29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
"Huutolaistytön laulu" kertoo suurista nälkävuosista 1860-luvullaKeskiviikko 9.3.2016 - -Esko Erkkilä- Toissapäivänä kerroin Hämeenkyrön kirkossa 6.3.2016 esitetystä ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperasta ja lupasin, että lähiaikoina jaan kuvia tästä mainiosta ja puhuttelevasta teoksesta. Kuvien jakamisen aika on tänään - kuvat kirkko-oopperan ensi-illassa otin toisessa penkkirivissä ristikongista ovelle päin istuen:
Hämeenkyrön kirkon on suunnitellut Tukholman yli-intendentinvirasto 1780-luvun alussa, sen on rakentanut Abraham Tennberg ja se valmistui vuonna 1799 eli lähes 70-vuotta aikaisemmin kuin nyt siellä esitetyt tapahtumat tapahtuivat.
Kirkko-oopperan tapahtumat tapahtuivat Hämeenkyrössä 1867 – 1868, kun suuret nälkävuodet olivat ankarimmillaan.
Kirkkomaalta katsellen toisella puolella Pappilanjokea n. kilometrin etäisyydellä sijaitsi silloin ja sijaitsee yhäkin Heiskan pihapiiri, jossa tammikuun 2. päivänä 1868 myytiin 299 lasta vähiten tarjoaville vastahakoisille talollisille.
Kaksi noista huutokaupatuista lapsista olivat tämän kirkko-oopperan päähenkilöt Silja ja Anna –siskokset.
************
En paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä haluan, että lukijani itse kukin saavat kokea jäljellä olevissa näytöksissä aidosti tapahtumien edistymisen, mutta kuitenkin kerron tässä kuvin oopperan keskeisistä hamoista.
Tästä kirkko-ooppera alkaa.
Rovasti (Taisto Polvi) ja ruustinna (Mirka Myrskyranta).
Tytöt Silja ja Anna sekä heidän äitinsä (Inga Sulin). Inga Sulin´lla on takanaan pitkä ja menetyksekäs ura laulajana sekä esiintyjänä elokuva- ja teatterirooleissa.
Nimismies (Weijo Koskiranta) taustoitti suurten nälkävuosien syntymistä.
”Skandinavian pohjois-puolisilla meri-alueilla oli jään reuna epätavallisen etelässä. Näin oli ollut joskus aiemminkin, mutta nyt laaja jääpeite ja kylmä pohjoinen ilmavirtaus sattuivat samanaikaisesti.”
Nimismies ja talollisena Viljakkalan seurakunnan evp-kanttori Kaisu Talosela.
Rovasti piti väkevän saarnan Hämeenkyrön kirkon saarnastuolista.
Taisto Polvi sopi kookkaana entisenä moukarinheittäjänä hyvin rooliinsa – hän on ollut aikoinaan olympiavoittaja Juha Tiaisen henkilökohtainen valmentaja.
Lisää viljakkalalaisia – Aarre Aalto suntiona. Suntion rooli on Aarre Aallolle tuttuakin tutumpi, sillä hänen isänsä Aarno Aalto toimi pitkään Viljakkalan seurakunnan suntiona! Aarre Aallolta lauluhommat sujuvat, sillä muistan hyvin, kun hän jo alle kymmenvuotiaana polvihousupoikana lauloi monilla Viljakkalan Lähetysjuhlilla 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa.
Kirkko-oopperan loppukohtaus…
…oli puhutteleva!
Kiitokset opetusneuvos Kauno Perkiömäelle Viljakkalan Inkulaan, joka Maaseudun Taiteellisen Teatterin puheenjohtajana ja todellisena puuhamiehenä on saanut aikaiseksi hienon taidenautinnon!
Suosittelen lämpimästi, että menette kokemaan väkevän kirkko-oopperan niihin näytöksiin, joissa Maaseudun Taiteellinen Teatteri kevätkauden aikana esittää ”Huutolaistytön laulun”!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön kirkko, Maaseudun Taiteellinen Teatteri, Huutolaistytön laulu, Marssilaulu, Maan korvessa kulkevi, opetusneuvos Kauno Perkiömäki, Taisto Polvi, Taisto Polvi moukarinheitto, |
Kirkko-ooppera "Huutolaistytön laulu" Hämeenkyrön kirkossa oli puhutteleva kokemusMaanantai 7.3.2016 - -Esko Erkkilä- Maaseudun Taiteellisen Teatterin kirkko-oopperan ”Huutolaistytön laulu” ensi-ilta oli eilen Hämeenkyrön kirkossa.
Olen käynyt Maaseudun Taiteellisen Teatterin kahdessa edellisessäkin oopperassa ja halusin osallistua MTT:n kolmannen oopperan ensi-iltaan.
MTT:n ensimmäinen ooppera kertoi F.E.Sillanpään perheen Talvisodan aikaisista kokemuksista ja sen nimi oli ”Marssilaulu”.
Toinen MTT:n toteuttama ooppera oli ”Maan korvessa kulkevi” –hengellinen ooppera, joka kertoi vammaisen Martti Myllyharjun elämäntarinan.
Eilinen kansanooppera oli vaikuttava kokemus, sillä kun sen aikana kerrottiin kylmyyden aiheuttamista suurista nälkävuosista 1860-luvulla, niin kylmät väreet kulkivat varmaan muidenkin selkäpiissä kuin minun. Silmänurkka kastui raavaalta mieheltäkin, kun oopperan eräässä vaiheessa pelättiin, että oopperan päähenkilöt Silja- ja Anna –tyttöset olivat joutuneet susien suuhun!
En enempää paljasta kirkko-oopperan juonta, sillä jätän sen niiden koettavaksi, jotka menevät katsomaan sen seuraavia esityksiä:
Kerron ”Huutolaistytön laulu” –kirkko-oopperan ensi-illasta kuvien kera lähipäivinä tällä saitilla.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hämeenkyrön kirkko, Maaseudun Taiteellinen Teatteri, Huutolaistytön laulu, Marssilaulu, Maan korvessa kulkevi, |
SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen on intoutunut keulakuvaksi "muokatun totuuden" kertomisessaKeskiviikko 24.2.2016 - -Esko Erkkilä- SDP:n entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen potee ilmeistä joutilaisuutta, joka nyt on purkautumassa populistiseen vastakkainasetteluun ja aiheettomaan sukupolvien väliseen sodanlietsontaan – sananmukaisesti sontaan!
Mitä se sonta on, jota Kimmo Kiljunen nyt pöyhii?
Sonta on taitetun indeksin pöyhimistä tavalla, joka tekisi hallaa valtaosalle eläkeläisiä.
Kiitän Aamulehden eilisen numeron pääkirjoituskirjoittajaa, joka laittaa jonkun ”Senioriliike” –nimisen yhteisön kampanjan oikeille mittasuhteille.
Tässä Aamulehden eilinen pääkirjoitus, jossa selvin sanoin tuomitaan entisen demarikansanedustajan hanke.
On valitettavaa, että jotkut eläkeläisjärjestöt ovat hassahtaneet Kiljusen kestämättömien, mutta kieltämättä populististen teesien taakse.
Lainaan Aamulehden eilisestä pääkirjoituksesta kolme kohtaa joilla pääkirjoituskirjoittaja osoittaa Kiljusen esittämät teesit huuhaaksi:
****************
"Yksi: Jukka Rantalan johtama työryhmä totesi kolme vuotta sitten, että nykyinen indeksijärjestelmä on taannut eläkkeensaajille ”totutun kulutustason kohtuullisen säilymisen”.
Kaksi: Indeksin korjaaminen hyödyttäisi lähinnä korkeimpien eikä lainkaan pienimpien eläkkeiden saajia.
Kolme: Siirtyminen kokonaan palkkakehitykseen sidottuihin eläkkeiden korotuksiin tai vanhaan ns. puoliväli-indeksiin maksaisi paljon. Se merkitsisi pahimmillaan kuuden prosenttiyksikön kiristystä työeläkemaksuihin ja vastaavaa purkamista olemassa oleviin eläkerahastoihin."
********************
Kiljunen haluaa ihmeellisellä hankkeellaan lietsoa sotaa suomalaisten sukupolvien välille.
Totean vastuullisena eläkeläisenä, että en halua Kiljusen tavoin olla lietsomassa tätä sotaa ja toivon, että myös muut vastuulliset eläkeläiset eivät yhdy Kiljusen vastuuttomaan propagandaan, jonka todellisena tarkoituksena lienee SDP:n manttelia kantavan Kimmo Kiljusen varhain aloitettu EU-vaalikampanja!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kimmo Kiljusen muokattu totuus, Kimmo Kiljunen, Kimmo Kiljusen EU-vaalikampanja, Kimmo Kiljunen liestoo sotaa sukupolvien välille, Senioriliike, Kimmo Kiljunen, |
Seurakunnilla on erilaiset painoarvot kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissaLauantai 20.2.2016 - -Esko Erkkilä- Olen ollut vaaliasiamiehenä kunnallisvaaleissa, osuuspankkivaaleissa, osuuskauppavaaleissa ja seurannut erittäin läheltä eduskuntavaalien sekä europarlamenttivaalien vaaliasiamiehen toimintaa.
Sain uuden kokemuksen, kun olin vaaliasiamiehenä 9.2.2016 toimitetuissa evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa Tampereen hiippakunnassa – olin vaaliasiamiehenä ”Keskustalainen seurakuntaväki ” –listan toimittamisessa.
Kokemus oli avartava ja antoi runsaasti tietoa kirkollisen maailman hallinnosta ja luottamushenkilöiden valintaprosessista.
Yhteistyökumppanina oli Tampereen hiippakunta ja yksistään sen sijainti Tampereella oli jo uusi tieto minulle – hiippakunnan toimitilat sijaitsevat osoitteessa Eteläpuisto 2 C.
Hiippakunnassa toimivan henkilöstön palveluhalukkuus on mallikelpoista – mallikelpoista on myös se tiedonjakaminen joka tapahtuu Tampereen hiippakunnan nettisivujen kautta!
Kirkolliskokous- ja hiippakuntavaaleissa seurakuntien painoarvo on hyvin erilainen ja se aiheuttaa sen, että pienemmän henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas saattaa tulla valituksi kuin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas – jos saa äänensä korkean painoarvon omaavasta seurakunnasta, niin suuremman henkilökohtaisen äänimäärän saanut ehdokas jää taakse vertausluvuissa, jos tämä on saanut äänensä pienemmän painoarvon omaavasta seurakunnasta!
Seuraavassa seurakuntakohtaiset painokertoimet Tampereen hiippakunnassa:
Listasta nähdään, että eniten painoarvoa yhdellä annetulla äänellä on Messukylän seurakunnassa ja Jämijärven seurakunnassa annetulla äänellä on vastaavasti pienin painoarvo Tampereen hiippakunnassa, kun valitaan kirkolliskokoukseen ja hiippakuntavaltuustoon päättäjiä.
Kirkolliskokouksen maallikkojäsenten ja hippakuntavaltuuston edustajien vaaleissa olivat äänioikeutettuja kirkkovaltuuston tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston maallikkojäsenet, joten seurakunnan tavallinen jäsen ei ollut näissä vaaleissa äänioikeutettu.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kirkolliskokousvaalit, hiippakuntavaalit, Tampereen hiippakunta, Messukylän seurakunta, Tampereen Eteläinen seurakunta, Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta, vaaliasiamies, |
Kaksi helmeä!Tiistai 9.2.2016 - -Esko Erkkilä- Tampereella 6.-7.2.2016 järjestetyt Keskustan politiikka- ja toimintapäivät onnistuivat yli odotusten.
Osallistuin päivien suunnitteluun ja toteuttamiseen, joten tunnen kaikki ne karikot joihin valmistauduimme.
Huolellisella valmistautumisella selvitimme kaikki karikot ja nyt olemme tyytyväisiä.
Haluan tässä jutussa ottaa esille kaksi helmeä, joita molempia tapahtumia sain olla lähietäisyydellä todistamassa.
***************
Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön jäsen, taksiautoilija Timo Saarimaa on ”piireissä” tunnettu terävistä mielipiteistään sekä hoksottimistaan ja hän ei pettänyt meitä tälläkään kerralla.
Ministeritentin aikana Saarimaa keksi selityksen sanalle sote ja se on;
Suomalaisten Oikeus Terveelliseen Elämään!
Voiko sitä tuon selvemmin sanoa!
**********************
Toisen huippuhetken politiikka- ja toimintapäiville kokoontunut yleisö ja minä saimme kokea, kun pääministeri Juha Sipilä sanoi esityksessään näin:
”Jotkut kritisoivat, että Suomea ei voi johtaa kuin yritystä. Vastaan, että kriitikot eivät ole johtaneet yritystä!”
Yritysmaailmasta politiikan taustatoimijaksi siirtyneenä koen Sipilän lausuman myös itseäni koskevaksi ja suureksi luottamuksen osoitukseksi meille, joilla on vahva yritystausta, kun olemme ryhtyneet politiikan taustatoimijoiksi.
Yritystausta on oivallinen pohja toimia myös politiikassa. Politiikassa pätevät samat lainalaisuudet ja tosiasiat kuin yritysmaailmassa.
Yritysmaailmassa tarvitaan yhteistyökykyä joka suuntaan ja sitä herra paratkoon monilta politiikassa toimivilta puuttuu. Minä, minä, minä –politiikka ei pitkään pötkyttele!
Talousasioiden hallitseminen on keskeistä yritysmaailmassa, mutta sitä samaa se on myös politiikassa – vain taloudellisesti terve yritys voi menestyä ja myös poliittisen puolueen, piirijärjestön ja kunnallisjärjestön taloudellisen tilanteen pitää olla kunnossa, jotta toiminnalla olisi tulevaisuutta.
Kiitokset Juha Sipilälle, joka selkeästi uskaltaa liputtaa myös politiikassa yritysmaailmasta tuttujen tosiasioiden puolesta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SOTE, Suomaisten Oikeus Terveelliseen Elämään, yritysmaailman opit sopivat politiikkaan, Juha Sipilä: He eivät ole johtaneet yritystä, Juha Sipilä, |
Cristiano Ronaldo - nykypäivän tunnetuin Madeiralla syntynyt!Maanantai 1.2.2016 - -Esko Erkkilä- Cristiano Ronaldo dos Santos Aveiro eli tavallisimmin Christiano Ronaldo tai vielä tuttavallisemmin Ronaldo on syntynyt Madeiralla Funchalissa 5. helmikuuta 1985.
Ronaldoa pidetään yhtenä nykyisistä sekä kaikkien aikojen parhaista jalkapalloilijoista.
Ronaldon isä oli Funchalissa jalkapallokentän kenttämestari ja tämä mahdollisti, että kenttämestarin poika pääsi jatkuvasti harjoittelemaan jalkapallon käsittelyä.
Cristianon taidot havaittiin ja hänet lähetettiin Portugalin mantereelle jalkapallokouluun.
Pojalle tuli siellä koti-ikävä ja hän valitti koti-ikäväänsä äidilleen sekä halusi palata synnyinsaarelleen Madeiralle. Äiti oli kuitenkin tiukkana ja vaati poikaansa pysymään mantereella ja jalkapallokoulussa.
Nykyään Ronaldo on maailman kallein jalkapalloilija ja hän pelaa espanjalaisessa Real Madrid-joukkueessa. Sen lisäksi hän on Portugalin maajoukkueen kapteeni.
*****************
Funchalin Rantabulevardilla on Cristiano Ronaldon patsas ja kuljimme taannoisen Madeiran lomamatkamme aikana monesti sen ohi.
Olen perin harvoin käynyt jalkapallo-ottelun katsomossa, mutta halusin kuitenkin ”kätellä” Ronaldoa!
Ronaldon pelinumero on 7 ja hänen nimensä etukirjaimista sekä pelinumerosta on johdettu sen museon nimi Funchalissa, jossa esitellään Ronaldoa sekä hänen peliuraansa.
Museu Christiano Ronaldon osoite on Princesa Dona Amelia N 10, mutta kuvassa näkyvä museon mainos on kuvattu Rantabulevardilta!
Vaatimattomista jalkapallomeriiteistäni huolimatta harmittelen, että en sijoittanut viittä euroa ja käynyt tutustumassa Ronaldon CR7-museoon!
Funchalissa kaupungillakin näkee merkkejä Ronaldosta – tässä kuva erään liikkeen näyteikkunasta, jossa komeilee nuoren Ronaldon kuva!
Poiketkaa ihmeessä Ronaldon CR7-museossa, kun käytte Madeiralla!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Cristiano Ronaldo dos Santos Aveiro, Christiano Ronaldo, Ronaldo, Madeira, Funchal, Madeira2016, CR7, CR7-museo, CR7 museum, CR7 museum Funchal, Princesa Dona Amelia N 10 Funchal, Ronaldon patsas, Christiano Ronaldon patsas, Real Madrid, |
Eero Heinäluoma: "Eduskunnan puhemies on parlamentarismin ylin valvoja"Perjantai 29.1.2016 - -Esko Erkkilä- Pirkanmaan UKK-Seura järjesti eilen Tampereen Vanhan Kirjastotalon luentosalissa mielenkiintoisen tilaisuuden, kun se oli saanut vierailevaksi luennoitsijaksi miehen politiikan huipulta eli kansanedustaja Eero Heinäluoman.
Olin paikalla tilaisuudessa.
Esityksensä aluksi edellisellä vaalikaudella eduskunnan puhemiehenä toiminut Heinäluoma mainitsi, että on mukava puhua, kun neljään vuoteen ei saanutkaan puhua!
Eero Heinäluoma totesi, että Suomen eduskunta on maailman viiden vahvimman parlamentin joukossa – vahvin Heinäluoman mukaan on Yhdysvaltain kongressi.
Heinäluoma vieraili puhemiesaikanaan monien maiden parlamenteissa ja hän kertoilikin mielenkiintoisia havaintojaan erityisesti Ison-Britannian sekä Ruotsin parlamenteista ja niiden asemasta maidensa päätöksentekojärjestelmässä.
Kysyin Heinäluomalta tilaisuuden kysymysosiossa hänen kokemuksistaan Viron parlamentista eli Riigikogusta.
Heinäluoma kertoi tuntevansa Riigikogua heikosti, mutta totesi, että sen asema on heikompi kuin Suomen eduskunnan.
Eero Heinäluoman esitys oli mainio oppitunti parlamentarismiin, eduskuntatyöskentelyyn ja moniin politiikan kysymyksiin, joita ei tavallisesti tule pohtineeksi. Seuraavassa muutamia seikkoja, joita kansanedustaja Heinäluoma selosti:
Heinäluoman näkemyksiä eräistä kysymyksistä – näkemykset eivät ole puoluepoliittisia
Pitkänä miehenä Heinäluoma totesi hymysuin, että koolla on merkitystä vaikka hän nyt tarkoittikin hallituksen ja opposition voimasuhteita.
Heinäluoman mielestä hallituksella pitäisi olla edustajia enemmän kuin 105, mutta ei mielellään yli 150!
Ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta Heinäluoma totesi, että hallitus ajaa tällä vaalikaudella läpi maakuntahallinnon, mutta sote-ratkaisun osalta hän ei ollut niin varma!
Kiitokset Pirkanmaan UKK-seuralle, sen puheenjohtaja Antti Juvalle ja erityisesti Eero Heinäluomalle mielenkiintoisesta tilaisuudesta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eero Heinäluoma, kansanedustaja Eero Heinäluoma, puhemies Eero Heinäluoma, ex-puhemies Eero Heinäluoma, Pirkanmaan UKK-Seura, UKK-Seura, |
"Ei tätä ainakaan mikään kunnallisjärjestö ole aikaan saanut"...Perjantai 22.1.2016 - -Esko Erkkilä- Omakotitalomme lasiverannan liukuoviin pakkasyönä syntyneitä hienoja kuvioita katsellessa tuli mieleen otsikossa todettu taannoisen SDP:n kansanedustajan, moninkertaisen ministerin, Uudenmaan läänin maaherran, Eduskunnan oikeusasiamiehen, Julkisen Sanan neuvoston puheenjohtajan, IF Gnistanin puheenjohtajan ja Euroopan ensimmäisen oikeusasiamiehen Jacob Södermanin lausuma, kun hän katseli Airistolla ilta-auringon säteitä.
Ilta-auringon säteitä Airistolla tai pakkaskuvioita lasiverannan liukuovissa ei tosiaan ole päätetty SDP:n kunnallisjärjestön ja eikä minkään muunkaan puolueen kokouksessa!
Kyllä Airiston iltanäkymät tai lasiverannan pakkaskuviot ovat Jonkun Suuremman aikaansaannoksia kuin minkään puolueen kunnallisjärjestön.
Tässä muutamia kuvia Luojan aikaansaannoksista lasiverantamme liukuovissa ja lasiseinissä:
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Ei tätä ainakaan mikään kunnallisjärjestö ole aikaan saanut"..., SDP:n kansanedustaja Jacob Söderman, Uudenmaan läänin maaherra Jacob Söderman, Eduskunnan oikeusasiamies Jacob Söderman, |
Tampereen ja Turun erityispyyntöjä sote-ratkaisun toteuttamisessa ei pidä hyväksyäMaanantai 18.1.2016 - -Esko Erkkilä- Viime päivinä on herättänyt suurta ihmetystä, kun Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Turun kaupunginjohtaja ovat tulleet julkisuuteen ja vaatineet Tampereelle sekä Turulle erityiskohtelua maakuntahallintoon ja sote-ratkaisuun liittyvissä kysymyksissä.
Ainakaan Tampereen pormestarilla ei ole ollut ulostuloon oikeutta, sillä asia käsitellään vasta tänään Tampereen kaupunginvaltuustossa.
Renki on ylittänyt valtuutensa!
On selvää, että Tampereelle, Turulle, pääkaupunkiseudun metropolialueelle ja eikä myöskään Oululle tule myöntää mitään erityisoikeuksia vaan niiden pitää sopeutua niihin linjauksiin, joita hallitus on asian tiimoilta tehnyt.
Ymmärrän Tampereen hädän, sillä pormestarimme toimi nyttemmin Brysseliin paenneen Henna Virkkusen apulaisena, kun Virkkunen yhdessä demareiden kanssa yritti tehdä ns. suurta kuntauudistusta, jossa pienet kunnat, syrjäseudut ja elämisen mahdollisuudet olisi tapettu Tampereellakin Hämeenpuiston, Näsijärvenrannan, Rautatieaseman ja Ratinanniemen ulkopuolisilta alueilta!
Aiheutti suuria naurunpyrskähdyksiä, kun Tampereen pormestari totesi Tampereen ja Turun erityispyyteiden julkistamistilaisuudessa mm. näin:
”Suurilla kaupunkiseuduilla tulisi olla myös jatkossa selkeä rooli elinkeinopolitiikassa, työllisyydenhoidossa,…”
On todettava, että Tampereella on jo nyt ollut selkeä rooli elinkeinopolitiikassa ja työllisyydenhoidossa – se rooli on ollut kuitenkin sellainen, joka ei kelpaa millekään kunnalle malliksi; elinkeinopolitiikkaa Tampereella ei ole ja kaupungin työttömyysprosentti on maakunnan korkein!
On lyhytnäköistä politiikkaa, kun Tampere haluaa olla ottamatta sitä roolia, jota sille kultalautasella Pirkanmaan kehittämisessä tarjotaan.
Tampere tuhoaa toiminnallaan kaikkien niiden organisaatioiden työn, jotka pyrkivät kehittämään Pirkanmaata maakuntana.
Puhun tässä todellisena asiantuntijana, sillä kaikki se toiminta, jota esimerkiksi niiden kahden Tampereella toimivan yhdistyksen toimesta puheenjohdan, kohtaa suuria vaikeuksia, kun maakunnan muut yhdistykset karttavat kaikenlaista yhteistyötä tamperelaisen veljesyhdistyksen kanssa!
Kaikki maakunnan yhdistykset pelkäävät jopa yhdistystoiminnassa, että ”Tampereen yhdistys syö heidät”.
Nyt järki käteen Tampereen pormestari ja kaikki ne tahot, jotka puuhaavat Tampereelle vapaamatkustamista Pirkanmaan kehittämisessä!
Esitän, että hallitus heittää roskakoriin Tampereen erityiskohteluun viittaavat pyynnöt!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen ja Turun erityispyyntöjä sote-ratkaisun toteuttamisessa ei pidä hyväksyä, Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen erityisasema on otettava huomioon itsehallintoalueuudistuksessa, |
Teurastamon paikalle eläintarha ja eläintarhan paikalle Tampere-talo!Lauantai 9.1.2016 - -Esko Erkkilä- Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus Tampereen keskustan välittömässä läheisyydessä Yliopistonkadulla.
Harvat kuitenkaan tuntevat paikan lähihistoriaa.
Paikalla oli Tampereen Teurastamo, kunnes samalle paikalle perustettiin eläintarha.
Eläintarha toimi vuodesta 1964 vuoteen 1972 ja sen kuuluisimmat asukkaat olivat Tam ja Pere –nimiset leijonat.
Leijonanpennut olivat Tampereen puolalaisen ystävyyskaupungin Lodz´n lahja Tampereelle – Lodz on ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta 1958 alkaen.
**************************
Entisen teurastamon ja entisen eläintarhan paikalle Sorsapuiston äärelle valmistui vuonna 1990 Tampere-talo.
Talo maksoi aikoinaan 307 miljoonaa markkaa eli n. 50 M€.
Tampere-talon sisäänkäynti.
Syyshortensioiden ystävänä arvostan, että Tampere-talon kaikilla puolilla on rehevät ja hyvinhoidetut syyshortensiakasvustot – jo niiden vuoksi kannattaa tehdä kävelylenkki Tampere-talon ympäri syys…lokakuussa!
Tampere-talolla on vuodesta 1990 alkaen ollut neljä johtajaa ja heistä kolmen ensimmäisen kuvat ovat Tampere-talossa kunniapaikalla (valitan kuvieni heikkoa laatua, sillä lasipäällyste muotokuvien päällä heijasteli kiusallisesti):
Carl Öhman 1990 – 1997.
Öhman oli vuosina 1973 – 1997 naimisissa Marjatta Leppäsen kanssa.
Kaarina Suonio 1997 – 2004.
Suonio oli kulttuuriministerinä Kalevi Sorsan kolmannessa hallituksessa ja opetusministerinä Sorsan neljännessä hallituksessa vuosina 1982 – 1986. Hämeen läänin maaherrana Suonio toimi 1994 – 1997.
Kalervo Kummola 2004 – 2011.
Kummolalla on meriittejä niin paljon, että niitä ei kannata edes yrittää luetella.
Saatan olla jonkinlainen vara-Kummola, sillä minua on ainakin kahdesti kommentoitu jääkiekko-ottelun aikana miesten vessassa, että kato perkele Kummola! Kerroin tämän joskus Kummolalle ja hän totesi, että ristinsä se on sullakin!
Nykyisin Tampere-talon johtajana on Pauliina Ahokas, mutta luonnollisesti hänen muotokuvaansa ei vielä ole Tampere-talossa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Teurastamo, Tampereen Eläintarha, Tampere-talo, Carl Öhman, Kaarina Suonio, Kalervo Kummola, Marjatta Leppänen, Pauliina Ahokas, Tam-leijona, Pere-leijona, |
Sankarihautausmaalla kaatumispaikan kertominen hautapaadessa kertoo tärkeää sotahistoriaaPerjantai 25.12.2015 - -Esko Erkkilä- Lähes kaikilla Suomen kirkkomailla on alue, johon on haudattu Talvisodan ja Jatkosodan sankarivainajia.
Eilinen Jouluaatto merkitsi jälleen kerran, että hautausmaat ja niiden sankarihautausmaat saivat ylleen kynttilöiden valomeren.
Perinteeksi on muodostunut, että käyn aattoiltana ennen Aattoillan hartaushetkeä kotiseurakuntani Viljakkalan kirkkomaalla sytyttämässä kynttilät monille sukulaisten haudoille – näin taas kerran myös eilen.
Viljakkalan sankarihautausmaa on keskeinen kohde aattoillan hautausmaakäynnilläni.
Kolmannessa rivissä suurinpiirtein hautarivin keskellä lepää setäni Reino Erkkilä ja tapaan aina Jouluaattona viedä hänen haudalleen kynttilän.
Kiitokset Lavajärven Seudun Reservinaliupseereille, jotka jälleen kerran olivat kunniavartiossa Viljakkalan sankarihaudoilla ja huolehtivat, että jokaisen sankarivainajan hautapaaden edessä paloi kynttilä!
******************
Olen kiinnostunut sotahistoriasta ja sen vuoksi tapaan mahdollisuuksien puitteissa tutustua myös muiden seurakuntien sankarihautausmaihin kuin Viljakkalan.
Viljakkalan sankarihautausmaalla on se hyvä puoli, että siellä on sankarivainajan hautakiveen kaiverrettu nimen, syntymäajan ja kaatumispäivän lisäksi kaatumispaikka. Pidän valitettavana, että monilla sankarihautausmailla näin ei ole.
****************
Jouluaattona Viljakkalan sankarihautausmaalla tulee mieleen Talvisodan päivä 23.12.1939 eli päivä 76 vuotta sitten.
Se päivä eli 23.12.1939 on Suomen sotahistoriassa synkkä päivä, sillä silloin kenraaliluutnantti Harald Öhquist´n komentama II Armeijakunta aloitti klo 6.30 Kannaksella vastahyökkäyksen, joka epäonnistuneena keskeytettiin samana päivänä jo klo 14.30.
Vastahyökkäyksen peitenimenä oli ”Verhous”, mutta sotahistoriassa tämä kenraali Öhqvistin suunnittelema ja toteuttama vastahyökkäykseksi aiottu sotatoimi tunnetaan nimellä ”Hölmön tölväys”.
Puolustusvoimat eivät silloin ja eivätkä myös tänä päivänä kutsu epäonnistunutta sotatointa Hölmön tölväykseksi, mutta Puolustusvoiman nettisivuilla kerrotaan tänäkin päivänä Talvisodan 24. päivästä eli 23.12.1939 näin:
”Kannaksella alkaa suomalaisen II Armeijakunnan hajanainen vastahyökkäys aamulla klo 6.30. II Armeijakunnan komentaja keskeyttää hyökkäyksen klo 14.30. Epäonnistuneen vastahyökkäyksen kokonaistappiot ovat 1 328 miestä, 361 kaatunutta, 777 haavoittunutta ja 190 kadonnutta.”
II Armeijakunnan suorittamalle epäonnistuneelle sotatoimelle muodostui heti sen suorittamisen jälkeen nimi ”Hölmön tölväys”, sillä muistan pienenä penskana, kun isäni sotajermukaverit muistelivat sitä meille kokoontuessaan sillä nimellä jo 1950-luvulla.
Lähes kaikilla Venäjälle suuntautuneilla sotahistoriamatkoilla ”Hölmön tölväystä” käsitellään, joten se on sitäkin kautta tullut minulle tutuksi.
En tullut eilen laskeneeksi, että kuinka monta Viljakkalan miestä kaatui Hölmön tölväyksessä, mutta sen tiedän, että monesta Viljakkalan seudun miehestä tuli sankarivainaja Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.
Kenraali Öhqvististä muuten sanotaan, että kenraaleista hän aiheutti eniten päänvaivaa marsalkka Mannerheimille.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sankarihautausmaa, Viljakkalan sankarihautausmaa, II AK, II Armeijakunta, Harald Öhqvist, kenraali Öhqvist, marsalkka Mannerheim, hölmön tölväys, Summa, Verhous, peitenimi "Verhous", Lavajärven Seudun Reservinaliupseerit ry, |
Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaanKeskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä- Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.
Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.
Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.
Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.
Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.
Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.
Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.
Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!
************
Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;
ja
Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.
Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.
**************
Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.
Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, presidentti Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti Urho Kkkonen, kansliapäällikkö Juhani Perttunen, OTT Juhani Perttunen, Pirkanmaan UKK-Seura, UKK-Seura, Kalle Kaihari, Kalle Kaiharin huvila Hämeenkyrön Lavajärvellä, Kauppaneuvoksentie, |
Nyt on aika nauttia kesän aherruksista!Keskiviikko 9.12.2015 - -Esko Erkkilä- Kesä on hienoa aikaa puurtaa kasvimailla ja nähdä joka päivä se kasvunihme, joka saa juurekset, marjat ja hedelmät kasvamaan korjuukelpoisiksi.
Nyt on puolestaan alkanut se ajanjakso vuodesta, jolloin viherpeukalo pääsee nauttimaan töittensä tuloksista.
Tässä muutama kuva niistä hetkistä, jolloin sain päivänä muutamana olla Rouvan apuna, kun valmistin oman maan juureksia ruuaksi.
Varastoimme porkkanat kuivassa hiekassa muovisankoihin ladottuina kellarissa.
Varastointi on onnistunut hyvin ja nyt hyvin säilyneet porkkanat kuoritaan.
Kuoritut porkkanat palastellaan, niiden joukkoon lisätään hieman rypsiöljyä ja suolaa.
Palastellut porkkanat laitetaan uuniin ja tässä on lopputulos!
Punajuuret käsitellään samoin kuin porkkanat.
Sipulit kuoritaan ja ne voidaan pieniä kuten porkkanat ja punajuuret, mutta meillä sipulit ajetaan kuorimisen jälkeen yleiskoneen ”silppurin” kautta tasaiseksi uunivalmiiksi massaksi.
Sipulimassa kuumennetaan sähköuunissa ja jäähdyttämisen jälkeen se laitetaan pakastuspurkkeihin myöhempää käyttöä odottamaan. Sipulimassa on niin herkullista, että osa siitä katoaa parempiin suihin ennen pakkaseen ehtimistään!
Valkosipuli on puutarhamaan aatelia ja osa siitä meillä päätyy tavallisen sipulimassan joukkoon makua antamaan.
Tässä kerrotut tavat ja menetelmät muodostavat vain osan niistä tavoista, joiden lopputulemana puutarhamaan juurekset päätyvät ruokapöytäämme.
Bon Appétit!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: trekoolimaa, puutarha, viherpeukalo, porkkanasta ruokaa, punajuuresta ruokaa, sipulista ruokaa, valkosipulista ruokaa, |
Talvisota alkoi 76 -vuotta sitten klo 06.50Maanantai 30.11.2015 - -Esko Erkkilä- Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 klo 06.50.
Anoppini kotipitäjä Salmi oli ensimmäisiä Neuvostoliiton kohteita, kun suurvalta alkoi hyökkäyksensä.
Anoppini oli kotoisin Salmin pitäjän Mantsinsaarelta.
Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Talvisodan syttyessä 24 –vuotias ja hän oli jo aikoja sitten jättänyt kotisaarensa ja siirtynyt etsimään leveämpää leipää mantereelta.
Mantsinsaarella lähellä anoppini kotikylää Työmpäisiä sijaitsi kahden Canet-tykin patteri, jonka tykit olivat toiminnassa koko Talvisodan ajan.
Neuvostoliitto pystyi hyökkäämään mantereella aina Koirinojalle saakka, joten Mantsin linnake jäi kauas mantereella kulkevan rintamalinjan taakse.
Mantsin kaksi tykkiä ampuivat tehokasta tultaan vihollisen ryhmitykseen koko 105 päivää kestäneen Talvisodan ajan.
Mantsin miehet perääntyivät Mantsinsaarelta vasta rauhanteon jälkeen eli 13.3.1940.
Mantsinsaaren linnakkeen tarkka tykkituli oli mahdollista sen vuoksi, että ennen sodan alkamista linnake oli rauhan aikana kartta- ja maastoharjoituksina valmistellut useita kohteita mantereelta tykkitulen kohteiksi.
Olen muutaman kerran käynyt Mantsinsaarella ja eräs kohde joka kerralla on ollut Mantsin linnake.
Viimeisimmästä käynnistäni on kulunut aikaa jo kymmenkunta vuotta. Tykit ovat tukikohdasta poissa, mutta tykkiasemien tykkikehät ovat edelleen paikoillaan.
Tykkiasemien takana ruoho ei edelleenkään kasva, sillä tykkien taakse suuntautuneet lieskat ovat polttaneet maaston niin, että ruoho ei ole vielä saanut kasvunotetta.
Mantsinsaaren linnakkeen tykeistä ja niiden urheasta toiminnasta on Lauri Immonen kirjoittanut kirjan, jonka nimi on:
”Kaksi tykkiä: Mantsinsaari talvisodassa”
Kannustan hankkimaan Immosen kirjan, sillä se kertoo laajasti niistä taisteluista, joissa Mantsin miehet kunnostautuivat. Immosen kirjaa ei varmaankaan ole saatavissa minkään kirjaston hyllystä, mutta kirjastojen kaukolainauksella se varmaan vielä löytyy – minulla on kaksikin kappaletta noita kirjoja, mutta vaatisi aikamoisen etsinnän, että niistä edes toisen löytäisin helposti.
Näin Talvisodan syttymispäivän muistopäivänä on paikallaan muistella suurella arvonannolla niitä miehiä, jotka toiminnallaan ja monet omalla verellään takasivat sen, että Suomi säilytti itsenäisyytensä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talvisota alkoi 30.11.1939 klo 06.50, Talvisota, Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939, Mantsinsaari, Mantsinsaaren linnake, Lauri Immonen, Kaksi tykkiä, Lauri Immonen Kaksi tykkiä, Mantsin miehet, Mantsinsaari Talvisodassa, Salmi. Salmi Mantsinsaari |
Tampereen Asevelikylän omakotitalojen tyyppipiirustukset on tilattu Alvar AalloltaLauantai 28.11.2015 - -Esko Erkkilä- Tampereen Nekalassa sijaitsevan Asevelikylän kolmetoista omakotitaloa on rakennettu vuosina 1941 – 1943.
Talot on rakennettu talkoovoimin ja niiden tarkoituksena oli hankkia tyydyttävät asunnot asuntopulasta kärsivien kaatuneitten ja haavoittuneiden aseveljien lapsille.
Talojen tyyppipiirustukset tilattiin Alvar Aallolta ja talojen puuosat valmisti Varkauden tehtaallaan A. Ahlström Oy.
Asevelikylän vihkiäisiä vietettiin 1943.
****************
Asevelitoiminnan ja talkoohengen muistoksi on Asevelikylän vierelle Jokipohjankadun varteen pystytetty ”Talkoohengen muistomerkki”.
Muistomerkki on halkaistu luonnonkivi ja se pystytettiin paikalleen 1974 - muistomerkin on ideoinut Reijo Ojanen.
Kiveen kiinnitetyssä kuparilaatassa olevan tekstin on muotoillut myöhemmin kaupunkineuvoksen arvonimen saanut Vilho Halme.
Teksti kuuluu näin:
”Talkoohengen ja yhteistunnon voimalla - Läpi Harmaan Kiven – rakensivattamperelaiset kodin rintamalla 1939-1944 taistelleiden omaisille Näin syntyitälle alueelle Asevelikylä, käsittäen 13 kahden perheen taloa.Tampere – auta itseäsi”
*****************
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Asevelikylä, Asevelikylä, Alvar Aalto, Reijo Ojanen, Vilho Halme, kaupunkineuvos Vilho Halme, |
Suomen valtionvelka ylitti eilen 100 miljardia euroa!Perjantai 27.11.2015 - -Esko Erkkilä- Olen tasan tarkkaan tietoinen, että Suomen valtiovelka ylitti tasaisen velkaantumistahdin mukaan eilen iltapäivällä 100 miljardia euroa, mutta valtion velanmaksu- ja velanottorytmiikan mukaan ehkä juuri eilen ei niin tapahtunutkaan.
Velanmaksu- ja velanottorytmiikan vuoksi sata miljardia valtionvalkaa ylittyi todellisuudessa ehkä jo joitakin päiviä sitten tai sitten se tapahtuu todellisuudessa lähipäivinä. Oleeellista on kuitenkin se, että sadan miljardin euron suuruinen valtionvelka täyttyi tai täyttyy näinä päivinä.
Eilen klo 11.22 Suomen valtionvelka oli...
...yhdeksänkymmentäyhdeksänmiljardia-yhdeksänsataayhdeksänkymmentäseitsemän-miljoonaaneljäsataakaksikymmentäyhdeksän-tuhattaneljäsataakahdeksankymmentäkuusi euroa ja neljäkymmentäyhdeksän senttiä.
Eilen illalla Suomen valtionvelka oli klo 22.46 peräti... ...satamiljardianeljämiljoonaakolmesataa-kaksikymmentäkaksituhattakuusisataa-neljäkymmentäviisi euroa ja neljä senttiä!
***************
On hämmästyttävää, että oppositiossa oleva SDP haluaa edelleen ksvattaa Suomen velkamäärää!
Suomen valtiolla on enemmän velkaa kuin koskaan ennen.
Viime vuosina Suomi on velkaantunut nopeammin kuin koskaan ennen. Jokainen meistä on velkaantuneempi kuin koskaan ennen.
Yhä suurempi osa veroistamme menee velan korkojen maksamiseen eikä enää hyvinvoinnin rakentamiseen. Suomen huoltosuhde heikkenee nopeasti ja maksajia on yhä vähemmän.Kuinka kauan tällainen meno voi jatkua?
Kysyy
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen valtionvelka ylitti 100 miljardia euroa, Suomen valtionvelka, |
Tanssipaikka, Kansanhuolto, Säästöpankki, kansalaiskoulu ja paljon muutaLauantai 14.11.2015 - -Esko Erkkilä- Lupailin eilen, että ehkä joskus muistelisin Viljakkalan Seurantaloon eli Viljakkalan Maamiesseurantaloon liittyviä muistoja ja se hetki on jo tänään.
Viljakkalan Maamiesseurantalo oli vilkas tanssipaikka 1930- ja aina 1950-luvulle saakka.
Olen tutkaillut sukuni synkkiä tapahtumia 1930-luvulta Turun Maakunta-arkistossa Ikaalisten käräjäoikeuden päätöksistä ja sieltä olen todennut, että Viljakkalan Maamiesseuratalo on ollut ”suosittu” paikka, josta on monia käräjäoikeuden päätöksiä.
Tavallisin oikeusjuttu on, kun maamiesseurantalolla on ollut tappelunnujakoita, mutta vieläkin yleisempi aihe oikeusjutuille on ollut ”alkoholin luvaton hallussapito huvipaikalla”.
Miehet ovat tuoneet omia pullojaan tansseihin, piilottaneet ne huvipaikan takana olleisiin halkopinoihin, käyneet niistä illan aikana naukkailemassa ja jääneet kiinni naukkailemisistaan! Häkkihän siitä on heilahtanut sakkojen muodossa!
Niiltä ajoilta periytyy, että Seurojentalolla on yhä edelleen putka! Toki putka on nykyisin vain muisto menneiltä ajoilta, mutta nähtävyys se edelleen on.
********************
Viljakkalan Kansanhuolto toimi Maamiesseurantalolla ja sieltä viljakkalalaiset saivat osokorttinsa.
Muistan, kun Viljakkalan Säästöpankki toimi Maamiesseuratalolla.
Pankinjohtajan huoneen kynnyksellä on yhä edelleen nähtävissä kuluneet saappaanjäljet, jossa lainaa pyytämään tulleet asiakkaat odottivat pankinjohtajan puheille pääsemistä – tässä olen mallina ”kenkäjalkaisena” noissa jalanjäljissä!
Viljakkalan Säästöpankin toimitusjohtajana oli tuolloin Arvo Monkala – josta minulla ei ole muistikuvaa.
Monkalan seuraaja oli Hugo Salvas, josta minullakin jo on muistikuvia – oikeastaan kyse on tuoksumuistikuvasta, sillä Salvas poltti sikaareja ja hieno sikaarintuoksu leijaili säästöpankin yleisötiloissakin!
*******************
Omakohtainen kokemus Viljakkalan Maamiesseuratalosta on vuodelta 1960, jolloin sain suorittaa kansalaiskoulun maamiesseuratalolla.
Poikien käsityöluokkana oli maamiesseuratalon sali, jossa tässä kuvassa on menossa myyjäiset.
Pölyisessä puutyöluokassa oli jo silloin tämä Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” –maalauksen kopio, joka yhä edelleen on samalla paikalla.
Seurantalon remontin eräs rahankeräyskeino oli se, että talon tuoleja kunnostettiin talkoovoimin ja niitä ”myytiin” siten, että antamalla lahjoituksen sai itselleen hopealaatalla nimikoidun tuolin – osallistuin aikoinaan kampanjaan ja nyt minulla sekä Rouvalla on salissa oma yhteinen nimikoitu tuoli! Tuoleja on salissa niin paljon, että en ole milloinkaan osunut "omalle tuolilleni" mutta olen vakuuttunut sen olevan tuolien joukossa!
Kiitokset sille harvalukuisalle talkoojoukolle, joka on saanut Viljakkalan Seurojentalon hienoon kuntoon – heidän työnsä jatkuu, sillä tiedän, että tavoitteena on saada taloon maalämpö!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Maamiesseurantalo, Viljakkalan Säästöpankki, Viljakkalan kansanhuolto, Viljakkalan Maamiesseurantalon putka, Viljakkalan kansalaiskoulu 1960, Viljakkalan kansalaiskoulu, |
Viljakkalan Seurojentalo on mukana jokaisen viljakkalalaisen elämässäPerjantai 13.11.2015 - -Esko Erkkilä- Viljakkalan Seurojentalo eli entinen Viljakkalan Maamiesseurantalo on ollut mukana jokaisen paikkakuntalaisen elämässä ja on hienoa, että se on sitä myös tänä päivänä.
Seurojentalon omistajana on vuodesta 2008 alkaen ollut Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, jonka muodostavat seuraavat yhdistykset:
Talossa on kunniapaikalla Viljakkalan vaakuna…
…ja Viljakkalan Maamiesseuran logo.
Näyttämön taustalla on koivumaisema, joka on vast´ikään restauroitu.
Viljakkalan Seurojentalon tontti on Ylöjärven kaupungin omistuksessa, mutta tonttivuokra on enintään kohtuullinen, sillä vuokra on 1,00 €/vuosi!
Viljakkalan Seurojentalon historiaan kuuluu kattavasti tapahtumia, jotka koskettavat jokaista viljakkalalaista ja se on ollut tärkeä paikka myös monille naapurikuntalaisille.
Ehkä joskus palaan niihin omakohtaisiin muistoihin, jotka liittyvät nykyiseen Viljakkalan Seurojentaloon! Saatan kertoa myös sellaisista jutuista joihin en ole henkilökohtaisesti osallistunut, mutta joista olen kuullut tai lukenut vaikkapa Ikaalisten kihlakunnan käräjäoikeuden pöytäkirjoista!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, Inkulan Holvisilta, MTK-Viljakkala, Haveri-yhdistys, Viljakkalan Naisvoimistelijat, Karhe-Seura, Kyläyhdistys Vilkku, Teatteriyhdistys Wimma, Viljakkalan puolesta VIPU, |
Alkaa olla aika suunnitella ensi kesän kesäteatterikäyntejäKeskiviikko 11.11.2015 - -Esko Erkkilä- Elämme marraskuun alkupuolta ja juttuni otsikko saattaa hämmentää – joko nyt pitäisi alkaa suunnittelemaan ensi kesän kesäteatterikäyntejä?
Kirjoitan ”ensi kesän kesäteatteriajatuksia” yhdistyksen puheenjohtajana - yhdistyksen, jonka tapana on järjestää jäsenilleen ainakin yksi kesäteatteritapahtuma.
**************
Viime kesänä oli suorastaan (surku)hupaisaa vastaanottaa monenlaisia kesäteatteritarjouksia vielä joskus kesäkuussa ja taisipa jokunen kesäteatteritarjous tulla sähköpostiini vielä heinäkuussakin. Jos kesäteattereiden vastuuhenkilöt ajattelevat, että yhdistykset tekevät kesäteatteripäätöksensä vielä toukokuussa tai jopa sen jälkeen, he eivät paljon osaa arvostaa kohderyhmänsä toimintaa.
Opetus 1.
Kesäteatterit: Olkaa ajoissa kertomassa yhdistyksille tarjontaanne!
**************
Suomen kesä on sääolosuhteiltaan hieno, mutta joskus kuitenkin sade yllättää.
Sateen mahdollisuus on aina yhdistyksen vastuuhenkilön mielessä, kun tehdään päätöstä, että mihin suuntaan bussin nokka ohjataan, kun lähdetään kesäteatteriin.
Yhdistyksen jäsenet kyllä ymmärtävät sääriskin, mutta kuitenkin ”sade-esityksen” aikana tuntuu, että sateessa kastuminen on yhdistyksen vstuuhenkilöiden vika.
Opetus 2.
Ainakaan minä en halua olla osallisena sellaisen kesäteatteriesityksen varaamisessa, jos teatteriesitys tapahtuu avoimen taivaan alla!
Mallikas kesäteatterikatsomo on Hämeenkyrön Heiskalla!
***************
Kesäteatteriyleisö kaipaa teatterikappaleelta letkeää ja rentoa menoa – yleisölle tulee suorastaan paha olo, jos kesäteatteriesitys on liiaksi kantaaottava tai jonkun ”suuren kulttuuripersoonan” hengentuote.
Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki vuonna 2014 kesäteatteriretken Kauhajoelle, jossa Teatteri Kajo esitti ”Lakeuksien lukko” –esityksen. Teatteriesitys ja retkemme oheisohjelma saivat jäsentemme tunnustuksen.
Viime kesänä teimme myös onnistuneen kesäteatteriretken ja nyt Hämeenkyrön Heiskalle, jossa saimme seurata Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry:n tuottaman ”Ikkunaprinsessa” –esityksen.
Ikkunaprinsessa oli mukavaa seurattavaa – se oli mukavaa seurattavaa meille, jotka tunnemme teatterikappalessa käsiteltyjä seikkoja, mutta se oli mukavaa seurattavaa myös niille, jotka eivät ole tarkasti perillä hämeenkyröläisistä sattumuksista.
Opetus 3.
Kesäteatteriesityksen pitää olla viihdyttävä!
****************
Kiitän turkulaista Samppalinnan Kesäteatteria, joka muutama päivä sitten otti minuun yhteyttä puhelimitse sekä pyynnöstäni myös sähköpostitse ja esitteli ensi kesän ohjelmistoonsa tulevaa ”Nunnia ja Konnia” –esitystä.
Kysyin, että ketkä näyttelijät tulevat esiintymään keskeisissä rooleissa, mutta teatterin myyntihenkilö totesi, että lopullisia kiinnityksiä ei ole vielä tehty.
Varmistin, että Samppalinnassa on katettu katsomo ja kun siellä varmasti tulee olemaan nimekäs esiintyjäjoukko, niin olisikohan ensi kesänä kesäteatterimatkamme suuntana Turku!
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: kesäteatterisuunnitelmat, kesäteatterisuunnitelmat 2016, Teatteri Kajo Kauhajoki, Lakeuksien lukko, Maaseudun Taiteellinen Teatteri ry, Ikkunaprinsessa, Samppalinnan Kesäteatteri, Nunnia ja Konnia, katettu kesäteatterikatsomo, |
Tampereen kaupunkiseutu - kummajainen, joka tekee päätöksiä ilman juridista oikeusvaltaaPerjantai 6.11.2015 - -Esko Erkkilä- Tampere ja sen naapurikunnat Nokia, Ylöjärvi, Pirkkala, Kangasala, Orivesi, Lempäälä ja Vesilahti ovat aikoinaan muodostaneet ”Tampereen kaupunkiseutu” –nimisen yhteenliittymän, joka toimii virkamiesvetoisesti ilman juridista selkänojaa.
Toki Seutukunnalla. kuten Tampereen kaupunkiseutua kutsutaan, on myös luottamushenkilöelin eli Seutuhallitus, mutta todellista valtaa Seutukunnalla käyttää kuntien virkahenkilöistä muodostettu ”Kuntajohtajakokous”, joka kokoontuu kahden viikon välein perjantaisin klo 8.00.
Periaatteessa Seutukunnan ylin päätöselin on Yhtymäkokous, mutta lyhyt tutustuminen sen pöytäkirjoihin osoittaa, että siellä ei käsitellä kummoisiakaan asioita.
Toimialoittaista valtaa Seutukunnalla käyttävät virkahenkilöistä muodostetut Seututyöryhmät.
Seututyöryhmien nimet ovat nämä:
Tiedän, että Seututyöryhmien kokousajoista yli puolet kuluu siihen, että osanottajat keskustelevat miten eri kunnissa virkamiehet suhtautuvat eri asioihin eli tällä keskustelulla virkamiehet hakevat yhtenäistä käytäntöä kuntalaisia koskeviin seikkoihin. On ilmeisen selvää, että tiukimman menettelyn kunnan menettelytapa omaksutaan menettelytavaksi kaikissa muissakin seutukunnan kunnissa.
Luottamushenkilöiden päätösvalta Seutukunnan kunnissa on kaikonnut virkahenkilöille, sillä virkahenkilöt ovat omaksuneet esim. Ympäristöministeriön ohjeet lainsäädännön veroisiksi ohjeikseen.
On aina muistettava, että Seutukunnan linjaukset eivät juridisesti ohjaa kuntien virallisten päätöselinten päätöksiä, mutta todellisuudessa näin kuitenkin tapahtuu.
**************
Osallistuin Tampereen kaupunkiseudun Seutufoorumi 2015 –tapahtumaan Tampere-talossa 3.11.2015
Ilahduin, kun…
…Ylöjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus totesi etukäteen valmistellussa kommenttipuheenvuorossaan mm. näin:
”Miten kuntajohtajien seudullisiin kokouksiin saadaan syötteitä yhä enemmän myös luottamushenkilöiltä?”
Katja Luojuksen kommenttipuheenvuoro on kokonaan luettavissa hänen blogisivuiltaan ja niille pääsee, kun googlaa ”Katja Luojus blogi”.
*******************
Kammoksun kunnallisessa päätöksenteossa virkamiesvaltaa ja peräänkuulutan tosiasiaa, että virkahenkilöt valmistelevat ja toteuttavat asioita, mutta asioista päättäminen kuuluu ehdottomasti luottamushenkilöille!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen seutukunta, Tampereen seutukunnan Seutuhallitus, Tampereen seutukunnan Kuntajohtajakokous, Tampereen seutukunnan Seututyöryhmät, Seutufoorumi 2015, Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi 2015, Tampere-talo, Katja Luojus, |
