Vanhusneuvoston ensimmäinen aktiviteetti - Vuores-kävely!

Torstai 24.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kevään kuntavaalien tuloksena minut valittiin Tampereen kaupungin Vanhusneuvoston jäseneksi.

 

 

Valinnan myötä kahdeksan ja puoli vuotta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä on saamassa jatkoa Tampereen kaupungin luottamushenkilönä.

 

 

Uuden ”virkatehtäväni” ensimmäisenä aktiviteettina oli eilen Vanhusneuvoston toteuttama Vuores-kävely, jonka aikana tutustuimme rakenteilla olevaan Vuoreksen kaupunginosaan.

 

 

Tunnen Tampereen Infran ajoilta Vuoreksen, sillä alueen infra on Tampereen kaupungin omaa tuotantoa eli Tampereen Infra Liikelaitoksen toteuttamaa.

 

 

Vuores on erillään kantakaupungista ja onkin sanottu, että nykytietämyksen mukaan Vuores ja sen rakentaminen oli virheinvestointi.

 

 

Tampereen saamat asuntomessut vuonna 2012 olivat yksi merkittävä syy, että Vuores rakennettiin, sillä asuntomessut toteutettiin Vuoreksessa.

 

 

Tampereen asuntomessut vuonna 2012 olivat taloudellisesti raskaat Tampereen Infra Liikelaitokselle, sillä monet olosuhdeyllätykset merkitsivät Infran joutumista maksumieheksi.

 

 

Käytän silloisen johtokunnan jäsenenä termiä ”Me”, kun totean, että emme saaneet kaupungilta mitään erityiskorvausta niistä hankaluuksista, joita useiden asuntonäyttelytonttien osalta ilmeni.

 

 

Vuoreksen alueella on nyt n. 3.000 asukasta ja tavoite on päästä tasolle 13.000 – 14.000 asukasta.

 

 

Vuoreksessa on nyt kaksi pientä päivittäiskauppaa, mutta esimerkiksi apteekkipalvelut puuttuvat.  Asukkaat toivovat mm. kuntosalipalveluja ja ehkä ne Vuorekseen saadaankin. kun väestöpohja jatkaa kasvuaan.

 

 

Eilisestä jäi se kuva, että Vuores ei moneen vuoteen pysty kasvamaan sellaiseksi asuntoalueeksi, että se kiinnostaisi senioriväestöä.

 

 

Omakotiasujana jäi häiritsemään se, että alueen kehittämisessä mukanaolevat virkahenkilöt puhuivat ainoastaan kerrostaloasumisen kehittämisestä, vaikka Vuoreksen alueella on jo nyt myös omakotiasumista.

 

 

 

Osa Vuoreksesta kuuluu Lempäälän kuntaan, mutta Lempäälä ei ole ainakaan vielä ”eväänsä liikauttanut” Vuoreksen rakentamisesta.

 

 

Eilinen antoi kuitenkin joka tapauksessa uutta tietoa meille luottamushenkilöille ja pystymme varmasti hyödyntämään saamaamme tietoa Tampereen kehittämisessä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hybridirukiiseen siirtyminen vähentää ruisalan tarvetta

Keskiviikko 23.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen työtehtävieni vuoksi seurannut Suomen viljamarkkinoita siitä alkaen, kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unioniin.

 

 

Ainakin yhden asian olen sisäistänyt ja se on se, että Suomessa tarvitaan ruista elintarvikekäyttöön n. 90 – 100 miljoonaa kiloa vuodessa.

 

 

Vuonna 2000 Suomessa rukiin viljelyala oli yli 40.000 hehtaaria ja kun se kerrotaan rukiin silloisella keskisadolla eli vajaalla 3.000 kilolla per hehtaari, päästiin kokonaissadossa tasolle 120 miljoonaa kiloa.

 

 

Tuon vuoden jälkeen rukiin viljelyala on ollut selvästi pienempi ja nyt viljelyssä oleva 32.000 hehtaaria on tuon ennätysvuoden jälkeen toiseksi suurin viljelyala.

 

 

Monet sanovat, että ruislohkoja ei enää teiden varsilla näe ja siinä onkin tietty totuus.

 

 

Rukiin viljelymenetelmät ovat 2000-luvulla kehittyneet pitkin harppauksin ja merkittävin harppaus on se, että viljelyssä on siirrytty ns. hybridilajikkeiden viljelyyn.

 

 

Hybridilajikkeiden myötä ruissadot per hehtaari ovat tuplaantuneet ja nykyisin 5.000 – 6.000 kilon hehtaarisadot ovat mahdollisia.

 

 

Hybridilajikkeen elinvoima ja korkea satopotentiaali perustuvat ns. heteroosi-ilmiöön, mikä saadaan aikaan yhdistämällä perimältään mahdollisimman erilaisia ja tarkasti valikoituja vanhemmaislinjoja uudeksi lajikkeeksi.

 

 

Hybridiruis ei pysty tuottamaan itämiskykyistä siementä, vaan rukiinsiemenet pitää hankkia joka vuosi.

 

 

Jos korjuuolot ovat rukiinpuintiaikana kohtuulliset olen varma, että 32.000 hehtaarin alalta saadaan niin suuri ruissato, että tulevana talvena ei tarvitse laittaa petäjäistä eli tuontiruista leipämme jatkeeksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan pitää jatkaa Suomen kuntoon laittamista ja nyt ei pidä tuijotella galluplukuja!

Tiistai 22.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Keskustan keskeinen teema ennen viime eduskuntavaaleja oli ”Suomi kuntoon”!

 

 

Kansa antoi tukensa Keskustan lupaukselle ja sen myötä Keskustasta tuli pääministeripuolue.

 

 

Nyt on edetty vaalikauden puoliväliin ja Keskustan lupaukset Suomen kuntoon laittamisesta ovat toteutumassa.

 

 

Paljon on vielä tekemättä, mutta suunta on selkeä – Suomi on tulossa kuntoon!

 

 

Suomen kuntoon laittamisessa on pääoppositiopuoluekin vaihtunut ja se jos mikä kertoo siitä, että olemme kansakuntana oikealla tiellä.

 

 

On selvää, että kuntoon laittamisessa on jouduttu käyttämään keinoja, jotka eivät ole kaikille mieleen ja tämä onkin aiheuttanut sen, että Keskustan kannatusluvut gallupeissa ovat notkahtaneet.

 

 

Suomen ei kuitenkaan johdeta gallupluvuilla ja se pitää nyt muistaa myös Keskustassa sekä myös muissa puolueissa.

 

 

Päivä päivältä yläoikealle sojottavat tunnusluvut kertovat kansalle ja äänestäjille, että nyt ollaan oikealla tiellä.

 

 

Suomalaiset vanhemmat ja varttuneempi väki eivät saa jatkaa sitä lapsiltamme ”varastamista”, jota edellinen hallitus velkataakkaamme lisäämällä harrasti.  Siihen on nyt saatu muuttunut komento, vaikka Suomi jatkaakin edelleen velkaantumistaan.

 

 

Maakunta- ja sote-uudistus ovat ”vaiheessa” ja niiden tinkimättömään toteuttamiseen on panostettava.

 

 

On strategisesti oikein, että molempien uudistusten toteuttamisen valmisteluun on maakunnissa valjastettu maakuntien parhaat voimat; tämä takaa, että maakuntien virkahenkilöt ja päättäjät ovat saatu sitoutettua uudistuksiin jo valmisteluvaiheessa.

 

 

Kannustan Keskustaa ja koko hallitusta jatkamaan valitulla tiellä; siitä ei saa horjua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pitäisikö Tampereen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026?

Maanantai 21.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Euroopan unioni on valinnut yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 lähtien.

 

Idean Euroopan kulttuuripääkaupungista esitti Kreikan kulttuuriministerinä toiminut näyttelijä Melina Mercouri.

 

 

Suomalaisista kaupungeista Helsinki oli vuonna 2000 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä useiden muiden kaupunkien kanssa ja Turku vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa.

 

 

Suomi on jo nyt saanut ”maapaikan” vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Slovakian kanssa, mutta kaupungit päätetään myöhemmin.

 

 

Vaikka EU valitseekin Euroopan kulttuuripääkaupungin, voi valituksi tulla myös Euroopan unionin ulkopuolisen maan kaupunki – vuonna 2000 kulttuuripääkaupunkina oli Bergen Norjasta ja jo vuonna 2008 Stavanger myös Norjasta!

 

 

 

 

 

Tampere haki vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Turku vei voiton.

 

Tässä hieman ulkomuodoltaan kärsinyt juliste, jolla Tampere markkinoi asukkailleen vuoden 2011 hankettaan.

 

 

 

Tampereen kulttuuripääkaupunkihanke on viisaasti otettu huomioon nykyisen pormestarin Lauri Lylyn pormestariohjelmassa.

 

 

On suuri onni Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle, että se ei sisältynyt Tampereen edelliseen pormestariohjelmaan, sillä nyt hankkeelle on saatavissa laaja kansalaistuki.

**************

 

Myös Mänttä-Vilppula on kertonut hakevansa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja sen osalta pidän toivottavana, että Tampere ja Mänttä-Vilppula toimisivat prosessissa yhteistyössä

 

 

Pormestari Lyly on viisaasti linjannut toiveenaan, että hankkeissa olisi mukana koko Pirkanmaa.

 

 

Hakemukset vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pitää jättää vuonna 2020 ja nyt kannustankin omalta osaltani Tamperetta selvitysten ja ohjelman laatimiseen sekä aikanaan jättämään hakemuksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mainiota, että tänä kesänä ei ole esiintynyt kahta asiaa!

Lauantai 19.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Lopuillaan olevan kesäkauden keskeinen puheenaihe on ollut sateisuus ja kesän viileys.

 

 

Sateisuuden ja viileyden ”kyytipoikana” olemme saaneet kaksi seikkaa, joista toinen on selkeä seuraus kesän säistä, mutta tuo toinen on ainakin minulle yllätys.

 

 

 

 

 

Tuo odotettu seuraus on se, että hyttysiä ei ainakaan meillä ole näkynyt lainkaan ja se on merkinnyt sitä, että hyttyssavuja ei ole kertaakaan tarvinnut viritellä mökkiverannalle.

 

 

******************

 

 

Toinen asia, jota ei ole esiintynyt, on ainakin minulle melkoinen yllätys – toki mieluisa sellainen.

 

 

 

 

 

Kyse on perunarutosta, jota ei ole lainkaan esiintynyt tänä kesänä.

 

 

Meillä on viljelyksessä turhankin montaa perunalajiketta, mutta perunaruttoa ei ole esiintynyt missään lajikkeessa. Timo, Siikli, Carrera, Van Gogh, Rosamunda ja Blue Kongo ovat ainakin niitä lajikkeita, joita meillä on kasvamassa.

 

 

Tavallisina vuosina ensimmäinen ruttoruiskutus pitää suorittaa jo juhannuksen tienoilla, mutta nyt kasvustot ovat täydessä kasvussa vielä elokuun lopulla!

 

 

 

 

 

Peruna kukkii vielä nyt elokuun lopulla ja se on harvinaista.

 

 

 

 

 

Kaikki perunansiemenet ovat meillä edellisvuoden omaa kasvatusta ja kun meillä aina on ollut perunaruttoa, tuntuu ihmeelliseltä tuo tämän kesäinen rutonkestävyys. Tämä merkitsee, että poikkeuksellisen hyvä perunaruttotilanne ei ole lajikekysymys.

 

 

Seuraan maataloustiedotteita, mutta en ole niistä havainnut samaa perunaruton osalta, kuin nyt tässä jutussani kirjoitan.

 

 

Arvoisat maataloustutkijat!

 

 

Ottakaahan kantaa siihen, että miksi perunaruttoa ei tänä vuonna esiinny samassa laajuudessa kuin aikaisempina vuosina!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jälleen uusi vahvistus sille, että olen oikeassa!

Perjantai 18.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira joutui eilen saattamaan julkisuuteen tiedotteen, että K-ryhmän myymissä…

 

…Pirkka-tuotemerkillä myytävissä kananugeteissa on todettu salmonellaa ja ne on sen vuoksi vedetty pois myynnistä.

 

 

Tämä on jälleen esimerkki siitä, että päivittäistavarakauppa myy Pirkka- ja Rainbow-tuotemerkeillään jopa ihmisravinnoksi kelvottomia tuotteita.

 

 

Ostoskoriini ei missään tilanteissa livahda Pirkka- tai Rainbow-tuotteita ja toivon, että näin menettelisivät kaikki kuluttajat!

Muistan hetken, jolloin sain kuulla K-ryhmän aloittavan Pirkka-tuotteisiin panostamisen - se oli suomalaisen elintarviketeollisuuden, suomalaisen maataloustuotannon ja suomalaisten elintarviketyöläisten kannalta synkkä hetki; se on monesti paljastunut myös suomalaisten kuluttajien kannalta synkäksi päätökseksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään myös taidenäyttelyjä

Torstai 17.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kerroin muutamia päiviä sitten Lihulan piispanlinnan raunioista. Käytännössä samalla alueella sijaitsee Lihulan kartanorakennus.

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanorakennus piispanlinnan raunioilta päin kuvattuna eli tältä näyttää Lihulan kartano ”takaapäin”!

 

 

 

 

 

Tässä Lihulan kartanon julkisivu.

 

 

 

Saarenmaan-matkaajilla on yleensä niin kiire meno- ja tulomatkallaan, että Lihula jää vain oppaiden maininnaksi mennessä vasemmalla ja palatessa oikealla.

 

 

Me ehdimme kyröläismatkallamme Saarenmaalta palatessamme poiketa Lihulan piispanlinnan raunioilla, mutta aikataulusyistä emme ehtineet tarkemmin tutustua Lihulan kartanoon.

 

 

Olisi pitänyt ehtiä ja toivonkin, että lukijani ehtisivät ajan kanssa poikkeamaan Lihulan kartanossa!

 

 

Lihulan kartanossa sijaitsee Lihulan museo ja siellä järjestetään kesäisin mm. taidenäyttelyjä.

 

 

 

**********************

 

 

Suomen Tallinnan suurlähetystön nettisivuilla kerrotaan Lihulasta mm. seuraavaa:

 

 

 

 

Kunst on tõsi - Suomalaista litografiaa Lihulassa

 

Lihulan kartanossa Virossa on 16.7-6.8. esillä seitsemän huippugraafikon teoksia. Mukana ovat Kalle Berg, Annika Dahlsten, Niels Haukeland, Matti Hintikka, Kuutti Lavonen, Elina Sipilä ja Kaisu Sirviö.

Kuutta suomalaista ja yhtä norjalaista taiteilijaa yhdistää kivilitografia, joskin Kuutti Lavoselta on näytteillä muutakin grafiikkaa. Näyttelyn teokset on vedostettu Helsingin Kivipainossa.

Lihulan kartano antaa taidenäyttelylle upeat kulttuurihistorialliset puitteet. Vanhan kartanon kiviseinille kivilitografiat sulautuvat täydellisen harmonisesti. Näyttely on auki Lihulassa 6. elokuuta asti ja siirtyy sen jälkeen Tallinnaan.

Taidenäyttely on osa 16. heinäkuuta alkavia Lihulan musiikkipäivien tapahtumia. Poikkitaiteellinen kokonaisuus kutsuu kulttuurin äärelle nauttimaan kesästä.

 

 

 

********************

 

 

Suosittelen, että Saarenmaan-matkallanne poikkeatte Lihulaan ja tutustuttu piispanlinnan raunioihin sekä niiden vierellä sijaitsevaan Lihulan kartanoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viisituntinen markkinapäivä vaatii paljon taustatyötä - ennen ja jälkeen!

Maanantai 14.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tavalliset kansalaiset ovat tervetulleita keskustelemaan Keskustan teltoille erilaisten markkinapäivien aikana.

 

 

Olemme ottaneet tavaksi Tampereella, että tarjoilemme poliittisten keskustelujen ohella kahvia, mehua, piparkakkuja sekä useasti myös ilmapalloja ”vaunukansalle” ja varttuneemmillekin lapsille.

 

 

 

Näin teimme myös eilen, kun johdollani osallistuimme Visit Tampere Oy:n sekä Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut-yksikön järjestämään Puistofiestaan Tampereen Hämeenpuistossa.

 

 

Varsinainen yleisötapahtuma kesti viisi tuntia – klo 11.00 -> klo 16.00, mutta se vaati osallistujalta eli tässä tapauksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöltä paljon etukäteis- ja jälkikäteispuuhaa.

 

 

Pieni katsaus homman hoitamiseen:

 

 

 1.      Tapahtumaan ei ollut osanottajille osanottomaksua, mutta ilmoittautuminen piti hoitaa jo varhain keväällä.

2.      Säilytän telttakatosta, kahvinkeittimiä, tarvikelaukkuja, esittelypöytiä, jatkojohtokeloja ja muita markkinoilla tarvittavia tarvikkeita autotallissani ja niiden tarkistaminen piti hoitaa hyvissä ajoin ennen markkinapäivää.

3.      Tarvikehankinnat eli kahvit, sokerit, piparkakut, mehut, kahvimaidot sekä kertakäyttömukit, kahvilusikat, servetit ja muut tarpeelliset tarvikkeet hankin läheisestä marketista markkinapäivää edeltävänä päivän.

4.      Lastasin kaikki tarvikkeet kahvimaitoja lukuun ottamatta peräkärryyni edellisiltana – kahvimaidot säilytin omassa kylmiössä, jotta niiden laatu pysyisi hyvänä.

5.      Markkinapäivän eli eilen aamulla starttasin lasteineni toisen talkoolaisemme Johannes Jonoff`n luo ja lähdimme hänen luotaan klo 07.50 kohti Hämeenpuistoa.

6.      Tässä pieni kuvakertomus varsinaisesta markkinatapahtumasta:

 

 

 

 

 

Olimme ensimmäisenä Hämeenpuistossa ja saimme osastomme pystyyn heti aamuyhdeksän jälkeen.  Kahvit ”tulelle” ja ne olivat tarjoiluvalmiit ennen kymmentä.

 

 

 

 

 

Meille on vakiintunut markkinapaikaksi Minna Canth`n patsaan tienoo Hämenpuistossa – hyvä ja keskeinen paikka!

 

 

 

 

 

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen Suvi Suonsivu keskittyi aamupäivällä ilmapallojen täyttämiseen ja…

 

 

 

 

 

…hänen jälkeensä Keskustan Hervannan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Anitta Aaltonen hoiti samaa hommaa.

 

 

 

 

 

Olin varannut riittävästi ilmapalloja ja kaksi kaasupulloa ilmapallojen täyttämistä varten – ”ilmapallovarasto” oli telttakatoksemme katossa. Voimakkaan tuulenvireen aikana muutama ilmapallo pääsi karkuteille.

 

 

 

 

 

Oli hienoa, että Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo ehti myös osastollemme ja tässä hänen seurassaan osa talkoolaisistamme – vasemmalta Kristiina Mäki-Välkkilä, Reijo Laitinen, senaattori itse, Kaisa Leppänen ja Johannes Jonoff.

 

 

 

 

 

Myös minä pääsin senaattorin ja sadan maratonin mies Johannes Jonoff`n kanssa samaan kuvaan!

 

 

 7.      Puistofiesta päättyi klo 16.00 ja silloin talkoolaisten voimin purimme osastomme tarvikkeet peräkärryyni.

8.      Kotiinpääsyn jälkeen alkoi markkinatarvikkeiden huoltaminen seuraavia markkinoita varten.

 

Teltta piti laittaa kuivumaan autotalliin jonne myös muut markkinatarvikkeet piti asetella.

 

 

Kahvinkeittimien peseminen ja tarvikelaukkujen siivoaminen siihen kuntoon, että ne ovat lähtövalmiit seuraaville markkinoille, vaati oman aikansa.

 

Pöytäliinojen peseminen ja mankelointi jäivät ensi viikon tehtäviin.

 

 *************

 

Lukijoitani varmaan kiinnostaa, että kuinka paljon tuollaisen markkinapäivän tarjoilut maksavat:

 

 

Meillä kävi eilen viitisensataa kahvitusvierasta ja satakunta mehutarjoilua haluavaa henkilöä.  Ilmapalloja jaoimme niin paljon, kuin yksi henkilö ehti täyttämään eli ehkä lähemmäs 500 ilmapalloa.

 

 

Kokonaiskustannukset jäävät alle 200 euron eli suuria summia ei tarvita, jotta vieraat viihtyvät!

 

 

***************************

 

 

 

Tavallinen markkinavieras poikkeaa osastollamme ja viipyy seuranamme hetken, mutta talkoolaiselta kuluu hyvinkin kellonympärys, jotta markkinavieraamme saavat viihtyä osastollamme.

 

 

Kiitokset vieraillemme ja kiitokset innokkaille talkoolaisillemme!

 

 

Tervetuloa Tampereen Keskustan telttakatokselle taas 4.9.2017 Tampereen Keskustorille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neljä perustukijalkaa

Sunnuntai 13.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin eilen Keskustan Pirkanmaan piirin piirikokoukseen ja kokouksessamme esiintyi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen.

 

 

Olin virallinen puoluekokousedustaja kesäkuussa 2016 Seinäjoen puoluekokouksessa, jossa yksimielisesti päätimme, että Matti Vanhanen on Keskustan presidenttiehdokas tammikuussa 2018 järjestettävissä presidentinvaaleissa.

 

 

 

 

 

Eilen Tampereella Kirjastotalo Metson Lehmus-salissa järjestetty tilaisuus oli Matti Vanhasen 161. puhetilaisuus hänen presidenttiehdokkuusaikanaan!

 

 

 

Tasavallan presidentin keskeinen tehtävä on huolehtia kansallisen turvallisuuden vaalimisesta ja sen hoitamisessa Matti Vanhasella on neljä perustukijalkaa:

 

 

 

 

 

Harkitseva ja viisas ulkopolitiikka.

 

 

 

 

 

Uskottava puolustus.

 

 

 

 

 

Itsellinen talous ja siinä erityisesti energiaomavaraisuus sekä ruokaomavaraisuus.

 

 

 

 

 

Kansallinen eheys.

 

 

 

 

Matti Vanhanen toivoo, että presidentinvaalitaistelusta muodostuu analyyttinen ja faktoihin perustuva keskustelu.

 

 

Samaa toivon minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Lihulan piispanlinna tuhoutui Liivin sodassa

Lauantai 12.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron mantereella matkalla Saarenmaalle sijaitsee Lihulan entinen kaupunki.

 

 

Oppaat esittelevät valtatiestä menomatkalla vasemmalle jäävän Lihulan, mutta kun kiire on Saarenmaalle, niin harvoin Saarenmaan-matkalaiset pysähtyvät Lihulassa.

 

 

Heinäkuisella kyröläismatkallamme oli matkaohjelmaan varattuna paluumatkalla poikkeaminen Lihulaan ja nyt tiedän, että miltä Lihulan piispanlinnan rauniot näyttävät:

 

 

*******************

 

 

Lihulan kivilinnoitus rakennettiin vuosina 1238 – 1242.

 

 

Se oli 1300-luvulla eräs läntisen Viron keskuksista, jopa koko Viron tärkeimmistä keskuksista.

 

 

Liivin sodassa (1558 – 1583) Lihulan linnoitus tuhoutui ja sitä ei ole koskaan sen jälkeen palautettu entiseen muotoonsa.

 

 

Linnoitus mainitaan kuitenkin vuonna 1595 solmitussa Täyssinän rauhansopimuksessa.

 

 

 

On selvää, että 1500-luvun loppupuolella tapahtuneen tuhon jälkeen linnoituksesta ei ole paljoa jäljellä.

 

 

Tässä kuitenkin kuvakertomus Lihulan piispanlinnan nykyisistä raunioista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tunteeko Kalevala Kaalin kraaterin synnyn?

Perjantai 11.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Saarenmaan tunnetuin nähtävyys on Kaalin kraateri eli maahan pudonneen meteoriitin muodostama luonnonnähtävyys.

 

 

Olen päässyt käymään Kaalin kraaterilla muutaman kerran ja viimeksi heinäkuun alussa, kun teimme kyröläismatkan Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle.

 

 

Kaalin kraateri tai oikeammin kraaterit sijaitsevat parisenkymmentä kilometriä Kuressaaren ulkopuolella.

 

 

 

 

 

Kaalin kraateri on halkaisijaltaan n. 105 – 100 metriä ja syvyydeltään  16 metriä.

 

 

Jos syvyyteen lasketaan mukaan myös reunavallit nykyisellään, saadaan kraaterin syvyydeksi 22 metriä.

 

 

Tutkijat ovat hyvin erimielisiä Kaalin kraaterin iästä, sillä ikäversiot vaihtelevat 2600 vuodesta 7000 vuoteen.

 

 

 

 

 

Pääkraaterin lisäksi alueella on 9 pienempää sivukraateria ja kaikki kraaterit sijaitsevat n. neliökilometrin suuruisella alueella.

***********

 

On esitetty ajatuksia, että Kalevalassa on käsitelty Kaalin kraaterin syntymistä ja todettu, että mm. tämä kohta kertoo Kaalin kraaterin syntymisestä:

 

 

*****************

 

 

Viron presidenttinä – Eesti Vabariigi President - 1992 – 2001 toiminut Lennart Meri on kirjoittanut vuonna 1976 kirjan Höbevalge eli Hopeavalkea, jossa hän käsittelee mm. Kaalin kraateria.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaalin kraaterin alueelle on kohonnut melkoinen matkailukeskus, jossa toimii mm. Kaalin trahteeri - hyvää maalaisruokaa; voin vakuuttaa.

 

 

 

 

 

 

 

Saarenmaalla käyntiin kuuluu aina käynti Kaalin kraaterilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Amerikasta Saksan ja Tsekin kautta Kiinaan!

Torstai 10.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kuten lukijani ovat todenneet, käsittelen jutuissani mitä ihmeellisimpiä asioita.

 

 

Se minulle suodaan, sillä onhan kyseessä blogisivustoni.

 

 

Jatkan ihmeellisissä jutunaiheissa, kun nyt kerron myrskylyhtykokoelmani valmistusmaista!

 

 

Myrskylyhdyillä ei nykyään ole suurtakaan käytännön merkitystä, mutta toisin oli vielä muutama vuosikymmen sitten.

 

 

 

 

 

 

Siivosin erästä romuvarastoani ja löysin sieltä jonkinlaisen myrskylyhtyvalikoiman.

 

 

Ilokseni havaitsin, että kaikissa oli lasi ehjänä ja useimmissa oli myös sydännauha kunnossa, joten lamppuöljyä vaan ja lamput olisivat valmiita valaisemaan.

 

 

En osaa arvioida, että kuinka suuri ikäero eri lampuilla on, mutta sen voimme nähdä, että myrskylyhdyissä tuotekehitystä ei ole juurikaan tapahtunut.

 

 

Juttuni tarkoitus on kiinnittää huomiota myrskylyhtyjen valmistusmaihin ja tehdä siitä joitain johtopäätöksiä – kas näin oikealta lukien:

 

 

• Made in U.S. of America

• Made in Germany

• Made in Zechoslovakia

• Made in Czech Republic

• Made in Czech Republic

• Made in China

 

 

Voidaan kai ajatella, että myrskylyhtyjenkin valmistaminen on aloitettu USA:ssa ja sitten Suomeen on aloitettu tuoda Saksassa valmistettuja myrskylyhtyjä!

 

 

”Made in Germany” –tuotteet on valmistettu ainakin ennen vuotta 1973, sillä silloin Bundesgerichtshof teki ratkaisun, jonka mukaan Made in Germany ei ole asianmukainen kahden Saksan kohdalla ja sen jälkeen ”Made in West Germany” ja ”Made in DDR” tulivat käyttöön.

 

 

Saksalaisen valmistuskauden jälkeen myrskylyhtyjen valmistaminen kai siirtyi halvempien kustannusten maahan eli Tsekkoslovakiaan ja kun myös siellä kustannustaso kohosi, niin markkinat valtasi Kiina.

 

 

Jos päätelmäni myrskylyhtyjeni valmistusmaista pitävät paikkansa, kertoo se siitä samasta kehityksestä, joka on ollut valtavirta myös monien muiden tuotteiden kohdalla.

 

 

Mitä Kiinan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävellen maapallon ympäri!

Tiistai 8.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitto on n. 130.000 jäsenellään Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

 

Toteutamme tämän viikon aikana tempauksen, jossa tarkoituksemme on yksissätuumin kävellä maailman ympäri eli 40.075 kilometriä.

 

 

 

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys toteutti oman osuutensa kävelyurakasta eilen Pyynikin urheilukentällä, jossa kävelimme rataa kiertäen 39 jäsenemme voimin.

 

 

Innokkaimmat jäsenemme taittoivat henkilökohtaiseksi tavoitteeksi asetettua 400 metrin pituista matkaa pitkälti toistakymmentä kertaa.

 

 

Valtakunnallisen kävelytapahtuman tarkoituksena oli kannustaa ikääntyviä yhteisölliseen liikuntaan. Tapahtuma on Eläkeliiton ja Hyvän vanhenemisen tukisäätiön yhteinen. Tapahtumaan osallistuva yhdistys tukee oman alueensa maakuntarahastoa 0,25 eurolla jokaista jäsentä kohti eli meidän kohdaltamme kyse oli Pirkanmaan maakuntarahastosta.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme liikuntavastaava Reijo Kauppila evästi kävelijöitä ennen tapahtuman alkamista.

 

 

 

 

 

Yhdistyksemme sihteeri Pirkko Tilvis toimi kirjurina sekä kierroslaskijana ja hänellä riitti todella puuhaa.  Kulmat kurtussa oleva ilmeeni ei suinkaan merkitse huolestuneisuutta vaan suurta mielihyvää runsaasta osanotosta ja yhdistyksemme mainiosta yhteishengestä!

 

 

 

 

 

Pyynikin urheilukentällä on saavutettu ainakin kolme maailmanennätystä;

 

 

• Hannes Kolehmainen saavutti vuonna 1920 maailmanennätyksen 25 000 metrin juoksussa

• Väinö Sipilä juoksi vuonna 1928 Pyynikillä maailmaennätyksen 30 000 metrin juoksussa

• Matti Järvinen heitti vuonna 1930 keihäänheiton maailmanennätyksen ja tulos oli 71,70 metriä

 

Viimeisimmän Suomenennätyksen Pyynikillä saavutti Matti Yrjölä kuulantyönnössä vuonna 1972 ja tulos oli silloin 20,38 metriä!

 

 

Avasin liikuntatapahtumamme ja ehdin kävellä kaksi kertaa 400 metriä, mutta sitten muut kiireet merkitsivät kiirehtimistä seuraavaan tapahtumaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aamukävely Kuressaaressa Piispanlinnan alueella

Maanantai 7.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Viron saarille eli Saarenmaalle ja Hiidenmaalle suuntautuneen kyröläismatkamme toinen aamu oli liikkeellelähdön kannalta verkkainen ja sen vuoksi lähdinkin aamulla tutustumaan Piispanlinnaan sen ulkopuolelta.

 

 

Saarenmaan musiikkijuhlat olivat edessä ja kun niiden pääesitykset esitetään Piispanlinnan linnanpihalla, niiden vaatimien rakenteiden rakentaminen olivat parhaillaan kiivaimmillaan.

 

 

Tässä kuvakertomus käynnistäni Piispanlinnan pihalla, vallihaudoilla ja linnan ympäristössä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************

 

 

 

Aamukävelyn jälkeen palasin hotelliimme SPA Mereen!

 

 

 

 

 

************

 

 

 

Kuressaaressa pitää ehdottomasti käydä tutustumassa Piispanlinnassa sijaitsevaan museoon, mutta myös aamukävely linnanpihalla on paikallaan!

Maatiaiskasvien geeniperimä pitää saada talteen

Perjantai 4.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Maatiaiskasvi on jalostamaton muoto koriste- tai hyötykasvista.

 

 

Maatiaiskasvin geeniperimä on muokkautunut paikalliset olosuhteet kestäväksi ja kasvi on sen vuoksi arvokas.

 

 

Maatiaiskasvin arvo on sen geeniperimässä, ainutlaatuisuudessa ja sen edustamassa kulttuurihistoriassa.

 

 

Meidän mökkipuutarhassamme maatiaiskantoja ovat akileijat, päivänlilja, iirikset, kahdenlaiset esikot, kahdenlaista sammalleimua ja myös eräitä muita kasveja.

 

 

 

 

Eräs meillä kasvava maatiaiskantaa edustava kasvi on humala (Humulus lupulus).

 

 

Humalaa käytetään oluen ja sahdinvalmistuksen aromiaineena.  Sanotaan, että humalaa on käytetty myös tyynyjen täyteaineena!

 

 

Entisaikaan lähes kaikissa naapuritaloissa ja pari kertaa vuodessa myös meillä valmistettiin sahtia ja humala oli tärkeä ainesosa sahdinvalmistuksessa.

 

 

 

*************************

 

 

 

Humalakantamme on iältään ehkä sata vuotta, sillä olen sen aikoinaan siirtänyt synnyinkotini humalistosta, jossa se on kasvanut varmaan ainakin sen sata vuotta.

 

 

Nykyisellä paikallaan humalamme on liian kostealla paikalla, sillä se voi huonosti.

 

 

 

 

 

Humalamme kukkii, mutta tänä vuonna tekee tiukkaa, jotta se ehtisi muodostamaan käpyjä.

 

 

 

**********************

 

 

 

On hienoa, että Luonnonvarakeskus (Luke) etsii tänä vuonna vanhoja humalakantoja.

 

 

Saapuneista näytteistä tehdään geneettisiä, kemiallisia ja aistinvaraisia analysointeja ja pyritään löytämään aromirikkaita humalakantoja.

 

 

Valitettavasti en ehtinyt ilmoittautua mukaan, joten meidän humalamme eivät pääse niiden kymmenen humalan joukkoon, joista valitaan Suomen paras humala!

 

 

Tarkoitukseni on siirtää vanhasta humalistostamme lähiaikoina jokunen uusi humalantaimi entisten lisäksi, mutta pidän varani, jotta vanhaan humalistoon jää edelleen muutama yksilö vanhaa maatiaiskantaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Drone antaa määrättömästi uusia mahdollisuuksia

Torstai 3.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Käsite ”drone” on niin uusi käsite, että esimerkiksi Wikipedia ei sitä oikeastaan vielä tunne suomankielisessä versiossaan.

 

 

Olen saanut kesän aikana perehtyä droneen kahdessakin yhteydessä;

 

 

• Tampereen kaupungin luottamushenkilönä, kun Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa olin päättämässä dronen hankinnasta Tampereen kaupungille

 

ja

 

 

• yksityishenkilönä, kun ”keskipoikamme” oli hankkinut sellaisen ja kävi sitä esittelemässä mökillämme

 

 

Tässä jutussani kerron muutaman kuvan avulla keskimmäisen poikamme hankkimasta dronesta.

 

 

 

 

 

Drone on neljällä roottorilla varustettu ”pienoishelikopteri”, jota ohjataan maasta. Koneessa on kamera ja kameranäkymiä voi seurata livenä ohjauspaneelin kuvaruudulta.

 

 

Kameranäkymät lennättäjä voi halutessaan ottaa kuviksi ja niitä voidaan normaaleilla sähköpostiohjelmilla lähettää eri vastaanottajille.

 

 

 

 

 

Dronen lennätys aiheuttaa vienon surinan, mutta varsinaista melua sen lennättämisestä ei synny.

 

 

 

Seurasin dronen lennätystä ja huomasin, että se jäi paikalleen surramaan, jos hallintalaitteisiin ei koskenut.

 

 

 

 

Lennon jälkeen drone laskeutui taitavan lennättäjän toimesta puutarhapöydälle.

 

 

 

****************

 

 

 

 

Dronen lennättämisessä on tunnettava vastuunsa, sillä sen lennättäminen ei saa aiheuttaa häiriöitä millekään taholle.

 

 

 

On selvää, että viihdekäytön lisäksi drone mahdollistaa määrättömän määrän käyttötarkoituksia, joista nyt osaamme tunnistaa vasta osan.

 

 

Nyt niitä miettimään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toisenlainen tapa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä

Keskiviikko 2.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tuntevat tavan, jolla voimme kirkoissa muistella ja kunnioittaa edesmenneitä, kun sytytämme kynttilän alttarilla olevalle paikalle, jossa on varattuna paikkoja muistelukynttilöille.

 

 

Hämeenkyrössä on Mäntyrinteen hautausmaalla toteutettu sama idea mielenkiintoisella tavalla.

 

 

 

 

 

Hautausmaalla on pääkäytävän päässä…

 

 

 

 

 

…suurikokoinen metalliverkosta rakennuttu risti…

 

 

 

 

 

…jota vainajia muistelevat voivat täyttää kivillä!

 

 

 

 

 

Muistoristin vierellä sijaitsee kivivarasto, josta muistelijat voivat valita haluamansa kiven ja kantaa sen muisteluristin täydennykseksi.

 

 

 

Muisteluristin idean isä on Hämeenkyrön kunnan entinen puutarhuri Detlev Liebing, joka eläköidyttyään tekee edelleen erilaisia puutarhasuunnittelutöitä.

 

 

Olimme taannoin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsenten kanssa kulttuuriretkellä Hämeenkyrössä ja Detlev Liebing`n suunnittelema muisteluristi Mäntyrinteen hautausmaalla oli eräs käyntikohteemme.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Periskoopilla näkee kulman taakse tai näkemäesteen yli

Tiistai 1.8.2017 - -Esko Erkkilä-

1950- ja 1960-luvuilla kouluissa käsitöitä tehneistä pojista useimmat ovat rakentaneet käsityötunneillaan puisen periskoopin.

 

 

Periskooppi on optinen laite, jolla voidaan katsella maisemia kulman takaa tai näkemäesteen yli.

 

 

Poikien käsityötunneilla valmistetut periskoopit olivat puisia suorakaiteen muotoisia putkia, joissa putken molemmissa päissä on 45 asteen kulmaan asennetut peilit.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä hallussani olevasta periskooppista pari kuvaa – tuota periskooppia en ole itse valmistanut, mutta samanlaisen kylläkin!

 

 

 

Pari esimerkkiä periskoopin kautta nähtävästä maisemasta:

 

 

 

 

 

Puutarhajyrsin vajan ulko-oven yli tiirailtuna ja…

 

 

 

 

 

…tässä sama jyrsin normaalilla tavalla katseltuna.

 

 

 

 

 

Tienmutka periskoopin kautta ja…

 

 

 

 

 

…tässä sama tienmutka ”luonnossa”!

 

 

 

Periskoopit olivat Talvi- ja Jatkosodassa tärkeitä tähystysvälineitä, sillä niiden avulla sotilaamme pystyivät ilman vaaraa tarkkailemaan juoksuhautojen etumaastoa.

 

 

 

Suomen suurin puinen periskooppi sijaitsee Seinäjoella ja on korkeudeltaan 13 metriä.  Sen avulla katsojat voivat tarkkailla Kyrkösjärven maisemia kolmentoista metrin korkeudelta vaikka eivät ole nousseet askeltakaan maanpintaa ylemmäs!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jalkahienhaju sekoittaa kollikissojen pään!

Sunnuntai 30.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

 

En jaksa muistaa, että mistä olen hankkinut mökkitontillemme Valeriana officinalis eli rohtovirmajuuren taimia, mutta kyllä niitä tontillamme nyt muutama kasvaa.

 

 

Rohtovirmajuuri on monivuotinen kasvi, jolla on moninaisia käyttötarkoituksia.

 

 

Rohtovirmajuuresta saadaan perinteistä unilääkettä valeriaanaa; se myös laukaisee lihasjännitystä ja auttaa ilmavaivoihin.

 

 

Rohtovirmajuuren haju muistuttaa jalkahienhajua ja yllätys, yllätys, sen haju villitsee kollikissoja!

 

 

Rohtovirmajuuren haju tulee sen sisältämästä isovaleriaanahaposta, joka kuuluu myös jalkahien ”aromeihin”.

 

 

Kävin eilen oikein varmistamassa rohtovirmajuurien kukkien hajun ja on todettava, että kyllä jalkahiki tuoksui.

 

 

Kollikissojen mielestä haju on vastustamaton ja haju saa ne kissojen kiima-aikaan suorastaan hurmokseen: kollikissa saattaa kaivaa juuria maasta, piehtaroida kasvin päällä ja syödäkin kasvia.

 

 

Rohtovirmajuuri on sen verran näyttävä kasvi, että suunnittelen muutaman yksilön siirtämistä nykyistä näkyvämmälle paikalle mökkitontillamme - jalkahienhajusta huolimatta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Abrukan saarelta merenpohjaa pitkin kävellen Vehasensaareen

Lauantai 29.7.2017 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tässä kartassa esiintyy Kuressaaren vieressä sijaitseva Abrukan saari ja sen vieressä Vehasen saari.

 

 

 

Nämä saaret tulevat aina mieleeni, kun muistelen ensimmäistä käyntiäni Saarenmaalla ja Kuressaaressa.

 

 

 

***********************

 

 

Käyntini oli eräänlainen korruptiomatka, sillä isäntänä vuonna 1995 toteutuneella ”opintomatkalla” oli Kesko.

 

 

Suomi oli juuri liittynyt Euroopan Unioniin ja Kesko oletti, että viljamarkkinoilla kaikki jatkuu entisellään eli teollisuus vastaanottaa edelleen viljaa vain niiltä tavarantoimittajilta, joihin sillä on hyvät suhteet.

 

 

Tämän oletuksen pohjalta Kesko halusi järjestää ”opintomatkan” Raision Maatalousryhmän henkilöille Saarenmaalle.

 

 

Vastasin silloin ostopäällikkönä yhtiömme rehuviljan hankinnasta ja sain kutsun matkalle.

 

 

Majoituimme Kuressaaressa matkustajakotitasoiseen majapaikkaan ja iltaohjelmassamme oli laivamatka Abrukan saarelle.

 

 

Abrukan saaren lähivedet ovat matalia ja sen vuoksi emme päässeet aluksellamme rantaan saakka, vaan jouduimme rantautumaan pienveneillä tai osa kahlaamalla.

 

 

Illanvietto Abrukassa oli kaikin puolin rattoisa ja hyvää ruokaa sekä juomia tarjoiltiin Keskon toimesta riittävästi.

 

 

Merenkäynti voimistui illan edetessä ja isäntämme totesivat, että paluumatkamme ei ole mahdollista Abrukasta.

 

 

Viereisellä Vahasensaarella oli kuulemma toimiva syväsatama ja kun sinne piti kulkea polviin saakka yltävässä ”meripolussa”, niin jouduimme kahlaamaan muutaman sadan metrin matkan Vahasensaarelle.

 

 

Kaikki matkalaiset olivat siinä kunnossa, että kahluumatka onnistui ja kukaan ei kaatunut veteen.  Kokemus oli tuokin!

 

 

 

Vahasensaarella piti kulkea kilometrin verran satamaan ja kulkeminen tapahtui kurapolkuja pitkin kenkiä kantaen ja paljain jaloin.

 

 

Tarjoilut paranivat aluksella ja maittia riitti.

 

 

Muistan aina ne huonetoverini ja työkaverini kuraiset jalat, jotka aamulla pilkistivät hänen sängystään puhtaiden ja valkoisten lakanoiden välistä, kun aloimme heräillä ensimmäiseen aamuumme Saarenmaan Kuressaaressa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-