Suunnitellun Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen hyvä puoli on, että sen avulla suur-Tampere -haaveet jäävät unholaan

Maanantai 11.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on käynnissä prosessi, jossa virkahenkilöiden laatima luonnos rakennusjärjestykseksi on etenemässä päätöksentekoon.

 

Luottamushenkilöt ovat käsitelleet luonnosta kahdessa Yhdyskuntalautakunnan kokouksessa ja luonnos on läpäissyt sen vaiheen. Ihmetystä herättää, että Yhdyskuntalautakunta on ”purematta niellyt” virkahenkilöiden esityksen.

 

Rakennusjärjestysehdotuksessa on useita kohtia, jotka tuntuvat lievästi sanoen ihmeellisiltä.

 

Otan muutaman esimerkin:

 

• Kaava-alueen ulkopuolisen alueen rakennuspaikan on oltava kooltaan hehtaarin suuruinen
  • pyrkimyksenä näyttäisi olevan estää kokonaan asuinrakentaminen kaavojen ulkopuolisille alueille

 

• Tonttia tai sen ympäristöä ei saa käyttää (…) autojen (…) sekä polttopuiden ulkosäilytykseen (…)
  • merkitseekö tämä, että auton/autojen pysäköinti omalla tontilla olisi kiellettyä?
  • polttopuiden ulkovarastointi hehtaarin tontillakin olisi siis kiellettyä!

 

• Polkupyörille sentään löytyy ymmärrystä, sillä niille on paikkoja varattava seuraavasti:

 

• Asuinrakennukset 2 paikkaa/asunto
• Liike-, toimisto- ja hallintorakennukset 1 paikka/100 kerrosalaneliömetriä
• Kokoontumistilat ja urheilupaikat 1 paikka/10 istumapaikkaa
• Kahvilat ja ravintolat 1 paikka/8 istumapaikkaa
• Koulut ja oppilaitokset 1 paikka/2 oppilasta

 

Uskon, että hehtaarin kokoiselta asuintalotontilta löytyisi paikka kahdelle polkupyörälle ilman tiukkaa määräystäkin!

 

************

 

Toteutuessaan Tampereen uudessa rakennusjärjestyksessä olisi se hyvä puoli, että voimaantullessaan se torppaisi vuorenvarmasti suur-Tampereen syntymisen, sillä kukaan naapurinkuntien päättäjä ei voi olla niin tyhmä, että haluaisi kuntansa liittyvän suunnitellun rakennusjärjestyksen omaavaan kuntaan!

 

 *********

Muistakaa, että vielä tänään voi jättää asukasmielipiteen tästä suunnitelmasta!

-Esko Erkkilä-

Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti metropolialueen kuntauudistussuunnitelmista: "Sen voi vetää vessanpöntöstä alas"

Sunnuntai 10.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Kataisen hallituksen kuntauudistussekoilu pääsi uusiin vastatuuliin, kun hallituksen asettama selvitysryhmä alkoi ronkkimaan metropolialueen kuntarakenteita.

 

Kataisen–Urpilaisen-Virkkusen kuntauudistushankkeet näyttävät olevan saamassa todellisen vastustuksen, kun suunnitelmat nyt  koskevat myös metropolialuetta.

 

Vastarinta oli valmis hallituspuolueidenkin osalta heti, kun suunnitelmat tulivat alueelle joita hallitsevat Kokoomus, SDP, Vihreät sekä RKP!

 

On toki annettava tunnustus mm. Tampereen ympäryskunnille, jotka demari- ja kokoomusvetoisuudestaan huolimatta ovat koko ajan antaneet ”omalle hallitukselleen” ns. haisevan vastalauseen suur-Tampere -suunnitelmista.

 

Kokoomuksen keravalainen kansanedustaja Eero Lehti on todennut ytimekkäästi Metropoliselvityksestä näin:

 

"Sen voi vetää vessanpöntöstä alas. Se on esimerkki siitä, miten asioita ei tule hoitaa."

 

Silmäilin Metropolialueen esiselvitystä, jonka nimi on räyhäkkäästi;

 

”Metropoli meille kaikille”.

 

Huomasin pintapuolisella vilkaisulla, että monta mutkaa on Kataisella, Urpilaisella ja Virkkusella matkassa, jos aikovat jonkinlaisen kuntauudistuksen runnoa Metropolialueella läpi!

 

Hallituksen pitäisi viimeistään nyt ottaa lusikka kauniiseen käteen ja hyväksyä se, että kunnat ja kansalaiset eivät kaipaa hallituksen suunnittelemaa kuntauudistusta.

 

Hallituksella olisi nyt paljon tärkeämpääkin tekemistä kuin kiusata kansalaisia kuntauudistussuunnitelmillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joka päivä 36 suomalaista sairastuu etenevään muistisairauteen

Perjantai 8.3.2013 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliitolla on 127.000 jäsentä ja se on Suomen suurin eläkeläisjärjestö.

 

Eläkeliiton Tampereen Yhdistys ry järjestää joka toinen maanantai jäsentapaamisen Pirkanmaan Marttojen omistamassa Marttalassa Hämeenpuisto 39 A:ssa klo 11.00.

 

Maanantaina maaliskuun 4. päivänä meillä oli jäsentapaaminen, jonka aiheena olivat muistisairaudet.

 

 

 

Tilaisuutemme alustajana toimi kuntakoordinaattori TtM Anna Koski Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:stä.

 

 

Anna Koski piti mielenkiintoisen alustuksen ja olen tähän koonnut ”ranskalaisin viivoin” joitain kohtia hänen alustuksestaan:

 

• Suomessa on n. 130.000 muistisairasta
• joka päivä 36 suomalaista sairastuu etenevään muistisairauteen
• työikäisistä muistisairauteen sairastuu 5.000 – 8.000 henkilöä vuosittain

 

 

 

Muistisairauksista tavallisin on Alzheimerin tauti, jonka osuus muistisairauksista on n. 70 %.

Omaan henkilökohtaista kokemusta Lewyn kappale-taudista, sillä eräs läheiseni sairastui siihen.

Hoitotoimenpiteiden kannalta on tärkeää, että muistisairauden diagnoosi osataan tehdä oikein.

 

 

Unohtaminen on eri asia kuin muistisairaus, sillä erilaisten asioiden unohtaminen on tavallista, koska kaikki unohtavat.

 

Anna Koski kertoi, että terveistä aikuisista;

 

• 83 % unohtaa joskus nimiä
• 60 % esineiden nimiä
• 57 % puhelinnumeroita
• 49 % asioita, joista on kertonut
• 34 % sovittuja tapaamisia

 

 

Milloin omasta muistista tai läheisen muistista pitää huolestua?

Muutama ranskalainen viiva tästäkin:

 

• unohtaa muutakin toistuvasti kuin nimet
• tärkeät esineet ovat usein hukassa
  • voi kuinka monta kertaa toivoisi, että avainnipulle voisi soittaa samoin kuin voi soittaa hukassa olevalle kännykälle!
• kun muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
• unohtaa sovittuja tapaamisia
• on vaikea löytää sanoja
• autoa ajaessa joutuu miettimään, että minne sitä onkaan menossa
• ei muista, että miten on tullut johonkin paikkaan
• raha-asioiden hoitaminen on vaikeutunut
• kun itse tai läheiset alkavat olla huolissaan muististasi

 

 

 

Pirkanmaan Muistiyhdistyksen kuntakoordinaattori Anne Koski luetteli alustuksena lopuksi keinoja, joiden avulla muistisairaudetkin pystyisi välttämään. Keinot ovat yleispäteviä kaikkinaiseen hyvinvointiin ja sen vuoksi ne kannattaa lyhyesti mainita:

 

• verenpaineen hoitaminen
• korkea kolesteroli alas
• sokeriaineenvaihdunnan häiriöt hallintaan
• liika viina ja tupakka pois
• viiniä kohtuudella
• suojaa päätäsi
• huolehdi liikunnasta ja ulkoilusta
• terveellinen ruoka
• rentoutumisesta ja riittävästä levosta huolehtiminen

 

Tärkeää on antaa aivoille työtä; ajattele, pohdi, väittele, tuumaile, ihmettele!

 

Lue, harrasta, opiskele, tee sanaristikoita.

 

Oli mielenkiintoista kuulla, että muistelmien laatiminen olisi hyvää harjoitusta aivoille – tulkitsen, että myös blogikirjoitusten laatiminen on aivoille myönteinen ponnistus!!

 

Arjen vinkkinä se, että pidä kauppalista taskussasi ja käytä sitä vasta viime tingassa – pyri muistamaan ostoksesi ilman listaa!

 

Toisena arjen vinkkinä se, että kulje tuttuun paikkaa tavanomaisesta poikkeavaa reittiä!

 

Kiitokset Pirkanmaan Muistiyhdistykselle mielenkiintoisten asioiden esittämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt se toinenkin Keskustan valtuustoaloite toimex!

Torstai 28.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen valtuustoryhmä teki viime syyskuussa kaksi merkittävää valtuustoaloitetta; Tavase-tekopohjavesihankkeen lopettamiseen tähtäävän aloitteen ja aloitteen Tampereelle perustettavasta elinkeinoasiamiehen toimesta.

 

Keskustan aloitteista Tavasen kuoppaamiseen tähdännyt aloite toteutui varsin nopeasti, sillä apulaispormestarit Pekka Salmi ja Leena Kostiainen kertoivat tammikuun 30. päivänä, että Tavase-hanke on tullut tiensä päähän.

 

Keskustan valtuustoaloite Tavasesta toki kaatui Tampereen kaupunginvaltuustossa niukasti yhdellä äänellä, mutta suurten puolueiden nopea mielenmuutos alkoi kuitenkin tästä valtuustoaloitteesta! Hyvä ME!

 

**********

 

Näen tiukan yhteyden Pirkanmaan ELY-keskuksen 26.2.2013 kertomaan Tampereen yhä pahenevaan työllisyystilanteeseen ja siihen, että Tampereella ei edelleenkään ole elinkeinoasiamiestä.

 

Keskustan tekemä valtuustoaloite olisi nyt pikaisesti laitettava toimeksi, sillä Suomen toiseksi suurimman kaupungin ajelehtiminen ilman aktiivista yritysten paikkakunnalle tapahtuvaa hankintaa on ennenkuulumatonta!

 

Keskustan valtuustoaloitteen torppaamisen virkamiesvalmisteluaineistossa puhutaan aidanseipäistä kun olisi puhuttava aidasta.

 

Lainaan lyhyen pätkän virkamiesten laatimasta valmisteluaineistosta:

 

”Tampereen kaupunkiseudun kuntien hyvän yhteistyön seurauksena perustettiin vuoden 2009 alusta yhteinen elinkeinoyhtiö Tredea Oy hoitamaan nimenomaan perinteisten kunnallisten elinkeinotoimistojen tehtäväkenttää. Tähän kuuluvat mm. kaupunkimarkkinointi ja yritysten hankinta tukipalveluineen. Tarkoituksena on juuri se, että yrittäjien ei tarvitse kiertää kaupunkiseudun kuntia kutakin erikseen, vaan palvelun saa keskitetysti yhdestä paikasta.”  

 

Voiko todellista asiantilaa enemmän vääristellä?

 

Keskusta esitti elinkeinoasiamiestä Tampereelle, mutta valmisteleva virkamies puhuu aivan muusta!

 

Toivon, että Tampereen luottamushenkilöpäättäjät tekevät elinkeinoasiamiehen viran perustamisessa samanlaisen päätöksen kuin he tekivät Tavasen kuoppaamisessa eli panevat asiassa viivyttelemättä toimeksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pärnun Museossa voi tehdä aikamatkan 11.000 vuoden taakse

Maanantai 11.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Pärnun Museo sijaitsee lähes keskikaupungilla Aida 3:ssa ja se on rakennettu vanhaan viljamakasiiniin.

Tutustuimme museoon taannoisella Pärnun kylpylämatkallamme.

 

Museon pysyvä näyttely ”11 000 vuotta historiaa – Elämyksiä entisiltä ajoilta” ulottuu kivikaudesta nykypäivään. Se välittää tunnelmia menneiltä ajoilta meidän päiviimme saakka.

 

 

Museon aulassa sijaitsee tsaarinaikainen kassakaappi, joka on valmistettu 1900 -luvun alussa. 

Kassakaapin oven sisäpuolelle on kuvattuna Venäjän keisarikunnan kaksipäinen kotka.

Kassakaapin omistaja oli asianajaja Jaan Leesment, joka toimi sittemmin Pärnun kaupunginjohtajana vuosina 1917 – 1919.

 

 

Museokierroksen alkupuolen piristyksiä ovat täytetyt eläimet.

 

 

  

Karhu…

 

 

 

…hylje…

 

 

 

…saksanhirvi (?)…

 

 

 

…ja metsäsika ovat saaneet paikkansa museovieraiden ihailtavina.

 

 

 

Pärnu on ollut suosittu kylpyläkaupunki jo kauan. 

Museossa on runsaasti valokuva- ja elokuva-aineistoa Pärnusta kylpyläkaupunkina 1800- ja 1900 –luvuilla.

Rantatuoli esittelee rantakalusteiden muotia 1900 – luvun alkupuoliskolta.

 

 

 

Viron synkkää miehitysjaksoa esitellään osastolla, joka keskittyy vuosien 1940 ja 1990 väliseen aikaan.

 

 

 

Virolaisten kyyditykset Siperiaan koskivat myös Pärnua. Kyyditysvaunun synkkä tunnelma kuvastuu hyvin, kun kyyditysvaunun pienistä ikkunanräppänöistä vilahtelee ohikiitäviä maisemia.

 

 

 

Salamavalon avulla kyyditysvaunusta otettu kuva paljastaa, että kyydittävinä olivat naiset, lapset ja vanhukset.

 

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Virossa oli toteltava sirpin ja vasaran komentoa.

 

 

 

Eräs tekninen seikka Pärnun museossa miellytti erityisesti ja se oli se, että liikuntarajoitteiset oli museossa huomioitu hyvin. 

Museo toimii useassa kerroksessa, mutta liikuntarajoitteiset pääsevät vaivattomasti kaikkiin kerroksiin pienoishissin avulla!

Toinen "erikoisseikka" Pärnun Museolla on se, että museo on aktiivinen toimija facebookissa!

 

 

Pärnun Museo on eräs kohde, johon suosittelen Pärnuun saapuvia kylpylävieraita tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavasen tarina on päättymässä!

Tiistai 5.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden auditorioon Tampereen Siperiaan kokoontunut salintäysi yleisö kuuli viime keskiviikkona tammikuun 30. päivänä ilouutisen – Tavase-hanke pannaan jäihin!

 

Kyseessä oli Aamulehden järjestämä tilaisuus, jonka teemana oli;

 

Päättäjät vaihtuvat – muuttuuko mikään?

 

Kateederilla olivat

 

 

 

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok)

 

 

 

Lasten ja nuorten palvelujen apulaispormestari Leena Kostiainen (kok)

 

 

  

Yhdyskuntapalveluiden apulaispormestari Pekka Salmi (sdp)

 

 

 

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen  apulaispormestari Mikko Aaltonen (vasemmistoliitto) (kuvassa Pekka Salmen vieressä oikealla).

 

 

Osaamis- ja elinkeinopalvelujen sekä sivistys- ja elämänlaatupalvelujen apulaispormestari Olli-Poika Parviainen (vihr) ja hänen vierellään Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sanna Marin (sdp)

 

 

Yleisötilaisuuden ehdoton tähtihetki oli, kun apulaispormestari Pekka Salmi totesi, että Tavase Oy:n lupaprosessi viedään loppuun ja sitten hanke haudataan.

 

Salmi totesi, että hankkeeseen on palanut tamperelaisten veronmaksajien rahoja nyt 5 miljoonaa euroa.

 

Viisi miljoonaa euroa on totta, sillä koko hankkeeseen on nyt kulunut rahaa hieman yli 7 miljoonaa, mutta kun Tampereen omistusosuus Tavasesta on ”vain” 69,9 %, niin Tampere on maksanut täysin turhasta Salmen kertoman 5 M€!

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen vahvisti yks´kantaan, että lupa haetaan ja sitten seis!

 

Koska Kostiainen ja Salmi ovat valtuustoryhmiensä puheenjohtajia he varmaan hoitavat, että Tavase pystytään lopettamaan.

 

Tavase-hanke on ehkä aikanaan tuntunut järkevältä, mutta mm. Näsijärven puhdistuminen, vedenkulutuksen väheneminen, ympäristöseikkojen huomiointi sekä ennen kaikkea taloudelliset seikat ovat saaneet aikaan sen, että hanke on tullut tarpeettomaksi. Myös se, että sadetusalueet sijoittuisivat Pälkäneen keskustan tuntumaan, ovat olleet vaikuttamassa, että hanke ei ole ollut enää vuosikausiin järkevä.

 

Tavasen lopettamisella on hyvät edellytykset parantaa Tampereen seudun kuntien yhteistoimintaa.

 

Tampereen suorittama lopetuspäätös poistaa ainakin osan siitä isoveli-asenteesta – suorastaan öykkäri-asenteesta – joka Tamperetta hallitsevilla eritoten virkahenkilöillä on ollut seutukunnan muita kuntia kohtaan.

 

Olen vuosikaudet ollut Tavasen tinkimätön vastustaja.

En ole vastustanut Tavasea vastustamisen vuoksi vaan sen vuoksi, että olen perehtynyt asioihin.

 

Tavase-prosessiin on liittynyt niin monia käsittämättömyyksiä, että niitä pitäisi pystyä hyödyntämään, jotta emme tulevissa naapurikuntia koskevissa hankkeissa sortuisi samoihin virheisiin.

 

Yritän joskus palata ainakin joihinkin Tavasen sivujuonteisiin.

 

Nyt on aika hetkeksi huoahtaa sekä todeta, että työ on saatu tehtyä ja Tavase on tulossa kuopatuksi!

 

-Esko Erkkilä-

Terveisiä politiikka- ja toimintapäiviltä sekä Keskusta-risteilyltä Tallinnaan!

Maanantai 4.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskusta järjesti politiikka- ja toimintapäivät Helsingissä ja niiden jälkeen risteilyn Tallinaan 2. – 3.2.2013.

 

Olin mukana ”maatapahtumassa” ja myös risteilyllä.

 

Maatapahtumat toteutettiin Keskustan historiaan kiinteästi liittyvällä Ostrobotnialla sekä sen vieressä sijaitsevalla Helsingin kaupungin ruotsinkielisellä työväenopistolla eli Arbiksella.

 

Tunnelma kaikissa tapahtumissa oli rento ja tulevaisuudenuskoinen. Kaikesta aisti, että Keskustalla on nyt tekemisen meininki.

 

Ohjelmaa oli runsaasti ja kun monet ohjelmaosiot tapahtuivat samanaikaisesti, oli ongelmia valita itselle mielenkiintoisin tapahtuma.

 

Me tamperelaiset teimme tiettyä jakoa, jotta ainakin joku meistä pystyi olemaan läsnä tärkeimmissä tapahtumissa.

 

Tämä oli jo toinen politiikka- ja toimintapäivätapahtuma jolle pääsin osallistumaan. Keskustan politiikkaristeilyille olen kuluneen neljän vuoden aikana voinut osallistua kaikille!

 

Politiikka- ja toimintapäivien annista riittäisi juttua moniksi päiviksi, mutta tänään pelkistän tunnelmat kahteen toteamukseen.

 

• Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tiivisti, että kokoomus syyllistää nyt ihmisiä ja toitottaa, että älkää vain oleskelko.

 

• Eurovaaleihin ilmoittautunut Timo Kaunisto puolestaan totesi puheenjohtaja Juha Sipilän esiintymisestä, että Sipilä ei puhunut paperista vaan sydämestä!

 

 

Me tamperelaiset liikuimme ahkerasti väen joukossa ja loimme monia uusia kontakteja Keskustan johtohenkilöihin. Uskon, että nämä kahden päivän aikana luodut kontaktit ja henkilökohtaiset jutustelut merkitsevät jatkossa Keskusta-päättäjien tilaisuuksia Tampereella.

 

Tässä malliksi pari valokuvaa Tampereen Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahden keskusteluista...

 

 

 

…kansanedustaja Simo Rungrenin…

 

 

 

…ja puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa.

 

 

Pysäytin Rungrenin ja Sipilän luoksemme ja pyysin heitä keskusteluihin pienen tamperelaisryhmämme kanssa.

Saimme molemmissa keskusteluissa uutta tietoa ja pystyimme välittämään Rungrenille sekä Sipilälle niitä asioita, jotka ovat Tampereelle tärkeitä!

Jälleen kerran tuli osoitetuksi se, että päättäjien kanssa pitää rohkeasti käydä keskusteluihin, sillä vain siten voi viedä asioita eteenpäin.

 

Tarkoitukseni on lähipäivinä palata tällä saitilla joihinkin niistä asioista, jotka nousivat pintaan tapahtumissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n Kulttuuripalkinto Vesuri luovutettiin Johannes Jonov´lle

Perjantai 1.2.2013 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere on Tampereella toimiva opinto- ja kulttuuriyhdistys.

 

Yhdistyksen monipuolisen toiminnan eräs vuosittainen muoto on jakaa kulttuuripalkinto tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Kulttuuripalkintona on suomalaisvalmisteinen Vesuri!

 

Yhdistys päätti tänä vuonna jakaa Kulttuuripalkinto Vesurin pääsihteeri, seniori, sadan maratonin mies Johannes Jonov´lle.

 

Kulttuuripalkinto ojennettiin Johannes Jonov´lle hänen 85 –vuotispäivänään 30.1.2013.

 

Sain olla paikalla Jonov´n kotona hänen 85 –vuotispäiväjuhliensa yhteydessä järjestetyssä tilaisuudessa.

 

 

 

Kulttuuripalkinnon luovuttamiseen liittyvän kunniakirjan tekstin luki ja luovutussanat lausui MSL-Tampereen hallituksen jäsen,  edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Kulttuuripalkinto Vesurin päivänsankarille luovutti MSL-Tampereen puheenjohtaja Kaarina Peltomäki (oikealla). 

Muut henkilöt oikealta lukien ovat Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Raija Kytöharju, Ari Hirvikoski ja Atte Nikkanen.

 

 

 

Pääsihteeri Johannes Jonov on toiminut ansiokkaasti veteraaniurheilun kehittäjänä ja myös siihen ansiokkaasti itse osallistuen – takeena tästä on hänen saavutuksensa sadan maratonin juoksemisesta! 

Veteraaniurheiluseura Kunto-Pirkkojen perustajajäsenyys on puolestaan osoitus Jonov´n työstä veteraaniurheilun järjestötyössä.

 

 

 (Kuva: Atte Nikkanen)

Sain onnitella Johannes Jonov´a Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana ja kiitin päivänsankaria hienon tilaisuuden järjestämisestä. Kiitin päivänsankaria siitä arvokkaasta järjestötyöstä, jota hän on tehnyt ja johon jatkuvasti edelleen osallistuu.

Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen Raija Kytöharju ojensi päivänsankarille kukat.

 

 

 

Johannes Jonov kertoi meille muisteluksia värikkään taipaleensa varrelta. 

Erityisen läheisiä Jonov´lle ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan asiat, sillä hän on isänsä vanavedessä toiminut kuoripoikana seurakunnan Tampereen pyhäkössä jo varhain.

 

 

 

Johannes Jonov toimi Sara Hildenin taidemuseon johtokunnan jäsenenä 2009 – 2012.

Luottamushenkilöasemaansa merkittävän ja arvostetun museon johtokunnan jäsenenä Jonov muistelee lämmöllä. Tämä luottamushenkilöasema tuo Jonov´lle edelleen menoja, sillä hän on juuri saanut kutsua saapua vieraaksi pian avattavan uuden näyttelyn avajaisiin.

 

 

MSL-Tampere on jakanut Kulttuuripalkinto Vesurin vuosittain vuodesta 2006 alkaen.

 

Palkinnon aikaisemmat saajat ovat;

 

• kansanedustaja Mikko Alatalo
• ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• valokuvaaja Jukka Rautio
• toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen
• musiikkiterapeutti Tuija Salama-Leppänen

 

Onnitteluni uusimmalle Kulttuuripalkinto Vesurin saajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Tiilikainen avaa työttömille uutta tienestimahdollisuutta"

Maanantai 21.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikko oli 13.1.2013 Imatralla ilmestyvässä Uutisvuoksi-lehdessä, kun toimittaja Matti Veijalainen kommentoi Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikaisen samaisella aukeamalla julkaistua kolumnia.

 

Tiilikainen kolumni oli otsikoitu ”Mahdollisuus työttömälle” ja siinä hän ehdotti, että työttömille pitäisi antaa mahdollisuus ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että heidän työttömyysturvaansa leikattaisiin.

 

 

 

Kimmo Tiilikaisen puheenvuoro on saanut laaja-alaista hyväksyntää kautta koko poliittisen kentän.

 

On selvää, että myös soraääniä on kuulunut ja niihin Tiilikainen osasi varautua jo kolumnissaan, sillä hän totesi siinä lopuksi näin:

 

”Epäilemättä ehdotukseni saa myös vastusta. Teoriaherrat kertovat, että palkan pitäisi olla ensisijainen tulonlähde, ja jos palkkatuloja ei ole, sitä paikataan sitten työttömyysturvalla. Juuri näinhän sen pitäisi olla, mutta silloin kun työttömän on vaikea löytää vakituisempaa työpaikkaa, eikö kuitenkin parempi olisi, että voisi tehdä edes jotakin?”

 

 

 

  -Nykyinen järjestelmä passivoi ihmisiä. Se opettaa, että omat ponnistelut eivät kannata. 

Työttömyysturvan ja palkkatulojen yhteensovitusta on uudistettava. Annetaan työttömälle mahdollisuus ansaita ihan päivän valossa 300 euroa kuussa, ilman että korvausta pienennettäisiin, sanoi kansanedustaja Kimmo Tiilikainen Uusivuoksi-lehdessä julkaistussa kolumnissaan.

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja kaavailee ehdotuksensa tueksi myös käytännön tapoja, kun hän kirjoittaa kolumnissaan näin:

 

”Olkoon se työ kiireapua työpaikoilla, naapurien tai tuttavien jelppaamista tai työtä järjestöissä pientä korvausta vastaan, se kertoo työttömälle, että häntä tarvitaan.”

 

 

Oletan, että tapaan kansanedustaja Kimmo Tiilikaisen helmikuun 2 ja 3. päivänä helmikuuta Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Helsingissä ja päiviin kuuluvalla Tallinnan-risteilyllä.

Tulen silloin antamaan Tiilikaiselle henkilökohtaisesti tunnustusta hänen hyvästä avauksestaan työttömien aseman helpottamiseksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

PS. Tämän jutun kuvituksena olevat kuvat Kimmo Tiilikaisesta olen ottanut Tampereella 11.9.2012 järjestämämme Keskustan eduskuntaryhmän vierailun aikana.

 

Sain olla Tiilikaisen kanssa sopimassa Keskustan eduskuntaryhmän Tampereen vierailua Keskustan puoluekokouksessa Rovaniemellä kesäkuussa 2012. 

EU:n virkamiehillä on asiantuntemattomia suunnitelmia metsäasioiden hoitamisessa

Keskiviikko 16.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Suomen metsäala on n. 22.000.000 hehtaaria ja se merkitsee, että metsät peittävät n. 72 % maamme maapinta-alasta. Metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitattuna Suomi on EU:n metsäisin maa.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittyminen Euroopan Unioniin tammikuun 1. päivänä 1995 merkitsi, että metsäasioiden painoarvo EU:ssa kohosi tyystin toiselle tasolle kuin se oli ennen.

 

Ruotsin metsäala merkitsee n. 66 %:n osuutta maan pinta-alasta ja Itävallassa metsäpinta-ala on n. 47 % maan kokonaisalasta.

 

Suomen, Ruotsin ja Itävallan jälkeen Euroopan Unioniin liittyneistä maista Slovenia yltää samalla tasolle, sillä siellä metsää on n. 55 % maan kokonaispinta-alasta.

Metsän merkityksestä suomalaisille kertoo se, että meillä metsää on 4,13 hehtaaria asukasta kohti, kun vastaava luku Ruotsissa on 3,08 ha/asukas. EU:ssa metsää on keskimäärin 0,32 ha/asukas!

Myös metsänsuojelussa Suomi on EU:n kärkijoukossa. Suomen metsistä 3,8 % on metsänsuojelullisesti luokassa, joka määritellään näin: "Mitään toimenpiteitä ei ole sallittu." EU:ssa vastaava osuus on 1,3 %.

Luokassa; "Rajoitetut toimenpiteet on sallittu" on Suomessa 3,1 % metsistä, kun vastaava osuus EU:ssa on 2,8 %.

Pinta-alatiedot ja metsänsuojeluluvut ovat peräisin Metsätilastollisesta vuosikirjasta 2011.

Pengoin asioita, kun Vihreät ja Vasemmistoliitto ovat tehneet Tampereen kaupunginvaltuustossa aloitteen, jossa perätään Tampereen kaupungin metsien suojelun laajentamista Teiskossa.

*********

 

Suomessa herättää nyt ihmetystä se, että EU kaavailee direktiiviä, jossa kiinteälle biomassalle asetettaisiin samat vaatimukset kuin liikenteen biopolttoaineille ja –nesteille.

 

EU haluaa varmistaa, että metsiä ei hakata liikaa metsähakkeen käytön vuoksi.

 

EU-byrokraatit eivät ole tajunneet, että puun eri osat päätyvät erilaisiin käyttötarkoituksiin. Osa puusta päätyy sahatavaraksi, osa paperiteollisuuden raaka-aineeksi ja osa muuhun käyttöön eli vaikkapa hakkeeksi lämmitykseen.

 

Suomessa metsänkasvatus on hidasta ja se merkitsee, että puuntuotannossa kiertoaika on pitkä.

 

Jos asioita tuntemattomat keski- ja etelä-euroopan byrokraatit pääsevät touhuamaan vapaasti, on olemassa suuri vaara, että päätehakkuun kynnyksellä olevat metsälöt määritellään aarniometsiksi ja sen jälkeen niiden hyödyntäminen vaikeutuisi.

 

Ylenmääräisessä holhoamisessa piilee vaarana myös se, että haketta ei laskettaisi uusiutuvan energian määrään. Jos näin kävisi, niin suunnitteilla oleva direktiivi puoltaisi fossiilisten energialähteiden kilpailukykyä.

 

On toivottavaa, että maamme virkamiehet ja poliittiset päättäjät pystyisivät pitämään tässä asiassa yhtä ja torppaamaan EU-virkamiesten suunnitelmat maamme metsätaloutta kaltoin kohtelevan direktiivin voimaantulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

"Talonrakentaja" ei tiedä, että onko hän rivitalo- vai kerrostalotyömaalla!

Sunnuntai 13.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Ei ole yllätys, että Kataisen hallituksen kunta- sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus ovat ajautumassa täydelliseen umpikujaan.

 

Sote-uudistusta valmistelevan palvelutyöryhmän varapuheenjohtajana toiminut STM:n kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee totesi TV-haastattelussa osuvasti ja paljastavasti, että...

...työryhmä ei tiennyt, onko se rakentamassa rivitaloa vai kerrostaloa ja miten eri huoneet kokonaisuuteen rakentuvat!

 

Totuudenmukaista puhetta pääministeri Jyrki Kataisen puoluetoverilta!

 

Palvelutyöryhmän raportti ilmestyi nettiin 11.1.2013. Monet ihmettelivät, että työryhmän työn tuloksia ei julkistettu vaikkapa peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin järjestämässä tiedotustilaisuudessa.

 

Silmäilin 42-sivuisen loppuraportin läpi ja huomasin, että eipä raportissa ole mitään julkistettavan arvoista.

 

Työryhmä oli kokoonpanoltaan todellinen mammuttiryhmä. Nimien luetteleminen on turhaa, mutta työryhmästä kertoo jotain vaikkapa se, että sen sihteeristö oli jo alussa 11-jäseninen ja sitä täydennettiin ”työn” edetessä.

 

Nopean silmäilyn tuloksena kiinnitin huomiota Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylijohtaja Marina Erholan eriävään mielipiteeseen, jossa lopuksi todettiin näin:

 

Jos edellytykset toimivan kokonaisuudistuksen läpiviemiselle tällä hetkellä puuttuvat, voi olla järkevämpää jatkovalmistella palvelurakenneuudistuksen sisältöä huolella ja jättää sen toteutus myöhempään ajankohtaan.

 

 

Erhola oli työryhmän jäsen ja samoin oli myös Vantaan kaupunginjohtaja Kari Nenonen, joka lausui työryhmän loppuraporttiin lisäämässään täydentävässä lausumassaan mm. näin:

 

Työryhmän työtä on vaikeuttanut myös se, että työtä sitovilla poliittisilla linjauksilla on rajattu eri vaihtoehtojen tarkastelua. Selvityshenkilöiden tehtävänä on nyt saada poliittisten kompromissien pohjalta syntyneistä linjauksista parissa kuukaudessa johdonmukaiselta näyttävä kokonaisuus.

 

 

Minusta Erholan eriävä mielipide ja Nenosen täydentävä lausuma todistavat, että palvelutyöryhmän työskentely on ollut yhtä tyhjän kanssa!

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Niinistön palkkionalentamisesitys on jälkijättöinen hanke kotieläintuottajien tulokehitykseen verrattuna

Tiistai 8.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Presidentti Sauli Niinistön ensimmäinen Uudenvuodenpuhe ja sitä seurannut kirje pääministeri Jyrki Kataiselle tasavallan presidentin palkkion alentamiseksi vuoden 2006 tasolle on aiheuttanut paljon puhetta.

 

Tasavallan presidentin aloittama keskustelu on paikallaan, mutta sen populistinen luonne arveluttaa.

 

Jos Niinistön aloitteen katsotaan velvoittavan kaikkia kansalaisia palkanalennukseen tai eläkkeiden alentamiseen, ollaan väärillä urilla.

 

Yleinen palkkatason alentaminen sopii ehkä poroporvareille ja kamreereille, mutta se vie yhteiskuntamme vaikeuksiin.

 

Taloutemme nojaa yhä yksipuolisemmin yksityiseen kulutukseen ja jos palkkakehityksen alentamista presidentin esimerkin mukaisesti yksioikoisesti noudatettaisiin, olisimme nopeasti vaikeassa tilanteessa.

 

On jäänyt aivan olemattomalle huomiolle, että monet kansalaisryhmät ovat jo vuosikausia joutuneet sopeutumaan alenevan ansiokehityksen tilanteeseen.

 

Eläkeläisten ja palkansaajien ohella kotieläintuottajat ovat viime vuosina kokeneet kovia omassa ansiokehityksessään.

 

 

 

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Tilastokeskuksen aineistoon perustuva maatilojen yrittäjätulon sekä palkansaajien ansiotulon vertailu kertoo, että palkansaajien ansiotulo on 2000-luvulla kehittynyt + 25 %, mutta maatilojen yrittäjätulo on alentunut yli 10 %. (Lähde MT 07.01.2013)

Kaikki tiedämme, että palkansaajien ansiotason kehittyminen 2000-luvulla (vaikka onkin ollut tasoa + 25 %) on todellisuudessa merkinnyt reaalitasolla ansiokehityksen alenemista.

Tuntumani maataloustuottajien yrittäjätulon kehittymiseen on parin viime vuoden osalta ollut heikompi kuin aikaisemmin, mutta tiedän, että erityisesti kotieläintuottajien tulonmuodostus on heikentynyt huolestuttavasti.

 

On kaikkien kannalta tärkeää, että ruuan alkutuottajan taloudellisesta asemasta huolehditaan jatkossa paremmin kuin on tapahtunut 2000-luvulla.

 

Populistiset hankkeet kansalaisten ansiotason alentamiseksi eivät ole kannatettavia.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hallituksen uudenvuodenlahja suomalaisille - arvonlisäverotuksen kiristäminen!

Maanantai 7.1.2013 - -Esko Erkkilä-

Arvonlisäverokannat kohosivat vuodenvaihteessa yhdellä prosenttiyksiköllä.

 

Arvonlisävero on luonteeltaan tasavero, sillä kaikki joutuvat tulo- ja ansiotasosta riippumatta maksamaan sitä yhtä paljon, koska se sisältyy tavaroiden ja palveluiden hintoihin. 

 

Yleinen arvonlisäverokanta on nyt 24 % ja elintarvikkeiden osalta se kohosi 14 prosenttiin. Huolestuttavaa on se, että lääkkeiden, tilattujen lehtien sekä kirjojen arvonlisävero korotettiin 9 prosentista 10 prosenttiin – hallitus kurittaa siis myös sairaita!

 

Hämmästyttää, että työväenpuolueet sallivat Kokoomuksen johdolla suoritetun veronkiristyksen.

 

Suomen Keskusta on pontevasti vastustanut arvonlisäverotuksen kiristämistä. Erityisesti elintarvikkeiden arvonlisäverotuksen kiristäminen on Keskustan mielestä huonoa politiikkaa. Jokaisen pitää syödä ja elintarvikkeiden arvonlisäveron kiristäminen koskee erityisesti vähäväkisiä.

 

Suomi on nykyhallituksen toimettomuuden vuoksi valumassa syvään taantumaan. Vienti ei vedä ja STX-telakan loistoristeilijätilaukseen liittyvät hallituksen töppäykset vauhdittavat maamme taantumaa.

 

Hallituksen saamattomuuden tuloksena maamme talous nojaa nykyisin lähes yksinomaan yksityiseen kulutukseen ja arvonlisäverotuksen kiristäminen on yksityiselle kulutukselle vakava suonenisku.

 

Arvonlisäverotuksen kiristämisen vaikutukset yksityisen kulutuksen kehittymiseen ovat arvaamattomat. Hallituksen kaikkia tuoteryhmiä koskeva arvonlisäveron kiristäminen horjuttaa kansalaisten luottamusta tulevaisuuteen.

 

Kataisen hallituksen toteuttama arvonlisäveron kiristäminen oli todella huono signaali maamme tulevaisuudenuskolle.

On pelättävissä, että vuodenvaihteessa toteutettu arvonlisäverotuksen kiristäminen on osa sitä veronkorotusten ja etujen leikkaamisen oravanpyörää, jota hallitus tulee jatkamaan ehkä jo näiden lumien aikana.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Glockenspiel -kellopelinäytös kuuluu tärkeimpiin nähtävyyksiin Münchenissä

Perjantai 21.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Münchenin keskus on Marienplatz-aukio, joka on kaupungin elämän keskipiste.

 

Paikalle pääsee helposti julkisilla kulkuvälineillä, mutta taannoisella Münchenin-matkallamme kävelimme joka kerta sinne ja sieltä takaisin. Matkaa hotellimme ja Marienplatzin välillä oli runsas kilometri.

 

 

 

Marienplatzin merkittävin nähtävyys on Neues Rathaus eli Uusi kaupungintalo.

Neues  Rathus on tyyliltään uusgoottilainen ja se on lajissaan Keski-Euroopan upeimpia rakennuksia.

 

 

 

Rakennuksen tornissa on Glockenspiel-kellopeli, joka täytyy jokaisen Münchenissä käyvän nähdä. 

Kellopelinäytökset alkavat päivittäin klo 11.00 ja 12.00 – maaliskuusta lokakuulle on myös iltapäivänäytös klo 17.00.

 

 

 

Katselimme ja kuuntelimme eräänä päivänä klo 12.00 alkaneen näytöksen.

 

 

 

 

Kellopelissä on kaksi osaa ja tässä molempien osien kellopelit ovat siinä asennossa, jossa ne "katselevat" kansaa silloin, kun näytös ei ole käynnissä.

 

 

 

 Kellopelin yläosan näytöksessä kerrotaan maailmankuulun Hofbräuhaus´n perustajan Baijerin herttuan Wilhelm V:n ja tämän vaimon Renate Lorrainen onnellisesta avioliitosta. Onnellisen avioliiton solmimisen kunniaksi näemme kellopelin yläosassa turnajaiset.

 

 

 

Turnajaisissa kohtaavat Baijerin valko-sininen ratsukko sekä Lothringen puna-valkoinen ratsukko. On luonnollista, että baijerilainen ratsukko voittaa taistelun.

 

 

Kellopelisoiton puolivälissä yläosan toiminta laantuu ja alaosassa alkaa puolestaan tapahtua.

 

 

 

Kyseessä on Schäfflertanz eli tynnyrintekijän tanssi.

 

 

 

Tynnyrintekijän tanssin alkuperä ajoittuu tarinan mukaan vuodelle 1517, jolloin tynnyrintekijät tanssivat kadulla fiktiivisen ruton jälkeen. 

Tynnyrintekijät halusivat tuoda eloa ruton runteleman kaupungin kaduille.

 

 

Münchenissä järjestetään todellinen Schäfflertanz –tapahtuma seitsemän vuoden välein. Silloin kansa ja tanssijat valtaavat Marienplatz-aukion sekä lähitienoot.

Tämä vuosi oli yksi seitsemästä vuodesta ja seuraavan kerran Marienplatz´lla tanssitaan tynnyritekijän tanssia vuonna 2019.

 

 

 

Neues Rathus´n tornissa nuket tanssivat tynnyrintekijän tanssia kuitenkin näin talvellakin kahdesti päivässä!

 

 

 

Neues Rathus´n tornikellon ehtiessä 11 minuuttia yli kahdentoista päättyvät molempien osien kellopeliesitykset.

 

 

Kannattaa ajoittaa Marienplatz-aukiolla käynti kellopelien soittoaikaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa?

Tiistai 18.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistys järjesti lämminhenkisen jouluisen hetken Tampereella sunnuntaina 16.12.2012.

 

 

 

Tilaisuus oli kaikille avoin ja sen avasi Keskustan Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen puheenjohtaja, SuPer´n järjestöpäällikkö Raija Moilanen.

 

 

 

Aluksi Länsi-Tampereen paikallisyhdistyksen jäsen, kansanedustaja Mikko Alatalo piti ajankohtaiskatsauksen eduskunnan syksystä.

Mikko oli tapansa mukaan valmistautunut esitykseensä hyvin. Hän jos kuka on kokenut esiintyjä, mutta jaksan aina ihailla Mikon tapaa valmistautua esityksiinsä – se on kuulijoiden kunnioittamista parhaimmillaan!

 

Otan esille muutamia asioita Mikon kolmevarttia kestäneestä ja mielenkiintoisesta puheenvuorosta:

 

• Keskustan kannatus on viimeisimmän HS-gallupin mukaan yhä nousussa ja se kertoo Keskustan politiikan nauttimasta luottamuksesta.

• Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän tuoma uusi poliittinen kulttuuri on saanut kiitosta kaikkien puolueiden kannattajilta ja hän nauttiikin arvostusta myös muissa puolueissa.

• Hallituksen toteuttama koulutuspaikkojen vähentäminen merkitsee, että metropolialue voittaa ja keskittäminen jyllää myös koulutuksessa.

• Demarien linja lastenhoidossa on ”Kehdosta kunnalle” –periaate. Eikö lapsia voida enää kotona kasvattaa?

• Energiatodistuksen vaatiminen myyntitilanteissa omakotitaloilta saa konsulttien armeijat liikkeelle rahastamaan omakotiasujia. Keskusta kannattaa Ruotsin mallin mukaista todellisiin kustannuksiin perustuvaa todistusta.

• Talouselämää hallituksen ruuvi kiristää. Keskusta ei halua alentaa palkkoja.

• Sote-uudistus pakottaa kunnat kuntaliitoksiin, sillä myös elinvoimaiset 20.000 – 50.000 asukkaan kunnat pakotetaan taipumaan uudistuksiin.

• Hallitus on taipumassa EU:n esittämään turvemaiden raivaukseen ja kyntökieltoon. Maa- ja metsätalousvaliokunta vastusti asiaa, mutta suuren valiokunnan mielipide oli sekava. Vihreät hallitsevat pienellä mandaatilla koko hallituksen työskentelyä. Turvemaiden raivaus- ja kyntökielto merkitsisivät, että suo, kuokka ja Jussi ovat mennyttä aikaa.

 

 

 

 

Esityksensä jälkeen Mikko otti esille kitaransa ja esitti uusimman kappaleensa;

 

"On kotipiha hiljainen"

 

 

Kappaleesta ennustetaan uutta kestohittiä, sillä sen sanat koskettavat monia suuriin ikäluokkiin kuuluvia.

 

Kiitän Mikkoa kattavasta eduskuntakatsauksesta ja puhuttelevasta ”On kotipiha hiljainen” –kappaleesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jämijärven Osuuspankki palautti pankkipalvelut Viljakkalaan

Keskiviikko 5.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala on tyyppiesimerkki siitä, mitä kuntaliitos merkitsee uuden ”superkunnan” laitamille.

 

Viljakkala liittyi Ylöjärven kaupunkiin 1.1.2007 ja sen jälkeen on odoteltu, että kuka viimeisenä sammuttaa valot Viljakkalasta.

 

Lähdin Viljakkalasta opintielle 1965 ja sen jälkeen olen ollut ”kirjoilla” Turussa, Kokkolassa, Seinäjoella ja vuodesta 1976 alkaen Tampereella.

 

Vaikka olenkin tamperelainen, pysyn viljakkalalaisena hautaan saakka.

 

Olen innolla seurannut, kun Jämijärven Osuuspankki perusti Viljakkalaan toimipisteen huhtikuussa 2012. Valitettavasti en ole Jämijärven Osuuspankin asiakas, mutta toivottelen sille mitä parhainta menestystä Viljakkalassa.

 

Jämijärven Osuuspankin vankasta viljakkalalaisotteesta kertoo se, että pankki järjesti yhdessä Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan kanssa metsäpäivän naapurimme metsässä Viljakkalassa 29.9.2012.

 

 

 

Metsäpäivä järjestettiin Lepomäen yksityistien varrella Vuorenmaan tilan metsässä – tien virallinen nimi on nykyään Koivuniementie. Paikka sijaitsee lyijykynän kärjen osoittamassa paikassa n. 45 kilometriä Tampereen Keskustorilta luoteeseen.

 

 

 

Metsäpäivä keräsi sankan yleisön, sillä Lepomäentien varrella ei ole koskaan aiemmin ollut sellaista väki- ja automäärää.

 

 

 

Metsäpäivän työnäytöksissä nähtiin mm. kannonnostoa.

Mainittakoon, että seuraavana päivänä kannonnosto jatkui osaomistamani maatalousyhtymän metsässä näytösalueen vieressä.

 

 

 

Hakkunäytöksessä ikaalislaisen Tmi Metsätyö Vääräkosken Timberjack-korjuukone suoritti useita vuosia myöhässä olleen ensiharvennuksen naapurimme metsässä.

Ensiharvennus suoritetaan tavallisesti monia vuosia liian myöhään – valitettavasti omaan tästä omakohtaista kokemusta.

 

 

 

 

Metsäpäivän isäntänä hääri pankinjohtaja Timo Ala-Laurila, jolla on ollut ilmeisesti keskeinen osuus sille, että Viljakkalaan saatiin pankkipalvelut.

 

Kuvassa keskellä palvelupäällikkkö Tarja Kirsilä Jämijärven Osuuspankin pääkonttorista Jämijärveltä ja vasemmalla palvelupäällikkö Pirjo Kemppainen Jämijärven Osuuspankin Kovelahden konttorilta.

 

 

 

Jämijärven Osuuspankin ja Metsähoitoyhdistys Pirkanmaan tarjoamat nokipannukahvit, mehut sekä nuotiomakkarat tekivät hyvin kauppansa.

 

 

Tulevat metsänomistajat…

 

 

 

…nauttivat mehusta, pullasta ja nuotiomakkarasta suurella innolla.

 

 

 

Naapurimme Unto Parvi saapui myös paikalle. Unto on tehnyt arvokkaan työn, sillä hän on entisöinyt Super Dextansa hienoon kuntoon.

Olen kannustanut Untoa hankkimaan itselleen 1960-luvun asusteet, jotta kokonaisuus olisi täydellinen!

 

 

 

Metsäpäivän ohjelmaan kuului myös kahden moottorisahataiteilijan esitykset.

Jari Ahonen Ylöjärveltä ja Kari Manninen Tampereen Ikurista näyttivät, että pöllin sisältä "löytyy" vaikkapa mielenkiintoisia eläimiä!

 

 

 

 

Olen jo aiemmin kuullut, että moottorisahataiteilijoiden suurin työllistäjäryhmä nykyisin ovat koiranomistajat, jotka haluavat ikuistaa lemmikkinsä puuveistokseen.

Koirasta kuva vaikkapa kännykkäkameralla ja sen jälkeen moottorisahataiteilija alkaa työnsä!

 

 

Kiitän Jämijärven Osuuspankkia, sen Viljakkalan konttoria ja pankinjohtaja Timo Ala-Laurilaa Viljakkalan eteen tehdystä työstä.

On suuriarvoista, että pankkimaailma arvostaa kulmakuntaa, joka suurkunnan toimesta ollaan jättämässä tyystin oman onnensa nojaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Talvisodan alkamisesta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta

Sunnuntai 2.12.2012 - -Esko Erkkilä-

Neuvostoliitto aloitti Talvisodan Suomea vastaan torstaina marraskuun 30. päivänä vuonna 1939.

 

Tapahtumasta tuli 30.11.2012 kuluneeksi 73 vuotta.

 

Talvisodan alkaminen oli yllätys Suomen hallitukselle ja koko kansalle vaikka jo vuosikausia oli ollut nähtävissä ennusmerkkejä Neuvostoliiton halusta poistaa Suomi maailmankartalta.

 

Suomi menetti Talvisodassa 11 % pinta-alastaan hyökkääjälle, mutta sodan lopputulos osoitti kuitenkin, että vääryydellä aloitettu sota ei tuhonnut Suomea.

 

 

***********

 

Karjalan Liitto, Karjalaisseurojen Tampereen piiri, Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Tampereen ortodoksinen seurakunta järjestivät perjantaina 30.11.2012 Talvisodan syttymisen valtakunnallisen muistotilaisuuden Tampereella.

 

 

                                                                                                                                  

Tilaisuus alkoi Tampereen Vanhassa Kirkossa klo 18.00.

Otin kuvan talvisesta Vanhasta Kirkosta ja sen edessä seisovasta joulukuusesta ennen muistotilaisuuden alkamista.

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi Karjalan Liiton hallituksen jäsen Eija Hatakka-Peltonen. Hän toi tilaisuuteen myös Karjalan Liiton tervehdyksen.

Eija Hatakka-Peltosen sukujuuret juontavat Metsäpirtin Hatakkalan kylään ja niiden seutujen asukkaiden tuntoja hän kertoikin niiltä ajoilta, jolloin Talvisota syttyi.

 

 

 

 

Piispa emeritus Juha Pihkala piti muistotilaisuudessa puheen.

 

Piispa Pihkala analysoi puheessaan Suomen kohtalonhetkiä ja kutsui niitä myös kriiseiksi.

 

Hänen mukaansa Suomen ensimmäinen kohtalonhetki ajoittui ristiretkiin, jotka todellisuudessa olivat Suomen valloittamista.

 

Maamme toinen kriisi oli Pihkalan mukaan se, kun Suomi joutui Venäjän vallan alle.

 

Kolmanneksi kriisiksi Tampereen hiippakunnan emeritus-piispa nimesi odotetusti Kansalaissodan, joka koetteli Tamperetta erityisen voimallisesti. Sen kaikki haavat eivät ole ehkä vieläkään parantuneet Tampereella.

Suomen neljäs kriisi oli Juha Pihkalan mukaan Talvi- ja Jatkosodat.

 

Suomi elää parhaillaan viidettä kriisiään, mainitsi Juha Pihkala. 1990-luvulla alkanut lama ja sitä seurannut erityisesti nuorten turvaton elämä ovat piispa Pihkalan mielestä yhä edelleen jatkuessaan osa maamme viidettä kriisiä.

 

Emeritus-piispa Juha Pihkalan ajatuksiin on helppo yhtyä.

 

 

 

Lämminhenkisen tilaisuuden aikana ja sen lopuksi esiintyi Karjalan Kaiku -kuoro.

Kuoron virallinen esiintymisasu on kansallispuku.

 

 

Vanhassa Kirkossa pidetyn muistotilaisuuden jälkeen yleisö siirtyi kynttiläkulkueena Tampereen ortodoksiseen kirkkoon.

 

Olisin mielelläni ollut mukana myös Tampereen ortodoksisessa kirkossa, mutta perjantai-illan ohjelmani ei sitä sallinut.

 

Kiitän muistotilaisuuden järjestäjiä arvokkaasta tilaisuudesta.

 

Talvisodan syttymispäivän muistaminen on tärkeä perinne Suomessa ja sitä on aiheellista jatkaa tulevinakin vuosina.

 

 

-Esko Erkkilä-

Venla, Juulia ja Eetu antoivat ajateltavaa päättäjille

Tiistai 27.11.2012 - -Esko Erkkilä-

Arvostan, että Tampereella järjestetään eri puolilla kaupunkia pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan asukasiltoja.

 

Asukasillat lisäävät kuntalaisdemokratiaa, sillä niihin ovat kaikki kaupunkilaiset tervetulleita esittämään kysymyksiä ja keskustelemaan ajankohtaisista kaupunkia koskevista asioista.

 

Asukasilloissa ovat tentattavina pormestarin ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajan lisäksi apulaispormestarit sekä kaikkien kaupunginvaltuustossa olevien puolueiden edustajat. Kyseessä ovat siis todelliset päättäjät!

 

Vuoden viimeinen ja samalla nykyisen pormestarin sekä kaupunginvaltuuston viimeinen asukasilta järjestettiin eilen Lielahden koulun auditoriossa, Lielahdenkatu 15.

 

Olin paikalla, vaikka asunkin tyystin toisella puolella kaupunkia kuin nyt kohteena ollut Länsi-Tampereen alue.

 

Asukasillat on perinteisesti avannut järjestävän alueen Alue-Alvarin puheenjohtaja, mutta eilen Länsi-Alvarin vuorovaikutussuunnittelija Birgitta Tunturi oli junaillut hieman tavallisuudesta poikkeavan avauksen.

 

Avauksen suorittivatkin Lielahden koulun ala-asteen oppilaat Venla, Juulia ja Eetu.

 

He esiintyivät vuorotellen ja heidän esityksessään oli todellista sanomaa.

 

Kirjasin lasten esityksestä seuraavat parannusta kaipaavat ja myös kiitosta ansaitsevat kohdat:

 

• Länsi-Tampereella toikkaroivat päihtyneet kaupunkilaiset huolestuttavat lapsia

• yläasteen oppilaat juovat energiajuomia ja aiheuttavat ilkivaltaa, sotkemista ja varastelua. Tämän vuoksi Venla, Juulia ja Eetu ehdottivatkin, että energiajuomia ei saisi myydä alle 15-vuotiaille

• alueen roskaaminen on lasten kokema ongelma

• päihteiden käyttö ja tupakanpoltto häiritsevät lapsia

• koulujen pyöräparkeissa ei ole valvontaa ja sen vuoksi pyöriä varastetaan ja tehdään niille ilkivaltaa

 

Venla, Juulia ja Eetu toivat esille myös Lielahden myönteisiä asioita:

 

• harrastuspaikat ja palvelut ovat lähellä

• uimarantoja on useita ja ne ovat viihtyisiä

• puistot ovat vihreitä ja niissä on monipuolisen tekemisen mahdollisuudet

 

Asukasillan keskeiset teemat mielestäni olivat turvallisuusvaje, joka asukkaiden mielestä Lielahdessa vallitsee sekä heikko ja parannusta kaipaava joukkoliikenne.

 

Turvallisuusvajeen kohdalla apulaispormestari Irja Tulonen heitti pallon Lielahden koululle, mutta rehtori Matti Annalalle asukkaiden kertoma oli uutta asiaa!

 

Asukkaat olivat huolissaan, että ikkunoihin koputellaan, naisia ahdistellaan, palloja potkitaan asuntojen seiniin ja oviin – kaikki tämä tapahtuu iltamyöhään.

 

*********

 

Arvostin, että vasemmistoliiton kokenut edustaja Marjatta Stenius-Kaukonen – joka nyt jättää vapaaehtoisesti Tampereen kaupunginvaltuuston – otti esille ns. kolmannen sektorin mahdollisuudet kansalaisten hyvinvoinnin edistäjänä.

 

MS-K mainitsi puheenvuorossaan, että mm. Tampereen Diabetesyhdistys voisi tulla kouluille puhumaan energiajuomien suuresta sokeripitoisuudesta ja niiden sitä kautta aiheuttamista ongelmista. Pidin, että Marjatta Stenius-Kaukonen mainitsi muina kolmannen sektorin tärkeinä toimijoina myös Tampereen Hengitysyhdistyksen ja Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen.

 

Etelä-Alvarin jäsenenä oli mieluisaa kuulla, että monissa puheenvuoroissa Tampereen Alvari-toimintaa arvostettiin.

 

Mielenkiintoista oli, että tilaisuuden lopulla myös tunnelikeskustelu ponnahti pintaan.

 

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja vihreiden Irene Roivainen totesi topakasti, että tunnelikeskusteluun ei mennä, sillä asiat on jo päätetty.

 

Hyvin tuntemani ja arvostustani nauttiva SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski halusi kuitenkin sanoa tässä tilaisuudessa viimeisen sanan ja hän muistutti taas kerran, että tuleva valtuusto päättää tunnelin kohtalosta. Aleksovski sai puheenvuoronsa päätteeksi illan ainoat suosionosoitukset.

 

Kiitän pormestari Timo P. Niemistä ja kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivaista asukasiltojen järjestämisestä.

 

Olen varma, että Lielahden koulun auditorioon eilen kokoontunut yli satalukuinen tamperelaisyleisö yhtyy kiitoksiini!

 

 

-Esko Erkkilä-

Betoniteollisuuden tilauskannan romahtaminen ja ex-pääministeri Matti Vanhasen näkemykset povaavat Suomelle vaikeita aikoja

Perjantai 23.11.2012

Betoniteollisuuden muutokset kielivät ensimmäisenä rakennusalan näkymistä.

 

Viime aikoina betoniteollisuuden tarjous- ja tilauskannat ovat suorastaan romahtaneet.

 

Kehitys merkitsee, että rakennusalalla on varauduttava suuriin vaikeuksiin.

**********

 

Rakennusalan heikkoja näkymiä ja siitä seuraavia useiden ongelmien ilmestymistä tukee ex-pääministeri Matti Vanhasen perin pessimistinen näkemys Suomen talouskasvusta.

 

Viralliset ennusteet lupaavat ensi vuodelle yhden prosentin talouskasvua.

 

Vanhanen koki poliittisen uransa aikana kaksi lamaa ja kun hän pitää mahdollisena ensi vuodelle selkeästi miinusmerkkistä kehitystä, on hänen näkemyksensä otettava vakavasti.

 

Perheyritysten liiton toimitusjohtajan näkemyksiä kuunnellessa on toki muistettava lähdekritiikki.

 

Vaikka Vanhasen puheita tarkastelisi kuinka tiheän lähdekritiikin saattelemana, on hänen näkemyksilleen annettava arvoa.

 

En halua olla ”pahanilman lintu” vaan realisti, kun muistutan Vanhasta mukaellen, että ensi vuonna Suomen talouskasvu voi hyvinkin valua miinukselle 5 % tai jopa enemmän.

 

Kuten jo totesin, viralliset ensi vuoden ennusteet perustuvat yhden prosentin kasvulle.

 

On todennäköistä, että eduskunta hyväksyy joulukuussa ensi vuoden budjetin yhden prosentin talouskasvuennusteella.

 

Haluan jo tässä vaiheessa kysyä, että syyllistytäänkö tässä eduskunnan tietoiseen harhaanjohtamiseen, sillä mielestäni jokainen voi jo nyt nähdä, että ensi vuosi ei ole kansantalouden kannalta kasvun vuosi.

 

 

-Esko Erkkilä-

Viron merimuseon upea Lentosatama oli MTK:n järjestötapahtuman juhlapaikka

Lauantai 3.11.2012 - -Esko Erkkilä-

MTK toteutti Uudet tuulet –teemalla järjestetyn järjestötapahtumansa Tallinnan risteilynä 1…2.11.2012.

 

Järjestötapahtuma oli osanottajille omarahoitteinen ja sen monipuolinen asiaohjelma toteutettiin Meriton Grand Conference & Spa -kylpylähotellissa.

 

MTK:n jäsenenä osallistuin vaimoni kanssa tapahtumaan ja tarkoitukseni on lähipäivinä pyrkiä kommentoimaan järjestötapahtumassa käsiteltyjä aiheita.

 

Järjestötapahtuman iltajuhla oli Viron merimuseon upeassa Lentosatamassa.

 

 

 

Illalla ottamani kuva kertoo vain pienen häivähdyksen viime keväänä avatun merimuseon ääriviivoista.

 

Museo sijaitsee Tallinnan lentosatamassa alkujaan vesitasohalliksi 1916–1917 rakennetussa hallissa.

Hallin pinta-ala 8.000 m² ja sen sisäkorkeus on korkeimmalta kohdaltaan 24 metriä.

Sen entistäminen on edennyt ripeää tahtia, sillä työ alkoi vuonna 2010 ja vihkiäiset olivat jo toukokuussa 2012. Rahoituksesta ovat vastanneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Viron valtio.

 

 

Merimuseon lattiaan on kuvattuna Viron rannikon merikarttaa.

 

 

 

 

Museota hallitsee sukellusvene ”Lembit”, jolla on moninaiset vaiheet Viron ja Neuvostoliiton historiassa.

 

 

 

”Lembit” tilattiin englantilaiselta Vickers-Amstrongsilta vuonna 1934 ja se laskettiin vesille vuonna 1936 – Viroon se ehti seuraavana vuonna.

Vuonna 1939 ”Lembit” osallistui suomalaisten kanssa salaiseen sotaharjoitukseen, joten nyt entisöidyllä sukellusveneellä on siteitä myös Suomeen.

 

 

 

 

Viron neuvostomiehityksen aikana ”Lembit” palveli Neuvostoliiton Baltian laivastossa.

Sodan jälkeen se oli opetussukellusveneenä Volga-joen Gorkissa.

Vuonna 1992 Viron merimuseo hankki ”Lembit” –sukellusveneen ja siitä tuli Viron merivoimien tärkein alus. ”Lembit” kantoi maailman vanhimman vedessä olevan sukellusveneen titteliä 21.5.2011 saakka, jolloin sen nostettiin vedestä.

 

 

 

Viron merimuseo on mainio paikka järjestää isoja tilaisuuksia.

Tässä kuva meitä varten katetuista pöydistä. Otin tämän kuvan museokierroksemme aikana"yläilmoista".

Museokierroksen jälkeen valitsimme paikat ja aloimme nauttia hyvin järjestetystä juhlasta.

 

 

 

Merimuseon keittiö pystyy loihtimaan hienot tarjoilut isollekin vierasjoukolle.

 

 

 

 

MTK:n järjestötapahtumaan osallistuneet yli 200 juhlavierasta tarvitsivat ruokailuunsa ja juhlaansa vain pienen nurkkauksen Merimuseon 8.000 neliömetrin suuruisesta pinta-alasta.

 

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan isännöimänä juhlatilaisuutemme oli onnistunut.

 

 

 

-Esko Erkkilä-