Kyröläismatkojen ohjelmaan kuuluu aina shampanjahetki!

Lauantai 31.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on järjestänyt jokakesäisen Kyröläismatkan jo lähemmäs kaksikymmentä kertaa.

 

Olen saanut osallistua kaikille Kyröläismatkoille, jotka alkoivat hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä sotahistoriamatkoina rajan taakse jääneille taistelupaikoille.

 

Nyt heinäkuussa ensimmäisen kerran Kyröläismatka suuntautui pelkästään Suomeen ja syynä oli luonnollisesti korona!

 

 

Kyröläismatkoilla on yksi pysyvä ohjelmanumero ja se on, kun kenraali tarjoaa osanottajille shampanjapullojen poksautuksen. Shampanjapullojen poksautushetki on aina arvoitus, sillä vain kenraali päättää tuon tapahtuman ajankohdan!

 

 

*****************

 

 

 

 

Nyt paikkana oli Ilomantsin mottitaistelujen päämuistomerkki ja siellä ensimmäisen shampanjapullon korkki lensi korkeuksiin!

 

 

 

Mukana oli sotakamreeri Rauno Suhonen,…

 

 

 

…joka toimi Kyröläismatkamme asiantuntevana oppaana matkamme Ilomantsin osuudella.

 

Voin suositella sotakamreeria oppaaksi Ilomantsiin ja sen lähiseuduille suuntautuville matkoille!

 

 

 

Neljän shampanjapullollisen jälkeen pääsimme jatkamaan matkaamme - tyhjät pullot otimme luonnollisesti mukaamme!

 

 

Arvostan kenraalin tapaa huomioida retkeläiset!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ilomantsin Oinassalmella sijaitseva muistomerkki kertoo suomalaisten tärkeästä torjuntavoitosta

Torstai 29.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Talvisodassa vihollinen pyrki useilla hyökkäyksillään Ilomantsissa saamaan suomalaiset jättimäiseen mottiin eteläisimmillä rintamalohkoilla.

 

Merkittävä vihollisen hyökkäys pystyttiin torjumaan vuoden 1939 joulukuussa Ilomantsin Oinaansalmella.

 

Suomalaiset joukot pitivät pintansa Talvisodan loppuun saakka ja vihollisen hyökkäysyritykset torjuttiin.

 

 ****************

 

 

 

 

Oinaansalmen taisteluiden muistomerkki on massiivinen ja siinä on kuvanveistäjä Veikko Jalavan veistämä reliefi.

 

Muistomerkki paljastettiin 30.8.1959 ja on nimeltään ”Parivartio”.

 

Reliefissä on teksti:

 

"Tolvajärvi - Oinassalmi - Kallioniemi vesistölinjalla puolustivat Suomen miehet isänmaan vapautta talvisodassa 1939-40."

 

 

Aloitimme taannoisella Kyröläismatkallamme Ilomantsin taisteluihin tutustumisen Oinaansalmen muistomerkillä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Lönnrothin petäjä liittyy tiiviisti Kalevalan syntyyn!

Keskiviikko 28.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme matkamme kulttuuriosuudella tutustumaan Kesälahdella sijaitsevaan…

 

 

 

…Lönnrothin petäjään!

 

 

Tämän petäjän juurella Elias Lönnroth juhannusviikolla 1828 kuunteli runonlaulaja Juhana Kainulaisen taitamia loitsu- ja metsästysrunoja sekä merkitsi niitä muistiin.

 

 

Kerrotaan, että näistä runoista sai alkunsa Lönnrothin keräämä Kalevala.

 

 

Petäjä sijaitsi ja sijaitsee yhä Juhana Kainulaisen kotitalon pihapiirissä.

 

 

 

 

 

Lönnrothin petäjän kanssa samaan pihapiiriin on rakennettu vuonna 1989 Juhanantupa, mutta koronatilanne on iskenyt tähän varmasti mielenkiintoiseen kohteeseen kovalla kädellä, sillä se oli käyntimme aikana suljettu.

 

****************

 

Jouduimme tekemään Lönnrothin petäjän nähdäksemme lähes 50 kilometrin ylimääräisen lenkin, mutta tietoisuus Kalevalan alkuvaiheista korvasi ajelumme!

 

 

Vielä se, että Kesälahti liitettiin Kiteen kaupunkiin vuonna 2013 eli ”kaupungin vilinässä” ajelimme!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Heiskan Kesäteatterissa käynti kuuluu kesäohjelmaan!

Maanantai 26.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Heiskalla toimiva kesäteatteri sekä siellä teatteriesityksen katsominen kuuluvat jokakesäiseen ohjelmaani ja tämän kesän osalta näin tapahtui eilen.

 

Tämänkesäisen esityksen nimi on…

 

 

 

…”Villa von Retee” ja sen on tavalliseen tapaan tuottanut Maaseudun Taiteellinen Teatteri.

 

 

***************

 

 

 

 

 

Erityksen rooleissa on henkilöroolien lisäksi ”Veikko” ja sitä esittää Veikko-koira.

 

 

 

 

 

 

 

Teatteriesityksen väliajalla keskustelin Heiskan kahden merkittävän henkilön kanssa eli vasemmalla Aarre Aalto ja oikealla Kauno Perkiömäki.

 

 

Perkiömäki kertoi merkittävän seikan Maaseudun Taiteellisen Teatterin tulevasta ohjelmistosta ja siitä tulemme kuulemaan julkisuudessa lähiaikoina.

 

*************************

 

On hienoa, että Maaseudun Taiteellinen Teatteri elävöittää Kyröläistä kulttuurielämää ja hienoa näin viljakkalalaisittain on todeta, että homman vastuuhenkilöinä ovat vahvan Viljakkala-taustan omaavat henkilöt!

 

 

Odotellaan asioiden julkistamista!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tappajan katse"

Sunnuntai 18.7.2021 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvi- sekä Jatkosodassa ja osallistui vielä saksalaisia vastaan käytyihin sotatoimiin Lapinsodassa.

 

Jatkosodassa hänen aseenaan oli Degtarjev-pikakivääri eli ”Emma”.

 

Isäni oli siis pikakivääriampuja ja hänen apulaisenaan oli saman kylän mies Simo Niittunen – monet olivat ne ”taistelut”, joita sotakaverukset kävivät kahvikupin ääressä meidän pirtissä 1950-luvulla!  Väkeviä muistelusten yhteydessä ei nautittu, sillä Simo oli kuorma-autoilija ja siinä hommassa väkevillä ei ollut edes tuolloin tilaa!

 

 

 

 

Näin Gertarjev-pikakiväärin viimeksi taannoisella Kyröläismatkallemme, kun tutustuimme Simo Häyhä-museoon Rautjärvellä.

 

 

Olen toki minäkin saanut ampua Emmalla, mutta oikeastaan vain näytösluontoisesti eräiden kertausharjoitusten yhteydessä.

 

 

Degtarjev-pikakivääri on neuvostoliittolaisvalmisteinen, mutta saimme niitä sotasaaliiksi runsaasti Talvi- sekä Jatkosotien aikana – kerrotaan, että saimme sotasaaliiksi 9.000 Degtarjev-pikakivääriä.

 

 

*******************

 

 

Viljakkalan sotaveteraanit tekivät joskus 1960- tai 1970-luvuilla tutustumisretken Säkylässä toimivaan Porin Prikaatiin ja siellä veteraanimme olivat päässeet tutustumaan mm. erilaisiin aseisiin.

 

 

Kerrotaan, että isäni silmiin oli syttynyt ”tappajan katse”, kun hän oli nähnyt sota-aikaisen työkalunsa eli Degtarjev-pikakiväärin!

 

-Esko Erkkilä-

Sodan ja rauhan Itä-Suomi

Keskiviikko 14.7.2021

Järjestyksessään 18. Kyröläismatka jouduttiin ”sattuneesta syystä” ensimmäisen kerran toteuttamaan kotimaanmatkana 9…12.7.2021 ja matkamme suuntautui itäiseen Suomeen. Matkamme teemana oli ”Sodan ja rauhan Itä-Suomi”.

 

 

 

 

Matkamme keskeisenä henkilöhahmona oli marsalkka Mannerheim, jonka patsaan tapasimme Mikkelin torilla matkamme loppuvaiheessa.

 

Patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio vuonna 1967 ja voi vain arvata, että patsaaseen ja sen sijoituspaikkaan liittyi aikoinaan monia värikkäitä vaiheita.

 

 

*******************

 

 

Kyröläismatkamme johtajana toimi edelliskertojen tapaan hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki ja matkamme oli järjestyksessään tosiaan jo 18. Kyröläismatka.

 

Kyröläismatkat ovat aikoinaan alkaneet hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten muistelumatkoina Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille Venäjälle.

 

Olen osallistunut kaikille Kyröläismatkoille ja tulen varmaan lähipäivinä kertomaan kohteistamme näillä sivuillani.

 

 

-Esko Erkkilä-

Paikallislehden paikallisuus on lehden vahvuus

Perjantai 26.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Keskiviikko ja torstai ovat minulle tärkeitä päiviä, sillä Ylöjärven Uutiset ilmestyy keskiviikkoisin ja Hämeenkyrön Sanomat puolestaan torstaisin – valitettavasti Hämeenkyrön Sanomat eli Kyröläinen on nykyään nimeltään ”Seutulehti UutisOiva”.

 

Hämeenkyrön Sanomat on minulle tuttu varhaislapsuudestani saakka ja Ylöjärven Uutisiin olen tutustunut sen jälkeen, kun synnyinpitäjäni Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007.

 

 

Arvostan molempia paikallislehtiä ja on luonnollista, että olen molempien tilaaja.

 

 

*****************

 

 

Hämeenkyrön Sanomat –logo on nykyään muisto vain, mutta aina se tuo mukavia muistoja mieleen.

 

 

 

Seutulehti UutisOivan etusivun ilmeessä on selkeästi todettu, että kyseessä on

 

• Hämeenkyrön

• Ikaalisten

• Jämijärven

• Viljakkalan paikallislehti

 

 

 

UutisOivan sisäsivulla ”Kotiseurakunnan tapahtumia” -osiossa on Viljakkalan seurakunta!

 

Todellisuudessa kyse on Ylöjärven seurakuntaan kuuluvasta Viljakkalan seurakuntapiiristä, mutta osoittaa lehden toimitukselta hienoa ja arvostettavaa tilannetajua, kun otsikkona on ”Viljakkalan seurakunta”!

 

Me viljakkalalaiset arvostamme UutisOivan uutisointia, jossa Viljakkalalla on arvoisensa paikka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön Säästöpankki oli aikaansa edellä

Torstai 25.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Juha Sipilän johtama työryhmä luovutti eilen kotimaisen omistamisen ohjelman ministeri Mika Lintilälle.

 

Ohjelmassa ehdotetaan lähes 70 lyhyen tai pidemmän tähtäimen toimenpidettä suomalaisen omistajayhteiskunnan vahvistamiseksi.

 

”Osa esityksistä liittyy yritysten ja kotitalouksien tämän hetken haasteisiin. Pääosin ehdotukset kuitenkin tähtäävät siihen, että suomalainen yhteiskunta ja me suomalaiset olisimme jatkossa huomattavasti nykytilannetta vahvempia kohtaamaan tulevaisuuden haasteet”; näin taustoittaa Juha Sipilä johtamansa työryhmän työtä.

 

************************

 

Eräs työryhmän ehdotuksista on, että Suomen valtio avaisi jokaiselle vastasyntyneelle Suomessa vakituisesti asuvalle "lapsen osakesäästötilin”, jolle valtio lahjoittaisi 300 euroa.

 

Pidän ehdotusta hyvänä ja kannatan sitä.

 

****************

 

Minulla on lähes samanlaisesta systeemistä kokemusta jo vuodelta 1947, sillä Hämeenkyrön Säästöpankki luovutti tuolloin jokaiselle Hämeenkyrön synnytyslaitoksella syntyneelle vauvalle säästökirjan, johon Hämeenkyrön Säästöpankki oli tallentanut alkupääomaksi muistaakseni viisi (5) markkaa!

Hämeenkyrön Säästöpankin tarjoama etu koski myös meitä viljakkalalaisia!

 ****************

 

Pidin säästökirjan voimassa parisenkymmentä vuotta ja talletinkin sille muutaman kerran pienen lisäsumman.

 

Ei siis mitään uutta auringon alla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Roikotuslautakunta käsitteli kunnan verovelvollisten verotukseensa tyytymättömien valitukset

Sunnuntai 21.2.2021 - -Esko Erkkilä-

Jatkan muisteluani isäni osallistumisesta Viljakkalan kunnan verovelvollisten verojen määrittämiseen, kun muistelen roikotuslautakunnan toimintaa.

 

Joulukuun 12. päivänä vuonna 1958 säädetty verotuslaki määräsi, että jokaisessa kunnassa piti olla tutkijalautakunta.

 

Ainakin kotikunnassani Viljakkalassa tutkijalautakuntaa kutsuttiin roikotuslautakunnaksi.

 

Lain mukaan tutkijalautakunnassa eli roikotuslautakunnassa piti olla puheenjohtaja, jona toimi verojohtaja, riittävä määrä varapuheenjohtajia sekä kuusi tai useampia muita jäseniä, sen mukaan kuin valtiovarainministeriö, kunnallishallitusta kuultuaan, määräsi.

 

Huomionarvoista on se, että kunnanvaltuustolla ei ollut roolia tutkijalautakuntaa nimettäessä.

 

Isäni toimi Viljakkalan tutkijalautakunnan eli roikotuslautakunnan jäsenenä muutamana vuonna kunnallismiesuransa päätteeksi.

 

Tutkijalautakunnan käsittelyyn tulivat asiat, joihin verovelvolliset eivät olleet tyytyväisiä.

 

Varmaan osa käsittelyyn tulleista asioista olivat kirjallisesti esitettyjä, mutta osa tutkijalautakunnan käsittelyyn tulleista asioista tulivat siten, että verotuspäätökseen tyytymättömät verovelvolliset tulivat henkilökohtaisesti esittämään ongelmansa tutkijalautakunnan eteen eli ”roikottivat” asiastaan.

 

On selvää, että tutkijalautakunnan puheenjohtajana toiminut verojohtaja pyrki pitämään voimassa verotuslautakunnan päätöksen, mutta luottamiesmandaatilla toimineet tutkijalautakunnan jäsenet pystyivät voittamaan verojohtajan kannan.

 

Tutkijalautakunnan eli roikotuslautakunnan jäsenet tunsivat parhaiten verovelvollisten tilanteen ja veronmaksukyvyn, joten tutkijalautakunnan toiminta oli suuriarvoista työtä oikeudenmukaisten verotuspäätösten aikaansaamisessa.

 

Arvostan, että isäni oli useana vuonna Viljakkalan tutkijalautakunnan eli roikotuslautakunnan jäsenenä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen elohopeaisin mies!

Tiistai 1.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen vuonna 1908 syntynyt veturinkuljettaja Toivo Järvinen hankki eläkeläisasunnokseen järvenrantahuvilan Hämeenkyrön Mahnalasta Arostensalmen rannalta 1960-luvun lopulla.

 

Toivo etsi avukseen kotihengetärtä ja tätini Helmi Välimäki (syntynyt 1920) kävi työhaastattelussa ja sai paikan.

 

 

 

Muutaman vuoden kuluttua Helmi ja Toivo kapsahtivat samaan sänkyyn, kävivät vihillä ja heistä tuli aviopari.

 

Toivo oli omien sanojensa mukaan intellektuelli ja siitä kertovat mm. se, että hän oli innokas mehiläistenhoitaja.  Lisäksi hänellä oli lähes kolmisenkymmentä ”irtokanaa”, jotka kuopivat eri puolilla mökkitonttia ja munivat mitä eriskummallisimpiin paikkoihin.

 

Toivo Järvinen oli innokas kalamies ja siihen mökkitontin vierellä sijaitseva Arostensalmi antoikin hyvät mahdollisuudet.

 

1960- ja 1970-luvuilla Arostensalmen ongelmana oli yläjuoksulla sijainnut Oy Kyro Ab:n paperitehdas, joka laski Kyrösjärveen runsaasti elohopeapitoisia prosessivesiään.

 

En tunne taustoja, että miten biologi, filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston ympäristösuojelun emeritusprofessori Pekka Nuorteva tavoitti Toivo Järvisen, mutta hänen Toivolle tekemiensä tutkimusten perusteella hän totesi Toivo Järvisen olevan Suomen elohopeaisin mies.

 

Tutkimusten tulos ei ollut yllätys, sillä Toivo Järvisen nauttima ravinto oli paljolti kalapainotteinen ja hänen syömänsä kalat olivat peräisin Arostensalmen läpi virtaavista vesistä.

 

Toivon ja Helmin kanat söivät ne kalanperkuujätteet, jotka jäivät Toivon kalastamista kaloista eli voidaan maalaisjärjelläkin todeta, että kanojen munimien kananmunien keltuaiset olivat todellisia elohopeapommeja!

 

 ******************

 

Toivo kuoli 17.12.1975 ja kun kuulin siitä, niin mielessäni kävi, että asiasta pitäisi ilmoittaa Nuortevalle.

 

Ilmoittaminen kuitenkin jäi ja kuulin myöhemmin, että Nuorteva olisi halunnut tehtävän Toivolle ruumiinavauksen, jotta hänen elohopeapitoisuutensa olisi lopullisesti tullut todettua.

 

Toivon viimeinen leposija sijaitsee Hämeenkyrön Mäntyrinteen hautausmaalla ja on lähellä Antti Hammarbergin eli Irvinin hautaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Korona teki tilaa kalenteriin!

Sunnuntai 27.9.2020 - -Esko Erkkilä-

Tuskin olen ainoa, joka on painiskellut omasta mielestään liian tiukan kalenterin kanssa. Menoja – tähdellisiä ja vähemmän tähdellisiä menoja on ollut buukattuna kalenteriin aivan liian kanssa.

 

Koronatilanne on tullut tässä ongelmassa avuksi, sillä nyt kalenterissa on tilaa!

 

Tilanne oli jo muodostumassa entiselleen, mutta koronan toinen aalto palautti kalenteriin väljyyttä.

 

Koronan ”lepohetken” aikana ehdin osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtamalle Kyröläismatkalle Viroon sekä Latviaan ja selvisimme matkalta monia kokemuksia rikkaampina ja mikä tärkeintä ilman koronaa!

 

Toinen iso tapahtuma koronan hiljaisena jaksona oli osallistuminen Keskustan puoluekokoukseen.

Se toteutettiin alueellisesti hajautettuna ja osallistuin puoluekokoukseen Hotelli Tornissa Tampereella – olin puheenjohtajakisassa Annika Saarikon tukijoukoissa ja voitimme puheenjohtajaäänestyksen heti ensimmäisellä kierroksella!

 

**************

Koronan nykyvaihe merkitsee varotoimenpiteiden lisäämistä ja sen vuoksi henkilökohtaisia kontakteja tulee välttää.

 

Olen Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön hallituksen jäsen ja toteutammekin lokakuun alkuun päättämämme kokouksen teams-kokouksena.

 

Teams-kokous on korvike tavanomaiselle kokoukselle, mutta sellaisia pitää vaan nyt hyväksyä.

 

 

Korona-tilanne on raivannut tilaa kalentereihin, mutta siitä huolimatta harras toiveeni on, että saamme koronan hallintaan ja pääsemme palaamaan normaaliin elämänrytmiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Oli suuri kunnia olla laskemassa Kyröläismatkaajien kukat Latvian Bejassa vuonna 1919 kaatuneiden seitsemän suomalaispojan veljeshaudalle

Sunnuntai 30.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Heinäkuun alussa teimme Kyröläismatkan Viroon ja sen aikana poikkesimme myös Latviassa.

 

Pohjan Pojat valtasivat latvialaisen Aluksen kaupungin (aikaisemmin Marienburg) helmikuussa 1919 eli runsas sata vuotta sitten.

 

 

 

Aluksesta n. 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsee Beja ja sinne on haudattuna seitsemän suomalaista sotilasta, jotka siellä aikanaan kaatuivat.

 

Vietimme arvokkaan tilaisuuden tuolla veljeshaudalla ja matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki valitsi minut yhdeksi siihen ryhmään, joka laski Kyröläismatkaajien kukat haudalle.

 

 

 

Veljeshauta on hyvinhoidettu hautapaikka vaikka sinne haudatut suomalaissotilaat kaatuivatkin yli sata vuotta sitten.

 

 

 

Retkueemme muistokukat laskivat haudalle Hämeenkyrön entinen sosiaalijohtaja Reino Tuomi, Suomen suurlähettiläänä vuosina 2000 – 2004 Latviassa toiminut Kirsti Eskelinen sekä minä.

 

Oli ensimmäinen kerta, kun sain olla samassa ryhmässä suurlähettilään kanssa laskemassa kukkia haudalle!

 

 

 

Veljeshautaan on haudattuna tosiaan seitsemän suomalaista Pohjan Poikaa ja he ovat syntyisin Sievistä, Oulusta, Iisalmesta, Loimaalta, Matkusta, Jyväskylästä sekä Kuhmoisista eli ympäri Suomea!

 

 

Liitän tähän Veljeshaudan kuvaan vielä sen tiedon, jonka Wikipedia kertoo suurlähettiläs Kirsti Eskelisestä;

 

”Kirsti Eskelinen-Liukkonen on suomalainen diplomaatti. Hän oli suurlähettiläs Suomen Ankaran suurlähetystössä vuosina 2008 – 2012. Hän oli Suomen suurlähettiläs Latviassa Riiassa 2000–2004 ja sen jälkeen hän oli ulkoministeriön itäosaston johdossa vuoteen 2008. Hän aloitti ulkoministeriön palveluksessa vuonna 1973.”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Latvian Valkan SuperAlkossa euro on voimissaan!

Tiistai 25.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Viron ja Latvian rajalla sijaitseva kaksoiskaupunki Valka –Valga on kuuluisa ainakin Latvian puolella eli Valkassa sijaitsevasta SuperAlkosta ja sen edullisen hintaisista alkoholituotteistaan.

 

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme tutustuimme Viron puolella sijaitsevaan Valgaan ja tietysti kävimme myös Latvian puolella sijaitsevassa Valkassa ja siellä tietysti SuperAlkoon.

 

Latvian Valkan SuperAlkossa alkoholin hintataso on Euroopan halvimpia.

 

Valkan SuperAlkossa alkoholijuomien tuotevalikoima on laaja…

 

 

 

…ja tuotteet ovat hyvin esillä.

  

 

 

 

Ostin 24 purkin Cesu Premiun – olutpakkauksen ja sen hinta oli 10,99 euroa eli Valkan SuperAlkossa euro on voimissaan!

 

Cesu-purkissa on erikoista se, että purkin kyljessä on olutmaisteluun liittyvä lausahdus ainakin parillakymmenellä eri kielellä ja suomeksi tuo lausahdus on…

 

…”Kippis” – onneksi ei kuitenkaan ”Hölkynkölkyn”!

 

-Esko Erkkilä-

 

Pajun taistelun muistomerkillä 4.8.2020

Tiistai 18.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Viron vapaussodan aikana Pajun taistelu käytiin lähellä Valgan kaupunkia sijaitsevan Pajun kartanon hallinnasta 31. tammikuuta 1919.

 

Suomalaisista vapaaehtoisista koostuneet Hans Kalmin johtamat Pohjan Pojat ja virolainen Julius Kuperjanovin pataljoona etenivät alueella kohti Valgaa, mikä edellytti Pajun kartanon hallintaa. Neuvosto-Latvian joukot valtasivat Pajun kartanon yöllä ja virolaiset joukot hyökkäsivät kartanolle kärjessä takaisinvaltausyrityksen yhteydessä seuraavan keskipäivänä. Virolaisten hyökkäys pysähtyi ja vuorossa olivat nyt Pohjan Pojat. Suomalaistenkin hyökkäys oli tyrehtyä, mutta onnistui lopulta illan jo hämärtäessä. Pian taistelun jälkeen vallattiin myös Valga, josta punaiset olivat vetäytyneet.

 

 

 

 

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme poikkesimme Pajun taistelun muistomerkillä, joka on tasamaalle rakennettu hieno muistomerkki.

 

 

 

 

Samassa yhteydessä poikkesimme myös Valgan keskustassa, jossa kirkon seinässä olevaa muistotaulua meille esitteli matkanjohtajamme kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki.

 

 

 

Muistotaulussa on niiden suomalaisten nimet, jotka kaatuivat Viron vapauden puolesta Valkin, Marienburgin ja Petserin taisteluissa.

 

 

Suomalaisen sotilaan veri on siis virrannut myös veljeskansamme Viron puolesta!

 

 

******************

 

Erityistä arvostusta on annettava nykyiselle Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistölle, joka puolustusministerinä kunnioitti läsnäolollaan Pohjan Poikien muistoa Valgassa muistomerkin satavuotisjuhlissa 31.1.2019 tällä muistomerkillä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron Kansallismuseo sijaitsee Tartossa

Lauantai 15.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs osoitus Tarton merkityksestä Virossa on se, että Viron Kansallismuseo sijaitsee siellä.

 

Taannoisella Kyröläismatkallamme eräs kohteemme oli Viron Kansallismuseo eli…

 

 

 

…Eesti Rahva Muuseum.

 

****************

                  

Viron Kansallismuseo on rakennuksena todellinen jättiläinen – sillä on pituutta 356 metriä ja rakennuksen korkeus sisäänkäynnin kohdalla…

 

 

 

Rakennuksen leveys on 71,7 metriä!

 

Museorakennus on rakennettu neuvostomiehityksen aikana rakennetun sotilaslentokentän kiitotien jatkeelle ja yläilmoista otetusta kuvasta näyttääkin siltä, että rakennus olisi lentokoneiden nousukiidon mukainen.

******************

 

 

 

Museon eteisaulassa on presidentti Lennart Meren edustusauto ja…

 

 

 

…hän toivottaa videotervehdyksenä vieraat tervetulleiksi museoon.

 

****************

 

Me Kyröläismatkaajat tutustuimme museoon parituntisen verran ja vierailumme lopuksi lounastimme Kansallismuseon ravintolassa.

 

Parituntinen on lyhyt aika perehtyä museoon, mutta jotain kuitenkin ehdimme ja niistä kokemuksistamme joskus uusi juttu!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarton yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarhassa on paljon nähtävää!

Torstai 13.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Kyröläismatkamme toisen päivän ensimmäinen kohde oli tutustuminen…

 

 

 

…Tarton yliopiston kasvitieteellisen puutarhan ulkopuutarhaan.

 

Ulkopuutarhaan pääsee maksutta tutustumaan ja niin me myös teimme.

 

********************

 

Seuraavassa kuvakavalkaadi näkemästämme:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

Tarton yliopiston kasvitieteellinen puutarha sijaitsee kaupungin läpi virtaavan Emajoen äärellä osoitteessa Lai 38 – suosittelen tutustumaan, sillä nähtävää riittää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarton Paavalin seurakunnan kirkossa on useita seurakuntalaisia palvelevia tiloja sekä toimintoja

Tiistai 11.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Viimeviikkoisella Kyröläismatkallamme tutustuimme Tartossa Paavalin kirkkoon ja siellä tapahtuviin seurakuntalaisten palvelumuotoihin.

 

 

 

Asiantuntevana ja jopa innostavana oppaana meillä oli Paavalin seurakunnan kirkkoherra ja Tarton piispa Joel Luhamets.

 

Kirkkosalin lisäksi Paavalin kirkossa on mm. krypta, kolumbaario sekä kirjakauppa.

 

 

*****************

 

 

 

Krypta, jota piispa Luhamets tässä meille esittelee, mahdollistaa monipuolisten tilaisuuksien järjestämisen – krypta sijaitsee alttarin alapuolella.

***************

 

 

 

Kolumbaario on antiikin ajoista lähtien tunnettu hautauspaikka. Nimitys kolumbaario (columbarium) tarkoittaa kyyhkyslakkaa, columba on latinaksi kyyhkynen.
 
Tarton Paavalin kolumbaariossa on 250 uurnalokeroa ja jokaiseen lokeroon mahtuu 5–7 uurnaa. Yleensä ne ovat perhelokeroita. Uurnaholvi vuokrataan sopimuksen perusteella kerrallaan enintään 20 vuodeksi.

 

Uurnalokeron vuokra on ensimmäiseltä vuodelta 50 euroa ja seuraavilta 40 euroa per vuosi.

 

Tunnustan, että vasta Tarton Paavalin kirkossa tutustuin kolumbaarioon!

 

 

 

Tässä seitsenlokeroisessa uurnaholvissa on vasta kahden vainajan tuhkauurnat.

 

 

***************

 

 

Piispa Luhamets esitteli tutustumiskierroksemme lopuksi meille Paavalin kirkon kirjakauppaa, jossa on tarjolla kirjallisuuden lisäksi mm. erilaisia muistoesineitä.

****************

 

Kiitokset Tarton piispa ja Paavalin seurakunnan kirkkoherra Joel Luhamets; opimme paljon ja osaamme arvostaa sitä hengellistä työtä ja myös sitä aineellista apua, jota Paavalin seurakunta Tartossa ja Virossa tekee ja tarjoaa seurakuntalaisilleen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Olenko oikein suursyntisäkki, kun kävin Virossa?

Sunnuntai 9.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien ja heidän läheistensä muistelumatkat Talvi- ja Jatkosodan taistelupaikoille ovat ymmärrettävistä syistä muuttuneet sotahistoria- ja kulttuurimatkoiksi naapurimaihimme.

 

Taisi olla jo seitsemästoista tai kahdeksastoista Kyröläismatka, jolla sain alkuviikosta olla mukana – olen jo useana vuonna ollut ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

 

Kaikki Kyröläismatkamme ovat tapahtuneet hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johdolla ja niin myös tämä, joka suuntautui Tarttoon sekä sen lähiympäristöön.

 

Aikaisemmat Kyröläismatkamme ovat suuntautuneet Venäjälle, Baltian maihin sekä Puolaan. Blogijuttuni kaikista Kyröläismatkoistamme löytyvät Google-hauilla.

 

*******************

 

Korona-tilanteen vuoksi viime päivinä on vahvasti kritisoitu sitä, että miksi Suomesta matkaillaan Virossa.

 

Kritiikki on varmasti paikallaankin, jos matkoilla käyttäydytään holtittomasti, mutta ainakaan Kyröläismatkallamme en havainnut holtitonta käyttäytymistä.

 

Ehkä lähipäivinä kerron näillä blogisivuillani matkamme kokemuksista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämeenkyrön kautta kulkee valtakuntamme päärata!

Torstai 6.8.2020 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrö – Viljakkalan naapurikunta – tunnetaan siitä, että kolmostie kulkee kuntakeskuksen läpi ja siitä, että nyt on aloitettu työt, jotta kolmostie ohittaa kuntakeskuksen.

 

On todennäköistä, että Hämeenkyrö kuihtuu kyläpahaseksi, kun kolmostie tulee ohittamaan kuntakeskuksen.

 

Tässä kirjoituksessa en kuitenkaan käsittele Hämeenkyrön ohitustietä vaan tuon esille sen, että Hämeenkyrö kuuluu niihin kuntiin, joiden alueiden läpi kulkee maamme valtasuoni eli pääratamme.

 

Oletan, että vain osa hämeenkyröläisistä tietää maamme pääradan kulkevan osan matkastaan kyröläismaisemissa.

 

Tunnen asian kohtuullisen hyvin, sillä Hämeenkyrön rajanaapurina menetimme neljä hehtaaria metsää Tampere-Parkano-Seinäjoki –radan alle eli samat junat, jotka kulkevat pakkolunastettujen maidemme läpi, kulkevat myös runsaan kilometrin matkan Hämeenkyrössä.

 

********************

 

 

Tässä kuva, jonka olen ottanut Hämeenkyrössä sijaitsevalta Majamaantien ylikäytävältä kohti pohjoista.

 

Etualalla näkyy Hämeenkyröä aina ratamutkaan saakka ja sen jälkeen alkaa se osa, joka aikoinaan pakkolunastettiin meiltä.

 

 

 

Tässä näkymä samaiselta ylikäytäväsillalta ja nyt kohti etelää ja kohti Tamperetta.

 

Kaikki tuossa näkyvät maisemat ovat Hämeenkyröä!

 

On se tuo Hämeenkyrö monipuolinen kunta maamme kumipyörä- ja rautatieliikenteen osalta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Vuoden 2019 Tangonuoren Henri Jokisen Kesäkonsertista Hämeenkyrön Myllykolussa muodostuikin todellinen Kesäjuhla...

Tiistai 28.7.2020 - -Esko Erkkilä-

…sillä sunnuntaina 26.7.2020 järjestetyissä konserteissa oli paljon erikoisohjelmaa!

 

 

 

Lavialainen 14-vuotias harmonikkataitaja Ville Vehkalahti viihdytti konserttiyleisöä heti katsomon portilla ja hän esiintyi sitten aikanaan myös Henri Jokisen säestäjänä.

 

 

 

Taustanurmikolla odotti Zetor 25 A, jolla kesäjuhlassa olikin sitten juhlan edetessä keskeinen rooli!

 

 

 

Kesäkonsertin tai oikeammin Kesäjuhlan ideoija ja toimeenpanija Katariina Pylsy avasi juhlan ja kertoi taustoja kirjailijamestari Frans Emil Sillanpään Myllykolusta.

Katariina on mm. Pirkanmaan Agrologit ry:n puheenjohtaja!

 

 

 

Juhlan avauksen jälkeen paikalle asteli arvokkaasti itse Frans Emil Sillanpää agrologi Eero Pylsyn hahmossa.

 

Eero muistuttaa ulkomuodoltaankin Fransua ja se viipyilevä esitystapa, jolla hän imitoi Sillanpäätä on todellinen taidenautinto.

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n pikkujouluissa on tapana, että Eero Pylsy esittää Sillanpään joulupakinan ja ne meistä, jotka omakohtaisesti muistamme radiosta kuulleemme Sillanpään joulupakinan, voimme todeta että kyseessä on melkein aito Sillanpää!

 

 

 

On siinä meillä agrologi-pariskunta!

 

 

 

Ja sitten konsertin päätähti Henri Jokinen saapui Zetorilla estraadille!

 

 

 

Katariina Pylsy hankki hienosti entisöidyn Zetorin jokunen kuukausi sitten ja hän muisteli, että hänen nuoruudessaan Zetorien kerrottiin toistelevan; ”Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen”!

 

Minä puolestani muistan kerrotun, että vaikeassa paikassa Zetor voihki: ”Tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö, tästäkö”!

 

Alamäessä Zetorin kerrottiin toistelevan: Tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän, tätä työtä koko kesän”!

 

Ja Zetorin perä huusi alamäessä: ”Niin, niin, niin, niin, niin”!

 

****************

 

Varsinaisesta Kesäkonsertista kerroinkin jo eilen ja nyt päätän tämän juttuni kuvaan, jossa…

 

 

 

…Katariina Pylsy ohjastaa Zetorinsa odottamaan kohta alkavaa uutta Kesäkonserttia!

 

 

-Esko Erkkilä-