Suu puhui virkamiesten laatimaa tekstiä, mutta olemus viestitti muuta

Torstai 1.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnassa eilen käyty välikysymyskeskustelu Kataisen-Urpilaisen-Wallin´n hallituksen suunnittelemasta Puolustusvoimien alasajosta aiheutti laajan keskustelun kansanedustajien keskuudessa.

Ei ollut lainkaan yllättävää, että keskustelu yhdisti hallituksen ja opposition kansanedustajat.

Katselin välikysymyskeskustelua aluksi televisiosta ja televisioinnin jälkeen jatkoin keskustelun seuraamista Eduskunnan nettisivuilta.

Monet kansanedustajat ilmeisesti unohtavat, että kaikki Eduskunnan istunnot on katseltavissa suorina netistä ja ne myös taltioidaan, jotta kuka tahansa voi myöhemmin katsella täysistunnot. Päättelen unohtamista siitä, että kovin harvat kansanedustajat viitsivät olla istuntosalissa täysistuntojen aikana.

Puolustusministeri Stefan Wallin´n puheenvuoro välikysymyskeskustelun aluksi oli malliesimerkki siitä, että puhuja joutui laskettelemaan paperista tekstiä, jota hän ei kuitenkaan mieltänyt omaksi linjakseen.

Wallin joutuu olemaan Kokoomuksen käsikassara, jotta ministerinpesti voi jatkua.

 

Wallin´n puhettakin huvittavampaa oli kuunnella ja katsella Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron käyttäneen Esko Kurvisen puhetta.

Edustaja Kurvinen teki itsensä lähes naurunalaiseksi, sillä hän tukeutui Puolustusvoimain alasajoa perustellessaan jopa Tarja Haloseen tämän viimeisenä vallassaolopäivänä!

Selvitin, että mikä on miehiään Esko Kurvinen ja totesin hänen syntyneen Nivalassa ja asuvan nyt Oulussa. Tunnen työasioiden tiimoilta jonkin verran Kalajokilaaksoa ja olen melkoisen varma, että ainakaan Nivalassa ei kuunneltu Kurvisen perusteluja kovin suurella ymmärtämyksellä. Kalajokilaakso on isänmaallista seutua ja siellä ei hyväksytä maamme puolustuksen alasajoa.

Demareiden ryhmäpuheenvuoron käyttäjä Tuula Väätäinen käytti reippaasti hallituksen toimintaa arvostelevan puheenvuoron. Erityisesti Väätäinen arvosteli hallituksen salailupolitiikkaa Puolustusvoimain alasajossa.

Tuula Väätäisen ryhmäpuheenvuoro osoitti, että Kokoomuksen ja SDP:n hallitusyhteistyö rakoilee.

 

Puhemiehenä istunnon loppuvaiheessa toiminut perussuomalaisten Anssi Joutsenlahti kunnostautui nettilähetyksen aikana erikoisilla välihuomautuksillaan. Ne kaikki eivät toki olleet tarkoitettuja kaiken kansan tietoisuuteen, mutta herkkien mikrofonien ansiosta ne kuuluivat selvästi julkisuuteen.

”Kanervakin saapuu” oli eräs ihmeellisimmistä puhemiehenä toimineen Joutsenlahden repliikeistä, joka kaikui kaiken kansan kuultavaksi. 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti täysistunnossa useita puheenvuoroja, jotka valtaosin liittyivät siihen, että Puolustusvoimain alasajo koskettaa rankasti Kuoreveden Hallia ja Keuruuta.

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti käytti puheenvuoron vielä klo 23.20.

Tämä kuva on otettu tietokoneeni ruudulta, kun Pirttilahti päätti viimeisen puheenvuoronsa Puolustusvoimain alasajoon liittyneessä välikysymyskeskustelussa.

 

Pirttilahti ideoi uusia tapoja vauhdittaa tyhjiksi jäävien kasarmien saamista tehokkaaseen käyttöön. Hän mainitsi, että Keuruun kaupunki on aivan juuri panostanut 10 M€ Pioneerirykmentin varuskunta-alueen infraan ja vastaavasti Jämsän kaupunki on panostanut hiljattain 17 M€ Kuoreveden Hallissa nyt sijaitsevan Ilmavoimien Teknillisen Koulun infraan. Molempien kaupunkien panostukset uhkaavat jäädä tyhjän pantiksi, jos tyhjiä kasarmeja ei nopeasti saada elvyttämään alueen elämää.

 

Pirttilahden huoleen ja hänen lausumaansa ideaan on helppo yhtyä.

 

-Esko Erkkilä-

Markan ostovoima haihtuu tänään unholaan

Keskiviikko 29.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskuntana Suomi käytti vuoteen 1840 saakka rinnakkain entisen emämaansa Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa rahayksikkönään.

 

Tämän jälkeen Suomen rahayksikkönä oli parinkymmen vuoden ajan ainoastaan rupla.

 

Suomi sai v. 1860 oman rahayksikön eli markan. Muina nimivaihtoehtoina oli mm. sataikko, omena ja suomo.

 

Suomi liittyi vuoden 1999 alusta Euroopan yhteisvaluuttaan euroon ja silloin päättyi markan itsenäinen asema valuuttana.

 

Euron alkuaikana todettiin muistikuvani mukaan jotenkin näin: ”Suomen virallinen valuutta on euro, mutta sen ilmenemismuotona on markka”.

 

Markkamääräiset setelin ja kolikot olivat maksuvälineinä 28.2.2002 saakka, joista viimeiset kaksi kuukautta rinnan eurojen kanssa.

 

Markan osalta säädettiin, että Suomen Pankki vaihtaa markkaseteleitä ja viimeisen käytössä olleen sarjan markkakolikoita euroiksi kymmenen vuotta markan poisjäännin jälkeen.

 

Todellisuudessa tälle vuodelle ajoittunut karkausvuosi pidentää tuota aikaa yhdellä päivällä eli vielä tänään pankit vaihtavat markkoja niiden nimellisarvolla euroiksi.

 

 

Vaimoni löysi jostain kätköistään peräti tuhannen ja sadan markan arvoiset markkasetelit ja antoi minulle tehtäväksi käydä vaihtamassa ne euroiksi.

 

En jättänyt minulle uskottua tehtävää suinkaan viime tinkaan, sillä poikkesin Tampereen Seudun Osuuspankin palvelutiskillä jo toissapäivänä!

 

Osuuspankki hyvitti markoista täsmälleen virallisen vaihtokurssin (5,94573) mukaan, mutta veloitti valuutanvaihdosta kuitenkin 3,50 euroa. Eipä sillä kolmella ja puolella eurolla olisi kannattanut käydä Suomen Pankissa Helsingissä!

 

 

Tänä päivänä on mielenkiintoista palauttaa mieliin Eduskunnassa kymmenen vuotta sitten käyty keskustelu, jossa keskustalaiset kansanedustajat Lauri Oinonen ja Seppo Lahtela kysyivät kirjallisessa kysymyksessään markan osalta mm. seuraavaa:

 

”Suomalaisia surettaa nähdä oman rahan joutuminen silppureihin tai sulattamoihin. Onkin herännyt kysymys, olisiko ollut parempi säilyttää tarkoin vartioiduissa paikoissa omat rahamme, jos tulee aika, että joutuisimme niihin palaamaan.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miksi euroon siirtymisestä ei järjestetty kansanäänestystä,

miten hyvitetään mm. yksityisyrittäjille euroon siirtymisestä aiheutuneita lisäkustannuksia ja

voidaanko markkamääräisten kolikoiden ja seteleiden hävittämisestä luopua?

Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 2002

Lauri Oinonen /kesk
Seppo Lahtela /kesk”

 

Silloinen valtiovarainministeri ja huomenna Tasavallan Presidentiksi siirtyvä Sauli Niinistö vastasi Eduskunnan pöytäkirjojen mukaan sanatarkasti mm. näin:

 

”Euron käyttöönotto Euroopan unionin yhteisenä rahayksikkönä on peruuttamaton tapahtuma, eikä asiaa koskevaan EY:n perustamissopimukseen sisälly menettelytapaa, jolla rahaliitto purettaisiin tai siitä erottaisiin. Markkamääräisten seteleiden ja kolikoiden hävittämisestä ei ole syytä luopua, koska niille ei ole nähtävissä käyttöä tulevaisuudessa.

Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 2002

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö”

 

 

Päteekö tässä vastauksen kaikkien vivahteiden osalta vanha suomalainen sananlasku:

 

Tikulla silmään sitä, joka vanhoja muistelee.

 

Vai onko sittenkään niin?

 

-Esko Erkkilä-

Kalevalanpäivän liputus merkitsee arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja kotimaiselle ruualle

Tiistai 28.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Kalevalanpäivää.

 

Liputamme suomalaiselle kulttuurille, mutta ainakin meidän lipputangossa liehuva siniristilippu osoittaa tänään arvonantoa myös suomalaiselle ruokakulttuurille ja sitä kautta kotimaiselle ruualle.

 

Ruokatieto Yhdistys ry on ollut aloitteellinen, että Kalevalanpäivänä huomioitaisiin suomalainen ruoka ja kotimaiset ruuantuottajat.

 

Kannatan lämpimästi ajatusta.

 

Kotimainen ruoka on peruskivi, jolle meidän on taloudellisesti vaikeinakin aikoina voitava luottaa.

 

Ministeri Häkämies totesi taannoin, että Suomen ulkopoliittinen uhka on Venäjä, Venäjä ja Venäjä.

 

Nyt Suomen uhkana on hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma. On toimittava kuitenkin niin, että hallitusohjelmakaan ei saa horjuttaa luottamusta kotimaiseen ruokaan.

 

On valitettavaa, että kaupan keskusliikkeet ovat alkaneet leikitellä private label -tuotteillaan siten, että ulkomailla valmistetulle ja Suomessa myytävälle ruualle on annettu suomalaisia nimiä. 

 

Merkittömät tuotteet rapauttavat kotimaisen ruuan merkitystä ja arvostusta. Private label –tuotteet saatetaan aluksi valmistaa Suomessa, mutta kovan kilpailutuksen jälkeen niiden valmistaminen siirtyy ulkomaille – ainoastaan kotimaiselta kuulostava ”tuotemerkki” jää kummittelemaan kaupan hyllyille.

 

Kotimaisen ruokaketjun kilpailukyvyn takaaminen tarkoittaa elinvoimaista maaseutua ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto sekä elinvoimainen maaseutu merkitsevät yhdessä hyvinvointia koko Suomelle.

 

Pidetään mielessä, että tänään jokainen lipputangossa liehuva siniristilippu on kunnianosoitus kotimaiselle ruualle, suomalaiselle ruokakulttuurille ja että se merkitsee kotimaisen ruuantuotannon arvostamista.

 

-Esko Erkkilä-

Hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma

Maanantai 27.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Edellisen hallituksen puolustusministeri, kokoomuslainen Jyri Häkämies sanoi vuonna 2007 amerikkalaisille turvallisuuspolitiikan asiantuntijoille puhuessaan, että Venäjä on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen haaste.

 

Häkämies kuvasi tilannetta paljon kohua aiheuttaneessa puheessaan ja sanoi näin:

 

”…maantieteellinen sijoituspaikkamme aiheuttaa meille kolme pääasiallista turvallisuuspoliittista haastetta. Ne ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä.”

 

Elämme vuotta 2012 ja maamme hyvinvoinnille on muodostunut suuri uhka.

 

Uhka on...

 

...hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma!

 

Kuulemme joka päivä tuutin täydeltä uutisia, miten hallitus leikkaa hallitusohjelmaa perusteena käyttäen kansalaisten hyvinvointia.

 

Leikkauslistat ovat äärettömän pitkät ja on todennäköistä, että leikkauslistat tulevat olemaan ennenkuulumattoman pitkiä maaliskuun kehysriihen tuloksena.

 

Jokainen leikkaussuunnitelma olisi oman blogikirjoituksensa aihe, mutta muitakin ajankohtaisia asioista pitää ainakin tällä palstalla käsitellä – ei pelkästään hallituksen leikkausesityksiä.

 

Kilometrikorvausten rajoittaminen Jyväskylän eteläpuolisella alueella, Kelan maksamien lääkekorvausten pienentäminen ja dieselveron korottaminen ovat hallituksen aikomusten miedoimmasta päästä.

 

Kuntauudistus ja puolustusvoimain alasajo...

...ovat hallitusohjelman tähänastisista suunnitelmista pahimmat.

Kuntauudistus tulee koskettamaan myös yhteiskunnan parempiosaisia ja sen vuoksi juuri se on aiheuttanut eripuraa myös hallituspuolueita äänestäneiden keskuudessa.

 

Hallituspuolueiden silmäätekevät mutta hallituksen ulkopuolelle jätetyt, ovat pikkuhiljaa koventaneet arvosteluaan hallituksessa istuvia puoluetovereitaan kohtaan. Toveri-sanaa eivät porvarit yleensä suostu hyväksymään, mutta tässä tapauksessa se pitää kelvata myös kokoomusministereiden nimitykseksi!

 

Demareiden piirissä hallitusrintamasta luistelua on ilmennyt jo pidempään, mutta oli erikoista havaita, että kokoomuksen ehkä vastuuttomin kuntauudistaja Jan Vapaavuori alkoi pyöristellä kuntauudistusnäkemyksiään Aamulehdessä 26.2.2012 julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

 

Kaikkia kansalaisten elämää kurjistavia hallituksen suunnitelmia perustellaan sillä, että ne on kirjattu hallitusohjelmaan!

 

Vihreät, kristillisdemokraatit ja vasemmistoliittolaiset olivat hallitusneuvottelujen kriittisessä vaiheessa niin sumentuneita häämöttävistä mustan Audin takapenkkipaikoista, että olivat valmiit hyväksymään kaikki kansalaisten elämänlaadun heikennykset.

 

Veikkaan, että vielä helmikuun aikana kuulemme hallitussopimuksen meille tuomista uusista kiristyksistä.

 

Se on varmaa, että maaliskuu tulee olemaan todellinen piinakuukausi ja silloin kuulemme sanan hallitusohjelma, hallitusohjelma ja hallitusohjelma ei suinkaan vain kolmea kertaa, vaan lukuisia kertoja useammin!

 

Kokoomus saa minun puolestani elää uskossa, että Venäjä on Suomen suurin turvallisuuspoliittinen uhka, mutta siitä olen lukuisten suomalaisten kanssa samaa mieltä, että Kataisen – Urpilaisen hallituksen hallitusohjelma on pahin uhka kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille!

 

-Esko Erkkilä-

Sirpa Pietikäinen: "Kuntaliitoksilla ei ratkaista perusterveydenhoidon tai vanhustenhuollon ongelmia."

Sunnuntai 26.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Eurooppatiedotus järjesti helmikuun 23. päivänä Tampereella Meppikahvit-tilaisuuden, jonka teemana oli;

 

”Kuka maksaa talouskriisin viulut?”

 

 

Tilaisuuden alustajana toimi Euroopan parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen EPP/Kok –ryhmästä.

 

Tampereen Työväenmuseo Werstaan auditorioon oli kokoontunut kolmisenkymmentä Pietikäisen sanomasta kiinnostunutta henkilöä ja vaikka ”lennänkin poliittisesti eri parvessa” kuin Pietikäinen, olin yksi paikallaolleista.

 

Pietikäisellä on EU:ssa parinkin talousasioihin keskittyvän valiokunnan varajäsenyys, joten talousasioiden pitäisi olla hänelle tuttuja. Hän on mm.:

 

• talous- ja raha-asioiden valiokunnan varajäsen
• rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin erityisvaliokunnan varajäsen

 

Sirpa Pietikäinen on reipas kielenkäyttäjä ja se tekee hänen esiintymisistään mielenkiintoisia.

 

Aluksi Pietikäinen totesi, että maailmaa myllertävässä talousmylläkässä riittää keskusteltavaa.

 

Hän analysoi nykyistä talouskriisiä ja totesi, että talouskriiseissä on samanlaisia piirteitä.

 

”Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi ja sitä seurannut reaalitalouden kriisi ovat johtaneet julkisen sektorin velkaantumiseen ja vasta nyt se on alkanut koetella tavallista kansaa.

 

Nykytilanne rassaa tavallista ihmistä ja tavallisen kansalaisen mielialoja – aletaan säästämään sukanvarteen ja ollaan varuillaan.”

 

 

Totesin jo edellä, että europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen on reipas sanankäyttäjä.

 

Hänen esiintymistään kiiteltiin ja tässä muutamia poimintoja Pietikäisen sanomisista, jotka liittyivät tilaisuuden aiheeseen:

 

• rahalla tekee rahaa
• voitot ovat isoja
• pankit keräävät voittoja, mutta jos menee huonosti, niin tavalliset säästäjät maksavat
• rahakauppaa ei veroteta
• EU:ssa yksi maa voi estää kaikki muutokset
• johtajaoptiot ovat kasvaneet
• en ole aina osannut arvostaa samassa ryhmässä toimineita ”Berlusconin poikia”
• kaikenmaailman hitlerit ovat tulleet valtaan demokraattisen järjestelmän kautta
• päivänpaisteista ratkaisua ei ole
• rikastuminen ei ole ollut tasaista
• absoluuttinen köyhyys kasvaa
• kuritoimenpiteitä ei ole saatu aikaiseksi
• tahto on hyvä, mutta liha heikko – sen vuoksi Kreikka on saatava ulkopuoliseen ohjaukseen
• jenkkipankin kyykähtäminen aiheutti koko sotkun
• pörssissä ostetaan ja myydään odotusarvoa
• lama ja kriisit lisäävät eriarvoisuutta
• spekulantit hyötyvät
• rikkaat pärjäävät aina
• eläkeläinen ja pienituloinen maksaa aina

 

 

Havaitsin, että kokoomuslainen Sirpa Pietikäinen puolusti Kreikan taloudellista tukemista. Näin siitä huolimatta, että saliyleisö oli hyvin kriittinen Kreikan tukemiselle.

 

Tämän jutun otsikon kuuleminen kokoomuspoliitikon suusta antoi luottamusta sille, että Keskustan kuntalinjaukset ovat oikeita!

 

Tulevaisuuden osalta oli merkille pantavaa, kun Pietikäinen totesi:

 

”Jokainen näkee otsallaan, että Kreikka tarvitsee tukea vuoteen 2030 saakka”

 

On siinä meillä ja seuraavalla sukupolvella urakkaa kerrakseen!

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kuntaseminaarin esiintyjät esittivät paneelin päätteeksi rakentavat loppuyhteenvedot

Lauantai 25.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen helmikuun 16. päivä järjestämän kuntaseminaarin panelistien loppupuheenvuorot olivat rakentavat ja yhteistyötä tavoittelevat.

 

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna –auditorioon kokoontunut yleisö jaksoi seurata tilaisuutta aktiivisena yli kaksi ja puoli tuntia.

 

Yleisön herkeämätön osallistuminen oli paras kiitos tilaisuuden järjestäjille.

 

 

Kaikki alustajat sekä kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat paneelissa yleisökysymyksiin.

 

Loppupuheenvuoroissa esitettiin mm. seuraavaa:

 

Professori Arto Haveri teki osaltaan hyvän yhteenvedon, kun hän totesi, että oikealla tavalla toteutettu kuntauudistus tukee yhteiskuntakehitystä.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli muistutti, että on harhaa jos ajatellaan, ettei tarvitse tehdä mitään. Hän valitteli, että kuntien välinen sekä kuntien ja valtiovallan välinen kehitystyö katkesi kesällä ja nyt on aika alkaa rakentaa luottamusta uudelleen.

 

Tölli halusi vielä loppupuheenvuorossaan muistuttaa, että kuntien tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi ja se on ISO JUTTU!

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että yhteistyötä kannattaa jatkaa ja kenenkään ei pidä käpertyä omiin oloihinsa.

 

Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala tiivisti, että tehdään yhteistyötä ja tehdään parempaa yhteistyötä!

 

Myös kansanedustaja Lea Mäkipää toivoi, että työtä tehtäisiin sulassa sovussa ja yhteisesti. Hän muistutti, että maan huoltovarmuus on turvattava. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan, oli Mäkipään lopputoteamus.

 

 

Kuntaseminaarin juontajalla apulaispormestari Timo Hanhilahdella oli mieluinen työ päättää MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari kiitoksiin.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana on helppo yhtyä Hanhilahden yleisölle sekä esiintyjille suuntaamiin kiitoksiin!

-Esko Erkkilä-

Monipuoliset alustukset innostivat kuulijat kysymään

Perjantai 24.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Onnistuimme saamaan MSL-Tampereen järjestämän kuntaseminaarin alustajiksi ja kommenttipuheenvuorojen esittäjiksi monipuolista arvostusta nauttivat henkilöt.

 

Kun sen lisäksi tilaisuutemme juontajana toimi tunnetusti laajaa arvostusta nauttiva apulaispormestari Timo Hanhilahti, olivat kaikki edellytykset hyvälle esitysten jälkeiselle yleisökeskustelulle mitä parhaat.

 

Muutamia valokuvia, jotka otin ennen tilaisuutta:

 

Onnistuneen tilaisuuden perusta luodaan jo ennen varsinaisen tilaisuuden alkamista ja järjestämämme kahvihetki ennen esityksiä toimi hyvänä pohjustuksena yleisön tutustumiselle.

 

 

Molemmat tilaisuutemme kansanedustaja-esiintyjät eli entinen kuntaministeri Tapani Tölli ja perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää pääsivät keskustelemaan keskenään jo ennen kahvitarjoilun alkamista.

 

 

Myös Tampereen tasolla perussuomalaisten ja keskustalaisten kunnallispoliitikkojen keskinäiset keskustelut pääsivät vauhtiin, kun kaupunginvaltuutetut Heikki Luoto (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) tapasivat Tampereen Yliopistolla ennen MSL-Tampereen kuntaseminaarin alkamista.

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja Hannu Karppila Kangasalta saattoivat ennen tilaisuuden alkamista keskustalla vaikkapa Tampereen seutukunnalle kovasti ajetusta haja-asutusalueille rakentamisen estävästä MAL-sopimuksesta!

 

 

Vesilahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela kuulosteli läsnäolijoiden mielipiteitä ajankohtaisista Tampereen seutukuntaa koskevista suunnitelmista.

 

 

Kuvia alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen, kun seminaariyleisö pääsi kysymään!

 

 

Jorma Kallio Vesilahdelta ei tehnyt varsinaista kysymystä, mutta muistutti, että kuntaliitokset muuttavat liitoskunnissa myös seurakuntien asemaa.

Aiheellinen huomautus aiheesta, joka kuntaliitostapauksissa jää etukäteiskeskusteluissa tavallisesti liian pienelle huomiolle.

 

 

Tampereen kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen Ilkka Sasi (vasemmalla) ja kaupunginhallituksen varajäsen, Keskustan Mikko Kriikku kuuntelivat tarkkaavaisina käytyä keskustelua ja hetken kuunneltuaan he molemmat tekivät myös kysymykset paneelin jäsenille.

 

 

Ilkka Sasi kysyi alustajien tarkempaa mielipidettä piirikunnista, jotka ovat myös eräänä mahdollisuutena vilahdelleet kuntauudistuskeskustelussa.

 

 

 

Mikko Kriikku kysyi alustajilta, että miksi nykyiset kuntarajat ovat myös suunniteltujen uusien suurkuntien rajoina siltä osin, kun liitoskunta sijaitsee suunnitellun suurkunnan rajalla.

 

 

Keskustan kunnanvaltuutettu Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälästä pahoitteli, että kuntauudistuksen suunnittelijoilla tuntuu olevan liian kiire.

Kokeneena kuntapalveluntuottajana Hämäläinen-Ylikahri muistutti, että kuntien palveluketjut joustavat ja se perustuu sille, että arjessa ahertava henkilökunta tekee tunnollisesti työtään.

 

 

Mm. Virtain kaupunginjohtajana toiminut Tapani Leppänen osasi kokeneena kunnallisvirkamiehenä tuoda esille ”oikeita asioita”.

Leppänen mainitsi puheenvuorossaan, että tietotekniikka-alan konsultit hiovat nyt kynsiään, kun odottavat kunnilta isoja toimeksiantoja tietotekniikkansa uudistamiseksi.

 

 

Alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen esitetyt yleisökysymykset ja kommentit osoittivat, että MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari tuli oikeaan aikaan.

 

Huomenissa on tarkoitukseni vielä lyhyesti kertoa esiintyjien paneelissa käyttämien loppupuheenvuorojen keskeinen sisältö – tapaamisiin tämän teeman osalta huomiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Pienikin kunta voi toimia tehokkaasti ja taloudellisesti!

Torstai 23.2.2012

Kutsuimme MSL-Tampereen kuntaseminaarin viidenneksi, mutta ei suinkaan vähäisimmäksi puheenvuoron käyttäjäksi perussuomalaisten kansanedustajan ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään.

 

Ehdotimme Mäkipäälle puheenvuoronsa otsikoksi:

 

”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”

 

Olimme tyytyväisiä, että kansanedustaja Mäkipää vastasi myöntävästi yhdistyksemme sihteerin ja Tampereen kaupunginvaltuutetun Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen välittämään kutsuun.

 

Arvostimme Lea Mäkipään ja entisen kuntaministeri Tapani Töllin saapumista tilaisuuteemme esiintyjiksi, sillä samaan aikaan Eduskunnassa oli meneillään kyselytunti!

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi esityksensä aluksi, että hänelle annettu otsikko on haastava ja monet kuntatalouden asiantuntijatkin ovat asiaa pohtineet.

 

Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajana Mäkipää totesi kuntapäättäjänä elävänsä tuota pienen kunnan arkea ja olevansa mukana sen selviämishaasteissa lähes päivittäin.

 

Hän totesi, että pelkät numerotiedot eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa siitä, miten kunnissa asiat hoidetaan.

 

Mäkipää muisteli, että Kihniötä on oltu jo vuosikymmenet yhdistämässä minne milloinkin.

 

Esimerkkinä Mäkipää mainitsi vuoden 1969, jolloin Kihniön kunnanvaltuusto taas kerran läänille antamassa vastineessa totesi:

 

”Kunnalliset palvelut eivät yhdistymisessä parane, veroäyrin hinta ei alene, mutta kehitys ja vireys mitä kunnassa nykyisin on, tukahtuisivat.”

 

Tilanne ei ole 43 vuoden aikana tuosta paljoa muuttunut, jatkoi Mäkipää.

 

 

 

Kansanedustaja Mäkipää totesi hallituksen lupaavan, että kunnassa palvelut säilyvät.

”Tämä on varmasti totta, mutta missä asti ne palvelut ovat yhdistämisen jälkeen? Ne voivat olla jopa sadan kilometrin päässä liitetyn kunnan keskuksesta.”, totesi Mäkipää.

 

Tampereen kehyskuntalaiset saisivat Suur-Tampereen muodostumisen jälkeen hakea palvelunsa Tampereelta, oli Lea Mäkipään näkemys Suur-Tampereen muodostumisesta.

 

Kihniön osalta Mäkipää otti esimerkiksi uimahallin ja totesi, että sitä heidän ei kannata rakentaa, mutta ei sitä tulisi Kihniöön kuntaliitoksen jälkeenkään!

 

Terveys- ja vanhuspalveluiden osalta Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää totesi mm. seuraavaa:

 

”…isoissa kunnissa esim. terveydenhoitopalveluihin on pitkät jonot. Samoin vanhuspalvelut ovat heikoissa kantimissa.

 

Runsaan 2000 asukkaan Kihniön kunta on todettu niin terveydenhoidon, kuin vanhuspalveluidenkin osalta mallikunnaksi. Usein suurilla kunnilla on 5 – 10 prosentin suuruuslisä palveluiden kustannuksissa.”

 

Kuntien ikärakenne ei parane kuntarajoja siirtelemällä, totesi Mäkipää ja jatkoi:

 

”Verotulojen tasaus on se keino, millä syrjäseutujen asukkaiden palvelu- ja elämisen mahdollisuudet on turvattava. Jatkuvasta talouskasvusta nauttivien kuntien tulee verotulontasauksella olla tukemassa koko maan asuttuna pitämistä.”

 

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi MSL-Tampereen tarjoamalla foorumilla, että pienetkin kunnat ovat tasapainottaneet palveluvarustustaan väestökehityksen mukaan jo ainakin 90- luvulta alkaen ja tekevät niin varmasti vastaisuudessakin.

 

”Valtiovaltaa ei siinä tarvita päsmäröimässä.”

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää kannatti kuntien välistä yhteistyötä ja totesi siitä tämän jutun loppusanoiksi sopivasti näin:

 

”Reilusti ja avoimesti toimiva kuntayhteistyö antaa pienelle kunnalla hyvät mahdollisuudet säilyttää oma terve identiteettinsä ja hakea sellaiset palvelut naapurikunnasta, mihin ei pienellä kunnalla ole yksinään resursseja. Jokainen kunta maksaa ostopalvelutarpeestaan käytön mukaisen korvauksen.”

-Esko Erkkilä-

Yhteistyön kehittäminen ja sen tiivistäminen on vaihtoehto Suur-Tampereelle

Keskiviikko 22.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kuntaseminaarin valmisteluissa ehdotimme Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle samanaiheista kommenttipuheenvuoroa kuin ehdotimme Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalalle.

Ehdottamamme aihe oli

 

”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja”

 

Otaksuimme, että Yli-Rajala toisi esiin etuja ja Viitasaari puolestaan haittoja.

Emme pettyneet Yli-Rajalan kohdalla ja samoin kävi myös Viitasaaren näkökulmien kanssa – tilanne muodostui tilaisuuden järjestäjän kannalta hyväksi, sillä juuri erilaisia näkökulmia halusimme!

 

 

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi esityksenä aluksi, että VM:n esitys uusista kunnista ei ollut Tampereen seudulla enää yllätys.

Esityksen perustelujen pinnallisuutta Viitasaari kuitenkin kummeksui - hän totesi, että ne suorastaan ärsyttävät.

 

Viitasaari totesi heti esityksenä alkajaisiksi, että ”Virkkusen kuntamalli” on ratkaisumallina huono.

 

Lempäälän kunnanjohtaja kertoi Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksyneen kunnalle strategian vuoteen 2025 saakka ja siinä todetaan, että Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta.

 

Kunnanjohtaja Viitasaari jatkoi, että valtuusto tarkisti strategiaa viime syksynä ja kirjasi siihen vielä varmuuden vuoksi lisäyksen, että Lempäälä suhtautuu myönteisesti seutuyhteistyöhön, koska se on vaihtoehto kuntaliitoksille. Viitasaari painotti, että valtuusto oli linjauksessaan yksimielinen.

 

 

Kuntaliiton kantaa Lempäälän kaltaisiin kehyskuntiin kunnanjohtaja Olli Viitasaari kummeksui.

 

Viitasaari totesi, että Kuntaliiton hallitus on jo viime keväänä hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi tarvitaan vahvat peruskunnat.

 

Kannanoton jälkeen Kuntaliiton suunnasta ei ole kuulunutkaan paljon mitään. ”Se on hämmästyttävää”, totesi Viitasaari.

 

Kunnanjohtaja Olli Viitasaari jatkoi, että suuremmissa kunnissa olisi varmasti helpompi karsia lähipalveluja. Tämä asia pitäisi kuntalaisille kertoa avoimesti eikä antaa sellaista kuvaa, että kuntaliitokset on keino ylläpitää nykyinen palvelurakenne, jatkoi Viitasaari.

Loppuyhteenvetonaan Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että ei usko Suur-Tampereen nopeaan syntymiseen.

Hän peräänkuulutti yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen olevan vaihtoehto Suur-Tampereelle.

 

”Toivottavasti meidän seutukunnalle annetaan mahdollisuus kokeilla tätä yhteistyön tiivistämistä.”

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen talous- ja strategiajohtaja luottaa Suur-Tampereen tuomiin etuihin

Tiistai 21.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan raportointiani MSL-Tampereen kuntauudistusta käsitelleestä seminaarista ja esitän tänään Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan tilaisuudessa esittämiä näkökohtia.

 

Ehdotimme Yli-Rajalalle kommenttipuheenvuoronsa aiheeksi

 

Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja

 

Johtaja Yli-Rajala hyväksyi ehdottamamme teeman ja toi puheenvuorossaan esille niitä etuja, joita Suur-Tampereen muodostuminen toisi mukanaan.

 

 

Talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan ottama näkökulma oli tilaisuuden järjestäjän eli MSL-Tampereen kannalta aivan oikein, sillä yhdistyksemme haluaa virittää keskustelua ihmisiä kiinnostavista aiheita.

Keskustelun virittämiseen kuuluu se, että kaikkia kiinnostavista asioista esitetään erilaisia näkökohtia.

 

Puheenvuoronsa aluksi Yli-Rajala kuvasi Tamperetta ja sen naapurikuntia totuudenmukaisesti, kun hän totesi, että kuntarajoja on alueella liikkuessa vaikea huomata.

 

”Tampereen kaupunkiseutu on alueeltaan yksi hyvin tiivis taajama, sillä pääväyliä kuljettaessa Tampereelta Nokialle, Pirkkalaan, Lempäälään tai Kangasalle on erittäin vaikea havaita, missä kuntaraja ylitetään.”

 

Yli-Rajala kertasi, että uusi kunta päättäisi kaupunkimaisen alueen maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, palveluista ja palveluverkoista, elinkeinopolitiikasta ja koko kaupunkiseudun suurista hankkeista.

 

 

Johtaja Yli-Rajala totesi, että uuden kuntamallin voimaantulo merkitsisi kaupunkiseudun sisäisen kilpailun loppumista yrityksistä ja asukkaista.

"Kilpakumppanit haetaan sieltä missä ne oikeasti ovat eli muualta Suomesta ja Euroopasta."

 

Seutuyhteistyön tarve lakkaa, mainitsi Yli-Rajala.

Suuret yhdyskuntarakennehankkeet suunnitellaan ja tehdään yhdessä ja niistä koituvat hyödyt ja kustannukset arvioidaan koko kaupunkiseudun näkökulmasta, jatkoi johtaja Yli-Rajala.

 

Kuntien hyvät käytännöt säilytetään ja huonoista luovutaan, maalaili Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala.  Hän lupasi myös, että turhaa byrokratiaa karsitaan yhdessä.

 

Esityksensä lopuksi Juha Yli-Rajala totesi:

 

”Edellä kuvatun perusteella en voi tulla muuhun lopputulemaan kuin että Suur-Tampere on toimiva malli kaupunkiseudun nykyisten ja tulevienkin asukkaiden kannalta.

Eletään uudessa kunnassa, joka katsoo avoimesti tulevaan, hyödyntää menneisyyttään ja tavoittelee vielä jotain parempaa.”

 

-Esko Erkkilä-

Onko kuntauudistus enää kenenkään hallinnassa?

Maanantai 20.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli ruoti MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 ansiokkaasti ns. ”Virkkusen kuntamallia” ja kysyi, että onko kyseinen uudistus enää kenenkään hallinnassa?

 

 

MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 oli lähes sata hallituksen kuntauudistuksen taustoista kiinnostunutta kansalaista.

Valtaosa kuulijoista oli Tampereelta ja Pirkanmaalta, mutta yleisökysymyksistä päätellen myös esim. keski- ja pohjoispohjanmaalaisia oli yleisön joukossa.

 

Tölli kysyi, että joutuvatko hallituspuolueet syömään syksyllä 2011 antamansa lupaukset?

 

Entinen kuntaministeri Tölli muistutti, että pääministeri Jyrki Katainen ja SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman totesivat edellisviikolla, että hankkeella ei enää tavoitellakaan säästöjä!

 

Kuntauudistuksella saavat säästöt eivät siis enää olekaan hallituksen tavoitteena – Kataisen hallitus on joutunut taipumaan totuuden edessä ja on nyt pakotettu toteamaan, että kuntauudistuksessa on kyse puhtaasti valtapolitiikasta, jolla hallitus aikoo pakottaa kuntalaiset ja kuntien luottamushenkilöt taipumaan Kataisen-Urpilaisen valtapyyteiden edessä!

 

Kataisen-Urpilaisen vallantavoittelussa eivät paina rahtustakaan Kokoomuksen ja SDP:n värejä tunnustavien paikallisten kuntavaikuttajien äänenpainot, jotka kuitenkin aiemmin ovat äänestäneet Kokoomusta tai demareita!

 

Ensimmäisissä kuulemistilaisuuksissa kuntaministeri on kokonaan väistänyt lähipalvelukysymyksen, totesi Tölli.

 

Tölli epäili aiheellisesti, että kuntauudistus ei ole enää kenenkään hallinnassa, sillä kuntakentällä on sitä kohtaan laajaa vastusta yli puoluerajojen.

 

Kuntauudistuksen ajoituksen järkevyyttä voidaan Töllin mukaan epäillä, sillä talous on taantumassa, verotulokasvu hiipuu, valtio leikkaa kunnilta rahoitusta ja ilmenee muutosväsymystä – tästä huolimatta hallitus on kuitenkin lisäämässä kuntien tehtäviä.

 

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli peräänkuulutti, että uudistus pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti.

Tulevaisuuden tilannekuva pitäisi todeta; millaisia haasteita ja millaisia mahdollisuuksia?

 

Nyt Töllin mukaan pitäisi parlamentaarisessa komiteassa määritellä kuntia ja asiantuntijoita kuullen

 

• kuntien tehtävät, joihin valtiolla ja kunnilla on tulevaisuudessa varaa
• monipuoliset työkalut uudistukseen; vapaaehtoiset kuntaliitokset, muut yhteistoimintamuodot kuten kuntayhtymät, maakunnallinen/alueellinen yhteistyö
• enemmän huomiota palvelujen ja niiden sisältöjen ja palvelurakenteiden uudistamiseen
• kuntalain kokonaisuudistus

 

Töllin mielestä tärkeää on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, sote-palvelujärjestelmän ja rahoituksen uudistaminen.

 

Alkaneita aluekierroksia ja siellä annettavista kuntien vastauksista Tapani Tölli totesi, että hallitusohjelmasta johtuen virkamiestyöryhmän esitys ja kysymykset kunnille on rakennettu vaihtoehdottomiksi, sillä niissä tarjotaan vaihtoehdoksi vain suurkuntaa ja kysellään, että milloin, kuinka monen kunnan kanssa ja millaista tukea tarvitaan!

 

Tölli muistutti, että kunnalliseen itsehallintoon kuuluu kuntien oikeus arvioida omista lähtökohdistaan tulevaisuuden haasteita, mihin ne kohdistuvat ja millä tavalla haasteisiin voidaan vastata.

 

Esityksensä lopuksi entinen kuntaministeri – jota yleisesti pidetään maamme parhaana kunta-asioiden asiantuntijana - , evästi kuntien edustajia aluekierroksille, että…

 

…ottakaa vapaasti kantaa ja perustelkaa esityksenne ottamalla huomioon myös kuntien rooli paikallisyhteisönä ja huomioikaa ihmisten tarvitsemat lähipalvelut sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen.

 

-Esko Erkkilä-

Tapani Tölli - vakuuttava kunta-asioiden asiantuntija Suomessa!

Sunnuntai 19.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Olemme MSL-Tampereen piirissä tyytyväisiä, kun saimme entisen kuntaministerin ja nykyisen kansanedustajan Tapani Töllin alustajaksi viime torstaina Tampereella järjestämäämme kuntaseminaariin.

 

Tölli hyväksyi esittämämme teeman alustuksensa aiheeksi eli

 

”Kuntarakenteen vaihtoehdot ja Virkkusen malli”

 

 

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli piti vahvan ja asiantuntevan alustuksensa MSL-Tampereen pöytästandaarin vierellä

 

Alustuksensa alussa Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on laadittu Kataisen hallitusohjelman mukaan ja hallituksen on väärin piiloutua virkamiesten selän taakse, sillä tehtävänannossa hallitus on jo selkeästi rajannut virkamiesten liikkumarajat.

 

Selvityksen lopputulos on yksiniittinen ja käytännössä vaihtoehdoton, koska kuntien välinen yhteistyömahdollisuus on suljettu pois, totesi Tölli ”Virkkusen kuntamallista”.

 

Hallituksen linjan heikkouksista ”Virkkusen kuntamallissa” kansanedustaja Tapani Töllillä oli pitkä asialista.

 

• esitys on ideologinen ja poliittinen valinta
• hyvin toimiva kuntien välinen yhteistyö pyritään lakkauttamaan
• esitys unohtaa ihmisen, lähidemokratian, kuntien tehtävät alueensa elinkeinojen kehittäjänä sekä sen, että Suomi on alueiltaan hyvin erilainen

 

”Virkkusen kuntamallilla” on Töllin mukaan täysin epärealistinen aikataulu. Tarvitaan uusi kuntalaki ja uusi valtionosuuslaki sekä uudet sote-huollon sekä toisen asteen opetuksen järjestämisalueet. Näiden laadintaan ei suunnitellulla aikataululla ole mahdollisuuksia.

 

 

Kansanedustaja Tapani Tölli jatkoi esitystään selventämällä, että mitä ”Virkkusen kuntamalli” merkitsisi käytännössä:

 

Kyseessä ei suinkaan ole kuntauudistus, vaan kyse on valta- ja keskittämispolitiikasta. Se merkitsee, että toisilta otetaan, jotta toisilla elämä voisi jatkua entisenlaisena.

 

”Virkkusen mallissa” hyväksytään, että kehyskunnat näivettyvät ja maaseutu autioituu sekä tyhjenee.

 

Malli merkitsee valtavia investointipaineita keskuskaupunkeihin; mistä rahat? Asumiskustannukset kohoavat kaikilla ja ”uudistus” merkitsee omaisuuden uusjakoa.

 

Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on murtamassa tärkeitä yhteiskuntamme peruspilareita.

 

• paikalliset vaikuttamismahdollisuudet kaventuvat
• yhteisen sopimisen kulttuuri murenee
• perustuslailla turvattua kunnallista itsehallintoa kyseenalaistetaan
• keskusvallan ote tiukkenee alueellisissa ja paikallisissa asioissa
• maakuntaliittojen tehtävien ja päätösvallan alasajo tulee todeksi

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli katsoi alustuksessaan myös tulevaisuuteen ja siitä osiosta ehkä huomenissa hieman lisää!

 

-Esko Erkkilä-

"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"

Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.

Seminaarin teema oli:

Muuttuuko kunta ja mihin suuntaan?

Seminaarin ensimmäisen alustuksen piti Tampereen Yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri

Haveri totesi esityksensä alussa, että kuntakoolla on merkitystä, mutta optimaalisia kuntakokoja voidaan määritellä ainoastaan yksittäisille palveluille ja tehtäville.

Samankokoisten kuntien välillä kustannuksissa on suuria eroja, jatkoi Haveri.

Kuntakoon tarkastelussa Haveri päätyi siis sille kannalle, kuntakoko on vain yksi selittävä tekijä palvelujen tuottamisen kustannuksissa.

Haveri lanseerasi kuntien kustannustehokkuuden ”mustaksi laatikoksi” joukon asioita, joiden pohjalta lopulta muodostuu kunnan kustannustehokkuus.

Tähän ”mustaan laatikkoon” kuuluvat mm.:

•    johtaminen
•    maantiede
•    ikärakenne
•    sitoutuminen
•    käytännöt
•    kulttuurit
•    teknologia

Professori Haveri on hyvä ja selkeäsanainen esiintyjä. Hyvästä ja asiastaan varmasta esiintyjästä kertoi se, että hän tuli luentopöydän takaa yleisön eteen ja piti siitä alustuksensa.

Haveri tarkasteli kaupunkiseudun kuntaliitosta ja hänen tässä kohdin esittämiään ajatuksia voidaan soveltaa Tampereen seudulle kaavailtuun Suur-Tampereeseen, vaikka sitä teemaa ei hänen esittämässään aineistossa esiintynytkään.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen mahdollisuuksiksi…

…Haveri mainitsi, että päätöksenteko voisi lähteä koko kaupunkiseudun eikä yksittäisten kuntaintressien näkökulmasta. Esimerkkinä Haveri mainitsi yhdyskuntarakenteen koordinoidun kehittämisen.

Politiikanteon ammattilaistuminen olisi kaupunkiseudun kuntaliitoksen tuloksena mahdollista – osa ehkä näkee tämän mahdollisuutena, mutta ilmeisesti yhtä monia haittana.

Kaupunkiseudun kuntaliitos loisi edellytyksiä tehokkuuden parantamiselle niissä tehtävissä, joissa suuremmasta kuntakoosta olisi hyötyä.

Uhkina kaupunkiseudun kuntaliitoksessa…

…professori Arto Haveri näki monia tekijöitä.

Lähidemokratian ja osallisuuden hiipuminen olivat Haverin mielessä päällimmäisenä.

Reuna-alueiden edustuksen väheneminen, josta sitten taas seuraisi tarve luoda erilaisia kaupunginosademokratian (käsite on jo sinällään melkoinen sanahirviö = kirjoittajan toteamus) malleja, olisi Haverin mielestä eräs uhka.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin monia hyviä ja toimivia malleja, kun koko kaupunkiseutu joutuisi byrokratisoitumaan ja seudullinen ”mosaiikki” yhtenäistyisi.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen alkuvaiheessa kunnallispolitiikka tukkeutuisi ja olisi vaarana muodostua vanhoihin kuntarajoihin tukeutuvia ”kuntapuolueita”. Haveri pitää mahdollisena, että kunnallispolitiikka voisi tukkeutua tulevassa suurkunnassa jopa vuosikymmeneksi kuntapuolueiden toiminnan kautta!

Olen tällä palstalla joku aika sitten pitänyt positiivisena kuntien keskinäistä kilpailua. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun Haveri mainitsi, että kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin kuntien positiivinen kilpailu.

Loppuyhteenvedossaan professori Haveri totesi tämän jutun otsikoksi laittamani toteamuksen, että ulkoa pakotettu muutos ei toimi. Haveri jatkoi, että Suur-Tampere - nyt hän mainitsi nimeltä Suur-Tampereen – voisi toimia, jos siihen päädyttäisiin yhteisymmärryksessä.

Sitä ennen yhteistyö on parempi vaihtoehto.

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitosta

Perjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa.


Paikalle saapui lähes sata kiinnostunutta ja tilaisuus kesti yli kaksi ja puoli tuntia.


MSL-Tampereen puheenjohtajana sain avata tilaisuuden.


Tilaisuudessa toimivat alustajina Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli.


Kommenttipuheenvuorot teeman ”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja” pohjalta esittivät johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta ja Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.


Kansanedustaja ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään esityksen otsikko oli: ”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”.


Tilaisuuden juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.


Alustukset ja kommenttipuheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Ne valottivat ajankohtaista kuntauudistuskeskustelua monelta näkökulmalta.


Totesin avaussanoissani, että Maaseudun Sivistysliitto tukee ihmisten monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuutta sekä jatkoin, että tämän tilaisuuden tavoite on juuri näiden asioiden edistäminen.


Pyrin lähipäivinä palaamaan tarkemmin kuntaseminaarimme antiin, mutta tässä kolme valokuvaa eilen illalla järjestetystä tilaisuudesta:

MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.








Juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja hyvin toimikin, sillä yleisö tuntui viihtyvän.






Esitysten jälkeen alustajamme vastasivat yleisön kysymyksiin paneelissa.


Vasemmalta Arto Haveri, Tapani Tölli, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää ja Juha Yli-Rajala – seisomassa Timo Hanhilahti.

Palaan tilaisuudessa esitettyihin asioihin erikseen!


-Esko Erkkilä-

"Möhköfanttikauppiaat Virkkunen-Pajunen-Vapaavuori tulevat nielemään karvaan kalkin..."

Torstai 16.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Kuntauudistuskeskusteluun ollaan saamassa vaikuttavuutta, kun Kokoomuksen kansanedustajat ovat uskaltautuneet tulla julkisuuteen Virkkusen kuntamallia arvostelevilla mielipiteillään.


Mallia antaa espoolaisen kokoomuskansanedustajan Sanna Lauslahden 14.2.2012 klo 9.15 julkaistu kirjoitus Uudessa Suomessa.


Kirjoituksen otsikko on;

Miljoonakaupunki vain levittäisi Helsingin ongelmia

Pirkanmaalla Lauslahden kirjoitus voitaisiin aivan hyvin muuttaa muotoon; Suur-Tampere vain levittäisi Tampereen ongelmia ja Varsinais-Suomessa sama asia voitaisiin ilmaista näin: Suur-Turku vain levittäisi Turun ongelmia.


Sen verran kokoomuskansanedustaja suojelee puoluesisartaan, että hän kutsuu Virkkusen kuntakarttaa ”virkamiesesitykseksi”. Todellisuudessahan kuntakarttaesitys on laadittu pääministeri Jyrki Kataisen (kokoomus) ja ministeri Henna Virkkusen (kokoomus) yksityiskohtaisten ohjeiden mukaiseksi.


Kansanedustaja Lauslahden kirjoitus on täyttä asiaa joka sana. Se on suoraan Keskustan linjauksista lainattua tekstiä, joka sitten on sovitettu pääkaupunkiseudun kuvioihin.


Lauslahti toteaa kirjoituksensa alussa:

Ehdotus on vanhanaikainen, kallis ja päätöksentekoa jäykistävä sekä kansalaisista etäännyttävä ratkaisu.

Laittamattomasti sanottu kokoomuslaiselta kansanedustajalta kokoomuslaisesta ehdotuksesta – monen kansalaisen luottamus kokoomuslaiseen päätöksentekoon horjuu, kun osa omistakin uskaltaa sitä arvostella suorin sanoin!


Lisään sulkuihin muutaman sanan, kun liitän tähän Lauslahden kirjoituksesta pätkän.


”Kilpailu synnyttää (Tampereen seutukunnan) alueelle dynamiikkaa ja mahdollistaa parhaiden käytäntöjen vertailemisen. Tällaisten positiivisten tekijöiden poistaminen olisi vahingollista koko (Tampereen) seudulle, kun (Tampereen) tehottomat hallinnolliset rakenteet saisivat mahdollisen suurliitoksen jälkeen kaikessa rauhassa kalkkeutua niille sijoilleen.”

Korostan, että sulkuihin lisätyt sanat ovat allekirjoittaneen makustelua ajankohtaisesta asiasta - muu teksti on kansanedustaja Sanna Lauslahden!


Sanna Lauslahden kirjoitus on tuonut Uuden Suomen nettisivuille lukemattoman määrän Lauslahtea kannustavia kommentteja.


Tämän jutun otsikko on osa Viktor Flinkkilän kommentista, joka kuuluu koko pituudeltaan seuraavasti:


”Erinomainen blogi. Möhköfanttikauppiaat Virkkunen-Pajunen-Vapaavuori tulevat nielemään karvaan kalkin, kun heille valkenee että koko heidän ideoimansa mammuttikuntahanke tulee kaatumaan rytisten kuin Goljatti aikanaan.”


-Esko Erkkilä-

"Levottomuus vaan lisääntyi"

Keskiviikko 15.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksia on ollut mahdollista kuunnella Radio Moreenista jo 18.4.2007 alkaen. Vain yksi kokous eli 17.12.2008 pidetty istunto on jäänyt taltioimatta teknisten ongelmien vuoksi.


Kaikkien kokousten äänitykset ovat edelleenkin kuunneltavissa Tampereen kaupungin nettisivuilla olevan linkin kautta.


Kaupunginvaltuuston kokousten videolähetykset aloitettiin 7.11.2011 ja niitä jatkettiin 21.11.2011 sekä 12.12.2011 pidetyistä kokouksista. Videotallenteet ovat nekin katseltavissa Tampereen kaupungin nettisivujen kautta.


Videotallentamisessa oli tauko, mutta maanantaina 13.2.2012 pidetty kaupunginvaltuuston kokous oli taas seurattavissa suorana videolähetyksenä.


Pääsin netin ääreen, kun kokous oli kestänyt puolitoista tuntia ja seurasinkin sitten valtuutettujen puhumista ja toimintaa netistä kokouksen loppuun saakka.


Suorat (ja sitten tallennetut) videolähetykset lisäävät kaupungin avoimuutta päätöksenteossa.


Videoinnit eivät varmaan ole kaikkien kaupunginvaltuutettujen mieleen, sillä nyt kaupunkilaiset pääsevät seuraamaan tarkasti valtuutettujen toimintaa kaupunginvaltuustossa.


Kokouksessa sukkia kutova tai koko ajan purukumia jauhava kaupunginvaltuutettu ei ole ainakaan minun mielestäni pätevä päättämään tamperelaisten asioista. Nyt en huomannut sukankutojaa, mutta erään vasemmiston puolella istuneen miesvaltuutetun leuat kävivät koko istunnon ajan kuin märehtivällä lehmällä.


Tietokoneen ruudulta on kätevä ikuistaa kaupunginvaltuutettuja ”työn touhussa”.


Tässä näemme muutamia esimerkkejä 13.2.2012 pidetystä kaupunginvaltuuston kokouksesta:

Vihreiden Irene Roivainen on sopivan tiukka kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Radiosta kokouksia kuunnellessa huomaa, että hän tai hänen valtuuttamansa henkilö katkaisee radiolähetyksen heti, jos valtuutettu puhuu yli sovitun ajan. Näin täytyykin olla, sillä kokouksissa ei pidä jaaritella.

Vasemmistoliiton Marjatta Stenius-Kaukonen on puheenjohtajana toimiessaan Roivaista hellämielisempi ja hän antaa valtuutettujen jaaritella liian pitkään.

Pormestari Timo P. Nieminen puolusti pontevasti menettelyä, että jatkossakin pormestari valittaisiin kaupunginvaltuutetuista.

Vasemmistoliiton valtuutettu Ilkka Järvelä on aktiivinen puheenvuorojen käyttäjä. Meillä on Järvelän kanssa erilainen puoluetausta, mutta arvostan Ilkka Järvelää mukavana henkilönä ja useimmiten hänen ajatuksensakin ovat perin kannatettavia.

Tässä on samaan kuvaan päässyt kaupunginvaltuutettu Pertti Virtanen, joka vain harvoin avaa sanaisen arkkunsa Tampereen kaupunginvaltuustossa.

Arvostan myös Tampereen demareiden kunnallisjärjestön puheenjohtaja Atanas Aleksovskia, joka on aktiivinen vaikuttaja. Atanas on kaupunginhallituksen edustaja varapuheenjohtamani Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa ja saan siellä useinkin todeta, että ”olen jyrkästi samaa mieltä kuin Atanas!”

Kaupunginvaltuutettu Mikko Leppälahti on johtokuntatyöskentelyssäni tavallaan esimieheni, sillä hän on Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan puheenjohtaja.

Mikolla on laaja käytännön kokemus niihin asioihin, joista teemme johtokunnassa päätöksiä. Minä ja myös muut johtokuntamme jäsenet osaamme antaa Mikon tiedoille ja kokemukselle arvoa.

Keskustan valtuustoryhmän Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen kannatti aivan oikein perustein Nekalan kaupunginosan tärkeyttä alueena, joka Tampereella pitäisi saada nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Valtuustoaloitteen asiasta oli tehnyt Vasemmistoliiton Mikko Aaltonen.





Keskustan valtuustoryhmä on tässä kuvattuna läppärini näytöltä.

Kansanedustaja Mikko Alatalon varahenkilöksi tuli kokouksen kestäessä Titta Mattila (edessä) ja muut keskustalaiset ovat Mikko Kriikku (vasemmalla), Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen sekä apulaispormestari Timo Hanhilahti (häämöttää oikealla).

Opetusministeri ja kaupunginvaltuutettu Jukka Gustafsson (SDP) käytti kokouksessa ainakin yhden puheenvuoron, mutta…

…ministeri Henna Virkkusen valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen aika taisi koko kaupunginvaltuuston kokousajan kulua tekstiviestien kirjoittelemiseen kuntien pakkoliitosasioissa.

Kaupunginvaltuuston 13.2.2012 pidetyn kokouksen yhteenvedoksi sopii vallan hyvin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaisen tämän jutun otsikossa kertomani hänen lausahduksensa kokouksen päätteeksi:

Levottomuus vaan lisääntyi!

-Esko Erkkilä-

Kylvetystä soija-alasta jo kolmella neljänneksellä kasvaa muuntogeenistä soijaa

Tiistai 14.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljelykasvien muuntogeenisyys on asia, josta keskusteltaessa eri osapuolten näkemykset poikkeavat suuresti toisistaan.

Osa näkee muuntogeenisyyden olevan pelastus maailman ruokaongelmalle ja osa taas haluaa karttaa kasvien muuntogeenisyyttä kuin ruttoa.

Leimaa-antavaa elintarvikkeiden ja rehujen muuntogeenisyyttä koskevassa mielipiteidenvaihdossa on tietämättömyys.

Elintarvikkeiden ja rehujen muuntogeenisyyttä koskevat säännökset ovat selkeät, mutta kieltämättä niihin pitää tarkasti perehtyä.

EU:ssa muuntogeenisyyden merkinnässä raja-arvona on 0,9 % eli sen alle jäävät pitoisuudet muuntogeenisen aineksen osuutena merkitsevät, että tuote ei virallisesti sisällä muuntogeenistä ainesta. Sitä voidaan siis myydä ns. GMO-vapaana.

Raja-arvo on perusteltu, sillä valtaosa esim. maailmalla liikkuvasta soijasta ja sen jatkojalosteista ovat muuntogeenisiä. Soija ja soijatuotteet seilaavat laivoissa ympäri maailmaa ja ns. GMO-vapaat soijatuotteet kontaminoituvat muuntogeenisen tavaran kanssa laivoissa, satamavarastoissa ja muualla logistisessa ketjussa niin, että tietty raja-arvo on paikallaan.

EU:ssa eräs seikka muuntogeenisyydessä ja sen valvonnassa on hyväksytyt muunnokset. EU ei ole hyväksynyt kaikkia maailmalla liikkuvia muuntogeenisiä muunnoksia. Niitä kuitenkin toisinaan tavataan ja se merkitsee aina takaisinvetoa.

On muistettava, että muuntogeenisiä aineksia sisältävien tuotteiden myynti on täysin laillista. Ehtona on se, että muuntogeenisyys kerrotaan tuotepakkauksessa tai tuotetta seuraavassa muussa asiakirjassa. Kuten edellä jo totesin, EU:ssa hyväksymättömien muuntogeenisten kantojen tapaaminen merkitsee tuotteen takaisinvetoa.

Suvaitsevaisuus oli juuri käydyissä presidentinvaaleissa tietyn ehdokkaan keskeinen vaaliteema.

Toivon, että suvaitsevaisuus saisi nykyistä enemmän jalansijaa myös muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevassa keskustelussa. Erityisesti toivon, että ainakin presidentinvaaleissa suvaitsevaisuutta painottaneet tahot olisivat suvaitsevaisia myös muuntogeenisyyttä koskevissa asioissa.

-Esko Erkkilä-

Kysymykseni Tampereen pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasillassa 7.2.2012:

Maanantai 13.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen pormestari Timo P. Nieminen ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen järjestävät säännöllisesti kaupunkilaisille tarkoitettuja asukasiltoja. Asukasilloissa on heidän lisäkseen Tampereen apulaispormestarit sekä valtuustoryhmien edustajat kuuntelemassa ja vastaamassa asukkaiden kysymyksiin.

Viimeisin asukasilta järjestettiin Tampereen valtuustosalissa 7.2.2012.

Olen usein esittänyt em. tilaisuuksissa ”haastavia” kysymyksiä, mutta nyt tein mielestäni kovinkin kannustavan kysymyksen ja se meni näin:

====

"Kysymykseni liittyy Tampereen kaupungin tiedotuskäytäntöön ja täytyy heti todeta, että tämä kysymykseni on luottamushenkilöitä ja virkamiehiä kiittävä.

YLE:n TV1 lähetti tammikuun 9. päivänä tänä vuonna MOT eli Mikä Oli Tutkittava –ohjelman, jossa käsiteltiin tekopohjavesiyhtiö Tavasea.

Ohjelmanteossa oli ongelmia ja se ilmenee ohjelman toimittaneen Maarit Åström´n blogikirjoituksesta, joka on edelleen luettavissa netissä ja löytyy googlettamalla ”tekopohjavesikauhu”. Imuroin sen tänään imuroin netistä ja tässä suora lainaus kirjoituksesta:

” Tavase Oy:n käyttäytyminen oli kuitenkin erikoista. Tavase Oy:n toimitusjohtaja Petri Jokela vältteli viikkokausia haastattelupyyntöjä ja yritti siirtää tapaamista ohjelman ulostulon jälkeiseen aikaan. Tampereen kaupunki sai Jokelan tulemaan kameran eteen mm. koska kaupunki harjoittaa avointa viestintää”

Lainaus päättyy.

Kenelle Tampereen kaupungin virkahenkilölle tai luottamushenkilölle voin toimittaa suklaarasian, jonka ansiosta julkisuutta kartteleva konserniyhtiön toimitusjohtaja saatiin kameroiden eteen?"

--------

Kysymykseni jälkeen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen totesi, että suklaarasiat kelpaisivat kenelle tahansa, mutta selkeää vastausta kysymykseeni hän ja eivätkä läsnä olleet apulaispormestaritkaan pystyneet antamaan.

SDP:n kaupunginvaltuutettu ja Tampereen Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtaja Atanas Aleksovski totesi omassa puheenvuorossaan, että Eskon pitää toimittaa lupaamansa suklaarasia Tavase Oy:n hallituksen puheenjohtaja Peter Löfberg´lle. Atanas otaksui, että Tavase Oy:n hallituksen puheenjohtaja Löfberg olisi määrännyt toimitusjohtaja Petri Jokelan kameroiden eteen.

Tavase Oy:n toiminnasta kertova MOT-ohjelma avasi suomut monen Tavase-uskovaisen silmistä, sillä niin perusteellisesti Maarit Åströmin oli perehtynyt Tampereen ja sen lähikuntien todelliseen ongelmaan - Tavase osakeyhtiöön!

Mainittakoon, että Atanas Aleksovski on kaupunginhallituksen edustaja Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa, joten tunnen Atanaksen hyvin ja arvostan hänen toimintaansa.

Nyt vaan pitää alkaa hankkimaan sitä lupaamaani suklaarasiaa!

-Esko Erkkilä-


PS. Mainittakoon, että toimittaja Åström päättää blogikirjoituksensa näin:

”Tavasen viestintäkauhu herättää kysymyksiä siitä mitä yritys yrittää peitellä.”

Tätä en kysymyksessäni kertonut, mutta todettakoon se nyt tässä!

SDP:n Lauri Ihalainen - ministeri paikallaan

Sunnuntai 12.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Perin harvoin saan antaa tunnustusta demareille ja erityisesti jollekin henkilölle demarileirissä.


Nyt siihen on aihetta ja voin vakuuttaa, että teen sen mieluusti, sillä tunnustuksen antamiselle on vankat perusteet.


Arvostamani henkilö on ministerin arvonimen omaava ja nyt työministerinä toimiva Lauri Ihalainen.


Sain henkilökohtaisesti ensimmäisen kerran nähdä Lauri Ihalaisen Pirkka-hallissa Tampereella keskiviikkona helmikuun 1. päivänä, kun hän osallistui REKRYTORI 2012 –tapahtumassa paneelikeskusteluun, jonka aihe oli ”Kunnan firma vai kunnon firma – markkinahäirikköjä vai setelikoneita?”.


Ministeri Ihalainen teki paneelissa vakuuttavan vaikutuksen ja hän osoitti omaavansa sellaisen kokemuksen työelämän asioissa, että harva henkilö Suomessa siihen pystyy.


On valittaen todettava SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen kaavailut, että vanhemman polven demariministerit laitetaan vaihtoon vaalikauden puolivälissä. Silloin ovat vaarassa joutua vaihtoon ainakin nykyiset ministerit Jukka Gustafsson, Erkki Tuomioja ja Lauri Ihalainen.


Kansakunnan kannalta on valitettavaa, jos Ihalainen ja Tuomioja joutuvat jättämään tehtävänsä – nyt on laitettava toiveensa sille, että koko hallitus joutuu vaalikauden puolivälissä eroamaan ja saamme kokonaan uuden hallituksen.

Otin ministeri Ihalaisesta montakin valokuvaa Pirkka-hallin paneelissa, mutta huonosta sijoittumisestani johtuen vain harvat kuvat onnistuivat.


Tässä yksi kuva, jossa ministeri Ihalainen jopa hymyilee!

Luettelen muutamia näkökohtia, joita ministeri Ihalainen puheenvuoroissaan esitti:

•    keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on nyt Suomessa 60 vuotta ja 4 kuukautta. Eläkeläisistä 200.000 henkilöä on työkyvyttömyyseläkkeellä ja jos heidän lukumääränsä saataisiin puolittumaan, se kohottaisi keskimääräistä eläkkeellejäämisikää puolellatoista vuodella (1 vuotta ja 6 kuukautta)!

•    eläkeläisistä 30.000 henkilöä on sellaisia osatyökykyisiä, jotka haluaisivat palata työelämään

•    tuottavuutta on nostettava, mutta samalla työelämän laatua pitää kohottaa

•    työtä pitäisi pystyä avartamaan ja kuntasektorilla on tässä paljon tehtävää

•    pitää pystyä tekemään aidosti oikeita päätöksiä

•    kuntasektorin palvelutarjonnassa julkisen ja yksityisen sektorin pitäisi pystyä limittymään

Kokoomuksen hellimästä ”kuntakohelluksesta” myös ministeri Lauri Ihalainen joutui vakavalla naamalla laskettelemaan hallituksen hyväksymää jargonia. Tämä on laskettava ministerin muuten mainion esiintymisen miinus-puoleksi.

Ministeri Ihalainen mainitsi, että tarvitaan taloudellisesti vahvoja kuntia ja sen vuoksi on muka tarve kuntauudistukselle. Toki on Ihalaisen puolustukseksi todettava, että hän tarkensi ”minkä muodon uudistus sitten saakin”!

Oli piristää kuulla työministeri Lauri Ihalaisen linjauksia työelämän haasteista.

Kaikesta näkyi, että Lauri Ihalaisen saama ministerin arvonimi on osunut oikealle henkilölle!

-Esko Erkkilä-

Ministeri mukana paneelikeskustelussa ja kuulijoita vain muutama - miksi näin?

Lauantai 11.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kauppakamari, kaupunkilehti Tori, Tampereen TE-toimisto ja Honkalamedia Oy järjestivät REKRYTORI 2012 -messutapahtuman Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa keskiviikkona helmikuun 1. päivänä 2012.

Vaikka tapahtuma olikin suunnattu lähinnä nuorille, jotka etsivät työ- tai opiskelupaikkaa, siellä oli paljon nähtävää ja koettavaa myös varttuneille.

Tapahtuman vetonaula, jonka vuoksi minäkin menin heti aamutuimaan Pirkka-halliin, oli paneelikeskustelu, jolla oli haastava teema eli

Kunnan firma vai kunnon firma – markkinahäirikköjä vai setelikoneita?

Paneelikeskusteluun osallistui seitsemän panelistia ja…

…sen puheenjohtajana toimi Pirkanmaan Liiton maakuntajohtaja Esa Halme.

Panelisteina olivat:

Sastamalan kaupunginjohtaja Paavo Salli,

Tampereen työ-ja elinkeinotoimiston toimialajohtaja Johanna Ahlgren-Holappa,

Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja Mikko Wiren,

TAYS Sydänkeskus Oy:n toimitusjohtaja Kari Niemelä,

Tampereen kaupungin apulaispormestari Olli-Poika Parviainen,

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n aluepäällikkö Nina Heikkilä

 ja työministeri Lauri Ihalainen.

Panelikeskustelu oli harvinaislaatuisen korkeatasoinen ja on harmi, että kuulijoita oli paikalla ainoastaan kymmenkunta. Näistäkin valtaosa oli panelistien avustajia tai muuten virkansa puolesta paikalla olleita, joten aitoja kuulijoita oli lisäkseni vain pari henkilöä.

Aihe oli mielenkiintoinen ja panelistit eivät antaneet harvalukuisen yleisön haitata, vaan keskustelussa joka sana oli asiaa.

Käsittelen huomenna tällä palstalla ministeri Ihalaisen puheenvuoroja, mutta tässä muutama havainto muiden panelistien sanomisista:

Kaupunginjohtaja Salli muistutti terveyden edistämisestä ja painotti jokaisen henkilökohtaista vastuuta terveydestää.

Salli muistutti, että myös kuntasektorin pitää hallita markkinat. Hän kertoi, että tietotekniikan kilpailuttaminen on herkkä laji ja sen kilpailuttamisessa usein päädytään kiistatilanteisiin.

Kuntien vajavainen hankintaosaaminen nousi koko keskustelussa tärkeälle sijalle ja mm. Mikko Wiren kertoi, että jossain kunnassa oli kunta antanut laatupisteitä yritykselle, jonka tarjoama ruoka oli halvinta!

Wiren kertoi tositapauksesta, jossa kunnan johtava virkahenkilö oli todennut, että eihän kunta voi kaikkia suosituksia noudattaa – ei siihen mitkään rahat riitä!

Kari Niemelä peräänkuulutti, että tuottavuuden lisääminen on tapahduttava yhdessä henkilöstön kanssa. Hän totesi, että Suomessa erikoissairaanhoito on maailman hajautunein.

Sairaanhoitoalan häiriköiksi Niemelä listasi HUS:n, Terveystalo Oy:n sekä Mehiläinen Oy:n. Heikkilä painotti, että hankintalakia on korjattava.

Erityistä mielenkiintoa tamperelaisena tunsin tietysti apulaispormestari Olli-Poika Parviaisen linjauksiin.

Parviainen mainitsi, että Tampere on kohtuullisen houkutteleva kaupunki, mutta myönsi, että erityisesti sosiaali- ja terveyspuolella haasteita riittää. Suorittavia käsiä tarvitaan Tampereella, totesi apulaispormestari.

Parviaisella oli hieman samanlainen kuva tietojärjestelmistä kuin kaupunginjohtaja Sallilla. Olli-Poika Parviainen peräänkuulutti, että eri tietojärjestelmien pitäisi pystyä ”keskustelemaan” keskenään nykyistä paremmin.

Olin ilahtunut, että apulaispormestari Parviainen painotti osatyökykykyisten aseman parantamista. Hän mainitsi, että osatyökykyisiä koskevia joustoja kaivattaisiin erityisesti kunnilta.

Myös siitä olin ilahtunut, että apulaispormestari kaipasi nykyistä enemmän seuraa ja mittareita kaupungin ja kaupungille ulkopuolisten tekemiin töihin.

Parviaisen linjaukseen, että palvelutehtävien benchmarkkaus tehtäisiin julkisen palvelutason kautta, en kuitenkaan voi yhtyä.  Jos benchmarkkauksen perusteena olisi ainoastaan julkisen tahon palvelutaso ja erityisesti tehokkuus, niin tuskin koskaan pystyisimme todelliseen tehokkuuteen kuntasektorilla. Bechmarkkausta tarvitaan, mutta siinä on kaikissa käänteissä oltava periaatteena, että vain paras on kyllin hyvää!

Maakuntajohtaja Esa Halmeen loppuyhteenvetona toteamaan on helppo yhtyä, kun hän totesi, että julkisen vallan on opeteltava palvelujensa tuottamista. Halme totesi asiakkaan toiveena olevan, että ongelmat ratkaistaan nopeasti, halvalla ja kerralla oikein!

-Esko Erkkilä-