Tampella-kyltti poistuu Tammerkosken koskimaisemasta, mutta vain väliaikaisesti

Tiistai 12.1.2016 - -Esko Erkkilä-

 

 

Tampella-kyltti on oleellinen osa Tammerkosken koskimaisemaa Tampereella.

 

 

Kyltti on noussut paikoilleen 1930 – 1940 luvuilla ja se on uusittu vuonna 1956.

 

 

Tampella-kyltti sijaitsee vanhan tehdasrakennuksen, nykyisen oikeustalon katolla.

 

 

Tampella joutui yrityksenä suuriin taloudellisiin vaikeuksiin 1980-luvun puolivälissä ja kun se omistuskamppailujen tuloksena joutui SKOP:n haltuun, alkoi Tampellan yritystaru olla lopussa.

 

 

Omistusjärjestelyjen lopuksi Suomen Pankista tuli SKOP:n ja sitä kautta myös Tampellan omistaja 19.9.1991.

 

 

Tampella pilkottiin ja lopuksi Tampellasta oli vuonna 1997 jäljellä enää kallionporalaitteita valmistava Tampella Tamrock Oy, joka sitten yrittikin saada Tampella-kyltin tilalle ”Tamrock” –kyltin.

 

 

Onneksi Tampereen päättäjät eivät myöntyneet Tamrock´n suunnitelmille ja sen vuoksi Tampella-kyltti olikin poissa sen aidolta paikalta aina vuoteen 2006 saakka.

 

 

Pian alkavasta poissaolosta ei kyltille ole nyt tulossa yhtä pitkää evakkoreissua kuin oli vuosina 1997 – 2006, sillä nyt kyltti poistetaan paikaltaan vain talolle tehtävän kattoremontin ajaksi.

 

 

Tampella-kyltin palauttamisen ehtona vuonna 2006 oli se, että Tampereen kaupunki sitoutui kustannuksellaan huolehtimaan kyltistä.

 

 

 

Toivottelen Tampella-kyltin tervetulleeksi takaisin ylväälle paikalleen taas keväällä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Teurastamon paikalle eläintarha ja eläintarhan paikalle Tampere-talo!

Lauantai 9.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikki suomalaiset tietävät, että Tampere-talo on Pohjoismaiden suurin konsertti- ja kongressikeskus Tampereen keskustan välittömässä läheisyydessä Yliopistonkadulla.

 

 

Harvat kuitenkaan tuntevat paikan lähihistoriaa.

 

 

Paikalla oli Tampereen Teurastamo, kunnes samalle paikalle perustettiin eläintarha.

 

 

Eläintarha toimi vuodesta 1964 vuoteen 1972 ja sen kuuluisimmat asukkaat olivat Tam ja Pere –nimiset leijonat.

 

 

Leijonanpennut olivat Tampereen puolalaisen ystävyyskaupungin Lodz´n lahja Tampereelle – Lodz on ollut Tampereen ystävyyskaupunki vuodesta 1958 alkaen.

 

 

**************************

 

Entisen teurastamon ja entisen eläintarhan paikalle Sorsapuiston äärelle valmistui vuonna 1990 Tampere-talo.

 

 

Talo maksoi aikoinaan 307 miljoonaa markkaa eli n. 50 M€.

 

 

 

 

 

Tampere-talon sisäänkäynti.

 

 

 

 

 

 

Syyshortensioiden ystävänä arvostan, että Tampere-talon kaikilla puolilla on rehevät ja hyvinhoidetut syyshortensiakasvustot – jo niiden vuoksi kannattaa tehdä kävelylenkki Tampere-talon ympäri syys…lokakuussa!

 

 

 

 

 

Tampere-talolla on vuodesta 1990 alkaen ollut neljä johtajaa ja heistä kolmen ensimmäisen kuvat ovat Tampere-talossa kunniapaikalla (valitan kuvieni heikkoa laatua, sillä lasipäällyste muotokuvien päällä heijasteli kiusallisesti):

 

 

 

 

 

 

Carl Öhman 1990 – 1997.

 

 

Öhman oli vuosina 1973 – 1997 naimisissa Marjatta Leppäsen kanssa.

 

 

 

 

 

 

Kaarina Suonio 1997 – 2004.

 

 

Suonio oli kulttuuriministerinä Kalevi Sorsan kolmannessa hallituksessa ja opetusministerinä Sorsan neljännessä hallituksessa vuosina 1982 – 1986.

Hämeen läänin maaherrana Suonio toimi 1994 – 1997.

 

 

 

 

 

 

Kalervo Kummola 2004 – 2011.

 

 

Kummolalla on meriittejä niin paljon, että niitä ei kannata edes yrittää luetella.

 

 

Saatan olla jonkinlainen vara-Kummola, sillä minua on ainakin kahdesti kommentoitu jääkiekko-ottelun aikana miesten vessassa, että kato perkele Kummola!  Kerroin tämän joskus Kummolalle ja hän totesi, että ristinsä se on sullakin!

 

 

 

Nykyisin Tampere-talon johtajana on Pauliina Ahokas, mutta luonnollisesti hänen muotokuvaansa ei vielä ole Tampere-talossa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä Toivosen Talonpoikaismuseossa ja Eläinpuistossa on eläimiäkin!

Keskiviikko 6.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Neljäs ja viimeinen juttuni Toivosen Talonpoikasimuseossa ja Eläinpuistossa on kamerakierros, jossa on kuvattuna niitä eläimiä, jotka viettävät aikaansa Kasikulman alueella Kälviällä sijaitsevassa Eläinpuistossa.

 

 

 

Kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaikesta näki, että eläimet ovat hyvällä hoidolla ja ne viihtyvät Eläinpuistossa.

 

 

Suosittelen tutustumista Matti Toivosen omistamaan Toivosen Talonpoikaismuseoon ja Eläinpuistoon Kälviällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneita

Maanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:

 

 

Aluksi puimuri ja puimakone:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.

 

 

Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.

 

 

Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!

 

 

 

 **************

 

 

Ja sitten maatalouskoneet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi.

Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!

 

 

 

 

 

 

 

 Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"!

Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia.

Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan:

"On perse ko trusamyllyn perä!"

 

 

 

 

 

********************

 

 

Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Kelpaa noissa penskojen körötellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Matti Toivosen museosta puuttuu kulkuneuvoista vain ilma-alukset!

Sunnuntai 3.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään eilen aloittamaani juttusarjaa Toivosen Eläinpuistosta ja Talonpoikaismuseosta, kun tarjoilen lukijoilleni kivakimaran museossa olevista traktoreista, autoista, raiteilla kulkevista ajopeleistä, voimakoneista ja on mukaan päässyt pari kuvaa esilläolevasta veneestä sekä kuvakimaran lopuksi kuva entisajan luokkahuoneesta.

 

 

Tämmöistä sattui kamerani eteen 7.8.2015:

 

 

Traktorit:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Autot:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vene:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pienoisjuna ja resiina:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Voimakoneet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja sitten se kansakoululuokka:

 

 

 

 

 

 

 

 

Maatalouskoneita arvostavana toivoisin, että ainakin nuo traktorit pitäisi saada katon alle, sillä mukana on muutama todellinen arvotraktori.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo Kälviällä ovat todellinen nähtävyys

Lauantai 2.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 8:n varrella Kälviällä Kokkolasta 9 kilometriä Oulun suuntaan…

 

 

 

 

 …sijaitsee Matti Toivosen perustama ja omistama…

 

 

 

 

 

 

…Talonpojanmuseo sekä sen yhteydessä sijaitseva Eläinpuisto.

 

 

Museoalue on avoinna vain kesäaikana ja viime kesänä se oli avoinna 14.5 – 23.8. välisen ajan.

 

 

Matti Toivonen on vuosikymmenten aikana tehnyt suuren työn, kun hän on kerännyt pääosin Kälviältä, mutta myös muista keski-pohjalaispitäjistä vanhaa talonpoikaisesineistöä ja laittanut ne esille laajalla museoalueella.

 

 

Muistan Matti Toivosen jo 1970-luvulta, kun hän liikkui Kälviällä taloissa ja keräsi talojen nurkissa olevaa maatalouskalustoa.

 

 

 

 

 

 

Tutustuin museoon 7.8.2015 ja tapasin silloin myös Matti Toivosen, joka museoalueella kulki polkupyörällä asiakkaiden parissa ja katseli, että kaikki paikat olivat kunnossa.

 

 *************

 

Seuraavassa kuvakimara ilman kuvakohtaisia selityksiä siitä osaa Toivosen Eläinpuistossa ja Talonpojanmuseossa, jossa esitellään kälviäläistä yrityselämähistoriaa:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

Museoalueella on myös Lelumuseo, jossa on esillä leluja vuosilta 1930 – 1960:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *****************

 

Matti Toivosen museon talonpoikais- ja maatalousesineet vaativat ihan oman juttunsa – ehkä saan jossain vaiheessa sellaisen aikaiseksi.

 

 

Toivosen matkailuyrityksen nettisivut löydät osoitteesta www.elainpuisto.fi

 

 

*******************

 

 

Kiitän jo kuitenkin tässä vaiheessa Matti Toivosta siitä työstä, jonka hän on tehnyt kälviäläisen ja keskipohjalaisen entisen elämänmenon tallentamisessa!

 

 

Poiketkaahan paikalla ja varatkaa riittävästi aikaa tutustumiseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raisiossa hevonen meni katolle, mutta Tampereella se rysähti Hämeensillalle!

Keskiviikko 30.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vaikka kuinka huolellinen olisi, niin työelämässä saattaa tapahtua vahinkoja.

 

 

En ollut paikalla, mutta nelikymmenvuotisen työnantajani Rehuraisio Oy:n rehuvalmistushistoriassa eräs eniten naurua aiheuttanut tapahtuma oli, kun kerran valmiit rehuseokset olivat menneet virheellisesti asennettujen putkistojen vuoksi vääriin paikkoihin.

 

 

Tapahtuma ei sinällään aiheuttanut naurua, mutta se tapahtumahetken kommentointi, jonka silloinen tuotantopäällikkö antoi, oli vuosikymmenet syynä naurunpurskahduksiin työyhteisössäni.

 

 

Kyseessä oli hevosten rehuseos Hevos-Herkku, jonka erään valmistuserän osa oli mennyt rehutehtaan katolle eikä suinkaan valmiintavaran siiloon.

 

 

Tuotantopäällikkö Tuomo Suominen oli silloin kommentoinut tapahtumaa näin:

 

 

”Hevonen meni katolle…”

 

 

Tapahtumaan liittyi se, että kananrehuseos Kana-Herkku oli myös mennyt väärään siiloon – en muista, että minkä toisen valmiin rehuseoksen päälle – ehkä Sian-Herkun päälle – ja Suominen oli jatkanut raportointiaan…

 

 

”…ja kana sian päälle!”

 

 

 

*****************

 

 

Vanha rehuraisiolainen tapahtuma tuli mieleeni, kun Tampereen Hämeenkadun yläpuolella killuneista jouluvaloista yksi hevoskuvio rysähti Hämeensillalle parhaaseen jouluvaloaikaan 20.12.2015.

 

 

On luonnollista, että varotoimenpiteisiin piti heti ryhtyä ja kaikki 22 kappaletta valopylväisiin kiinnitettyä jouluvaloa purettiin maanantaina 21.12.2015.

 

 

Tampereen valokuviot ovat vuosikymmenten perinne Tampereella ja viime syksynä käytiin vilkas keskustelu, kun pienen jonkinlaisen itsensä jouluvalopäättäjäksi julistautunut ryhmä halusi väenväkisin luopua perinteisistä Tampereen jouluvaloista.

 

 

Kuntalaismielipide sai kuitenkin aikaan sen, että perinteisistä jouluvaloista ei kuitenkaan luovuttu.

 

 

Ryhmä saa ottaa kontolleen vastuun hevoskuvioiden putoamisesta, sillä se halusi tilata kuviot itävaltalaiselta MK Illumation –nimiseltä yritykseltä – tamperelainen tai edes suomalainen metallialan yritys ei ollut Tampereen kaupungin päättäjien mukaan riittävän luotettava valokuvioiden toimittajaksi.

 

 

Tampereen Valoviikkojen 50. juhlavuosi sai synkän päätöksen, kun Tampereen kaupungin ”valoviikkopäättäjien” kommellusten vuoksi valoviikkoja ei pystytty viettämään ainakaan Jouluna 2015 ja eikä Uutena Vuotena 2016.

 

 

Tässä muutama kuva Tampereen 50. Valoviikkojen hevoskuvioista, kun ne ennen romahtamistaan vielä killuivat Hämeenkadun yllä Hämeensillalla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

Tässä ehkä paras kuvistani lyhytaikaisiksi jääneistä Hämeensillan hevoskuvioista!

 

 

MK Illumation –yrityksellä on toimintaa useissa maissa – missä vinku-Intiassa onkaan hitsattu nämä kuviot?

Kuka päätti ostaa Tampereen 50. Valoviikkojen valokuviot Itävallasta?

Oletan, että tarjouskilpailu on järjestetty ja eri vaihtoehtoja on vertailtu - vai onko?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Teimme traktorihankinnan, jossa annoimme painoarvoa myös muille tekijöille kuin hinnalle

Tiistai 29.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Vuodenvaihteessa tulee kuluneeksi seitsemän vuotta, kun olen saanut toimia Tampereen Infra Liikelaitoksen luottamushenkilönä.

 

 

Vaalikauden 2009 – 2012 toimin tuon liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana ja tällä vaalikaudella olen ollut johtokunnan jäsenenä.

 

 

Liikelaitoksen johtokunta jatkaa nykyisellä kokoonpanollaan 9.4.2017 pidettäviin kuntavaaleihin saakka.

 

 

***************

 

 

Tukeudun tässä jutussa johtokuntamme virallisiin ja julkisiin pöytäkirjoihin, mutta totean, että asioiden käsittely Infran johtokunnassa on koko ajan ollut yhteistyöhaluista ja tamperelaisten parhaaksi tähtäävää – puoluenäkökohtia johtokuntatyöskentelyssä ei ole harrastettu.

 

 

 

Investointibudjettimme vuonna 2015 on 1,1 M€ ja eräs investointikohteistamme tänä vuonna oli traktorin hankkiminen, josta teimme päätöksen 22.4.2015 pidetyssä kokouksessamme.

 

 

Kopioin tähän alle sen julkisen aineiston, joka traktorin hankkimisesta Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnassa syntyi, kun teimme hankintapäätöksen:

 

 

 

**********************

 

 

 

Traktorin hankinta

 

 

Infrajo 22.4.2015                Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen 13.4.2015:

 

"Tampereen Logistiikka Liikelaitos pyysi tarjouksia Tampereen Infra Liikelaitoksen toimeksiannosta traktorista. Lisäksi optiona tarjoajan oli tarjottava alaterää sekä takaterää erikseen hinnoiteltuina.

 

Hankintamenettely oli avoin. Kyseessä on EU-kynnysarvon alittavan tavaran hankinta. Hankinnasta julkaistiin hankintailmoitus 13.2.2015 HILMA-palvelussa. Tarjouspyyntö oli saatavilla Tarjouspalvelu.fi - portaalissa.

 

Tarjouksen jätti määräaikaan 2.3.2015 klo 16.00 mennessä seuraavat yritykset: AGCO Suomi Oy, Hankkija Oy ja Konekesko Oy.

 

Tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset ja tarjoukset vastasivat tarjouspyynnön vaatimuksia.

 

Tarjouspyynnössä ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin arviointiperustein: hinta max 70 pistettä ja laatu max 30 pistettä jakautuen seuraavasti: ajomukavuus, ergonomia, istuimen säädettävyys jne max 10 pistettä, ajettavuus ja traktorin käyttäytyminen eri tilanteissa max 10 pistettä, hallintalaitteet sekä päivittäisen huollon selkeys, tarkastukset, liittimet jne max 10 pistettä. Tarjouspyynnön mukaisille traktoreille suoritettiin koeajot.

 

Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen teki AGCO Suomi Oy saaden 97 pistettä.

 

Vertailuhinnat ja laatupisteet perusteluineen ovat nähtävissä tämän päätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta sekä laatuarviointilomakkeelta.

 

Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tampereen kaupungin sähköisessä arkistossa. Tarvittaessa asiakirjoja voi tiedustella Tampereen Logistiikka Liikelaitoksesta.

 

Hankintalain mukaan sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua tämän hankintapäätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman.

 

Yhteyshenkilö: hankinta-asiantuntija Siru Erkkilä, puh. 040 801 6957, etunimi.sukunimi@tampere.fi

 

Päätösehdotus. Vs. toimitusjohtaja Tietäväinen:

 

Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta päättää,

 

että sopimus Valtra N113H5 -traktorin hankinnasta tehdään AGCO Suomi Oy:n (2395797-2) kanssa ja

 

että lisäksi tilataan optiona pyydetty takaterä hinnaltaan 6 854,00 € ja

 

että hankinnan kokonaisarvo on 76 354,00 € (alv 0 %) ja

 

että hankinta sisältyy vuoden 2015 investointeihin ja

 

että hankintapäätös on Tampereen kaupunkia sitova vasta, kun sopimus on allekirjoitettu.

 

Päätös           Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

*****************

 

 

Päätöksemme perustui päätöksenteon jälkeen kaikille julkiseen vertailutaulukkoon, josta ilmenee, että Konekesko Oy tarjosi ”Massey Ferguson 5613 Dyna 4 Efficient” –merkkistä traktoria, Agcosuomi Oy ”Valtra N113H5” merkkistä traktoria ja Hankkija Oy ”John Deere 6125 M” –merkkistä traktoria.

 

 

Konekesko Oy:n tarjoama traktori sai 94,799 pistettä, Agcosuomi Oy:n tarjoama traktori 97,000 pistettä ja Hankkija Oy:n tarjoama traktori 83,452 pistettä.

 

 

Päätimme hankkia Agcosuomi Oy:n tarjoaman ”Valtra N113H5” –traktorin tarjouspyynnössä esitettyine lisälaitteineen hinnalla 69.500 euroa.

 

 

Vertailutaulukko löytyy internetistä seuraavan polun päästä: www.tampere.fi -> Päätöksenteko -> Esityslista- ja pöytäkirjahaku -> Pöytäkirjat -> Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunta -> Hae kokoukset -> 22.4.2015 klo 16.00 -> Traktorin hankinta -> Liitteet -> Vertailutaulukko.

 

 

*******************

 

 

 

Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestettiin 8.-10.10.2015 valtakunnallinen KoneAgria –näyttely maatalouden ammattilaisille ja siellä näin Tampereen Infra Liikelaitokselle ostamamme Valtra-traktorin ennen sen luovuttamista tilaajalle.

 

 

Tässä muutama kuva hankkimastamme traktorista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 *********

Kelpasi sitä hankintaamme minunkin ihailla!

 

 

***************

 

Huomasitte varmaan, että ostopäätöksessämme hinnalla oli ainoastaan 70 %:n painoarvo ja laatutekijöillä 30 %.

 

 

Aivan liian usein kunnallisissa hankinnoissa ostospesifikaatioissa todetaan, että ratkaisevaa on halvin hinta.

 

 

Näin ei saisi olla – näin siitä huolimatta, vaikka tässä tapauksessa voittaneella vaihtoehdolla olikin parhaiden laatupisteiden lisäksi myös halvin hinta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runoilija V. A. Koskenniemen "Kenttäpappi" -runo liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen

Sunnuntai 27.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Satuin Kangasalan kirjastoon 27.11.2015, kun siellä oli lainakirjojen poistomyynti.

 

 

Myytävien kirjojen hinta oli 0,20 €/kpl ja ostin kirjoja kahdella eurolla eli kymmenen kappaletta.

 

 

 

 

 

 

Eräs ostamistani kirjoista oli Paavo Virkkusen kirjoittama ja vuonna 1941 ilmestynyt

 

 

Suomen taistelevan armeijan henki

 

 

 

Kirja antoi arvokasta lisätietoa Tampereella Hämeenpuistossa seisovasta Vapaudenpatsaasta.

 

 

 

 

Tampereen Hämeenpuiston Vapaudenpatsas on vuonna 1921 paljastettu kuvanveistäjä Viktor Janssonin luoma taideteos, jonka mallina on ollut sittemmin kansanedustajaksi kohonnut teologian ylioppilas Elias Simojoki.

 

 

 

 

 

 

Virkkusen kirjassa on kuva Simojoesta, kun hän on lähdössä Talvisotaan.  Kuvasta nähdään, että mies on vantteroitunut sitten niiden aikojen, jolloin hän oli kuvanveistäjän mallina Vapaudenpatsasta tehtäessä.

 

 

Simojoki kaatui Laatokan jäälle Koirinojan edustalle 25.1.1940, kun hän oli lopettamassa hevosta, joka tuskissaan hirnui rintamien välissä. Simojoki onnistui taskuaseellaan lopettamaan hevosen, mutta sen jälkeen puna-armeija kohdisti Simojokeen tulensa ja Simojoesta tuli sankarivainaja.

 

 

***************

 

 

Miten runoilija V. A. Koskenniemi liittyy Tampereen Vapaudenpatsaaseen?

 

 

Lainaan 27.11.2015 Kangasalan kirjastosta kahdellakymmenellä sentillä ostamaani ”Suomen taistelevan armeijan henki” –kirjaa:

****

 

 

”Runoilija V. A. Koskenniemi, joka sattumalta saapui paikalle, kun asetoverit kuljettivat kaatuneen rannalle, on ikuistanut Elias Simojoen henkilön ja teon ”Kenttäpappi” nimisessä runoelmassaan. Siinä luemme:

 

 

Vuoks´ eläimen apua anovan

menit, pappi, kuolemaan.

Mutta alennuksessa maailman

mitä meille sa annoitkaan!

 

 

Jotais uskosta siihen, mitä ei

voi kuolema kukistaa,

mikä meitä lähemmäs määräämme vie

ja lähemmäs Jumalaa,

 

 

mikä kärsimystiellemme lohtua luo

ja valoa pimeyteen,

mikä meille voiton seppeleen suo

yli tomumme kylmenneen,

 

 

mik´ on yläpuolella vainontyön

vihan, valheon valtojen

ja yläpuolella maailmanyön:

sydän urhea ihmisen.

 

 

Sua milloinkaan ma tuntenut en,

Olit yksi sa joukosta vain.

Veli, pappi, ystävä, ihminen,

miten paljon sulta ma sain!”

***************

Toivon, että tämä juttuni antaa lukijoilleni lisäarvoa, kun katselette Tampereen Hämeenpuistossa lähellä Kirjastotalo Metsoa sijaitsevaa Vapaudenpatsasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie"

Lauantai 26.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa oleva vanha suomalainen sananlasku tulee mieleen, kun vertailee joulukuussa 2011 Etelä-Afrikan Durbanissa päättyneen kansainvälisen ilmastokokouksen päätöksiä nyt Pariisissa päättyneen vastaavan kokouksen päätöksiin.

 

 

Durbanin kokouksen päätöksillä Suomelle tuli rajusti turpaan, sillä Suomen metsien hiilinielusta tuli päästö!

 

 

On selvää, että Durbanin tapaiseen päätökseen Suomen osalta jouduttiin vain siksi, että siellä Suomen valtuuskuntaa johti Vihreitten Ville Niinistö.

 

 

****************

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kommentoi Durbanin ilmastokokouksen päätöksiä joulukuussa 2011 näin:

 

 

”Ei tällä ole yleisen oikeudenmukaisuuden ja maalaisjärjen kanssa mitään tekemistä”.

 

 

”Ilmastonmuutosta vastaan pitää taistella kaikin käytössä olevin keinoin mutta joku roti hallituksellakin pitäisi olla Suomen etujen puolustamisessa. Ympäristöministeri Ville Niinistö on nyt tehnyt näyttävän irtioton edellisen hallituksen linjasta, jonka mukaan Suomen metsien biologinen hiilinielu ei voi yhtäkkiä muuttua laskennalliseksi päästöksi. Se on kuitenkin selvää, että tästä vääryydestä tulee Suomelle lasku ja sen laskun maksavat suomalaiset veronmaksajat”, Marttila jatkoi vuonna 2011.

 

 

”40 miljoonan puukuutiometrin hiilinielun markkinahinta olisi nykyisellä EU:n päästökauppajärjestelmän 8 euron hinnalla n. 300 miljoonaa euroa ja 25 eurolla jopa 1.000 miljoonaa euroa. Palkinnoksi hyvästä metsänhoidosta ja metsiemme kasvusta saamme nyt kymmenien miljoonien eurojen laskun”, Marttila päivitteli Durbanin sähellyksen jälkeen.

 

 

 

 

Suomalaisten onneksi hiljattain päättyneen Pariisin ilmastokokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana toimi keskustalainen Kimmo Tiilikainen ja kansainvälisen kokouksen lopputulokset olivat Suomen kannalta tyystin toisenlaiset kuin Ville Niinistön tyrimien Durbanin kokouksen päätökset vuonna 2011.

 

 

Pariisin ilmastokokous oli YK:n 21. ilmastokokous, jossa saavutettua sopua voidaan pitää historiallisena.

 

 

Metsäkysymykset saivat sopimuksessa ansaittua tilaa. Suomalaiset voivat olla tyytyväisiä, että globaali linjaus metsien hoidon ja kestävän metsätalouden merkityksestä hiilinielun ylläpitäjänä pysyi sopimuksessa loppuun asti.  

 

 

Uutta on se, että myös maatalous tunnustetaan osana ratkaisua. Ruokaturvan rooli sopimuksessa on selkeä. Sekä metsien rooli että ruokaturva kirjattiin perussopimukseen.

 

 

– Maan hiilinielu tarvitsee tuottavan maan, jota ilmastonmuutos uhkaa. Ilahduttavaa oli seurata maatalouden vahvaa nousua. Maatalous nähtiin monissa puheissa ensi kertaa myös keskeisenä osana ratkaisua. Ei vain ruuantuottajana mutta myös hiilen sitojana, kiittelee MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

 

 

– Oli aistittavissa, että Pariisissa päästiin lähemmäs maa- ja metsätalouden erityispiirteitä. Sektoreitamme ei enää rinnasteta suoraan pelkkiin ihmistoiminnan päästöihin, vaan ne ymmärretään osana yhteistyötä luonnon kanssa. Toimemme eivät enää ole samassa korissa piipputeollisuuden kanssa, toteaa Pietola.

 

 

Kiitokset kaikkien suomalaisten – yllätys, yllätys myös Vihreitten – kiittämälle Pariisin ilmastosopimukselle on sulka hattuun myös pääministeri Juha Sipilälle, joka hallitusta muodostaessaan yhdisti maa- ja metsätalousministerin sekä ympäristöministerin tehtävät.

 

 

Ministeripestien yhdistämisellä saavutettiin se etu, että nyt myös ympäristöministeri toimii aidosti suomalaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt ei tarvitse haikailla norjalaisen kirjolohen perään!

Keskiviikko 23.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Hinta ei suinkaan aina ole määräävä tekijä ostopäätöksen tekemisessä, mutta valitettavan usein niin kuitenkin on.

 

 

En tarkasti tunne kirjolohifileiden markkinatilannetta, mutta eilen ja myös tänään Tampereen alueen Citymarketit myyvät tuoretta kirjolohifilettä edulliseen hintaan eli 8,95 €/kilo!

 

 

 

 

 

 

Edullista kirjolohifilettä sai eilen ja saa tänään ostaa kaksi pakkausta per talous.

 

 

 

 

 

 

Kyseessä on suomalainen kirjolohifilee, joka on pyydystetty 15.12.2015.

 

 *********************

 

 

Tuntisin omantunnontuskia, jos ostaisin norjalaista kalaa perheemme joulupöytään, mutta nyt ei tarvitse tuskailla, kun kotimaisen viljellyn kirjolohen kilohinta on noin edullinen.

 

 

 

 

 

 

Sain aikoinaan merkkipäivälahjakseni sähkösavustimen, joka on ollut käytössä kerran tai pari kertaa vuodessa – nyt sähkösavustimeni sai taas töitä.

 

 

 

Peräkärryn kuomun alla sähkösavustin on hyvässä paikassa ja siellä se sai toimia tälläkin kerralla.

 

 

Kiitokset Keskolle ja K-ryhmälle, että haluatte tarjota suomalaisia elintarvikkeita meille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

AKT kulkee Paperiliiton viitoittamalla tiellä

Tiistai 22.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Paperiliitto sai puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla aikaan sen, että paperiteollisuus Suomessa on kulkenut alaspäin jo vuosikaudet.

 

 

Paperiliiton toimet ovat saaneet aikaan sen, että paperiteollisuusyritykset ovat suunnanneet investointinsa muualle kuin Suomeen ja tässä myyräntyössään Paperiliitto on onnistunut lähes täydellisesti.

 

 

Jokaiselle on viime aikoina tullut selväksi se, että Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry pyrkii kaikin tavoin estämään suomalaisten hyvinvoinnin.

 

 

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen kulkee Paperiliiton taannoisen puheenjohtaja Jouko Ahosen viitoittamalla tiellä!

 

 

Hallitus on nyt päättänyt, että myös Suomessa tullaan maaliskuusta alkaen noudattamaan kabotaasikysymyksessä EU:n säännöksiä ja silloin kumotaan kabotaasisäännösten kansalliset tulkinnat.

 

 

AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen toteaa oman liittonsa tekemiset unohtaen liittonsa nettisivuilla, että liikenneministeri Anne Bernerin esitys on kuolinisku suomalaiselle kuljetuselinkeinolle ja liittää suomalaiset raskaan liikenteen kuljettajat jonon jatkoksi työttömien armeijaan.

 

 

Miksi Piirainen nyt unohtaa ne johtamansa liiton toimenpiteet, jotka kerta toisensa jälkeen ovat laittaneet Suomen talouselämän polvilleen ja saaneet aikaan Suomessa laajaa työttömyyttä?

 

 

On myönnettävä, että kabotaasitulkinnan muuttuminen merkitsee kotimaisille kuljetusyrityksille haasteita, mutta ainakaan AKT:n liittyminen nykyisiä kabotaasisäännöksiä puolustavaan joukkoon ei aiheuta myötätuntoa.

 

 

AKT:lle voisi todeta vaikkapa näin:

 

 

Sitä saa mitä tilaa.

 

 

tai

 

 

Koska AKT ei halua rakentaa hyvinvoivaa Suomea, niin ei kai Suomikaan tarvitse AKT:tä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raaka-aine-erän salmonellapuhdistukset tapahtuvat satamien karanteenivarastoissa

Lauantai 19.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tutkailin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran – www.evira.fi – nettisivuilla olevaa…

 

 

”Rehuvalvonnan raportti 2014”

 

 

…nimistä asiakirjaa ja kun totesin viime vuonna esiintyneen monessa raaka-aineparttiassa salmonellaa, tuli taas kerran mieleeni operaatiot Mustolan satamassa, jotka kuuluivat työelämässä ollessani vastuulleni.

 

 

Kyseinen raportti tosiaan löytyy Eviran nettisivuilta ja se kertoo, että valvova viranomainen määräsi viime vuonna 49 erälle kieltoja, määräyksiä tai muita viranomaistoimenpiteitä.

 

 

Nopealla silmäyksellä totesin, että ainakin viidessätoista (15) tapauksessa oli kyse salmonellalöydöksestä.

 

 

Viime vuonna tavatut salmonellatyypit olivat raportin mukaan seuraavat:

 

• S. Mbandaka
• S. Agona
• S. Spp
• S. Abony
• S. ssp 1
• S. Altona
• S. Tennessee
• S. Senftenberg
• S. Breney
• S. Typhimurium
• S. Riseen
• S. Lexington
• S. Meleagridis
• S. Infantis
• S. Umbilo

 

Valtaosa löydetyistä tyypeistä on minulle tuttuja veijareita, mutta jonkin verran näyttävät Suomeen pyrkivät salmonellatyypit ”uudistuneen”.

 

 

Huomiotani kiinnitti se, että kotimaisesta vehnäleseestä on viime vuonna löydetty minulle täysin outo tyyppi eli Salmonella Breney.  Kyseessä saattaa olla tuontiviljan mukana Suomeen saapunut salmonellatyyppi.

 

 

Joissakin pahiten kontaminoituneissa erissä oli ollut useitakin salmonellatyyppejä.

 

 

 

On tärkeää, että maahantuoduissa raaka-aineissa todetut salmonellat löydetään, sillä ne pystytään tietyin menetelmin tuhoamaan ja saattamaan raaka-aine-erä käyttökuntoon.

 

 

Aiemmin salmonellakäsittelyt tehtiin kuumentamalla, mutta useiden miljoonien kilojen erille se ei ole mahdollista.

 

 

Kemiallinen käsittely on varma, suhteellisen nopea, kohtuullisen kustannustehokas ja tuloksiltaan hyvä käsittelymenetelmä.

 

 

Kemiallisessa käsittelyssä raaka-aineeseen suihkutetaan määrättyä nestettä, joka tuhoaa salmonellan – käsittelyaineella ei ole raaka-aineeseen haitallisia sivuvaikutuksia, mutta työskentelyyn osallistuvien pitää huolehtia henkilökohtaisten suojainten käyttämisestä.

 

 

Salmonellakäsittelyt tehdään viranomaisten antamien määräysten mukaan ja heidän valvonnassaan.

 

 

Käsitelty erä hyväksytään käytettäväksi, jos viranomaisnäytteet ja omavalvontanäytteet ovat puhtaita käsittelyn jälkeen

 

 

Mustolan satama on eräs paikka, jossa olen vastannut raaka-aine-erän salmonellakäsittelystä – kyse oli Saksasta tuodusta rapsirouheparttiasta.

 

 

On toki todettava, että olen saanut vuosien saatossa junailla samanlaisia operaatioita monissa muissa Suomen satamissa!

 

 

Salmonellan puhdistuskäsittely on iso ruljanssi, sillä kyse on tavallisesti vähintään 2.000 tonnin suuruisesta erästä. Jo se, että tarvitaan tuplasti varastotilaa – likainen tavara ja puhdistettu tavara - merkitsee pienissä satamissa melkoista haastetta.

 

 

Mukailen hieman eilisen juttuni lopputoteamusta, kun totean, että homman hoitaminen vaati monipuolista kokemusta ja ammattitaitoa, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkanneet päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mustolan satama - haastava projekti piti hoitaa siellä

Perjantai 18.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään juttua asiasta, joka ainakin sivuaa Saimaan kanavaa.

 

Mustolan satama on Saimaalta Suomenlahdelle Saimaan kanavaa mentäessä ensimmäinen kohde ja vastaavasti Suomenlahdelta Saimalle noustessa viimeinen paikka ennen Saimaalle saapumista.

 

 

Mustola on vuosien saatossa muodostunut tutuksi paikaksi ja olen siellä saanut ”askarrella” monenlaisia asioita.

 

 

Haastavin operaatio, jonka työurani aikana jouduin Mustolassa hoitamaan, liittyi Venäjältä hankittuun melassileike-erään.

 

 

Erä oli muistaakseni 3.000 tonnia ja se tuli Mustolan sataman karanteenivarastoihin rautateitse.

 

 

Tavara oli muuten kunnollista, mutta joukossa oli kivenmurikoita.

 

 

Kivenmurikat rikkoivat jauhatusmyllyjen seulat rehutehtaalla ja kun ne aiheuttivat pölyisessä ympäristössä kipinöintiä, niin vakuutusyhtiökään ei sallinut kiviä sisältävän materiaalin käyttämistä rehuseosten raaka-aineena.

 

 

Jauhatusmyllyjen seulojen rikkoontuminen merkitsi jo sinällään, että kiviä sisältävää melassileikettä ei voitu käyttää raaka-aineena.

 

 

Ongelman ratkaisemisessa kului paljon aikaa ja ”tupakkia”!

 

 

Viimein löysin kontaktieni avulla Rauman seudulta yrittäjän, joka mahdottoman isolla koneella puhdistaa lämpövoimalaitokselle toimitettavat kannot maa-aineksesta ja kivistä puhtaaksi.

 

 

Kone oli niin suuri, että se ei mahtunut mihinkään satamavarastoon sisälle, vaan puhdistustyö piti suorittaa ulkosalla.

 

 

Työ onnistui hyvin ja koko kolmen miljoonan kilon suuruinen melassileikeparttia saatiin käyttökelpoiseksi.

 

 

On selvää, että venäläinen tavarantoimittaja ei tunnustanut laatuvirhettä, vaikka heidän edustajansa kävivätkin paikalla tutustumassa ongelmaan.

 

 

Muistan, kun venäläiset väittivät, että Venäjällä ei edes ole sellaisia kivilaatuja kuin lastissa oli.

 

 

Uskon seuraavaan tapahtumaketjuun:

 

 

Venäjällä rautateiden rakentamiseen ja kunnostamiseen käytetään kiviainesta ja se kuljetetaan radalle rautatievaunuilla, jotka puretaan kiskojen väliin sekä kiskojen vierelle altapurkavista vaunuista.

 

 

”Kivivaunujen” puhdistamisesta ei ollut huolehdittu ennen sitä, kun samoilla vaunuilla kuljetettiin melassileikettä sokeritehtaalta vientiin.  Näin melassileikkeen joukkoon joutui ratatyömaille tarkoitettua kiviainesta!

 

************

 

 

Mustolaan tullut ”kivileike” ei ollut ainoa venäläinen melassileike-erä, jonka suomalainen rehuteollisuus hankki raaka-aineekseen.

 

 

Me saimme samanlaisen erän Mustaltamereltä laivauksena Vaasaan ja sen puhdistamisesta huolehdimme julmetun isolla laitteella, jolla murskataan kiviainesta maanrakennukseen.  Murskausvälys piti säätää mahdollisimman pieneksi, jotta melassileikkeen joukossa olleet kivet murskautuivat jauhoksi.

 

 

Kilpailijamme sai ”kivileikettä” Venäjältä myös yhden laivalastillisen verran ja he huolehtivat erän puhdistamisesta haravamiesten avulla.

 

 

Kuulin, että satakunta tonnia leikettä levitettiin aamulla ison varaston lattialle ja virolaiset haravamiehet lajittelivat haravoimalla kivet pois leikkeen joukosta.

 

 

Korostan, että kiviä sisältäneen leikkeen hankintahinta oli edullinen, joten erikoiset puhdistustoimenpiteet eivät lopultakaan rasittaneet valmiin tuotteen hintaa.

 

 

Raaka-aine-erien hygieninen laatu oli myös kohdallaan, joten esim. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ollut raaka-aineen laadusta mitään moitittavaa. On luonnollista, että valvova viranomainen oli koko ajan tietoinen tilanteesta.

 

 

 

Melassileike-erien puhdistamiset kivistä olivat hyvä esimerkki siitä, että miten monipuoliseen hommaan pitää olla valmiudet bisnesmaailmassa.

 

 

Homman hoitaminen vaati monipuolisia suhteita varsinaisen alan ulkopuolelle, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkannut päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos Urho Kekkonen eläisi presidenttinä, hän nostaisi sormeaan

Keskiviikko 16.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 1.12.2015 olla läsnä Pirkanmaan UKK-Seuran tilaisuudessa, jossa vuosina 1977-1984 tasavallan presidentin kansliapäällikkönä toiminut OTT Juhani Perttunen muisteli vanhoja ja kertoi näkemyksiään Urho Kekkosen poliittisten oppien soveltamisesta nykypäivään.

 

 

Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikka kansliapäällikkö Perttunen ei paljastanutkaan mitään ”valtakunnan salaisuuksia”.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttunen kertoi, että hänen isänsä oli Kekkosen kilpajuoksijakumppani jo Kajaanin Kipinän aikoihin.

 

 

 

 

 

 

Perttunen on OTT ja hän kertoi, kun Kekkonen kävi heidän osakunnassaan ja painotti, että nauttikaa opiskeluajasta, sillä sitä aikaa ei enää myöhemmin tule.

 

 

 

 

 

 

Kekkonen teki kansliapäällikkönsä kanssa Sinun-kaupat, mutta niitä ei saanut väärinkäyttää, sillä aina piti pienessäkin piirissä presidenttiä puhutella vähintäänkin näin: ”Sinä Herra Presidentti”.

 

 

 

 

 

 

Kekkosen työskentelytapa oli Perttusen mukaan jopa toverillinen. Presidentti kuunteli aina loppuun saakka muiden asian ja ei keskeyttänyt hänelle asiaansa esittävää.

 

 

 

 

 

 

Kansliapäällikkö Perttusen näkemys oli, että nykyisessä poliittisessa tilanteessa Kekkonen nostaisi ulkopolitiikan osalta sormeaan ja viittaisi Suomen maantieteelliseen sijaintiin.

 

 

Sisäpolitiikan osalta Kekkonen kutsuisi Perttusen mukaan eräitä henkilöitä Tamminiemeen!

 

 

************

 

 

Kysyin kansliapäällikkö Juhani Perttuselta kahta asiaa ja kysymykseni olivat;

 

 

• miten Perttunen tuntee presidentti Kekkosen viisi päivää kestäneen ”kuvanveistojakson” Kimmo Pyykön ateljeessa?

 

ja

 

• millaiset suhteet presidentti Kekkosella oli Perttusen kansliapäällikköaikana Kalle Kaihariin ja kävikö Kekkonen sinä aikana Kaiharin kesämökillä Hämeenkyrön Lavajärvellä?

 

Kekkosen ”kuvanveistojakso” Kimmo Pyykön ateljeessa oli tapahtunut ennen Juhani Perttusen kansliapäällikköaikaa, joten hänellä ei ollut siitä kommentoitavaa.

 

 

Perttunen oli mukana, kun Kekkonen kävi Tampereella tapaamassa kauppaneuvos Kalle Kaiharia, mutta Hämeenkyrön Lavajärvellä he eivät silloin käyneet.

 

 

 

**************

 

 

 

 

 

Tilaisuuden lopuksi Pirkanmaan UKK-Seuran puheenjohtaja Antti Juva kiitti kansliapäällikkö Juhani Perttusta mielenkiintoisista muisteluksista.

 

 

Kiitän Pirkanmaan UKK-Seuraa, että saimme kuulla Kekkosen lähellä vaikuttaneen aikalaisen muisteluksia arvostamamme presidentin elämästä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Mikko Kiio - lehdellä soittaja, joka ei jää lehdellä soittelemaan!

Lauantai 12.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen olla mielenkiintoisessa tilaisuudessa, kun osallistuin Keskustan puurojuhlaan Tampereella Keskustan piiritoimistolla.

 

 

Ohrapuuro ja väskynäkeitto tekivät hyvin kauppansa, kun Tampereen ja maakunnan keskustaväki poikkesi perinteisellä joulupuurotarjoilulla.

 

 

Tarjosimme puuroa tykötarpeineen non stop-menetelmällä runsaan kolmen tunnin ajan ja tunnelma oli jouluinen ja luottavainen.

 

 

Koko kolmituntisen ajan oli paikalla Mikko Kiio Kangasalta.

 

 

Mikko kuuluu jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina järjestettävien Maanantaimarkkinoiden talkooväkeen, kun Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö osallistuu omalla osastollaan Maanantaimarkkinoille.

 

 

 

Joulupuurotarjoilulle Mikko oli varustautunut hyvin, sillä hän oli ottanut mukaansa soittopelin, jotta pystyi viihdyttämään puurotarjoilun pariin tulleita.

 

 

Tuo soittopeli oli kultaköynnöksen lehti, jonka Mikko oli ottanut kotinsa kultaköynnöksestä.

 

 

 

 

 

 

Mikko esitti fanfaarina ”Sä kasvoit neito kaunoinen” Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskiselle, kun Riitta saapui puurojuhlaan!

 

 

 

 

 

 

Mikolla oli mukanaan ainoastaan yksi kultaköynnöksen lehti, mutta hyvin se kesti kolmituntisen, vaikka Mikko esittikin sen aikana puolentusinan verran erilaisia sävellyksiä.

 

 

 

Kuulimme ainakin seuraavat teokset:

 

• Jo valkenee kaukainen ranta
• Metsässä ei liikahda lehtikään
• Kalliolle, kukkulalle rakennan minä majani
• Finlandia-hymni

 

 

Tiedän Mikko Kiion taidot ”lehdellä soittajana”, sillä hän kävi kesällä mökilläni ja puutarhamaita katseltuamme hän otti sireenipensaasta lehden ja kajautti sen avulla Finlandia-hymnin!

 

 

Oli erikoinen ja väkevä kokemus!

 

 

Mikko Kiion soittimet ovat taatusti ekologisia, sillä kesäaikaan ei ole mitään puutteita soittovälineistä.

 

 

Näin talvisaikaan saattaa asia olla hieman toinen, sillä tuskinpa Mikon kultaköynnöksessä on loputtomiin soittimiksi kelpaavia lehtiä!

 

 

******************

 

 

Voitte tutustua Mikko Kiion lehdellä soittamaan ”Kesäpäivä Kangasalla”, kun googlaatte näin:

 

youtube Mikko Kiio kesäpäivä Kangasalla

 

 

Kannattaa katsoa ja ihailla, että miten korkealle Mikko pääsee sävelasteikolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Kekkonen ahkeroi vuonna 1975 viitenä päivänä Kimmo Pyykön ateljeessa

Maanantai 7.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä kerron käynnistäni Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla.

 

 

Olen täysi amatööri kuvanveiston tuntemisessa, joten juttuni ei täytä taidekriitikon tunnusmerkkejä.

 

 

 

Kimmo Pyykön –taidemuseo sijaitsee kolmessa kerroksessa Kangasala-talossa ja museon pinta-ala on 450 neliömetriä eli n. 150 neliömetriä per kerros.

 

 

Museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on esillä teemanäyttelyitä Kimmo Pyykön tuotannosta. Kolmannessa kerroksessa on Pyykön teosten pysyvä näyttely, joka kertoo myös Pyykön urasta.

 

 

Kimmo Pyykkö –taidemuseossa esilläolevien teosten materiaalina on pääasiassa alumiini ja tervaleppä.

 

 

Museon kahteen alimpaan kerrokseen kannattaa tutustua hitaasti, sillä silloin teoksista saa eniten ”irti”.

 

 

Hätkähdyttävät tuoliasetelmat, erikokoiset rotat, sähkölangoilla istuvat linnut ja monet muut veistokset ovat uutta kokemuspiiriä, johon pääsee tutustumaan kahdessa alimmassa kerroksessa.

 

 

Kahden ensimmäisen kerroksen näyttelyt ovat avoinna 10.1.2016 saakka ja sen jälkeen molempien kerrosten näyttelyt uudistuvat – suosittelen käymään museossa ennen kahden alimman kerroksen näyttelyiden uudistumista!

 

 

Näyttelyt avautuvat uudistuneina 29.1.2016.

 

 

***************

 

 

Taidemuseon kolmannen kerroksen anti antaa uutta perspektiiviä jopa Suomen historialle.

 

 

Kimmo Pyykkö on luonut mitalit tai reliefit mm. Juho Kusti Paasikivestä, Mauno Koivistosta, Martti Ahtisaaresta ja Tarja Halosesta. Pyykön luomistyön tulokset ovat nähtävillä museossa.

 

 

Presidenteistämme Kimmo Pyykön yhteistyö Urho Kekkosen kanssa on ollut tiivistä.

 

 

Vuonna 1975 presidentti Kekkonen työskenteli Kimmo Pyykön ateljeessa viitenä päivänä.

 

 

Tunnetuin Kekkosen töistä tänä aikana on hänen tekemä omakuva, jossa päänä on käytetty vanhaa leipälapiota ja hevosen kuolaimet ovat puolestaan omakuvan silmälasit!

 

 

Naisfiguuri ”Niin on jos siltä näyttää” syntyi Kekkoselta Pyykön ateljeessa samaan aikaan kuin omakuva.

 

 

Elävässä arkistossa on hyvä 20 minuutin pituinen pätkä, jossa näytetään, kun presidentti Kekkonen valmistaa tuota naisfiguuria – googleta ”Urho Kekkonen taitelijana” ja katso omin silmin!

 

 

Kimmo Pyykkö – taidemuseon kolmannessa kerroksessa on naulassa se suojatakki, joka näkyy Elävän arkiston filmipätkässä ja joka oli Kekkosen päällä, kun hän teki omakuvaansa ja tuota naisfiguuria.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Kimmo Pyykkö sai kiinnittää tuolle naisfiguurille nännit!

 

 

Poiketkaa ihmeessä Kimmo Pyykkö –taidemuseossa Kangasalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kimmo Pyykkö -taidemuseo Kangasalla antaa vahvan kulttuurinautinnon

Sunnuntai 6.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain 27.11.2015 Kangasalan Yrittäjien järjestämien Joulumyyjäisten yhteydessä tutustua Kangasalan kulttuurikortteliin eli Kangasala-taloon, Kangasalan kirjastoon sekä Kimmo Pyykkö –taidemuseoon.

 

 

 

 

 

 

Tänä vuonna helmikuun alussa avattu Kangasala-talo on kohdannut Kangasalla vilkkaan, jopa kärjekkään vastaanoton.

 

 

Hankkeen kustannusarvio oli n. 12 miljoonaa euroa, joten kärjekäskin vastaanotto on ymmärrettävää.

 

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon merkittävä osa on Kimmo Pyykkö –taidemuseo.

 

 

Museon seinällä on Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle lahjoittama teos ”Elämänkaari”.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa on toinen Kimmo Pyykön Kangasalan kunnalle luovuttamista teoksista ja sen nimi on ”Libretto”.

 

 

Teos on valmistunut vuonna 2014 ja sen materiaalina on teräs.

 

 

Libretto kuvaa Kangasalaa ja siihen vuonna 2005 liitettyä Sahalahtea sekä vuonna 2011 Kangasalaan liitettyä Kuhmalahtea.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon aulassa sijaitsee ainakin nyt Kimmo Pyykön vuonna 1988 valmistama ”Matkalla” –teos.  Teoksen materiaalina on afrikkalainen bongossi-puu.

 

 

Sanoin ”ainakin nyt”, sillä Matkalla –teos on nykyisellä paikallaan osana Kimmo Pyykön deponointikokoelmaa eli teos on Pyykön omistuksessa, mutta tavallaan pitkäaikaisessa lainassa Kangasala-talossa.

 

 

 

 

 

 

Kangasala-talon eteen siirrettiin lokakuussa 2014 Kimmo Pyykön veistämä ”Dialogi” –monumentti, joka ehti olla 25 vuotta Kangasalan Ystävyydenpuistossa.

 

Vanhoista kuvista päätellen Dialogi oli Ystävyydenpuistossa paremmalla paikalla kuin nykyisin, mutta ehkä Kangasala-talon naapuritalon valmistuminen ja ympäristön siistiytyminen saavat aikaan, että monumentti tulee silloin nykyistä paremmin oikeuksiinsa.

 

 

 

*************

 

 

Ehkä jo lähipäivinä palaan kokemuksiini, joita sain tutustuessani Kimmo Pyykkö –taidemuseon antiin.

 

 

On luonnollista, että se juttuni ei sisällä kuvia, sillä taidemuseossa ei saa valokuvata!

 

 

Sanon jo kuitenkin nyt, että ottakaa Kimmo Pyykkö –taidemuseoon tutustuminen ohjelmaanne – takaan, että käynti kannattaa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jäljet johtavat sylttytehtaalle

Keskiviikko 2.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Luin jostakin, että AKT:n järjettömien tukilakkosuunnitelmien takana olisi ollut SDP.

 

Päädyin omissa ajatuksissani samaan, joten todeksi tuo on uskottava eli jäljet johtavat sylttytehtaalle!

 

Tunnustan, että Juha Sipilän aloitellessa hallitustunnusteluja kannatin mielessäni SDP:n ottamista Keskusta-vetoiseen hallitukseen.

 

Väärin olin kannattamassa, sillä hallitusratkaisun jälkeen SDP on osoittanut kykenemättömyytensä vastuun kantamiseen.

Onneksi Sipilä teki oikean ratkaisun.

 

On suorastaan traagista, jopa pelottavaa, katsella heinäluomien ja lindtmanien alkukantaisia ilmeitä, eleitä ja puheita eduskunnassa, kun nämä SDP:n kellokkaat ovat sylkeneet suustaan sitä suurta pettymystä, jonka aiheutti heidän joutumisensa oppositioon.

 

On selkeästi todettava, että tuolla tavalla ei Suomea laiteta kuntoon!

 

Pelottavaa on ollut seurata myös sitä käyttäytymistä, jolla valistuneiksikin luulemani SDP:n ”vastuuhenkilöt” ovat suhtautuneet valtiovarainministeri Alexander Stubbia vastaan Tampereella tehtyjä häiriökäyttäytymisiä kohtaan.

 

En olisi etukäteen uskonut, että miten ala-arvoisesti ja vastuuttomasti SDP:n tamperelaiset kellokkaat ovat suhtautuneet Valtioneuvoston jäsentä kohtaan tehtyihin sabotaaseihin!

Pelottaa seurata sitä tukea, jota esim. eräät SDP:n tamperelaiset kaupunginvaltuutetut ovat antaneet Stubbia häirinneille tai hänen päälleen Coca-Colaa heitelleille sabotööreille!

 

 

Ovatko vuoden 1918 tapahtumat saamassa toiston sata vuotta Vapaussodan jälkeen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-