Käynti Liettuan Siauliain lähellä sijaitsevalla Ristikukkulalla on aina puhutteleva kokemus

Keskiviikko 18.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltiaan suuntautuneen Kyröläismatkamme ensimmäinen kohde Liettuan puolella oli käynti Ristikukkulalla.

 

 

Olen kerran aikaisemminkin käynyt Ristikukkulalla, mutta mielellään siellä käy useammastikin.

 

 

Ristikukkula liittyy jo 1800-luvun puolivälistä siihen toimintaan, joka Liettuassa on ollut aluksi Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton toimintaa vastaa.

 

 

Liettulaiset ovat ”aina” tuoneet ristejä Ristikukkulalle.

 

 

Ristien lukumäärästä on tietoja vuodesta 1900 alkaen ja silloin niitä oli 130 kappaletta.

 

 

Liettuan neuvostomiehityksen aikana Ristikukkulan ristit tuhottiin maansiirtotraktoreilla neljästi, mutta jokaisen tuhoamiskerran jälkeen liettualaiset toivat kukkulalle – oikeastaan kukkuloita on kaksi – uusia ristejä.

 

 

Liettua uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 ja silloin Ristikukkulalla sanotaan olleen n. 55.000 ristiä.

 

 

Nykyistä ristien määrää ei tiedä kukaan, mutta valtavasti niitä on.

 

 

Seuraavassa muutama kuva Ristikukkulasta ja siellä olevista risteistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Paavi Johannes Paavali II vieraili 7.9.1993 Ristikukkulalla ja vierailun kunniaksi Ristikukkulan aukiolla on ristiinnaulittua kuvaava veistos sekä veistoksen jalustassa paavin tervehdys.

 

 

 

*************************

 

 

 

 

 

Ristikukkulalla muistetaan myös niitä Metsäveljiä, jotka toisen maailmansodan päättymisen jälkeen taistelivat sisseinä miehittäjää eli Neuvostoliittoa vastaa.

 

 

 

 

Ristikukkula on Liettuan eräs tärkeimmistä turistikohteista ja suosittelen siellä käyntiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joukkoliikenteen tappiotaso tulee Tampereella tuplaantumaan ratikan vuoksi

Keskiviikko 23.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella joukkoliikenteen tappio on suunnitelmissa budjetoitu tälle vuodelle tasolle 14,7 miljoonaa euroa.

 

 

Toteutuvat tappiot Tampereella pyrkivät nousemaan suunnitelluista ja toteutuvat tulokset pyrkivät puolestaan alittamaan suunnitelmat, joten on hyvin ennustettu, jos joukkoliikenteen tappio jää 14,7 miljoonaan euroon.

 

 

 

Tampere päätti toteuttaa 43,5 miljoonan euron suuruisen tervehdyttämissuunnitelman – hyvä edes niin, sillä akuutti tarve olisi ollut 70 miljoonan euron suuruiselle tervehdyttämiselle.

 

 

 

*********************

 

 

Eräs merkittävä rahanreikä Tampereella on ratikan vuoksi tulevina vuosina kohoavat joukkoliikenteen tappiot.

 

 

Tervehdyttämissuunnitelman laadinnan aikana tuli selväksi, että Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso tulee ratikan vuoksi tuplaantumaan, joten jo parin vuoden kuluttua Tampereella joukkoliikenteen tappiotaso on suuruusluokkaa 30 miljoonaa euroa per vuosi.

 

 

**********************

 

 

Joukkoliikenteen tappion hienostuneempi termi on ”joukkoliikenteen subventio”, mutta sen käyttäminen merkitsee silmien ja korvien sulkemista todellisuudelta.

 

 

Käytetään siis oikeaa termiä eli

 

 

”joukkoliikenteen tappio”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Linnunsiemeniksi tarkoitetut auringonkukansiemenet käyvät kylvösiemeniksi

Keskiviikko 16.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla on ollut tapana jo vuosikaudet viljellä auringonkukkaa avomaalla. Viljelen sitä mökkipellon kaunistukseksi, pölyttäjähyönteisten iloksi ja onhan sitä alkusyksystä mukava napata kahvipöydän komistukseksi.

 

 

Auringonkukka soveltuu suureenkin ”ruukkuun” ja monesti syksyisin leikkaan auringonkukkia vanhoihin maitotonkkiin rekvisiitaksi vaikkapa markkinatapahtumiin.

 

 

 

 

 

Kylvösteni siemenenä käytän tavallisia lintujen talviruokintaan tarkoitettuja siemeniä.  Siemenissä on eräkohtaisia eroja kasvin pituudessa ja on aina mielenkiintoista nähdä, että tuleeko metrin mittaisia tumppeja, vaiko lähes kaksimetrisiä hujoppeja.

 

 

Ulkomaisten auringonkukan siementen käsittelyssä pitää aina muistaa salmonellavaara.

 

 

Työelämässä seurasin tiiviisti Suomeen tuotujen rehumateriaalien salmonellaesiintymisiä ja ylivoimaisesti suurin salmonellakontaminaatioiden määrä oli Balkanin seudulta tuotujen auringonkukkasiementen kohdalla. Pese aina kätesi, kun olet käsitellyt auringonkukan siemeniä – kauhistelen niitä, jotka kuorivat auringonkukan siemeniä ja syövät niitä!

 

 

 

 

 

Auringonkukan kylvämien jää usein kevään viimeiseksi kylvötyöksi, mutta nyt tein kylvötyön jo toissapäivänä.

 

 

Auringonkukkamaa pitää jyrsiä kunnolla ja viime vuosina olen jättänyt rivivälin niin suureksi, että rivivälien rikkakasvikitkemisen pystyy suorittamaan jyrsimellä.  Rikkakasvijyrsintää ei yleensä tarvitse tehdä kuin kerran, sillä peittävänä kasvina auringonkukka pystyy pitämään itse huolen rikkakasvitorjunnasta.

 

 

Kolmella kilolla auringonkukan siemeniä sain kylvettyä sitä kolmeen rinnakkaiseen riviin yhteensä 81 rivimetrille. Eiköhän siitä taas auringonkukkia riitä!

 

 

On luonnollista, että ennen siementen kylvöä heitin kylvövakoon ripauksen lannoitetta, sillä kookkaana kasvina auringonkukka tarvitsee ravinteita.

 

 

Elo – syyskuun vaihdetta odotellen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Junamatka Tampereen rautatieasemalta Viljakkalan Majajärvelle vie aikaa 14 minuuttia - valitettavasti juna ei kuitenkaan pysähdy Majajärvellä!

Sunnuntai 29.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli 10.4.2018 tilaisuus käydä Tampereen kaupungin kustannuksella Oulussa päiväseltään junalla – olin Vanhusneuvoston edustajana tutustumassa Tampereelle suunniteltavaan ratikkaan Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä.

 

 

Lähdin matkalle mieluusti, sillä pääsin samalla kokemaan junamatkan Tampereelta Ouluun ja illalla takaisin.

 

 

Siinäkin mielessä junamatka oli mielenkiintoinen, sillä jouduimme aikoinaan pakkoluovuttamaan neljä hehtaaria metsämaata Tampere-Parkano-Seinäjoki –junaradan alle.  Pakkolunastettu neljä hehtaaria pirstoi isäni aikoinaan kotitalonsa maista ostamansa kymmenen hehtaarin suuruisen metsäkappaleen kahteen osaan.  Nyt minulla on hehtaarin suuruinen mökkitontti Viljakkalan Majajärvellä ja tonttini rajoittuu rataan.

 

 

Matkamme alkoi Tampereen rautatieasemalta klo 08.00 ja Ouluun saavuimme klo 12.18 eli matkanteko kesti 4 tuntia ja 18 minuuttia.  Nopein junavuoro Tampereelta Ouluun kulkee kolmessa tunnissa ja 48 minuutissa.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kuvaamani kohde oli Ylöjärven Lakialassa oleva entinen kaupparakennus.  Tästä on matkaa synnyinkotiini hieman yli 20 kilometriä ja joskus armeija-aikana kävelin tuon matkan kotiini, kun linja-autoja ei enää iltamyöhäisellä kulkenut.

 

 

 

Saavuimme Viljakkalan Majajärvelle klo 8.14 eli 14 minuutin kuluttua lähdöstämme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kuvaa ehdin Majajärvestä eli mökkijärvestäni ottamaan, kun matkasimme kohti…

 

 

 

 

 

…Oulua 180 kilometrin tuntivauhdilla.

 

 

 

 

 

Mökkitonttini männikkö on komeassa kasvussa ja se on pysynyt pystyssä kovienkin myrskyjen aikana.  Taustalla hieman pilkottaa mökkini katto.

 

 

 

 

 

 

Pakkolunastusprosessi oli pitkällinen ja siitä kertoo mm. se, että vaatimattoman korvauksen korko oli maksuhetkellä suurempi kuin pääoma!

 

 

 

 

 

Kohta mökkitonttini ohittamisen jälkeen ylitimme sillan, jonka ali virtailee hiljakseen eteläisen Suomen eräs jokihelmisimpukkajoki eli Ruonanjoki, joka laskee Karhejärvestä Lavajärveen.  Radan vierellä kulkee VR:n huoltotie, jota me paikkakuntalaiset käytämme useasti.

 

 

Päätän tämän juttuni tähän, mutta ehkä jo huomenna kerron paikasta, jossa Viljakkalan seurakunnan kanttori ja kirkkoherra kolaroivat junan kanssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raporttini makettimatkasta

Tiistai 17.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto kokousti eilen ja esitin kokouksessa pääkohdat siitä raportistani, jonka laadin makettimatkalle osallistumisestani.

Julkaisen raporttini myös tässä:

**************************

Esko Erkkilä                                                                                      RAPORTTI

Vanhusneuvosto                                                                                 16.04.2018

 

 

MAKETTIMATKA OULUUN

 

 

Taustaa       

 

Tampereen Raitiotie Oy järjesti kevään aikana kuusi käyttäjätutkimusmatkaa Ouluun, jossa matkalaiset tutustuivat makettiin eli Tampereen ratikan puiseen malliin sekä antoivat palautetta ratikan suunnittelijoille.

 

Tampereen Vanhusneuvostolta pyydettiin ”keppeätä ikäihmistä” viidennelle makettimatkalle 10.4.2018.

 

Ilmoittauduin halukkaaksi ja osallistuin mainittuna päivänä edestakaiselle kokopäivämatkalle Ouluun.

 

Makettiin tutustuminen tapahtui Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä, jonka teollisuushallissa makettia rakennetaan.

 

Matka tehtiin junalla siten, että lähdimme klo 8.00 kohti Oulua ja palasimme Tampereelle klo 21.58.  Tampereen kaupunki tarjosi menomatkalla ”junalounaan” ja ennen paluumatkaa Toripolliisissa päivällisen.

 

 

Osanottajat 

 

Matkalla oli kymmenhenkinen seurue; kolme virkahenkilöä, kolme jo edellisellä matkalla mukanaollutta ja neljä meitä ensikertalaisia.

 

Seuraavana päivänä eli 11.4.2018 Raitiotieallianssi toteutti kuudennen makettimatkan ja sen osanottajina olivat 15 arvottua osanottajaa – heidän kanssaan yhtä aikaa makettiin oli tutustumassa media ja saimmekin heti seuraavana päivänä kuulla mm. radiosta sekä lehdistä lukea kuudennen makettimatkan osanottajien kokemuksia.

 

Me emme valitettavasti saaneet valokuvata makettia, sillä järjestäjät halusivat suoda medialle ”ensipäivän oikeuden” valokuviin.

 

 

Maketti ja siihen tutustuminen

 

Maketti on ”kakkosnelosesta” ja vanerista rakennettu luonnollisen kokoinen ratikkavaunu, jossa istuminen, seisominen ja liikkuminen vastaa todellista tilannetta. Maketti ei liiku, joten liikkeen aiheuttamaa vaikutusta ei pystynyt arvioimaan.

 

Tutustumisemme pääisäntänä toimi Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen, joka on aloittanut kalustopäällikkönä 1.11.2017.

 

 

Huttusen lisäksi isäntinä oli neljä muuta henkilöä, jotka osallistuvat ratikkavaunujen suunnitteluun.

 

 

Kokemuksia, näkemyksiä ja parannusehdotuksia

 

Vaikka ryhmämme oli jo viides makettiin tutustunut tamperelaisryhmä, niin paljon ilmeni vielä parannettavaa.

 

Varsinkin me ensikertalaiset esitimme runsaasti parannusehdotuksia ja toivon, että ratikan suunnittelijat ”ottivat onkeensa”!

 

Järjestäjät olivat hankkineet käyttöömme pyörätuoleja, lastenvaunuja, rollaattoreita, erikokoisia matkalaukkuja, reppuja, täynnä tavaraa olevia muovikasseja sekä yhden polkupyörän, joka oli valmiina sillä paikalla, jolla kenties polkupyöriä tullaan kuljettamaan.

 

Ongelmia ja ratkaisuehdotuksia:

 

• matkalippujen leimauslaitteet olivat minun ja koko ryhmämme mielestä hankalasti ja kauas sijoitettuja ja esitimme niiden määrällistä lisäämistä sekä uusia sijoituspaikkoja; niiden nyt suunniteltu sijoittelu tietää melkoista heikennystä Tampereen bussikaluston nykytilanteeseen verrattuna

 

• ratikan pyörien kohdalle on raakasuunnitelmassa melkoinen kohouma ratikan lattiassa ja myös sen kohdan esitimme saatavan tasaiseksi

 

• seuraavasta pysäkistä kertova valotaulu oli aivan liian pienellä fontilla ja halusimme, että tekstin fonttikokoa suurennetaan

 

• seuraavan pysäkin kertominen kuulutuksella ja valotaululla on ulkomailla ainakin metroissa tavanomaista ja sitä toivoimme myös Tampereen ratikalle; asia on tärkeä ikääntyneille ja vammaisille, jotta he voisivat valmistautua ajoissa ratikasta poistumiseen – myös ulko- ja kotimaisille matkaajille se olisi välttämätön

 

• kaiteiden puuttuminen ja niiden epäsopiva sijoittelu olivat ryhmämme keskeinen huolenaihe. Heräsi kysymys, että eivätkö suunnitteluinsinöörit ole matkustaneet VR:n kaksikerroksissa rautatievaunuissa ja ovatko he lainkaan tutustuneet ulkomaisiin metrojuniin ja raitiotievaunuihin!  Kaiteiden puuttuminen on erityisesti senioriväestön osalta vakava kysymys ja myös erilaiset sairaudet, vammat sekä muut liikuntaesteet merkitsevät kunnollisten kaiteiden tarvetta ratikassa.

Iso käyttäjäpoliittinen kysymys on, että voivatko matkustajat kuljettaa polkupyöriä ratikassa. Ulkomailla se on sallittua ainakin leveissä metrovaunuissa, mutta voidaanko se sallia Tampereella kapeissa ratikoissa.

 

Makettiauditoinnin aikana tuli selväksi, että jo kahden tai kolmen polkupyörän sijoittaminen ratikkavaunuun hankaloittavat vaunukansan, rollaattorikansan sekä pyörätuoliväen matkustamista ja sen vuoksi polkupyörien kuljettamiseen ratikassa pitää suhtautua kriittisesti.

 

Tampereella rakennettu kattava polkupyöräverkosto toimii hyvin ja jos sen lisäksi ratikassa olisi mahdollista kuljettaa polkupyöriä, se merkitsisi tuplatukea pyöräilijöille.

 

Lemmikkieläinten kuljettaminen ratikassa, kuten kaikissakin joukkoliikennevälineissä, on ongelmallista. Mielestäni lemmikkieläimiä saa kuljettaa vain tietyissä osin ratikkaa, sillä koirat ja kissat ovat monelle henkilölle kauhistus niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi.

 

Ongelmakohtien merkitseminen

 

Parituntisen auditointihetkemme lopuksi suunnittelijat jakoivat meille tarralappuja ja pyysivät kirjoittamaan niihin havaitsemiamme puutteita ja kiinnittämään tarralaput niihin paikkoihin maketin sisällä, joita parannusehdotuksemme koski.

 

 

Vierailumme päättyessä maketti oli ”koristeltu” lukemattomin tarralapuin ja se kai oli suunnittelijoiden suunnitelmakin, jotta he käyntimme jälkeen saattoivat paneutua havaitsemiemme epäkohtien korjaamiseen.

 

Media käsitteli oman makettimatkansa jälkeen ratikkaa silkkihansikkain

 

Makettiryhmämme käynnin jälkeen seuraavana päivänä media tutustui makettiin.

 

Huolestuttavaa oli se myönteisyys, joka median kautta välittyi kansalaisille.

 

Kun ratikka tulee tuplaamaan Tampereella joukkoliikenteen vuositappion, on ratikan kehittämiseen paneuduttava täysillä.

 

Havaitsemamme puutteet ja ongelmat ovat niin merkittäviä, että ne pitää poistaa.

 

Maketti marraskuussa Tampereelle

 

Meille luvattiin, että luonnollisen kokoinen ratikka - joko puinen maketti tai metallirunkoinen versio – saapuu Tampereelle marraskuun aikana ja silloin kaikilla tamperelaisilla on mahdollisuus siihen tutustua.

 

Toivottavasti ratikan lopullisessa suunnittelussa huomioimaan ne ongelmat, joita tamperelaiset silloin havaitsevat.

 

Kiitokset

 

Kiitokset Vanhusneuvostolle, Tampereen kaupungille, Tampereen Raitiotie Oy:lle sekä Raitiotieallianssille, että sain ratikkakriittisyydestäni huolimatta osallistua makettimatkalle Ouluun!

 

Ratikasta pitäisi pystyä luomaan liikenneväline kaikille tamperelaisille ja eräinä erityisryhminä pitää pystyä huolehtimaan vammaisten, liikuntaesteisten sekä ikääntyneen väestön liikkumistarpeista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

***********************

-Esko Erkkilä-

Maketti-matkaajien mielipide ei kuvasta kokonaisuutta

Perjantai 13.4.2018 - -

Ennakoin eilen, että tiedotusvälineet vaahtoavat Tampereen ratikan erinomaisuudesta, kun media kävi tutustumassa puiseen ratikkamalliin eli makettiin Oulussa 11.4.2018.

Ennakointini toteutui, kun eilen saimme nähdä ratikan erinomaisuudesta kertovia juttuja niistä medioista, jotka oli kutsuttu tutustumaan Ouluun makettiin!

 

 

Median kanssa samaan aikaan makettiin oli tutustumassa 15 henkilöä, jotka ainakin Tampereen Raitiotie Oy:n informaation perusteella arvottiin matkalle.

 

 

On selvää, että ”arvotut” henkilöt eivät ole edustava koostumus tamperelaisista arvioimaan ratikkaa, sillä halukkaiksi Ouluun ilmoittautuivat ne, jotka kannattavat ratikkaa ja ”arvonnan” todellisuudestakin voidaan aina perustellusti keskustella.

 

 

******************

 

 

Onneksi olin edellispäivänä siinä ryhmässä, joka silloin tutustui samaan makettiin eli vanerista ja puusta valmistettuun ratikanmalliin.

 

 

Kummeksuin, että meillä oli kuvauskielto, mutta toisaalta ymmärrän sen, sillä kuvauskiellolla varmistettiin, että emme voineet kuvallisin keinoin esittää niitä epäkohtia, joita puisessa malliratikassa on.

Kuvauskieltoa en luonnollisesti hyväksynyt, mutta jouduin sitä noudattamaan!

 

 

 

*******************

 

 

Kerroin jo eilen niistä puutteista ja ongelmista, jotka näin ja koin ratikan puumallissa.

 

 

On selvää, että Tampereen Raitiotie Oy olisi saanut paljon enemmän kehitysehdotuksia kuin nyt, jos se olisi suonut ja suorastaan valinnut Ouluun tehtäville ”auditointimatkoille” ratikkaan kriittisesti suhtautuvia.

 

 ***************

 

Meille luvattiin, että puinen tai ehkä peräti metallinen ratikkamalli toimitetaan Tampereelle kaiken yleisön arvioitavaksi viimeistään tämän vuoden marraskuussa.

 

 

Toivon, että silloin ratikkaan kriittisesti suhtautuvat eli Tampereen valtaväestö menee suurin joukoin tutustumaan ratikan makettiin, jotta lopullisesta versiosta saadaan edes jotain vastinetta niille viidelletoista (15) lisämiljoonalle, joilla ratikka tulee kasvattamaan Tampereen joukkoliikenteen vuositappiota!

 

 

-Esko Erkkilä-

Toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä

Perjantai 6.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman pääkohdat julkistettiin eilen.

 

 

Tasapainottamistavoite olisi ollut n. 70 – 75 miljoonaa euroa, mutta eilen julkistettu raamiohjelma päätyy vain 43,5 miljoonaan euroon.

 

 

Summasta pitäisi koota kulumassa olevana vuotena 8 miljoonaa euroa ja kahtena seuraavan vuonna loput – uskokoon, ken tahtoo.

 

 

Tasapainottamisohjelmaa on kasattu kokoon kuin aikoinaan rakennettiin Iisakin kirkkoa eli aikaa ja ”tupakkia” on kulunut valtavasti.

 

 

Talouden tasapainottamisohjelma on pääomapainotteinen ja se sisältää varsin vähän operatiiviseen toimintaan liittyviä asioita.

 

 

Ohjelmassa on merkittäviä kohteita, joiden tulosvaikutus on vahvasti ”ohhoon päällä” eli toivotaan ja toivotaan, mutta mitään varmuutta talouden kohentumisesta ei ole.

 

 

Kukapa liikkeenjohtaja voisi siviilielämässä perustella tuloksen kohenemissuunnitelmia vaikkapa näin:

 

 

• Osinkotulojen kasvu, edellyttää erinomaista onnistumista yhtiöiltä (9 miljoonaa)
• Takausprovision ottaminen käyttöön (1 miljoona)
• Kiinteistöveron veropohjan läpikäynti ja tarkistaminen (1,3 miljoonaa euroa)

 

Vastaan, että ei kukaan, mutta tamperelaisille uskotellaan näin – miten esimerkiksi osinkotulot pomppaisivat kertaheitolla + 9 miljoonaa?

 

 

****************

 

Eräs seikka minua kummastuttaa:

 

Miten tasapainottamisohjelmassa on huomioitu ratikasta aiheutuvat lisäkustannukset, ainakaan minä en löydä tiedotuspaketista sellaista kohtaa.

 

 

Tampereen joukkoliikenteen tappio tulee tänä vuonna olemaan tasoa 14,5 miljoonaa euroa ja veikkaan, että se tulee tuplaantumaan ainakin heti tasapainottamisvuosien jälkeen.

 

 

Miksi joukkoliikenteen tappiomäärän kohoamisesta ei mainita sanallakaan tasapainottamisohjelmassa?

 

 

Taitaa olla, että saan vastauksen kysymykseeni vasta myöhemmin!

 

 

Se on kuitenkin varmaa, että vastauksen tulen saamaan, sillä talouden lait koskevat myös Tampereen ratikkahanketta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Villa Mairea kuuluu 1900-luvun arkkitehtoonisiin huipputeoksiin

Tiistai 3.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Työurani aikana kuljin lukemattomia kertoja Valtatie 23:sta Porista Parkanoon tai toisinpäin ja huomasin Noormarkussa opastuksen Villa Maireaan.

 

 

Aina oli kuitenkin niin kiire, että koskaan en ehtinyt poikkeamaan Villa Maireassa.

 

 ******************

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana ja matkavastaavana sain olla viime maaliskuussa toteuttamassa jäsentemme retkipäivää, jonka yhtenä pääkohteenamme oli tutustuminen Villa Maireaan.

 

 

 

 

 

Antti Ahlströmin pojan Walter Ahlströmin tytär Maire rakensi yhdessä miehensä Harry Gullichsenin kanssa perheelleen omakotitalon Noormarkun Alströmin ruukin alueelle vuonna 1939.

 

 

Ennakkoluuloton pariskunta tunsi samanmielisyyttä Alvar ja Aino Aallon kanssa ja tämän yhteistyön tuloksena syntyi Villa Mairea.

 

 

Sain vierailla Villa Maireassa 22.3.2018, mutta koska Villa Maireassa eivät tavalliset vierailijat saa valokuvata, on tässä oleva valokuva ainoa, joka minulla on Villa Maireasta.

 

 

***********************

 

 

Villa Maireassa vierailijat saavat tutustua alakerran huoneisiin, mutta yläkerran huoneet ovat suvun yksityiskäytössä ja sinne ei ole vierailijoilla asiaa.

 

 

Alakerrassa on mm. Picasson maalauksia ja tanskalaisen Poul Henningsenin flyygeli, jonka päälle ei voi laittaa grogilasia, sillä flyygelin kansi on siten suunniteltu, että sillä ei pysy mikään esine!  Flyygeli on yhä edelleen soittovalmiudessa.

 

 

Eräs mielenkiintoinen esine on Fazer Oy:ltä lahjaksi saatu halkaisijaltaan lähes metrin kokoinen kuparinen ”kulho”, jossa aikoinaan saatu päällystettyä Fazerin ranskalaisten pinta.

 

 

Oppaamme kertoivat, että monesti ”kulhossa” on pikkulasten sormenjälkiä, kun lapset ovat sukutapahtumissa kieriskelleet ”kulhossa”!

 

 

***************

 

 

Aino Aalto oli päävastuussa Villa Mairean suunnittelusta ja siellä on paljon käytetty sisustuselementtinä kanadalaista douglas-kuusta, sillä se soveltuu arkkitehdin mielestä hyvin mäntymetsän keskellä sijaitsevan Villa Mairean sisustamiseen.

 

 

 

 

Suosittelen erilaisille ryhmille lämpimästi tutustumista Villa Maireaan ja Ahlström Voyage-näyttelyyn sekä buffet-luonasta Noormarkun Klubilla, sillä saimme kaiken tuon eläkeläishintaan 38,00 euroa per henkilö!

 

 

-Esko Erkkilä-

Ahlströmin ruukki Noormarkussa...

Sunnuntai 1.4.2018 - -Esko Erkkilä-

…oli Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenmatkan seuraava kohde Mouhijärven Herkkujuustolan jälkeen torstaina 22.3.2018.

 

 

Vierailumme Ahlströmin Noormarkun ruukkialueella alkoi lounaalla Noormarkun Klubilla.

 

 

Voin suositella Noormarkun Klubin lounastarjontaa!

 

 

Lounaan jälkeen vajaan neljäkymmenen hengen suuruinen ryhmämme jaettiin kahteen osaan  ja se osa johon kuuluin, aloitti ruukkialueeseen tutustumisen Ahlström Voyage-näyttelystä.

 

 

 

 

 

Ahlström Voyage-näyttely sijaitsee entisessä pajarakennuksessa, joka näkyy tässä Taina Pailoksen laatimassa ruukkialueen pienoismallissa.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä kerrotaan Antti Ahlströmin luomasta yrityskonsernista, joka on suomalaista teollisuushistoriaa kuluneilta 160 vuodelta.

 

****************

Antti Ahlström syntyi Merikarvialla 1827 ja kuoli Helsingissä 1896.

 

 

Ahlström oli tehtailija, joka lopulta omisti mm. viisitoista sahaa ja neljä ruukkia sekä toimi myös laivanvarustajana.  Hän osasi hyödyntää mahdollisuudet, jolloin puunjalostuksesta tuli Suomen talouden selkäranka.

 

 

Antti Ahlström oli myös valtiopäivämies, sillä hän istui valtiopäivillä Porin seudun edustajana kahteenkin otteeseen.

 

 

Antti Ahlströmille ehdotettiin vuorineuvoksen arvoa, mutta hän kieltäytyi sitä vastaanottamasta ja tyytyi kauppaneuvoksen titteliin.

 

 

Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen liiketoiminta siirrettiin A. Ahlström Osakeyhtiölle, josta kehittyi Suomen suurimpiin kuulunut yritys, joka harjoitti metsäteollisuuden lisäksi mm. metalli- ja lasiteollisuutta.

 

 

Ahlström Voyage-näyttelyssä on nurkkaus, joka käsittelee Ahlströmin roolia suomalaisessa lasiteollisuudessa ja pyrin siitä kertomaan muutamilla sanoilla ja kuvilla lähipäivinä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mökkikansa pitää huomioida kaupunkistrategiassa

Lauantai 3.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Ylöjärven uuden kaupunkistrategian valmistelu etenee ja tavoite on, että kaupunginvaltuusto päättää uudesta strategiasta kevään aikana.

 

 

Olin Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana paikalla, kun asiasta järjestettiin asukastilaisuus 15.2.2018.

 

 

Nyt on meneillään strategialuonnoksen kommentointivaihe ja se päättyy 11.3.2018.

 

 

Pitää muistaa, että kaupunkistrategia on kaupunginvaltuuston tahtotila kaupungin kehittämisen suunnasta ja keinoista – kaupunkistrategia on tärkein kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja.

 

 

Kommentointivaihe on tavallisen kaupunkilaisen tärkeä mahdollisuus vaikuttaa kaupunkistrategiaan ja käytinkin tuota mahdollisuuttani eilen.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven kaupungille mm. siitä, että luonnoksessa luvataan huolehtia haja-asutusalueiden kehittämisestä.  Vaikka kyseessä on vain yksi lause, antaa se kaupunkilaisille mahdollisuuden eri tilanteissa muistuttaa virkahenkilöitä kaupunkistrategiaan kirjatusta periaatteesta.

 

 

**********

 

 

Otin kommentissani selkeästi kantaa siihen, että strategialuonnoksessa ei sanallakaan viitata mökkikansan ja yleensäkin Ylöjärvellä vapaa-ajanasunnon omistavien tilanteeseen ja heidän merkitykseensä kaupungin hyvinvoinnille.

 

 

Ylöjärvellä on runsaasti vapaa-ajanasuntoja ja niiden asukkaiden – mökkikansan – merkitys on kiistaton Ylöjärven kaupungille.

 

 

Ylöjärvi hyötyy laajalti myös naapurikunnissa sijaitsevista vapaa-ajanasuntojen asukkaista, sillä Kauppakeskus Elo ja myös muut Elovainion alueella sijaitsevat yritykset saavat merkittävän asiakaspotentiaalin ohiajavasta mökkikansasta.

 

 

Toivon, että kommenttini saa aikaan kaupunkistrategiaan ainakin yhden lauseen verran asiaa vapaa-asunnon omistavien merkityksestä Ylöjärven kaupungille!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie!"

Tiistai 20.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Tilastokeskus on julkistanut uusimmat tilastonsa ja työllisyysasteen kehittymisen kannalta luvut ovat mainiot.

 

 

Tilastokeskuksen aineiston pohjalta voidaan vertailla Kataisen-Stubb´n hallituksen onnistumisia työllisyysasteen kehittymisen osalta niitä Sipilän hallituksen onnistumiseen.

 

 

Molempien hallitusten tavoitteena oli hallituskautensa lopuksi päästä 72 %:n työllisyysasteeseen.

 

 

Kataisen-Stubb´n hallituksen osalta lähtötilanne 16.2.2011 oli 68,5 %, mutta kun Kataisen ja Stubb´n hallitukset epäonnistuivat tehtävissään surkeasti, oli Sipilän hallituksen lähtötilanne 1.6.2015 todella haastava eli 68,0 %.

 

 

 

 

 

Sipilän hallituksella on aikaa vielä 15 kuukautta saada maan talous hyvään kuntoon ja työllisyysasteen kehittymisen osalta ollaan askelmerkeissä eli 72 %:n työllisyysaste on täysin mahdollista saavuttaa.

 

 

Kataisen-Stubb:n hallituksen sohlaajina olivat Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Kristillisdemokraaatit – vieläkö joku heitä kaipailee yhteiseen hallitusvastuuseen?

 

 

 

Juha Sipilällä oli pelisilmää, kun valitsi Keskustan hallituskumppaneiksi vain Kokoomuksen ja Perussuomalaiset – pelisilmää hänellä oli myös siinä, kun Perussuomalaisten hajaantuessa piti Siniset hallitusvastuussa.

 

 

 

 

 

Vain harva uskoi ennen eduskuntavaaleja, että Keskusta saa Suomen kuntoon, mutta niin kuitenkin on tapahtumassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnistunut yleisötilaisuus vaatii paljon taustatyötä!

Lauantai 27.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana mukana, kun järjestimme Tampereen Keskustorilla Keskustan vaalimökillä suuren suosion saaneen yleisötilaisuuden.

 

 

Onnistunut yleisötilaisuus vaati paljon taustatyötä ja siitä sekä itse tilaisuudesta tässä pieni kuvakertomus:

 

 

 

 

Taustatyöni alkoi, kun aamuhämärissä noudin Tammelantorilta Kalle Arheniukselta 75 kiloa Van Gogh-perunaa ja 20 kiloa kotimaista porkkanaa.

 

 

 

 

 

Vaalimökkimme näytti hiljaista, mutta sen sisällä ja vaalimökin takana tapahtui paljon.

 

 

 

 

 

Jaana Viilo ja Kristiina Mäki-Välkkilä pussittivat vaalimökissä perunoita ja porkkanoita tamperelaisille jaettavaksi.

 

 

 

 

 

Samaa hommaa tekivät peräkärryni lavalla Suvi Suonsivu sekä Reijo Laitinen.

 

 

 

 

 

Olipa siinä lähiruokapusseja poikineen!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja Suvi Suonsivu ottivat aamupäivätuurin kahvintarjoilussa.

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen avasi yleisötilaisuuden ja kertoi maamme huoltovarmuustilanteesta.

 

 

 

 

 

Keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula saapui paikalle aikataulun mukaisesti ja hän vakuutti, että Matti Vanhasen presidenttivaalikampanja etenee suunnitellusti.

 

 

 

 

 

Väkeä Keskustan vaalimökillä oli tungokseen saakka.

 

 

 

 

 

Maamme ykköstietäjä sote-asioissa eli Juha Rehula valaisi ajankohtaista sote-asiaa tamperelaisille.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja Joonas Soukkio ja kunnallisjärjestömme kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi olivat tyytyväisiä näkemäänsä.

 

 

 

 

 

Lopuksi toivotimme kansanedustaja Pertti Hakasen kanssa tuloksekasta vaalisunnuntaita ja menestystä Matti Vanhaselle!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

91-vuotiaan Liisa Tiukan häätö omasta asunnostaan ei saanut kenenkään hyväksyntää Tampereen Vanhusneuvoston glögitilaisuudessa

Keskiviikko 20.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto järjesti kaupunkimme ikäihmisille ja alan virkahenkilöille suunnatun glögitilaisuuden eilen Työväenmuseo Werstaalla Finlaysonilla.

 

 

Vanhusneuvoston jäsenenä olin isännän roolissa paikalla.

 

 

Luottamushenkilöelimemme virkahenkilöt muistelivat, että edellisvuosina vastaavaan tilaisuuteen osallistui satakunta ikäihmistä, mutta nyt tilaisuuden suosio oli paljon suurempi, sillä varatut 135 joulutorttua loppuivat kesken jo runsaan tunnin kuluttua.

 

 

Oli noloa isäntänä selitellä joulutorttujen loppumista!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tamperelaiset ikäihmiset kyselivät innokkaasti Vanhusneuvoston toiminnasta ja minäkin kävin monen vieraan kanssa avartavia keskusteluja.

 

 

Suurimman huomion glögitilaisuuden keskusteluissa koski sitä häätöä, jonka 91-vuotias Liisa Tiukka sai kokea viime maanantaina.

 

 

Tunnen Liisan ja hän tuntee minut, mutta en tiedä tapauksen taustoja riittävästi, mutta sitä ihmettelen monien muiden tavoin, että millä perusteilla taloyhtiö ja sen hallitus häätää 91-vuotiaan vanhuksen omasta kodistaan!

 

 

Lehtitietojen mukaan Liisa omistaa asunto-osakeyhtiössä 100 ja 50 neliömetrin kokoiset asunnot ja nyt ne molemmat on viime maanantaina otettu taloyhtiön hallintaan.

 

 

Herää kysymys, että miten taloyhtiö aikoo hallinnoida Liisa Tiukan omistamia asunto-osakkeita? Aikooko taloyhtiö myydä Liisan asunto-osakkeet? Jos myy, niin kenelle?

 

 

Kysymyksiä on loputtomiin, mutta vastauksia emme taida saada.

 

 

Tampereen kaupunki ei ole osallisena Liisa Tiukan häätöjutussa, mutta kaupunki varasi Liisan käyttöön häädön jälkeen asunnon Koukkuniemen vanhainkodista – keskustelin glögitilaisuudessa asiasta apulaispormestari Johanna Loukaskorven kanssa ja apulaispormestari vahvisti näin tapahtuneen.

 

 

Liisa Tiukan häätöjuttu osoittaa, että miten heikoissa ”kantumissa” Suomessa on ikäihmisten asiat.

 

 

Lisätietoja Liisa Tiukan häädöstä saa, jos googlaa ”Liisa Tiukka häätö”.

 

 

Surullista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sitra on monessa mukana Tampereella, Pirkanmaalla ja koko Suomessa

Lauantai 16.12.2017 - -Esko Erkkilä-

Sitrasta todetaan yleisesittelynä näin:

 

 

”Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (vuoteen 1990 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 1967 rahasto) eli Sitra on julkisoikeudellinen eduskunnan valvoma rahasto, joka perustettiin vuonna 1967 Suomen Pankin yhteyteen Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi.

 

 

Sitran tehtävä on rakentaa huomisen menestyvää Suomea, ennakoida yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia, etsiä uusia käytännön toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa.”

 

 

Kuten jo eilen kerroin, osallistuin Tampere-talossa 13.12.2017 Sitran ja Tampereen kaupungin yhdessä järjestämään seminaariin.

 

 

 

 

 

Seminaarin avasi johtaja Antti Kivelä Sitrasta – Kivelä kuuluu Sitran johtoryhmään ja hänen vastuualueensa Sitrassa on ”uudistumiskyky”.

 

 

Johtaja Kivelän lyhyt esitys oli mielenkiintoinen ja siinä hän mm. kertoi, niistä yhteistoimintamuodoista, joita Sitralla on ollut Tampereen kaupungin ja yleensäkin Pirkanmaan kanssa.

 

 

Seuraavassa luettelonomaisesti niitä projekteja, joissa Sitra on ollut mukana ja ilmeisesti myös rahoittamassa Pirkanmaalla:

 

 

• tekonivelsairaala Coxan perustaminen

 

• Coxa on Suomen ainoa, puhtaasti tekonivelleikkauksiin erikoistunut sairaala, jossa tehdään yli 3 500 tekonivelleikkausta vuosittain

 

• Tays Sydänsairaalan perustaminen

 

• Sydänsairaala on sydämen hoitoon erikoistunut täyden palvelun sairaala, joka toimii Tampereella, Valkeakoskella, Hämeenlinnassa, Riihimäellä ja Helsingissä

 

• Tampereella toimivan Koukkuniemen vanhainkodin kehittäminen

 

• Kauppakeskus Eloon Ylöjärvellä kesäkuussa 2009 avatun Suomen ensimmäisen terveyskioskin perustaminen

 

• Tays:n yhtiöittämisen tukeminen

 

• Tays:n Sydänsairaalan johdolla tapahtuvan sydänsairauksien synnyinpolkujen tutkimisen tukeminen

 

• Tampereen Tesomalla toteutettavan terveyspalvelujen allianssimallin kehittäminen

 

 

• valtakunnallisen SOTE-valinnanvapausmallin kokeilun tukeminen Tampereen lisäksi Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uudellamaalla sekä Ylä-Savossa

 

 

Kiitän johtaja Antti Kivelää esityksestä, jonka hän piti Tampere-talossa 13.12.2017; esityksen ansiosta tiedän nyt paljon enemmän siitä työstä, jota Sitra tekee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pasuunakukkia Sorrentossa ja Caprilla

Tiistai 7.11.2017 - -Esko Erkkilä-

Kahden pasuunakukan onnellisena omistajana pidin silmäni avoinna Sorrenton matkallamme ja tein havaintoja Sorrentossa ja Caprin saarella kasvavista pasuunakukista.

 

 

Pasuunakukka on etelä-Italiassa melko yleinen kukka, mutta sen kuvaaminen liikkeellä olevan bussin ikkunasta ei niin vaan onnistukaan.

 

 

Seuraavassa kuitenkin muutamia kuvia niistä pasuunakukista, joihin pääsimme rauhassa ja ajan kanssa tutustumaan:

 

 

 

 

 

Eräs ohjelmanumeromme oli kävellen matkata hotellistamme Giardini di Cataldo´n Limoncello-tehtaalle.

 

 

Saimme tehtaalla maistella useita yrityksen valmistamia sitruunatuotteita ja totesimme, että tehtaan puutarhassa – ”Cataldos Gardens” - kasvoi komeita pasuunakukkia.

 

 

*********************

 

 

 

Myös La Sorgenton agriturismo-tilalla hyvin lähellä Sorrenton keskustaa kasvoi komeita ja suurikokoisia pasuunakukkayksilöitä; kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

Kiitokset...

 

 

 

 ...tutulle valokuvaajalle!

 

***********************

 

 

 

 

 

 

Teimme päiväretken Caprin saarelle ja siellä kamerani linssin eteen osui mm. tämä komea pasuunakukka!

 

 

 

Toivottavasti kahden nyt autotallissamme talvehtimistaan aloittelevan pasuunakukan talvehdittaminen onnistuu, jotta saamme ensi kesänä ihailla ihan omia pasuunakukkia ja mikä vielä extrana; nauttia keltaisten pasuunakukkien hienosta tuoksusta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Joutuuko keväällä ostamaan kehäkukan siemenet?

Keskiviikko 18.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Meillä on ollut tapana, että käytämme joka vuosi kehäkukan siemeninä edellisvuoden oman kasvuston siemeniä.

 

 

Nyt näyttää vaikealta, sillä kesän lämpösumma ei taida riittää, jotta kehäkukat ehtisivät valmistua siihen asentoon, että saisimme omaa siementä ensi kevään kylvöihin.

 

 

Kokemuksemme omien kehäkukkien siementen käyttämisestä ovat olleet positiivisia, sillä kannan degeneraatiota emme ole havainneet.

 

 

Pääsin vuonna 2001 käymään Tverin nunnaluostarin puutarhassa Volgan mutkassa ja siellä kasvaneet kehäkukat olivat todellisia minikehäkukkia. Opasnunnat kertoivat, että kehäkukkien pienikokoisuus oli sen seurausta, että he käyttävät kylvöksiin aina edellisvuoden kukkien siemeniä!

 

 

 

 

 

 

 

Tämä kaunis kukka ei ehdi ennen pakkasia siemenvaiheeseen!

 

 

 

 

 

Tiukkaa tekee, jotta ehtii tuleentumaan siemenkelpoiseksi!

 

 

 

 

 

 

Tämä on jo nyt ehtinyt tuleentumaan siemenvaiheeseen - harvinaista!

 

 

 

No, kehäkukkien omasiementä on aina keväisin saanut roiskia vähän rankemmalla kädellä kylvövakoon, mutta ensi keväänä pitää kylvössä olla tarkempi, kun käyttöön pitää ottaa ostosiemen!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Perustuslain 34 § on yksiselitteinen

Tiistai 17.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Tampereella ilmestyvä Aamulehti on aloittanut Suomen perustuslain vastaisen kampanjoinnin, kun se nimittelee Eduskunnan puhemiestä puheenjohtajaksi.

 

 

Tässä perustuslain 34 § kokonaisuudessaan:

 

 

 

************************

 

 

 

Eduskunnan puhemies ja puhemiesneuvosto

 

Eduskunta valitsee keskuudestaan valtiopäiviksi kerrallaan puhemiehen ja kaksi varapuhemiestä.

 

Eduskunnan puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit toimitetaan umpilipuin. Vaalissa valituksi tulee kansanedustaja, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan ei ole saanut kahdessa ensimmäisessä äänestyksessä tarvittavaa enemmistöä annetuista äänistä, valituksi tulee kolmannessa äänestyksessä eniten ääniä saanut edustaja.

 

Puhemies ja varapuhemiehet sekä valiokuntien puheenjohtajat muodostavat puhemiesneuvoston. Puhemiesneuvosto antaa ohjeita eduskuntatyön järjestämiseksi ja päättää, sen mukaan kuin tässä perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä erikseen säädetään, asioiden käsittelyssä valtiopäivillä noudatettavista menettelytavoista. Puhemiesneuvosto voi tehdä aloitteen eduskunnan virkamiehiä koskevan lain ja eduskunnan työjärjestyksen säätämisestä tai muuttamisesta sekä ehdotuksia muiksi eduskunnan toimintaa koskeviksi säännöksiksi.

 

 

*********************

 

 

Tapasin Tampereen Keskustorilla 2.10.2017 Maanantaimarkkinoilla kolme pirkanmaalaista kansanedustajaa ja kysyin heidän mielipidettään Aamulehden nimittelykampanjasta.

 

 

Tässä vastaukset:

 

 

 

 

 

Eduskunnan toinen varapuhemies kokoomuksen Arto Satonen oli voimallisesti sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää jatkossakin kutsua puhemiehiksi.

 

 

 

 

 

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio oli selkeästi sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää edelleenkin kutsua puhemiehiksi.

 

 

 

 

 

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoi selkeästi, että niin kauan kuin hän toimii kansanedustajana, hän kutsuu eduskunnan puhemiehiä puhemiehiksi.

Toivon Gustafsson´lle pitkää kansanedustajauraa!

 

 

 

Kiitän saamistani vastauksista, sillä ne osoittavat, että kansanedustajat kunnioittavat Suomen perustuslakia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sain kyyditä Leniniä ja Stalin katseli vieressä

Sunnuntai 8.10.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampereen Hämeenpuistossa sijaitsee Lenin-museo, jota Helsingin Sanomat kutsuu 5.7.2016 julkaistussa kirjoituksessaan Suomen vihatuimmaksi museoksi.  HS:n toteamus ei ensinkään pidä paikkaansa, mutta se on erinomainen kommentti museolle markkinointimielessä!

 

 

Olen joskus aikoja sitten käynyt Lenin-museossa, mutta 6.9.2017 poikkesin siellä uudestaan.

 

 

Tykästyin museon uuteen ilmeeseen ja kannustan lukijoitani poikkeamaan siellä.

 

 

Lenin ja Stalin muodostivat parivaljakon, joiden hirmuteot saavat Hitlerin surmatyöt näyttämään pyhäkoulupojan kivityksiltä.

 

 

Kaksikon aikaansaamat ongelmat ovat kuitenkin nyt väistyneet ja museossa kannattaa käydä.

 

 

 

 

 

Museon eteistilassa on vaatekaapit, jotka on nimetty museossa käyneiden vierailijoiden mukaan.

 

 

 

 

 

Kaappi 13 on nimetty Paavo Väyryselle, joka on aikoinaan kuvannut vaalivideotaan Lenin-museossa.

 

 

 

 

 

Veistos Leninistä ja hänen silloisesta turvamiehestään Eino Rahjasta, kun he kiirehtivät bolsevikkien vallankaappauksen aattona lokakuussa 1917 kohti bolsevikkien päämajaa Smolnaa.

 

 

 

 

 

Olen käynyt ainakin kaksi kertaa Levassovan joukkohautausmaalla, jossa lepää 47 000 Stalinin tapattamaa ihmistä – näistä suomalaisia on n. 13 000!

 

 

Tässä aitoa piikkilankaa Levassovan joukkohautausmaalta.

 

 

 

 

 

Museossa on kuva taiteilija Oleg Lomakinin maalauksesta, jossa NKP:n pääsihteeri Leonid Breznev allekirjoittaa Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen päätösasiakirjan Helsingissä elokuussa 1975.

 

 

 

 

 

 

Museokäyntini kohokohta oli, kun sain istua Dnepr-moottoripyörän sarviin ja kyytiin hyppäsi Vladimir Iljits Lenin – Josef Stalin myhäili vieressä!

 

 

 

Mainittakoon, että kuvan otti kamerallani Pitkärannasta syntyisin oleva viehättävä museovirkailija!

 

 

 *****************

 

Tässä vielä lähikuvat henkilöistä, joiden hirmuteot ovat moninkertaiset Adolf Hitlerin tekemiin hirmutekoihin verrattuna:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

Kaikesta huolimatta – poiketkaa Lenin-museossa Tampereella!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eduskunnan puhemiehet olkoot jatkossakin puhemiehiä!

Tiistai 3.10.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen Tampereella ilmestyvän Aamulehden printti- sekä sähköisen nettilehden tilaaja.

 

 

Aamulehti on jo jonkin aikaa toilaillut valtiovarainministeri Petteri Orpon sukunimen taivutuksessa, kun on taivuttanut sen muotoon ”Orvon”.

 

 

Noin viikko sitten Aamulehti munasi itsensä oikein kunnolla, kun alkoi käyttämään mm. eduskunnan puhemiehestä termiä ”puheenjohtaja”.

 

 

Asialla on valtakunnallista merkitystä, sillä Aamulehden mokauksen kanssa samaan aikaan kerrottiin, että päätoimittaja Jouko Jokinen siirtyy Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi.

 

 

Nyt on suuri vaara, että Aamulehden tekemä moka jatkuu ja Yle alkaa mokailemaan oikein kunnolla.

 

 

*********************

 

 

Tein eilen Tampereen Keskustorilla järjestetyillä Maanantaimarkkinoilla läsnä olleiden kansanedustajien keskuudessa pikagallupin, että kannattavatko he eduskunnan puhemies- termin muuttamista ”puheenjohtajaksi”.

 

 

Gallupin tulokset olivat murska-arvio Aamulehden toilailuille, sillä markkinoilla läsnä olleet kolme kansanedustajaa tyrmäsivät yksimielisesti Aamulehden linjan.

 

 

 

 

 

 

Eduskunnan toinen varapuhemies Arto Satonen oli voimallisesti sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää jatkossakin kutsua puhemiehiksi.

 

 

Kysyin Satoselta, että jos nyt Ylen uutistoiminnan johtajaksi ja päätoimittajaksi valittu Aamulehden päätoimittaja Jouko Jokinen haluaa jatkaa Aamulehdessä aloittamaansa linjaa, niin miten sitten. Varapuhemies Satonen totesi selkeästi, että se ei ole mahdollista.

Hyvä Arto Satonen!

 

 

 

 

 

Myös perussuomalaisten kansanedustaja Sami Savio oli selkeästi sillä kannalla, että eduskunnan puhemiehiä pitää edelleenkin kutsua puhemiehiksi.

Hyvä Sami Savio – kättelin kansanedustaja Saviota oikeasta linjauksesta!

 

 

 

 

 

SDP:n kansanedustaja Jukka Gustafsson sanoi selkeästi, että niin kauan kuin hän toimii kansanedustajana, hän kutsuu eduskunnan puhemiehiä puhemiehiksi.

 

Arvostan Jukka Gustafssonin linjausta ja toivon hänelle pitkään yhä edelleen jatkuvaa kansanedustajauraa!

 

 

 

 

 

Harmittelen, että en huomannut aamupäivällä kysyä torilla poikenneelta Kimmo Sasilta hänen mielipidettään Aamulehden aivopierusta, mutta oletan, että entisenä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana Kimmo Sasi olisi ollut vankasti tukemassa asian perustuslakiin pohjautuvaa käytäntöä.

 

 

Tässä kuvassa Kimmo Sasin kanssa keskustelee MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki.

 

 

******************

 

 

Monet tuttavani ovat lopettaneet Aamulehden tilaamisen ja olen pitänyt heidän ratkaisuaan käsittämättömänä.

 

 

Valtiovarainministeri Petteri Orpon nimitaivutuksen virhe ja nyt tämä Aamulehden rakentama puhemies-sotku ovat aiheuttaneet sen, että harkitsen vakavasti liittymistä siihen laajaan ja yhä kasvavaan joukkoon, joka koostuu Aamulehden entisistä tilaajista.

 

 

Annan kuitenkin Aamulehden uutena vt. päätoimittajana viikon kuluttua aloittavalle Jussi Tuulensuulle mahdollisuuden näyttää, että onko ”hänestä mieheksi”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ränsistyneen herukkapensaan leikkaamisella on mahdollisuus palauttaa herukkapensas tuottavaan kuntoon

Perjantai 1.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Mummonmökkien ja perikuntien puutarhojen lisäksi ränsistyneitä herukkapensaita kasvaa monilla muillakin puutarhapalstoilla ja tässä joudun tunnustamaan, että malka on myös omassa silmässäni.

 

 

Mökkitontillani kasvavat herukkapensaat ovat kohtuullisessa kunnossa, mutta synnyinkotini ja Rouvan synnyinkodin pihoilla on herukkapensaiden hoitaminen ollut puutteellista

 

 

Ränsistyneet herukkapensaat omaavat yleensä hyvän geeniperimän eli niillä on hyvät mahdollisuudet hyvään sadontuottokykyyn.

 

 

On tärkeää, että hyvän geeniperimän omaavat herukkapensaat saadaan tuottamaan satoa.

 

 

****************

 

 

Sain muutama päivä sitten palauttaa muutaman herukkapensaan täydellisestä ränsistyneisyyden tilasta siihen kuntoon, että niistä on mahdollisuus jo ensi kesänä poimia kohtuullinen sato:

 

 **

 

Kuvissa esiintyvät mustaherukkapensaat olivat ennen kunnostusta yli metrisen heinän ja erilaisten rikkakasvien peittämiä – herukkapensaita ei kunnolla nähnyt kymmenen metrin päästä!

 

 

Herukkapensaita ei oltu leikattu ainakaan kymmeneen vuoteen ja näky oli ennen kunnostusta surkea.

 

 

 

 

 

 

 

 

Leikkasin kunnollisella Klippo-ruohonleikkurilla kunnostuksen aluksi yli metrisen heinikön herukkapensaiden ympäriltä – toki sitä ennen poimin pulleat marjat pensaista talteen.

 

 

Viikate tai ainakin polttomoottorikäyttöinen trimmeri olisivat olleet oikea työväline heinikon niittämiseen, mutta kun kumpaakaan ei ollut käytettävissä!

 

Niittämisen jälkeen – niittotuloksen näette kuvista – perkasin pensaiden ympäriltä kaikki ruohot viimeistä ruohontupsua myöten pois; konttaamalla ja paljain käsin.

Oleellista kunnostuksessa oli se rohkea leikkaaminen, jonka pensaille suoritin.

 

Valitettavasti minulla ei ollut mukanani fosforilannoitetta, jotta olisin yhdellä kourallisella antanut kullekin herukkapensaalle kunnon ”talviturkin”!

 

 

Tarinan opetus on se, että pienellä vaivannäöllä pystytään ränsistynytkin herukkapensas saattamaan tuottokuntoon!

 

 

-Esko Erkkilä-