Kultamitalihiihtäjä voitti minut Finlandia-hiihdossa!

Maanantai 30.12.2024 - -Esko Erkkilä-

Yle kakkonen esitti eilen kimaran suomalaisista urheilijoista, joissa oli pätkät Siiri Rantasesta, Eero Mäntyrannasta, Lasse Virenistä, Tero Pitkämäestä sekä Lauri Markkasesta.

 

Siiri Rantanen oli viestinviejänä, kun Suomi voitti kultaa naisten 3 x 5 kilometrin hiihdossa Cortinan olympialaisvuonna 1956.

 

 

***************

 

 

Hiihdin aikoinaan kolmenakymmenenä peräkkäisenä vuonna Finlandia-hiihdon ja valtaosa niistä oli täyspitkiä 75 kilometrin pituisia hiihtoja Hämeenlinnan Katumajärveltä Lahden hiihtostadionille.

 

Sain tuta Siiri ”Äitee” Rantasen vauhdin joskus 1970-luvun lopulla, kun hän ohitti minut eräässä Finlandia-hiihdossani muutama kilometriä ennen maalia.

 

 

**************

 

Vilkaisin ohitseni hiihtävää hahmoa ja tunnistin hänet Siiri Rantaseksi.  Ei ollut minusta siihen vauhtiin ryhtyjäksi vaikka olinkin 23-vuotta nuorempi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Unikeonpäivä on meillä aina juhlapäivä!

Lauantai 27.7.2024 - -Esko Erkkilä-

Tätä päivää eli heinäkuun 27. päivää vietämme Unikeonpäivänä.

 

Unikeonpäivään kuuluu ainakin Naantalissa erityisiä menoja, kun vuoden Unikeoksi valittu henkilö kipataan satama-altaaseen.

 

Unikeonpäivään liittyy monia uskomuksia ja eräs niistä on Velkualta, jossa todetaan, että jos Unikeonpäivänä sataa, sataa seitsemän viikkoa peräjälkeen!

 

 

************

 

 

Meillä Unikeonpäivään liittyy perhekuntakohtainen merkittävä asia, sillä Rouva on syntynyt Unikeonpäivänä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olipa hienot pelit!

Keskiviikko 3.4.2024 - -Esko Erkkilä-

Seuraan jääkiekkoa, vaikka olenkin seurannut pelejä paikanpäällä vain puolentusinaa kertaa.

 

Pääasiassa olen ollut jääkiekko-otteluissa isännän ominaisuudessa, sillä monet asiakkaistani arvostivat jääkiekkoilua.  Muistan, että ainakin kerran olen osallistunut katsojana omarahoituksellisesti – kyse oli Porin Jäähallissa järjestetystä ottelusta.

 

***************

 

Sain kipinän jääkiekon seuraamiseen jo pikkupoikana ja suosikkijoukkueeni oli Tammerfors Bollklubb eli TBK.

 

Vuonna 1932 perustettu TBK ehti voittaa 3 kultaa ja viisi pronssia, kun sen jääkiekkojaosto perusti vuonna 1955 Tappara-nimisen seuran ja samalla emoseura lopetti kilpatason jääkiekkotoimintansa.

 

Tapparana seura on voittanut 16 kultaista mitalia.

 

***********

 

Tamperelaisseurat saavuttivat meneillään olevassa sarjassa kaksi ensimmäistä sijaa, sillä Ilves tuli Tapparan jälkeen toiseksi.

 

 

Ilves pelasi mitalipeleihin pääsystä Kalpaa vastaan 29.3.2024 ja hävisi tuolloin ottelun 2 – 4; tulos merkitsi Kalpan jatkoa ja Ilves passitettiin kesälomalle!

 

Tapparan vastustajana mitalipeleihin oli TPS ja 30.3.2024 Tappara sai kokoon neljä voittoa eli Tappara jatkaa, mutta TPS lähti kesälomalle.

 

Seurasin molempien tamperelaisjoukkueiden peliä tekstitv:stä ja hienot lopputuloksethan molemmista tuli!

 

************

 

Tappara on neljän parhaan joukossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

En voi toivoa, että kukaan viljelijä tai metsänomistaja saisi kirjeen Fingrid Oyj:ltä!

Perjantai 8.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Maatalousyhtymämme on niitä epäonnisia, jotka ovat joutuneet luovuttamaan yhteiskunnan tarpeisiin omistamiansa metsiä ja peltoja.

 

Kymmenen hehtaarin suuruisesta perämetsäkappaleesta jouduimme aikoinaan luovuttamaan neljä hehtaaria Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle ja nyt…

 

 

…Fingrind Oyj kurittaa synnyinkotini metsää…

 

 

 

…Melo-Rännäri – voimajohtolinjan alle.

On surkeaa katseltavaa!

**************

 

Emme suinkaan ole ainoita metsänomistajia Viljakkalassa, joiden metsäpalstoja tämä uusin voimajohtolinjan levennys koskee!

MTK on näissä asioissa täysin voimaton!

 

 

-Esko Erkkilä-

Surullinen tilanne Kälviällä

Tiistai 5.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Keskipohjalaiskunta Kälviä hävisi kuntakartalta 1.1.2009, jolloin se liittyi Kokkolan kaupunkiin.

 

Rouvani on kotoisin Kälviältä ja meidät vihittiin avioliittoon 8.9.1974 Kälviän kirkossa.

 

Käymme yhä edelleen harvakseltaan Kälviällä, sillä onhan siellä Rouvani synnyinkoti - vaikkakin nykyään kylmillään.

 

*******************

 

Nyt Kälviältä kuuluu surullisia uutisia, sillä kirkonkylässä 70 vuotta toiminut K-Market Vähähyyppä lopettaa toimintansa 30.4.2024!

 

K-kauppa Vähähyypän perustaja Anja Vähähyyppä oli Kälviän perhekuntamme läheinen, sillä anoppini hoiti paljolti kauppiaan siivous- ja kotitaloustyöt.

 

”Anjan kaupan” jälkeen hänen veljenpoikansa Juha piti kauppaa, mutta nyt Juhan poika Patrik on päättänyt lopettaa K-Market Kälviän kaupanpidon!

 

***************

Surullista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jokaisen vastuullisen viljakkalalaisnuorukaisen pitää hiihtää ainakin kerran Pirkan hiihto!

Torstai 15.2.2024 - -Esko Erkkilä-

Niinisalosta Ylöjärven Teivoon hiihdettävä Pirkan hiihto on vuosittaisista pitkänmatkan hiihdoista järjestyksessä toinen Finlandia-hiihdon jälkeen.

 

Tänä vuonna 90 kilometrin pituinen Pirkan hiihto hiihdetään maaliskuun 3. päivänä.

 

******************

 

Keskityin aktiiviaikanani Finlandia hiihtoihin, mutta on minulla sentään seitsemän…

 

 

 

…mitalia myös Pirkan hiihdosta.

 

Hiihdin Pirkan hiihtoja harvakseltaan ja ensimmäisen kerran jo 1960-luvun lopulla.

 

*******************

Muistan elävästi sen, kun jouduin ensimmäisen kerran naishiihtäjän ohittamaksi ja se tapahtui Pirkan hiihdossa!

 

Pirkan hiihdossa ongelmana on se, että muistomitali on vuodesta toiseen samanlainen, sillä järjestäjät eivät ole vaivautuneet kaivertamaan muistomitaliin vuosilukua – jokohan saamme tähän parannuksen vuonna 2025!

 

 

-Esko Erkkilä-

Aira Samulinin setä Sten Suvio voitti kultamitalin Berliinin olympialaisissa ja sen luovutti hänelle Adolf Hitler

Tiistai 24.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Monen alan taitaja Aira Samulin kuoli eilen ja kerron minäkin hänestä yhden jutun, jonka kuulin häneltä itseltään!

 

Kas näin:

 

Eläkeliitto järjesti Lempäälän Ideaparkissa ”valtauksen” 1.10.2020 ja…

 

 

 

…tilaisuutemme pääesiintyjänä oli Aira Samulin.

 

Aira Samulin kertoi, että hänen setänsä Sten Suvio (1911 – 1988) voitti Berliinin olympialaisissa nyrkkeilyssä vuonna 1936 välisarjassa eli 66,6 kilon luokassa kultamitalin ja loppuottelussa hänen vastustajanaan oli saksalainen Michael Murach.

 

Alussa Suvio oli vastaanottavana puolena, mutta toisessa ja erityisesti kolmannessa erässä osat vaihtuivat ja lopulta Suvio voitti ottelun kaikilla tuomariäänillä.

 

Aira Samulin kertoi meille Ideaparkissa, että Adolf Hitler oli ottelun alussa katsomossa, mutta huomattuaan suomalaisen ylivoiman, hän poistui kesken ottelun katsomosta.

 

Hitlerin kunniaksi on todettava, että hän jakoi ottelun jälkeen mitalit ja ojensi Sten Suviolle kultaisen mitalin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyröskosken Ponnen sarjakilpailut olivat avoinna myös VU-45:n jäsenille!

Maanantai 30.5.2022 - -Esko Erkkilä-

Kyröskosken kuulakarnevaalit järjestettiin viime perjantaina eli 27.5.2022 jo 50. kerran.

 

En ollut paikalla, mutta seurasin aktiivisesti karnevaalien ennakkopöhinää ja myös tuloksia.

 

Kuulakarnevaalien yhteydessä liikuntaneuvos Matti Yrjölä sai Pro Pirkanmaa -mitalin maakunnan hyväksi tekemästään urheilu- ja liikuntatyöstä.

 

****************

 

Olin 1960-luvun alkupuoliskolla innokas osanottaja yhdessä siskoni kanssa Kyröskosken Ponnen järjestämissä sarjakilpailuissa, jotka järjestettiin Kyröskosken urheilukentällä.

 

Kuljimme polkupyörillä sen 15 kilometrin matkan, joka oli kotoamme suuntaansa Kyröskoskelle.

 

*************

 

Sarjakilpailuissa oli jokseenkin aina lajina miesten kuulantyöntö ja silloin sain läheltä seurata Matti Yrjölän työskentelyä kuularingissä sekä sen ulkopuolella.

 

Matti Yrjölä oli jokaisella kerralla lajissaan ylivoimainen, mutta siitä huolimatta hän keskittyi jokaiseen työntökertaansa täydellä teholla.

 

Yrjölä riisui verryttelypukunsa myttyyn kuularingin taakse, otti silmälasit päästään, laittoi ne vaatemyttynsä päälle, siirtyi kuularinkiin ja pukkasi pakitustyylillä kuulansa pitkälle.

 

Matti Yrjölä otti jokaisen työntönsä tosissaan ja tällä hän loi pohjaa mm. sille, että hän on tehnyt 15. kertaa Suomen ennätyksen kuulantyönnössä!

 

Onnittelut Pro Pirkanmaa-mitalista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Stalin, Mainilan laukaukset ja Terijoen hallitus tulivat ensimmäisenä mieleen!

Keskiviikko 23.2.2022

Otsikossa mainitut eli Josif Stalinin, Mainilan laukausten ja Terijoen hallituksen olisi suonut jo jäämään historian roskatynnyreihin, mutta nyt ne ovat palanneet jokapäiväiseen elämäämme, kun seuraamme Vladimir Putinin yrityksiä Venäjän imperiumin palauttamisessa.

 

 

On toki myönnettävä, että eräs saksalainen korpraali oli yhdessä Stalinin kanssa vaikuttamassa toisen maailmansodan syttymiseen.

 

 

***************

 

 

Marraskuun 26. päivänä 1939 Leningradin vakoiluosaston päällikön eversti P. G. Tihomirov´n yksikkö toteutti Valkeasaaren Mainilassa tykistökeskityksen neuvostojoukkojen keskelle siten, että laukaukset näyttivät ammutun Suomen puolelta.

 

 

Venäläiset ovat myöhemmin myöntäneet kyseessä olleen Neuvostoliiton itsensä lavastama tykistöisku, jonka tarkoituksena oli saada Suomi näyttämään hyökkääjältä talvisodassa.

 

 

On ilmeistä, että nyt Venäjä käyttää Ukrainassa sitä samaa taktiikkaa, jota Neuvostoliitto käytti Mainilassa yli 80 vuotta sitten!

 

 

******************

 

 

Terijoen hallitus jota johti Laukaassa syntynyt Otto Ville Kuusinen, oli Neuvostoliiton Talvisodan aikana perustama ”hallitus”, jonka kanssa Neuvostoliitto ilmoitti 2.12.1939 solmineensa avunantosopimuksen.

 

Voidaan todeta, että Venäjä soveltaa nyt Ukrainan Luhanskissa ja Donetskissa samoja oppeja, kuin Neuvostoliitto aikoinaan yritti Terijoen hallituksen avulla Suomea kohtaan Talvisodassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valinnanvapaus julkisessa terveydenhuollossa on varjeltava "takalauta" tulevissa sote-myllerryksissä

Lauantai 13.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Eräät puolueet pitävät tulevissa soteratkaisuissa keskeisenä päämääränään, että jokaisessa kunnassa pitää olla vähintään yksi sote-piste, josta ihminen saavat lähipalvelut.

 

Periaate on hyvä ja kannatettava, mutta on muistettava, että meillä on jo vuoden 2014 alusta alkaen voimassa terveydenhuoltolain 48 §, jonka mukaan kuntalaisella on mahdollisuus valita hoitopaikkansa koko maan alueelta.

 

Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa. Valinnanvapaus on rajattu julkiseen terveydenhuoltoon. Valintaoikeutta käyttävien asiakkaiden terveydenhuollon kustannuksista voidaan laskuttaa järjestämisvastuussa olevaa kuntaa tai kuntayhtymää terveydenhuoltolain 58 § perusteella.

 

Valinnanvapaus ja sen merkitys ovat erityisen tärkeitä liitoskuntien alueella, joissa matka asuinkunnan sote-pisteeseen saattaa olla moninkertainen verrattuna naapurikunnan alueella sijaitsevaan sote-pisteeseen.

 

Otan esimerkiksi synnyinkuntani Viljakkalan ja valinnanvapauden merkityksen alueen asukkaiden palvelutasoon.

 

• Viljakkalan kirkonkylältä on matkaa Ylöjärven keskustaan lähemmäs kolmekymmentä kilometriä, mutta naapurikunnan Hämeenkyrön keskustaan vain kymmenkunta kilometriä. Jos Ylöjärvellä olisi jatkossa vain yksi sote-piste ja samoin myös Hämeenkyrössä, niin olisi selvää, että kaikki Viljakkalan kirkonkylän alueen asukkaat käyttäisivät valinnanvapautta ja suuntautuisivat Hämeenkyröön!

Viljakkalan Mannista on matkaa vain 3 – 5 kilometriä Hämeenkyröön ja ilmeisesti nyt jo mannilaiset ovat hyödyntäneet valinnanvapauttaan ja asioivat sote-asioissa Hämeenkyrössä.

 

Suon puolueille sen, että ne pitävät kiinni periaatteesta, että jokaisen kunnan alueella pitää jatkossakin olla sote-piste, mutta tärkeintä on kuitenkin huolehtia valinnanvapauden säilyttämisestä jatkossakin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Erityislasten ja erityisnuorten hyvinvoinnista pitää huolehtia

Keskiviikko 2.6.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Erityisnuorten hyvinvoinnista on huolehdittava mm. siten, että "Iltalinjan" toiminnalle Tampereen kaupunki antaa riittävää taloudellista tukea.

Iltalinjalla on kokoontumis- ja toimintatila, joka on tarkoitettu kehitysvammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten vapaa-ajan toimintaan.

Tilassa järjestetään erilaista kurssi- ja koulutustoimintaa, joka tukee yksilön kokonaisvaltaista elämänhallintaa. Tilassa toimii myös ohjaus- ja neuvontapiste, josta saa tietoa mm. asumiseen, työelämään.

 

 

Toivon tähän asiaan tukea myös muilta kuntavaaliehdokkailta!

-Esko Erkkilä-

Vaatimattomanoloinen, mutta arvokas mitali kuitenkin!

Tiistai 2.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin mitalihyllykköäni ja nyt haluan esitellä siellä olevan Tampereen kaupungin hopeisen ansiomitalin!

 

 

 

 

 

 

Tampereen kaupunki myöntää hopeisen ansiomitalin niille luottamushenkilöille, jotka ovat hoitaneet kaupungin luottamustehtäviä 10 vuotta.

 

Ansiomitalin myöntämisen edellytyksenä on luottamushenkilötehtävien hoitaminen arvokkaasti ja käyttäytyminen aseman edellyttämällä tavalla.

 

Kymmenen vuoden pituinen luottamushenkilöjaksoni koostuu vuonna 2009 alkaneesta Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan jäsenyydestä ja sen jälkeen Vanhusneuvoston jäsenenä – Vanhusneuvoston jäsenyys jatkuu edelleen. Jossain vaiheessa oli myös Keskusvaalilautakunnan jäsen eli silloin olin ”tuplasti” luottamushenkilö.

 

 

Kannan ylväänä Tampereen kaupungin hopeista ansiomitalia!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kun luot, luo maailma"

Maanantai 25.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin piironginlaatikkomme saloja ja löysin sieltä painavan Lauri Viita –mitalin.

 

En muista, että mistä ja miten tuon arvokkaanoloinen mitali on päätynyt piironginlaatikkooni.

 

 

 

 

Mitalin ”kuvapuolella” on Lauri Viiden kasvokuvan lisäksi maininnat Viidan eräistä teoksista kuten Kukunor, Suutarikin, Leevi, Käppyräinen, Betonimylläri sekä Moreeni.

 

 

 

Mitalin kääntöpuolella on teksti ”Lauri Viita 1916 – 1965” sekä tämän juttuni otsikossa oleva ”Kun luot, luo maailma”.  Niiden lisäksi siellä on taiteilijan ”1976 . H. Valta” ikään kuin omistuskirjoituksena.

 

Yritin löytää netistä tietoa tuosta mitalista, mutta en löytänyt ja olisinkin kiitollinen, jos joku lukijoistani osaisi taustoittaa tuon mitalin historiaa tarkemmin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Talousseuran mitali on maamme vanhin virallinen kunniamerkki!

Sunnuntai 10.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Suomen Talousseura on perustettu vuonna 1797 ja sen myöntämä kunniamerkki on vanhin virallinen kunniamerkki Suomessa.

 

Piironginlaatikossamme on alkuperäinen Suomen Talousseuran myöntämä kultainen ansiomitali…

 

 

 

 

 

…ja todennäköisesti se on myönnetty vaimoni äidille ehkä joskus 1950- luvulla.

 

Tuo mitali myönnettiin sen saajalle 10, 20 tai 30 vuoden palvelusajan jälkeen ja mitalin on anonut työnantaja.

 

Anoppini oli useiden lääkärien ”huushollerskana” 1940- ja 1950-luvuilla ja oletan, että joku hänen työnantajistaan on aikoinaan anonut tuon ansiomitalin hänelle.

 

Täytyy vielä mainita, että anoppini oli syntynyt vuonna 1915 Salmin Mantsinsaarella ja sieltä lähdettyään sotia pakoon hän oli useiden lääkäreiden huushollerskana eri puolilla Suomea.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viimeisetkin veteraanit saivat huhtikuussa 2019 Suomen Valkoisen Ruusun kunniamerkin

Perjantai 8.1.2021 klo 21.03

Jatkan tänään piironginlaatikossamme olevien kunniamerkkien ja ansiomitalien esittelyä, kun esittelen Suomen Valkoisen Ruusun 1. luokan mitalin.

 

 

 

 

 

Kyseisen mitalin on saanut vaimoni isä ja samanlaisen mitalin saivat presidentti Sauli Niinistön luovuttamana Kansallisena veteraanipäivänä huhtikuussa 2019 kaikki ne veteraanit ja rintamalotat, jotka sitä tai saman ritarikunnan korkeampaa kunniamerkkiä eivät olleet aikaisemmin saaneet.

 

Presidentti Niinistö myönsi tuolloin tämän mitalin yli 3.000 sotaveteraanille ja rintamalotalle, mutta vain 25 veteraania oli tuolloin paikalla henkilökohtaisesti noutamassa mitaliaan.

 

Vaimoni isälle tuo kunniamerkki on myönnetty varsin kauan sitten, sillä hän kuoli jo vuonna 1970.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotirintamanaisten mitali myönnettiin naisille, jotka työpanoksellaan vapauttivat miehet maanpuolustuksen tarpeisiin sotiemme 1939 - 1945 aikana

Perjantai 8.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Vaimoni äidille – syntynyt 1915 – on aikoinaan myönnetty…

 

 

 

 

 

…”Kotirintamanaisten mitali” eli (Kotir.n.mr.) sen ansiosta, että hän on työpanoksellaan vapauttanut miehiä maanpuolustuksen tarpeisiin sotiemme 1939 – 1945 aikana.

 

Tämän tapaiset toimet olivat mm. varsinaisissa tai vapaaehtoisissa maataloustöissä, teollisuus- ja palvelutehtävissä, kotitöissä lasten ja perheen kasvattajina ja huoltajina sekä kotirintamalottina.

 

Mitaliin kuuluu säädekirja, mutta se sijaitsee nykyään Kälviällä, joten kuvaa siitä en pysty nyt tähän liittämään.

 

 

-Esko Erkkilä-

Jatkosodan muistomitalia kannetaan tummansinisessä nauhassa, jossa olevat kolme pystyraitaa kuvaavat kotia, uskontoa ja isänmaata

Keskiviikko 6.1.2021 - -Esko Erkkilä-

 
 
Jatkosodan muistomitali (Jsmm) perustettiin vasta vuonna 1957 eli 12 vuotta Jatkosodan päättymisen jälkeen.
 
Muistomitali perustettiin Tasavallan Presidentti Urho Kekkosen 24.5.1957 allekirjoittamalla asetuksella.
 

 
Mitali voitiin myöntää Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle henkilölle, joka oli osallistunut sotaan tai toiminut muuten maanpuolustuksen hyväksi 25. kesäkuuta 1941 – 27. huhtikuuta 1945 välisenä aikana. Mitalin jakelu päättyi vuoden 1992 lopussa.
 

Pronssista valmistetun ympyränmuotoisen muistomitalin läpimitta on 31 millimetriä. Mitalin etusivulla on kohokuviona vaakasuorassa asennossa oleva miekka, jota verhoavat kaksi tammenlehvää. Etusivun reunaa kiertää kohokirjoitus, jossa on teksti ”Isänmaa 1941•1945”. Muistomitalin takasivulla on kohokuviona Suomen vaakuna.


Mitalin on suunnitellut jääkärikapteeni Lauri Leppänen.
 
 
Mitalia kannetaan rinnan vasemmalle puolelle kiinnitetyssä tummansinisessä nauhassa. Nauha on 32 mm leveä ja siinä on keskellä ja 2 mm kummastakin reunasta olevat 1 mm levyiset valkoiset pystyjuovat.

Kuten tämän juttuni otsikossa totean, nuo kolme pystyjuovaa kuvaavat kotia, uskontoa ja isänmaata.

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan muistomitalin alkuperäinen nimi oli vuosien 1939 - 1940 sodan muistomitali

Tiistai 5.1.2021 - -Esko Erkkilä-

Meneillään oleva korona-aika luo hyvät mahdollisuudet penkoa ja tutkailla piironginlaatikoiden sisältöä ja niin olen myös tehnyt.

 

Aloitin tutkailemalla Rouvan vanhempien aikoinaan saamia muisto- ja ansiomitaleja:

 

*************

 
Tässä…
 
 

 
 

 
…vaimoni isän aikoinaan saama Talvisodan muistomitali eli Tsmm, kuten sitä ”kunniamerkkipiireissä” nykyisin kutsutaan.

 

*****************

 

Talvisotahan alkoi Neuvostoliiton hyökkäyksellä 30.11.1939 ja päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan 13.3.1940.

 

Tasavallan Presidentti Kyösti Kallio allekirjoitti 2. päivänä elokuuta 1940 asetuksen, jonka asetusteksti kuului näin:

 

A s e t u s

vuosien 1939–1940 sodan muistomitalista.

 

Annettu Helsingissä 2 päivänä elokuuta 1940.

____________

 Puolustusministerin esittelystä säädetään:

1 §.

Vuosien 1939–1940 sodan sekä siinä osoitetun yksimielisen puolustustahdon ja isänmaan hyväksi suoritettujen tekojen muistoksi perustetaan muistomitali.

2 §.

Mitali lyötetään raudasta. Se on ympyränmuotoinen, tummaksi himmennetty, läpimitaltaan 31 mm suuruinen mitali, jonka etusivulle läpimitaltaan 18 mm suuruiseen, ympyränmuotoiseen keskikuvioon on sovitettu lumipukuinen, ampuva sotilas. Keskikuviota ympäröivät Suomen maakuntavaakunat, Karjalan vaakunaan kuuluvat käsivarret ja kruunu ilman vaakunakilpeä sovitettuina mitalin yläosaan, siitä osittain ulkonevan ristin päälle, ja mitalin alaosaan sovitettuina vuosiluvut 1939–1940. Mitalin takasivulle on sileään pintaan kaiverrettu havuseppele, sen sisälle sanat: ”Kunnia Isänmaa”, …

 

 

 

***********************

 

 

On nykypäivänä huomattava, että tuolloin puhuttiin vuosien 1939 – 1940 sodasta ja termi Talvisota tuli käyttöön vasta myöhemmin.

 

Talvisodan muistomitalia sen saanut kantoi 32 mm leveässä mustassa nauhassa, jonka keskellä on kaksi 3 mm:n levyistä punaista juovaa ja niiden välissä 4 mm leveä musta juova. Mitali kiinnitettiin rinnan vasemmalle puolelle. 

 

Muistomitaleita myönnettiin ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin nimissä yli 700 000 henkilölle, joista yli 10 000 oli ulkomaalaisia. Mitalien jakelu aloitettiin vuoden 1940 syksyllä ja niitä jaettiin vuoden 1992 loppuun saakka.

 

Muistomitalin suunnitteli majuri Aarno Karimo.

*******************

 

Isäni jäämistössä on sama mitali ja pyrin nyt talvikauden aikana tutkailemaan myös sitä tarkemmin.

 

Mainittakoon, että mitalin saaneiden omaiset eivät voi kantaa tuota mitalia rinnassaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Siiri "Äitee" Rantanen hiihti ohitseni!

Tiistai 29.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Juha Porttila ja Osmo Kärkkäinen ovat kirjoittaneet kirjan ”Äitee” ja kyse on tavallaan ajankohtaiskirjasta, sillä Siiri Rantanen täytti 14. päivä joulukuuta 96 vuotta.

 

On selvää, että olin ”korva tarkkana” radion ääressä, kun Siiri Rantanen, Mirja Hietamies ja Sirkka Polkunen voittivat kultaa naisten 3 x 10 kilometrin viestinhiihdossa Cortinan olympiakisoissa vuonna 1956.

 

******************

 

Minulla on yksi henkilökohtainen muisto Siiri Rantasesta:

 

Hiihdin aikoinaan 30 peräkkäistä kertaa Finlandia-hiihdon. Finlandia-hiihto oli alun perin Hämeenlinnasta Lahteen, mutta vaikean lumitilanteen vuoksi vuonna 2000 siirryttiin paikalliseen hiihtoon Lahden ympäristössä ja samalla original-Finlandian hiihtopituus lyheni 75 kilometristä paljonkin.

 

Muistelukseni koskee jotain vuotta 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa, kun Finlandia-hiihto oli matkaltaan vielä alkuperäinen.

 

Olimme lähteneet matkaan Hämeenlinnan Katumajärveltä ja Siiri Rantanen pyyhälti ohitseni muutama kilometri ennen Lahtea. Hyppyrimäet jo näkyivät, mutta minulla ei ollut voimia vastata Siiri Rantasen hiihtovauhtiin.

 

Sen verran kuitenkin minulla vielä oli papua hartioissa, että maalisuoralla Lahden Hiihtostadionilla olimme samaan aikaan!

 

 

*******************

 

 

Siiri Rantanen ”palasi” Finlandia-hiihtoon vuonna 1997, sillä silloin hänet oli ikuistettu Finlandia-hiihdon osanottajamitaliin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu vaatii vahvan tunnistautumisen

Sunnuntai 22.11.2020 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereella on marraskuun ajan menossa kokeilu, jossa kokeillaan osallistuvaa budjetointia.

 

 

Kokeilussa on teemana lasten sekä nuorten hyvinvointi ja jaettavana pottina 450.000 euroa. 

 

 

 

Summasta koko kaupunkia koskeva määräraha on 100.000 euroa ja…

 

 

 

…minua erityisesti kiinnostavan Etelä-Tampereen osuus on 70.000 euroa.

 

 

 

************************

 

 

 

Keskustelimme asiasta Vanhusneuvoston kokouksessa ja äänestykseen pyrkineet totesivat, että homma on tehty teknisesti vaikeaksi.

 

 

Pyrin eilen äänestämään ja totesin, että melko vaikeaksi äänestäminen on tehtykin, mutta toki pääsin äänestämään vaikka se hieman haastavaa olikin.

 

 

 

Ymmärrän hyvin äänestämistapahtuman haasteellisuuden, sillä kyseessä on käsittääkseni todellinen päättäjiä sitova äänestystilanne ja ei mikään nettikysely, johon pystytään vastaamaan laumoittain.

 

 

Äänestäminen tapahtuu ”mun.Tampere.fi” –nettisivuilla ja äänestämään päästäkseen on suoritettava vahva tunnistautuminen – tein tunnistautumisen pankkitunnuksilla!

 

 

Kullakin äänestäjällä on mahdollisuus äänestää kahta vaihtoehtoa ja uskallan kertoa ne vaihtoehdot joita äänestin.

 

 

Yleisistä kaikille kaupunkilaisille tarkoitetuista vaihtoehdoista äänestin ”Erityisnuorille pienryhmätoimintaa” ja Etelä-Tampereen osalta äänestin ”Lisää harrastusmahdollisuuksia Multisillan jalkapallokentälle”!

 

 

Toivon, että ”Erityisnuorille pienryhmätoimintaa” ei ennakoi, että ns. Iltalinja-toimintaa oltaisiin alasajamassa ja sen tilalle oltaisiin suunnittelemassa muutamalla tuhannella eurolla jotain vastaavaa toimintaa -  tulen seuraamaan tilannetta!

 

 

Kannustan tamperelaisia osallistumaan osallistuvaan budjetointiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-