Häpeän, että joskus annoin tukeni hänelle!

Lauantai 20.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämä juttuni on ollut ”säilössä” kuukauden verran, sillä kirjoitan näitä rivejä syyskuun 20. päivänä 2018.

 

Häpeäni ja virhearviointini liittyvät siihen, että olen joskus tukenut Paavo Väyrysen toimintaa politiikassa.

 

Puolustukseksi kuitenkin se, että Väyrynen oli silloin, kun tuin häntä, hän oli täysissä sielun ja ruumiin voimissa.

 

Olin mukana virallisena kokousedustajana Rovaniemen puoluekokouksessa, jossa Paavo Väyrynen yritti paluuta Keskustan puheenjohtajaksi. Ei onnistunut, sillä toisella kierroksella olivat vastakkain Tuomo Puumala ja Juha Sipilä.

 

Väyrynen tuli luokseni ensimmäisen äänestyskierroksen jälkeen ennen äänestystuloksen julkistamista ja kysyi mielipidettäni, että ketkä ovat mukana toisella ja ratkaisevalla äänestyskierroksella.

 

Olin vieraskorea ja sanoin, että Sipilä ja Väyrynen ,vaikka Puumalaa ounastelinkin Sipilän vastaehdokkaaksi.

 

***************

 

Juha Sipilä teki aivan oikein, kun ei ottanut Väyrystä mukaan ensimmäiseen hallitukseensa.

 

 

Tämä mielipiteeni on saanut vahvistusta lukemattomista tapahtumista kuluvan vaalikauden aikana.

 

 

Seikkailut Kansalaispuolueen ja nyt Seitsemän tähden parissa osoittavat vanhuudenhöperyyden iskeneen vahvasti Paavoon.

 

Europarlamenttijäsenyys on ollut Paavolle vain rahantekoväline, sillä mitään poliittista urotekoa hän ei ole Brysselissä pystynyt saamaan aikaan.

 

 

****************

 

 

Yhdessä asiassa arvostan edelleen Paavoa ja se on hänen herukkaviljelyksensä.

 

 

Rovaniemen puoluekokouksen aikana Väyrysellä oli 10.000 herukkapensasta kasvamassa ja satoa tuottamassa Keminmaalla.

 

 

Joskus myöhemmin kysyin Paavolta, että miten herukkaviljelykset ovat kehittyneet. Paavo kertoi, että nyt hänellä on kasvamassa 20.000 herukkapensasta.

 

 

Paavon olisi jo aikoja sitten pitänyt keskittyä vain herukanviljelyyn ja luopua politikoinnista – silloin minunkaan ei tarvitsisi hävetä aikoinaan hänelle antamaani tukea!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eilen taas vietiin kuin sammakkoa sukkelan alla!

Tiistai 16.10.2018 - -Esko Erkkilä-

Googlasin sanan ”sukkela” ja totesin, että eipä nykyaikana tiedetä mitään Sukkelasta.

 

Tilanne helpottui, kun googlasin ”sukkelä-äes”, sillä nyt alkoi tulla sitä tietoa, jota kaipasin ja jonka tunnen sanan ”sukkela” tiimoilta.

 

 

Sukkela on tässä jutussani hevosvetoinen äes, joka tuli minulle tutuksi pikkupoikana, kun äestin kotitilani kynnöspeltoja kylvökuntoon.

 

 ************

 

Eilen minua vietiin, kuin sammakkoa sukkelan alla, sillä osallistuin päivän aikana kolmannestusinaan eli yhteensä neljään tilaisuuteen.

 

 

Kerron siitä eilisen toisesta tilaisuudesta eli Keskustan eduskuntaryhmän ja puheenjohtamani Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön yhteisesti järjestämästä yleisötilaisuudesta Pala Cafe´ssa Tampereen Finlaysonilla.

Tilaisuutemme kattoteemana oli...

..."Tampereella on Keskusta!"

 

 

Emme käyttäneet äänentoistolaitteita, mutta ohjeena oli, että ”normaali” kovaääninen kotiääni riittää!

 

 

 

 

 

Yleisötilaisuudessa kansanedustaja Mikko Alatalo sekä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko pitivät hienot alustukset ajankohtaisista poliittisista kysymyksistä.

 

 

Molemmat ovat sanankäyttäjiä, joita on mielenkiintoista kuunnella.

 

 

Saarikko kuvaili Mikon toimintaa mm. niin, että sanomaa voi viedä eteenpäin muutenkin kuin puhumalla.

 

 

Jos joku on liikennemies, niin se on Mikko, luonnehti Annika Saarikko Mikko Alataloa.

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo luovutti Annika Saarikolle viimeisimmän levynsä eli ”Viimeinen juna”!

 

 

Omassa puheenvuorossaan Mikko Alatalo kosketteli ajankohtaista hiilinieluihin liittyvää metsäkeskustelua ja totesi ex-pääministeri Jyrki Kataisen taannoin todenneen, että Keski-Euroopassa metsänhoito käsitetään puistonurmikoiden haravoinniksi – kerrankin olen samaa mieltä Jyrki Kataisen kanssa.

 

 

Tunnin junasta Tampereelta Helsinkiin Mikko totesi sen tärkeyden ja muistutti, että pääradalla liikennemäärät ovat tyystin toista luokkaan kuin Helsinki-Turku –radalla, jota sitäkin jotkut haaveilevat ”tunnin junaksi”!

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko muistutti ajankohtaisiin eduskuntakeskusteluihin viitaten, että Keskusta on sovinnonetsijä.

 

 

*************

 

 

 

 

Sain tilaisuudessa kamerani linssiin todelliset voimanaiset eli vasemmalta Raija Moilanen, Seija Alatalo ja Annika Saarikko.

 

 

 

 

 

Myös minä pääsin ”ministerikyytiin”!

 

 

 

Kiitokset Mikko Alatalolle ja Annika Saarikolle hienosta yleisötilaisuudesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen talous on saatu nousuun, mutta miksi ei Tampereella?

Torstai 16.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Saan aitiopaikalta päivittäin seurata, että miten Suomen talous on Sipilän hallituksen toimin saatu nousuun, sillä mökkitonttini on rajanaapurina Tampere-Parkano-Seinäjoki –radalle ja kun kohdallani on Majajärven liikennepaikka, on jokapäiväistä iloani seurata, kun metalli- ja puunjalostusteollisuus porskuttavat eteenpäin ihailtavalla vauhdilla.

 

 

 

 

 

Kulumassa olevalla viikolla maanantaina, tiistaina ja eilen keskiviikkona jokaisena päivänä vartin yli puolenpäivän Majajärven liikennepaikan on ohittanut Rautaruukin Raahen tehtailta Rautaruukin Hämeenlinnan tehtaille kuljettava junavaunukolonna. Kyydissä on teräsrullia.

 

 

Jonain päivänä junaa vetää peräti kaksi veturia, mutta yhdenkin veturin vetämä juna on pitkä.

 

 

 

 

 

Lähes jokaisena päivänä teräsrullajunan jälkeen Majajärven liikennepaikalle Viljakkalassa ja mökkitonttini naapuriin pohjoisesta saapuu puutavaraa kuljettava pitkä juna - tämä kuva on eilisestä eli keskiviikon junasta.

 

 

En tiedä junan lähtöasemaa, mutta asiantuntijoilta sain tiedon, että puutavara ehkä päätyy Sunila Oy:n Kotkan tehtaiden raaka-aineeksi.

 

 

Miten teräsrulla- ja puutavarajunat liittyvät Tampereen kunnallispolitiikkaan?

 

 

Junat kertovat meille jokaiselle sen, että Suomen talous on saatu kuntoon, mutta Tampereen kaupungin talous on syvässä alhossa.

 

 

Syy Tampereen talouden kriisitilanteeseen juontaa kuluneiden kymmenen – viidentoista vuoden kehitykseen, jonka aikana Tampere on tyystin laiminlyönyt elinkeinoelämänsä kehittämisen.

 

 

Tampereella luotettiin valtio-osuuksien taivaalliseen voimaan ja siihen, että sittemmin käytännössä selvitystilaan joutuneen Nokian yhteisöverot ovat ikuinen tulonlähde Tampereelle.

 

 

Uskon totena sen, että Tampereen kaupungin virkamiehet kerskuivat vielä vajaat kymmenen vuotta sitten toisilleen Valkoisen talon ruokalassa, että sainpa taas heitettyä ulos kaksi karvalakkiäijää, jotka olivat aikeissa perustaa Tampereelle konepajan!

 

 

Jos nyt vihdoin Tampereella osataan paneutua elinkeinoelämän kehittämiseen, on edessä pitkä ja kivinen tie – siinä työssä kymmenen vuotta on lyhyt aika!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tytuvenain luostari Liettuassa on monessakin mielessä kiinnostava käyntikohde

Sunnuntai 22.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme eräs kohde Liettuassa oli Tytuvenain luostari.

 

 

Luostarista ja sen luostarikirkosta on vaikea löytää tietoja esimerkiksi netistä, mutta Ristikukkulan jälkeen siellä kannattaa poiketa.

 

 

Tytuvenai on pieni n. kahden ja puolen tuhannen asukkaan kaupunki ja se on tunnettu pyhiinvaelluskeskus kirkkonsa ja luostarinsa ansiosta.

 

 

Tytuvenain kirkko ja luostari ovat arkkitehtoninen mestariteos ja se on yksi kauneimmista barokkityylisista koillis-Euroopassa.

 

 

Olimme Tytuvenaissa sunnuntaina ja oli kiintoisaa seurata, kun paikkakuntalaiset olivat laittautuneet parhaimpiinsa ja suuntasivat matkansa kirkkoon.

 

 

 

 

 

Tytuvenaihin oli melkoinen matka Ristikukkulalta ja pidemmäksi matkamme muodostui, kun jouduimme hieman harhailemaan etsiessämme kohdetta - pienen harhailun jälkeen sinne kuitenkin löysimme.

 

 

 

Muutamia kuvia luostarin alueelta ja luostarista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Luostarin Neitsyt Marian kirkossa oli meneillään Jumalanpalvelus ja emme poikenneet sitä häiritsemään.  Ovelta kuitenkin katsoimme hienosti koristeltua kirkkoa.

 

 

 ****************

 

 

Luostaripihaa kiertävällä käytävällä olevat maalaukset ja korkokuvat toivat elävästi mieleen Pompeijissa tapaamamme maalaukset ja korkokuvat, mutta ovathan toki Tytuvenain luostarissa olevat taideteokset vuosisatoja nuoremmat kuin Pompeijissa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lyhyen vierailumme aikana selvisi, että tytuvenaiset ovat ylpeitä, että heillä on kaupungissaan poikkeuksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus.

 

 

Tytuvenaissa kannattaa ehdottomasti poiketa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käynti Liettuan Siauliain lähellä sijaitsevalla Ristikukkulalla on aina puhutteleva kokemus

Keskiviikko 18.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde Liettuan puolella oli käynti Ristikukkulalla.

 

 

Olen kerran aikaisemminkin käynyt Ristikukkulalla, mutta mielellään siellä käy useammastikin.

 

 

Ristikukkula liittyy jo 1800-luvun puolivälistä siihen toimintaan, joka Liettuassa on ollut aluksi Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton toimintaa vastaa.

 

 

Liettulaiset ovat ”aina” tuoneet ristejä Ristikukkulalle.

 

 

Ristien lukumäärästä on tietoja vuodesta 1900 alkaen ja silloin niitä oli 130 kappaletta.

 

 

Liettuan neuvostomiehityksen aikana Ristikukkulan ristit tuhottiin maansiirtotraktoreilla neljästi, mutta jokaisen tuhoamiskerran jälkeen liettualaiset toivat kukkulalle – oikeastaan kukkuloita on kaksi – uusia ristejä.

 

 

Liettua uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 ja silloin Ristikukkulalla sanotaan olleen n. 55.000 ristiä.

 

 

Nykyistä ristien määrää ei tiedä kukaan, mutta valtavasti niitä on.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Ristikukkulasta ja siellä olevista risteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II vieraili 7.9.1993 Ristikukkulalla ja vierailun kunniaksi Ristikukkulan aukiolla on ristiinnaulittua kuvaava veistos sekä veistoksen jalustassa paavin tervehdys.

 

 

 

*************************

 

 

 

 

 

Ristikukkulalla muistetaan myös niitä Metsäveljiä, jotka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen taistelivat sisseinä miehittäjää eli Neuvostoliittoa vastaa.

 

 

 

 

Ristikukkula on Liettuan eräs tärkeimmistä turistikohteista ja suosittelen siellä käyntiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joukkoliikenteen tappiotaso tulee Tampereella tuplaantumaan ratikan vuoksi

Keskiviikko 23.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella joukkoliikenteen tappio on suunnitelmissa budjetoitu tälle vuodelle tasolle 14,7 miljoonaa euroa.

 

 

Toteutuvat tappiot Tampereella pyrkivät nousemaan suunnitelluista ja toteutuvat tulokset pyrkivät puolestaan alittamaan suunnitelmat, joten on hyvin ennustettu, jos joukkoliikenteen tappio jää 14,7 miljoonaan euroon.

 

 

 

Tampere päätti toteuttaa 43,5 miljoonan euron suuruisen tervehdyttämissuunnitelman – hyvä edes niin, sillä akuutti tarve olisi ollut 70 miljoonan euron suuruiselle tervehdyttämiselle.

 

 

 

*********************

 

 

Eräs merkittävä rahanreikä Tampereella on ratikan vuoksi tulevina vuosina kohoavat joukkoliikenteen tappiot.

 

 

Tervehdyttämissuunnitelman laadinnan aikana tuli selväksi, että Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso tulee ratikan vuoksi tuplaantumaan, joten jo parin vuoden kuluttua Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso on suuruusluokkaa 30 miljoonaa euroa per vuosi.

 

 

**********************

 

 

Joukkoliikenteen tappion hienostuneempi termi on ”joukkoliikenteen subventio”, mutta sen käyttäminen merkitsee silmien ja korvien sulkemista todellisuudelta.

 

 

Käytetään siis oikeaa termiä eli

 

 

”joukkoliikenteen tappio”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Linnunsiemeniksi tarkoitetut auringonkukansiemenet käyvät kylvösiemeniksi

Keskiviikko 16.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut tapana jo vuosikaudet viljellä auringonkukkaa avomaalla. Viljelen sitä mökkipellon kaunistukseksi, pölyttäjähyönteisten iloksi ja onhan sitä alkusyksystä mukava napata kahvipöydän komistukseksi.

 

 

Auringonkukka soveltuu suureenkin ”ruukkuun” ja monesti syksyisin leikkaan auringonkukkia vanhoihin maitotonkkiin rekvisiitaksi vaikkapa markkinatapahtumiin.

 

 

 

 

 

Kylvösteni siemenenä käytän tavallisia lintujen talviruokintaan tarkoitettuja siemeniä.  Siemenissä on eräkohtaisia eroja kasvin pituudessa ja on aina mielenkiintoista nähdä, että tuleeko metrin mittaisia tumppeja, vaiko lähes kaksimetrisiä hujoppeja.

 

 

Ulkomaisten auringonkukan siementen käsittelyssä pitää aina muistaa salmonellavaara.

 

 

Työelämässä seurasin tiiviisti Suomeen tuotujen rehumateriaalien salmonellaesiintymisiä ja ylivoimaisesti suurin salmonellakontaminaatioiden määrä oli Balkanin seudulta tuotujen auringonkukkasiementen kohdalla. Pese aina kätesi, kun olet käsitellyt auringonkukan siemeniä – kauhistelen niitä, jotka kuorivat auringonkukan siemeniä ja syövät niitä!

 

 

 

 

 

Auringonkukan kylvämien jää usein kevään viimeiseksi kylvötyöksi, mutta nyt tein kylvötyön jo toissapäivänä.

 

 

Auringonkukkamaa pitää jyrsiä kunnolla ja viime vuosina olen jättänyt rivivälin niin suureksi, että rivivälien rikkakasvikitkemisen pystyy suorittamaan jyrsimellä.  Rikkakasvijyrsintää ei yleensä tarvitse tehdä kuin kerran, sillä peittävänä kasvina auringonkukka pystyy pitämään itse huolen rikkakasvitorjunnasta.

 

 

Kolmella kilolla auringonkukan siemeniä sain kylvettyä sitä kolmeen rinnakkaiseen riviin yhteensä 81 rivimetrille. Eiköhän siitä taas auringonkukkia riitä!

 

 

On luonnollista, että ennen siementen kylvöä heitin kylvövakoon ripauksen lannoitetta, sillä kookkaana kasvina auringonkukka tarvitsee ravinteita.

 

 

Elo – syyskuun vaihdetta odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Junamatka Tampereen rautatieasemalta Viljakkalan Majajärvelle vie aikaa 14 minuuttia - valitettavasti juna ei kuitenkaan pysähdy Majajärvellä!

Sunnuntai 29.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli 10.4.2018 tilaisuus käydä Tampereen kaupungin kustannuksella Oulussa päiväseltään junalla – olin Vanhusneuvoston edustajana tutustumassa Tampereelle suunniteltavaan ratikkaan Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä.

 

 

Lähdin matkalle mieluusti, sillä pääsin samalla kokemaan junamatkan Tampereelta Ouluun ja illalla takaisin.

 

 

Siinäkin mielessä junamatka oli mielenkiintoinen, sillä jouduimme aikoinaan pakkoluovuttamaan neljä hehtaaria metsämaata Tampere-Parkano-Seinäjoki –junaradan alle.  Pakkolunastettu neljä hehtaaria pirstoi isäni aikoinaan kotitalonsa maista ostamansa kymmenen hehtaarin suuruisen metsäkappaleen kahteen osaan.  Nyt minulla on hehtaarin suuruinen mökkitontti Viljakkalan Majajärvellä ja tonttini rajoittuu rataan.

 

 

Matkamme alkoi Tampereen rautatieasemalta klo 08.00 ja Ouluun saavuimme klo 12.18 eli matkanteko kesti 4 tuntia ja 18 minuuttia.  Nopein junavuoro Tampereelta Ouluun kulkee kolmessa tunnissa ja 48 minuutissa.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kuvaamani kohde oli Ylöjärven Lakialassa oleva entinen kaupparakennus.  Tästä on matkaa synnyinkotiini hieman yli 20 kilometriä ja joskus armeija-aikana kävelin tuon matkan kotiini, kun linja-autoja ei enää iltamyöhäisellä kulkenut.

 

 

 

Saavuimme Viljakkalan Majajärvelle klo 8.14 eli 14 minuutin kuluttua lähdöstämme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kuvaa ehdin Majajärvestä eli mökkijärvestäni ottamaan, kun matkasimme kohti…

 

 

 

 

 

…Oulua 180 kilometrin tuntivauhdilla.

 

 

 

 

 

Mökkitonttini männikkö on komeassa kasvussa ja se on pysynyt pystyssä kovienkin myrskyjen aikana.  Taustalla hieman pilkottaa mökkini katto.

 

 

 

 

 

 

Pakkolunastusprosessi oli pitkällinen ja siitä kertoo mm. se, että vaatimattoman korvauksen korko oli maksuhetkellä suurempi kuin pääoma!

 

 

 

 

 

Kohta mökkitonttini ohittamisen jälkeen ylitimme sillan, jonka ali virtailee hiljakseen eteläisen Suomen eräs jokihelmisimpukkajoki eli Ruonanjoki, joka laskee Karhejärvestä Lavajärveen.  Radan vierellä kulkee VR:n huoltotie, jota me paikkakuntalaiset käytämme useasti.

 

 

Päätän tämän juttuni tähän, mutta ehkä jo huomenna kerron paikasta, jossa Viljakkalan seurakunnan kanttori ja kirkkoherra kolaroivat junan kanssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raporttini makettimatkasta

Tiistai 17.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto kokousti eilen ja esitin kokouksessa pääkohdat siitä raportistani, jonka laadin makettimatkalle osallistumisestani.

Julkaisen raporttini myös tässä:

**************************

Esko Erkkilä                                                                                      RAPORTTI

Vanhusneuvosto                                                                                 16.04.2018

 

 

MAKETTIMATKA OULUUN

 

 

Taustaa       

 

Tampereen Raitiotie Oy järjesti kevään aikana kuusi käyttäjätutkimusmatkaa Ouluun, jossa matkalaiset tutustuivat makettiin eli Tampereen ratikan puiseen malliin sekä antoivat palautetta ratikan suunnittelijoille.

 

Tampereen Vanhusneuvostolta pyydettiin ”keppeätä ikäihmistä” viidennelle makettimatkalle 10.4.2018.

 

Ilmoittauduin halukkaaksi ja osallistuin mainittuna päivänä edestakaiselle kokopäivämatkalle Ouluun.

 

Makettiin tutustuminen tapahtui Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä, jonka teollisuushallissa makettia rakennetaan.

 

Matka tehtiin junalla siten, että lähdimme klo 8.00 kohti Oulua ja palasimme Tampereelle klo 21.58.  Tampereen kaupunki tarjosi menomatkalla ”junalounaan” ja ennen paluumatkaa Toripolliisissa päivällisen.

 

 

Osanottajat 

 

Matkalla oli kymmenhenkinen seurue; kolme virkahenkilöä, kolme jo edellisellä matkalla mukanaollutta ja neljä meitä ensikertalaisia.

 

Seuraavana päivänä eli 11.4.2018 Raitiotieallianssi toteutti kuudennen makettimatkan ja sen osanottajina olivat 15 arvottua osanottajaa – heidän kanssaan yhtä aikaa makettiin oli tutustumassa media ja saimmekin heti seuraavana päivänä kuulla mm. radiosta sekä lehdistä lukea kuudennen makettimatkan osanottajien kokemuksia.

 

Me emme valitettavasti saaneet valokuvata makettia, sillä järjestäjät halusivat suoda medialle ”ensipäivän oikeuden” valokuviin.

 

 

Maketti ja siihen tutustuminen

 

Maketti on ”kakkosnelosesta” ja vanerista rakennettu luonnollisen kokoinen ratikkavaunu, jossa istuminen, seisominen ja liikkuminen vastaa todellista tilannetta. Maketti ei liiku, joten liikkeen aiheuttamaa vaikutusta ei pystynyt arvioimaan.

 

Tutustumisemme pääisäntänä toimi Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen, joka on aloittanut kalustopäällikkönä 1.11.2017.

 

 

Huttusen lisäksi isäntinä oli neljä muuta henkilöä, jotka osallistuvat ratikkavaunujen suunnitteluun.

 

 

Kokemuksia, näkemyksiä ja parannusehdotuksia

 

Vaikka ryhmämme oli jo viides makettiin tutustunut tamperelaisryhmä, niin paljon ilmeni vielä parannettavaa.

 

Varsinkin me ensikertalaiset esitimme runsaasti parannusehdotuksia ja toivon, että ratikan suunnittelijat ”ottivat onkeensa”!

 

Järjestäjät olivat hankkineet käyttöömme pyörätuoleja, lastenvaunuja, rollaattoreita, erikokoisia matkalaukkuja, reppuja, täynnä tavaraa olevia muovikasseja sekä yhden polkupyörän, joka oli valmiina sillä paikalla, jolla kenties polkupyöriä tullaan kuljettamaan.

 

Ongelmia ja ratkaisuehdotuksia:

 

• matkalippujen leimauslaitteet olivat minun ja koko ryhmämme mielestä hankalasti ja kauas sijoitettuja ja esitimme niiden määrällistä lisäämistä sekä uusia sijoituspaikkoja; niiden nyt suunniteltu sijoittelu tietää melkoista heikennystä Tampereen bussikaluston nykytilanteeseen verrattuna

 

• ratikan pyörien kohdalle on raakasuunnitelmassa melkoinen kohouma ratikan lattiassa ja myös sen kohdan esitimme saatavan tasaiseksi

 

• seuraavasta pysäkistä kertova valotaulu oli aivan liian pienellä fontilla ja halusimme, että tekstin fonttikokoa suurennetaan

 

• seuraavan pysäkin kertominen kuulutuksella ja valotaululla on ulkomailla ainakin metroissa tavanomaista ja sitä toivoimme myös Tampereen ratikalle; asia on tärkeä ikääntyneille ja vammaisille, jotta he voisivat valmistautua ajoissa ratikasta poistumiseen – myös ulko- ja kotimaisille matkaajille se olisi välttämätön

 

• kaiteiden puuttuminen ja niiden epäsopiva sijoittelu olivat ryhmämme keskeinen huolenaihe. Heräsi kysymys, että eivätkö suunnitteluinsinöörit ole matkustaneet VR:n kaksikerroksissa rautatievaunuissa ja ovatko he lainkaan tutustuneet ulkomaisiin metrojuniin ja raitiotievaunuihin!  Kaiteiden puuttuminen on erityisesti senioriväestön osalta vakava kysymys ja myös erilaiset sairaudet, vammat sekä muut liikuntaesteet merkitsevät kunnollisten kaiteiden tarvetta ratikassa.

Iso käyttäjäpoliittinen kysymys on, että voivatko matkustajat kuljettaa polkupyöriä ratikassa. Ulkomailla se on sallittua ainakin leveissä metrovaunuissa, mutta voidaanko se sallia Tampereella kapeissa ratikoissa.

 

Makettiauditoinnin aikana tuli selväksi, että jo kahden tai kolmen polkupyörän sijoittaminen ratikkavaunuun hankaloittavat vaunukansan, rollaattorikansan sekä pyörätuoliväen matkustamista ja sen vuoksi polkupyörien kuljettamiseen ratikassa pitää suhtautua kriittisesti.

 

Tampereella rakennettu kattava polkupyöräverkosto toimii hyvin ja jos sen lisäksi ratikassa olisi mahdollista kuljettaa polkupyöriä, se merkitsisi tuplatukea pyöräilijöille.

 

Lemmikkieläinten kuljettaminen ratikassa, kuten kaikissakin joukkoliikennevälineissä, on ongelmallista. Mielestäni lemmikkieläimiä saa kuljettaa vain tietyissä osin ratikkaa, sillä koirat ja kissat ovat monelle henkilölle kauhistus niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi.

 

Ongelmakohtien merkitseminen

 

Parituntisen auditointihetkemme lopuksi suunnittelijat jakoivat meille tarralappuja ja pyysivät kirjoittamaan niihin havaitsemiamme puutteita ja kiinnittämään tarralaput niihin paikkoihin maketin sisällä, joita parannusehdotuksemme koski.

 

 

Vierailumme päättyessä maketti oli ”koristeltu” lukemattomin tarralapuin ja se kai oli suunnittelijoiden suunnitelmakin, jotta he käyntimme jälkeen saattoivat paneutua havaitsemiemme epäkohtien korjaamiseen.

 

Media käsitteli oman makettimatkansa jälkeen ratikkaa silkkihansikkain

 

Makettiryhmämme käynnin jälkeen seuraavana päivänä media tutustui makettiin.

 

Huolestuttavaa oli se myönteisyys, joka median kautta välittyi kansalaisille.

 

Kun ratikka tulee tuplaamaan Tampereella joukkoliikenteen vuositappion, on ratikan kehittämiseen paneuduttava täysillä.

 

Havaitsemamme puutteet ja ongelmat ovat niin merkittäviä, että ne pitää poistaa.

 

Maketti marraskuussa Tampereelle

 

Meille luvattiin, että luonnollisen kokoinen ratikka - joko puinen maketti tai metallirunkoinen versio – saapuu Tampereelle marraskuun aikana ja silloin kaikilla tamperelaisilla on mahdollisuus siihen tutustua.

 

Toivottavasti ratikan lopullisessa suunnittelussa huomioimaan ne ongelmat, joita tamperelaiset silloin havaitsevat.

 

Kiitokset

 

Kiitokset Vanhusneuvostolle, Tampereen kaupungille, Tampereen Raitiotie Oy:lle sekä Raitiotieallianssille, että sain ratikkakriittisyydestäni huolimatta osallistua makettimatkalle Ouluun!

 

Ratikasta pitäisi pystyä luomaan liikenneväline kaikille tamperelaisille ja eräinä erityisryhminä pitää pystyä huolehtimaan vammaisten, liikuntaesteisten sekä ikääntyneen väestön liikkumistarpeista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

***********************

-Esko Erkkilä-

Maketti-matkaajien mielipide ei kuvasta kokonaisuutta

Perjantai 13.4.2018 - -

Ennakoin eilen, että tiedotusvälineet vaahtoavat Tampereen ratikan erinomaisuudesta, kun media kävi tutustumassa puiseen ratikkamalliin eli makettiin Oulussa 11.4.2018.

Ennakointini toteutui, kun eilen saimme nähdä ratikan erinomaisuudesta kertovia juttuja niistä medioista, jotka oli kutsuttu tutustumaan Ouluun makettiin!

 

 

Median kanssa samaan aikaan makettiin oli tutustumassa 15 henkilöä, jotka ainakin Tampereen Raitiotie Oy:n informaation perusteella arvottiin matkalle.

 

 

On selvää, että ”arvotut” henkilöt eivät ole edustava koostumus tamperelaisista arvioimaan ratikkaa, sillä halukkaiksi Ouluun ilmoittautuivat ne, jotka kannattavat ratikkaa ja ”arvonnan” todellisuudestakin voidaan aina perustellusti keskustella.

 

 

******************

 

 

Onneksi olin edellispäivänä siinä ryhmässä, joka silloin tutustui samaan makettiin eli vanerista ja puusta valmistettuun ratikanmalliin.

 

 

Kummeksuin, että meillä oli kuvauskielto, mutta toisaalta ymmärrän sen, sillä kuvauskiellolla varmistettiin, että emme voineet kuvallisin keinoin esittää niitä epäkohtia, joita puisessa malliratikassa on.

Kuvauskieltoa en luonnollisesti hyväksynyt, mutta jouduin sitä noudattamaan!

 

 

 

*******************

 

 

Kerroin jo eilen niistä puutteista ja ongelmista, jotka näin ja koin ratikan puumallissa.

 

 

On selvää, että Tampereen Raitiotie Oy olisi saanut paljon enemmän kehitysehdotuksia kuin nyt, jos se olisi suonut ja suorastaan valinnut Ouluun tehtäville ”auditointimatkoille” ratikkaan kriittisesti suhtautuvia.

 

 ***************

 

Meille luvattiin, että puinen tai ehkä peräti metallinen ratikkamalli toimitetaan Tampereelle kaiken yleisön arvioitavaksi viimeistään tämän vuoden marraskuussa.

 

 

Toivon, että silloin ratikkaan kriittisesti suhtautuvat eli Tampereen valtaväestö menee suurin joukoin tutustumaan ratikan makettiin, jotta lopullisesta versiosta saadaan edes jotain vastinetta niille viidelletoista (15) lisämiljoonalle, joilla ratikka tulee kasvattamaan Tampereen joukkoliikenteen vuositappiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä

Perjantai 6.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman pääkohdat julkistettiin eilen.

 

 

Tasapainottamistavoite olisi ollut n. 70 – 75 miljoonaa euroa, mutta eilen julkistettu raamiohjelma päätyy vain 43,5 miljoonaan euroon.

 

 

Summasta pitäisi koota kulumassa olevana vuotena 8 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavan vuonna loput – uskokoon, ken tahtoo.

 

 

Tasapainottamisohjelmaa on kasattu kokoon kuin aikoinaan rakennettiin Iisakin kirkkoa eli aikaa ja ”tupakkia” on kulunut valtavasti.

 

 

Talouden tasapainottamisohjelma on pääomapainotteinen ja se sisältää varsin vähän operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita.

 

 

Ohjelmassa on merkittäviä kohteita, joiden tulosvaikutus on vahvasti ”ohhoon päällä” eli toivotaan ja toivotaan, mutta mitään varmuutta talouden kohentumisesta ei ole.

 

 

Kukapa liikkeenjohtaja voisi siviilielämässä perustella tuloksen kohenemissuunnitelmia vaikkapa näin:

 

 

• Osinkotulojen kasvu, edellyttää erinomaista onnistumista yhtiöiltä (9 miljoonaa)
• Takausprovision ottaminen käyttöön (1 miljoona)
• Kiinteistöveron veropohjan läpikäynti ja tarkistaminen (1,3 miljoonaa euroa)

 

Vastaan, että ei kukaan, mutta tamperelaisille uskotellaan näin – miten esimerkiksi osinkotulot pomppaisivat kertaheitolla + 9 miljoonaa?

 

 

****************

 

Eräs seikka minua kummastuttaa:

 

Miten tasapainottamisohjelmassa on huomioitu ratikasta aiheutuvat lisäkustannukset, ainakaan minä en löydä tiedotuspaketista sellaista kohtaa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tappio tulee tänä vuonna olemaan tasoa 14,5 miljoonaa euroa ja veikkaan, että se tulee tuplaantumaan ainakin heti tasapainottamisvuosien jälkeen.

 

 

Miksi joukkoliikenteen tappiomäärän kohoamisesta ei mainita sanallakaan tasapainottamisohjelmassa?

 

 

Taitaa olla, että saan vastauksen kysymykseeni vasta myöhemmin!

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että vastauksen tulen saamaan, sillä talouden lait koskevat myös Tampereen ratikkahanketta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Villa Mairea kuuluu 1900-luvun arkkitehtoonisiin huipputeoksiin

Tiistai 3.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Työurani aikana kuljin lukemattomia kertoja Valtatie 23:sta Porista Parkanoon tai toisinpäin ja huomasin Noormarkussa opastuksen Villa Maireaan.

 

 

Aina oli kuitenkin niin kiire, että koskaan en ehtinyt poikkeamaan Villa Maireassa.

 

 ******************

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja matkavastaavana sain olla viime maaliskuussa toteuttamassa jäsentemme retkipäivää, jonka yhtenä pääkohteenamme oli tutustuminen Villa Maireaan.

 

 

 

 

 

Antti Ahlströmin pojan Walter Ahlströmin tytär Maire rakensi yhdessä miehensä Harry Gullichsenin kanssa perheelleen omakotitalon Noormarkun Alströmin ruukin alueelle vuonna 1939.

 

 

Ennakkoluuloton pariskunta tunsi samanmielisyyttä Alvar ja Aino Aallon kanssa ja tämän yhteistyön tuloksena syntyi Villa Mairea.

 

 

Sain vierailla Villa Maireassa 22.3.2018, mutta koska Villa Maireassa eivät tavalliset vierailijat saa valokuvata, on tässä oleva valokuva ainoa, joka minulla on Villa Maireasta.

 

 

***********************

 

 

Villa Maireassa vierailijat saavat tutustua alakerran huoneisiin, mutta yläkerran huoneet ovat suvun yksityiskäytössä ja sinne ei ole vierailijoilla asiaa.

 

 

Alakerrassa on mm. Picasson maalauksia ja tanskalaisen Poul Henningsenin flyygeli, jonka päälle ei voi laittaa grogilasia, sillä flyygelin kansi on siten suunniteltu, että sillä ei pysy mikään esine!  Flyygeli on yhä edelleen soittovalmiudessa.

 

 

Eräs mielenkiintoinen esine on Fazer Oy:ltä lahjaksi saatu halkaisijaltaan lähes metrin kokoinen kuparinen ”kulho”, jossa aikoinaan saatu päällystettyä Fazerin ranskalaisten pinta.

 

 

Oppaamme kertoivat, että monesti ”kulhossa” on pikkulasten sormenjälkiä, kun lapset ovat sukutapahtumissa kieriskelleet ”kulhossa”!

 

 

***************

 

 

Aino Aalto oli päävastuussa Villa Mairean suunnittelusta ja siellä on paljon käytetty sisustuselementtinä kanadalaista douglas-kuusta, sillä se soveltuu arkkitehdin mielestä hyvin mäntymetsän keskellä sijaitsevan Villa Mairean sisustamiseen.

 

 

 

 

Suosittelen erilaisille ryhmille lämpimästi tutustumista Villa Maireaan ja Ahlström Voyage-näyttelyyn sekä buffet-luonasta Noormarkun Klubilla, sillä saimme kaiken tuon eläkeläishintaan 38,00 euroa per henkilö!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ahlströmin ruukki Noormarkussa...

Sunnuntai 1.4.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenmatkan seuraava kohde Mouhijärven Herkkujuustolan jälkeen torstaina 22.3.2018.

 

 

Vierailumme Ahlströmin Noormarkun ruukkialueella alkoi lounaalla Noormarkun Klubilla.

 

 

Voin suositella Noormarkun Klubin lounastarjontaa!

 

 

Lounaan jälkeen vajaan neljäkymmenen hengen suuruinen ryhmämme jaettiin kahteen osaan  ja se osa johon kuuluin, aloitti ruukkialueeseen tutustumisen Ahlström Voyage-näyttelystä.

 

 

 

 

 

Ahlström Voyage-näyttely sijaitsee entisessä pajarakennuksessa, joka näkyy tässä Taina Pailoksen laatimassa ruukkialueen pienoismallissa.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä kerrotaan Antti Ahlströmin luomasta yrityskonsernista, joka on suomalaista teollisuushistoriaa kuluneilta 160 vuodelta.

 

****************

Antti Ahlström syntyi Merikarvialla 1827 ja kuoli Helsingissä 1896.

 

 

Ahlström oli tehtailija, joka lopulta omisti mm. viisitoista sahaa ja neljä ruukkia sekä toimi myös laivanvarustajana.  Hän osasi hyödyntää mahdollisuudet, jolloin puunjalostuksesta tuli Suomen talouden selkäranka.

 

 

Antti Ahlström oli myös valtiopäivämies, sillä hän istui valtiopäivillä Porin seudun edustajana kahteenkin otteeseen.

 

 

Antti Ahlströmille ehdotettiin vuorineuvoksen arvoa, mutta hän kieltäytyi sitä vastaanottamasta ja tyytyi kauppaneuvoksen titteliin.

 

 

Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen liiketoiminta siirrettiin A. Ahlström Osakeyhtiölle, josta kehittyi Suomen suurimpiin kuulunut yritys, joka harjoitti metsäteollisuuden lisäksi mm. metalli- ja lasiteollisuutta.

 

 

Ahlström Voyage-näyttelyssä on nurkkaus, joka käsittelee Ahlströmin roolia suomalaisessa lasiteollisuudessa ja pyrin siitä kertomaan muutamilla sanoilla ja kuvilla lähipäivinä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mökkikansa pitää huomioida kaupunkistrategiassa

Lauantai 3.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven uuden kaupunkistrategian valmistelu etenee ja tavoite on, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta strategiasta kevään aikana.

 

 

Olin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana paikalla, kun asiasta järjestettiin asukastilaisuus 15.2.2018.

 

 

Nyt on meneillään strategialuonnoksen kommentointivaihe ja se päättyy 11.3.2018.

 

 

Pitää muistaa, että kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston tahtotila kaupungin kehittämisen suunnasta ja keinoista – kaupunkistrategia on tärkein kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja.

 

 

Kommentointivaihe on tavallisen kaupunkilaisen tärkeä mahdollisuus vaikuttaa kaupunkistrategiaan ja käytinkin tuota mahdollisuuttani eilen.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven kaupungille mm. siitä, että luonnoksessa luvataan huolehtia haja-asutusalueiden kehittämisestä.  Vaikka kyseessä on vain yksi lause, antaa se kaupunkilaisille mahdollisuuden eri tilanteissa muistuttaa virkahenkilöitä kaupunkistrategiaan kirjatusta periaatteesta.

 

 

**********

 

 

Otin kommentissani selkeästi kantaa siihen, että strategialuonnoksessa ei sanallakaan viitata mökkikansan ja yleensäkin Ylöjärvellä vapaa-ajanasunnon omistavien tilanteeseen ja heidän merkitykseensä kaupungin hyvinvoinnille.

 

 

Ylöjärvellä on runsaasti vapaa-ajanasuntoja ja niiden asukkaiden – mökkikansan – merkitys on kiistaton Ylöjärven kaupungille.

 

 

Ylöjärvi hyötyy laajalti myös naapurikunnissa sijaitsevista vapaa-ajanasuntojen asukkaista, sillä Kauppakeskus Elo ja myös muut Elovainion alueella sijaitsevat yritykset saavat merkittävän asiakaspotentiaalin ohiajavasta mökkikansasta.

 

 

Toivon, että kommenttini saa aikaan kaupunkistrategiaan ainakin yhden lauseen verran asiaa vapaa-asunnon omistavien merkityksestä Ylöjärven kaupungille!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie!"

Tiistai 20.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Tilastokeskus on julkistanut uusimmat tilastonsa ja työllisyysasteen kehittymisen kannalta luvut ovat mainiot.

 

 

Tilastokeskuksen aineiston pohjalta voidaan vertailla Kataisen-Stubb´n hallituksen onnistumisia työllisyysasteen kehittymisen osalta niitä Sipilän hallituksen onnistumiseen.

 

 

Molempien hallitusten tavoitteena oli hallituskautensa lopuksi päästä 72 %:n työllisyysasteeseen.

 

 

Kataisen-Stubb´n hallituksen osalta lähtötilanne 16.2.2011 oli 68,5 %, mutta kun Kataisen ja Stubb´n hallitukset epäonnistuivat tehtävissään surkeasti, oli Sipilän hallituksen lähtötilanne 1.6.2015 todella haastava eli 68,0 %.

 

 

 

 

 

Sipilän hallituksella on aikaa vielä 15 kuukautta saada maan talous hyvään kuntoon ja työllisyysasteen kehittymisen osalta ollaan askelmerkeissä eli 72 %:n työllisyysaste on täysin mahdollista saavuttaa.

 

 

Kataisen-Stubb:n hallituksen sohlaajina olivat Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Kristillisdemokraaatit – vieläkö joku heitä kaipailee yhteiseen hallitusvastuuseen?

 

 

 

Juha Sipilällä oli pelisilmää, kun valitsi Keskustan hallituskumppaneiksi vain Kokoomuksen ja Perussuomalaiset – pelisilmää hänellä oli myös siinä, kun Perussuomalaisten hajaantuessa piti Siniset hallitusvastuussa.

 

 

 

 

 

Vain harva uskoi ennen eduskuntavaaleja, että Keskusta saa Suomen kuntoon, mutta niin kuitenkin on tapahtumassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnistunut yleisötilaisuus vaatii paljon taustatyötä!

Lauantai 27.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana mukana, kun järjestimme Tampereen Keskustorilla Keskustan vaalimökillä suuren suosion saaneen yleisötilaisuuden.

 

 

Onnistunut yleisötilaisuus vaati paljon taustatyötä ja siitä sekä itse tilaisuudesta tässä pieni kuvakertomus:

 

 

 

 

Taustatyöni alkoi, kun aamuhämärissä noudin Tammelantorilta Kalle Arheniukselta 75 kiloa Van Gogh-perunaa ja 20 kiloa kotimaista porkkanaa.

 

 

 

 

 

Vaalimökkimme näytti hiljaista, mutta sen sisällä ja vaalimökin takana tapahtui paljon.

 

 

 

 

 

Jaana Viilo ja Kristiina Mäki-Välkkilä pussittivat vaalimökissä perunoita ja porkkanoita tamperelaisille jaettavaksi.

 

 

 

 

 

Samaa hommaa tekivät peräkärryni lavalla Suvi Suonsivu sekä Reijo Laitinen.

 

 

 

 

 

Olipa siinä lähiruokapusseja poikineen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja Suvi Suonsivu ottivat aamupäivätuurin kahvintarjoilussa.

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen avasi yleisötilaisuuden ja kertoi maamme huoltovarmuustilanteesta.

 

 

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula saapui paikalle aikataulun mukaisesti ja hän vakuutti, että Matti Vanhasen presidenttivaalikampanja etenee suunnitellusti.

 

 

 

 

 

Väkeä Keskustan vaalimökillä oli tungokseen saakka.

 

 

 

 

 

Maamme ykköstietäjä sote-asioissa eli Juha Rehula valaisi ajankohtaista sote-asiaa tamperelaisille.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Joonas Soukkio ja kunnallisjärjestömme kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi olivat tyytyväisiä näkemäänsä.

 

 

 

 

 

Lopuksi toivotimme kansanedustaja Pertti Hakasen kanssa tuloksekasta vaalisunnuntaita ja menestystä Matti Vanhaselle!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

91-vuotiaan Liisa Tiukan häätö omasta asunnostaan ei saanut kenenkään hyväksyntää Tampereen Vanhusneuvoston glögitilaisuudessa

Keskiviikko 20.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto järjesti kaupunkimme ikäihmisille ja alan virkahenkilöille suunnatun glögitilaisuuden eilen Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonilla.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenenä olin isännän roolissa paikalla.

 

 

Luottamushenkilöelimemme virkahenkilöt muistelivat, että edellisvuosina vastaavaan tilaisuuteen osallistui satakunta ikäihmistä, mutta nyt tilaisuuden suosio oli paljon suurempi, sillä varatut 135 joulutorttua loppuivat kesken jo runsaan tunnin kuluttua.

 

 

Oli noloa isäntänä selitellä joulutorttujen loppumista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tamperelaiset ikäihmiset kyselivät innokkaasti Vanhusneuvoston toiminnasta ja minäkin kävin monen vieraan kanssa avartavia keskusteluja.

 

 

Suurimman huomion glögitilaisuuden keskusteluissa koski sitä häätöä, jonka 91-vuotias Liisa Tiukka sai kokea viime maanantaina.

 

 

Tunnen Liisan ja hän tuntee minut, mutta en tiedä tapauksen taustoja riittävästi, mutta sitä ihmettelen monien muiden tavoin, että millä perusteilla taloyhtiö ja sen hallitus häätää 91-vuotiaan vanhuksen omasta kodistaan!

 

 

Lehtitietojen mukaan Liisa omistaa asunto-osakeyhtiössä 100 ja 50 neliömetrin kokoiset asunnot ja nyt ne molemmat on viime maanantaina otettu taloyhtiön hallintaan.

 

 

Herää kysymys, että miten taloyhtiö aikoo hallinnoida Liisa Tiukan omistamia asunto-osakkeita? Aikooko taloyhtiö myydä Liisan asunto-osakkeet? Jos myy, niin kenelle?

 

 

Kysymyksiä on loputtomiin, mutta vastauksia emme taida saada.

 

 

Tampereen kaupunki ei ole osallisena Liisa Tiukan häätöjutussa, mutta kaupunki varasi Liisan käyttöön häädön jälkeen asunnon Koukkuniemen vanhainkodista – keskustelin glögitilaisuudessa asiasta apulaispormestari Johanna Loukaskorven kanssa ja apulaispormestari vahvisti näin tapahtuneen.

 

 

Liisa Tiukan häätöjuttu osoittaa, että miten heikoissa ”kantumissa” Suomessa on ikäihmisten asiat.

 

 

Lisätietoja Liisa Tiukan häädöstä saa, jos googlaa ”Liisa Tiukka häätö”.

 

 

Surullista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

• tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

• Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

• Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

• Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

• Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

• Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

• Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

• Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

• Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

• valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pasuunakukkia Sorrentossa ja Caprilla

Tiistai 7.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Kahden pasuunakukan onnellisena omistajana pidin silmäni avoinna Sorrenton matkallamme ja tein havaintoja Sorrentossa ja Caprin saarella kasvavista pasuunakukista.

 

 

Pasuunakukka on etelä-Italiassa melko yleinen kukka, mutta sen kuvaaminen liikkeellä olevan bussin ikkunasta ei niin vaan onnistukaan.

 

 

Seuraavassa kuitenkin muutamia kuvia niistä pasuunakukista, joihin pääsimme rauhassa ja ajan kanssa tutustumaan:

 

 

 

 

 

Eräs ohjelmanumeromme oli kävellen matkata hotellistamme Giardini di Cataldo´n Limoncello-tehtaalle.

 

 

Saimme tehtaalla maistella useita yrityksen valmistamia sitruunatuotteita ja totesimme, että tehtaan puutarhassa – ”Cataldos Gardens” - kasvoi komeita pasuunakukkia.

 

 

*********************

 

 

 

Myös La Sorgenton agriturismo-tilalla hyvin lähellä Sorrenton keskustaa kasvoi komeita ja suurikokoisia pasuunakukkayksilöitä; kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

Kiitokset...

 

 

 

 ...tutulle valokuvaajalle!

 

***********************

 

 

 

 

 

 

Teimme päiväretken Caprin saarelle ja siellä kamerani linssin eteen osui mm. tämä komea pasuunakukka!

 

 

 

Toivottavasti kahden nyt autotallissamme talvehtimistaan aloittelevan pasuunakukan talvehdittaminen onnistuu, jotta saamme ensi kesänä ihailla ihan omia pasuunakukkia ja mikä vielä extrana; nauttia keltaisten pasuunakukkien hienosta tuoksusta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joutuuko keväällä ostamaan kehäkukan siemenet?

Keskiviikko 18.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Meillä on ollut tapana, että käytämme joka vuosi kehäkukan siemeninä edellisvuoden oman kasvuston siemeniä.

 

 

Nyt näyttää vaikealta, sillä kesän lämpösumma ei taida riittää, jotta kehäkukat ehtisivät valmistua siihen asentoon, että saisimme omaa siementä ensi kevään kylvöihin.

 

 

Kokemuksemme omien kehäkukkien siementen käyttämisestä ovat olleet positiivisia, sillä kannan degeneraatiota emme ole havainneet.

 

 

Pääsin vuonna 2001 käymään Tverin nunnaluostarin puutarhassa Volgan mutkassa ja siellä kasvaneet kehäkukat olivat todellisia minikehäkukkia. Opasnunnat kertoivat, että kehäkukkien pienikokoisuus oli sen seurausta, että he käyttävät kylvöksiin aina edellisvuoden kukkien siemeniä!

 

 

 

 

 

 

 

Tämä kaunis kukka ei ehdi ennen pakkasia siemenvaiheeseen!

 

 

 

 

 

Tiukkaa tekee, jotta ehtii tuleentumaan siemenkelpoiseksi!

 

 

 

 

 

 

Tämä on jo nyt ehtinyt tuleentumaan siemenvaiheeseen - harvinaista!

 

 

 

No, kehäkukkien omasiementä on aina keväisin saanut roiskia vähän rankemmalla kädellä kylvövakoon, mutta ensi keväänä pitää kylvössä olla tarkempi, kun käyttöön pitää ottaa ostosiemen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-