Lörtsy, vety ja atomi, mustamakkara

Perjantai 14.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain työurani aikana tehdä tiivistä yhteistyötä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa.

 

Opin arvostamaan Eviran henkilöitä, jotka ovat olleet se keskeinen ”lukko”, jotta Suomessa elintarvikkeiden turvallisuustilanne on maailman paras.

 

Meillä ei ole vaaraa sairastua salmonellaan ja yleensäkin elintarvikkeittemme kaikkinainen laatutaso on erinomainen.

 

Nyt Elintarviketurvallisuusvirasto Evira oli kuitenkin luiskahtamassa asiattomuuksiin, kun sen tarkoituksena oli kieltää lörtsy-nimen käyttäminen.

 

Olen harvakseltaan liikkunut Savonlinnassa, mutta tiedän mikä on lörtsy.

 

Lörtsy on lihalla tai hillolla täytetty piirakka – se on tehty munkkitaikinaan.

 

Savonlinnassa käydessä pitää käydä ostamassa lörtsyjä vaikka nykyisin niitä on saatavissa muuallakin Suomessa.

 

Sosiaalisessa mediassa luotu paine mursi Eviran byrokraattien ajatukset ja niin siellä tehtiinkin eilen päätös, että lörtsyä saa jatkossakin kutsua lörtsyksi.

 

Näin asiasta kerrottiin eilen klo 12.20 Eviran julkaisemassa lehdistötiedotteessa:

 

 

”Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan lörtsyä saa sanoa lörtsyksi eikä virasto ole kieltänyt nimen käyttöä. Tähän asti Evira ei ole pitänyt lörtsyä kaikkialla Suomessa tunnettuna nimenä. Nimestä käydyn julkisen keskustelun myötä on nyt selvää, että nimi on vakiintunut.” 

 

Eräs lörtsy-termin aktiivisimmista puolustajista sosiaalisessa mediassa oli ex-europarlamentaarikko Riikka Pakarinen. Saatoin olla yksi, joka vaikutti Eviran perääntymiseen, sillä kommentoin Riikan fb-juttua niin, että lörtsy tunnetaan Tampereellakin!

 

On hyvä, että byrokraatit joutuivat taipumaan järkimenettelyn edessä!

 

 

*****************

 

Lappeenrannan torilla ja miksei muuallakin Lappeenrannassa myydään vetyä ja atomia.

 

Vety ja atomi olivat minulle ennen tuntemattomia, mutta lappeenrantalaisten asiakkaiden luona käydessäni opin tuntemaan mitä vety ja atomi Lappeenrannassa merkitsevät.

 

Erään asiakasyrittäjäperheen vaimolla oli myyntikoju Lappeenrannan torilla, jossa hän myi mm. vetyjä ja atomeja.

 

Yrittäjäperheellä oli sikala lähellä Lappeenrantaa ja usein rehukeskustelumme päättyikin siihen, että menimme isännän kanssa torille ja siellä sain nauttia mainiot vedyt ja atomit asiakkaamme lukuun! Hienoja muistoja!

 

Vety ja atomi ovat lihapiirakoita.

 

Vedyn täytteenä on keitetty kananmuna sekä kinkkua; atomissa on täytteenä vain toista.

 

 

************

 

 

En tiedä, että onko Evira laittamassa vetyä ja atomia kieltolistalleen, mutta siitä olen jokseenkin varma, että Tampereen tunnus eli mustamakkara ei kieltolistalle joudu!

 

Ostan vähintään kerran viikossa mustaamakkaraa ja ostan sitä sellaisen määrän, että syön sen heti jossain sopivassa paikassa.

 

Mustaamakkaraa ei koskaan osteta ”kilopyyntönä” vaan tavallisin tapa on ostaa vaikkapa ”menopaluu” –termillä. Minä ostan tavallisesti mustaamakkaraa niin, että näytän myyjälle sen pätkän, jonka haluan ostaa!

 

 

 

Lörtsy, vety, atomi ja mustamakkara ovat paikallisia herkkutuotteita, mutta ne tunnetaan laajalti koko Suomessa, joten Eviran perääntyminen lörtsy-sanan kieltämisestä oli järjen voitto!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toscanalaista pecorino-lampaanmaitojuustoa ja caprino-vuohenmaitojuustoa saa Pienzasta!

Sunnuntai 5.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen suuri juuston ystävä ja sen vuoksi olinkin tarkkaavainen, kun Toscanan matkallamme ehdimme Pienzan kaupunkiin ja siellä tutustumaan aitoon vuohenmaidosta valmistettuun caprino-juustoon sekä lampaanmaidosta valmistettuun juustoon – pecorinoon.

 

 

 

 

 

 

Molempia juustolaatuja oli myynnissä kaikissa kadunvarren myyntikojuissa…

 

 

 

 

 

 

…ja tarjonta oli tosiaan monipuolinen.

 

 

Hinnat esitetään Italiassa usein ”€/ l´etto ja se merkitsee hintaa euroissa sataa grammaa kohti!

 

On siis muistettava, että ”pecorino-juustot” ovat valmistettu lampaanmaidosta ja yleensä hieman hintavammat ”caprino-juustot” puolestaan vuohenmaidosta.

 

 

 

 

 

 

Liikkeissä juustoja myydään myös ”juustokaupalla” ja kilohinnalla – on luonnollista, että kilohinta on silloin edullisempi kuin sadan gramman erissä!

 

 

 

 

 

 

Opas oli järjestänyt meille pecorino-maistiaiset ”Marusco & Maria” –liikkeeseen pääkadun varrella…

 

 

 

 

 

 

 

…ja siellä juustotarjonta oli runsas.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…ja hän oli varannut tiskille kolme erilaista pecorino-juustoa:

 

 

 

 

 

 

Tämä juusto oli esittelyjuustoista hinnaltaan edullisin, sillä se maksoi ainoastaan 13,50 €/kilo.

 

Tämän juuston valmistamisesta oli kulunut 40 – 45 vuorokautta.

 

 

 

 

 

 

Tämän pecorino-juuston ikä oli 4 kuukautta ja se oli kypsytetty tuhkassa – hintaa tällä juustolla oli 15,90 €/kilo.

 

 

 

 

 

 

Kallein esittelyssä ollut pecorino-juusto oli hinnaltaan 17,90 €/kilo ja sen valmistamisesta oli kulunut 10 kuukautta. Tämä juusto oli saanut kypsyä pähkinäpuun lehtien joukossa.

 

 

 

Ostin muutaman sadan gramman palan kalleinta juustoa ja voin sanoa, että en pettynyt.

 

 

*********

 

Italian kolminkertainen pääministeri Silvio Berlusconi teki paljon hallaa italialaisille elintarvikkeille Suomessa, kun mähläsi asian tiimoilta oikein perusteellisesti.

 

Samoin Italialla ja elintarviketurvallisuusasioilla mähläsi perusteellisesti myös taannoinen Suomen pääministeri Paavo Lipponen, kun totuutta karttaen kertoi maaliskuussa 2003, että hän ja Berlusconi ovat sopineet EU:n Elintarvikeviraston sijoittamisesta Suomeen.

 

Suomen ulkomaankauppaministeri Jari Vilen kertoi Ulkoministeriön tiedotteessa 14.3.2003 asiasta näin:

 

”Pääministeri Paavo Lipponen ja Italian pääministeri Silvio Berlusconi pääsivät eilen yhteisymmärrykseen elintarviketurvallisuusviraston sijoittamisesta Suomeen. Italian Parma tulisi saamaan oman, täysin erillisen viraston, joka keskittyisi EU:n maataloustuotteiden nimisuojaan ja alkuperätodistuksiin sekä eurooppalaisen elintarvikekulttuurin edistämiseen. Italia toivoo, että asia voitaisiin päättää jo Kreikan EU-puheenjohtajuuskaudella, ja Vilén pitää tätä hyvänä tavoitteena.”

 

 

Valhetta joka sana!

 

 

**************

 

Kokoomuksen Jari Vilén´n ja SDP:n Paavo Lipposen totuutta karttaneet tiedottamiset vuonna 2003 eivät kuitenkaan muuksi muuta sitä, että italialainen pecorino-juusto on erinomaista!

 

 

-Esko Erkkilä-

On suuri vaara, että kaupunkien hienot INKA- yms. ohjelmat jäävät akateemisen puuhastelun asteelle

Lauantai 20.9.2014 - -Esko Erkkilä-

TEKES rahoittaa INKA – innovatiiviset kaupungit ohjelmaa, joilla on tavoitteena synnyttää innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen.

 

Tampere on vastuukaupunkina

”Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus” –sektorilla.

 

Muut sektorit ja niiden vastuukaupungit ovat;

 

• biotalous, Joensuu
• kestävät energiaratkaisut, Vaasa
• tulevaisuuden terveys, Oulu
• kyberturvallisuus, Jyväskylä

 

 

Omaan yli neljänkymmenen vuoden kokemuksen yritysmaailmasta ja tiedän omakohtaisesti, että TEKES-hankkeet ovat tehokas tapa työllistää yrityksen henkilökuntaa, mutta toiminnasta saatavat tulokset ovat yleensä minimaaliset.

 

Yritysmaailmasta saamani kokemukset eivät ole rohkaisevia ja uskon, että kunta- ja kaupunkimaailmassa TEKES-toiminta on moninverroin tehottomampaa kuin yritysmaailmassa.

 

On selvää, että henkilöstö jolla kunnassa tai kaupungissa ei nytkään ole mitään järjellistä puuhaa, pitää siitä, että he saavat askarrella erilaisten TEKES-hankkeiden parissa.

 

Kokemukseni mukaan yritysmaailmassa kaikenmaailman hankkeiden toteuttamiseen ei ole varaa asettaa niitä henkilöitä, jotka ovat keskeisillä ”posteilla” tuloksenteon kannalta!

 

Tampereen vastuualue INKA-hankkeessa on vaarana tukehtua akateemisen puuhastelun asteelle. Toki saavathan siinäkin muutamat akateemiset paperinpyrittäjät kohtuuttoman korvauksen, mutta onko sillä työllä kokonaisuuden kannalta merkitystä?  Tuskinpa vain.

 

”Uudistuva teollisuus” tarvitsisi Tampereella vain yhden ohjenuoran ja se on se, että kaupunki huolehtisi yritystonttien tarjonnasta.

 

Keskusta on Tampereella kiinnittänyt toistuvasti huomiota siihen, että Tampereella yritystonttien tarjonta on minimaalista – taannoin Tampereella oli tarjolla ainoastaan kaksi yritystonttia – kertaan; kaksi yritystonttia!

 

 

Kritisoin vahvasti TEKES´n INKA-ohjelman laatijoita:

Miten olette antaneet niin vaativan tehtävän  – ”Uudistuva teollisuus” –kaupungille, joka vähät välittää alueelleen pyrkivän teollisuuden tonttitarpeista?

 

 

-Esko Erkkilä-

Lippu salkoon ja uurnille!

Sunnuntai 25.5.2014 - -Esko Erkkilä-

On kansalaisvelvollisuus käydä tänään äänestämässä Europarlamenttivaaleissa.

 

Hämmästyttävää, että miten heikoksi ennustetaan äänestysaktiivisuuden jäävän, sillä veikataan, että äänestysprosentti jäisi 40 prosentin tuntumaan!

 

Emme saa tyytyä noin alhaiseen äänestysprosenttiin.

 

Tänään järjestettävissä vaaleissa on suuret asiat kyseessä ja ne asiat koskettavat jokaista suomalaista.

 

Nyt ratkaistaan paitsi koko EU:n kehityksen suunta myös se, että millaisia edustajia Suomesta valitaan valvomaan elintärkeitä kansallisia etujamme.

 

Tänään valitaan Suomen puolestapuhujat!

 

Tänään luodaan ne linjat, joilla Suomea kuunnellaan ja Suomi huomioidaan Euroopassa seuraavat viisi vuotta.

 

Ruoka koskettaa jokaista meitä. Jo yksistään se on syy mennä tänään vaaliuurnille, sillä ruokaturvallisuuden linjaratkaisut tehdään Europarlamentissa.

 

Onko suomalaisilla halua edistää Alexander Stubb´n linjaa, että ruuan alkuperämerkintöjä ei tarvittaisi?

 

Ei ole!

 

Haluavatko suomalaiset, että kotimaista ruuantuotantoa ei tarvita, kuten kokoomuslaisten päättäjien menettely 141-kysymyksessä merkitsisi?

 

Emme halua!

 

 

 

Kokoomuksen hampaaton ja komissiota nöyristelevä kumartelu 141-asiassa merkitsisivät, että ruuantuotantoketjussa kolmesataatuhatta suomalaista jäisi ilman työtä. Onko meillä varaa siihen?

 

Meillä ei ole siihen varaa!

 

*******************

 

 

Jokainen suomalainen on tänään päättäjän paikalla!

 

Käy tänään äänestämässä ja muista, että ehdokasnumerot 192 – 211 puolustavat Suomea Euroopan Parlamentissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas"

Lauantai 24.5.2014 - -Esko Erkkilä-

 

 

Rakveren torilla on teos, jossa polkupyöräilevä nuorimies kuuntelee musiikkia.

 

Tapaamme aina keväisillä Türin kukkamarkkinareissuillamme pysähtyä Rakveressä yöpyessämme ihailemaan tätä rakvereläisen Arvo Pärdilen tekemää mainiota teosta.

 

 

 

Miksikö poika kuuntelee musiikkia?

 

 

 

 

No, se johtuu siitä, että Rakveren torilla on useita keltaisia ”kelloja”, joista yhden alle mentäessä alkaa kuulua hienoa musiikkia!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Taimiostokset Rakveren torilta ovat edullinen hankintoja ja voi olla varma, että ne eurot, jotka taimista maksaa, menevät varmasti taimien alkutuottajalle.

Olemme jo monena vuonna hankkineet tomaatin ja paprikantaimemme Rakveren torilta.

 

 

 

 

 

Myös kukkia ja kukantaimia myydään Rakveren  torilla.

 

 

 

****************

 

 

Puutarhakasvien taimien tuominen Virosta on pääsääntöisesti sallittua, mutta perunansiemenen sekä tulipolte-nimisen bakteeritaudin vuoksi sen isäntäkasvien tuominen Suomeen on kiellettyä.

 

Tulipoltteen isäntäkasveja ovat Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran nettisivujen mukaan seuraavat kasvit:

 

• omenapuut (Malus)
• päärynäpuut (Pyrus)
• pihlajat (Sorbus)
• orapihlajat (Crataegus)
• tuomipihlajat (Amelanchier)
• tuhkapensaat (Cotoneaster)
• ruusukvittenit (Chaenomeles)
• kvittenit (Cydonia)
• mispelit (Mespilus)
• japaninmispelit (Eriobotrya)
• tulimarjat (Pyracantha)
• Photinia davidiana.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sallisivatko Suomen viranomaiset lihatuotteiden myymisen ilman kylmälaitteita helteellä markkinakojusta?

Keskiviikko 21.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekuntamme toukokuun ohjelmaan on jo useampana vuonna kuulunut matka Türin kukkamarkkinoille Viroon ja näin tapahtui taas viime viikolla eli 14. – 16.5.2014.

Türin kukkamarkkinat ovat joka kerta pienoinen elämys ja elämys erityisesti sen vuoksi, että siellä tavarantarjonta on paljon monipuolisempaa kuin tapahtuman nimestä saattaisi päätellä.

 

Pieni kuvakimara antaa jonkinlaisen kuvan Türin kukkamarkkinoista sellaisellekin, joka ei ole koskaan niillä käynyt:

 

 

 

 

Kuivatut kalat ovat hyvin yleinen myyntiartikkeli kukkamarkkinoilla ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Savustetuilla kaloilla oli suuret hintaerot, sillä savustettu turska maksoi vain 5 €/kg, kun taas savustetulla ankeriaalla oli hintaa 32 €/kg.

 

 

 

 

Varsin suurta ihmetystä suomalaisen markkina-asiakkaan mielessä oli siitä, kun kukkamarkkinoilla oli tänä vuonna kaksikin kananpoikien myyjää.

 

 

 

 

Toisella poikasmyyjällä oli esillä ”tuoteluettelo” niistä poikasista, joita hänellä oli tarjolla. Luettelosta näkyi, että tarjolla oli mm. Lohmann´n valkoista sekä ruskeaa kananpoikaa – molemmat yleisiä Suomenkin tuotantokanaloissa ainakin takavuosina.

 

 

 

Poikasia ei markkinoilla ollut tarjolla suuria määriä, mutta koko ajan kauppa kuitenkin kävi ja tyytyväiset ostajat lähtivät jatkamaan taimiostoksia muutama kananpoika kassissaan!

 

 

 

 

Kananpojat eivät olleet ainoat elävät myyntiartikkelit Türin kukkamarkkinoilla, sillä ainakin yhdeltä myyjältä oli mahdollisuus ostaa eläviä kaloja.

 

Kalojen hinnat vaihtelivat 6 eurosta aina 12 euroon per kappale!

 

 

 

 

Viron alkoholipolitiikka on tunnetusti paljon vapaampaa kuin Suomessa ja sen vuoksi olikin luontevaa, että Türin kukkamarkkinoilla oli muutama viininvalmistaja esittelemässä ja myös myymässä tuotteitaan. Pullo virolaista laatuviiniä maksoi muutaman euron.

 

 

 

**************

 

 

 

Työelämässä toimin kiinteässä yhteistyössä Suomen elintarviketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen eli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa.

 

Tiedän yhä edelleen tuntevani ne määräykset ja menettelytavat, joiden noudattamisella pystytään takaamaan Suomen elintarviketurvallisuus.

 

Taustani vuoksi on mielenkiintoista seurata naapurimaamme menettelyä elintarviketurvallisuuden saralla  – mielenkiintoista senkin vuoksi, että molemmat maat kuuluvat Euroopan Unioniin.

 

 

 

 

Kuuma hellepäivä, paljon ihmisiä kulkemassa lihajalostetuotteiden ohi, ei kylmälaitteita, maistiaisia tarjolla; siinä raamit sille lihajalostetarjonnalle, jota saimme nähdä Türin kukkamarkkinoilla.

 

 

 

 

 

 

 

 

En ole ennen tavannut, että makkaroita myydään metrikaupalla, mutta nyt senkin näin; metrivursti 2,90 €/metri!

 

 

 

 

Myös juustonmyyjät toimivat ilman kylmälaitteita, vaikka lämpötila olikin hellelukemissa.

 

 

 

**********

 

 

 

Niin, olihan Türin kukkamarkkinoilla myös kukantaimia tarjolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Turvetuotantoalasta 38.000 hehtaaria on palautunut peltoviljely- ja metsänkasvatuskäyttöön

Tiistai 6.5.2014 - -Esko Erkkilä-

Tunnustan, että minulla ei ennen eilistä ole ollut käsitystä pinta-alasta, joka Suomessa on otettu turvetuotannon piiriin.

 

Vielä vähemmän minulla on ollut tietoa, että kuinka suuri osuus turvetuotantoon otetusta pinta-alasta on palautunut peltoviljelyn ja metsänkasvatuksen piiriin.

 

Uusi Suomi järjesti eilen Tampereella EU-vaaleihin liittyvän tilaisuuden, jossa nämä molemmat asiat selvisivät.

 

 

 

 

Kiitokset asiatiedon jakamisesta kuuluvat Vapo Oy:n viestintä- ja yhteiskuntasuhteista vastaavalle johtaja Alpo Martikaiselle, joka selvitti minulle ennen ”tietämättömyyden tuolla puolella” olleet asiat.

 

Oletan, että myös monille salintäydelle yleisöstä turvetuotannon piiriin otetut pinta-alatiedot ja turvetuotannon loputtua peltoviljelyyn sekä metsänkasvatukseen siirtyneet pinta-alat olivat uutta tietoa.

 

 

*************

 

 

Martikainen kertoi, että Suomessa on tällä hetkellä turvetuotannon piirissä n. 60.000 hehtaaria ja turvetuotannosta palautunutta maata on n. 38.000 hehtaaria.

Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että Suomessa on otettu turvetuotantoon n. 100.000 hehtaaria ja siitä on palautunut peltoviljely- ja metsänkasvatuskäyttöön n. 1/3!

 

Turvetuotannosta palautuneesta pinta-alasta peltoviljelykäytössä on n. puolet ja toinen puoli pinta-alasta on palautunut metsänkasvatuskäyttöön.

 

 

On välttämätöntä, että turvatuotannosta puhuttaessa tukeudutaan tosiasioihin.

 

Toivon, että myös turvetuotannon ankarat vastustajat eli vihreät paneutuvat tosiasioihin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Zakopanessa Tatran vuoristossa valmistettava oscypek-juusto on osa puolalaista kansallisylpeyttä

Tiistai 29.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Ehdin yli 40 vuotta kestäneen työurani aika toimia tasan neljäkymmentä vuotta elintarviketeollisuuden palveluksessa.

 

Siitä syystä olen kiinnostunut yhä edelleen kaikkeen elintarvikkeisiin ja ruokaa liittyvistä seikoista.

 

Rehuala – jonka piirissä toimin – kuuluu Suomessa ja periaatteessa koko EU:ssa tarkoin säädeltyihin aloihin ja sen vuoksi minua kiinnostaakin kaikki elintarvikkeisiin, ruokaan, elintarvikkeiden hygieenisyyteen sekä ruokaturvallisuuteen kuuluvat asiat.

 

 

**********

 

 

Sain taannoisella MTK:n opintomatkallamme Puolaan tutustua erääseen puolalaiseen erikoistuotteeseen – oscypek-juustoon.

 

Oscypek –juusto on savustettu juusto, jonka raaka-aineesta 20 % on lampaanmaitoa ja 80 % perinteistä lehmänmaitoa.

 

Oscypek –juuston ja sen tuotannon ydinalue on Tatran vuoristo ja erityisesti Zakopanen seutu.

 

Kävimme Puolan-matkallamme Zakopanessa ja tutustuimme omin silmin oscypek –juustojen myyntiin ja saimme nauttia sitä eturuokana myös Zakopanen hiihtostadionilla sijaitsevassa ruokapaikassa. Oli luonnollista, että suurena kaikenlaisten juustojen ystävänä toimme oscypek-juustoa myös tuliaisina kotiin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Oscypek –juustolla markkinoinnin vaikeus on ollut se, että sen valmistamiseen käytetään pastöroimatonta maitoa ja sen käyttäminen elintarvikevalmistuksessa ei ole ollut sallittua EU:ssa.

 

 

 

 

 

 

 

Oscypek-juustoja Zakopanessa myydään useissa kadunkulmissa.

 

 

 

 

 

Suomalaiseen hygieniatasoon tottuneena kummastutti, että puluja oli oscypek –juuston myyntikojujen edessä ja katoilla paskomassa sankoin joukoin!

 

Muistan elävästi, kun työnantajani Rehuraisio Oy:n Oulun rehutehdas sai takavuosina Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran vuositarkastuksessa huomautuksen, sillä irtorehujen lastausasemalla lenteli ja viserteli yksi pikkulintu! Suomalaisen hygieniakäsityksen mukaan oscypek –juustojen myyminen Zakopanessa olisi välittömästi kielletty!

 

 

 

 

 

Söimme lounaan Zakopanen hiihtostadionin vierellä Bakowo Zohylina Wyznio –ravintolassa (suomeksi Mehiläispesä) ja alkuruokanamme oli herkullinen savustettu lampaanjuusto ja puolukkasurvos eli oscypek sheep cheese with cranberry sauce.

 

Hyvää oli!

 

Hyvää oli myös Suomeen tuomamme oscypek –juusto – niin hyvää, että en ehtinyt saamaan siitä edes valokuvaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus heitti pyyhkeen kehään maa- ja kotieläintalouden, metsätalouden sekä ruokaturvallisuuden vaalimisessa

Keskiviikko 12.2.2014 - -Esko Erkkilä-

Saimme viime viikon torstaina kuulla kummia, kun Kokoomuksen maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ilmoitti heittävänsä pyyhkeen kehään suomalaisen elintarvikeketjun ja ruokaturvallisuuden ylimpänä vastuuhenkilönä. Koskinen ilmoitti, että ei pyri kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

 

On ollut yleisesti tiedossa, että Jari Koskinen on parasta, jota Kokoomus on pystynyt tarjoamaan suomalaiselle maataloudelle, suomalaiselle kotieläintaloudelle, suomalaiselle metsätaloudelle ja suomalaiselle ruokaturvallisuudelle.

 

Samaan hengenvetoon on perustellusti todettu, että Kokoomuksen tarjoama on ollut liian vähän.

 

On toisaalta luonnollista, kun myös Kokoomus on nyt todennut, että he eivät pysty tuon kummempaa tarjoamaan!

 

Kansalaiset eivät voi hyväksyä, että Suomen maatalous, metsätalous, kotieläintalous ja ruokaturvallisuus ovat rempallaan yli vuoden.

 

Kokoomuksen pitää välittömästi vaihtaa maa- ja metsätalousministeriksi henkilö, joka selkeästi ilmoittaa pyrkivänsä kansanedustajaksi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa – meillä ei ole varaa noin tärkeässä tehtävässä jäähdyttelijöihin!

 

 

***************

 

 

Arvostan Kokoomuksen maa- ja metsätalousministereistä harjavaltalaista Toivo T. Pohjalaa, joka toimi sinänsä suuria ongelmia aiheuttaneessa Harri Holkerin hallituksessa maa- ja metsätalousministerinä 1987 – 1991.

 

Toivo T. sai ministerin arvonimen vuonna 2001 ja sen hän ansaitsi.

 

Henkilökohtainen kosketukseni ministeri Toivo T. Pohjalaan on rajoittunut siihen, kun järjestimme Merikievarissa Merikarvialla suuren kotieläintuottajatilaisuuden, jossa Toivo T. oli juhlapuhujana ja minä tilaisuuden juontajana. Aika oli joskus Toivo T.:n maa- ja metsätalousministeriaikana – väkeä oli paikalla lähes 2.000 henkeä.

 

Toivo T. Pohjalalla on vahva maataloustausta, sillä hän toimi MTK:n vt. puheenjohtajana sen jälkeen, kun Heikki Haavisto siirtyi Esko Ahon hallitukseen ulkoministeriksi 1993.

 

Arvostan kokoomuslaista Toivo T. Pohjalaa myös sen ansiosta, että hän toimi nelikymmenvuotisen työnantajani Raision Tehtaiden hallintoneuvoston jäsenenä vuodesta 1987 alkaen ja sen puheenjohtajana vuodesta 1997 alkaen. Toivo T. Pohjalan vuodet olivat Raisiolle vahvaa menoa eteenpäin!

 

 

Suomen maa- ja metsätalousministerillä pitää olla laajaa kontaktipintaa suomalaiseen kasvinviljelyyn, kotieläintalouteen ja metsätalouteen – kokoomuslaisista maa- ja metsätalousministereistä sitä on ollut ainoastaan ministeri Toivo T. Pohjalalla.

 

Toivo T. Pohjalan laaja yritysmaailmaan ulottuva kokemus toi hänelle pätevyyttä hoitamaan menestyksellisesti maa- ja metsätalousministerin vaativaa postia.

 

 

**********

 

 

Oleellinen osa Suomen maa- ja metsätalousministerin vastuualueesta on maamme ruoka- ja elintarviketurvallisuus.

 

Tiedän henkilökohtaisesti, että kuinka ”sydänverellään” Sirkka-Liisa Anttila hoiti tämän saran maa- ja metsätalousministerinä toimiessaan.

 

Olen sanonut Sirkka-Liisalle useasti, että kun Sinä olit maa- ja metsätalousministerinä, niin suomalaisilla oli turvallinen olo ruokaturvallisuuden näkökulmasta.

 

 

***********

 

 

Kun Jari Koskinen nyt on kolmantena kokoomusministerinä heittänyt pyyhkeen kehään antautumisen merkiksi, on välttämätöntä, että Kokoomus nimittää mahdollisimman nopeasti maa- ja metsätalousministeriksi henkilön, joka on valmis kantamaan poliittisen vastuun onnistumisestaan tai epäonnistumisestaan.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi ulkomaista alkuperää olevien tuotteiden myyjät yrittävät salata tuotteidensa valmistusmaan?

Lauantai 28.12.2013 - -Esko Erkkilä-

EU toi mukanaan ihmisten, tavaroiden ja palvelujen vapaan liikkumisen.

 

Periaate on tuonut Suomelle paljon hyvää ja sen aavistaen äänestinkin lokakuun 16. päivänä 1994 järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.

 

Suomen EU-aika ei ole kuitenkaan ollut pelkkää riemumarssia, mutta ”päivääkään en ole katunut” äänestyspäätöstäni.

 

 

***********

 

 

Työhistoriani aikana toimin elintarviketeollisuudessa ja sain lähes aitiopaikalla seurata myös niitä kuvioita, jotka liittyivät Suomen EU-jäsenyyteen.

 

Eläkkeellä siirtyessäni kiinnostukseni elintarvikemaailmaan ei suinkaan ole vähentynyt, sillä seuraan alan kehittymistä edelleen.

 

Eräs seikka johon olen kiinnittänyt huomiota, on se että ulkomailla valmistettuja elintarvikkeita Suomessa markkinoivat yritykset pyrkivät salaamaan myymiensä tuotteiden alkuperämaan.

 

Erityisen voimakkaasti tämä ilmenee, kun yritykset joutuvat tuotteidensa takaisinvetotilanteisiin.

 

Takaisinvetotilanne on se, kun yritys joutuu viranomaismääräyksen perusteella vetämään esim. laatuvirheen vuoksi tuotteen pois markkinoilta.

 

 

Saatan katsella elintarvikeasioita suomalaisten sinivalkoisten silmälasien läpi, mutta vakaa tuntumani on, että ulkomaiset elintarviketuotteet joutuvat suomalaisia tuotteita yleisemmin takaisinvetotilanteisiin.

 

 

 

*************

 

 

Otan esimerkiksi tapahtumat, jotka tapahtuivat joulukuun puolivälissä 2013.

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ilmoitti 13.12.2013, että Nutricia Baby Oy joutuu vetämään myynnistä neljä erää markkinoimiaan käyttövalmiita ”Muksu Neljän viljan puuro, ikäsuositus alk. 6kk” lastenpuuroja.

 

Evira perusteli päätöstään, että takaisinvedon syynä on yrityksen mukaan tuotantoteknisistä syistä johtuva tuotteen mahdollinen mikrobiologinen pilaantuminen säilytysajan kuluessa.

 

Päivittäistavarakaupat noudattivat Eviran määräystä nopeasti, sillä totesin henkilökohtaisesti, että mm. Tampereen Sokos oli noudattanut takaisinveto-ohjetta, koska kyseisten tuotteiden hyllytila oli tyhjä jo seuraavana päivänä.

 

 

*************

 

 

On selvää, että takaisinvedon kohteeksi joutuneen tuotteen alkuperämaa kiinnosti minua ja lähetinkin asiasta sähköpostikyselyn Eviralle sekä Nutricia Baby Oy:lle tiistaina 17.12.2013 klo 19.35.

 

Ylitarkastaja Mika Varjonen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta vastasi minulle samana iltana klo 20.16 ja ilmoitti, että takaisinvedetty tuote on valmistettu Ruotsissa.

 

Nutricia Baby Oy vastasi minulle myös varsin nopeasti, sillä heidän tuoteasiantuntijansa kertoi minulle sähköpostitse 18.12.2013 klo 11.24, että takaisinvedettävä tuote on valmistettu Ruotsissa.

 

Tuoteasiantuntijan pitkästä vastauksesta selvisi, että Nutricia Baby Oy on maailmanlaajuisen Danone-konsernin tytäryhtiö.

Nutricia Baby Oy:n tuoteasiantuntija jaaritteli vastauksensa pitkähkössä alkuosassa kaikenlaista tarpeetonta ja vasta sitten vastasi kysymykseeni. Minulle olisi riittänyt lyhyt vastaus - "Ruotsi".

 

 

 

Mitä tästä opimme?

 

 

• suomalainen elintarvikevalvonta Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on huippuluokkaa ja siellä reklamaatiotapausten hoitajat tekevät tilanteen niin vaatiessa pitkää työpäivää

• maailmanlaajuinen elintarvikekonserni Danone hallitsee kaiken muun ohella suomalaisissa päivittäistavarakaupoissa mm. lastenruokahyllyjä

• ilmeinen merkittävä osa Suomessa myytävistä lastenruuista valmistetaan (ainakin Danonen osalta) Belgiassa, Puolassa ja Ruotsissa

• Danone ilmoittaa omavalvonnassaan havaitsemistaan ongelmista kuuliaisesti ainakin Suomessa valvovalle viranomaiselle eli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle

• Danone(kaan) ei aivan avoimesti ja kiertelemättä halua kertoa, että missä maissa se valmistaa/valmistuttaa tuotteensa. On toki Danonen kunniaksi todettava, että jokaisessa lastenruokaa sisältävässä paketissa kerrotaan selkeästi valmistusmaa.

• kuluttajien aktiivisuutta tarvitaan yritysten sekä myös valvovan viranomaisen suuntaan, jotta elintarvikkeiden alkuperä saadaan julkisuuteen. Erityisen tärkeää se on silloin, kun joudutaan takaisinvetotilanteisiin.

 

Se on varmaa, että ulkomailla valmistettujen elintarvikkeiden ”kompastelu” lisää luottamusta suomalaista elintarvikeketjua kohtaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luxemburg on ollut monessa rauhanturvaoperaatiossa mukana

Perjantai 15.11.2013 - -Esko Erkkilä-

Saimme hyvän läpileikkauksen Diekirch´ ssä sijaitsevassa Luxemburgin kansallisessa sotamuseossa - ”Musee national d´histoire militaire Diekirch” – siitä, että kuinka aktiivinen pikkuinen Luxemburgin valtio on ollut ja on edelleenkin useissa rauhaturvaamiseen tähtäävissä hankkeissa.

 

Seuraavassa kuvasatoa siitä rauhanturvaamiseen liittyvästä toiminnasta, jota sotamuseossa esitellään:

 

 

 

Luxemburg on Naton perustajajäsen eli vuodesta 1949 alkaen.

Useat rauhanturvaamistehtävät maailmalla tapahtuvat Naton toteuttamina, joten Luxemburgin perustajajäsenyys Natossa on luonut luonnollisen perustan sille aktiivisuudelle, joka on leimannut maan toimintaa rauhanturvaamisessa.

 

 

 

KFOR eli ”Kosovo Force” on Naton johtama ja YK:n valtuuttama rauhanturvaoperaatio Kosovon tasavallassa.

Myös suomalaiset ovat olleet mukana KFOR –hankkeessa.

 

 

 

 

ISAF eli ”International Security Assistance Force” oli myös Naton johtama ja YK:n valtuuttama kriisinhallintaoperaatio ja sen tehtävänä oli luoda vakautta sekä turvallisuutta Afganistaniin.

 

 

 

 

IFOR eli ”Implementation Force” oli Nato-johtoinen rauhanturvaoperaatio Bosniassa ja Hertsegovinassa vuosina 1995 – 1996.

 

 

SFOR eli ”Stabilisation Force” oli edellisen operaation jatke Bosniassa ja Hertsegovinassa.

 

 

CIMIC eli ”Civil Military Cooperation” on siviili- ja sotilasyhteistyötä, jolla siihen osallistuvat joukot pyrkivät luomaan suhteita paikalliseen väestöön täyttääkseen vakauttavan tehtävänsä.

 

 

 

 

FINUL oli Unifil-johtoinen rauhanturvaoperaatio Libanonissa.

 

 

 

 

 

ECMM eli "European Union Monitoring Mission" oli operaatio, joka Luxemburgin osalta merkitsi EU:n tarkkailuvaltuuskunnan toimintaa Jugoslavian liittotasavallassa.

Nyt EU:lla vastaavaa toimintaa on mm. Georgiassa

 

 

 

 

 

EUFOR Althea oli EU:n sotilaallinen kriisinhallintaoperaatio Bosniassa ja Hertsegovinassa. Se tavallaan jatkoi SFOR –operaatiota.

 

 

 

 

EUSEC RD CONGO oli EU:n operaatio Kongon demokraattisessa tasavallassa. 

Suomen ulkoministeriö antoi jo vuonna 2003 lehdistötiedotteen, jossa se totesi Suomen hyväksyvän operaation, mutta ei lähetä sinne joukkoja. Suomi kuitenkin ilmoitti, että osallistumme EU:n operaation kustannuksiin. 

Diekirch´n sotamuseossa ollut aineisto kertoi, että Luxemburg lähetti joukkoja Kongoon vuonna 2006.

 

 

 

 

 

EUFOR TCHAD/RCA oli EU:n operaatio itä-Tsadissa (EUROFOR TCHAD/CAR) ja Keski-Afrikan tasavallassa. 

Myös Suomi osallistui operaatioon, jonka kustannukset olivat yhteensä n. 120 M€.

**************

 

 

Muutamia kuvia niiltä osastoilta, joilla sotamuseossa kerrottiin niistä rauhanturvaamistehtävistä, joihin Luxemburg on osallistunut.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunnioitettavaa toimintaa pieneltä valtiolta!

 

Kunnioitettavaa on myös se, että Luxemburgin osallistumiset rauhanturvaamistehtävissä on näin havainnollisesti tallennettu museoon!

Olisiko myös Suomen rauhanturvaamistehtävät aiheellista taltioida tulevien sukupolvien tietoisuuteen?

Minne?

 

 

-Esko Erkkilä-

Tulipolte-nimisen kasvitaudin leviämisvaara Virosta on viherpeukaloiden otettava huomioon

Maanantai 29.7.2013 - -Esko Erkkilä-

Ihmisten, palveluiden ja tavaroiden vapaa liikkuminen maasta toiseen on EU:n eräs keskeisimmistä periaatteista.

 

Vapaa liikkuminen yli rajojen koskee eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta myös kasveja ja niiden osia.

 

Viime viikolla Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toimitti julkisuuteen ja noudatettavaksi ohjeen, joka koskee Virossa tavattua tulipolte –nimistä kasvitautia tai oikeastaan sen isäntäkasvien tuontikieltoa Virosta Suomeen.

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteaa tiedotteessaan mm. näin:

Vaarallinen tulipolte-niminen kasvitauti voi levitä Suomeen Virosta tuoduista hedelmäpuiden ja koristepensaiden taimista. Sen vuoksi erityisesti omena- ja päärynäpuiden taimien tuontia Virosta on syytä välttää. EU:n ulkopuolelta tulipoltteen isäntäkasvien tuonti on kokonaan kielletty.

Virossa havaittiin tulipoltetta (Erwinia amylovora) vuonna 2012 omena- ja päärynäpuissa viidellä paikkakunnalla. Tautia esiintyy kaikissa Euroopan unionin maissa lukuun ottamatta Suomea ja Portugalia.

Virosta tuodut taudin isäntäkasvien taimet ovat nyt erityinen riski, koska tauti leviää pääasiassa saastuneista taimista. Taudin isäntäkasveja ovat omenat, päärynät, pihlajat, tuomipihlaja, orapihlajat, aroniat, tuhkapensaat, ruusukvitteni, kvitteni, japaninmispeli, mispeli, tulimarjat ja pastorinpunamarja.

EU on hyväksynyt Suomen tulipoltteen suoja-alueeksi, jonne taudin leviäminen pyritään estämään. Suoja-alueelle saa kuljettaa vain terveitä taimia. Tämän vuoksi virolaisen myyjän pitää kiinnittää Suomeen tuotaviin tulipoltteen isäntäkasveihin erityinen ZP-kasvipassi. Se on lipuke, jossa on merkinnät ZP, Viron maatunnus EE sekä viljelijän rekisterinumero. Passi osoittaa, että kasvit ovat peräisin tulipoltteesta vapaalta alueelta ja viranomaisen valvomalta taimitarhalta.

********

Meidän viherpeukaloiden on otettava Eviran ohjeistus todesta ja huolehdittava, että emme Viron-matkoiltamme tuo Suomeen tulipoltteen isäntäkasveja.

Määräys on huomioitava omalta kohdaltani viimeistään ensi toukokuussa, kun ilmeisesti taas lähden käymään Türin kukkamarkkinoilla.

Toivon, että suomalaiset matkanjärjestäjät ovat yhteydessä Türin kukkamarkkinoiden järjestäjätahoihin, jotta markkinoilla olevat tuotteet olisivat kelvollisia Suomeen tuotaviksi.

 

Lupaan, että lähetän kopion tästä jutusta Türin kukkamarkkinoiden järjestäjille ja toivon samaa myös niiltä matkanjärjestäjiltä, jota junailevat matkoja Türin kukkamarkkinoille.

 

Pidetään Suomi vapaana tulipoltteesta!

 

-Esko Erkkilä-

Ruotsalaismaitoa rohkeille

Maanantai 6.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Tasan neljäkymmentä vuotta suomalaisen elintarviketeollisuuden palveluksessa opettivat minulle, että Ruotsissa ja Norjassa on Australian ohella samankaltainen korkeatasoinen toimintakulttuuri elintarviketuotannossa kuin Suomessa.

 

Nyt olen viisastunut ja saan pyyhkiä Ruotsin pois tältä listalta.

 

Viimeinen niitti ruotsalaisten töpeksinnälle oli, kun Arlan Lindköpingissä sijaitsevan meijerin maidosta löydettiin aflatoksiinia.

 

Rehuteollisuusyrityksen raaka-ainehankinnoista aikoinaan vastanneena ihmettelen, että ruotsalainen rehualan yritys on tuonut Pakistanista riisijaetta Ruotsiin, jossa sitä on käytetty nautakarjan rehuseosten raaka-aineeksi ja siten ruotsalaismaidon tuottamiseen!

 

En tapaa käyttää rehuteollisuuden raaka-aineista ”jäte” –termiä, mutta nyt on pakko sitä käyttää, sillä on päivänselvää, että laadukasta raaka-ainetta ei Pakistanista kannata Ruotsiin rahdata!

 

Tiedän kokemuksesta, että kaikista rehuteollisuuden raaka-aineista on jo ostosopimuksessa oltava maininnat, että EU:n alueelle tuotavissa raaka-aineissa on noudatettava EU-määräyksiä.  Ruotsalainen maahantuoja ei ole ilmeisesti näin menetellyt, vaan on aikonut kääriä kunnolliset bisnesrahat pakistanilaisen riisijätteen maahantuonnista.

 

Aflatoksiinia sisältävän riisijätteen päätyminen ruotsalaisen rehuyrityksen rehuihin on merkittävä miinus myös ruotsalaiselle viranomaisvalvonnalle.

 

Emme voi luottaa ruotsalaisen ”Eviran” toimintaan.

 

Toksiinipitoista maitoa kuluttajille myynyt Arla Foods on neljä kertaa suomalaista Valiota suurempi maidonjalostaja.

 

Arlan ruotsalaista maitoa myydään myös Suomessa.

 

On annettava tunnustus Arlalle, kun se toteaa, että aflatoksiinin saastuttamaa maitoa on voitu toimittaa myös Suomeen.  

 

Ruotsin nyt paljastuneessa aflatoksiini-töppäilyssä ovat tupeksineet ainakin;

 

• riisijätettä Pakistanista Ruotsiin tuonut raaka-ainetoimittaja

• riisijätettä lypsykarjan rehuseoksiin käyttänyt ruotsalainen rehunvalmistaja

• ruotsalaiset elintarviketurvallisuusviranomaiset, kun eivät ole ennen riisijätteen käyttämistä vaatineet kattavien hometoksiinianalyysien tekemistä

 

 

Pyydän Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraa selvittämään, että kuinka paljon pakistanilaista riisijätettä on Ruotsiin tuotu.

 

• Onko tavara saapunut suoralaivauksena Ruotsiin vai onko sitä toimitettu Ruotsiin pienemmissä erissä esim. Rotterdamista?

 

• Kuinka paljon aflatoksiinilla terästettyä riisijätettä on Pakistanista toimitettu EU:n alueelle ja minne?

 

• Kuinka Ruotsin elintarviketurvallisuusviranomaiset huolehtivat aflatoksiinia sisältävän riisijätteen hävittämisestä?

 

Esittämäni kysymykset ovat tärkeitä ja Eviran selvitettäviä, sillä Arlan toimittamaa ruotsalaismaitoa myydään mm. lähimarkettimme maitohyllyssä.

 

En halua, että minä ja perhekuntamme ovat niitä rohkeita, jotka käyttävät aflatoksiinipitoista ruotsalaismaitoa ruokapöydässään!

Toivon, että ruotsalaismaidosta löytyneet homemyrkkyjäämät laittaisivat suomalaiset päivittäistavarakaupan valtiaat miettimään, että kuinka järkevää on altistaa suomalaiset kuluttajat näille jatkuville ruokaskandaaleille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Saksalaisen maidon korkeat aflatoksiinipitoisuudet ovat uusin EU:ta ravisteleva elintarvikeskandaali - Suomeen Saksasta tuotavat maidot vaaravyöhykkeessä?

Maanantai 4.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Eilen illansuussa eli sunnuntaina maaliskuun 3. päivänä saimme tietoomme, että Saksassa on aflatoksiinipitoista rehua päätynyt ainakin 3.560 maidontuotantotilalle. Näistä tiloista on lähes tuhat asetettu maidonmyyntikieltoon.

 

Maidon päätyminen myyntikieltoon perustuu sille, että maidosta on löydetty liian suuria määriä aflatoksiini-nimistä homemyrkkyä.

 

Maitoon päätyneen aflatoksiinin syynä on se, että lehmille on syötetty sellaista rehua, jossa yhtenä raaka-aineena on käytetty Serbiasta Saksaan hankittua aflatoksiinipitoista maissia.

 

Skandaalin syynä olevassa maissierässä on todettu 30 kertaa sallitun rajan ylittäviä aflatoksiinipitoisuuksia.

 

Serbialaisen maissin korkea homemyrkkypitoisuus on ollut maan viranomaisten tiedossa, sillä Serbian viranomaiset nostivat maidossa sallimansa afltatoksiinipitoisuuden jokin aika sitten kymmenkertaiseksi!

 

Serbia ei ole EU:n jäsenvaltio, joten siellä elintarvikkeiden valvontaviranomaiset voivat pelata omaa peliään kansalaisten turvallisuudesta välittämättä ja jättämättä huomioon ottamatta EU:n toksiinimääräykset.

 

Serbia keikkuu EU:n ehdokasjäsenenä ja mielestäni uusimman ruokaskandaalin pitää laittaa jäitä hattuun niille, jotka aikovat laajentaa EU:ta Serbian suuntaan.

 

Pidän kummallisena, että Saksan elintarvikevalvonnasta vastaavien viranomaisten valvonta on pettänyt. Saksalaisilla elintarvikeviranomaisilla on rehuraaka-aineiden haitta-aineilla samat turvallisuusrajat kuin muuallakin EU:ssa, mutta niistä ei näköjään välitetä.

 

Tiedän kokemuksesta, että maissi on homemyrkkyjen osalta korkean riskin omaava raaka-aine.

 

On mielestäni vastuutonta, että Saksan valvontaviranomaiset eivät ole tehneet kattavia homemyrkkyanalysointeja EU:n ulkopuolelta saapuneesta maissierästä – sallitun raja-arvon yli 30 kertainen ylitys olisi varmasti paljastunut, jos analysoinnit olisi tehty!

 

Valitettavaa on se, että myös suomalainen kuluttaja joutuu taas kerran myrskyn silmään eurooppalaisen elintarvikevalvonnan pettäessä.

 

Tietääkseni S-ryhmä tuo Saksasta luomumaidoksi kutsuttuja maitotuotteita. Myös saksalaisomisteinen Lidl-ketju myy kuulemma Saksassa valmistettuja maitoja.

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ryhtyy varhain maanantaina 4.3.2013 toimenpiteisiin, joilla varmistetaan suomalaisen kuluttajan ruokaturvallisuus myös Saksasta tuotavien maitojen osalta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mieletön tekopohjavesihanke Tavase ja TKL:n bussien korjaaminen Virossa olivat Hydepark-puheeni aiheina

Sunnuntai 21.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Sumeliuksenkadun Klubi Oy tuottaa asiakkailleen sosiaalisia ja terveydenhuollollisia kuntoutus-, liikunta-, harrastus- ja virkistyspalveluja.

 

Se järjesti toimintansa tukemiseksi Hydepark-puhetilaisuuden Tammelantorilla eilen eli 20.10.2012.

 

Koen itseni hyväksi puhujaksi ja varasin tilaisuudesta viiden minuutin pituisen ajan puheelleni. Sumeliuksenkadun Klubi Oy veloitti viiden minuutin puheesta 30,00 euroa ja koska näin, että rahat menevät hyvään tarkoitukseen, maksoin mielihyvin pyydetyn summan.

 

Tilaisuuden tuotto meni Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n toiminnan tukemiseen ja totesinkin, että harvoin pääsee osallistumaan niin tärkeään projektiin!

 

 

Hydepark-tilaisuuden juontajana toimi Harri Holli.

Holli on Tampereella tullut tunnetuksi vapaaehtoistyöntekijänä ja aiemmin hän oli menestyksekäs jalkapallomaalivahti.

 

 

 

"Rahastonhoitajana" tässä tilaisuudessa toimi sosiaalineuvos Sirkka Merikoski (oikealla), joka tässä keskustelee erään Hydepark-puhujan eli Anneli Kivistön kanssa.

 

 

*****************

 

Keskityin puheessani kahteen asiaan eli mielettömän Tavase-hankkeen vastustamiseen ja toisen yhtä mielettömän projektin eli TKL:n bussien Virossa tapahtuvan korjaamisen arvosteluun!

 

Tapaan laatia puheideni valmisteluvaiheessa iskusanaliuskan ja niin tein nytkin.

 

Liitän iskusanaliuskani tähän (muistakaa, että iskusanaliuska on muistin tukena, kun asioista esitetään):

 

 

********************

 

 

”Hyvät kuulijat!

 

Nimeni on Esko Erkkilä ja edustan Suomen Keskustaa.

 

Keskityn nyt vain kahteen asiaan:

1.      Tampereen sinisten bussien korjaamiseen Virossa

2.      Tekopohjavesihanke Tavaseen

 

Kuka on tänään kulkenut sinisillä busseilla?

 

TKL korjauttaa niitä Virossa.

 

Epäkuntoinen bussi hinataan Helsinkiin, konstaillaan laivaan, konstaillaan laivasta Tallinnassa, hinataan virolaiselle korjaamolle, korjataan siellä, ajetaan satamaan, ajetaan laivaan, rahdataan Helsinkiin ja ajetaan Helsingistä Tampereelle.

 

Mitä tämä rumba maksaa?

 

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen eli TKL:n johtokunnan puheenjohtajan Petri Siuron puheenvuoro Tampereen kaupunginvaltuustossa 18.6.2012!

Siuro sanoi sanatarkasti mm. näin: "Miksi busseja käytetään Virossa? Niin johtuu siitä, että se on huomattavasti halvempaa ja työn laatu on siellä erittäin hyvä."

 

Mikä on tämän toiminnan ympäristöä tuhoava vaikutus?

 

Tampereen Infran johtokunnan varapuheenjohtajana tiedän, että Nekalassa sijaitsevan korjaamon asentajia pitäisi liiketaloudellisin perustein laittaa kilometritehtaalle, sillä bussilinjojen yksityistämisen ja bussien Virossa tapahtuvan korjaamisen vuoksi asentajille ei ole töitä riittävästi.

On irvokasta, että Vihreän valtuustoryhmän edustaja puolustelee TKL:n sinisten bussien korjaamista Virossa!

 

********************

 

Tekopohjavesihanke Tavase:

 

Valitettavan harvat tamperelaiset tuntevat Tavasen.

 

Kyseessä on takavuosina polkaistu hanke Tampereen ja Valkeakosken seudun vesihuollon hoitamiseksi.

 

Paljonko Tampereen seudulla on vuotuinen sademäärä?

 

Se on 70 – 75 senttiä, kun huomioidaan mm. lumen vesiarvo.

 

Tavasen haaveena on sadettaa Kangasalan ja Pälkäneen harjuihin Roineen vettä ja löytää samainen vesi harjujen kupeeseen kaivetuista kaivoista sekä pumpata se "pohjavetenä" Ruskon vedenkäsittelylaitoksen kautta Tampereelle juomavedeksi.

 

Kokeissa on merkkiaineella värjätystä koevedestä löydetty vain murto-osa ja valtaosa koevedestä on hävinnyt taivaan tuuliin. Merkkivettä löytyi sellaiselta alueelta, jonne sitä ei missään tapauksessa olisi saanut mennä.

 

Systeemi ei siis toimi.

 

Arvatkaa, että mikä on sen vesipatsaan korkeus, jota Tavase suunnittelee sadettavansa Suomen kauneimpiin harjumaisemiin?

 

Vesipatsas olisi korkeudeltaan 863 metriä eli 5,29 kertaa Näsinneulan korkeus!

 

Kuka uskoo, että harjut kestäisivät näin runsaan keinosadetuksen?

 

Hanke on mieletön.

 

Tavase-hanke on epäekologisena hylättävä ja siitä aiheutuneet 7 miljoonan euron kustannukset on kirjattava Tampereen kaupungin kirjanpitoon.  Näin säästymme 200 miljoonan euron kustannuksilta, sillä Kangasalan ja Pälkäneen imeytysalueiden tuotto ei koskaan tule riittämään luvattuihin vesimääriin – tarvitaan toinen vastaava laitos Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön.

 

Kaupinojan laitoksen saneeraaminen 15 miljoonan euron panostuksella varmistaisi Tampereelle todellisen lähiveden saannin.

 

Tamperelaisilla ei ole oikeutta tuhota Kangasalan eikä Pälkäneen harjuja!”

 

******************

 

 Kuvaaja: Pia-Christina Roth

Olen tässä kuvassa yhdessä Harri Hollin kanssa.

 

 

Hydepark-teltalla oli hyvät äänentoistolaitteet, joten puheeni tavoitti lähes kaikki Tammelantorilla olleet tamperelaiset.

 

Tamperelaiset olivat puheeseeni hyvin tyytyväisiä, sillä sain puheenvuoroni jälkeen paljon positiivista palautetta!

 

-Esko Erkkilä-

Miten saksalaiset ja Lidl pystyivät ryssimään uusiseelantilaisen karitsanlihan salmonellasaastuneeksi?

Torstai 23.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Eilisen uutisaiheista kohosi kärkiuutiseksi, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira määräsi Lidl´n vetämään pois markkinoilta saksalaisen karitsanlihaerän, josta omavalvonnassa oli todettu salmonella.

 

Saan kännykkääni kaikki Eviran tiedotteet ja kyseinen tiedote kuului näin:

 

*****

Myynnistä vedetty erä pakastettuja karitsan ulkofileepihvejä

 

22.08.2012 15:28

 

Omavalvontatutkimuksissa todetun salmonellaepäilyn vuoksi maahantuoja on vetänyt markkinoilta erän pakastettuja karitsan ulkofilepihvejä.

 

Tuote on valmistettu Saksassa ja sitä on ollut myynnissä Etelä-Suomen alueen Lidl-myymälöissä nimellä ”Marvest New Zealand Lamb Steaks, marinated”.

 

Takaisinvedettävän erän parasta ennen –päivämäärät ovat 10.4.2013 ja 11.4.2013. Erätunnus on A 215 L 3274. Pakkauskoko on 400 grammaa.

 

Maahantuoja pyytää asiakkaita palauttamaan kyseisten erien tuotteet Lidl-myymälään, jossa tuotteen hinta korvataan. Lisätietojen antajana toimii Lidl Suomi Ky, asiakaspalvelu, p. 0800 05435 tai asiakaspalvelu lidl.fi

 

Asiaa hoitaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa

Ylitarkastaja Raija Törmä-Oksanen, p. 029530 4245, raija.torma-oksanen evira.fi

 

******

 

Lidl`n kärähtäminen salmonellapitoisen elintarvikkeen myynnistä kertoo suomalaisen elintarviketurvallisuusjärjestelmän valvonnan olevan korkealla tasolla. Se kertoo myös sen, että jopa alkuperältään saksalainen elintarvike on riskialtis tuote – se saattaa sisältää salmonellaa.

Suomalainen salmonellakontrolli on kattava – toivottavasti se pystyy jatkossakin pitämään Suomen salmonellavapaana maana.

 

Toivon, että salmonellakontrollimme pystyy jäljittämään kontaminaatiolähteen. On tärkeää tietää, että onko salmonellakontaminaatio tapahtunut Uudessa Seelannissa, Saksassa vaiko Lidl´ssä.

 

Uusi Seelanti saattaa selvitä ongelmasta puhtain paperein, sillä tuote on valmistettu Saksassa. Onko saksalainen lihanleikkaamo syyllinen? Toinen selvitettävä kysymys on, että peukaloiko Lidl sille toimitettuja lihajalosteita? Onko kontaminaatio sittenkin tapahtunut Lidl´ssä?

 

On varmaa, että eri osapuolet pyrkivät vierittämään syyn toisilleen.

 

Suomalaisen kuluttajan kannalta keskeistä on, että Lidl on myynyt epäkelpoa tuotetta. On pelkästään Lild´n asia selvittää salmonellakontaminaation lähde.

Lidl´n syyllistäminen on toisaalta huono asia, sillä se vahvistaa kahden keskusliikkeen eli SOK:n ja Keskon monopolia.

 

Toivon ja edellytän, että Lidl kertoo kontaminaatiolähteen, vaikka se olisikin Lidl!

Minua kiinnostaa kovasti uusiseelantilaisesta karitsanlihasta todetun salmonellan tyyppaustulos. Toivottavasti se kerrotaan, sillä tyyppaustulos antaa joitain vihjeitä kontaminaatiolähteestä.

Tyyppaustulos ilmaisee salmonellan tyypin ja se kertoo tiettyjä asioita asiantuntijoille. Pidän itseäni jonkintasoisena salmonella-asiantuntijana ja sen vuoksi tyyppaustulos kertoo minulle ainakin jotain.

Tyyppaustulos on julkisuudessa viimeistään Eviran analysointituloksista kertovassa tiedossa, jossa kerrotaan Suomessa tavatut salmonellat heinä...joulukuussa 2012.  Tieto ilmestyy kaikkien nähtäville kuitenkin vasta joskus ensi keväänä ja se on perin myöhään.

 

Lidl`n salmonellahässäkkä kertoo taas kerran, että kuluttaja ottaa aina tietyn riskin, kun hän päätyy tuontielintarvikkeen ostajaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Turkulaisen kebab-yrityksen skandaali ei ollut suuri yllätys, mutta samaan yritysryppääseen liittyvät epäilyt muusta rikollisuudesta ovat hälyttäviä

Perjantai 13.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Sain työurani aikana tehdä tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa.

Jokainen voi tilata sähköpostiinsa Eviran ajankohtaistiedotteet ja niin olen minäkin tehnyt.

Eilen eli torstaina tammikuun 12. päivänä klo 14.56 sähköpostiini tuli Eviran hyvin poikkeuksellinen tiedote.

Tiedotteen otsikko oli:

”Lihaliike Agali Oy:n tuotteet myynti- ja käyttökieltoon”

Tiedotteen tekstiosuudessa kerrottiin, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on määrännyt kaikki Lihaliike Agalin toimittamat lihat ja lihatuotteet hävitettäväksi viranomaisten valvonnassa. Lihoja ei saa myöskään antaa eteenpäin tai käyttää mihinkään.

Eviran tiedotteessa todetaan lopputulemana, että Lihaliike Agali Oy:n toiminnassa todettujen epäkohtien perusteella Turun elintarvikevalvontaviranomainen on keskeyttänyt laitoksen toiminnan toistaiseksi.

Eviran lisäksi kyseisen lihaliikkeen puuhat ovat kiinnostaneet myös muita, sillä lehdistössä eilen ilmestyneiden tietojen mukaan poliisi ja tulli epäilevät lihaliikkeen toimitusjohtajaa ja hänen lähipiiriään myös muista törkeistä ja vakavista rikoksista.

Lihaliike Agali Oy:n tarkempi tutkinta on paljastanut karmeita asioita: Agalin ja muutaman samaan ryppääseen kuuluvan yrityksen työntekijöitä epäillään ihmiskaupasta, laittomasta maahantulon järjestämisestä ja useista talousrikoksista.

Turun Sanomat uutisoi nyt narahtaneesta yrityksestä lähes ihannoivaan tyyliin nettisivuillaan 29.7.2010, kun se otsikoi juttunsa näin:

”Turkulainen kebab-keisari suunnittelee suurtuotantolaitosta”

TS:n varsinainen juttu alkoi (suora lainaus):

”Turkulainen Agali Groupin toimitusjohtaja ja omistaja Serggio Agali aikoo investoida lähivuosina uuteen teurastamoon ja lihan jalostuslaitokseen Turun seudulla. Yrityksen nykyinen 150 neliömetrin jalostamo sijaitsee Hirvensalossa. Neliöitä uuteen tuotantolaitokseen tulee jopa kaksi ja puoli tuhatta.”

Turun Sanomien jutussa on tarkka selvitys Lihaliike Agalin toiminta-ajatuksesta. Turun Sanomat jatkaa em. jutussaan näin:

”Lihaliike Agali on erikoistunut Suomessa kasvaviin halal-lihan markkinoihin. Lihaliike valmistaa kebab-vartaansa noudattaen islamin halal-säännöstöä. Se on muslimien suositus, joka on alun perin käytännönläheinen ohjeistus ruuan hygieenisyyden varmistamiseen.

Halal-tavalla teurastetusta eläimestä täytyy vuodattaa veri pois mahdollisimman tarkasti. Vaikka hygieenisyydessä ei muuhun lihaan verrattuna ole nykyään juuri eroa, halal on jäänyt samanlaiseksi rituaaliksi kuin juutalaisten kosher-ruokakin. Myös kantasuomalaiset ovat nauttineet ehkä tietämättään halal-kebabista niissä lukuisissa kebab-ravintoloissa, joihin Agali toimittaa lihaansa.”

Kebab-lihaa toimittavan lihaliikkeen narahtaminen ei tullut minulle suurena yllätyksenä, sillä kebab-tuotteita myyvien ”kioskien” hintataso on niin alhainen, että kaikki kebab-ketjuissa olevat toiminnot eivät voi olla laillisia.

Nyt ilmitulleet tapahtumat ja epäilykset vahvistavat käsitykseni olleen oikea.

Lihaliike Agalin tapaus sataa laariin meille, jotka arvostamme kotimaista ruokaa.

Kiitokset kotimaiselle ruuantuotannolle ja kiitokset myös Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle – tarvitsemme Teitä molempia!

----

Tänne saakka kirjoitettuani havaitsin Uuden Suomen kustantajan, omistajan ja hallituksen puheenjohtaja Niklas Herlinin Uudessa Suomessa eilen klo 18.33 ilmestyneen kirjoituksen: ”Halpa liha on huonoa lihaa”.

Poikkea www.uusisuomi.fi –sivuilla ja lue Herlinin kirjoittama juttu! Totta joka sana!

-Esko Erkkilä-

Vihreiden hallitustaipaleen yksi myönteinen puoli - turkistuotanto säilyy laillisena elinkeinona hallituskauden ajan!

Tiistai 18.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Vihreiden kolmanneksella kutistunut eduskuntaryhmä joutui hallituskipeydessään myöntymään siihen, että he eivät aseta kyseenalaiseksi turkistarhauksen lainmukaisuutta hallituskautenaan.

 

Otaksun turkistuotannon toivovan tämän vuoksi, että Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus pysyisi vallassa koko vaalikauden.

 

Turkistalous mainitaan Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa osana eettisen tuotannon edistämistä. ”Hallitus tukee edelleen turkistuotannon kehittämistä vastuuta tuntevana elinkeinona”, mainitaan hallitusohjelmassa.

 

Omaan tiettyä kokemusta turkiselinkeinosta, sillä toimin aikoinaan parisen vuotta maamme johtavan turkisrehuyrityksen hallituksessa.

 

Turkisalan teurasjakeen tarve merkitsee melkoista etua liha-alan yritysten taloudessa, sillä teurasjakeen myyminen turkisalan rehuyrityksille helpottaa kuluttajille myytävien lihanjalostustuotteiden hinnoittelua.

 

Jos teurastamot joutuisivat ohjaamaan kaiken teurasjakeensa käsittelylaitoksille, se tietäisi melkoisia kustannuksia teurastamoille. On luonnollista, että teurastamot joutuisivat ulosmittaamaan tämän kustannuksen kuluttajille myytävien lihajalosteiden hinnoittelussa.

 

Kun turkisrehuyritykset suorastaan kilpailevat teurasjakeesta ja maksavat siitä hyvän hinnan teurastamoille, kiertyy hintaetu lopulta lihajalosteita marketista ostavan kuluttajan eduksi.

 

Kokonaan toinen asia on se, että Vihreiden kannattajat taitavat pääosin olla ”itu-Villejä” tai ”itu-Maijoja” joille lihajalosteiden hinnalla ei heidän ideologisen kantansa vuoksi ole merkitystä.

 

Tavallisten lihasta ja lihajalosteista nauttivien kansalaisten on kuitenkin paikallaan tietää, että turkiselinkeinon teurasjakeista teurastamoille maksama hinta alentaa merkittävästi lihan ja lihajalosteiden hintaa!

 

-Esko Erkkilä-

Saarioisten Jyväskylän teurastamon töppäilyjen pysyminen salassa kymmenen vuotta loi varjon Eviran valvontatyön onnistumiselle

Tiistai 4.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Työskentelin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (aikaisemmin Kasvitautien Tarkastuskeskus eli KTTK)  kanssa läheisessä yhteistyössä lähes viitisentoista vuotta.

 

Opin tuntemaan Eviran tarkkana, mutta rehellisenä ja oikeudenmukaisena viranomaisena, joka huolehtii kansallisesta ruoka- ja rehuturvallisuudesta tinkimättömästi sekä aukottomasti. Sen vuoksi olikin suuri yllätys, kun Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon tapahtumat ovat nyt osoittaneet, että Eviran valvontatyössä on puutteita.

 

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamolla on BSE-riskiainesta sekoitettu suruttomasti turkisrehu-alan yrityksille toimitettuun teurasjakeeseen jo kymmenen vuoden ajan!

 

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonta on pettänyt pahasti. Tapausta ei tee hyväksyttäväksi Eviran todistelut, että toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa elintarvike- tai rehuturvallisuudelle.

 

Ihmetystä herättää, että miten Evira voi puolustella laki- ja säädösmääräysten vastaista toimintaa?

 

Onko jatkossa maan tapa, että myös BSE-riskiainesta voidaan sekoittaa turkisrehujen raaka-aineeksi toimitettavaan rehujakeeseen?

 

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

 

-Esko Erkkilä-

Muuntogeenisen soijarouheen osuus oli maahantuodusta soijarouheesta viime vuonna jo 13 %

Tiistai 28.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tulee voimassa olevan lannoitevalmiste- ja rehulainsäädännön mukaan julkaista rehujen ja lannoitevalmisteiden valvonnan kannalta oleelliset tulokset puolivuosittain.

Olen kiinnostunut elintarvikkeisiin, ruokaturvallisuuteen, maatalouteen sekä kotieläintalouteen liittyvistä asioista ja sen vuoksi olen hankkiutunut Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran postituslistalle. Saan tämän ansiosta Eviralta tietoa melkein päivittäin.

Kesäkuun 20. päivänä sähköpostiini tuli Eviralta viesti, joka kertoi, että rehujen ja lannoitevalmisteiden valvontanäytteiden tulokset loppuvuodelta 2010 on julkaistu.

 

Kyse on niiden valvontasuunnitelmien mukaan otettujen näytteiden analyysituloksista, jotka ovat valmistuneet ajanjaksona 1.7.–31.12.2010.

 

Mielenkiintoista on se, että raportti sisältää myös rehujen muuntogeenisyyden valvontatulokset koko vuodelta 2010.

Muuntogeenistä soijarouhetta tuotiin Suomeen viime vuonna 20 269 tonnia.

 

Muuntogeenisen soijan osuus soijan kokonaistuontimäärästä vuonna 2010 oli 13 %.

 

Annettujen viranomaislukujen perustella on helppo laskea, että Suomeen tuotiin viime vuonna n. 156 miljoonaa kiloa soijarouhetta. Soijarouhetuonnissa keskimääräinen laivakoko on hieman alle 3.000 tonnia, joten Suomeen tuotiin viime vuonna soijarouhetta keskimäärin yksi laivalastillinen per viikko!

 

Muuntogeenisen soijan osuus on kasvanut joka vuosi. Eviran tilaston mukaan muuntogeenisen soijan suhteellinen osuus soijan koko tuontimäärästä on kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna kolme prosenttiyksikköä.

 

Rehujen muuntogeenisyyden valvonnassa löytyi kolme lainsäädännönvastaista näytettä viime vuonna.

 

Lähes humoristiselta kuulostaa, että yksi lainsäädännön vastainen muuntogeenistä ainesta sisältänyt näyte oli kissanruoka, joka oli merkitty luonnonmukaisesti tuotetuksi eli luomuväki kunnostautui taas oikein kunnolla. Luonnollisesti erä asetettiin markkinointikieltoon, sillä luomusäännösten mukaan luomussa GMO-aineksen käyttäminen ei ole sallittua.

 

Suomeen tuoduissa muuntogeenistä soijarouhetta sisältävissä laivalasteissa ei ole mitään laitonta.

Tuojan pitää toki huolehtia, että kyseessä on sellainen soijalajike, jonka muuntogeenisyys on hyväksytty EU:ssa.

Muuntogeenisen soijarouheen käyttäminen raaka-aineena merkitsee rehunvalmistajalle, että sitä sisältävä rehuseos on merkittävä muuntogeenistä ainesta sisältäväksi.

 

Saattaa olla, että muuntogeenisen soijarouheen käyttämisestä sikojen ja siipikarjan ruokinnassa nousee tiettyjen piirien nostama haloo.

 

GMO-soijarouhe on halvempaa kuin ns. perinteinen soijarouhe, joten ymmärrän kotieläintuottajain suuntautumisen GMO-soijarouheen käyttäjiksi. Sika- sekä siipikarjatalouden harjoittaminen on nykyään selkeästi tappiollista, joten ymmärrän tuottajien halun tätäkin kautta täysin laillisesti taistella elinkeinonsa kannattavaisuuden puolesta.

 

-Esko Erkkilä-