Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaista musiikkia viljakkalalaisten voimin

Torstai 19.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry tapaa kesäisin järjestää seurojentalolla muutaman kerran Keskiviikkokahvilan, jossa paikkakuntalaiset tai lähiseutujen esiintyjät esittävät musiikkia.

 

 

 

 

 

Tänä kesänä Keskiviikkokahviloita oli neljästi ja kesän viimeinen järjestettiin eilen.

 

 

Kesäohjelmaani kuuluu ainakin kerran osallistua Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen järjestämään Keskiviikkokahvilaan ja eilen osallistuinkin kesän viimeiseen Kesäkahvilaan.

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa Aarre Aalto – pitäjämme omia poikia – esiintyi laulaen ja häntä säesti Kaisu Talosela.

 

 

Alkujuonnossaan Aarre kertoi, että tilaisuuden ohjelma painottuu varsin paljon lintuaiheisiin lauluihin ja niin myös tapahtui.

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puuhakas sihteeri Leena Kunttu (vasemmalla) avasi tilaisuuden ja lauluhetken jälkeen hän myös antoi pienet muistolahjat esiintyjille.

*********************

 

 

Tilana Viljakkalan Seurojentalo on minulle hyvin tärkeä, sillä kävin siellä mm. kansalaiskouluni aikoja sitten.

 

 

Seurojentalon juhlasali toimi poikien puutöiden opetustilana ja siellä olen tehnyt mm. oikein hienon keittiöjakkaran.

 

 

**********************

 

 

 

Arvostan suuresti niitä lauluja, joita Aarre Aalto esitti, sillä monet niistä toivat mieleen mukavia muistoja ja kerron niistä yhdestä eli Irwin Goodmanin ”Maailma on kaunis”.

 

 

En omaa niinkään muistoja tuosta kappaleesta, mutta Irwiniin liittyvästä Ryysyrannasta, jonka Irwin rakennutti Hattulaan.

***************

 

 

Vastasin parisen vuotta Hämeenlinnassa sijaitsevan entisen OTK:n rehutehtaan maatilarehujen myynnistä sen jälkeen, kun yrityksen omistajaksi tuli Raisio Yhtymä.

 

 

Eräs sopimusautoilijamme oli Koskelainen Oy ja Irwinin Ryysyranta oli pakkohuutokaupassa siirtynyt Koskelaisten omistukseen.

 

 

Koskelainen ja minä pidimme joskus Ryysyrannassa kahden miehen palaverin autorahdeista ja kun pääsimme molempia tyydyttävään lopputulokseen, niin yrittäjä soitti äidilleen, joka asui Ryysyrannan toisessa päässä, että voisitko keittää kahvit ja teet, jotta me voisimme ”Raision miehen” kanssa tulla juomaan neuvottelukahvit.

 

 

Lähdimme kulkemaan Ryysyrantaa sisätiloissa kohti äiti-Koskelaisen huoneita ja muistan, että matka oli pitkä. Kuljimme Ryysyrannan kuuluisan uima-altaan ohi, mutta matkamme jatkui ja jatkui.

 

Lopulta saavuimme äiti-Koskelaisen luo ja nautimme neuvottelumme harjakaiskahvit.

 

 

Se oli aikaa se!

 

 

Irwinin Ryysyrannasta ja sen pakkohuutokaupasta löytyy tarkempaa tietoa, jos googlaa: ”Irwin Goodman Ryysyranta” tai ”Irwin Goodman Ryysyrannan pakkohuutokauppa”.

 

 

 

Meni vähän kauaksi Viljakkalan Seurojentalon Keskiviikkokahvilasta, mutta minkäs sille voi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Alkaako Tampere taipumaan Pirkanmaa-myönteiseksi!

Lauantai 16.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Kritisoin taannoin tällä saitilla sitä, että Tampere on yrittämässä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Nyt, kun Tampere on solminut kyseisestä aiheesta yhteistyötä tavoittelevan aiesopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa, olen valmis lieventämään kantaani.

Kantani lieventämiseen vaikuttaa oleellisesti se, että Tampere haluaa kulttuuripääkaupunkihankkeeseen mukaan myös muita Pirkanmaan kuntia.

Tampereen taipuminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa ja se, että se haluaa samaan konsortioon myös muita Pirkanmaan kuntia kertoo, että persaukinen Tampere ei pysty yksinään toteuttamaan niin suurta projektia, kuin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakeminen merkitsee.

On toivottavaa, että Tampereen nöyrtyminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa sekä yhteistyöhalukkuus myös muiden pirkanmaalaiskuntien kanssa on osoitus siitä, että maakuntamme keskuskaupunki arvostaa kaikkia prkanmaaliskuntia - merkittävä suunnanmuutos aikaisempaan.

Tampereen nöyrtyminen kertoo myös sen ikiaikaisen totuuden, että taloudelliseen kaaokseen itsensä ajanut kunta, kaupunki tai yritys ei pysty tositilanteessa sanelemaan yhteistyön ehtoja, vaan ne sanelevat tykkänään toiset tahot!

-Esko Erkkilä-

Salkuttamisen pitää olla kunnalla jatkuvaa toimintaa

Lauantai 9.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Tervehdin arvostuksella, että Ylöjärven kaupunki "salkuttaa" määräajoin omistuksiaan - tekninen lautakunta salkutti kohteet 16.5.2018 ja edellinen salkutus tapahtui 3.10.2016.

Mielestäni salkutukset on ajallisesti tehty oikein.

Salkuttaminen tarkoittaa, että määräajoin kunnassa/kaupungissa laaditaan lista eri kohteista ja päätetään mitä kullekin kohteelle tehdään.

Vaihtoehtoina ovat:

• pidetään
• myydään
• puretaan
• jatkoselvitettävät
• sote-erityistoimenpide

Viimeisimmä salkutuksen lopputulemana Viljakkalassa olivat Paijalan ja Kurjen saunat.

Molempien osalta edetään siten, että Paijalan osalta keskustellaan Mannin asukasyhdistys ry:n ja Kurjen osalta Viljakkalan Kirkonkylän Vilkku ry:n kanssa saunojen ostamisesta ja maapohjan vuokraamisesta.

Ylöjärven kaupunki on alustavasti luvannut hoitaa molempien saunojen jätevesiasiat kuntoon, mutta siinä piileekin eräs ongelma, johon myös Viljakkala-neuvosto kiinnitti huomiota.

Ylöjärven kaupungin virkahenkilöt suunnittelevat saunojen jätevesiaioiden hoitamista umpisäiliö-periaatteella ja se tulisi asukasyhdistysten kannalta olemaan kallis, jopa kestämätön ratkaisu.

Molempien saunojen käyttäjämäärät ovat niin suuret, että umpisäiliöratkaisussa jätevesiauton pitäisi käydä tyhjentämässä umpisäiliöt niin usein, että asukasyhdistysten talous ei sitä kestäisi.

Viljakkala-neuvostossa kannatimme Mannin asukasyhdistyksen esitystä, että jätevesiratkaisuna pitäisi olla kunnan jätevesijärjestelmään liittäminen ja samaa ratkaisua kannatan myös Kurjen saunan osalta!

Vaikuttaminen jatkuu!

-Esko Erkkilä-

Kasvit huutavat vettä

Sunnuntai 3.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Entisaikaan kylän ”vanhat äijät” sanoivat pitkän pakkasjakson aikana, että nyt katsotaan mitä köyhät päälleen laittavat.

 

Nyt ei ole kyse pakkasjaksosta vaan pitkästä hellejaksosta ja kasvit suorastaan huutavat vettä.

 

 

Tarvitaan hyviä ”vesikauppoja”, jotta edes puutarhakasvit menestyisivät.

 

 

Viljanviljelijöiden tilanne alkaa olla huolestuttava, sillä kasvustoissa keltainen väri laajenee ja se kertoo, että kasvustot kärsivät vedenpuutteesta.

 

 

Heikosti kasvavien viljakasvustojen rikkakasvi- ja tautiruiskutukset ovat suuri riski, sillä sadonmenetykset vaanivat.

 

 

Viljojen markkinahinta tulee ensi syksynäkin olemaan niin alhainen, että viljojen sadetus ei ole järkevä toimenpide ja toisaalta harvalla on edes sellaisia laitteita, että sadetus olisi mahdollista.

 

 

 

**************************

 

 

Harrastan mökkitontillani terapiamuotoista trekoolikasvien viljelyä ja myös meillä kuivuuden ongelmat ovat tuttuja.

 

 

Vedensaanti meillä ei ole ongelma, sillä mökkitonttimme rajoittuu Viljakkalan Majajärveen, mutta sadetukseen tarvittava aika on kortilla.

 

 

Sadetusta ei kannata suorittaa keskipäivällä vaan se pitää toteuttaa illan tunteina.

 

 

Mökkitontillamme on satakunta metriä maahan kaivettua runkoputkistoa sadetusta varten ja runkoputkistossa on kuusi ulosottomahdollisuutta.

 

 

Laiturilla olevan pumpun teho riittää hyvinkin kahden sadettimen pyörittämiseen ja kolmaskin pyörisi, mutta sitä ei ole tullut hankittua.

 

 

Pitkään jatkuneet lämpimät säät merkitsevät, että sateen sattuessa paljon olisi vielä pelastettavissa, mutta…

 

 

Sateita odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt maalaisjärki käyttöön!

Tiistai 29.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä siitä alkaen, kun minulta vuonna 2001 leikattiin eturauhassyöpä.

 

 

Kahdenkeskisiä tukihenkilötapaamisia minulle on kertynyt vain muutamia – sillä eiväthän miehet tukea tarvitse - , mutta erilaisissa tilaisuuksissa olen asian tiimoilta esiintynyt monesti.

 

 

Yritimme Pirkanmaan Syöpäyhdistyksessä muutama vuosi sitten aloittaa ”Arjen ystävät” –toimintaa, mutta huonolla menestyksellä. sillä asiakkaita ei riittänyt.

 

 

Nyt Pirkanmaan Syöpäyhdistys pyrkii aloittamaan Arjen ystävät –toiminnan uudestaan ja nyt ”työkaluna” on…

 

 

 

 

 

…www.huoleti.fi – portaali.

 

 

 

 

 

 

Olin eilen Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilönä mukana koulutustilaisuudessa, jossa saimme opastusta www.huoleti.fi –palvelun toiminnasta.

 

 

Suhtaudun kriittisesti www.huoleti.fi –palvelun toimintaan, sillä elämänsä ehkä suurimmassa kriisitilanteessa syöpään sairastuneelle ei tule ensimmäiseksi mieleen etsiä apua matkapuhelimestaan tai tabletiltaan.

 

 

Peräänkuulutan Pirkanmaan Syöpäyhdistykseltä kokonaisvastuullista asennetta ja toimintaa siinä arvokkaassa työssä, jota se on tehnyt jo kauan syöpään sairastuneiden parhaaksi ja heidän kuntouttamisensa hyväksi.

 

 

Huoleti-kampanjoinnilla saattaa olla paikka joillakin terveyden- ja sairaanhoidon osa-alueilla, mutta syöpään sairastuneiden henkilöiden kuntoutuksessa sitä paikkaa on kokemukseni mukaan vaikea löytää!

 

 

Puhelinyhteydet, sähköpostit ja henkilökohtaiset tapaamiset ovat mielestäni niitä ensisijaisia tapoja, joilla syövästä toipuvat ensisijaisesti tavoittelevat ”arjen vapaaehtoisia ystäviä”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen yhteistyö toimii!

Perjantai 11.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Halusin ostaa muutaman säkillisen tuttua Puutarhan Kevätlannosta, mutta en löytänyt sitä mistään – tai oikeastaan löysinkin Tampereen Hong Kongista, mutta kyseessä oli viimevuotinen pahoin rikkoutunut säkki, jota en missään tapauksessa halunnut vaivoikseni.

 

 

 

 

Puutarhan Kevätlannoitetta tai jotain muuta kunnollista puutarhakasveille tarkoitettua kevätlannoitetta ei ollut Hong Kongissa tai Bauhausissa, mutta tanskalaisomisteisen Hankkijan varastosta löysin suurinpiirtein haluamaani lannoitetta.

 

 

Lannoitehakuni tiimoilta tein päätelmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se kuuluu näin:

 

 

Norjalaiset valmistavat Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista lannoitetta, jota myyvät suomalaisille maataloustuottajille ja sitä kautta suomalaisten kuluttajien päänmenoksi tanskalaisomisteisen Hankkijan ja ruotsalaisomisteisen K-Maatalouden kautta!

 

 

Kaikki ovat tyytyväisiä pohjoismaalaisen lannoitekaupan kuvioista, sillä suomalaiset kuluttajat maksavat koko roskan!

Pieni epäilys hiipi mieleeni, että onko Yaran aikana palattu Kemiran aikoihin eli siihen, että Suomessa valmistettuja lannoiteita saavat myydä vain harvat ja valitut yritykset!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

 

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?

Perjantai 27.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni pontimena on hämeenlinnalaisen sdp-poliitikon Iisakki Kiemungin saama vahingonkorvaustuomio – 350.000 euroa, jonka oikeus määräsi hänet maksamaan Sunny Car Center –sotkuista.

 

 

Ymmärrän oikeuden päätöksen, sillä osakeyhtiössä toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet toimivat ”ankaran vastuun” alaisina. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi Hämeenlinnan kaupunki ei ollut ottanut vastuuvakuutusta henkilölle, jonka se ”määräsi” hallituksen jäseneksi sellaiseen yhtiöön, jossa kaupunki oli vähemmistöosakas.

 

 

Omaan kahteenkin kertaan henkilökohtaista kokemusta osakeyhtiöiden hallitusten jäsenyydestä – toisessa tapauksessa olin peräti toimitusjohtaja ja toisessa hallituksen jäsen.

 

 

Kyseessä olivat konserniin kuuluvat osakeyhtiöt, mutta sillä ei vastuiden kannalta ole merkitystä.

 

 

En nimityshetkillä osannut vaatia vastuuvakuutusten ottamista, mutta onneksi yksityisessä konsernissa oli menettelytapana se, että toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille otettiin vastuuvakuutus.

 

 

Molemmissa tapauksissa sain konsernilta tiedon, että minulle oli otettu vastuuvakuutus.

 

 

Tieto vastuuvakuutuksen olemassaolosta ei vaikuttanut tekemisiini ja niin pitääkin olla.

 

 

Toimitusjohtaja-casessa oli kysymys melko mittavasta saneerausurakasta, jossa ensitöikseni jouduin olemaan keulakuvana, kun yritys luopui puolestatusinasta nestemäisten materiaalien täysperävaunukalustosta ja kuorma-autokorjaamosta.

 

 

Tässäkään tapauksessa ei jouduttu menemään vastuuvakuutuksen soveltamiseen vaikka jouduimmekin ”nokkapokkaan” AKT:n kanssa.  Ongelmasta selvittiin, kun maksoimme ulkoistamillemme kuljettajilla kuuden kuukauden palkan. Iso satsaus sekin, mutta tarpeellinen, kun yritystä ohjattiin taloudellisesta syvästä alhosta terveempään tilanteeseen.

 

 

 

Tämän jutun ajatus on se, että yksityisellä puolella vastuuvakuutuksen ottaminen osakeyhtiöiden vastuuhenkilöille on normaalia menettelyä ja sitä soisi noudatettavan myös kunnallisella sektorilla (ja suluissa: kun ja jos halutaan päteviä voimia vastuullisiin tehtäviin).

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runneltu Tampereen keskusta - Maanantaimarkkinatkin kokevat rajua myyjä- ja asiakaskatoa

Keskiviikko 11.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää Tampereen Keskustorilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Maanantaimarkkinat.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen osallistunut viime vuosien aikana jokseenkin kaikille Maanantaimarkkinoille kunnallisjärjestömme telttakatoksella. Tapaamme markkinoilla satoja kaupunkilaisia, joilta saamme suoraa kansalaispalautetta Keskustan valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta - saatu kansalaispalaute on arvokasta pääomaa, kun omalta pieneltä osaltani saan olla vaikuttamassa Keskustan toimintaan.

 

 

Tavallisesti koko Keskustorin alue on täynnä myyntikatoksia, sillä torimyyjät arvostavat Tampereen Maanantaimarkkinoita.

 

 

Maanantaimarkkinat ovat myös lähes kaikkien muidenkin puolueiden mielestä tilaisuus, jossa kannattaa olla esillä ja tavoitella tamperelaisäänestäjiä.

 

 

 

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta-alue on nykyään täydellisessä alennustilassa ja se kokee suurta asiakaskatoa.

 

 

Ratikkatyömaa on runnellut ja raiskannut Tampereen sydänalueen ja karkottanut ihmiset pois keskustasta.

 

 

En ole koskaan kokenut sellaista myyjäkatoa, kuin oli viime maanantaina eli 9.4.2018 Maanantaimarkkinoilla. Kovimmillakin pakkasilla Keskustori on ollut täynnä myyntikatoksia, mutta nyt myyntipaikoista oli varattuna vain kolmannes!

Otin tämän kuvan Tampereen Teatterin portailta ja hävettää minuakin tuo autius, joka oli Maanantaimarkkinoilla!

 *****************

 

Puolueille on annettava tunnustusta, sillä Keskustan lisäksi paikalla olivat jälkeemme saapumisjärjestyksessä tulleet Vasemmistoliitto, Kokoomus, Perussuomalaiset ja viimeisenä saapunut ja ensimmäisenä poislähtenyt SDP. Vihreät eivät ole koskaan olleet paikalla Maanantaimarkkinoilla.

 

 

Keskustan osalta voimme olla viime maanantain Maanantaimarkkinoiden yleisömenestykseen tyytyväisiä, sillä keitimme kaksi perkolaattorillista kahvia ja kahvin lisäksi tarjoilimme teetä sekä mehua lukemattomia annoksia.

 

 

Keskustorilla kesällä järjestettävien suurtapahtuminen osalta olen huolestunut, sillä Keskustorin ympäristön runteleminen ja raiskaaminen saattaa vähentää merkittävästikin eri tapahtumien yleisömääriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys lähes unohtaa kotimaiset avuntarvitsijat

Sunnuntai 8.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vuosittain järjestämä hyväntekeväisyyskeräys.

 

 

Ensimmäinen Yhteisvastuukeräys järjestettiin vuonna 1950.

 

 

Vuoteen 1963 saakka Yhteisvastuukeräyksellä kerätyt varat ohjattiin kotimaan vähävaraisten olojen parantamiseen, mutta sen jälkeen merkittävä osa keräystuotoista on ohjattu eri puolilla maailmaa olevien ihmisten elinolosuhteiden parantamiseen.

 

 

Nykyään peräti 60 % Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan ulkomaisten kohteiden avustamiseen ja vain 20 % käytetään kotimaassa vaihtuvien kohteiden rahoittamiseen ja loput 20 % käytetään kirkon ja seurakuntien harjoittaman avustustyön tukemiseen.

 

 

Yhteisvastuukeräyksen suorittamisesta vastaa Kirkkopalvelut ry, jonka taustalla ovat mm. yli 350 evankelisluterilaista seurakuntaa. Kirkkopalvelut ry määrittelee tehtävänsä näin:

 

 "Teemme yhdessä töitä sen eteen, että seurakunnat ja kansankirkko voivat kukoistaa nyt ja tulevaisuudessa".

 

Tehtävänkuvauksessa annetaan kuva, että työ kohdistuu kotimaisten seurakuntien ja suomalaisen kansankirkon puolesta tehtävään työhön.

 

Aiempina vuosina olen osallistunut Yhteisvastuu-keräykseen lahjoittamalla keräykseen muutaman lantin, mutta sen jälkeen, kun minulle valkeni keräystuottojen valuminen pääasiassa ulkomaille, olen suhtautunut keräykseen kriittisesti.

 

 

Toivon, että Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen ja jakaa suurimman osan keräystuotoistaan kotimaisille avuntarvitsijoille. Olen varma, että avuntarvitsijoita kotimaassakin riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhulan Lasitehtaan johtaja Hans Ahlström lahjoitti lasimaljan kenraalimajuri Pajarille Suursaaren valtaamisen johdosta

Keskiviikko 4.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Kenraalimajuri A. O. Pajari johti voitokkaasti Suursaaren valtauksen 27.- 28.3.1944.

 

 

Suusaaren valtaus oli ainoa suomalaisten toteuttama hyökkäyssotatoimi asemasodan aikana.

 

 

Kenraalimajuri Pajari oli Suursaaren valtauksen aikana ”yksinkertainen” Mannerheim-ristin ritari, sillä se oli hänelle myönnetty syyskuussa 1941.  Toisen kerran Pajarille myönnettiin Mannerheim-risti lokakuussa 1944 eli puolisen vuotta Suursaaren valtauksen jälkeen.

 

 

 

 

Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari on haudattuna Kalevankankaan sankarihautausmaalle Tampereella.

 

 

 

***************

 

 

 

A. Ahlström Osakeyhtiön omistaman Karhulan Lasi Oy:n johtaja Hans Ahlström lahjoitti kenraalimajuri Pajarille lasimaljan Suursaaren valtaamisen johdosta.

 

 

Lasimaljan suunnitteli Karhulan Lasitehtaan taiteilija Göran Hongell, joka oli tullut Karhulan Lasitehtaan palvelukseen jo 1932.

 

 

Hans Ahlströmistä tuli A. Ahlström Osakeyhtiön pääjohtaja vuonna 1954 sen jälkeen, kun pääjohtaja Harry Gullichsen kuoli.

 

 

 

 

 

 

 

Karhulan Lasitehtaan lahjoittamasta lasimaljasta on piirustukset yleisön nähtävillä A. Ahlströmin Voyage-näyttelyssä Noormarkussa.

 

 

Piirustuksen mukaan lasimaljan kyljessä on kuvattuna Suursaaren silhuetti ja teksti

 

 

Suursaari 27.3.42

 

 

 

******************

 

 

Suursaaren valtaaminen on jäänyt historiaan merkittävänä suomalaisten toteuttamana sotatoimena. Sen rinnalla lasimaljan luovuttaminen sotatointa johtaneelle kenraalille tuntuu pieneltä asialta, mutta meille sota- ja teollisuushistoriasta kiinnostuneille myös se on merkittävä asia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

A. Ahlström Osakeyhtiö oli vahva toimija suomalaisessa lasiteollisuudessa

Maanantai 2.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Karhulan Lasi, Iittala ja Riihimäen Lasi ovat kaikille tuttuja nimiä suomalaisten lasituotteiden valmistajina.

 

 

Yhteistä näille kaikille on se, että A. Ahlström Osakeyhtiö on ollut kaikkien niiden omistajana.

 

 

Vuonna 1917 Iittala siirtyi A. Ahlströmin omistukseen ja silloin A. Ahlströmin omistuksessa jo oli Karhulan Lasitehdas.

 

Karhula ja Iittala muodostivat yhdessä Karhula-Iittala –lasitehtaan aina 1950-luvulle saakka.

 

Vuonna 1985 A. Ahlström osti Riihimäen Lasi Oy:n ja silloin samalla omistajalla oli kolme lasinvalmistajaa eli Karhula, Iittala ja Riihimäki.

 

 

Pian sen jälkeen kuitenkin A. Ahlström Osakeyhtiö teki suunnanmuutoksen lasiteollisuuden omistamisen suhteen ja myi Iittalan Hackmanille vuonna 1990, Riihimäen Lasin toiminta lopetettiin samana vuonna ja Karhulan Lasi Oy myytiin amerikkalaiselle toimijalle vuonna 1995.

 

 

 

****************

 

 

 

Ahlströmin ruukin alueella Noormarkussa sijaitsevalla Ahlström Voyage-näyttelyssä on erillinen osasto konsernin omistuksessa olleiden lasitehtaiden tuotteille ja niiden historialle.

 

 

Merkittävin tuote suomalaisessa lasiteollisuudessa lienee Aalto-maljakko, jonka tuotanto jatkuu edelleenkin.

 

 

Harvassa ovat varmaan ne suomalaiskodit, joissa ei ole Aalto-maljakkoa!

 

 

 

 

 

Voyage-näyttelyssä on esillä useitakin Aalto-maljakoita.

 

 

 

 

Tässä on Aalto-maljakon puinen muotti.

 

 

 

 

 

Metallimuotissa valmistettu Aalto-maljakko on ”kylmä” ja suoraviivainen, mutta puumuotissa valmistettu maljakko on lämminhenkinen ja yksilöllinen.

 

 

 

Aalto-maljakkoa kutsutaan myös Savoy-maljakoksi siitä syystä, että helsinkiläinen Savoy-ravintola osti aikoinaan oikeudet Aalto-maljakkoon.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Säätytalon päätykolmion veistosryhmä

Tiistai 27.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun kirjoitan juttua Helsingissä sijaitsevasta Säätytalosta.

 

 

Säätytalo liittyy kuitenkin niin kiinteästi Suomen historiaan, että katson olevan paikallaan vielä kerran palata Säätytalolle ja sen historiaan.

 

 

Nyt on kyse Säätytalon Snellmaninkadun puoleisesta päätykolmiosta ja siihen liittyvistä seikoista.

 

 

 

 

 

Kuva päätykolmiosta on minun ottamani ja siten kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta tekstin olen kopioinut suoraan Wikipediasta; kas näin:

 

 

********************

 

 

Päätykolmiota koristaa kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:ä vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.

 

 

Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I kahden fanfaaria puhaltavan torvensoittajan välissä ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.

 

 

Loput hahmot ovat allegorisia eli vertauskuvallisia.

 

Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat kättään kohottavat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.  Suoraan keisarin jalkojen alle on kuvattu Suomen leijonavaakuna.

 

 

***************

 

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

Eivät nykytaiteilijat pystyisi tuollaista luomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle"!

Tiistai 20.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Haastava otsikkoteemainen alustus Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralalta, jonka hän piti Tampereella Kirjastotalo Metson neuvotteluhuoneessa perjantaina 16.3.2018 – sain olla esitystä kuuntelemassa!

 

 

 

 

 

Muutosjohtaja Herralan esityksen aiheena oli yksinkertaisesti

 

 

Sote- ja maakuntauudistus

 

 

 

Muutosjohtaja Herrala kertasi uudistuksen lähihistorian ja totesi, että Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti hankkeen vuonna 2006.

 

 

Kataisen hallitus keskeytti hankkeen vuonna 2011 ja Stubb´n hallitus pääsi sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista vuonna 2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-esityksen vuonna 2015.

 

 

Sote ja maku-uudistukset tulivat keväällä 2015 Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan ja eri vaiheiden jälkeen hallitus päätyi antamaan sote-uudistuksesta uuden esityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2018.

 

 

Sote-uudistuksen kolme keskeisintä tavoitetta

 

• kustannusten kasvun hillitseminen

• asiakaslähtöisyys

• yhdenvertaisuus

 

 

Muutosjohtaja Herrala esitteli kaksi asiaa, joiden sanoma täytyy pitää kirkkaana mielessä, kun tarkastelemme sote-uudistuksen tarpeellisuutta:

 

 

 

 

 

Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja…

 

 

 

 

 

…eri sote-lohkojen kustannuskehitys vuodesta 2016 vuoteen 2025.

 

 

Luvuista huomataan, että erikoissairaanhoito on yhä edelleen suurin kustannustekijä, mutta perusterveydenhuollon kustannukset alenevat ja toiseksi suurimmaksi kustannustekijäksi nousee ikäihmisten palvelut sekä kolmanneksi suurimmaksi kustannustekijäksi vammaispalvelut!

 

 

Ajateltavaa meille kaikille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Loimaan kassa" on yhä edelleen edullinen työttömyyskassa ja siihen kuuluminen ei aiheuta velvoitteita liittyä ammattiyhdistysliikkeen jäseneksi

Maanantai 12.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on aiheellisesti herätetty keskustelua siitä, että työttömyyskorvauksen saamiseksi pitää kuulua työttömyyskassaan.

 

 

Työttömyyskassoihin kuulumisella ei ole mitään sidettä ammattiyhdistysliikkeeseen vaikka ay-väki niin antaakin ymmärtää ainakin ns. rivien välistä.

 

 

Työelämässä ollessani hoidin työttömyysturvani siten, että työttömyyskassani oli Yleinen työttömyyskassa YTK!

 

 

YTK:n jäsenmaksu oli alun perin 60 euroa vuodessa, mutta se nousi vuosien kuluessa 90 euroon vuodessa ja nyt se näyttää olevan 100 euroa vuodessa.

 

 

Alla taulukko, josta ilmenee eri työttömyyskassojen jäsenmaksu kuluvana vuonna – on hienoa, että YTK:n eli ”Loimaan kassan” palvelut ovat edelleenkin edullisia.

 

 

Suosittelen kuulumista ”Loimaan kassaan”, sillä sen jäsenmaksut ovat samat riippumatta kuukausiansioista.

 

 

 

Työttömyyskassa (tk)	1000 €/kk	2000 €/kk	3000 €/kk	4000 €/kk
Lääkärien tk	24 €	24 €	24 €	24 €
Terveydenhuoltoalan tk	42 €	42 €	42 €	42 €
Lakimiesten tk	53 €	53 €	53 €	53 €
Työttömyyskassa Statia	22 €	43 €	65 €	86 €
*JATTK-tk	72 €	72 €	72 €	72 €
Opettajien tk	74 €	74 €	74 €	74 €
Erityiskoulutettujen tk	81 €	81 €	81 €	81 €
IAET-kassa	87 €	87 €	87 €	87 €
Super tk	90 €	90 €	90 €	90 €
*Julkis- ja yksityisalojen tk	95 €	95 €	95 €	95 €
*Yleinen työttömyyskassa YTK	100 €	100 €	100 €	100 €
Sähköalojen tk	40 €	79 €	119 €	158 €
Erityisalojen Toimihenkilöiden tk	123 €	123 €	123 €	123 €
Työttömyyskassa Pro	126 €	126 €	126 €	126 €
Julkisten ja hyvinvointialojen tk	46 €	91 €	137 €	182 €
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten tk	144 €	144 €	144 €	144 €
Työttömyyskassa Finka	159 €	159 €	159 €	159 €
Paperityöväen tk	59 €	118 €	176 €	235 €
Teollisuuden tk	59 €	118 €	176 €	235 €
Kuljetusalan tk	66 €	132 €	198 €	264 €
Rakennusalan tk	66 €	132 €	198 €	264 €
Palvelualojen tk	78 €	156 €	234 €	312 €
Suomen Elintarviketyöläisten tk	84 €	168 €	252 €	336 €
Posti- ja logistiikka-alan tk	102 €	204 €	306 €	408 €
Keskiarvo	79 €	105 €	130 €	156 €

 

**************

                                                                                                       

 

-Esko Erkkilä-

Suomeen tarvitaan ruokavaltuutettu!

Maanantai 26.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikeketjun toimivuus paranee ja kaupan ylivaltaa saadaan suitsittua, jos maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän asettaman työryhmän tahto toteutuu.

 

 

Työryhmä esittää, että Suomeen asetetaan ruokavaltuutettu 1.1.2019 alkaen.

 

 

Ruokavaltuutetun tehtävänä olisi parantaa alkutuottajien ja kuluttajien asemaa elintarvikeketjussa.

 

 

On luonnollista, että elintarvikekauppaa edustava Päivittäistavarayhdistys PTY sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa vastustavat ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Suurta ihmetystä puolestaan aiheuttaa se, että myös Elintarviketeollisuusliitto ETL vastustaa ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Osoittaako Elintarviketeollisuusliiton vastustus sen pelkoa kaupan keskusliikkeiden edessä?

 

 

Ruokavaltuutetun rooli tulee mielestäni ensisijaisesti ja viimekädessä olemaan kuluttajien edustaja, sillä sen keskeinen tehtävä on valvoa elintarvikeketjussa kuluttajan etua.

 

 

Merkittömien tuotteiden eli privat label-tuotteiden lisääntyminen kaikissa päivittäistavarakaupan ketjuissa, halpuuttaminen ja halpuuttamisen tuloksena tuotepuutteet päivittäistavarakaupan hyllyiltä ovat asioita, joihin ruokavaltuutetun tulee puuttua.  Kaupan ylivalta – jopa mielivalta – sopimussuhteissa ei täytä niitä kriteerejä, joita yritysten välillä muilla aloilla vallitsee.

 

 

Jos ja kun hallitus päättää ruokavaltuutetun asettamisesta, on mielenkiintoista seurata, että kuka tehtävään valitaan.

 

 

Kannatan ruokavaltuutetun asettamista ja jään mielenkiinnolla odottamaan, että kuka ”suuriin saappaisiin” valitaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri odotti tavallisen kansan joukossa kolme tuntia!

Sunnuntai 25.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Viron 100-vuotisjuhlia.

 

 

Olen vieraillut Virossa kymmeniä kertoja ja eräs mielenkiintoisimmista on se matka, jolla sain olla mukana jo Neuvostoliiton aikana.

 

 

Matka tapahtui joskus 1980-luvun alkuvaiheen tietämillä.

 

 

Suomen valtiovarainministerinä oli silloin Ahti Pekkala, joka oli mukana samalla laivamatkalla vaimonsa Liisan kanssa.

 

 

Viro eli synkkää Neuvostoliiton miehitysvallan aikaa ja Puna-armeijan sotilaat vartioivat Tallinnassa rynnäkkökivääreillä varustettuina Geog Ots-laivaa, jotta mitään odottamatonta ei päässyt tapahtumaan.

 

 

Pelotti.

 

 

Ahti Pekkala oli ”istuva” valtiovarainministeri, mutta tällöin hän oli liikkeellä siviilimiehenä ja taisi olla matkassa Haapaveden kansantanhuryhmän jäsenenä.

 

 

Jonotimme Tallinnan satamassa kolme tuntia pääsyä tullitarkastukseen ja seurasin, kun valtiovarainministeri Pekkala seurueineen jonotti viereisellä kaistalla pääsyä tullitarkastukseen.

 

 

Oli ihailtavaa seurata, että miten valtiovarainministeri suhtautui samaan kohtaloon kuin me eli kolmen tunnin jonottamiseen tullitarkastusta odottamassa.

 

 

 

*******************

 

 

Nykyään saamme kulkea Viron tullin läpi Tallinnassa kävelyvauhtia, mutta on hyvä muistaa, että Neuvostomiehityksen aikana tilanne oli tyystin toinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ovatko eläkeläiset ja ilman tietokonetta olevat unohdettu yhdenvertaisuudessa?

Perjantai 23.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen seminaariin, jossa pohdittiin kansalaisten yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä.

 

 

 

 

 

Seminaari toteutettiin työpajatyyppisenä ja sen järjestäjätahoina olivat Kuntaliitto, Oikeusministeriö sekä Tampereen kaupunki.

 

 

Kyseessä oli pienimuotoinen seminaari, sillä osanottajia oli alustajien lisäksi vain kymmenkunta.

 

 

Yhdenvertaisuus on tärkeä asia, mutta tämäkin tilaisuus osoitti, että yhdenvertaisuusasioita pohdiskelee omalla pienellä hiekkalaatikollaan vain kaupungin viranhaltijat, sillä olin mukana ainoana Vanhusneuvoston edustajana ja toisena ”tavallisena kansalaisena” mukana oli eräs Vammaisneuvoston jäsen.

 

 

 

 

 

Yhdenvertaisuus käsitetään yleensä vain sukupuolisen suuntautumisen ja vammaisuuden näkökulmasta ja ainakin SETA pitää huolen, että sukupuolista suuntautumista pidetään voimallisesti esillä.

 

 

******************

 

 

Toki myös ikäkysymykset otetaan esille, kun teoriatasolla pohdiskellaan yhdenvertaisuutta, mutta tositilanteessa ikäihmisten asema jää tässäkin asiassa sivutekijäksi.

 

 

*****************

 

 

Yhdenvertaisuusongelmaksi ei pääse edes teoriatasolla niiden henkilöiden asema ja vaikutusmahdollisuudet, joilla ei ole käytössään tietokonetta.

 

 

Tampereella on 70.000 sellaista henkilöä, joilla ei ole tietokonetta.

 

 

Tätä taustaa vasten on vähintään eriskummallista, että Tampereen kaupunki nojaa päätösvalmistelussaan yhä enenevässä määrin sellaisiin asukaskyselyihin, joihin pitää vastata tietokoneella.

 

 

Muistan hyvin ja kerroin sen myös eilisessä seminaarissa, kun kolme Tampereen kaupungin palkollista esitteli Peltolammin koululla oppilaiden vanhemmille lähetetyn nettikyselyn tuloksia, mutta ”unohtivat” mainita, että kyselyyn vastasi 24 vanhempaa!

 

 

On naurettavaa, että virkahenkilöt esittelevät totena nettikyselyn tuloksia, kun kyselyyn on saatu monisataisen oppilasjoukon vanhemmilta 24 vastausta!

 

 

Kysyn juttuni otsikossa, että onko yhdenvertaisuudessa unohdettu ilman tietokonetta olevat tamperelaiset – toivon, että Sinä Arvoisa Lukijani vastaat kysymykseeni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

S-ryhmän halpuuttamiskampanja on alkanut näkymään tuotepuutteina S-liikkeiden hyllyillä ja pakastealtailla

Torstai 22.2.2018 - -Esko Erkkilä-

HKScan Oyj:n Rauman broilertehtaalla on ollut tuotannollisia ongelmia ja sen vuoksi yhtiön broilertuotteiden toimituksissa on ollut vaikeuksia.

 

 

Tuntuu, että suurimmat tuotepuutokset ovat tulleet ilmi S-ryhmän kaupoissa.

 

 

Ymmärrän asian siten, että S-ryhmän kauppoihin kohdistuneet suurimmat ongelmat liittyvät S-ryhmän yhä jatkuvaan halpuuttamiskampanjaan.

 

 

Otaksun, että S-ryhmä on halpuuttamisinnossaan kohdistanut suurimmat agressionsa markkinajohtaja HKScan´n markkinointiyhtiö HKScan Finland osakeyhtiöön eli on pyrkinyt tuhoamaan tavarantoimittajan terveen katerakenteen.

 

 

Tässä ehkä syy siihen, että tavarapuutteet ovat suurimmat S-ryhmässä!

 

 

 

***************************

 

 

 

Olen perhekuntani kanssa tottunut käyttämään jano- ja ruokajuomana Olvin KevytOlo Pohjoisen karpalo-kivennäisvettä.

 

 

 

 

 

Tuotetta sai lähi-Prismastamme Tampereen Koivistonkylästä, mutta viime vuoden lopulta alkaen tätä tuotetta ei ole saanut Koivistonkylän Prismasta.

 

 

Poikkesin eilen Koivistonkylän Prismassa ja ilahduin, kun haluamaani kivennäisvettä oli saatavilla kuusi pullollista!

 

 

Ennakoin, että mielijuomani saatavuusongelmat varmaan jatkuvat ja pyysinkin juomaosaston hoitajaa paikalle.

 

 

Pitkällisten selvittelyjen jälkeen ilmeni, että kyseistä mielijuomaani on varastossa vielä 12 pulloa ja oli luonnollista, että halusin ostaa ne kaikki eli yhteensä 18 pullollista.

 

 

Juomaosaston hoitaja kertoi, että heillä on jatkuvasti tilauksessa Olvin KevytOlo Pohjoisen karpalo-kivennäisvettä, mutta he saavat sitä vai kuusi pulloa viikkokuormassa.

 

 

Koivistonkylän Prismassa on kyllä tarjolla kaikenmaailman privat label-juomia, mutta minulle kelpaa ainoastaan kunnollinen kotimaisen valmistajan merkkituote.

 

 

Epäilen, että myös Olvilla kysyntä ylittää tuotantomahdollisuudet ja sen vuoksi myös siellä valitaan ne asiakkaat, joille puutostuotteita toimitetaan.

 

 

*****************

 

 

On luonnollista, että ongelmatilanteissa tavarantoimittaja asettaa asiakasryhmät siihen järjestykseen, joka on asiakkaiden yhteistyökyky tavarantoimittajan kanssa. 

Olen melkoisen varma, että tavarantoimittajat eivät pidä halpuuttamiskiimaista S-ryhmää tällä hetkellä kovinkaan yhteistyöhön kannustavana kumppanina ja sen vuoksi S-ryhmän hyllytilat alkavat olla perin aukkoisia!

 

 

Asiakkaidenkin kannalta halpuuttaminen alkaa tuomaan suuria ongelmia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-