Taageperan linnassa lomittuvat tyylikkyys ja maalaismiljöö

Tiistai 27.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valgan maakunnassa sijaitseva Taageperan linna oli taannoisen Viroon suuntautuneen agrologimatkamme ensimmäinen yöpymiskohde.

 

 

 

Jykevän jugendtyylisen linnan on rakentanut Hugo von Stryk vuosina 1907 - 1912 omaksi kodikseen. Sisäänkäynnin yläpuolella sijaitsevan parvekkeen taustaseinään on hakattu vuosiluvuksi 1907.

 

Linnan on suunnitellut riikalainen arkkitehti Otto Wildau.

 

 

 

Linnan holvattu porrashalli…

 

 

 

 

…ja metsästyssali tuovat tuulahduksen aidosta metsästyslinnan tunnelmasta.

 

 

 

Iso takka…

 

 

 

 

…ja hienot nahkasohvat täydentävät metsästyslinnamaista tunnelmaa.

 

 

 

Linnan juhlasali luo puitteet esimerkiksi hääjuhlien tanssiaisille.

********

Taageperan linnalla on nettisivut ja niiden osoite on

www.taageperaloss.ee

********

 

 

 

 

Lähtöaamunamme linnaa alettiin koristella illan hääjuhlallisuuksia varten ja halusin, että minusta otettiin valokuva erään hääkoristeen kanssa, sillä yhdennäköisyyteni hääkoristeen kanssa oli ilmeinen!

 

 

 

 

Jossain on todettu, että Taageperan linna tuo mieleen peikkotarinat. 

En tiedä, mutta kiipesin lähtöaamunamme linnantorniin. Sinne on linnan toisesta kerroksesta kivirappusia 96 askelmaa ja sen jälkeen vielä 30 askelmaa puurappusia.

 

 

 

 

Käynti linnantornissa oli tietyllä tapaa koettelemus, sillä tornin huipulla olevassa tilassa oli määrätön määrä lentäviä hyönteisiä, jotka tunkivat suuhun, silmiin ja joka paikkaan.

 

 

Onneksi olin liikenteessä niin varhain, että ehdin tornissa käyntini jälkeen käydä suihkussa ja siten puhdistautua hyönteisten hyökkäyksen vaikutuksilta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas Viljandissa on sotahistoriasta kiinnostuneille mielenkiintoinen kohde

Sunnuntai 25.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Johan Laidoner oli Viron itsenäisyystaistelun sotilaallinen johtaja 1919 - 1920 ja toimi sittemmin Viron puolustusvoimain komentajana vuoteen 1940 saakka.

 

Puolustusvoimain komentajana Laidoner teki läheistä yhteistyötä presidentti Konstantin Päts´n kanssa.

 

Laidoner erotettiin tehtävistään 1940 ja sen jälkeen hänet kyydittiin vaimonsa kanssa Moskovaan.

 

Laidoner virui Neuvostoliiton eri vankiloissa 13 vuoden ajan. Kenraali Lainoder kuoli vuonna 1953 vankeudessa kokemiinsa rasituksiin ja saattaa olla, että hänet teloitettiin, mutta varmuutta siitä ei ole.

 

 

Johan Laidoner on ollut arvostettu henkilö Virossa, sillä hänelle omistettuja puistoja, kylpylöitä ja muita kohteita oli ennen vuotta 1940 mm. Rakveressä, Pärnussa ja Haapsalussa.

 

 

 

 

 

Kenraali Johan Laidoner oli syntynyt Viiratsissa ja sen vuoksi hänellä on hieman luonnollista kokoa suurempi ratsastajapatsas Viljandissa.

 

 

 

 

Laidonerin patsas sijaitsee Viljandin kaupungin keskustassa ja sen lähellä sijaitsevat mm. Viljandin laululava, jota parhaillaan rakennetaan uuteen uskoon…

 

 

 

 

…sekä Pyhän Johanneksen kirkko.

 

 

Tunnustan, että ennen agrologien Viron matkaa en tiennyt mitään kenraali Johan Laidoneristä, mutta olen matkamme jälkeen pyrkinyt muodostamaan kuvaa hänestä.

 

Tunnelmani ovat ristiriitaiset, sillä en osaa päätellä, että olivatko presidentti Päts ja kenraali Laidoner liian pehmeitä Stalinin vaatimuksille 1939 – 1940.

 

Jossain lähteessä todetaan, että Talvisodan aikana Stalin arvosti Suomen tiukkaa vastarintaa, mutta halveksi Viron hampaattomia toimia.

 

Mene ja tiedä, mutta toivon, että historiantutkijat jatkavat tutkimuksiaan siitä, miten Viro joutui Neuvostoliiton miehityksen alle n. viideksikymmeneksi vuodeksi! Oliko siinä ja millainen rooli presidentti Päts´n ja kenraali Laidoner´n toiminnalla?

 

Laidoner´n puolustukseksi on mainittava, että joutui virumaan Neuvostoliiton vankiloissa kolmetoista vuotta ennen kuolemaansa.

 

Totuus kuitenkin on, että kenraali Johan Laidoner´n ratsastajapatsas sijaitsee tänäänkin Viljandin eräässä keskikaupungin puistossa – kannattaa tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalpaveljien Ritarikunnan rakentaman ritarilinnan rauniot ovat Viljandin merkittävin turistikohde

Perjantai 23.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Elokuun puolessa välissä toteutetun agrologien Viron kartanomatkan ensimmäisen päivän ehtoopuolella pysähdyimme Viljandin kaupungissa.

 

Olen kerran aikaisemmin poikennut Viljandissa, mutta silloin kohteenamme olivat ainoastaan vanhan ritarilinnan rauniot.

 

Niillä kävimme myös nyt ja ne ovatkin turistien pääkohde Viljandissa.

 

 

 

 

Ritarilinnoitus on ollut mahtava kokonaisuus Viljandi-järven rannalla.

 

Alkuperäinen linna rakennettiin jo vuonna 1224 ja se oli kooltaan Liivinmaan suurin.

 

 

 

 

Ritarilinnan raunioita ympäröi 13 metriä syvät vallihaudat ja ne ovat säilyttäneet muotonsa tähän päivään saakka.

 

 

 

 

Linnanrauniot sekä niitä ympäröivä puisto ovat turistien ja viljandilaisten vapaasti käytettävissä.

 

Linnanraunioilla järjestetään kesällä monenlaista teatteri- sekä musiikkitoimintaa.

 

 

 

 

Vierailuhetkellämme lipunmyyjät olivat jo paikalla ja äänentoistolaitteita asennettiin paikoilleen.

Tässä on alkamassa olleen esityksen mainos!

 

 

 

 

Ritarilinnan raunioiden vallihautojen yli pääsee kulkemaan vuonna 1879 valmistunutta riippusiltaa pitkin.

Riippusillan on rakentanut riikalainen Felser & Co.

 

 

*********

 

 

Vielä joitain kuvia ritarilinnan raunioilta;

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

Viljandissa käydessä kannattaa ehdottomasti poiketa tutustumassa Kalparitarien Veljeskunnan rakentaman ritarilinnan raunioihin.

Jos samaan aikaan raunioilla on menossa jokin kulttuuritapahtuma, niin linnakokemus vain paranee!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olutsveren kartanoon saatiin sähköt ensimmäisenä paikkana koko Baltiassa

Torstai 22.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Viron kartanomatkamme toinen kohde oli Olutsveren kartano Viljandinmaalla.

 

Tallinnasta on Olutsvereen matkaa 142 kilometriä.

 

 

 

 

Kartanossa toimii peruskoulu sekä Olutsveren Palvelu- ja Maatalouskoulu eli Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskool.

 

Kartano on Viron valtion omistuksessa, mutta oli mielenkiintoista kuulla, että Norja on vahvasti tukenut kartanon opetustoimintaa.

 

 

 

 

Kartanoa esitteli meille hyvällä suomenkielellä ja iloisella tavallaan Elvira Grosberg, joka kertoi omaavansa kartanossa emännän roolin sekä tyttöjen opettajana toimimisen.

 

 

*******

 

 

Kartanossa opiskellaan mm. maanviljelijöiksi, kokeiksi sekä elintarviketeollisuuden monipuolisiksi taitajiksi.

 

Lehmiä kartanossa ei ole, mutta hevosia on peräti 12, muutama poni, vuohia sekä lampaita – kartanossa on myös mehiläisiä.

 

Olutsveren kartanon pinta-ala on 800 hehtaaria ja siitä on peltoa 160 hehtaaria.

 

Ruis on kartanon tärkein viljalaji ja sen lisäksi viljellään vehnää, speltti-vehnää, ohraa, kauraa, rapsia, perunaa sekä juureksia.

 

Hehtaarisadot ovat hyviä, sillä viime vuonna rukiin ja vehnän satotaso oli 7,8 tonnia per hehtaari ja rapsia tuli 4.000 kiloa hehtaarilta.

 

Kartano työllistää 70 ihmistä.

 

 

********

 

Kartanon historia on värikäs ja siitä kertoo mm. se, että eräällä entisaikojen kartanonomistajalla oli 6 lasta vaimonsa kanssa ja niiden lisäksi 13 avioliiton ulkopuolista lasta!

 

Kartanon salongeissa oli seinillä useita muotokuvia ja kysyinkin, että onko muotokuvissa tämä ihmemies, mutta Elvira-emäntä kertoi, että hänestä ei ole muotokuvaa kartanossa.

 

 

********

 

 

Olutsveren kartanolla on hyvät nettisivut ja ne löytyvät googlaten:

”Olutsvere möis”.

 

********

 

Muutamia kuvia kartanosta, sen sisätiloista ja puutarhasta:

 

 

 

 

Kartanon eteishallin matot ovat Viron parlamentin entisiä mattoja.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän kartanon tuoleja kokeilla!

 

 

 

 

********

 

 

 

 

 

 

 

 

*******

 

 

 

 

Olutsveren kartanon tähän rakennukseen on aikoinaan saatu sähköt ensimmäisenä koko Baltiassa!

 

 

*******

 

Suosittelen Olutsveren kartanon ottamista Viron matkojenne ohjelmaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirgun kartano on ensimmäisiä Neuvostoliiton miehityksen jälkeen entisöityjä kartanoita Virossa

Keskiviikko 21.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Aloitimme viimeviikkoisen Viron kartanokierroksemme tutustumalla Pirgun kartanoon, joka sijaitsee 44 kilometrin etäisyydellä Tallinnasta.

 

Virossa oli ennen neuvostomiehitystä lähes tuhat kartanoa, kun niitä nyt on satakunta.

 

 

 

 

 

Pirgun kartano on ensimmäisiä virolaisia kartanoita, jotka on entisöity Neuvostoliiton miehityksen päättymisen jälkeen.

 

 

 

 

Kartano oli ulkoasultaan sata vuotta sitten jokseenkin samanlainen kuin nyt, mutta…

 

 

 

 

 

…vuonna 1983 sen kunto oli surkea.

 

 

Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20. elokuuta 1991, kun Neuvostoliitossa tapahtui kommunistien epäonnistunut vallankaappausyritys.

 

******

 

Pirgun kartano on rakennettu 1820-luvulla ja rakentajana oli Gideon von Staal.

Vuodesta 1997 alkaen kartano on ollut yksityisomistuksessa. Sen omistaa psykologi Ruth-Kaja Pekk.

 

Kartanossa on mahdollisuus järjestää erilaisia koulutustilaisuuksia, häitä ja muita juhlia.

 

Ennen yksityisomistukseen siirtymistä Pirgussa toimi kehityskeskus ja mm. teatteri.

 

 

 

 

Kartanon huoneissa on mahdollisuus vaatimattomaan majoitukseen, joka useimmissa huoneissa on yhteismajoituksen luonteista.

 

 

 

 

Tässä kirjastohuoneessa on mahdollisuus myös hieman yksilöllisempään yöpymiseen.

 

 

 

 

 

Kartanon majoitustilojen palveluvarustukseen kuuluu myös sauna.

 

 

 

 

Koulutustilat sijaitsevat vanhojen holvien alla.

 

 

 

*********

 

Pirgun kartanolla on omat nettisivut viroksi ja englanniksi. Ne löytyvät googlaten vaikkapa näin: ”Pirgu möis”.

 

*********

 

Matkanjärjestäjämme oli suunnitellut kartanomatkamme siinä mielessä oikein, että saimme aluksi tutustua melko vaatimattomaan kartanoon.

 

Pirgun kartanon sijainti lähellä Tallinnaa luo kuitenkin hyvät mahdollisuudet kehittää kartanosta matkailijoille ja kokousväelle haluttu kohde.

 

Kartanolla on tällä hetkellä omistuksessaan maata vain kaksi hehtaaria ja niin pieni pinta-ala asettaa omat rajoituksensa kartanon kehittämiselle.

 

 

Kun katselee kartanosta vuonna 1983 otettua valokuvaa ja vertaa sitä nykytilanteeseen, on omistajalle annettava täysi tunnustus kartanon saattamisesta nykytilaansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Agrologien Liitto on ammatillis-aatteellinen koulukuntajärjestö

Tiistai 20.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen alusta alkaen ollut Agrologien Liitto ry:n jäsen.

 

”Koulukuntajuureni” tulivat päivitettyä, kun osallistuin vaimoni kanssa Agrologien Liiton järjestämälle matkalle Viron kartanoihin 15.-18.8.2013.

 

Kartanokierroksemme käytännön järjestelyistä vastasi Suomen Matka-Agentit Oy ja hyvin vastasikin, joten voin lämpimästi suositella yrityksen palveluiden käyttämistä.

 

Matkamme oli onnistunut ja sain paljon aineistoa myös näille sivuilla jatkossa kirjoittamiini juttuihin. Aika näyttää, että millaisia juttuja läppärini näppäimistöltä löytyy.

 

Kiertomatkamme keskittyi virolaisiin kartanoihin tutustumisiin, mutta kohtasimme myös paikkoja, jotka liittyvät kiinteästi Suomen historiaan ja sotatoimiin – oikeastaan voidaan jo nyt todeta, että Suomeen liittyviin rauhantoimiin.

 

Maa- ja kotieläintalouteen tutustumiset jäivät lukumääräisesti vähäisiksi, mutta eräs tutustumisemme maatalouteen olikin sitä innostavampi – siitäkin aikanaan.

 

 

 

 

Matkaseurueemme koko oli 21 henkilöä ja se on sopiva koko ryhmälle, jotta kohteisiin pääsee tutustumaan yksityiskohtaisesti.

 

 

 

 

Oppaamme Lea Asso on syntyperäinen tarttolainen, mutta hän tuntui tuntevan koko Viron kuin omat taskunsa; lähes jokaisessa kylässä oli paikka, jonka Lea tunsi henkilökohtaisesti!

 

 

 

 

 

Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli mukana ja hän käytti matkan aikana muutaman puheenvuoron, joissa kertoi agrologikunnan ajankohtaisista asioista.

 

 

********

 

 

Nyt agrologeja valmistuu kahdeksasta opistosta, mutta suurimmillaan agrologeja valmistui perätä 11 opistosta. Sen lisäksi olivat ne muutamat oppilaitokset, joista agrologeja valmistui ns. pätevöittämiskoulutuksen kautta!

 

Valmistuin vuonna 1970 ja silloin Maatalousopistoja oli vain kolme eli Mustialassa, Hyvinkäällä ja ruotsinkielinen opisto Turussa.

 

Valmistumiseni aikana agrologi-tutkinto oli arvossaan, sillä silloin meitä valmistui vuodessa ainoastaan n. 90 uutta agrologia.

 

”Pahimmillaan” agrologeja valmistui vuonna 1990 ja silloin valmistuneiden määrä oli n. 350 uutta agrologia per vuosi.

 

Ihmettelen, että valmistumiseni aikana suomenkieliseen agrologikoulutukseen hakeuduttiin mielellään koko maasta joko Mustialaan tai Hyvinkäälle, mutta kulkuyhteyksien parannuttua agrologeja piti valmistuvan ”joka niemestä ja notkelmasta” sijaitsevasta maatalousoppilaitoksesta! Oli ilmeinen vaara, että agrologien massavalmistuminen rapautti koulukuntamme arvostusta.

 

Onneksi nämä nykyajan agrologit liittävät tittelinsä perään kirjaimet AMK ja se helpottaa heidän tunnistamistaan massavalmistumisen agrologeiksi!

 

Nykyisin hakupaine agrologitutkintoon on vain 1,5 kertainen per aloituspaikka ja sen lisäksi opintojen keskeyttäminen on tavanomaista. Ei hyvä niin!

 

Hakuprosessi maatalousopistoihin oli ennen pitkä, sillä pohjaksi tarvittiin alemman maatalouskoulun suorittamisen lisäksi vuoden kestänyt tilaharjoittelu. Nyt näitä ei kai enää vaadita!

 

******

 

Tiedän omakohtaisen kokemukseni perusteella, että agrologitutkinto ei merkitse suuriakaan valmiuksia työelämään, mutta käytännöllis-tietopuolisena tutkintona se antaa hyvät valmiudet alkaa kouluttautumaan työelämän haasteisiin.

Olen saanut olla tilanteessa, jossa esimiehenäni on ollut agrologi, agronomi, DI, ekonomi, merkonomi "tai muuten virkeä nuorimies", mutta olen ollut myös esimiehenä agrologeille, agronomille, DI:lle, KTM:lle, merkonomille ja "muuten asioita hallitseville". 

Bisnesmaailmassa koulutuksen oppiarvolla ei ole suurtakaan merkitystä, vaan henkilön pystyvyys tehtäviensä hoitamiseen arvioidaan tulosten perusteella. Näin on hyvä, sillä tuloksistaan henkilö tunnistetaan!

 

Liike-elämässä toimii ja on toiminut useita kauppaneuvos- ja vuorineuvostasolle kohonneita agrologeja.

 

Valtioneuvos Martti Miettunen kolminkertaisena Suomen pääministerinä lienee politiikassa parhaiten menestynyt agrologi.

Ministerinä Martti Miettunen toimi 4.316 päivää!

Olen ylpeä, että olen valtioneuvos Miettusen tapaan Mustialan agrologeja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vasemmistoliittolainen liikenneministeri Merja Kyllönen alueellistaa valtion toimintoja Helsinkiin ja Viroon!

Torstai 15.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeriön nettisivuilla todetaan alueellistamisesta näin:

 

”Alueellistamisella tarkoitetaan valtion yksikköjen ja toimintojen sijoittamista pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.”

 

Samainen tietolähde toteaa alueellistamisen tavoitteista seuraavaa:

 

”Alueellistamisen tavoitteista säädetään alueellistamislaissa.

Tavoitteena on

• turvata valtion tehtävien tuloksellista hoitamista ja työvoiman saantia valtion tehtäviin,
• edistää maan tasapainoista alueellista kehitystä; sekä
• tukea työllisyyttä maan eri osissa.”

 

Kaiken pitäisi siis olla kunnossa, mutta nyt värikkäästä kielenkäytöstään tunnetun liikenneministeri Merja Kyllösen ”peukalon alla” oleva Finavia Oyj toteuttaa alueellistamista perin oudosti.

 

Finavia ilmoitti maanantaina 12.8.2013, että Tampereella Aitovuoressa sijaitsevat aluelennonjohtopalvelut siirrettäneen Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

 

Aluelennonjohdolla on tärkeä osuus lentotuvallisuuden varmistamisessa, sillä Aitovuoresta valvotaan kaikkia Suomen ylilentoja ja sen lisäksi sieltä valvotaan lentoliikenteen sujumista Suomen kaikkien 25 lentoaseman välillä.

 

 

Mutta ei tässä vielä kaikki!

 

 

Liikenneministeri Merja Kyllösen (vasemmistoliitto) vastuulle kuuluva Finavia Oyj ilmoitti aluelennonjohtoon liittyvistä järjestelyistä kertoessaan, että se tutkii mahdollisuuksia ulkoistaa lennonneuvontapalvelut Viroon!

 

 

Kerrassaan luovaa alueellistamista!

 

 

Lennonneuvontapalvelut ovat lentoliikenteen sujumisen ja lentoturvallisuuden kannalta elintärkeä toiminto, sillä niillä palvellaan lentoyhtiöitä ja lentäjiä heidän operatiivisessa toiminnassaan. Lentosään kertominen ja reittiselostukset ovat sitä toimintaa, jota lennonneuvontapalvelut tarjoavat.

 

 

********

 

 

Julkisuudessa kerrotaan, että ministeri Kyllösen vastuualueelle kuuluvan Finavia Oyj:n toimet ovat tulleet liikenneministerille ”puun takaa”.

 

Tuntuu suorastaan pelottavalta, että lentoliikenteestä ja sen turvallisuudesta vastaavalla ministerillä ei ole tietoa hän vastuualueensa eräästä tärkeimmästä seikasta.

 

Ihmettelen myös sitä, että Kataisen-Urpilaisen hallitus on nyt romuttamassa Matti Vanhasen hallitusten ja Mari Kiviniemen hallituksen aikana liikkeelle lähtenyttä alueellistamista.

 

Kataisen hallituksen alueellistamisen ”miedontamista” saattoi kyllä jo odottaakin, sillä Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa siitä todetaan näin:

 

”Valtion toimintojen alueellistamisen tulokset ja menettelytavat selvitetään ja sen pohjalta jatketaan alueellistamista; sekä valtion toimintojen alueellistamisen laatua ja kustannustehokkuutta arvioidaan.”

Ainakin näin jälkikäteen on helppo huomata, että jo hallitusohjelmaan on kirjattu se, jota Kataisen-Urpilaisen hallitus on johdonmukaisesti noudattanut eli maakuntien kurjistaminen ja heikompien alueiden lyömistä!

 

 

********

 

Toivoa sopii, että nyt kun Finavia Oyj:n suunnitelmat on saatu ”puun takaa” myös liikenneministeri Merja Kyllösen tietoon, hän menettelee Finavia Oyj:n suunnitelmien kanssa samoin kuin hän menetteli ns. Kyllösen giljotiinilistan paljastuttua.

 

Giljotiinilistahan koski Valtatie 8:n uudistamistöiden jäädyttämistä Turun ja Porin välillä.

 

Listan tultua julkisuuteen Kyllönen lupasi näin:

 

”Kun saan sen käsiini, revin sen tuhanneksi kappaleeksi. Varmuuden vuoksi vielä poltan sen.”

 

 

-Esko Erkkilä-

Georgialaista brändiä ja mielenkiintoista hedelmäviiniä tarjolla Türin Kukkamarkkinoilla

Lauantai 25.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Türin Kukkamarkkinat ovat mielenkiintoinen tapahtuma Viron kevätpääkaupungissa Türissä.

 

Vierailimme Kukkamarkkinoilla 17.5.2013 eli tämänvuotisten Kukkamarkkinoiden ensimmäisenä päivänä.

 

Kerron tässä jutussani niistä erikoisuuksista, joita ei suomalaisilla puutarhamessuilla tapaa, mutta jotka kuuluvat oleellisena osana virolaisille puutarhamessuille – ainakin Türin Kukkamarkkinoille.

 

Kuivattujen, savustettujen ja muulla tavalla laitettujen kalojen tarjonta on Türin Kukkamarkkinoilla runsasta.

 

 

 

 

Kuivatusta kalasta esimerkkinä Peipsjärven särki, jota sai hintaan 1,60 euroa/100 grammaa.

 

 

 

Peipsjärveltä oli pyydetty myös se ”suitsulatikas” eli savustettu lahna, jota oli myynnissä.

 

 

 

Savustettu ankerias maksoi 32,00 €/kg.

 

 

 

  

Selvitin myyjältä näiden savukalojen alkuperän ja myyjä kertoi kunkin kalalajin alkuperämaan hyvin auliisti.

Kampela oli peräisin Norjasta, ahven Suomesta ja hauki Virosta. Ahven oli kuulemma peräisin Turun saaristosta.

 

 

 

Myös makkara- ja lihajalostetarjonta Türin Kukkamarkkinoilla on kattavaa.

 

 

 

 

Kinkkuwurstia myytiin tällä paikalla kilokaupalla, mutta muita makkaroita puolestaan kappalekaupalla.

 

 

 

Makkarat olivat kaikkien makkaramyyjien myyntipöydillä esillä kauniissa pyramiideissä.

 

 

 

”Vana hea KRAKOV” – makkara eli vanha hyvä krakovan makkara maksoi tällä myyjällä 3 €/kappale ja  ”SASSI sianlihawursti” 2,50 €/kappale.

 

 

 

Mitähän suomalaiset viranomaiset tuumisivat, jos lihajalosteita myytäisiin Suomessa ilman suurempia kylmälaitteita hellesäällä näin?

 

 

Alkoholijuomien myynti Kukkamarkkinoilla on tapa, joka ei Suomessa onnistuisi.

 

Alkoholipolitiikka on EU:ssa kuitenkin valtioiden sisäinen asia, johon EU-määräykset eivät yllä.

 

 

 

Näillä myyjillä oli tarjolla laaja valikoima gruusialaisia alkoholijuomia.

Tarjolla oli gruusialaisia viinejä ja myös gruusialaista brändyä, jonka alkoholipitoisuus oli 40 %. Brändy maksoi 13 €/puolen litran pullo.

Mainitsin muuten näille gruusialaisille tietäväni, että Josef Stalin oli gruusialainen - myyjät näyttivät arvostavan tietämystäni!

 

 

 

AS Valtu Vein – yrityksen osastolla oli myynnissä mielenkiintoista ”Valtu ebaküdoonia” –viiniä eli Valtu ruusukvitteni –viiniä.

 

Kyseessä on sama viini, jota Alkossa myydään nimellä Turjanlinnan hedelmäviini.

 

Alkossa myytävä Turjanlinnan hedelmäviini valmistetaan Virossa ja Valtu ebaküdoonia on samaa tavaraa.

 

Turjanlinnan hedelmäviinin maahantuoja Newalco Oy luonnehtii tuotetta nettisivuillaan näin:

 

Hedelmävalkoviini. Tämä mainio seurusteluviini on valmistettu käymisteitse Japaninruusu-kvittenistä ja omenasta perinteisin menetelmin.  Viini on hedelmäinen, makea ja on vähän hapokas.  Sen väri on kauniin kullankeltainen.

 

Myyjä kertoi, että Valtun valmistaja osti viime syksynä ruusukvitteneitä lähiseudultaan 4 tonnia ja tulee ne ennen uutta satokautta käyttämään viininvalmistuksen raaka-aineena.

 

***********

 

Toivottavasti ehdin joskus kertomaan Türin Kukkamarkkinoiden puutarha-annistakin, mutta markkinoiden ”oheisanti” oli varsin mielenkiintoista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pihlaka AS:n Jana Kimmel - vuoden 2011 kondiittorimestari Virossa!

Tiistai 21.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Matkoilla koetut yllättävät tilanteet tuovat mukavaa tunnelmaa ja varsinkin, jos tilanteet ovat itse junailtuja.

 

Saimme tästä hienon kokemuksen, kun toukokuun puolivälissä teimme Tilausliikenne V-H Tuovisen bussilla kolmipäiväisen matkan Rakvereen ja Türiin.

 

 

 

Majoituimme Rakveressä ja majapaikkamme oli Aqva Hotel & Spa.

 

 

 

Hotellia vastapäätä sijaitsee Pihlaka AS:n konditoriakahvila, josta saa mainioita leivoksia sekä muuta hyvää – ja edullisesti.

 

 

 

Matkaseurueeni havaitsi kahvilan seinällä diplomin, jossa kerrottiin, että Pihlaka AS:n Jana Kimmel on voittanut vuonna 2011 Viron kondiittorimestaruuden.

Olen elämäntaipaleellani hankkinut sen verran kokemusta ja rohkeutta, että otin diplomin seinältä ja tiedustelin myyjiltä, että onko Jana Kimmel työvuorossa.

 

 

 

Ilokseni ja koko seurueemme iloksi Jana oli paikalla ja saapui kondiittorin työasussaan myymälän puolelle!

 

 

 

Sain lisää iloa, kun Jana suostui samaan kuvaan kanssani!

 

 

**********

 

Olemme poikenneet Pihlaka AS:n Rakveren kahvilakonditoriossa jo aikaisempinakin vuosina, mutta nyt poikkesimme siellä koko viiden hengen seurueemme voimin kolmasti!

 

 

 

Pihlaka AS:n kahvilan täytekakkutarjonta – uskaltaako raavas mies näin edes todeta – on hurmaava!

Seurasimme konditorian kaupankäyntiä ja huomasimme, että täytekakkuvarasto uudistui nopeaan tahtiin – kun täytekakku myytiin tyytyväiselle asiakkaalle, niin entistä komeampi luomus ilmestyi konditorion puolelta heti tilalle.

 

 

 

Myös lasivitriinin takana olevalla leivosvalikoimalla oli hyvä kiertonopeus!

 

 

 

Pihlakan kahvilassa on virolaiseen tapaan tarjolla myös kattava valikoima viinejä.

 

 

 

Hintataso Rakveressä Pihlaka AS:n konditoriossa on edullinen.

Kolme kahvia, yksi tee, coca-cola, viisi hienoa leivosta ja 75 cl:n pullo Unkarissa valmistettua Törleytä – sweet white sparkling wine –tarjoilut maksoivat hieman alle 13 euroa! 

Paljonkohan Suomessa vastaavat tarjoilut maksaisivat?

 

************

 

Suosittelen, että Rakveressä käydessänne poikkeatte Pihlaka AS:n konditoriokahvilaan ja nautitte siellä Jana Kimmel´n & kumppaneiden valmistamia leivoksia sekä ostatte mukaanne hienoja täytekakkuja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren tori on edullinen paikka hankkia taimia

Maanantai 20.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Keväinen reissu Viroon Türin kukkamarkkinoille on muodostunut jo perinteeksi perhekunnallemme. Voidaan kai puhua perinteestä, kun osallistuimme viikonvaihteessa jo kolmannen kerran Viron kevätpääkaupungissa järjestettäville kukkamarkkinoille.

 

Olimme matkassa edellisvuosien tapaa nokialaisen Tilausliikenne V-H Tuovisen järjestämällä matkalla.

 

Tuovinen järjesti Türin kukkamarkkinoille tänä vuonna kolme eri matkaa ja me olimme mukana kolmen päivän matkalla.

Tuovinen taisi olla ensimmäinen suomalainen matkanjärjestäjä, joka "keksi" Türin kukkamarkkinat - nyt suomalaiset edustavat jo ehkä kolmasosaa kukkamarkkinoiden kävijäkunnasta!

 

Kolmen päivän matkalla yövytään kaksi yötä Rakveressä ja matkan viimeisenä päivänä käydään Türissa - se on mainio ratkaisu.

 

Tapaamme tehdä taimihankintoja Rakveren torilta.

 

 

 

Olimme Rakveren torilla jo varhain ja teimme taimihankinnat useilta myyjiltä.

 

 

 

Tältä myyjältä ostimme Terma-tomaatintaimia –ne menestyvät myyjän vakuuttelujen mukaan myös avomaalla.

 

 

 

Myös ”Pirn kollane” –niminen tomaattilajike kuului ostoslistallemme.

 

 

 

Enimmät taimiostoksemme teimme tältä puutarhurilta, jonka kielitaito rajoittui venäjänkieleen – kohtuullisesti silläkin tulimme toimeen.

Kurpitsan- ja paprikantaimet saivat huolellisen, mutta myös aikaavieneen pakkaamisen!

 

 

 

Eräällä myyjällä oli myynnissä kasvihuoneessa Jögevanmaalla kasvaneita virolaisia mansikoita. Hyviä olivat!

 

 

 

Peruna kuuluu niihin maataloustuotteisiin, joille EU:kaan ei ole avannut vapaata tuontia Suomeen. Tuontirajoituksen perusteluna on perunatautien leviämisen estäminen.

 

 

 

Kukantaimet kuuluvat Rakveren torin vakiotarjontaan.

 

 

 

 

Kukanmyyjille on oma osastonsa torilla.

 

 

 

 

Vaate- ja…

 

 

 

…kenkätarjonta kuuluu myös Rakveren torielämään.

Kysyin näiltä ”veljeksiltä", että mistäpäin olette tulleet Rakvereen myymään kenkiä.

”Veljekset” vastasivat ylpeyttä äänessään, että Bakusta Azerbaidzhanista. Milloinkahan azerbaidzhanilaiset saapuvat Suomeen torimyyjiksi?

 

Käynti rakvereläisellä torilla on mielenkiintoinen kokemus ja ainakin taimihankintojen osalta se on edullinen paikka hankkia taimia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnun Museossa voi tehdä aikamatkan 11.000 vuoden taakse

Maanantai 11.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pärnun Museo sijaitsee lähes keskikaupungilla Aida 3:ssa ja se on rakennettu vanhaan viljamakasiiniin.

Tutustuimme museoon taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme.

 

Museon pysyvä näyttely ”11 000 vuotta historiaa – Elämyksiä entisiltä ajoilta” ulottuu kivikaudesta nykypäivään. Se välittää tunnelmia menneiltä ajoilta meidän päiviimme saakka.

 

 

Museon aulassa sijaitsee tsaarinaikainen kassakaappi, joka on valmistettu 1900 -luvun alussa. 

Kassakaapin oven sisäpuolelle on kuvattuna Venäjän keisarikunnan kaksipäinen kotka.

Kassakaapin omistaja oli asianajaja Jaan Leesment, joka toimi sittemmin Pärnun kaupunginjohtajana vuosina 1917 – 1919.

 

 

Museokierroksen alkupuolen piristyksiä ovat täytetyt eläimet.

 

 

  

Karhu…

 

 

 

…hylje…

 

 

 

…saksanhirvi (?)…

 

 

 

…ja metsäsika ovat saaneet paikkansa museovieraiden ihailtavina.

 

 

 

Pärnu on ollut suosittu kylpyläkaupunki jo kauan. 

Museossa on runsaasti valokuva- ja elokuva-aineistoa Pärnusta kylpyläkaupunkina 1800- ja 1900 –luvuilla.

Rantatuoli esittelee rantakalusteiden muotia 1900 – luvun alkupuoliskolta.

 

 

 

Viron synkkää miehitysjaksoa esitellään osastolla, joka keskittyy vuosien 1940 ja 1990 väliseen aikaan.

 

 

 

Virolaisten kyyditykset Siperiaan koskivat myös Pärnua. Kyyditysvaunun synkkä tunnelma kuvastuu hyvin, kun kyyditysvaunun pienistä ikkunanräppänöistä vilahtelee ohikiitäviä maisemia.

 

 

 

Salamavalon avulla kyyditysvaunusta otettu kuva paljastaa, että kyydittävinä olivat naiset, lapset ja vanhukset.

 

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Virossa oli toteltava sirpin ja vasaran komentoa.

 

 

 

Eräs tekninen seikka Pärnun museossa miellytti erityisesti ja se oli se, että liikuntarajoitteiset oli museossa huomioitu hyvin. 

Museo toimii useassa kerroksessa, mutta liikuntarajoitteiset pääsevät vaivattomasti kaikkiin kerroksiin pienoishissin avulla!

Toinen "erikoisseikka" Pärnun Museolla on se, että museo on aktiivinen toimija facebookissa!

 

 

Pärnun Museo on eräs kohde, johon suosittelen Pärnuun saapuvia kylpylävieraita tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Isän ja tyttären patsaat samassa kaupungissa

Lauantai 9.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Lienee harvinaista, että isällä ja tyttärellä on molemmilla erilliset muistopatsaat. Vielä harvinaisempaa on se, jos patsaat sijaitsevat samassa kaupungissa.

 

Pärnussa näin on, sillä isän eli Johann Valdemar Jannsen´n patsas ja tyttären Lydia Koidulan patsaat sijaitsevat kaupungissa.

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n patsas sijaitsee Pärnussa Rüütli-kadun varrella. 

Johann Jannsen oli virolainen runoilija ja lehtimies joka eli 1819 – 1890. 

Jannsen perusti Pärnu Postimees –lehden ja sillä oli merkittävä vaikutus Viron kansallistunteen vahvistamisessa.

 

 

 

Sanotaan, että Johann Jannsen´n patsaan kirjaa kosketellessa koskettelijan tietomäärä kasvaa ja tässä näkyy, että pyrin kasvattamaan tietomäärääni!

 

 

 

Johann Voldemar Jannsen´n tytär Lydia Jannsen – myöhemmin Lydia Koidula – kohosi merkittäväksi henkilöksi Virossa. 

Lydia Koidulan patsas sijaitsee Koidula-puistossa Pärnussa. 

Lydia Koidulasta (1843 – 1886) kehittyi Viron kansallisrunoilija ja…

 

 

 

…hänet ehdittiin ikuistamaan ensimmäisenä ja ainoana naisena Viron ”sada krooni” seteliin.

 

Vuonna 1871 Lydia Koidula matkusti Suomeen ja tapasi tällä matkallaan mm. J.V. Snellmanin, Elias Lönnrotin sekä Yrjö Koskisen.

 

Johann Voldemar Jannsen ja hänen tyttärensä Lydia Koidula ovat henkilöitä, joiden muistopatsaisiin kannattaa Pärnussa käydessä tutustua!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta löytyy sieltä nähtävää ja koettavaa talvellakin

Tiistai 29.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen palannut Pärnuun tekemältämme kahdeksan päivää kestäneeltä kylpylälomalta takaisin Suomeen.

 

Tämä oli jo viides viikon mittainen kylpylälomamme Pärnussa – yhteensä olemme viettäneet virolaisissa kylpylöissä nyt yksitoista viikon mittaista lomaa. Olemme viettäneet kylpylälomamme joka kerta eri kylpylässä.

 

 

 

Estonian Roheline Maja eli Vihreä Talo oli tämänkertainen kylpylämme. 

Pärnussa sijaitsevat Estonia-kylpylät tekevät tiivistä yhteistyötä, sillä nytkin saimme raveja eli hoitoja kaikissa kolmessa Estonia-kylpylässä. Vihreän Talon lisäksi samaan kokonaisuuteen kuuluvat Valkoinen Talo eli Valge Maja sekä Puistotalo eli Pargi Maja.

 

 

 

Vihreä Talo (oikealla) ja Valkoinen Talo ovat yhdistetty käytävällä, mutta Puistotaloon matkaa kertyy n. 300 metriä.

Se, että Vihreän Talon asukkaille osa raveista eli mm. vesivoimistelu annetaan Puistotalossa, on merkittävä epäkohta ja toivon monien kylpylävieraiden tapaan, että asiaan saataisiin muutos.

 

 

 

Viro vapautui neuvostomiehityksestä v. 1991 ja sen jälkeen Viron lippu on saanut hulmuta vapaasti kaikkialla Virossa. 

Pärnussa Viron lipun seurassa oli melkein joka paikassa Pärnun oma lippu eli valkoinen risti sinisellä pohjalla.

 

 

 

Pärnun vaakunassa pilvestä esiin ojentuva käsi kannattelee ristiä ja ristin vierellä on avain.

En tiedä, että voidaanko vaakunaheraldiikkaa ja kirkkotaidetta verrata toisiinsa, mutta kirkkotaiteessa pilvestä esiin ojentuva käsi kertoo Jumalasta lahjojen antajana ja kaiken luojana.

 

 

Pärnussa vanha ja uusi rakennuskanta sijaitsevat usein aivan rinnakkain.

 

 

 

Tämä vanha puutalo…

 

 

 

…ja kadun toisella puolella sijaitseva nykyaikainen kivitalo ovat kuvattu täsmälleen samoilta jalansijoilta.

Näytti siltä, että kivitalo ei ollut lainkaan asuttu - ovatko rahat loppuneet rakennusprojektin viime hetkillä?

 

 

 

Pärnussa on hyvin tavallista, että Müüa-kylttejä näkyy kaupungilla runsaasti. Kyse on myytävänä olevista kohteista. 

Tammikuussa 2005 myrskytuulet ja tulvat aiheuttivat kaupungissa suuria vahinkoja. Merivesi nousi silloin lähes kolme metriä normaalitasoaan ylemmäs.

On luonnollista, että varsinkin alavilla seuduilla ja lähellä merenrantaa Pärnussa näkee runsaasti Müüa-kylttejä, mutta…

 

 

 

…näkee niitä kaupungin keskustaan rakennettujen hienojen lasipalatsienkin ikkunoissa!

 

**********

 

Valitettavasti kaikki Pärnuun suuntautuneet käyntini ovat ajoittuneet talviaikaan, joten Pärnu kesäkaupunkina on minulta jäänyt kokematta.

 

Vaikka minulla on omakohtaista kokemusta Pärnusta ainoastaan talvelta, uskallan suositella matkan suuntaamista tähän Viron neljänneksi suurimpaan kaupunkiin niin kesällä kuin talvellakin!

 

 

 

-Esko Erkkilä- 

Viron merimuseon upea Lentosatama oli MTK:n järjestötapahtuman juhlapaikka

Lauantai 3.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK toteutti Uudet tuulet –teemalla järjestetyn järjestötapahtumansa Tallinnan risteilynä 1…2.11.2012.

 

Järjestötapahtuma oli osanottajille omarahoitteinen ja sen monipuolinen asiaohjelma toteutettiin Meriton Grand Conference & Spa -kylpylähotellissa.

 

MTK:n jäsenenä osallistuin vaimoni kanssa tapahtumaan ja tarkoitukseni on lähipäivinä pyrkiä kommentoimaan järjestötapahtumassa käsiteltyjä aiheita.

 

Järjestötapahtuman iltajuhla oli Viron merimuseon upeassa Lentosatamassa.

 

 

 

Illalla ottamani kuva kertoo vain pienen häivähdyksen viime keväänä avatun merimuseon ääriviivoista.

 

Museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

Sen entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

Merimuseon lattiaan on kuvattuna Viron rannikon merikarttaa.

 

 

 

 

Museota hallitsee sukellusvene ”Lembit”, jolla on moninaiset vaiheet Viron ja Neuvostoliiton historiassa.

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä myös Suomeen.

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

 

 

Viron merimuseo on mainio paikka järjestää isoja tilaisuuksia.

Tässä kuva meitä varten katetuista pöydistä. Otin tämän kuvan museokierroksemme aikana"yläilmoista".

Museokierroksen jälkeen valitsimme paikat ja aloimme nauttia hyvin järjestetystä juhlasta.

 

 

 

Merimuseon keittiö pystyy loihtimaan hienot tarjoilut isollekin vierasjoukolle.

 

 

 

 

MTK:n järjestötapahtumaan osallistuneet yli 200 juhlavierasta tarvitsivat ruokailuunsa ja juhlaansa vain pienen nurkkauksen Merimuseon 8.000 neliömetrin suuruisesta pinta-alasta.

 

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan isännöimänä juhlatilaisuutemme oli onnistunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On vastakkainasettelun aika!

Torstai 25.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Monesti sanotaan, että vastakkainasettelun aika on ohi.

 

Tampereella näin ei kunnallispolitiikassa ole, vaan juuri nyt on asetettava vastakkain eri asioita.

 

Haluan asettaa vastakkain ainakin seuraavat asiat:

• Rantaväylän tunnelin ja vanhustenhoidon

• tekopohjavesihanke Tavasen ja vammaiset

• pikaratikan ja lapset sekä nuoret

 

On selvää, että haluan asettaa vastakkain myös TKL:n bussien korjaamisen Virossa ja tamperelaisten autonasentajien työllisyyden.

 

Kysyn, että kumman puolen valitsee tamperelainen.

 

Minä valitsen vanhustenhoitoon panostamisen, valitsen vammaisten elinolosuhteiden kohentamisen ja valitsen lapset sekä nuoret.

 

***********

 

Laitoin eilen aamulla Keskustan vaalimökkiä kuntoon, kun mökille tuli fiksu nuorimies.

 

Nuorimies kertoi, että hän ei pysty äänestämään, sillä hänellä ei ole henkilöllisyystodistusta. Hänellä ei ole myöskään ajokorttia, sillä ”nuorempana tuli törttöiltyä”.

 

Keskustelimme pitkään ja pyrin tukemaan nuoren miehen tulevaisuutta.

 

Positiivista oli se, että hän ei lätrännyt viinan kanssa ja kannustinkin häntä pysymään siitä erosta.

 

Kehoitin nuorta miestä hankkimaan henkilöllisyystodistuksen ja suorittamaan insinööriajoa vailla olevan ajotutkinnon.

 

Näissä tilanteissa tuntee vahva vastuuta oudonkin nuoren tulevaisuudesta.

 

Toivon, että pystyin rohkaisemaan vaalimökillämme poikennutta nuorta miestä tarttumaan tiukemmin tulevaisuuteensa.

 

Nuorelle miehelle Tavasella, tunnelilla tai pikaratikalla ei ollut mitään merkitystä. Hänelle tärkeintä on se, että saisi työpaikan ja pystyisi pääsemään kiinni turvalliseen tulevaisuuteen.

 

Toivon, että Rantaväylän tunnelin puolustajat, Tavase-intoilijat ja pikaratikkaa sokeasti Tampereelle ajavat muistaisivat vaikkapa näitä nuoria!

*************

Esko Erkkilä

 

                  

208  

On vastakkainasettelun aika!

 

• tunneli vastaan vanhustenhoito

• Tavase vastaan vammaiset

• pikaratikka vastaan lapset ja nuoret

 

Kumman puolen Sinä valitset?

 

Esko valitsee vanhukset, vammaiset, lapset ja nuoret!

*************

-Esko Erkkilä-

Vaaliesitteeni Koivistonkylän asukkaille

Maanantai 22.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Eskon kokemukset ovat Koivistonkylän asukkaiden käytössä!

 

                

   208    

Eskolla on kokemusta räjäytystöistä, jotka Sulkavuoren jätevedenpuhdistamon myötä nyt uhkaavat Koivistonkylän asukkaita.

 

Ikean räjäytystyöt raunioittivat Palokalliolla monia omakotitaloja ja myös Eskon omistama talo kärsi vaurioita.

 

Esko tuntee kaupunkikoneiston ja pystyy antamaan vankan panoksensa Sulkavuoreen suunnitellun keskuspuhdistamon rakentamisen estämiselle.

 

Jos Sulkavuori kuitenkin toteutuu, on räjäytystöihin valmistauduttava suurella huolella.

Räjäytystöiden suorittamiselle on vaadittava turvalliset heilahdusnopeusrajat, heilahdusnopeusmittarit pitää kiinnittää ainakin joka kolmannen talon kivijalkaan, heilahdusnopeudet on asukkaiden edustajan saatava tietoonsa reaaliajassa ja urakkasopimuksessa on oltava sanktiot liian suurista panostuksista.

 

Tärinäalueella sijaitsevien talojen ja asuntojen kaikki seinät, katot ja lattiat on tarkastettava ennen räjäytystöiden aloittamista. Kaikki havainnot pitää kirjata siten, että kiinteistön omistaja hyväksyy kirjauksen.

 

On selvää, että Tampereen kaupungin on korvattava kaikki räjäytystöiden aiheuttamat vauriot!

 

Eskon kaupunkitasolla ajamat muut asiat:

 

• EI mielettömälle Tavase-tekopohjavesihankkeelle, sillä saamme Näsijärvestä puhdasta lähivettä!
• EI TKL:n bussien korjaamiselle Virossa, sillä Tampereen kaupungilla on ammattitaitoisia asentajia
• EI Houkanojan ja Vihiojan myrkyttämiselle, sillä emme saa pilata Pyhäjärveä emmekä Kokemäenjokea
• EI neljätoista päivää vanhoille leiville, sillä tuore lähileipä on ihmisen perusravintoa

 

Rantaväylän tunnelikysymys on 28.10.2012 valittavan kaupunginvaltuuston päätettävä tarvittaessa uudestaan!

 

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja v. 2009 -2012

Ruokomäenkatu 32, 33840 Tampere

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

Miksi TKL:n busseja korjataan Virossa?

Maanantai 22.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Onko oikein, että TKL:n busseja korjataan Virossa?

 

    208    

                

Esko Erkkilä  puolustaa tamperelaista työtä ja vastaa:

 

Se ei ole oikein, sillä Tampereen kaupungin oma korjaamotoiminta on tehokasta ja sitä tekevät Tampereelle veronsa maksavat ammattimiehet.

 

Virossa tapahtuvalla bussien korjaamisella ei saada säästöjä aikaan ja toiminta on ekologisesti ympäristöä rasittavaa.

 

TKL:n sinisten bussien korjaaminen Virossa merkitsee, että työttömyys Tampereella lisääntyy!

 

 

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella!

-Esko Erkkilä-

Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja

Ruokomäenkatu 32, 33840 Tampere

050 556 4878

esko.erkkila@gmail.com

www.eskoerkkila.fi

Mieletön tekopohjavesihanke Tavase ja TKL:n bussien korjaaminen Virossa olivat Hydepark-puheeni aiheina

Sunnuntai 21.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Sumeliuksenkadun Klubi Oy tuottaa asiakkailleen sosiaalisia ja terveydenhuollollisia kuntoutus-, liikunta-, harrastus- ja virkistyspalveluja.

 

Se järjesti toimintansa tukemiseksi Hydepark-puhetilaisuuden Tammelantorilla eilen eli 20.10.2012.

 

Koen itseni hyväksi puhujaksi ja varasin tilaisuudesta viiden minuutin pituisen ajan puheelleni. Sumeliuksenkadun Klubi Oy veloitti viiden minuutin puheesta 30,00 euroa ja koska näin, että rahat menevät hyvään tarkoitukseen, maksoin mielihyvin pyydetyn summan.

 

Tilaisuuden tuotto meni Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n toiminnan tukemiseen ja totesinkin, että harvoin pääsee osallistumaan niin tärkeään projektiin!

 

 

Hydepark-tilaisuuden juontajana toimi Harri Holli.

Holli on Tampereella tullut tunnetuksi vapaaehtoistyöntekijänä ja aiemmin hän oli menestyksekäs jalkapallomaalivahti.

 

 

 

"Rahastonhoitajana" tässä tilaisuudessa toimi sosiaalineuvos Sirkka Merikoski (oikealla), joka tässä keskustelee erään Hydepark-puhujan eli Anneli Kivistön kanssa.

 

 

*****************

 

Keskityin puheessani kahteen asiaan eli mielettömän Tavase-hankkeen vastustamiseen ja toisen yhtä mielettömän projektin eli TKL:n bussien Virossa tapahtuvan korjaamisen arvosteluun!

 

Tapaan laatia puheideni valmisteluvaiheessa iskusanaliuskan ja niin tein nytkin.

 

Liitän iskusanaliuskani tähän (muistakaa, että iskusanaliuska on muistin tukena, kun asioista esitetään):

 

 

********************

 

 

”Hyvät kuulijat!

 

Nimeni on Esko Erkkilä ja edustan Suomen Keskustaa.

 

Keskityn nyt vain kahteen asiaan:

1.      Tampereen sinisten bussien korjaamiseen Virossa

2.      Tekopohjavesihanke Tavaseen

 

Kuka on tänään kulkenut sinisillä busseilla?

 

TKL korjauttaa niitä Virossa.

 

Epäkuntoinen bussi hinataan Helsinkiin, konstaillaan laivaan, konstaillaan laivasta Tallinnassa, hinataan virolaiselle korjaamolle, korjataan siellä, ajetaan satamaan, ajetaan laivaan, rahdataan Helsinkiin ja ajetaan Helsingistä Tampereelle.

 

Mitä tämä rumba maksaa?

 

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen eli TKL:n johtokunnan puheenjohtajan Petri Siuron puheenvuoro Tampereen kaupunginvaltuustossa 18.6.2012!

Siuro sanoi sanatarkasti mm. näin: "Miksi busseja käytetään Virossa? Niin johtuu siitä, että se on huomattavasti halvempaa ja työn laatu on siellä erittäin hyvä."

 

Mikä on tämän toiminnan ympäristöä tuhoava vaikutus?

 

Tampereen Infran johtokunnan varapuheenjohtajana tiedän, että Nekalassa sijaitsevan korjaamon asentajia pitäisi liiketaloudellisin perustein laittaa kilometritehtaalle, sillä bussilinjojen yksityistämisen ja bussien Virossa tapahtuvan korjaamisen vuoksi asentajille ei ole töitä riittävästi.

On irvokasta, että Vihreän valtuustoryhmän edustaja puolustelee TKL:n sinisten bussien korjaamista Virossa!

 

********************

 

Tekopohjavesihanke Tavase:

 

Valitettavan harvat tamperelaiset tuntevat Tavasen.

 

Kyseessä on takavuosina polkaistu hanke Tampereen ja Valkeakosken seudun vesihuollon hoitamiseksi.

 

Paljonko Tampereen seudulla on vuotuinen sademäärä?

 

Se on 70 – 75 senttiä, kun huomioidaan mm. lumen vesiarvo.

 

Tavasen haaveena on sadettaa Kangasalan ja Pälkäneen harjuihin Roineen vettä ja löytää samainen vesi harjujen kupeeseen kaivetuista kaivoista sekä pumpata se "pohjavetenä" Ruskon vedenkäsittelylaitoksen kautta Tampereelle juomavedeksi.

 

Kokeissa on merkkiaineella värjätystä koevedestä löydetty vain murto-osa ja valtaosa koevedestä on hävinnyt taivaan tuuliin. Merkkivettä löytyi sellaiselta alueelta, jonne sitä ei missään tapauksessa olisi saanut mennä.

 

Systeemi ei siis toimi.

 

Arvatkaa, että mikä on sen vesipatsaan korkeus, jota Tavase suunnittelee sadettavansa Suomen kauneimpiin harjumaisemiin?

 

Vesipatsas olisi korkeudeltaan 863 metriä eli 5,29 kertaa Näsinneulan korkeus!

 

Kuka uskoo, että harjut kestäisivät näin runsaan keinosadetuksen?

 

Hanke on mieletön.

 

Tavase-hanke on epäekologisena hylättävä ja siitä aiheutuneet 7 miljoonan euron kustannukset on kirjattava Tampereen kaupungin kirjanpitoon.  Näin säästymme 200 miljoonan euron kustannuksilta, sillä Kangasalan ja Pälkäneen imeytysalueiden tuotto ei koskaan tule riittämään luvattuihin vesimääriin – tarvitaan toinen vastaava laitos Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön.

 

Kaupinojan laitoksen saneeraaminen 15 miljoonan euron panostuksella varmistaisi Tampereelle todellisen lähiveden saannin.

 

Tamperelaisilla ei ole oikeutta tuhota Kangasalan eikä Pälkäneen harjuja!”

 

******************

 

 Kuvaaja: Pia-Christina Roth

Olen tässä kuvassa yhdessä Harri Hollin kanssa.

 

 

Hydepark-teltalla oli hyvät äänentoistolaitteet, joten puheeni tavoitti lähes kaikki Tammelantorilla olleet tamperelaiset.

 

Tamperelaiset olivat puheeseeni hyvin tyytyväisiä, sillä sain puheenvuoroni jälkeen paljon positiivista palautetta!

 

-Esko Erkkilä-

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella - Esko Erkkilä!

Torstai 4.10.2012 - -Esko Erkkilä-

Ilmoitukseni Keskustan Vaalilehdessä:

******

Kansalaisvaikuttamisen pioneeri Tampereella - Esko Erkkilä!

Ehdokasnumero 208

EI

• TKL:n bussien korjaamiselle Virossa

• Tavaselle ja Sulkavuorelle

• Houkanojan ja Vihiojan myrkyttämiselle

• Lahdesjärven ja Lakalaivan räjäytystöille

• Peltolammin tiivistysrakentamiselle

• lentomelulle

• 14 päivää vanhoille leiville

KYLLÄ

• lähiruualle

• esteettömyydelle

• lapsille ja vanhuksille

Uusi valtuusto päättää Rantaväylän tunnelista!

******

-Esko Erkkilä-

Vaalilupaukseni YLE:n vaalikoneessa

Keskiviikko 3.10.2012 - -Esko Erkkilä-

YLE:n vaalikone on avautunut ja siellä pyydetään ehdokkaita kertomaan kolme vaalilupausta, joita ehdokas tulee ajamaan valituksi tultuaan.

 

Pidän menettelyä hienona, sillä ehdokkaiden lupaukset jäävät vaalikoneen arkistoon ja ne ovat sieltä valtuustokauden aikana kaikkien tutkittavissa.

 

Minun kolme vaalilupaustani olivat seuraavat:

 

• Pidän huolta, että mieletön tekopohjavesihanke Tavase lopetetaan. Tamperelaiset ansaitsevat edullista lähivettä!

• Huolehdin, että TKL:n bussien korjaaminen Virossa ei jatku. Tampereella on ammattitaitoisia asentajia omastakin takaa!

• Toimin jatkossakin Houkanojan myrkkyskandaalin paljastamiseksi. Emme saa tuhota Vihinojaa, Pyhäjärveä ja Kokemäenjokea!

 

Tutkailin nopealla silmäyksellä muiden tamperelaisehdokkaiden vaalilupauksia ja huomasin, että monet ehdokkaat lupasivat ”ympäripyöreitä”.

 

Yksi pohjanoteeraus löytyi ehdokkaiden aakkosjärjestyksen kärkipäästä, kun eräs SDP:n kärkiehdokas mainitsi vaalilupauksekseen tämän:

 

”Vanhuspalveluiden määrä ja laatu on pidettävä vähintään lain edellyttämällä tasolla.”

 

Onko SDP:n piirissä laajemmaltikin se käsitys, että lain edellyttämä taso on tavoite? Olen ehdottomasti sitä mieltä, että lain edellyttämä taso ei voi olla tavoite, vaan itsestäänselvyys.

Ehkä SDP:n johtohenkilöiden pitäisi asettaa Tampereen kaupungin tilaajajohtajan toimesta eläköitynyt ehdokas pienelle lainnoudattamisen kurssille!

 

Toinen ihmeellisyys on Vihreän valtuustoryhmän erään edustajan vaalilupaus, joka kuuluu näin:

”Lupaan edelleen tehdä parhaani”.

Jouduin takavuosina olemaan paikalla, kun eräs merkittävä liike-elämän edustaja sanoi samoin kuin nyt sanoo Vihreiden tamperelainen kaupunginvaltuutettu.

 

Liike-elämässä toiminut henkilö sanoi nuo sanat Atria Oy:n erään johtajan kuullen ja muistan aina kommentin, jonka Atrian johtaja sanoi.

 

Hän sanoi näin:

”Meillä Atriassa se ei riitä, vaan mies pannaan silloin vaihtoon!”

 

Mielestäni tamperelaisäänestäjien on laitettava sellainen kaupunginvaltuutettu vaihtoon, jonka tavoitteena on pystyä tekemään vain parhaansa!

 

 

-Esko Erkkilä, ehdokasnumero 208-