Tammikuun 8. päivä 2012 oli kansalaisille kokoomuksenmusta keskiviikko

Perjantai 10.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomus halusi niputtaa kahden sen ajaman suuren uudistuksen julkistamisen toissapäivälle eli keskiviikolle tammikuun 8. päivälle 2012.


Kun sen lisäksi matkapuhelinyhtiö Nokia ilmoitti samana päivänä Salon tehtaalla lopetettavan matkapuhelinten valmistuksen, olivat ainekset mustalle keskiviikolle valmiit.


Näin muodostui käsite

Kokoomuksenmusta keskiviikko

vai pitäisikö sanoa

Kokoomusmusta keskiviikko?

Oli mielenkiintoista, mutta totuudenmukaista, kun Iltasanomat uutisoi torstaina pääteemanaan

Suomi järkkyi

ja Iltalehti puolestaan oli värittänyt torstain extra-numeronsa mustaksi sekä kertoi etusivullaan

Kaikki meni

Iltapäivälehtien lööpit olivat kerrankin totuudenmukaisia!

Kansalaiset äänestivät viime vuoden eduskuntavaaleissa Keskustan varoittavasta sormesta huolimatta niin, että kokoomuksenmusta keskiviikko oli mahdollinen.


On enemmän kuin todennäköistä, että Kokoomus saa maksaa kokoomuksenmustasta keskiviikosta puolueena kalliin hinnan. Se merkitsee, että keskiviikosta tulee Kokoomukselle musta. Heidän kannaltaan voidaan siis puhua myös mustasta keskiviikosta.


Uutisankkuri Matti Rönkä haastatteli keskiviikkoiltana hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkusta TV:n iltauutisissa.


Virkkunen toisteli aiemmin päättämäänsä eikä piitannut lainkaan esimerkiksi professori Aimo Ryynäsen esittämistä mielipiteistä.


Virkkunen näki uutisstudiossa professori Ryynäsen haastattelun, jossa kokenut, itsekin kuntapäättäjänä Orimattilassa toimiva professori totesi toimittaja Sari Ahon haastattelemana mm. näin:


Sari Aho:


”Täällä Päijät-Hämeessä kunnat sulautettaisiin joko kahdeksi tai yhdeksi suurkunnaksi.

Mitä tuo yhdistäminen merkitsisi täällä Orimattilassa?”


Aimo Ryynänen:


”Kyllähän se merkitsee aika kylmää suihkua mahdollisuuksille kehittää kaupunkia Orimattilan ja orimattilalaisten eduista lähtevästi.

On nimittäin hyvä muistaa, että kunta on voimavara ja paikkakunnan kehityksen moottori, joka kokoaan yhteen ihmiset, yritykset, asukkaat, yhdistykset niin edelleen.

Kun valot kaupungintalosta sammuvat, tämä voimavara menetetään. Meidän asioistamme tulevat päättämään sellaiset ihmiset, jotka eivät välttämättä tunne paikkakunnan tarpeita, ihmisten oloja, ihmisten vaatimuksia.”


Sari Aho:


”Uskotteko Te, että kuntarajoja siirtämällä voidaan saada aikaiseksi säästöjä?”


Aimo Ryynänen:


”Tähän ei varmaan usko kukaan. Aiemmat kokemukset eivät sitä tue eivätkä myöskään tutkijoiden aiemmat tutkimukset tästä.

Jos säästöjä aiotaan tehdä, ne tehdään liitoskuntien asukkaiden kustannuksella. Se tarkoittaa sitä, että liitoskuntien palvelut viedään keskuskaupunkiin - valot sammutetaan vähitellen liitoskunnista. Se tulee vaikuttamaan monella tavalla näiden liitoskuntien asemaan.”


Sari Aho:
 

”Millaiset terveiset lähetätte kuntaministeri Virkkuselle?”


Aimo Ryynänen:

”Ministeri Virkkunen: Kun tällä kuntarajojen siirtelyhankkeella ei tunnu olevan kansalaisten välitöntä suoraa kannatusta, olisi varmaan järkevää kiikuttaa tämän työryhmän paperit sinne ministeriön arkistoon arkistoivaksi samalle hyllylle, missä ne 60-luvun lopun vastaavankaltaisen harjoitelman paperit lojuvat ilman, että ne johtivat mihinkään ja käynnistää todellinen uudistus, jossa rakenteiden, rajojen asemasta kiinnitetään huomiota palvelujen toteuttamiseen, toimintatapoihin, järkevien vaihtoehtojen etsimiseen ja ottaa mukaan tähän kunnat niin, että niillä on aito mahdollisuus vaikuttaa tähän valmisteluun. Ja ennen kaikkea, valtiota ei pidä jättää tästä sivuun, vaan valtiolla on samanlainen vastuu peruspalveluista kuin kunnillakin.

Nyt näyttää vähän siltä valtio vetäytyy kuntien selän taakse ajatellen, että kun tehdään tämä kuntamylläkkä, niin siinä on sitten valtio hoitanut oman leiviskänsä. Näinhän asia ei ole. Valtion vastuutahan tässä ennen muuta perätään.”

Tässä oli painavia sanoja kokeneelta tutkijalta ja kuntapäättäjältä!

Kokemattoman kokoomuslaisen kuntaministerin olisi nyt syytä kuunnella kokenutta kokoomuslaista ”kuntaprofessoria”!

-Esko Erkkilä-

Tulipahan ainespuita kunnallisvaaleihin!

Torstai 9.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehden tammikuun 13. päivä julkistama hallituksen esitys kuntauudistukseksi paljastui eilen karuksi todellisuudeksi.

Suomen Kuvalehti siis osoitti, että sen uutisiin voi luottaa.

Toissapäivänä Suomen Kuvalehti paljasti, että valtionhallinnossa eli hallituspiireissä otettiin viime syksynä keskusteluun lokakuun 2012 kunnallisvaalien siirtäminen poikkeuslailla mahdollisesti syksyyn 2014.


Kunnallisvaalien siirtämissuunnitelma kuntauudistuksen kohtaaman vastarinnan vuoksi tuntuu käsittämättömältä, mutta kaikkea voimme näköjään odottaa Kataisen kokoomuslaiselta vasemmistohallitukselta.


Suomen Kuvalehden paljastukset kuntarajojen muuttamiseksi pitivät paikkansa ja nyt on uskottava, että myös kunnallisvaalien siirtosuunnitelma on ollut vakavasti esillä Kataisen johdolla.


Kun kuntauudistukseen ja kunnallisvaalien siirtosuunnitelmiin lisätään varuskuntapaikkakuntien harventaminen, on kyse kerrassaan megaluokan myllerryksistä, joita Kokoomuksen Jyrki Kataisen hallitus esittää.


Rohkeudesta Kokoomusta ei voi syyttää, sillä omien tarkoitusperiensä vuoksi se asettaa koko puolueen tulevaisuuden veitsenterälle. Kuntauudistus, kunnallisvaalien siirtohanke ja varuskuntien lakkauttaminen ovat kova pala kiihkeimmällekin kokoomuslaiselle.


Kokoomuksen esitysten nukkeprinsessana kuntauudistuksen osalta on toiminut hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen. Nukkeprinssin rooli varuskuntien lakkauttamisessa on työnnetty Ilkka Kanervalle, joka on istuvan eduskunnan pitkäaikaisin kansanedustaja.


Käytin termejä ”nukkeprinsessa” ja ”nukkeprinssi” sen vuoksi, että kuntauudistus, kunnallisvaalien siirtokaavailut sekä varuskuntien lopettaminen ovat pääministeri Jyrki Kataisen ja pääministeripuolue Kokoomuksen pitkäaikainen haave. Haaveen edistäjiksi tarvittiin nukkeprinsessa ja nukkeprinssi, jotka sitten haaveiden kariutuessa voidaan siirtää sivuun ja palkita heidän vaivanpalkkansa jollakin korkealla viralla.


Jään mielenkiinnolla odottamaan Kanervan siirtymistä uuteen tehtävään, mutta erityisesti odotan Henna Virkkusen nopeaa eroa ministeripestistään sen vuoksi, että siirto korkeaan palkkiovirkaan tuli Keskustan päättäväisen toiminnan vuoksi tarpeelliseksi ja siten ajankohtaiseksi.


Keskustalaisena pitäisi olla tyytyväinen siitä, että kuntauudistus- ja kunnallisvaalien siirtosuunnitelmat sekä varuskuntien lakkauttaminen tulivat vihdoin kaikkien tietoon.


Tyytyväisyyttä alentaa kuitenkin sen tuskan tietäminen, jota kokoomuslainen politiikka sai eilen aikaan lukemattomissa perheissä työpaikkojen menettämisen vuoksi. Varuskuntien lopettaminen merkitsee monelle varuskunnissa maanpuolustustyötä tehneelle töiden katkeraa loppumista.


Se merkitsee monelle paikkakunnalle todellista suoneniskua, sillä kaikki lopetettavat varuskunnat ovat sijaintipaikkakuntansa suuria työllistäjiä.

Kuntauudistus laittaa kylmänväreet kulkemaan liitoskuntien asukkaiden selkäpiissä.

Vaikeuksia tulevat kohtaamaan myös ne asukkaat, jotka ovat sellaisten kuntien asukkaita, joihin kokoomushallitus on liittämässä muita kuntia. Demokratia heikkenee sekä byrokratia tulee kasvamaan ja sellainen tilanne ei ole koskaan tavalliselle kansalaiselle onneksi.

Nyt on huolehdittava, että kunnallisvaalit järjestetään ajallaan.

Syksyn kunnallisvaaleissa on jokaisen velvollisuus äänestää sellaisia puolueita ja henkilöitä, jotka vastustavat vallan keskittämistä ja kantavat aitoa huolta vähäväkisistä.

-Esko Erkkilä-

Keskustan toiminta Tampereella on saamassa uutta vauhtia!

Keskiviikko 8.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeinen aika on ollut Tampereella Keskustan kannalta vilkasta ja mielenkiintoista aikaa.


Keskustan nouseminen Tampereen kolmanneksi suurimmaksi poliittiseksi ryhmäksi on lisännyt puolueemme vetovoimaa.


Liitän tähän uusimman eli 6.2.2012 julkisuuteen toimittamamme tiedotteen.


Osa siinä kerrotuista seikoista oli jo aikaisemmin julkisuuden tiedossa, mutta täsmällinen tiedotteemme sisältää kuitenkin uuttakin tietoa.


===

KESKUSTAN TOIMINTA TAMPEREELLA ON SAAMASSA UUTTA VAUHTIA!

Keskustan toiminta Tampereella on viime päivinä ollut lisääntyvän kiinnostuksen kohteena, kun eri puolueiden aktiivijäsenet haluavat liittyä keskustalaisesti ajattelevien tamperelaisten joukkoon.


Presidenttiehdokas Paavo Väyrysen ja hänen puolisonsa Vuokko Väyrysen vaalityö teki Suomen Keskustasta tahon, jonka toimintaan luotetaan yli vanhojen puoluerajojen. Keskusta-aktiivien vaalityö ympäri maan oli edellytys hyvälle vaalitulokselle ja nyt se palkitaan kannatuksen kasvamisena. Erityismaininnan ansaitsevat Keskustanaisten sekä Keskustanuorten näkyvä rooli vaalityössä – ne laajensivat puolueen kiinnostavuutta naisten sekä nuorten piirissä.


Perussuomalaisten entinen jäsen Jari Rajasalo (38) sekä Vapauspuolueen Pirkanmaan piirijärjestön entinen varapuheenjohtaja Arja Hirvenoja (44) ovat 3.2.2012 liittyneet Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön jäseniksi.


Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö kiittää luottamuksesta ja toivottaa kaikki sen toiminnasta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi.


Keskustan poliittisen voiman kasvattaminen ennen syksyn kunnallisvaaleja on kaikkien tamperelaisten etu. Sen vuoksi on tärkeää, että Keskustan kautta kaikille päteville henkilöille löytyy kanava, jonka kautta pystyy vaikuttamaan ja aikaansaamaan todellista muutosta.


Keskustan kunnallisvaaliehdokkaiden valinta on menossa ja etsimme edelleen ehdokkaita, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään Tamperetta nykyistä paremmaksi asuinkunnaksi.

Kansalaisten tarvitsemien palvelujen saaminen

* nopeasti

* edullisesti

* ja kerralla oikein

on Keskustan keskeinen tavoite Tampereella.

KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY
Johtokunta


Lisätietoja:   

Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Mikko Kriikku, 040 514 1355    

Kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja ja vaalipäällikkö Esko Erkkilä, 050 556 4878

===
                        
-Esko Erkkilä-

Viljan varmuusvarastointijärjestelmää voidaan avata, mutta avaaminen ei saa johtaa tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa muodostua turvallisuusriskiä

Tiistai 7.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus kertoi marraskuun 23. päivänä 2011, että viljan varmuusvarastoinnin epäillään rajoittavan kilpailua. Aiheesta kirjoittivat toimittajat Janne Impiö ja Veikko Niittymaa.

 

Huoltovarmuuskeskus (HVK) hallinnoi viljojen varmuusvarastointijärjestelmää kuten muidenkin varmuusvarastoinnin piiriin kuuluvien tuotteiden varmuusvarastointia. HVK:n toiminnasta saa perusteellisen kuvan www.huoltovarmuus.fi –nettisivuilta.

 

MT:n juttukokonaisuus on kattava selvitys viljan varmuusvarastoinnista.

 

Juttukokonaisuudessa todetaan mm., että varmuusvarastoidun viljan määrä on leipäviljan osalta 400 miljoonaa kiloa, siemenviljaa tai laatuominaisuuksiltaan siemeneksi soveltuvaa viljaa varmuusvarastoidaan 80 miljoonaa kiloa ja nurmikasvien siemeniä määrä, jolla voidaan kattaa yhden epäonnistuneen siementuotantovuoden vajaus.

 

Työ- ja elinkeinoministeriön työnjaon mukaisesti huoltovarmuuteen liittyvät asiat kuuluvat työministeri Lauri Ihalaisen vastuulle.

 

Maaseudun Tulevaisuuden juttukokonaisuuden mukaan vilja-alan pienet ja keskisuuret toimijat eivät ole tyytyväisiä viljan varmuusvarastointiin liittyviin seikkoihin.

Eräänä syynä tyytymättömyyteen saattaa olla, että viljojen interventiotoiminta on käytännössä päättynyt ja vilja-alan jotkut toimijat tuskailevat nyt tyhjien viljasiilojensa kanssa ja haluavat niille järkevää käyttöä.

 

MT:n jutuista ei yksiselitteisesti selviä, että minkä kokoiset yritykset ovat sen mielestä vilja-alalla pieniä tai keskisuuria.

 

Varmuusvarastoitua viljaa joudutaan kierrättämään kahden-kolmen vuoden välein. Tämä merkitsee, että varmuusvarastointiin pystyvällä yrityksellä on oltava tietty varastointikapasiteetti oman käyttötarpeensa lisäksi.

 

Henkilökohtainen mielipiteeni on, että oman varastotarpeensa lisäksi kahden…kolmentuhannen tonnin extra-kapasiteetin omaava yritys on liian pieni varmuusvarastointiin. Viljasta on varmuusvarastoinnin aikana pystyttävä pitämään hyvää huolta ja se ei onnistu pienen siilokapasiteetin omaavilta yrityksiltä. Varastoinnin aikana saattaa tulla tilanne, että varmuusvarastoitua viljaa on kierrätettävä siilosta toiseen ja kierrätys vaatii riittävästi siilokapasiteettia.

Kustannustehokkuus on asia, jota pitää soveltaa myös viljan varmuusvarastointiin. Se merkitsee, että varmuusvarastojen on sijaittava siten, että varastojen täyttäminen sekä varmuusvarastojen tyhjentäminen vientiin ja/tai lopulliseen kotimaan käyttöön on taloudellisesti mielekästä. Tämä periaate puoltaa satamapaikkakuntien ja lähellä viljan suurkäyttäjiä sijaitsevien varastojen valintaa varmuusvarastointipaikkakunniksi.

 

Suhtaudun kaikkeen viljelijöiden bisneksiin positiivisesti, mutta varmuusvarastoinnin laajentamiseen tilakuivureihin ja tilavarastoihin suhtaudun varauksellisesti.

 

Varmuusvarastointi tilavarastoissa hajauttaisi varastointia maakuntiin ja se olisi huoltovarmuuden kannalta sinänsä oikein.

On kuitenkin muistettava, että huoltovarmuusviljat ovat yhteistä omaisuuttamme ja niiden kuntoa on vastuullisten viranomaisten koko ajan valvottava. Tilavarastoitujen viljaerien tarkkailu olisi työlästä ja toiminta sen vuoksi paljon kustannuksia vaativaa.

 

Avoimuuden lisääminen viljan varmuusvarastointijärjestelmässä on paikallaan. On kuitenkin huolehdittava, että järjestelmän avaaminen ei johda tehottomuuteen ja avaamisesta ei saa myöskään muodostua kansallista turvallisuusriskiä.

 

-Esko Erkkilä-

Kaksi erilaista kirjoitusta

Maanantai 6.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Valmistelin kaksi erilaista blogikirjoitusta tälle päivälle.

Tässä versio, joka on tämän päivän virallinen blogikirjoitukseni:

====

Sauli Niinistö – Tasavallan Presidentti

Suomi on saanut Tasavallan Presidentin, sillä Sauli Niinistö valittiin eilen pidetyissä presidentinvaaleissa Suomen 12. presidentiksi.

Sauli Väinämö Niinistön edeltäjät Suomen Tasavallan presidentteinä ovat:

•    Kaarlo Juho Stålberg
•    Lauri Kristian Relander
•    Pehr Evind Svinhufvud
•    Kyösti Kallio
•    Risto Heikki Ryti
•    Carl Gustav Emil Mannerheim
•    Juho Kusti Paasikivi
•    Urho Kaleva Kekkonen
•    Mauno Henrik Koivisto
•    Martti Oiva Kalevi Ahtisaari
•    Tarja Kaarina Halonen

Sauli Niinistö valittiin presidentiksi kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa, jossa toisella kierroksella hänen vaihtoehtonaan oli Pekka Haavisto.

Niinistö asetetaan virkaansa maaliskuun 1. päivänä.

Vaalien äänestys-% kohosi yllättävänkin korkeaksi, vaikka toisen kierroksen ehdokkaat olivatkin toisten kopiota.

Toivotan Sauli Niinistölle viisautta toimia presidenttinä koko Suomen parhaaksi!

-Esko Erkkilä-

===

Varauduin myös toisenlaiseen lopputulokseen ja laadin myös toisen vaihtoehdon tämän päivän blogikirjoituksekseni.

Blogikirjoitusversioni, joka ei ole tämän päivän virallinen blogikirjoitukseni kuului näin:
 

Pekka Haavisto – Tasavallan Presidentti

Suomi on saanut Tasavallan Presidentin, sillä Pekka Haavisto valittiin eilen pidetyissä presidentinvaaleissa Suomen 12. presidentiksi.

Pekka Olavi Haaviston edeltäjät Suomen Tasavallan presidentteinä ovat:

•    Kaarlo Juho Stålberg
•    Lauri Kristian Relander
•    Pehr Evind Svinhufvud
•    Kyösti Kallio
•    Risto Heikki Ryti
•    Carl Gustav Emil Mannerheim
•    Juho Kusti Paasikivi
•    Urho Kaleva Kekkonen
•    Mauno Henrik Koivisto
•    Martti Oiva Kalevi Ahtisaari
•    Tarja Kaarina Halonen

Pekka Haavisto valittiin presidentiksi kaksivaiheisessa suorassa kansanvaalissa, jossa toisella kierroksella hänen vaihtoehtonaan oli Sauli Niinistö.

Haavisto asetetaan virkaansa maaliskuun 1. päivänä.

Vaalien äänestys-% kohosi yllättävänkin korkeaksi, vaikka toisen kierroksen ehdokkaat olivatkin toistensa kopiota.

Toivotan Pekka Haavistolle viisautta toimia presidenttinä koko Suomen parhaaksi!

-Esko Erkkilä-

===

Mielestäni hyviä versioita molemmat, mutta ensimmäinen on se virallinen versio!

-Esko Erkkilä-

Laimea kiinnostus presidentinvaalien toiseen kierrokseen merkitsee, että monet lipputangot jäävät tänään ilman lippua!

Sunnuntai 5.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tänään on kaksinkertainen liputuspäivä; J.L. Runebegin päivä ja Tasavallan Presidentin vaalipäivä.


Ennakkotunnelmat ovat kuitenkin sellaiset, että hyvin harvassa lipputangossa liehuu tänään Suomen lippu, sillä laimeus presidentinvaaleihin merkitsee laiskuutta lipun nostamiseksi myös J.L Runebergin kunniaksi. Harmi J. L. Runebergin kannalta!

Presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella Suomen liput hulmusivat jokseenkin kaikissa lipputangoissa, mutta tänään asia on ilmeisesti toinen.

Presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle selvinneet ehdokkaat ovat kuin samalla muotilla valettuja – juuri sen vuoksi kiinnostus kansalaisten keskuudessa vaalien toiselle kierrokselle on ollut laimeaa.


On selvää, että laimeasta kiinnostuksesta huolimatta joko Niinistö tai Haavisto saa tänään enemmän ääniä kuin ”veljensä” ja tulee sen vuoksi valituksi.


Kansalaisten kannalta on hyvä, että presidentinvaalien jälkeen päästään ”itse asiaan” eli valmistautuminen syksyn kunnallisvaaleihin voi kunnolla alkaa.


Tavallisen suomalaisen kannalta on jokseenkin yhdentekevää, onko presidenttinä Haavisto tai Niinistö.


Tärkeää on sen sijaan se, että kuinka syksyn kunnallisvaalien tuloksena hoidetaan suomalaisten käytännön asiat. Niiden osalta ratkaisevaa on kunnallisvaalien tulos.


Kunnallisvaaleissa keskustalaiset ja järkevät kokoomuslaiset sekä järki-demarit löytävät yhteisen sävelen ja Kataisen-Virkkusen-Urpilaisen –linja saa kansalaisten tuomion – näin uskon!

Ennen kunnallisvaaleja on odotettavissa Kataisen-Urpilaisen -hallitukselta ennennäkemättömän kovat talouslinjaukset.

On mielenkiintoista nähdä, että suostuuko presidentinvaaleissa vasemmiston ehdokkaista hyvin pärjännyt Paavo Arhinmäki ja hänen johtamansa Vasemmistoliitto tavallista suomalaista kuristaviin toiminpiteisiin.

Näemmekö hallituskriisin jo ennen kunnallisvaaleja?


-Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunki on ulkoistanut jo johtajiensa hakuprosessinkin!

Lauantai 4.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungilla toimintojen ulkoistamisvauhti on edennyt jo johtajavalintoihin saakka.

Näin on pääteltävä ainakin siitä juttukokonaisuudesta, jonka Aamulehti toi kaiken kansan ihmeteltäväksi eilen eli perjantaina 3.2.2012 ilmestyneessä numerossaan.

 Aamulehden etusivulla oli kuuden palstan uutinen, jossa kerrottiin kunnallisoikeuden professori Asko Uotin toteavan, että Tampere ei saa salata työnhakijoiden nimiä.




Ihmettelen, että joku saattaa edes kuvitella, jotta töihin voidaan valita henkilöitä, jotka eivät kerro valitsijoille edes nimeään!

Kuntamaailmassa kaikki mielettömyydet ovat näköjään mahdollisia!

Samaisen Aamulehden sivulla 4 jatketaan asian käsittelyä ja nyt asian otsikko on: ”Tampere valitsee johtajiaan tietämättä hakijoiden nimiä”

Aamulehden juttujen perusteella saa sen käsityksen, että johtajaksi Tampereen kaupungille on mahdollista päästä, vaikka ei kertoisi nimeään!

Hakijoiden nimien salaamisen ohella kuulostaa kummalliselta se, että jutuissa haastateltu Tampereen kaupungin hallinto- ja henkilöstöryhmän johtaja Pekka Palola tuntuu antavan kohtuuttoman suuren painoarvon nimettömien johtajakandidaattien pätevyyden arvioinnissa konsulttitoimistolle.

Onko Tampereen kaupunki todella ulkoistanut johtajavalinnat konsulttiyrityksille?

Sain työurani aikana valita lukemattomat määrät uusia henkilöitä työnantajani riveihin.


Käytimme valintaprosessin aikana toki konsulttiyrityksiä, mutta aina lopullinen päätös oli yrityksen vastuulla. Konsulttiyrityksiä voi ja pitääkin käyttää, mutta niiden lausunnoille ei saa antaa ratkaisijan roolia. Vastuu henkilövalinnoissa on aina työnantajalla – sen täytyy olla kirkkaana mielessä myös kuntatyönantajilla!


On mielestäni välttämätöntä, että Tampereen kaupunki lopettaa välittömästi sekoilunsa "nimettömien johtajien" valinnoissa ja kaupungin luottamushenkilöiden on kaikissa tilanteissa kannettava vastuu henkilövalinnoista.


Vastuuta johtavien virkamiesten valinnassa ei voi delegoida kaupungin virkahenkilöille ja vielä vähemmän konsulttiyrityksille – virkahenkilöt avustavat valintaprosessissa, mutta heillä ei saa olla vähäisintäkään roolia päätöksenteossa!


-Esko Erkkilä-

Kaksoisveljesten taustajoukot, media sekä kaksoisveljet itsekin yrittävät löytää eroja presidentiksi pyrkivistä Brysselin identtisistä kaksoisveljeksistä

Perjantai 3.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Kylillä kerrotaan, että maassa käydään presidentinvaaleja.

Tieto ei ole minua omakohtaisesti tavoittanut, mutta joissain niissä monissa yhteyksissä, joissa kylillä liikun, niin joskus kerrotaan.

Presidentinvaalit päättyivät kohdallani siihen, kun VTT Paavo Väyrynen nosti itsensä ja Keskustan kunniakkaasti kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi koko maassa ja myös Tampereella.

Arvostan tietyllä tavalla Timo Soinia markkinointimiehenä, joka pystyi tyhjää kauppaamalla kohottamaan perussuomalaisten kannatuksen viime eduskuntavaaleissa niin korkealle kuin sitten tapahtui. Olen työurani aikana myynyt aina laadukasta tavaraa sekä tieto-taitoa ja siitä vinkkelistä surettaa, että suomalaiset hurahtivat epäkelvon tavaran "ostajiksi". Surettaa senkin vuoksi, että epäkelvon tavaran palauttaminen myyjälle on eduskuntavaaleissa mahdollista vasta neljän vuoden kuluttua.

Presidentinvaaleissa protestipuolue putosi sille tasolle, jolla eri maiden protestipuolueet luontaisesti ovat.

Tietty arvostuksenripaus minulta liikenee myös Paavo Lipposelle, joka kaikista taustaryhmänsä tyrimisistä ja omista toimistaan huolimatta uskalsi asettautua kansan eteen arvioitavaksi.  Arvioinnin tulos oli tyly, mutta ansaittu.

Olen sen verran seurannut presidentinvaalien toista kierrosta, että olen huomannut kahden Brysseliin nojaavan identtisen kaksoispojan tavoittelevan valtakuntamme presidenttiyttä.

Kansalla ei ole valinnanvaraa, sillä molemmat vaihtoehdot ovat äärettömän heikkoja vaihtoehtoja. Ainoa lohtu on se, että nykyistä heikompaa presidenttiä emme kummastakaan ”kaksoispojasta” saa.

Saattaa olla, että asettaudun television ääreen 1.1.2013 klo 12.00 ja hiljennyn ainakin hetkeksi kuuntelemaan Tasavallan Presidentin Uudenvuodenpuhetta – siihen ei ole ollut tarvetta kolmeen vuosikymmeneen!

Presidentinvaalien toinen kierros on näkynyt ja tuntunut mielenkiintoisesti, kun olen ensimmäisen kierroksen jälkeen liikkunut kaupungilla ja osallistunut erilaisiin tilaisuuksiin.

Olen huomannut, että minut on huomioitu monen ”silmäätekevän” toimesta aivan uudella tavalla!

Ystävälliset tervehdykset, pyrkiminen puheilleni ja kaikinpuolinen vähäpätöisen persoonani huomioiminen ovat yltäneet aivan uudelle tasolle. Tilanne tuntuu kieltämättä mukavalta, vaikka osaankin arvioida, että kyseessä on tietynlainen kosiskelu.

Näyttää, että ”kaksoispoikien” taustajoukot pitävät tärkeänä yhdenkin lisä-äänen saamista ”oman pojan” äänisaaliiseen!

Toivon, että Haaviston ja myös Niinistön taustajoukot arvostavat Suomen Keskustaa edustavia henkilöitä ja heidän toimintaansa myös sen jälkeen, kun presidentinvaalit ovat ratkenneet!

-Esko Erkkilä-

Keskusta - kolmanneksi suurin Tampereella!

Torstai 2.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunta kokoontui tammikuun viimeisenä päivänä presidentinvaalien voitollisen ensimmäisen kierroksen jälkeen.

Keskustalaiset voivat todella todeta, että ”voitollisten”, sillä VTT Paavo Väyrysen presidentinvaalikampanja päättyi todella voitollisesti.

Laadimme kokouksessa julkilausuman ja sain tehtäväkseni Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön varapuheenjohtajan sekä vaalipäällikön ominaisuudessa toimittaa sen julkisuuteen.

Julkilausumamme on tässä:

===

Keskusta – kolmanneksi suurin Tampereella

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö toteaa, että puolueen presidenttiehdokkaan VTT Paavo Väyrysen Tampereelta saama kolmanneksi suurin äänimäärä on luottamuksenosoitus Paavo ja Vuokko Väyryselle, mutta se osoittaa sen lisäksi tamperelaisten luottamusta Keskustan arvoihin nojaavaan politiikkaan.

Paavo Väyrynen lisäsi Tampereella Keskustan kannatusta edellisvuoden eduskuntavaaleihin verrattuna 4.737 äänellä.

Tulos on mainio, sillä SDP menetti vastaavasti lähes 19.000 ääntä, Perussuomalaiset yli 12.000 ääntä ja Vasemmistoliitto yli 3.500 ääntä.

Isänmaallisuus, puolueettomuus ja koko maan tasa-arvoinen kehittäminen ovat Paavo Väyrysen ja Keskustan keskeisimmät tavoitteet. Ne saivat vahvan tuen myös Tampereella.

Paavo Väyrysen ja Suomen Keskustan menestyminen Tampereella osoittavat, että keskustalainen politiikka nauttii luottamusta myös suurissa kaupungeissa.

Presidentinvaalit luovat keskustalaisesti ajattelevien kannalta Tampereella vahvan pohjan 28.10.2012 järjestettäville kunnallisvaaleille.

Keskustan ehdokasasettelu on käynnistynyt ja puolueen Tampereen kunnallisjärjestö uskoo menestykseen syksyn kunnallisvaaleissa.


KESKUSTAN TAMPEREEN KUNNALLISJÄRJESTÖ RY
Johtokunta

===

-Esko Erkkilä-

Hevosten laitumelta noutamisessa ja saunanpesän sytyttämisessä on samantapainen ongelma!

Keskiviikko 1.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Tuntuu erikoiselta, että hevosten laitumelta noutamisessa ja saunanpesän sytyttämisessä olisi samantapainen ongelma. Minun osaltani ainakin niin on ja kerron hieman tarkemmin, sillä omaan vankkaa kokemusta hevosten noutamisesta laitumelta ja myös saunanpesän sytyttämisestä:

Kotonani olleet hevoset olivat nimeltään Vappu ja Tyttö. Olen pojankloppina noutanut niitä lukemattomia kertoja laitumelta joko talliin yöksi tai valjastettavaksi.

Molemmat hevoset olivat säyseitä ja antoivat helposti ottaa itsensä kiinni, mutta siitä huolimatta niille aina varattiin leivänkannikoita palkkioksi kiinniotosta.

Kotona leivottu kuiva ruisleipä maistoi kasvavalle klopille aina hyvin, mutta erikoisen hyvältä se maistui silloin, kun suitset kädessä olin matkalla noutamaan hevosta laitumelta.

Hevoselle noutopalkaksi varattuja leivänkannikoita piti matkalla mutustella ja kuinka hyvää leipä silloin olikin!

Miten hevosen ”noutoleipien” mutusteleminen liittyy saunanpesän sytyttämiseen?

Meillä saunotaan päivittäin ja koska sekä omakotitalossamme ja myös mökillämme on puilla lämmitettävät saunat, on saunanpesän lämmittäminen lähes jokapäiväistä puuhaa.

Saunanpesän lämmittämisessä tarvitaan sytykkeenä sanomalehteä ja jokseenkin aina sytykkeeksi aiotussa lehdessä on niin mielenkiintoinen juttu, että artikkeli on luettava ennen sytyttämistä tai sitten koko lehti pitää säilyttää!

Näiden tapausten perusteella olen kokenut, että hevosen laitumelta noutamisessa ja saunanpesän sytyttämisessä on samantapaisia piirteitä!

-Esko Erkkilä-

Vasemmistolaisministerit liittyivät sekoilevien ministereiden joukkoon!

Tiistai 31.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Kokoomuksen hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen kuntien pakkoliitoshuuhailullaan sekä vihreiden ympäristöministeri Ville Niinistö Durbanin ”turpaanottamisellaan” ovat osoittaneet Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen ministereinä kykenemättömyytensä hallituksen jäseniksi.


Eilen eli maanantaina tammikuun 30. päivänä kaksi uutta Kataisen hallituksen vasemmistolaista naisministeriä teki todelliset pohjanoteeraukset ministeritehtävissään.

SDP:n peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson laittoi koko ihmiskuntajärjestyksen uusiksi, kun hän esitti, että myös miesten pitää saada tulla raskaaksi!

On käsittämätöntä, että Suomen hallituksen jäsen -  peruspalveluministeri - ajaa lainmuutosta, joka mahdollistaisi, että mies voisi tulla raskaaksi. Näin siitä huolimatta, että lainmuutos liittyisi translakiin.


Eilen aamulla ministeriöstä tuli lehdistölle tietoja, joiden mukaan peruspalveluministeri on ollut hyvin aktiivinen sellaisen lakimuutoksen edistämisessä, joka mahdollistaisi miehen raskauden.


Asiasta nousseen kohun jälkeen SDP:n ministeri  Guzenina-Richardson on vierittänyt syytä avustajiensa niskoille.

Toinen eilen sekoillut vasemmistolaisministeri oli vasemmistoliiton Merja Kyllönen, joka esitti työtehtävissä käytetyn oman auton kilometrikorvausten alentamista.

Todella ihmeelliseksi Kyllösen esityksen tekee se, että kilometrikorvausten alentamista sovellettaisiin ainoastaan Jyväskylän eteläpuolisilla alueilla!


Eräänä Kyllösen perusteena on, että Jyväskylän eteläpuolella julkinen liikenne toimii niin hyvin, että työntekijän oman auton käyttämiseen työtehtävissä ei ole tarvetta.


Kyllösen esitys ei ole tästä maailmasta.


Puhun kokemuksesta, sillä toimin yli 40 vuotta tehtävissä, joissa oman auton käyttäminen oli välttämätöntä.


En voi kuvitella tilannetta, että esim. myyntihenkilöt voisivat työtehtävissään kokonaan tukeutua julkiseen liikenteeseen.


Työnantaja edellyttää vaikkapa päivittäistavarakaupalle yrityksen tuotteita myyviltä henkilöiltä 6 – 10 asiakaskäyntiä päivässä. Myyntimiehillä on aina mukaan näytteitä sekä mainosmateriaalia ja niiden kuljettaminen julkisissa liikennevälineissä olisi mahdotonta.

Aamulla taipaleelle lähdettäessä olisi konttorilta otettava mukaan suuret määrät tuotenäytteitä ja mainosmateriaalia, jotta niitä riittäisi kaikilla asiakaskäynneillä jaettavaksi.

Kyllösen esitys on naurettava, mutta kun sellaisen tekee hallituksen ministeri, on tyhmäkin esitys otettava vakavasti.

Tähän saakka Kataisen hallituksen ministereistä ovat rankimmin sekoilleet Kokoomuksen ja Vihreiden ministerit.

Suomalainen sananlasku toteaa, että joukossa tyhmyys tiivistyy ja Suomen hallituksessa näyttää nyt toteutuvan vauhdilla sananlaskun viisaus – nyt sekoilevat oikein kunnolla Kokoomuksen ja Vihreiden ministereiden lisäksi myös  SDP:n ja Vasemmistoliiton ministerit! Milloin KD:n Päivi Räsänen ja RKP:n Stefan Wallin sekä Anna-Maja Henriksson liittyvät sekoilevien joukkoon?

MG-R:n ja Merja Kyllösen sekoilujen jälkeen tulee etsimättä mieleen, että ovatko kyseiset ministerit saattaneet kaikki oman hallinonalansa muut ongelmat jo kuntoon, kun ehtivät pelehtimään miesten raskauksien ja työajojen kilometrikorvausten alentamisen parissa!

Kysyn vaan!

-Esko Erkkilä-

Tammisunnuntain merkitys ei saa unohtua

Maanantai 30.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tammisunnuntaita vietetään tammikuun viimeisenä sunnuntaina sen muistoksi, että Suojeluskunnat alkoivat riisua venäläistä sotaväkeä aseista sunnuntaina tammikuun 27. päivänä 1918.


Katsotaan, että Tammisunnuntaista alkoi Suomen Vapaussota.


Tammisunnuntain viettäminen on vilkkainta Etelä-Pohjanmaalla, mutta myös Tampereen Tuomikirkossa vietettiin eilen Tammisunnuntain Kirkkojuhlaa.


Kirkkojuhla alkoi klo 15.00 ja sen järjestäjinä toimivat Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri ry.


Olin mukana Tammisunnuntain Kirkkojuhlassa Tampereen Tuomiokirkossa.

Juhlan aluksi Suomen lippu saapui juhlatilaisuuteen ja se ryhmittyi lippulinnan eteen.

Seurakuntaneuvos ja Peltolammin koulun entinen rehtori Kalevi Nummi luki katkelmia Raamatusta.

Kirkkojuhlan sotilasmusiikista huolehti Panssarisoittokunta johtajanaan musiikkimajuri Pasi-Heikki Mikkola.


Panssarisoittokunta esiintyi Tuomiokirkon lehterillä ja alhaalta näkyi ainoastaan kapellimestarin selkä.


Soittokunta esitti Isä meidän, Pyhiinvaeltajien kuoron sekä Narvan marssin. Narvan marssin kuunteleminen on joka ainoa kerta todellinen juhlaelämys.

Huomaathan lehterikaiteessa osan Köynnöksenkantajat -teoksesta!

Poikakuoro Pirkanpojat esitti Jean Sibeliuksen Soi kunniaksi Luojan ja Finlandian sekä Fredik Paciuksen Suomen laulun. Pirkanpoikien johtajana toimi Jouni Rissanen.

Kirkkoherra Lauri Salmisen puhe oli väkevää sananjulistusta, jossa Tammisunnuntain syntyhetket kerrattiin Kirkkojuhlan yleisölle.


Salminen totesi, että Tammisunnuntain tapahtumista alkanut Vapaussota lunasti Suomen itsenäisyyden pariksi vuosikymmeneksi.

Tammisunnuntain testamenttina kirkkoherra Salminen totesi, että kansakunta tarvitsee keskinäistä yhteyttä, ei eripuraa.

Kirkkojuhlan loppuliturgian suoritti kirkkoherra Esa Eerola.


===

Tampereen Tuomiokirkko on taidemaalari Hugo Simberg´n maalausten merkittävä sijoituspaikka.

Freskon Kuoleman puutarha Simberg on maalannut vuonna 1906 ja se on esillä Tampereen Tuomiokirkon kirkkosalissa.

Tuomiokirkon lehterikaiteessa on Simberg´n fresko Köynnöksenkantajat, jossa 12 poikaa kannattelee ruusuköynnöstä. Poikien lukumäärä viittaa Raamatun apostoleihin. Tässä on kuvattuna eräs ruusuköynnöstä kannatteleva poika.

Köynnöksenkantajat -teoksen pituus on 52 metriä.

Hugo Simberg´n hyvin tunnettu teos on Haavoittunut enkeli.

Alkuperäinen teos sijaitsee Ateneumissa Helsingissä, mutta Simberg maalasi lähes samanlaisen myös Tampereen Tuomiokirkkoon. Tämä Tampereen teos on alkuperäistä hieman suurempi ja maalauksen tausta on erilainen kuin Ateneumissa olevalla.

Haavoittunut enkeli sijaitsee Tampereen Tuomiokirkon lehterillä.

Tammisunnuntain Kirkkojuhla oli arvokas juhlatilaisuus ja palautti mieleen itsenäisyytemme alkuaikojen vaikean ajanjakson.

Toivon, että myös jälkipolvemme muistavat Tammisunnuntain ja osaavat antaa arvoa itsenäisyytemme varhaistapahtumille.

-Esko Erkkilä-

Kansalaisten pitää tietää poliitikkojen takavuosina tekemät virheet

Sunnuntai 29.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Tavase-hanke vetelee viimeisiään, mutta tuskalliselta sen lopettaminen ainakin Tampereen kunnallispolitiikan piirissä tuntuu.


Turhan ja mielettömän hankkeen kuoppaamisen vaikeudessa yksi syy saattaa olla se, että monet pirkanmaalaiset kansanedustajat toimivat yhteistuumin Tavase-hankkeen ”kätilöinä” 1990-luvun lopulla.


”Arkistojen aarre” on Eduskunnan asia- ja asiakirjahaun kertoma talousarvioaloite 681 vuoden 1998 Valtiopäiviltä.


Kyseinen talousarvioaloite on kansanedustaja Jorma Rantasen (sdp) tekemä, jossa esitettiin 1.000.000 (miljoonan) markan suuruisen määrärahan osoittamista Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.


Kansanedustaja Rantasen allekirjoittamaan talousarvioaloitteeseen yhtyivät seuraavat pirkanmaalaiset kansanedustajat:


•    Reino Ojala, SDP
•    Eila Rimmi, Vasemmistoliitto
•    Arja Ojala, SDP
•    Pia Viitanen, SDP
•    Mikko Kuoppa, Vasemmistoryhmä
•    Kimmo Sasi, Kokoomus
•    Irja Tulonen, Kokoomus
•    Markku Vuorensola, Keskusta
•    Reijo Lindroos, SDP
•    Kari Kantalainen, Kokoomus
•    Sulo Aittoniemi, Keskusta
•    Jukka Gustafsson, SDP


Mittava joukko silloisia Pirkanmaan ykkösvaikuttajia, joista yksi on nykyhallituksessa jopa ministerinä eli Jukka Gustafsson (SDP) ja kaksi muuta edelleen kansanedustajina eli Pia Viitanen (SDP) ja Kimmo Sasi (Kokoomus).


Osa silloisista TAVASE-puolestapuhujista on edelleen Gustafsson´n, Viitasen ja Sasin tapaan merkittävissä asemissa Pirkanmaan sekä Tampereen politiikassa.


Tässä kopio talousarvioaloitteesta TAA 681/1998 vp, joka osoittaa silloisten kansanedustajien yksituumaisuutta sittemmin kelvottomaksi osoittautuneesta TAVASE-hankkeesta.


--------------------------



Valtiopäivät TAA 681/1998 vp

Talousarvioaloite 681

Jorma Rantanen /sd ym.: Määrärahan osoittamisesta Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen

Eduskunnalle

Tampereen ja Valkeakosken vedenhankinnan yleissuunnittelutyön tavoitteena on alueen pohjavesivarojen mahdollisimman tehokas käyttöönotto ja tekopohjavesien muodostamismahdollisuuksien selvittäminen. Suunnittelualueena ovat Hämeenkyrön, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Pälkäneen, Tampereen, Toijalan, Valkeakosken, Vesilahden, Viialan ja Ylöjärven kuntien alueet. Lisäksi suunnittelussa otetaan huomioon Sahalahden kunnan vedentarve.

Yleissuunnitelmassa on useampia vaiheita, joiden kokonaisinvestoinnit maksavat 213 000 000 markkaa. Investointikustannukset on ajoitettu tasaisesti vuosille 1994─2010. Tärkeimpänä tavoitteena on pitää talousveden laatu mahdollisimman hyvänä. Toisena tärkeänä tavoitteena on vedenhankinnan turvaaminen poikkeustilanteissa. Tällöin vedenhankinta pystytään turvaamaan, vaikka jokin vedenottamo tai pintavesilaitos olisi käyttökelvoton.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,
että Eduskunta ottaisi valtion vuoden 1999 talousarvioon momentille 35.10.77 1 000 000 markkaa Tampereen ja Valkeakosken seudun vedenhankinnan (TAVASE) järjestämiseen.

Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998

Jorma Rantanen /sd Reino Ojala /sd Eila Rimmi /vas

Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Mikko Kuoppa /va-r

Kimmo Sasi /kok Irja Tulonen /kok Markku Vuorensola /kesk

Reijo Lindroos /sd Kari Kantalainen /kok Sulo Aittoniemi
/kesk

Jukka Gustafsson /sd

----

Kannattaa huomata, että Tavase-hankkeen todellinen kustannusarvio on 14 vuoden ajan numeraalisesti säilynyt samana, mutta valuutta on muuttunut markoista euroiksi!

Syyskuun 15. päivänä 1998 arvon kansanedustajille on kerrottu kustannusarvion olevan 213 miljoonaa markkaa, kun se nykyään asettuu tasolle 200 miljoonaa euroa.

Kahdessasadassa miljoonassa eurossa on huomioitu se, että Sasiin on rakennettava uusi imeytyskenttä, jotta luvatut vesimäärät pystyttäisiin tuottamaan.

Jorma Rantasen ym. allekirjoittamassa talousarvioaloitteessa mainitaan kuntina mm. Hämeenkyrö, Nokia ja Ylöjärvi, jotka eivät tarkentuneiden suunnitelmien jälkeen lähteneet mukaan lainkaan. Myös Pälkäne ei ole osakkaana mukana, mutta se on pakosta mukana, sillä imeytyskenttiä suunnitellaan aivan Pälkäneen keskustan tuntumaan.

Pälkäneen tapaista ”ihanuutta” tulevat kohtaamaan ehkä myös Hämeenkyrö, Ylöjärvi ja Nokia, jos Tavasen laajentaminen Sasiin sallitaan.

On mainio asia, että aikoinaan tehdyt virheet on dokumentoitu.

Merkitseekö asioiden dokumentointi kuitenkin tässä asiassa sitä, että kyseisten päättäjien on entistä vaikeampi myöntää virheitään ja pitäytyvät sen vuoksi jääräpäisesti Tavase-hankkeen kannattajina?

-Esko Erkkilä-

Keskustallakin riittää haastetta, jotta kansalaiset tiedostavat hallituksen esittämän kuntauudistuksen turmiollisuuden

Lauantai 28.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Suomen Kuvalehti on toiminut kiitettävästi kansalaisten parhaaksi, kun se on julkistanut hallituksen suunnitelmia kuntauudistuksesta ja kuntien pakkoliitoksista.


Hallituksen suunnitelmien julkistaminen on ollut erityistä myrkkyä Kokoomukselle, jonka presidenttiehdokas Sauli Niinistö on kannattamassa kuntien pakkoliitoksia.


Jälkien häivyttämistä Niinistöltä on se, kun hän ja hänen lakeijansa vastasivat Suomen Keskustan kuntauudistusta koskevaan kysymykseen Keskustan kantaa myötäilevästi. En usko Niinistön muuttaneen kantaansa, vaan kyse on hänen sumutusyrityksestään.


Suomen Kuvalehti on eilen eli 27.1.2012 klo 08.46 julkistanut uutisen Taloustutkimuksen Suomen Kuvalehden toimeksiannosta laatimasta kyselystä, jossa kysyttiin yli tuhannelta suomalaiselta, että kannattavatko he hallituksen esittämää kuntauudistusta.

Vastauksista ilmenee, että 14 % kansalaisista pitää Suomen Keskustan linjaa parhaana kuntauudistuksen arvioinnissa.

Puolueista Keskustan osuus on ylivoimaisesti suurin, sillä seuraavaksi eniten kannatetaan Kokoomuksen linjaa eli 9 % antaa Kokoomuksen linjalle parhaan arvosanan. Demarien linja saa kannatusta neljän %-yksikön verran ja perussuomalaisten linja kolme %-yksikköä. Vasemmistoliitto ja Vihreät jäävät ”enon osille”, sillä niiden linjaa kuntauudistuksessa pitää parhaana yksi vastaaja sadasta eli tuloksena molemmilla puolueilla on tasan 1 %-yksikköä!


Kyselyn uutinen ja puolueiden haaste on se, että peräti 68 % vastaajista ei osaa nimetä puoluetta, joka olisi parhaiten pystynyt viestittämään kantansa kuntauudistukseen.


Tulos on suuri haaste Suomen Keskustalle ja se osoittaa, että puolueen selkeä viesti ei ole vielä  tavoittanut suuria kansanjoukkoja.


Opin liike-elämässä totuuden, että yrityksen viesti on mennyt perille vasta sitten, kun sen kertominen kuulostaa viestin esittäjältä jo niin tutulta, että sen kertaaminen tuntuu turhalta.


Näin on myös hallituksen suunnitteleman kuntauudistuksen ja kuntien pakkoliitossuunnitelmien kohdalla. Hallituksen katalat suunnitelmat eivät vielä ole havahduttaneet suuria kansanjoukkoja.


Keskustan ja myös muiden vastuullisten tahojen on nyt terästäydyttävä ja löydettävä uusia tapoja kertoa niistä ongelmista, joita hallituksen suunnittelema kuntauudistus ja kuntien pakkoliitokset merkitsisivät tavalliselle kuntalaiselle.


Presidentinvaalien toisen kierroksen eteneminen antaa oivan tilaisuuden kertoa Keskustan kanta ja vaatia jatkoon selvinneiltä ehdokkailta pontevasti suhtautumista Keskustan linjaan.


Hallituksen ja erityisesti Kokoomuksen totuudenhetki koittaa kuitenkin vasta sitten, kun hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen uskaltaa viimeinkin tulla uuden kuntakarttansa kanssa julkisuuteen ja kaiken kansan arvioitavaksi.


Pelkään Suomen Kuvalehden kertomien ennakkotietojen valossa, että synnyinkuntani Viljakkalan kohtalo odottaa monien kuntien asukkaita eli kaikki ennen niin virkeän kunnan palvelut ajetaan alas kuntaliitoksen jälkeen.

Viljakkalassa koetut kokemukset pelottavat!

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrysen sekä Suomen Keskustan päättäväinen ja nopea puuttuminen kuntateurastussuunnitelmiin alkavat tuottamaan tulosta

Perjantai 27.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Nykyhallitus, mutta erityisesti Kokoomus, on ottanut ykkösasiakseen kansalaisdemokratian halveksimisen ja diktatorisen hallintotavan, kun se tavoittelee todellista kuntateurastusta.


Keskustan presidenttiehdokas VTT Paavo Väyrynen otti suunnitelmiin tiukan kannan erityisesti sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti paljasti hallituksen aikeet kuntien lukumäärän saattamisesta tasolle 70 kuntaa.


Suomen Keskusta on koko ajan vastustanut Kokoomuksen johtohenkilöiden ajamaa uudistusta.


Innokkaimmat kuntateurastajat ovat Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö, pääministeri Jyrki Katainen, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sekä Virkkusen aseenkantajaksi palkattu valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.


Paavo Väyrysen ja Suomen Keskustan työ alkaa nyt tuottaa tulosta, sillä julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan kuntauudistusta ollaan siirtämässä jopa yli syksyllä 2012 pidettävien kunnallisvaalien!


On luonnollista, että Henna Virkkunen riensi siirtosuunnitelmien julkitulon jälkeen heti kertomaan, että kuntateurastus toteutetaan alun perin laaditun aikataulun puitteissa.


Kuntauudistuksen siirtäminen kunnallisvaalien jälkeiseen aikaan merkitsee Suomen Keskustalle melkoista äänivyöryä, sillä se on ainoana puolueena järjestelmällisesti ja yksituumaisena vastustanut järjetöntä hanketta.


On annettava tunnustus ”järkikokoomuslaisille”, lähinnä ns. kehyskuntien luottamushenkilöille, jotka ovat alusta alkaen toimineet asiassa viisaasti ja yhdessä Suomen Keskustan kanssa.


Tunnustus on annettava myös SDP:n väistyvälle puoluesihteeri Mikael Jungner´lle, joka jo varhain ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa, että demarit eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia.


Oli mielenkiintoista todeta Aamulehden ”Jälkilöylyt” –tapahtumassa 23.1.2012, kun Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistön apulainen ja myötäjuoksija Pirkko-Liisa Ollila yritti taistella totuutta vastaan ja uskotteli, että kuntien pakkoliitokset eivät kuuluisi presidenttiehdokas Sauli Niinistön keinovalikoimaan.


Kuntien pakkoliitosten isä Jyrki Katainen on taustalla, kun kokematon kuntaministeri Henna Virkkunen toistelee kuntien pakkoliitosten välttämättömyyttä ja toimenpiteen nopeaa aikataulua.


Voimme olla melkoisen varmoja, että Kokoomus on taustasuunnitelmissaan varautunut Henna Virkkusen nopeaan siirtämiseen kuntaministerin paikalta jo hyvissä ajoin ennen syksyn kunnallisvaaleja.


Jos Virkkunen saa jatkaa käsittämättömiä suunnitelmiaan vielä syksyn alkaessakin, on Kokoomus todella heikoilla syksyn kunnallisvaaleissa.

Sen vuoksi veikkaan, että nykyiselle hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle ollaan Kokoomuksen piirissä jo nyt kaavailemassa hyväpalkkaista virkaa tai tointa mahdollisimman kaukana päivän politiikasta.

Kokoomus ei yksinkertaisesti kestä Virkkusen politiikkaa syksyn kunnallisvaaleissa!

-Esko Erkkilä-

Onko Iisakki Nieminen liian toiveikas?

Torstai 26.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Olen kirjoittanut tämän jutun jo 8.1.2012, mutta aiheiden runsauden vuoksi julkaisen sen vasta nyt.

Tänään tiedämme Tavasesta enemmän kuin kirjoituspäivänä ja nyt kirjoittaen jutun sisältö olisi ehkä hieman toinen. Nyt saattaisin uskoa, että Tavase Oy kaatuu jo alkaneena vuonna!

Mutta tässä 8.1.2012 kirjoitettu juttu:

===============

Tampereella ilmestyy ilmaisjakelulehtenä Kaupunkilehti Tamperelainen. Se on Suomen vanhin kaupunkilehti, sillä sen ensimmäinen numero ilmestyi jo syyskuun 19. päivä 1957.

Tamperelaisen nettiosoite on:  www.tamperelainen.fi

Tamperelainen ilmestyy keskiviikkoisin ja lauantaisin ja sen jakelu on lähes 150.000 kappaletta.

 

Tamperelainen on saanut tamperelaisten luottamuksen ja siitä kertoo mm. se, että se on Aamulehden rinnalla ainoana muuna lehtenä Tampereen kaupungin virallinen ilmoituslehti.

 

Tamperelaisessa on ilmaisjakelulehdeksi ”riittävästi” toimituksellista aineistoa, joten se ansaitsee arvostuksensa sitäkin kautta hyvin.

 

Taitaa olla kerran viikossa, kun nimimerkki ”Iisakki Nieminen” pakinoi Tamperelaisessa.

 

Iisakki on ilmeisen hyvin perillä tamperelaisen kunnallispolitiikan kuvioista, sillä pakinoissaan hän käsittelee asiantuntevasti Tampereen kunnallispolitiikan taustakuvioita.

 

Pidin Iisakin pakinasta, joka ilmestyi Tamperelaisessa 7.1.2012.

 

Pakinan otsikko oli: ”Mitä tapahtuu vuonna 2012?”.

 

Iisakin pakinan Tampere-osuudessa käsiteltiin kaupungin suurhakkeiden tilannetta alkaneena vuonna.

 

Iisakki ennustaa, että Tampereen suurhankkeista Rantaväylän tunneli, ratikka sekä Keskusareena etenevät, mutta ”Tavase haudataan hiljaisin menoin.”

 

Olen Iisakkia pessimistisempi ja oletan, että Tavase haudataan vasta syksyllä 2012 valittavan uuden kaupunginvaltuuston toimesta. En jaksa uskoa, että nykyinen kaupunginvaltuusto pystyy Tavasea hautaamaan.

 

Toivon, että olen väärässä ja jo nykyinen Tampereen kaupunginvaltuusto kokisi ryhtiliikkeen sekä hautaisi mielettömän hankkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Ulkoministeri von Rippentropin jalanjäljillä nykyisessä Puolassa

Keskiviikko 25.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Joachim von Ribbentrop oli kansallissosialistisen Saksan ulkoministerinä 1938-1945. Hän kuuluu Suomen historiaan kahdenkin eri vaiheen kautta merkittävästi.

 

Ensimmäisen kerran Rippentrop vaikutti Suomen historiaan, kun hän elokuun 23. päivänä 1939 allekirjoitti Moskovassa Neuvostoliiton ulkoministeri Molotovin kanssa kommunistisen Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välisen hyökkäämättömyyssopimuksen, joka tunnetaan Molotovin-Rippentropin sopimuksena. Sen salaisessa lisäpöytäkirjassa Suomi oli Puolan itäosan sekä Baltian maiden ohella luvattu Neuvostoliiton etupiiriin.

 

Toisen kerran Rippentrop vaikutti ratkaisevasti Suomen asioihin kesäkuussa 1944, kun Suomi oli joutunut Neuvostoliiton suurhyökkäyksen edessä ahtaalle ja Neuvostoliitto ilmoitti vaativansa ehdotonta antautumista. Kesäkuun 22. päivänä von Ribbentrop lensi Helsinkiin vaatimaan Suomelta sitoumusta sodan jatkamisesta tai Saksa vetäisi sotilaallisen tukensa välittömästi pois. Ulkoministeri Rippentropin Suomessa käymien neuvottelujen tuloksena presidentti Ryti lähetti kesäkuun 26. päivänä 1944 Saksan johtaja Adolf Hitlerille kirjeen, jossa Ryti ilmoitti, että hän sitoutuu olemaan tekemättä rauhaa Neuvostoliiton kanssa ilman Saksan hyväksyntää. Rytin kirjeen ansiosta Suomi sai Saksasta edelleen materiaalista apua ja sillä oli ratkaiseva merkitys, että Suomi pystyi säilyttämään itsenäisyytensä.

 

Sain perhekuntani, sukulaisperheen sekä hämeenkyröläisten sota- ja kulttuurimatkalaisten kanssa viime kesänä vierailla ulkoministeri Rippentropin jalanjäljillä.

 

Puolaan ja Baltian maihin suuntautuneen sotahistoriaan ja kulttuuriin keskittyneen matkamme eräs kohde oli Sudenpesä eli toisen maailmansodan aikainen paikka silloisessa Itä-Preussissa. Sudenpesästä Hitler johti toista maailmansotaa yli 800 päivän ajan.

 

Monet natsi-Saksan johtajista viettivät paljon aikaansa Sudenpesässä, mutta ulkoministeri Rippentrop oli valtaosin Berliinissä. Sudenpesässä Rippentropilla ei ollut omaa nimikkobunkkeria, vaikka hän kävikin siellä usein. Rippentrop asui Sudenpesästä parinkymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitsevassa nykyisin Sztynortiksi kutsutussa kylässä.

 

Sodan aikana kylää kutsuttiin Steinortiksi ja siellä oleva kartanolinna toimi ulkoministeri Joachim von Rippentropin majapaikkana.

 

Juuri tuon kartanolinnan pihamaalla pieni ryhmä viime kesän matkalaisiamme poikkesi käymään.

 

Lähdimme bussilla Sudenpesästä ja matkaseurueemme piti kahvinkeittotauon kartanolinnan mailla.

 

Tässä muutama valokuva kreivi Heinrich von Lehndorff´n sodan aikana omistaman kartanolinnan nykytilasta:

 

 

Yleisnäkymä kartanolinnan rakennuksista kuvattuna siltä alueelta, jonne pysäköimme bussimme kahvinkeittoa varten.

 

Vasemmalla näkyvät päivänvarjot ovat kartanolinnan erääseen ulkorakennukseen rakennetun ravintolan terassin päivänvarjoja. Kävimme pienellä ryhmällä nauttimassa oluet päivänvarjojen alla.

 

Kartanolinna on viime vuosina vaihtanut omistajaa usein. Nyt ulkorakennukset omistaa matkailuyritys ja kuten kuvasta näkyy, rakennuksia restauroidaan kuumeisella kiireellä.

 

 

Kreivi Lehndorff´n omistaman kartanolinnan kunto on nykyään varsin heikko. Välttämättömät kattoremontit on tehty, mutta todelliset entisöintityöt odottavat.

 

Ulkoministeri Rippentropin asui sodan aikana kartanolinnan parhaimmissa huoneissa ja isäntäväki joutui tyytymään rakennuksen päässä sijaitseviin pienempiin huoneisiin.

 

 

Kreivi Heinric Lehndorff oli natsi-Saksassa vastarintaliikkeen miehiä ja voi vain kuvitella tilannetta, että ulkoministeri Rippentropp asui vastarintaliikkeeseen kuuluvan kreivin omistamassa kartanolinnassa. Kaiken huipuksi kreivi jatkoi asumistaan Rippentropin ”valtaamassa” kartanolinnassa!

 

Heinäkuun 20. päivänä 1944 eversti Claus von Stauffenberg suoritti Sudenpesässä Hitlerin eliminoimiseksi suunnitellun pommiattentaatin. Attentaatti epäonnistui ja sen jatkoselvittelyjen aikana niin Stauffenberg kuin kreivi Lehndorff´kin teloitettiin.

 

Kreivi Heinrich von Lehndorff´n ruumis päätyi joukkohautaan.

 

 

Lehndorff´lle kuuluneen kartanolinnan pihalle on pari vuotta sitten pystytetty muistopaasi, jota kreivi Lehndorff´n lapset ja muu jälkimaailma pitävätkin nykyään Heinrich Lehndorff´n hautakivenä.

Muistokivessä on maininta talon omistajan osuudesta Hitlerin eliminoimiseksi toteutettuun pommiattentaattiin.

 

Kreivi Lehndorff´n kaikki neljä lasta – Marie Elenore, Vera, Gabriele ja Katharina - olivat saapuneet paikalle, kun kartanolinnan vaiheista kertova muistokivi kesällä 2009 paljastettiin. Iäkkäät siskokset julistivat silloin kuvassa näkyvän muistokiven isänsä vertauskuvalliseksi hautakiveksi.

Kartanolinnan ulkorakennukset ovat matkailuyrityksen omistuksessa, mutta se palautti varsinaisen kartanolinnan saksalais-puolalaiselle säätiölle.

Toivottavasti nyt Sztynortin kartanolinna on hiljalleen palautumassa arvonsa mukaiseen kuntoon.

 

 

Tässä vielä kuva haikarasta, joka oli rakentanut tukevan pesän kartanolinnan erään kattorakennelman päälle!

 

Kiitokset jälleen kerran kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäelle, että saimme viime kesänä olla mukana hienolla sotahistoria- sekä kulttuurimatkalla Puolassa ja Baltian maissa!

Näimme matkalla mm. Hitlerin komentopaikan eli Sudenpesän sekä ulkoministeri Rippentropin majapaikkanaan käyttämän kartanolinnan!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden Jälkilöylyt: Paavo Väyrystä ja Timo Soinia ensimmäisellä kierroksella äänestäneet ratkaisevat presidentinvaalin

Tiistai 24.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti järjesti presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen jälkeisenä päivänä eli maanantaina 23.1.2012 Jälkilöylyt-tapahtuman auditoriossaan Tampereella.


Paikalle oli kutsuttu presidenttiehdokkaiden paikalliset kampanjaveturit altavastaajiksi sekä kolme tunnetusti sanavalmista analyytikkoa, joiden seurassa ei pääse pitkästymään.


Analyytikkoina olivat mukana…

...Aamulehden pakinoitsija Matti Pitko,…

…blogisti, politiikan taustavaikuttaja ja presidentintekijä Jussi Lähde sekä…

…Tampereen yliopiston valtio-opin dosentti ja vaaliasiantuntija Pertti Timonen.



Jatkoon selvinneiden presidenttiehdokkaiden kampanjavetureina olivat paikalla…

…Pirkko-Liisa Ollila Sauli Niinistön puolelta ja…

…Juhana Suoniemi Pekka Haaviston taustajoukoista.

Myös muiden presidenttiehdokkaiden kampanjaveturit oli kutsuttu paikalle ja siinä ominaisuudessa puheenjohtajamme Antti Juva päätti, että minä edustan Paavo Väyrysen taustaryhmää.


Paavo Lipposen taustaryhmää edusti Harri Sandell ja Timo Soinin taustaryhmän edustajana oli Mikko Nurmo.

Jälkilöylyissä löylynheittäjinä toimivat Aamulehden toimituspäälliköt…

…Matti Posio ja…

…Sari Torvinen.

Tilaisuuden alussa tunnelma oli melkein uninen, mutta asiantuntijoiden suorittaman lämmittelyn jälkeen asioihin alettiin pääsemään.


Joitain asiantuntijoiden ja myös raatilaisten esittämiä toteamuksia:


”Demarit nolasivat vanhan puheenjohtajansa.”


”Aivotoiminta on kuollut poliittisissa puolueissa, kun puhutaan presidentinvaaleista.”


”Kun tuuli puhaltaa, olemme kaikki kevyttä tavaraa.” Tällä lausumalla Jussi Lähde viittasi Eeva Kuuskosken haihtuneeseen kansansuosioon.


”Paavo Väyrynen yllätti.”


”Jutta Urpilainen ja Mikael Jungner hukkasivat näissä vaaleissa 500.000 demariääntä.”


”Kokoomukselle on tulossa presidentin virka sen lisäksi, että sillä on pääministerin virka ja kuntauudistuksen jälkeen kaikki kunnanjohtajien virat ja vielä Supon johtajan pesti.” Tämän toteamuksen esitti Matti Pitko.


”Niinistö on puhunut niin viisaita kuin hän pystyy.”


”Avattiin kaikki kaapinovet” oli Juhana Suoniemen toteamus Pekka Haavistosta. Suoniemi jatkoi, että he ovat aina olleet hyviä katukampanjoinnissa.


Haaviston osalta asiantuntijat ihailivat, että hän on pystynyt sisällyttämään jokaiseen esiintymiseensä yhden täkyn. Täkyistä mainittiin esimerkkeinä mm. se, kun Haavisto ehdotti, että Puolustusvoimiin perustettaisiin pieni iskukykyinen palkka-armeijajoukko. Toinen täky oli se, kun Haavisto pahoitteli (pitäisiköhän kirjoittaa ”pahoitteli”?) kansalaisten suurta intoa erota kirkosta.


Juhana Suoniemi totesi Haaviston ”kaapeista” pahemman olevan vihreys kuin homous!


Asiantuntijat totesivat, että vaalipäivän ilta ja vaalipäivää seurannut maanantai tekivät Paavo Väyrysestä rakastetun henkilön. Tämä sen vuoksi, että Paavo Väyrynen ei ole etsinyt vikaa vaalitulokseen muista.


Matti Pitko kertoi joskus tehneensä Paavo Väyrysen kanssa sopimuksen, että hän pysyy toimittajana niin kauan, kunnes Paavo Väyrysestä tulee Suomen Tasavallan presidentti. Pitko toivotteli Väyryselle hyvää kuutta vuotta, sillä se merkitsee hänelle itselleen kuutta vuotta toimittajana!


Perussuomalaisten osalta asiantuntijat totesivat, että perussuomalaisten suosio palasi nyt sille tasolle, joka on heille ”luontainen”. Nyt perussuomalaisia äänestivät todelliset perussuomalaiset ja viime eduskuntavaaleissa heitä protestinä äänestäneet palasivat omiin joukkoihinsa. SMP:n ja sen perillisten luontainen kannatustaso on hieman alle 10 %.


SDP:n tilannetta puitiin moneen otteeseen. Dosentti Timonen totesi, että perinteiset demarit eivät äänestäneet Lipposta.


SDP:llä on paniikinomainen tilanne, sillä Tampereella ja jopa Helsingissä esim. Paavo Väyrynen sai enemmän ääniä kuin Lipponen.


Jussi Lähde totesi, että pitkät kampanjat palkittiin ja palkitaan aina.


Väyrysen kampanjoinnin puutteeksi asiantuntijat listasivat sen, että Väyrysen tukijoukot tapasivat pääosin ainoastaan väyrysläisiä. Haaviston kampanjajoukot tapasivat asiantuntijoiden mukaan pääsääntöisesti ei-haavistolaisia.


Arhinmäen kampanjoinnista todettiin, että hän veti puheenjohtajakierroksen ja Essayah on puolestaan kristillisdemokraattien seuraava puheenjohtaja – ja hyvä onkin.


Matti Pitko keksi SDP:lle slouganin seuraaviin kunnallisvaaleihin. Se on ”tenkkaböö!”


Asiantuntijat kyselivät, että miksi Niinistö ja Haavisto eivät muuta yhteen? Hehän ovat kuin identtiset kaksoset.


Vapaaehtoisten roolista vaalikampanjoissa asiantuntijat olivat yhtä mieltä. Demokratia on tekemistä, ei vain äänestämistä. Vapaaehtoiset ovat ratkaisevia vaalitoiminnassa.

Pyysin tilaisuudessa kaksi puheenvuoroa ja myös sain ne.

Ensimmäisessä puheenvuorossani totesin, että tänään on keskustalaisena ollut mukava liikkua Tampereella, sillä saavutimme vaaleissa kolmanneksi suurimman äänimäärän. Keskusta tai sen edeltäjät eivät ole koskaan aiemmin päässeet Tampereella äänimäärissä kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi.

Mainitsin Väyrysten käyntikerrat vaalikampanjan aikana Tampereella ja kerroin kuinka Vuokko Väyrynen totesi minulle pariinkin otteeseen, että Tampereelle on aina mukava tulla.


Totesin myös sen, että ulkopolitiikasta keskusteleminen jäi ensimmäisellä kierroksella liian vähiin ja niin tulee käymään myös toisella äänestyskierroksella, sillä kummallakaan ehdokkaalla ei ole siihen valmiuksia.


Toisen puheenvuoroni aihe oli Haaviston jo maanantaina alkanut keskustalaisten ja perussuomalaisten kosiskelu. Keskustalaisia Haavisto kosiskeli mainitsemalla mm. kuntateurastukset.

Pirkko-Liisa Ollila väitti, että Niinistö ei hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Tässä Ollilan muisti pätkii, sillä kuntien pakkoliitokset kuuluvat Niinistön keinovalikoimaan.

Kiitän Aamulehteä mielenkiintoisen tilaisuuden järjestämisestä ja odotan kiinnostuneena, että miten ammattitoimittajat käsittelevät tilaisuutta tänään ilmestyvässä lehdessä.

-Esko Erkkilä-

Paavo Väyrynen hieno presidentinvaalikampanja loi hyvän pohjan Keskustan pärjäämiselle syksyn kunnallisvaaleissa

Maanantai 23.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Presidentinvaalien ensimmäinen kierros on käyty ja Keskustan ehdokkaan VTT Paavo Väyrysen saama ääniosuus on mainio saavutus, vaikka kolmas sija kaksivaiheisessa vaalissa ei luonnollisestikaan tyydytä.


Toisella kierroksella kansalaisilla ei ole valinnanvaraa, sillä molemmat sinne selviytyneet ovat monessa asiassa toistensa klooneja.


Onneksi Paavo Väyrynen pystyi avaamaan monen kansalaisen silmät maamme poliittisesta suunnasta ja se on merkittävä etu Keskustalle syksyn kunnallisvaaleissa.


Kuntauudistus, kuntien pakkoliitokset, monet maamme turvallisuutta heikentävät suunnitelmat, ulkopolitiikan kokemattomat oppipojat ja jopa itsenäisyyttämme uhkaava liittovaltiokehitys ovat Väyrysen ansiosta nyt paljon syvällisemmin kansan tietoisuudessa kuin aikaisemmin.


Henkilökohtaisesti en jaksa heittää päälleni tuhkaa, vaan uskon Paavo Väyrysen hienosti vedetyn presidentinvaalikampanjan tuloksena tänä vaikeanakin hetkenä Isänmaan tulevaisuuteen.


Keskustaväen on nyt pelastettava se, mitä presidentinvaalien osalta on pelastettavissa.

 
Jokaisen keskustalaisen on itse päätettävä, että miten menettelee presidentinvaalien toisella kierroksella – oman ratkaisuni olen jo tehnyt.


Kirjoitan näitä tulevaisuudenuskoisia rivejä myöhään vaalipäivän iltana.


Surutyöhön meillä ei ole pienintäkään syytä, vaan nyt aloitamme tiiviin valmistautumisen syksyn kuntavaalikoitokseen. Paavo Väyrynen antoi meille ”kuivia sytykepuita” sille, että pystymme syksyn kunnallisvaaleissa hyvään vaalitulokseen.

Talvisessa lipputangossa tänään liehunut Suomen lippu velvoittaa meitä muistamaan Isänmaamme edun.

Nyt jos koskaan maamme tarvitsee keskustalaista politiikkaa!

-Esko Erkkilä-

Suhtautumisessa kuntauudistukseen ja kuntien pakkoliitoksiin raja kannattajien ja vastustajien kesken kulkee Kokoomuksen keskellä

Sunnuntai 22.1.2012 - -Esko Erkkilä-

On päivä päivältä selvempää, että Kokoomus jää yksin puolustamaan suurta kuntauudistusta ja kuntien pakkoliitoksia.

SDP käänsi kelkkansa jo aikoja sitten, kun puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa 22.9.2011, että demarit eivät hyväksy kuntien pakkoliitoksia. Myös SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on samalla kannalla.

Demareista ainoastaan heidän eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Jouni Backman tyynnyttelee hallituskumppani Kokoomusta ja on puoltavinaan kuntauudistusta sekä kuntien pakkoliitoksia.

Näkyvimmät kuntien pakkoliitosten puolustajat ovat presidenttiehdokas Sauli Niinistö, pääministeri Jyrki Katainen, kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen ja valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

Ns. kehyskuntien kokoomuslaiset päättäjät vastustavat kuntaliitoksia ja kuntien pakkoliitoksia.

Kokoomuksen sisäisestä ristiriidasta saimme esimerkin, kun Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy järjesti perjantaina 20.1.2012 seminaarin kuntauudistuksesta ja tulevaisuuden terveyspalveluista.

Tilaisuus järjestettiin Työväenmuseo Werstaan auditoriossa ja paikalla oli "salintäysi" eli yli sata kuulijaa.

Olin mukana tilaisuudessa.

Seminaarin pääesiintyjänä oli valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen.

 

Kommenttipuheenvuorot Ikosen esityksestä antoivat…
 

…Tampereen lääkärikeskuksen johtava lääkäri Juha Heino ja…

…Pirkkalan kokoomuslainen kuntaneuvos Jukkamatti Hiltunen.

Kokoomuksen kuntateurastajilla – Niinistö, Katainen, Virkkunen ja Ikonen – on hämmästyttävät vauhtisuunnitelmat.

Tässä diassa kuvataan kuntauudistuksen aikataulusuunnitelmaa.

Suunnitelma merkitsisi, että vielä tänä vuonna tapahtuisi seuraavaa:

•    kuntakuulemiset
•    kriteerien vahvistaminen
•    lakiesityksen laatiminen
•    hallituksen esitys kuntauudistusten ja pakkoliitosten suorittamiseksi
•    lakiesitys Eduskunnalle

Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun voi sanoa, että Niinistö, Katainen, Virkkunen ja Ikonen ovat haukkaamassa liian suurta palaa.

Valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen perusteli kuntauudistusta ja kuntien pakkoliitoksia vertaamalla niitä Lahden Hiihtokeskuksen ”Karpalomäkeen”.

Karpalomäkeä esittävän dian virallinen otsikko oli ”Suomen väestöllisen huoltosuhteen muutokset vuosina 1970-2040”

Ikonen totesi, että Karpalomäennousu on juuri alkanut ja sitä kestää 20 vuotta!

”Karpalomäessä” vaikeutena ovat väestön lisääntyvä eläköityminen, hoitotarpeen kasvaminen ja talouden kiristyminen.

----

Kuntaneuvos Juhamatti Hiltunen aloitti kommenttipuheenvuoronsa hillitysti, kun hän totesi omaavansa asiaan ”hieman erilaisen tulokulman kuin Ikonen”.

Hiltunen totesi, että keskustelu kuntauudistuksesta on alkanut negatiivisesti ja dialogi on ollut huonoa. Uudistusta suunnittelevat virkamiehet ovat omissa poteroissaan ja kunnat puolestaan omissaan.

Hiltunen jatkoi, että seutukunnan kunnat ovat onnistuneet toimissaan paremmin kuin keskuskunnat. Hiltunen ihmetteli, että miksi Helsinki, Turku ja Tampere eivät saa hommia toimimaan!

Kuntaneuvos Juhamatti Hiltunen päätti kommenttipuheenvuoronsa ytimekkäästi, kun hän totesi:

”Voima on vapaaehtoisuudessa, ei pakossa!”

Yleisö palkitsi Hiltusen esityksen suosionosoituksilla – niitä ei herunut valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen esitykselle.

----

Tampereen lääkärikeskuksen johtavan lääkärin Juha Heinon esitys noudatteli paljolti kuntaneuvos Hiltusen esitystä, mutta luonnollisesti se oli ”lääketieteellisempi”.

Heinokin totesi, että tilanne on hedelmätön ja jatko vaikea.

Lääkärinä Heino valotti, että 90 % ihmisten hoitoonhakeutumistapauksista on ns. tavallisia vaivoja. Ne pystytään hoitamaan lähellä ja on vaikea nähdä, että niiden hoitamiseen tarvittaisiin isoja alueita. Sairaalan iso koko ei Heinon mukaan tuo etuja.

Heino totesi, että aluesairaalatasoinen sairaanhoito on tehokas tapa hoitaa potilaita. Hän mainitsi esimerkkinä tehokkaasta sairaalasta Valkeakosken aluesairaalan.

Juha Heino totesi kommenttipuheenvuoronsa lopuksi, että yksityisen hoitama sairaanhoito on halvinta ja sairaanhoitopiirin huolehtima sairaanhoito puolestaan kalleinta – alueellinen ”oma” sairaala asettuu kustannustehokkuudeltaan siihen väliin.

Arvostan Heinon kommenttipuheenvuoroa, mutta muistutan ainakin itseäni tässä vaiheessa, että terve lähdekritiikki on aina paikallaan!

Seminaarin lopuksi valtiosihteeri Ikonen ja kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat yleisön tekemiin kysymyksiin.

Oli mielenkiintoista kuulla Tampereen kaupunginvaltuutetun, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen jäsenen ja Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtajan Harri Airaksisen yleisökommentti.

Kokoomuksen Tampereen Aluejärjestön puheenjohtaja Harri Airaksinen totesi, että kuntauudistuksella ei voida ratkaista terveydenhuollon rahoituskriisiä.

Merkitseekö Airaksisen kommentti, että hän ei Tampereen keskeisenä kokoomusvaikuttajana ole vakuuttunut suunnitellun kuntauudistuksen tarkoituksesta eikä tarpeellisuudesta?

Onko Airaksinen kuntauudistuksen ja kuntien pakkoliitosten kannattaja vai vastustaja?

-Esko Erkkilä-