JPG

 

 

Tässä suksitarrat tuohon Tervahiihtoon.

 

 

 

IMG_7925.JPG

 

 

Kuva vuonna 2001 saamastani Tervahiihdon mitalista.

 

 

 

Yhdistin Tervahiihtoon osallistumiseni Oulun seudulle suuntautuneeseen työmatkaturneeseeni ja muistan, kun matkani lopussa kärsivällisyyteni 80 kilometrin köröttelyyn herpaantui ja sain sakot ylinopeudesta paluumatkallani Ikaalisissa.

 

 

Vuotuiset kilometrimääräni vaihtelivat neljänkymmenen työvuoden aikana 40.000 – 60.000 kilometrin välillä ja taisin työurani aikana saada vain neljä ylinopeussakkoa – pidän määrää kohtuullisena n. 1,6 miljoonan kilometrin ajomatkalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finlandia-hiihto, Pirkan Hiihto, Tervahiihto, Pogostan hiihto. Tervahiihdon mitali,

Tykinlaukauksella tänään klo 7.00 Niinisalosta kohti Teivon ravirataa

Sunnuntai 3.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Tänään on maaliskuun ensimmäinen sunnuntai ja se merkitsee, että tänään hiihdetään perinteinen Pirkan Hiihto Kankaanpään Niinisalosta Ylöjärvelle Teivon raviradalle.

 

 

Matkaa Niinisalosta Teivoon kertyy 90 kilometriä.

 

 

Pirkan Hiihdon on ideoinut Tahko Pihkala yhdessä ”Kollaa kestää” –kirjan kirjoittaneen Erkki Palolammen kanssa.

 

 

Päätös Pirkan Hiihdosta tehtiin Ikaalisten Omalla Tuvalla 20.9.1954 ja ensimmäinen hiihto toteutettiin maaliskuussa 1955.

 

 

Pirkan Hiihto lähtee Kankaanpäästä ja se etenee Jämijärven, Ikaalisten, Hämeenkyrön, Viljakkalan, Ylöjärven kautta Teivoon ja ensimmäisinä vuosina Tampereelle saakka.

 

 

Olen hiihtänyt Pirkan Hiihdon vuosien varrella seitsemän kertaa siten, että ensimmäisen kerran 1960-luvulla ja viimeisen kerran 2000-luvulla eli hiihtokertoja on ollut harvakseltaan.

 

 

Ensimmäisen hiihtokertani maali sijaitsi Tampereella Mustalahdessa, mutta muut kerrat olen päätynyt maaliin Teivossa ja sitä ennen Lamminpään urheilukentällä.

 

 

Ensimmäisellä kerralla olin tottumaton pitkille matkoille ja sippasin jo puolimatkan tienoilla eli Kyröskoskella. Jatkoin kuitenkin maaliin saakka, mutta ukkoja lappoi ohitseni.

 

 

Otin opikseni ja seuraavalla kerralla hiihtelin Kyröskoskelle saakka rauhallisesti eli ensimmäiset 52 kilometriä ja aloin vasta sen jälkeen hiihtämään.  Muistelen, että kukaan ei loppumatkalla ohittanut minua, mutta minä puolestani ohitin toistasataa hiihtäjää – olin silloin hyvässä kunnossa!

 

 

 

IMG_7631.JPG

 

 

Tässä liimaamatta jääneet suksitarrani vuodelta 2001.

 

 

 

pirkanmitali.JPG

 

 

Pirkan Hiihdossa – ainakin silloin, kun minä sen olen hiihtänyt – on mitalina ollut aina samanlainen mitali.  Katsoin jostain antikvariaatin nettisivuilta ja siellä tämän mitalin hinnaksi kerrottiin 3 euroa eli rahallisesti arvokkaasta mitalista ei ole kyse.

 

 

Viljakkalalaisena Pirkan Hiihdon hiihtäminen ainakin kerran elämässä on lähes kansalaisvelvollisuus ja olen tämän velvollisuuteni toteuttanut seitsemän kertaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pirkan Hiihto, Tahko Pihkala, Erkki Palolampi, Kollaa kestää, Niinisalo, Jämijärvi, Kankaanpää, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Viljakkala, Ylöjärvi, Teivon ravirata, Pirkan Hiihdon mitali,

Jopa puolet yli 65-vuotiaista on digisyrjäytymisvaarassa

Lauantai 2.3.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_7020.JPG

 

Sain tammikuun 22. päivänä osallistua Tampereella Kirjastotalo Metsossa Alueverkoston kokoontumiseen, jossa käsiteltiin ikäihmisten palvelujen ajankohtaisia asioita.

 

 

Paikalla oli n. 25 ikäihmistä ja tamperelaiseen tapaan hieman enemmän virkahenkilöitä ja sellaisia, jotka saavat elantonsa ikäihmisiin liittyvistä toiminnoista.

 

 

Tilaisuuden pääasiaksi muodostui se syrjäytymisvaara, joka digitalisaation edetessä uhkaa ikäihmisiä.

*************

 

 

”Elän” netissä 24/7, mutta siitä huolimatta tunnen hyvinkin tarkasti sen syrjäytymisvaaran, joka ikäihmisiä uhkaa, kun digitalisaatio etenee.

 

 

Olen monta kertaa eri tilaisuuksissa ottanut asian esille, mutta kerrankin sain olla aktiivisena seuraajana, kun asiasta keskusteltiin.

 

 

Asiasta on yleensä vaiettu, mutta nyt kun tilaisuutemme vetäjänä oli kansanedustajaehdokkaana oleva apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, niin ikäihmisten digisyrjäytymisestä puhuttiin aktiivisesti – kaikkea hyvää se päättäjien eduskuntavaaliehdokkuuskin voi merkitä!

 

 

Tilaisuudessa todettiin, että Tampereella digisyrjäytymisvaarassa on 20.000 tamperelaista.

 

 

Tampereella oli 31.1.2018 yhteensä 196.674 äänioikeutettua, joten digisyrjäytymisvaarassa on jokseenkin tasan 10 % tamperelaisista äänioikeutetuista.

 

***********

 

Ikääntyneet tuntevat yhteiskunnan digihuumassa ulkopuolisuutta, syrjäytymistä ja huonommuutta.

 

 

Ikäihmisellä on korkea kynnys mennä nettiopastukseen ja sitä ruokkii se asiakassyrjiminen, jota he tuntevat saavat kokea nettilaitemyymälöissä – tuttu tunne meikäläisellekin, joka on tottunut asiakastilanteissa pitämään puolensa.

 

 

Ikäihmisten digisyrjiminen on mahdollisuus printtimedialle ja toivoisinkin, että se huomioi nykyistä paremmin tämän.

 

 

Kaikkien osapuolten ja erityisesti niiden, jotka siirtävät toimintojaan ja palveluitaan sähköiseen muotoon pitää muistaa, että digi on vain väline ja se ei saa korvata kaikkia perinteisiä asiakaspalvelumuotoja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

5 kommenttia . Avainsanat: digisyrjäytyminen, digitalisaatio, ikäihmiset ja digitalisaatio,

Finlandia-hiihto on nykyisin vain 50 kilometrinen sprinttimatka

Sunnuntai 24.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Meneillään on helmikuun viimeinen viikonvaihde ja se merkitsi, että eilen Lahdessa järjestettiin Finlandia-hiihto.

 

Eilinen Finlandia-hiihto oli järjestyksessä neljäskymmeneskuudes eli 46.

 

 

 

IMG_7563.JPG

 

 

Hiihdin aikoinaan kolmekymmentä peräkkäistä Finlandia-hiihtoa siten, että viimeisimmän hiihdin vuonna 2010 – silloinen oli järjestyksessä 37. Finlandia-hiihto.

 

******************

Alkuperäinen Finlandia-hiihto hiihdettiin Hämeenlinnan Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille ja silloin hiihtomatkaa kertyi 75 kilometriä.

 

Hämeenlinnasta Lahteen etenevä Finlandia on mielestäni yhä edelleenkin ainoa oikea Finlandia-hiihto, sillä vuodesta 2001 Lahden seudulla hiihdetty 50 kilometrin mittainen hiihtotapahtuma on mielestäni sprinttimatka.

 

2000-luvun alussa hiihdetyt Finlandia-hiihdot olivat valtaosiltaan alimittaisia luvattuun 50 kilometriinkin verrattuna, mutta järjestäjien piti ilmoittaa matkaksi 50 kilometriä, jotta Finlandia olisi säilyttänyt asemansa Worldloppet –sarjaan kuuluvana hiihtona.

 

 

 

***************

 

 

Vuoden 2002 Finlandia-hiihto on mielessäni erityisenä hiihtona, sillä olin marraskuussa 2001 eturauhassyöpäleikkauksessa, mutta siitä huolimatta hiihdin Finlandia-hiihdon n. kolmen kuukauden kuluttua leikkauksesta.

 

Rohkaisuna eturauhassyöpäleikkauksen kokeneille ja siihen valmistautuville kerron, että hiihdin leikkauksen jälkeen vielä yhdeksän kertaa Finlandian!

 

 

 

IMG_7564.JPG

 

 

Finlandia-hiihto osaa markkinoinnin, sillä jo viidentoista hiihtokerran jälkeen osanottaja nimetään hiihtoneuvokseksi ja sen merkiksi minunkin lasivitriinissäni on ”Hiihtoneuvoksen” –arvonimestä kertova näyttävä plaketti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Finlandia-hiihto, Finlandia Katumajärveltä Lahteen, Finlandia-hiihdon mitali, hiihtoneuvos,

Ensimmäinen matkani yksinäni tuolihissillä rinnettä alaspäin!

Torstai 29.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen joskus matkannut pohjoisen laskettelukeskuksissa tuolihissillä rinnettä ylöspäin ja monesti samalla istuimella on istunut myös ”joku muu”!

 

 

Taannoisella Italian-matkallamme matkasin rinnettä alaspäin ja yksinistuttavalla tuolihissillä!

 

 

Tässä pieni kuvakertomus asiasta:

 

 

 

IMG_5133.JPG

 

 

Todiste, että etelä-Tirolissa sijaitsevaa italialaiskylää kutsutaan myös sen saksankielisellä nimellä Dorf Tirol.

 

 

 

IMG_5134.JPG

 

 

Osa meistä matkalaisista lähti bussilla Tirolosta eli Dorf Tirolista bussilla alaspäin Meranon kaupunkiin, mutta…

 

 

 

IMG_5135.JPG

 

 

…valtaosa lähti kävellen kylän sessellift-asemalle, josta pääsisimme sesselliftillä eli tuolihissillä alas Meranon kaupunkiin.

 

 

 

IMG_5136.JPG

 

 

Kävelymatka kylän keskustasta tuolihissin yläasemalle oli kilometrin verran ja…

 

 

 

IMG_5137.JPG

 

 

…matkalla saimme ihailla hienoja omenatarhoja,…

 

 

 

IMG_5141.JPG

 

 

…kauniita kukkaistutuksia ja…

 

 

 

IMG_5143.JPG

 

 

…houkuttelevia itsepalveluun perustuvia omenatarjouksia.

 

 

 

IMG_5140.JPG

 

 

Kilometrin verran käveltyämme saavuimme Meranon kaupunkiin johtavan tuolihissin – sesselliftin – yläasemalle.

 

 

 

IMG_5148.JPG

 

 

Yläasemalla meidät ohjattiin yksitellen tuolihissiin, joka kuljetti meidät 270 metriä alamäkeen Meranon kaupungin keskustaan.

 

 

 

Seuraavassa muutamia kuvia, kun matkustan tuolihissillä alas Meranoon.

 

 

 

IMG_5149.JPG

 

 

 

IMG_5150.JPG

 

 

 

IMG_5151.JPG

 

 

 

IMG_5152.JPG

 

 

Vastaantulijoitakin oli!

 

 

 

IMG_5153.JPG

 

 

Olin tuolissa numero 36 ja edessäni tuolissa numero 35 matkasi eräs matkalaisistamme.

 

 

 

IMG_5154.JPG

 

 

 

IMG_5155.JPG

 

 

 

IMG_5157.JPG

 

 

 

IMG_5158.JPG

 

 

 

IMG_5159.JPG

 

 

 

IMG_5160.JPG

 

 

 

IMG_5163.JPG

 

 

 

IMG_5167.JPG

 

 

 

IMG_5169.JPG

 

 

Ala-asema lähestyy!

 

 

 

IMG_5173.JPG

 

 

Tuolihississä reppu on paikallaan pitää etupuolella, mutta ei samasta syystä kuin kuten kuulemani mukaan Nilsiän Nipasenmäessä, jossa reppu varastetaan, jos sitä pitää selässään!

 

 

Olipa ensimmäinen kerta, kun matkasin tuolihissillä rinnettä alaspäin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tuolihissi, Merano, etelä-Tiroli, Tirolo, Dorf Tirol, Sessellift, Italia2018,

Etelä-Tirolissa Tirolan kylässä italialainen ja saksalainen kulttuuri sulautuvat yhteen

Keskiviikko 28.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään taannoisen Italian-matkamme tunnelmointia, kun kerron matkastamme etelä-Tirolissa sijaitsevaan Tirolan kylään.

 

Tirolan kylä – saksaksi Dorf Tirol - sijaitsee Meranon kaupungin yläpuolella sijaitsevalla tasangolla. Kylä sijaitsee lähes 600 metrin korkeudessa ja sen on tosiaan sekoitus italialaista ja saksalaista kulttuuria.

 

 

Mutta ensin muutama bussin ikkunasta otettu kuva, kun matkasimme Tirolaan:

 

 

IMG_5044.JPG

 

 

 

IMG_5056.JPG

 

 

 

IMG_5059.JPG

 

 

 

IMG_5060.JPG

Dolomiittien dramaattista hohtoa!

 

 

 

IMG_5065.JPG

 

 

 

IMG_5082.JPG

 

 

Enää 4 kilometriä ylöspäin kohti Tirolaa.

 

 

 

IMG_5085.JPG

 

 

 

IMG_5086.JPG

 

 

 

IMG_5090.JPG

 

 

 

IMG_5098.JPG

 

 

Pääsimme Tirolaan ja…

 

 

 

IMG_5099.JPG

 

 

…aloimme tutustumaan kylään.

 

 

 

IMG_5101.JPG

 

 

Voitte olla varmoja, että…

 

 

 

IMG_5102.JPG

 

 

…minua kiinnostivat tarjolla olevat valkosipulit!

 

 

 

IMG_5110.JPG

 

 

Poikkesimme olusilla, ihailimme läheisellä vuorella sijaitsevaa linnaa sekä…

 

 

 

IMG_5111.JPG

 

 

…hienoja näköaloja.

 

 

 

IMG_5118.JPG

 

 

Katujen varsilla oli tarjolla itsepalveluna omenoita ja…

 

 

 

IMG_5120.JPG

 

 

…hinnatkin olivat kohdallaan.

 

 

 

IMG_5131.JPG

 

 

Kyläkierroksen jälkeen kokoonnuimme koko joukolla yhteen ja edessä olikin jännittävä kokemus, mutta siitä joskus toiste tarkemmin!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Etelä-Tiroli, Tirola, Dorf Tirol, Italia2018, Dolomiitit,

Verona on Romeon ja Julian lisäksi huomattava bisnesmaailman keskus

Keskiviikko 21.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Italiassa taloudellisen hyvinvoinnin painopiste sijoittuu maan pohjoisosiin.

 

 

Taloudellisen hyvinvoinnin eräs kaupungeista on Verona, jossa kävimme taannoisella Italian-matkallamme 2.10.2018.

 

 

 

IMG_4641.JPG

 

 

Verona on kuuluisa parvekkeesta, jonka alapuolella Romeo pyrki liehittelemään Juliaa - traaginen William Shakespearen rakkaustarina!

 

 

 

IMG_4596.JPG

 

 

Verona on sijoittunut Adigejoen varrelle – Veronan keskeisimmät nähtävyydet sijoittuvat kuvassa näkyvän Adigejoen vasemmalle puolelle.

 

 

 

Matkailun lisäksi Verona on vilkas liike-elämän keskus ja sen huomaa, kun kulkee Veronan keskustassa.

 

 

Seuraavassa kuvakavalkaadi niiden yritysten näyteikkunoista, jotka sijaitsevat Veronan pääkadulla:

 

 

 

IMG_4682.JPG

 

 

 

IMG_4681.JPG

 

 

 

IMG_4680.JPG

 

 

 

IMG_4679.JPG

 

 

 

IMG_4678.JPG

 

 

 

IMG_4677.JPG

 

 

 

IMG_4665.JPG

 

 

 

IMG_4664.JPG

 

 

 

IMG_4662.JPG

 

 

 

IMG_4661.JPG

 

 

 

IMG_4660.JPG

 

 

 

*****************

 

 

 

IMG_4667.JPG

 

 

Hengästyttävän näyteikkunakierroksen jälkeen oli enemmän kuin paikallaan yhdet oluset!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Romeo ja Julia, William Shakespeare, Verona, Italia2018,

Gran Teatro La Fenice eli Venetsian oopperatalo on noussut jo monesti tuhkasta

Tiistai 20.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Saimme Italian matkallamme 3.10.2018 tutustua Venetsian oopperataloon – toki vain ulkopuolelta, mutta kumminkin.

 

 

 

IMG_4905.JPG

 

 

Emme käyneet sisällä oopperatalossa, mutta katselimme maailmankuulua oopperataloa ulkoapäin.

 

 

Teatro La Fenicen tunnus näkyy tässäkin kuvassani pääsisäänkäynnin yläpuolella ja…

 

 

 

IMG_4903.JPG

 

 

…tässä punaisen Madam  Butterfly-esitystä mainostavan punaisen mainoslakanan alapuolella.

 

 

Harmittelen, kun en huomannut kuvata tunnusta lähikuvana!

 

 

****************

 

 

La Fenice merkitsee ”tuhkasta nousemista” ja Venetsian oopperatalo onkin joutunut kolmesti tulipalon uhriksi.

 

 

Ensimmäisen kerran oopperatalo joutui tulipalon uhriksi vuonna 1774 ja kestikin aina vuoteen 1792 saakka ennen kuin oopperatalo oli taas valmis.

 

 

Toisen kerran Venetsian oopperatalo joutui tulipalon kohteeksi vuonna 1836 ja nyt talo valmistuikin ripeästi, sillä jo seuraavana vuonna se oli taas valmis.

 

 

Kolmas tulipalo kohtasi Venetsian oopperataloa vuonna 1996 ja silloin talosta jäivät ehjiksi ainoastaan talon ulkoseinät.

 

 

Viimeisin tulipalo oli tahallaan sytytetty ja sytyttäjinä olivat kaksi sähköasentajaa, joiden yritys oli saamassa merkittävät sopimussakot, sillä heidän vastuullaan olleet oopperatalon sähkötyöt olivat vakavasti myöhässä.

 

 

 

IMG_4909.JPG

 

 

Venetsialaisella paikallisoppaallamme oli mukanaan tulipalon jälkeen ilmestynyt paikallislehti, jossa kerrottiin oopperatalon saamista tulipalovaurioista.

 

 

Harmillista, kun emme ehtineet tutustumaan Venetsian oopperataloon sisäpuolelta, mutta hyvä kun edes näin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Gran Teatro La Fenice eli Venetsian oopperatalo on noussut jo monesti tuhkasta, Gran Teatro La Fenice, Venetsian oopperatalo, La Fenice, Italia2018,

Made in Murano

Lauantai 10.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Lasi- ja koriste-esineissä käsite ”Murano” lienee lähes kaikille tuttu ja monien mielessä se merkitsee korkeaa laatua.

 

 

Niin myös minulle, vaikka ennen Italian-matkaamme en osannutkaan hahmottaa tuota ”Murano” –käsitettä lainkaan oikein.

 

 

Nyt tiedän, että kauan sitten Venetsiassa oli paljon lasinpuhaltajia, mutta verstaiden suuren palovaarallisuuden vuoksi heidät ”häädettiin” 1200 –luvulla Venetsiaan kuuluvalle Muranon saarelle.

 

 

Muranon saarelle siirtyneet lasinpuhaltajat ja lasipajat kehittivät omat erikoisuutensa ja niiden avulla Murano kohosi lasiesineiden osalta omaan sarjaansa.

 

 

Muranon saarelle on hyvät vesiliikenneyhteydet mm. Pyhän Markuksen aukiolta, josta Muranoon kulkee vaporettoja eli vesibusseja sekä vesitakseja.

 

 

Venetsiassa on lukemattomia myymälöitä, jotka myyvät Muranon lasinpuhaltajien valmistamia lasiesineitä ja seuraavassa kuvakimara näiden myymälöiden näyteikkunatarjonnasta:

 

 

 

IMG_4921.JPG

 

 

 

IMG_4920.JPG

 

 

 

IMG_4918.JPG

 

 

 

IMG_4916.JPG

 

 

 

IMG_4915.JPG

 

 

 

IMG_4898.JPG

 

 

 

IMG_4896.JPG

 

 

 

IMG_4930.JPG

 

 

 

IMG_4931.JPG

 

 

 

IMG_4932.JPG

 

 

 

IMG_4938.JPG

 

 

 

IMG_4939.JPG

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Made in Murano, Made in Muranoenetsia, Murano, Muranon saari, Italia2018,

Gondoliajelu kanavilla kuuluu Venetsiassa matkaohjelmaan

Perjantai 9.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Useimmille ensimmäinen asia, joka tulee mieleen Venetsiasta, ovat kanavilla lipuvat gondolit.

 

 

Vierailimme Venetsiassa 3.10.2018 ja totta kai halusimme kokea gondoliajelun.

 

 

 

IMG_4942.JPG

 

 

Gondolieerit pitivät puolenpäivän jälkeen lounastauon ja sen vuoksi lähtöpaikalla olikin melkoiset jonot, kun gondolieerit päättivät siestansa.

 

 

 

IMG_4943.JPG

 

 

Kaikki mahtuivat kuitenkin mukaan.
 
Kuvassa nähdään gondolieerien ”virka-asuste” eli raidallinen paita.

 

 

 

IMG_4955.JPG

 

 

Gondolissa on kuusi paikkaa; kaksi takana, kaksi samalla laidalla ja yksi toisella laidalla sekä yksi keulassa.

 

 

Gondolieeri ohjaa gondolia pitkällä airolla, jonka pituuden määrittelee gondolieerin pituus.

 

 

Airo on jatkuvasti vedessä ja gondolieeri liikuttelee sitä saksanpähkinäpuusta valmistetussa hankaimessa.

 

 

Gondolieeri ohjaa gondoliaan myös siten, että potkii seinistä vauhtia ja samalla saattaa muuttaa hieman gondolin kulkusuuntaa.

 

 

Valitettavasti monet nykyajan gondolieerit ovat sidottuja myöskin kännykkäänsä!

 

 

 

IMG_4959.JPG

 

 

Kanavien varren talojen seinien vesirajassa on paikoitellen runsaastikin kotiloita.

 

 

 

Nautitaanpa nyt muutaman kuvan verran ajelusta, jota en keskeytä kuvanselityksillä!

 

 

 

IMG_4945.JPG

 

 

 

IMG_4946.JPG

 

 

 

IMG_4947.JPG

 

 

 

IMG_4949.JPG

 

 

 

IMG_4948.JPG

 

 

 

IMG_4950.JPG

 

 

 

IMG_4960.JPG

 

 

 

IMG_4975.JPG

 

 

 

IMG_4974.JPG

 

 

 

IMG_4977.JPG

 

 

 

***************

 

 

 

Kanavilla on vilkasta liikennettä, mutta taitavasti gondolieerit pujottelevat siellä jopa moottoriveneiden kanssa:

 

 

 

IMG_4952.JPG

 

 

 

IMG_4953.JPG

 

 

 

IMG_4984.JPG

 

 

 

IMG_4989.JPG

 

 

**************

 

 

Gondolimatkamme kävi myös Canal Grandella, mutta vakaasti sielläkin matka taittui, vaikka liikenteessä oli isojakin vesibusseja.

 

 

 

IMG_4964.JPG

 

 

 

IMG_4965.JPG

 

 

 

IMG_4967.JPG

 

 

 

IMG_4969.JPG

 

 

 

 

Gondoliajelumme alkoi päättymään, mutta…

 

 

 

IMG_4988.JPG

 

 

…vielä näimme värikkäästi liihottelevan ladyn ja…

 

 

 

IMG_4991.JPG

 

 

…jonkun seurueen gondolimatkalleen varaaman kitaristin.

 

 

 

***************

 

 

 

IMG_4998.JPG

 

 

Rantautumispaikalla oli tietenkin mahdollisuus antaa juomarahaa sille nuorukaiselle, joka piti gondolia tukevasti paikoillaan, kun nousimme maihin!

 

 

 

IMG_4961.JPG

 

 

Juttuni lopuksi kuva tavallista prameammasta gondolin sivukoristeesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Venetsia, gondoli, Venetsian gondolit, gondoliajelu Venetsian kanavilla, Gondoljeerit, Italia2018, Canal Grande,

Onneksi olimme Venetsiassa lokakuun alussa 2018 ja emmekä lokakuun lopussa 2018!

Torstai 8.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkamme Italiaan syys-lokakuun vaihteessa osui ajoitukseltaan oikeaan, sillä kuukautta myöhemmin olisimme joutuneet keskelle Italian tulvia, rankkasateita ja maanvyöryjä.

 

 

Erityisen tyytyväinen täytyy olla siihen, että pystyimme 3.10.2018 toteuttamaan vierailumme Venetsiaan ”kuivin jaloin”!

 

 

Vajaat kuukausi käyntimme jälkeen Venetsia joutui kokemaan sen, että vesi nousi kaupungissa jopa 1,5 metriä!

 

 

Vedennousu merkitsi, että kuivin jaloin kaupunkiin ei ole pystynyt tutustumaan – vesi on yhä edelleen korkealla.

 

 

Parhaan kuvan Venetsian nykytilanteessa saa, kun googlaa vaikkapa näin: ”Pyhän Markuksen aukion tulvat”.  Noin googlaten pääsee tutustumaan Helsingin Sanomien 29.10.2018 julkaisemaan puhuttelevaan artikkeliin ”Venetsia veden vallassa”!  Kannattaa tutustua!

 

 ***************

 

 

Venetsiassa on varustauduttu pikkutulviin, sillä Pyhän Markuksen aukiolla ja myös muualla on varastoituna pukkien päälle rakennettavia kävelysiltoja ja niistä tässä jokunen kuva, joiden tarkoitusta en täysin osannut kuvaushetkellä tiedostaa:

 

 

 

IMG_4887.JPG

 

 

 

IMG_4917.JPG

 

 

 

IMG_4936.JPG

 

 

 

IMG_5009.JPG

Nyt Venetsian tulvat ovat olleet kuitenkin sitä kokoluokkaa, että noin matalista kävelysilloista ei ole mitään hyötyä ja sen vuoksi kaupungin työntekijät kokoilevatkin niitä taas odottamaan pienempiä tulvia - työntekijät kahlaavat "muniin" yltävässä vedessä!

 

 

****************

 

 

 

Tässä vielä kolme kuvaa ”kuivasta Venetsiasta” eli siitä Venetsiasta, jonka matkallamme koimme!

 

 

 

IMG_4935.JPG

 

 

 

IMG_4893.JPG

 

 

 

IMG_5010.JPG

 

Kaikilla noilla paikoilla on nyt vähintään 20 - 30 senttiä vettä - pahimmillaan vettä oli yli puoli metriä!  

Pyhän Markuksen aukion pulutkin ovat joutuneet uimasille!

 

 

En olisi pienimmässä mielessänikään uskonut, että venetsialaismaisema muuttuu vajaassa kuukaudessa täysin toiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: venetsia, Pyhän Markuksen tori, Piazza Venetsia, Pyhän Markuksen aukion tulvat, Venetsia veden vallassa, Italia2018,

Pyhän Markuksen aukio on Venetsian helmi

Keskiviikko 7.11.2018 - -Esko Erkkilä-

Pyhän Markuksen aukio eli Piazza San Marco on Venetsiassa sijaitseva tori tai aukio, joka tunnetaan myös yksinkertaisesti nimellä Piazza.

 

 

 

IMG_4895.JPG

 

 

Pyhän Markuksen aukio oli meille keskeinen paikka, kun 3.10.2018 vierailimme Venetsiassa, sillä sinne saavuimme laivalla Canal Grandea pitkin ja sieltä lähdimme kävelemään paluumatkallamme kohti lähtösatamaamme.

 

 

 

IMG_4894.JPG

 

 

Aukion laidalla sijaitsevat Pyhän Markuksen kirkko eli Basilica di San Marco,…

 

 

 

IMG_4877.JPG

 

 

Campanile di San Marco eli Pyhän Markuksen kellotorni sekä…

 

 

 

IMG_4892.JPG

 

 

…aukion laidalla sijaitseva Torre dell'Orologion kellotorni.

 

 

Pyhän Markuksen kellotorni on Venetsian korkein rakennus ja sillä on korkeutta 98,6 metriä.

 

 

Vuonna 1609 Galileo Galilei demonstroi kehittämänsä kaukoputken toimintaa Pyhän Markuksen tornissa.

 

 

Ensikertalaiselle kävijälle suorastaan hämmentävää!

 

 *******************

 

Pyhän Markuksen kirkkoon on mahdollista päästä pientä maksua vastaan, mutta emme siellä poikenneet.

 

 

Tässä kuitenkin muutama kuva kirkosta sen ulkopuolelta:

 

 

 

IMG_4886.JPG

 

 

 

IMG_4878.JPG

 

 

 

IMG_4879.JPG

 

 

 

IMG_4880.JPG

 

 

 

IMG_4881.JPG

 

 

 IMG_4882.JPG

 

 

 

IMG_4889.JPG

 

 

 

Venetsia ja Pyhän Markuksen aukio ovat täynnä mielenkiintoista historiaa, mutta myös nykypäivää - nykypäivä tulvineen ei kylläkään ole mitään miellyttävää, mutta siitä puolesta ehkä joskus toiste!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Pyhän Markuksen aukio on Venetsian helmi, Piazza San Marco, Basilica di San Marco, Canal Grande, Campanile di San Marco, Torre dell'Orologion kellotorni, Italia2018, Torre dell'Orologio, Venetsia,

Vanhemmat kirjoitukset »