Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Kyröskosken Ponnen sarjakilpailut olivat avoinna myös VU-45:n jäsenille!

Maanantai 30.5.2022 - -Esko Erkkilä-

Kyröskosken kuulakarnevaalit järjestettiin viime perjantaina eli 27.5.2022 jo 50. kerran.

 

En ollut paikalla, mutta seurasin aktiivisesti karnevaalien ennakkopöhinää ja myös tuloksia.

 

Kuulakarnevaalien yhteydessä liikuntaneuvos Matti Yrjölä sai Pro Pirkanmaa -mitalin maakunnan hyväksi tekemästään urheilu- ja liikuntatyöstä.

 

****************

 

Olin 1960-luvun alkupuoliskolla innokas osanottaja yhdessä siskoni kanssa Kyröskosken Ponnen järjestämissä sarjakilpailuissa, jotka järjestettiin Kyröskosken urheilukentällä.

 

Kuljimme polkupyörillä sen 15 kilometrin matkan, joka oli kotoamme suuntaansa Kyröskoskelle.

 

*************

 

Sarjakilpailuissa oli jokseenkin aina lajina miesten kuulantyöntö ja silloin sain läheltä seurata Matti Yrjölän työskentelyä kuularingissä sekä sen ulkopuolella.

 

Matti Yrjölä oli jokaisella kerralla lajissaan ylivoimainen, mutta siitä huolimatta hän keskittyi jokaiseen työntökertaansa täydellä teholla.

 

Yrjölä riisui verryttelypukunsa myttyyn kuularingin taakse, otti silmälasit päästään, laittoi ne vaatemyttynsä päälle, siirtyi kuularinkiin ja pukkasi pakitustyylillä kuulansa pitkälle.

 

Matti Yrjölä otti jokaisen työntönsä tosissaan ja tällä hän loi pohjaa mm. sille, että hän on tehnyt 15. kertaa Suomen ennätyksen kuulantyönnössä!

 

Onnittelut Pro Pirkanmaa-mitalista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröskosken Ponnen sarjakilpailut olivat avoinna myös VU-45:n jäsenille!, Kyröskosken Ponsi, Viljakkalan Urheilijat-45, Matti Yrjölä, liikentaneuvos Matti Yrjölä, Pro Pirkanmaa-mitali, kuulantyöntäjä Matti Yrjölä, Kuulakarnevaalit,

Stalin, Mainilan laukaukset ja Terijoen hallitus tulivat ensimmäisenä mieleen!

Keskiviikko 23.2.2022

Otsikossa mainitut eli Josif Stalinin, Mainilan laukausten ja Terijoen hallituksen olisi suonut jo jäämään historian roskatynnyreihin, mutta nyt ne ovat palanneet jokapäiväiseen elämäämme, kun seuraamme Vladimir Putinin yrityksiä Venäjän imperiumin palauttamisessa.

 

 

On toki myönnettävä, että eräs saksalainen korpraali oli yhdessä Stalinin kanssa vaikuttamassa toisen maailmansodan syttymiseen.

 

 

***************

 

 

Marraskuun 26. päivänä 1939 Leningradin vakoiluosaston päällikön eversti P. G. Tihomirov´n yksikkö toteutti Valkeasaaren Mainilassa tykistökeskityksen neuvostojoukkojen keskelle siten, että laukaukset näyttivät ammutun Suomen puolelta.

 

 

Venäläiset ovat myöhemmin myöntäneet kyseessä olleen Neuvostoliiton itsensä lavastama tykistöisku, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.

 

 

On ilmeistä, että nyt Venäjä käyttää Ukrainassa sitä samaa taktiikkaa, jota Neuvostoliitto käytti Mainilassa yli 80 vuotta sitten!

 

 

******************

 

 

Terijoen hallitus jota johti Laukaassa syntynyt Otto Ville Kuusinen, oli Neuvostoliiton Talvisodan aikana perustama ”hallitus”, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.12.1939 solmineensa avunantosopimuksen.

 

Voidaan todeta, että Venäjä soveltaa nyt Ukrainan Luhanskissa ja Donetskissa samoja oppeja, kuin Neuvostoliitto aikoinaan yritti Terijoen hallituksen avulla Suomea kohtaan Talvisodassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Josif Stalin, Vladimir Putin, Ukraina, Mainila, Mainilan laukaukset, Terijoen hallitus, Otto Ville Kuusinen, Luhansk, Donetsk, Neuvostoliitto, Talvisota, Leningradin vakoiluosaston päällikkö eversti P. G. Tihomirov, Terijoki, Leningrad, Adolf Hitler,

Valinnanvapaus julkisessa terveydenhuollossa on varjeltava "takalauta" tulevissa sote-myllerryksissä

Lauantai 13.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Eräät puolueet pitävät tulevissa soteratkaisuissa keskeisenä päämääränään, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sote-piste, josta ihminen saavat lähipalvelut.

 

Periaate on hyvä ja kannatettava, mutta on muistettava, että meillä on jo vuoden 2014 alusta alkaen voimassa terveydenhuoltolain 48 §, jonka mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta.

 

Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Valintaoikeutta käyttävien asiakkaiden terveydenhuollon kustannuksista voidaan laskuttaa järjestämisvastuussa olevaa kuntaa tai kuntayhtymää terveydenhuoltolain 58 § perusteella.

 

Valinnanvapaus ja sen merkitys ovat erityisen tärkeitä liitoskuntien alueella, joissa matka asuinkunnan sote-pisteeseen saattaa olla moninkertainen verrattuna naapurikunnan alueella sijaitsevaan sote-pisteeseen.

 

Otan esimerkiksi synnyinkuntani Viljakkalan ja valinnanvapauden merkityksen alueen asukkaiden palvelutasoon.

 

  • Viljakkalan kirkonkylältä on matkaa Ylöjärven keskustaan lähemmäs kolmekymmentä kilometriä, mutta naapurikunnan Hämeenkyrön keskustaan vain kymmenkunta kilometriä. Jos Ylöjärvellä olisi jatkossa vain yksi sote-piste ja samoin myös Hämeenkyrössä, niin olisi selvää, että kaikki Viljakkalan kirkonkylän alueen asukkaat käyttäisivät valinnanvapautta ja suuntautuisivat Hämeenkyröön!

Viljakkalan Mannista on matkaa vain 3 – 5 kilometriä Hämeenkyröön ja ilmeisesti nyt jo mannilaiset ovat hyödyntäneet valinnanvapauttaan ja asioivat sote-asioissa Hämeenkyrössä.

 

Suon puolueille sen, että ne pitävät kiinni periaatteesta, että jokaisen kunnan alueella pitää jatkossakin olla sote-piste, mutta tärkeintä on kuitenkin huolehtia valinnanvapauden säilyttämisestä jatkossakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Valinnanvapaus julkisessa terveydenhuollossa on varjeltava "takalauta" tulevissa sote-myllerryksissä, sote-uudistus, valinnanvapaus, sote-piste jokaiseen kuntaan, Viljakkala, Viljakkalan kirkonkylä, Viljakkalan Manni, Ylöjärvi, Viljakkalan kuntaliitos,

Erityislasten ja erityisnuorten hyvinvoinnista pitää huolehtia

Keskiviikko 2.6.2021 - -Esko Erkkilä-

eskonnumerokuva2021.png

 

Erityisnuorten hyvinvoinnista on huolehdittava mm. siten, että "Iltalinjan" toiminnalle Tampereen kaupunki antaa riittävää taloudellista tukea.

Iltalinjalla on kokoontumis- ja toimintatila, joka on tarkoitettu kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten vapaa-ajan toimintaan.


Tilassa järjestetään erilaista kurssi- ja koulutustoimintaa, joka tukee yksilön kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Tilassa toimii myös ohjaus- ja neuvontapiste, josta saa tietoa mm. asumiseen, työelämään.

 

 

Toivon tähän asiaan tukea myös muilta kuntavaaliehdokkailta!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Erityislasten ja erityisnuorten hyvinvoinnista pitää huolehtia, Iltalinja, Erityislapset, Erityisnuoret,

Vaatimattomanoloinen, mutta arvokas mitali kuitenkin!

Tiistai 2.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin mitalihyllykköäni ja nyt haluan esitellä siellä olevan Tampereen kaupungin hopeisen ansiomitalin!

 

 

IMG_1367.JPG

 

 

IMG_1368.JPG

 

 

Tampereen kaupunki myöntää hopeisen ansiomitalin niille luottamushenkilöille, jotka ovat hoitaneet kaupungin luottamustehtäviä 10 vuotta.

 

Ansiomitalin myöntämisen edellytyksenä on luottamushenkilötehtävien hoitaminen arvokkaasti ja käyttäytyminen aseman edellyttämällä tavalla.

 

Kymmenen vuoden pituinen luottamushenkilöjaksoni koostuu vuonna 2009 alkaneesta Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja sen jälkeen Vanhusneuvoston jäsenenä – Vanhusneuvoston jäsenyys jatkuu edelleen. Jossain vaiheessa oli myös Keskusvaalilautakunnan jäsen eli silloin olin ”tuplasti” luottamushenkilö.

 

 

Kannan ylväänä Tampereen kaupungin hopeista ansiomitalia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere, Tampereen kaupungin hopeinen ansiomitali, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Keskusvaalilautakunta, Tampereen Vanhusneuvosto,

"Kun luot, luo maailma"

Maanantai 25.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin piironginlaatikkomme saloja ja löysin sieltä painavan Lauri Viita –mitalin.

 

En muista, että mistä ja miten tuon arvokkaanoloinen mitali on päätynyt piironginlaatikkooni.

 

 

 

IMG_1344.JPG

 

Mitalin ”kuvapuolella” on Lauri Viiden kasvokuvan lisäksi maininnat Viidan eräistä teoksista kuten Kukunor, Suutarikin, Leevi, Käppyräinen, Betonimylläri sekä Moreeni.

 

 

IMG_1345.JPG

 

Mitalin kääntöpuolella on teksti ”Lauri Viita 1916 – 1965” sekä tämän juttuni otsikossa oleva ”Kun luot, luo maailma”.  Niiden lisäksi siellä on taiteilijan ”1976 . H. Valta” ikään kuin omistuskirjoituksena.

 

Yritin löytää netistä tietoa tuosta mitalista, mutta en löytänyt ja olisinkin kiitollinen, jos joku lukijoistani osaisi taustoittaa tuon mitalin historiaa tarkemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: "Kun luot, luo maailma", Lauri Viita, Lauri Viita -mitali, Heikki Valta, kuvanveistäjä Heikki Valta, Betonimylläri, Moreeni, Kukunor, Suutarikin, Leevi, Käppyräinen,

Suomen Talousseuran mitali on maamme vanhin virallinen kunniamerkki!

Sunnuntai 10.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Suomen Talousseura on perustettu vuonna 1797 ja sen myöntämä kunniamerkki on vanhin virallinen kunniamerkki Suomessa.

 

Piironginlaatikossamme on alkuperäinen Suomen Talousseuran myöntämä kultainen ansiomitali…

 

 

IMG_1293.JPG

 

 

IMG_1294.JPG

 

…ja todennäköisesti se on myönnetty vaimoni äidille ehkä joskus 1950- luvulla.

 

Tuo mitali myönnettiin sen saajalle 10, 20 tai 30 vuoden palvelusajan jälkeen ja mitalin on anonut työnantaja.

 

Anoppini oli useiden lääkärien ”huushollerskana” 1940- ja 1950-luvuilla ja oletan, että joku hänen työnantajistaan on aikoinaan anonut tuon ansiomitalin hänelle.

 

Täytyy vielä mainita, että anoppini oli syntynyt vuonna 1915 Salmin Mantsinsaarella ja sieltä lähdettyään sotia pakoon hän oli useiden lääkäreiden huushollerskana eri puolilla Suomea.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen Talousseuran mitali on maamme vanhin virallinen kunniamerkki!, Suomen Talousseura, Suomen Talousseura on perustettu 1797, Suomen Talousseuran kultainen ansiomitali, Salmin pitäjä, Mantsinsaari, Salmin Mantsinsaari,

Viimeisetkin veteraanit saivat huhtikuussa 2019 Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkin

Perjantai 8.1.2021 klo 21:03

Jatkan tänään piironginlaatikossamme olevien kunniamerkkien ja ansiomitalien esittelyä, kun esittelen Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin.

 

 

IMG_1287.JPG

 

 

IMG_1286.JPG

 

Kyseisen mitalin on saanut vaimoni isä ja samanlaisen mitalin saivat presidentti Sauli Niinistön luovuttamana Kansallisena veteraanipäivänä huhtikuussa 2019 kaikki ne veteraanit ja rintamalotat, jotka sitä tai saman ritarikunnan korkeampaa kunniamerkkiä eivät olleet aikaisemmin saaneet.

 

Presidentti Niinistö myönsi tuolloin tämän mitalin yli 3.000 sotaveteraanille ja rintamalotalle, mutta vain 25 veteraania oli tuolloin paikalla henkilökohtaisesti noutamassa mitaliaan.

 

Vaimoni isälle tuo kunniamerkki on myönnetty varsin kauan sitten, sillä hän kuoli jo vuonna 1970.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viimeisetkin veteraanit saivat huhtikuussa 2019 Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkin, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta, Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitali, Sotaveteraanit, Rintamalotat, Veteraanipäivä 2019, Sauli Niinistö,

Kotirintamanaisten mitali myönnettiin naisille, jotka työpanoksellaan vapauttivat miehet maanpuolustuksen tarpeisiin sotiemme 1939 - 1945 aikana

Perjantai 8.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Vaimoni äidille – syntynyt 1915 – on aikoinaan myönnetty…

 

 

IMG_1282.JPG

 

 

IMG_1283.JPG

 

…”Kotirintamanaisten mitali” eli (Kotir.n.mr.) sen ansiosta, että hän on työpanoksellaan vapauttanut miehiä maanpuolustuksen tarpeisiin sotiemme 1939 – 1945 aikana.

 




Tämän tapaiset toimet olivat mm. varsinaisissa tai vapaaehtoisissa maataloustöissä, teollisuus- ja palvelutehtävissä, kotitöissä lasten ja perheen kasvattajina ja huoltajina sekä kotirintamalottina.

 

Mitaliin kuuluu säädekirja, mutta se sijaitsee nykyään Kälviällä, joten kuvaa siitä en pysty nyt tähän liittämään.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotirintamanaisten mitali myönnettiin naisille jotka työpanoksellaan vapauttivat miehet maanpuolustuksen tarpeisiin sotiemme 1939 - 1945 aikana, Kotirintamanaisten mitali, Kotir. n.mr,

Jatkosodan muistomitalia kannetaan tummansinisessä nauhassa, jossa olevat kolme pystyraitaa kuvaavat kotia, uskontoa ja isänmaata

Keskiviikko 6.1.2021 - -Esko Erkkilä-

IMG_1275.JPG
 

IMG_1278.JPG
 
 
Jatkosodan muistomitali (Jsmm) perustettiin vasta vuonna 1957 eli 12 vuotta Jatkosodan päättymisen jälkeen.
 
Muistomitali perustettiin Tasavallan Presidentti Urho Kekkosen 24.5.1957 allekirjoittamalla asetuksella.
 



 
Mitali voitiin myöntää Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle, joka oli osallistunut sotaan tai toiminut muuten maanpuolustuksen hyväksi 25. kesäkuuta 1941 – 27. huhtikuuta 1945 välisenä aikana. Mitalin jakelu päättyi vuoden 1992 lopussa.
 


Pronssista valmistetun ympyränmuotoisen muistomitalin läpimitta on 31 millimetriä. Mitalin etusivulla on kohokuviona vaakasuorassa asennossa oleva miekka, jota verhoavat kaksi tammenlehvää. Etusivun reunaa kiertää kohokirjoitus, jossa on teksti ”Isänmaa 1941•1945”. Muistomitalin takasivulla on kohokuviona Suomen vaakuna.


Mitalin on suunnitellut jääkärikapteeni Lauri Leppänen.
 
 
Mitalia kannetaan rinnan vasemmalle puolelle kiinnitetyssä tummansinisessä nauhassa. Nauha on 32 mm leveä ja siinä on keskellä ja 2 mm kummastakin reunasta olevat 1 mm levyiset valkoiset pystyjuovat.



Kuten tämän juttuni otsikossa totean, nuo kolme pystyjuovaa kuvaavat kotia, uskontoa ja isänmaata.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jatkosodan muistomitali, Jsmm, Jatkosota, Urho Kekkonen, Koti uskonto ja isänmaa, jääkärikapteeni Lauri Leppänen,

Talvisodan muistomitalin alkuperäinen nimi oli vuosien 1939 - 1940 sodan muistomitali

Tiistai 5.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Meneillään oleva korona-aika luo hyvät mahdollisuudet penkoa ja tutkailla piironginlaatikoiden sisältöä ja niin olen myös tehnyt.

 

Aloitin tutkailemalla Rouvan vanhempien aikoinaan saamia muisto- ja ansiomitaleja:

 

*************


 
Tässä…
 
 
IMG_1273.JPG
 
 
IMG_1274.JPG
 
…vaimoni isän aikoinaan saama Talvisodan muistomitali eli Tsmm, kuten sitä ”kunniamerkkipiireissä” nykyisin kutsutaan.


 

*****************

 

Talvisotahan alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30.11.1939 ja päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan 13.3.1940.

 

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti 2. päivänä elokuuta 1940 asetuksen, jonka asetusteksti kuului näin:

 

A s e t u s

vuosien 1939–1940 sodan muistomitalista.

 

Annettu Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.

____________


 Puolustusministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Vuosien 1939–1940 sodan sekä siinä osoitetun yksimielisen puolustustahdon ja isänmaan hyväksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.

2 §.

Mitali lyötetään raudasta. Se on ympyränmuotoinen, tummaksi himmennetty, läpimitaltaan 31 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle läpimitaltaan 18 mm suuruiseen, ympyränmuotoiseen keskikuvioon on sovitettu lumipukuinen, ampuva sotilas. Keskikuviota ympäröivät Suomen maakuntavaakunat, Karjalan vaakunaan kuuluvat käsivarret ja kruunu ilman vaakunakilpeä sovitettuina mitalin yläosaan, siitä osittain ulkonevan ristin päälle, ja mitalin alaosaan sovitettuina vuosiluvut 1939–1940. Mitalin takasivulle on sileään pintaan kaiverrettu havuseppele, sen sisälle sanat: ”Kunnia Isänmaa”, …

 

 

 

***********************

 

 

On nykypäivänä huomattava, että tuolloin puhuttiin vuosien 1939 – 1940 sodasta ja termi Talvisota tuli käyttöön vasta myöhemmin.

 

Talvisodan muistomitalia sen saanut kantoi 32 mm leveässä mustassa nauhassa, jonka keskellä on kaksi 3 mm:n levyistä punaista juovaa ja niiden välissä 4 mm leveä musta juova. Mitali kiinnitettiin rinnan vasemmalle puolelle. 

 

Muistomitaleita myönnettiin ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin nimissä yli 700 000 henkilölle, joista yli 10 000 oli ulkomaalaisia. Mitalien jakelu aloitettiin vuoden 1940 syksyllä ja niitä jaettiin vuoden 1992 loppuun saakka.

 

Muistomitalin suunnitteli majuri Aarno Karimo.

*******************

 

Isäni jäämistössä on sama mitali ja pyrin nyt talvikauden aikana tutkailemaan myös sitä tarkemmin.

 

Mainittakoon, että mitalin saaneiden omaiset eivät voi kantaa tuota mitalia rinnassaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota, Tsmm, Talvisodan muistomitali, Talvisota 30.11.1939 - 13.3.1940, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Moskovan rauha, C.G. E. Mannerheim, Kyösti Kallio, asetus vuosien 1939 - 1940 sotien muistomitalista,

Siiri "Äitee" Rantanen hiihti ohitseni!

Tiistai 29.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Juha Porttila ja Osmo Kärkkäinen ovat kirjoittaneet kirjan ”Äitee” ja kyse on tavallaan ajankohtaiskirjasta, sillä Siiri Rantanen täytti 14. päivä joulukuuta 96 vuotta.

 

On selvää, että olin ”korva tarkkana” radion ääressä, kun Siiri Rantanen, Mirja Hietamies ja Sirkka Polkunen voittivat kultaa naisten 3 x 10 kilometrin viestinhiihdossa Cortinan olympiakisoissa vuonna 1956.

 

******************

 

Minulla on yksi henkilökohtainen muisto Siiri Rantasesta:

 

Hiihdin aikoinaan 30 peräkkäistä kertaa Finlandia-hiihdon. Finlandia-hiihto oli alun perin Hämeenlinnasta Lahteen, mutta vaikean lumitilanteen vuoksi vuonna 2000 siirryttiin paikalliseen hiihtoon Lahden ympäristössä ja samalla original-Finlandian hiihtopituus lyheni 75 kilometristä paljonkin.

 

Muistelukseni koskee jotain vuotta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, kun Finlandia-hiihto oli matkaltaan vielä alkuperäinen.

 

Olimme lähteneet matkaan Hämeenlinnan Katumajärveltä ja Siiri Rantanen pyyhälti ohitseni muutama kilometri ennen Lahtea. Hyppyrimäet jo näkyivät, mutta minulla ei ollut voimia vastata Siiri Rantasen hiihtovauhtiin.

 

Sen verran kuitenkin minulla vielä oli papua hartioissa, että maalisuoralla Lahden Hiihtostadionilla olimme samaan aikaan!

 

 

*******************

 

IMG_1231.JPG

 

Siiri Rantanen ”palasi” Finlandia-hiihtoon vuonna 1997, sillä silloin hänet oli ikuistettu Finlandia-hiihdon osanottajamitaliin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Siiri Rantanen, Siiri "Äitee" Rantanen, "Äitee", Mirjam Hietamies, Sirkka Polkunen, Cortinan olympikisat 1956, Jari Porttila, Finlandia-hiihto 1997, Finlandia-hiihdon osanottajamitali 1997, Katumajärvi, Lahden Hiihtostadion,

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu vaatii vahvan tunnistautumisen

Sunnuntai 22.11.2020 - -Esko Erkkilä-

IMG_0974.JPG

 

 

Tampereella on marraskuun ajan menossa kokeilu, jossa kokeillaan osallistuvaa budjetointia.

 

 

Kokeilussa on teemana lasten sekä nuorten hyvinvointi ja jaettavana pottina 450.000 euroa. 

 

IMG_0964.JPG

 

IMG_0963.JPG

 

Summasta koko kaupunkia koskeva määräraha on 100.000 euroa ja…

 

 

IMG_0961.JPG

 

…minua erityisesti kiinnostavan Etelä-Tampereen osuus on 70.000 euroa.

 

 

 

************************

 

 

 

Keskustelimme asiasta Vanhusneuvoston kokouksessa ja äänestykseen pyrkineet totesivat, että homma on tehty teknisesti vaikeaksi.

 

 

Pyrin eilen äänestämään ja totesin, että melko vaikeaksi äänestäminen on tehtykin, mutta toki pääsin äänestämään vaikka se hieman haastavaa olikin.

 

 

 

Ymmärrän hyvin äänestämistapahtuman haasteellisuuden, sillä kyseessä on käsittääkseni todellinen päättäjiä sitova äänestystilanne ja ei mikään nettikysely, johon pystytään vastaamaan laumoittain.

 

 

Äänestäminen tapahtuu ”mun.Tampere.fi” –nettisivuilla ja äänestämään päästäkseen on suoritettava vahva tunnistautuminen – tein tunnistautumisen pankkitunnuksilla!

 

 

Kullakin äänestäjällä on mahdollisuus äänestää kahta vaihtoehtoa ja uskallan kertoa ne vaihtoehdot joita äänestin.

 

 

Yleisistä kaikille kaupunkilaisille tarkoitetuista vaihtoehdoista äänestin ”Erityisnuorille pienryhmätoimintaa” ja Etelä-Tampereen osalta äänestin ”Lisää harrastusmahdollisuuksia Multisillan jalkapallokentälle”!

 

 

Toivon, että ”Erityisnuorille pienryhmätoimintaa” ei ennakoi, että ns. Iltalinja-toimintaa oltaisiin alasajamassa ja sen tilalle oltaisiin suunnittelemassa muutamalla tuhannella eurolla jotain vastaavaa toimintaa -  tulen seuraamaan tilannetta!

 

 

Kannustan tamperelaisia osallistumaan osallistuvaan budjetointiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Osallistuva budjetointi, vahva tunnistautuminen, osallistuvaan budjetointiin osallistuminen vaatii vahvan tunnistautumisen, Iltalinja, Multisilta, Multisillan jalkapallokenttä,

Jo on aikoihin eletty!

Lauantai 7.11.2020

Tuota otsikkoteemaa pystyy nykyaikoina soveltamaan moniin asioihin, mutta tässä jutussani sovellan sitä erikoisen lämpimänä jatkuvaan syyssäähän.

 

Porissa mitattiin 2.11.2020 Suomen kaikkien aikojen lämpimin marraskuun lämpötila, kun elohopea nousi 14,7 asteeseen.

 

Se ennätys ei saanut kuitenkaan olla voimassa Suomen lämpimimpänä marraskuun lämpötilana pitkään, sillä Maarianhaminan lentokentällä mitattiin 6.11.2020 peräti 16,6 asteen lämpötila.

 

Lämmintä on ollut myös mökkimaailmassani Viljakkalan Majajärvellä ja siitä osoituksena viime torstaina eli 5.11.2020 ottamani valokuva…

 

 

IMG_07622.JPG

 

…kukkivasta digitaliksesta eli sormustinkukasta, joka kukkii varastorakennuksemme räystään alla!

 

Kirjallisuustieto ja monivuotinen kokemuksemme sormustinkukasta kertoo sen kukinta-ajankohdaksi heinä-elokuun, mutta että vielä marraskuussakin – se on jotain ennenkuulumatonta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sormustinkukka, digitalis, kaikkien aikojen lämpimin marraskuu,

Uudistinko turhaan?

Maanantai 2.11.2020 - -Esko Erkkilä-

Passini on menossa vanhaksi ja sen vuoksi ryhdyin toimeen ja hain uuden passin.

 

”Elän” netissä, mutta halusin uusia passini vanhanaikaisesti eli menin jonottamaan Tampereen Poliisilaitokselle.  Ennen jonottamista kävin valokuvaamossa, jossa minusta otettiin passikuva ja se lähetettiin sähköisesti viranomaisille.

 

Ensimmäinen jonotusyritykseni meni mönkään, sillä pääsin jonotusautomaatille vasta klo 15.15 ja passiviranomaisethan eivät suostuneet asioimaan kanssani, sillä jonotusnumero olisi pitänyt ottaa jo klo 15.00 – kaksi virkailijaa kyllä yritti tappaa aikaansa omissa oloissaan ilman asiakkaiden häirintää.

 

 

IMG_0765.JPG

 

No, seuraavalla yrityksellä homma onnistui ja kohdalleni sattuikin oikein palveluhenkinen virkailija, jolla olisi varmaan taattu työpaikka myös todellisissa asiakaspalvelutehtävissä.

 

****************

Nyt on kokonaan toinen asia, että onko passilla enää mitään käyttöä, sillä maailmalla koronatilanne sulkee yhä tiukemmin matkustamista.

 

 

Ehdimme alkuvuodesta varaamaan ja jopa maksamaan viikon matkan huhtikuulle…

 

 

IMG_0811.JPG

 

…Italian saappaankorkoon eli Apuliaan ja Bacilicataan, mutta korona muutti kaiken.

 

Kiitokset Albatros´lle, että saimme rahamme takaisin!

 

Saapa nähdä, että pääseekö enää milloinkaan Venäjälle, Italiaan tai Baltiaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korona, passin uudistaminen, uusi passi, Tampereen Poliisilaitos, Albatros Travel, Apulia, Bacilicata, Italian saappaankorko, etelä-Italia, matkailu Venäjälle, matkailu Baltiaan,

Syksyn saapuminen tuo aina hieman haikean olon!

Maanantai 19.10.2020 - -Esko Erkkilä-

Jouduin eilen toteamaan monenkin seikan myötä, että kesä alkaa olla takanapäin ja syksy saapuu.

 

Muutin mökille käytännössä huhtikuulla ja eilisen jälkeen mökkielämäni on tältä vuodelta ohi – toki joitain päiväkäyntejä vielä on, mutta mökkiyöpymiset taitavat olla tältä vuodelta ohi.

 

 

Mitkä olivatkaan ne ”seikat”, joita eilen tein ja valmistauduin syksyyn?

 

 1.    Majajärven yksityistielle asensimme talkootyönä aurauskepit ja se jos mikä kertoo, että kesä on mennyt!

2.    Muutama päivä sitten nostamamme palsternakat saivat eilen hiekkapedin ja se homma on perinteisesti ollut syksyn viimeinen sadonkorjuutyö trekoolikasveille.

3.    Puutarhatyökoneet ovat eiliseen saakka olleet käynnistysvalmiina eri puolilla mökkitonttia, mutta eilen saimme päältä ajettavan ruohonleikkurin, kaksikin työnnettävää ruohonleikkuria ja kaksi puutarhajyrsintä kattojen alle talvilepoon.

4.    Kaksi kastelupumppua irrotin putkistoista ja kuljetin ne talveksi omakotitalomme autotallin lämpimään odottamaan ensi kevättä. Putkitonkihommia oli myös siinä, kun irrotin saunavettä pumppaavan pumpun irti verkostosta.

5.    Perhekuntamme nuorimmainen laulatti lehtipuhallinta ja sai puista pudonneita lehti kokoon paljonkin – lehtikasoihin tulemme kätkemään muutaman ruusun talvea viettämään!

Huomaatte, että ”laiska töitään luettelee”, mutta olen melkoisen tyytyväinen eilisiin saavutuksiimme!

 

 

**********************

 

IMG_0760.JPG

 

Pieni ilonpilkahduskin eilistä päivää virkisti ja se oli terhakka digitalis eli sormustinkukka, joka on näköjään menettänyt kasvukausirytminsä.

 

*****************

 

Kytken tähän loppuun muistelukseni Aunuksen Kuujärvestä, jossa olen paikallisten mummujen pihassa nähnyt elämäni parhaimmat ja suurimmat sormustinkukat.

 

Runoilija Yrjö Jylhä soti mm. Aunuksen Kuujärvellä ja pidän hänen runostaan ”Laulu Kuujärvestä”!

 

»Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu, Kuujärven rannalla karsikkopuu... siinä mun lauluni taas tukahtuu, siinä mun silmäni taas sumentuu.»

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Syksy saapuu, aurauskepit, lehtipuhallin, Aunus, Yrjö Jylhä, Laulu Kuujärvestä, digitalis, sormustinkukka,

Kuntaliitoksen kokeneiden kuntien vaakunoiden arvo nousee vaikka niitä nykyisin kutsutaankin kotiseutuvaakunoiksi

Tiistai 23.6.2020 - -Esko Erkkilä-

Synnyinpitäjäni Viljakkalan kuntatunnuksen…

 

 

IMG_55962.JPG

 

 

…Viljakkalan vaakunan on suunnitellut Gustav von Numers ja Viljakkalan kunnanvaltuusto hyväksyi sen 21. tammikuuta 1950. Sisäasiainministeriö vahvisti sen käyttöön 3. huhtikuuta samana vuonna.

 

 

Vaakunan aiheen vanhaa juomasarvea säilytetään kirkossa, mutta valitettavasti en ole koskaan nähnyt tuota juomasarvea – pitääpä päästä katsomaan!

 

Kupari-kultamerkki viittaa Haverin kaivokseen, josta jo Ruotsin vallan aikana kaivettiin rautamalmia, ja myöhemmin itsenäisyyden aikana kultaa ja kuparia – Helsingin Olympialaisten kultamitalit on valettu Viljakkalan maaperästä kaivetusta kullasta!

 

Haverin kaivos toi vuosikymmenet hyvinvointia Viljakkalaan.

 

Vaakunan selitys on ”kultakentässä palkeittain asetettu puna-sinikatkoinen, loivasti kaksikaarteinen sarvi, jonka keski- ja päätehelat sekä vitjat ovat hopeaa; sarven alapuolella punainen kupari-kultamerkki.”

 

Vaakuna jäi epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi vuonna 2007, kun Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin.

 

Viljakkalan vaakunoita on jokaisen ihailtavana ainakin Viljakkalan Seurojentalolla, Viljakkalan kirjastossa sekä Toivolan tanssilavalla!

 

Kannattaa poiketa katsomaan ja ihailemaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan kuntavaakuna, Gustav von Numers, Viljakkalan vaakunan juomasarvi, Haverin kaivos, Haverin kultakaivos, Helsingin Olympialaisten kultamitalit,

Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista

Sunnuntai 8.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto miehitti Baltian maat virallisesti vasta 14. kesäkuuta 1940, mutta sitä ennen voimassa oli ns. tukikohtavaihe yhdeksän kuukauden ajan, sillä Neuvostoliitto pakotti Baltian maat solmimaan syys – lokakuussa 1939 avunantosopimuksen, joka merkitsi mm. neuvostojoukkojen sijoittamisen kaikkiin Baltian maihin.

 

Avunantosopimuksen ”solmiminen” merkitsi mm. sitä, että Stalinin terroristipommituslennot Tampereelle 1939 – 1940 saattoivat alkaa Virossa sijaitsevilta lentotukikohtien lentokentiltä.

 

 

IMG_7169.JPG

 

 

Stalinin terroristipommitusten lähtöpaikkoina olivat seuraavat Virossa sijaitsevat lentotukikohdat:

 

  • Kuressaari

  • Ungros

  • Haapsalu

  • Paldiski

  • Kuusiku

 

Lentotukikohdissa sijainneet puna-armeijan Tampereen pommituksiin osallistuneiden yksiköiden nimet ovat selvillä, mutta niiden nimet erottuvat heikosti tästä kuvasta.

 

Viro itsenäistyi uudelleen 21.8.1991 ja liittyi Natoon vuonna 2004.

 

Nopea on ollut ajanriento, vai onko se sittenkään ollut nopeaa, sillä Viron maaperältä tapahtuneista Tampereen pommituksista on kulunut 80 –vuotta ja Viron Natoon liittymisestä vasta 16 –vuotta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalinin terroristipommitukset Tampereelle Talvisodan aikana tapahtuivat virolaisista lentotukikohdista, Viron miehitys, Viron uudelleenitsenäistyminen, Viro Naton jäseneksi, Baltian maiden miehitys, Kuressaaren lentotukikohta, Haapsalun lentototukikohta,

Tampereen pommitukset Talvisodan aikana olivat Stalinin terroripommituksia ja ne on hyvin pystytty dokumentoimaan jälkipolville

Lauantai 7.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Puna-armeijan pommikoneet hyökkäsivät Talvisodan aikana Tampereelle yhdeksänä päivänä siten, että ensimmäinen pommitus tapahtui 21.12.1939 ja viimeinen 2.3.1940.

 

Kaikki hyökkäykset on pystytty dokumentoimaan kellonaikoineen ja operaatioihin osallistuneiden pommikoneiden tarkkuudella täsmällisesti – myös jokaisen pommihyökkäyksen vahingot ovat tarkalleen tiedossa.

 

Seuraavassa kertomus jokaisesta ”pommituspäivästä”!

Saimme nämä tiedot Talvisodan muistojuhlassa Tampereen yliopistolla 2.3.2020!

 

 

IMG_7127.JPG

 

Hyökkäys 21.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7128.JPG

 

Hyökkäys 25.12.1939 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7129.JPG

 

Hyökkäys 27.12.1939 ja hyökkäyssuunta kaakko.

 

 

IMG_7130.JPG

 

Hyökkäys Uudenvuoden aattona eli 31.12.1939 ja hyökkäyssuunta luode.

 

 

IMG_7131.JPG

 

Hyökkäys 13.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7132.JPG

 

Hyökkäys 15.1.1940 ja hyökkäyssuunta itä.

 

 

IMG_7134.JPG

 

Hyökkäys 20.1.1940 ja hyökkäyssuunta etelä.

 

 

IMG_7135.JPG

 

Hyökkäys 17.2.1940 ja hyökkäyssuunta länsi.

 

 

IMG_7137.JPG

 

Varsinainen suurhyökkäys 2.3.1940 ja ensimmäisen aallon hyökkäys tapahtui klo 12.00 kaakosta.

 

Toisen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.00 Pirkkalan suunnasta eli lounaasta.

 

Kolmannen aallon hyökkäys tapahtui klo 14.35 ja sen hyökkäyssuunta oli etelä.

 

********************

 

IMG_7172.JPG

 

Tässä kuvassa yhteenvedontapaisesti eräiden hyökkäysten pommikonevahvuudet – kuvassa nähdään 2.3.1940 tapahtuneen hyökkäyksen ensimmäisessä aallossa olleiden pommikoneiden suuri lukumäärä.

 

 

Kuka vielä tohtii puolustella Josef Stalinin menettelyä ja hänen terroristitoimintaansa suomalaista sisämaankaupunkia kohtaan?

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Stalin, Josef Stalin, Josef Stalinin terroristipommitukset, Stalinin terroristipommitukset Tampereelle 1939 - 1940, Tampereen pommitukset, Tampereen pommitukset 1939 - 1940, Talvisota,

Josef Stalinin Tampereelle kohdistamat terroripommitukset Talvisodan aikana, mutta erityisesti 2.3.1940

Tiistai 3.3.2020 - -Esko Erkkilä-

IMG_7115.JPG

 

Aamulehti järjesti eilen Tampereen Yliopiston juhlasalissa Talvisodan muistojuhlan, jossa käsiteltiin Neuvostoliiton Talvisodan aikana Tampereelle kohdistamia pommituksia, mutta erityisesti niitä suurpommituksia, joista eilen tuli kuluneeksi tasan 80 –vuotta.

 

Olin paikalla yhtenä 650:stä paikalla olleesta juhlavieraasta.

 

Juhla lähetettiin suorana myös Aamulehden nettisivujen kautta ja sen lyhennetty taltiointi on yhä edelleen katseltavissa Aamulehden nettisivuilla.

 

 

IMG_7138.JPG

 

 

Neuvostoliitto pommitti Talvisodan aikana Tamperetta yhdeksänä päivänä ja hyökkäyksiä näinä päivinä oli kaikkiaan 11.

 

Neuvostoliittolaisia pommikoneita Tampereen yllä oli kaikkiaan 242 ja ne pudottivat Tampereelle 1.927 pommia.

 

Kuolonuhreja pommituksissa tuli 17 ja haavoittuneita 46 henkilöä.

 
******************

 

IMG_7121.JPG

 

 

Muistotilaisuuden ensimmäinen alustaja, filosofian lisensiaatti, majuri evp Jari Lehtoväre uskalsi selkeästi todeta, että…

 

 

IMG_7141.JPG

 

…Stalinin tarkoituksena oli siviilikohteiden ja siviilien tuhoaminen eli terroripommitukset!

 

Tästä totuudesta saamme paljon pohjaa niille pommituksille, joiden kohteeksi Tampere joutui Talvisodan aikana.

 

Stalinin tavoitteena oli suomalaisten taistelutahdon murtaminen ja sekasorron aiheuttaminen siviiliväestön keskuudessa!

 

 

Uskon, että palaan tällä saitilla tähän aiheeseen vielä jatkossakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Tampereen pommitukset Talvisodan aikana, Josef Stalin, Stalinin terroripommitukset, Aamulehti, Tampereen Yliopisto, Talvisodan muistojuhla, Talvisota, Jari Lehtoväre,

Vanhemmat kirjoitukset »