Työnantajapuolen pitää käyttää työsuku-uhkaa nykyistä useammin

Torstai 10.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT pääsivät sopimukseen rakennusalan työsopimuksista eilen.

 

 

Sopimukseen pääseminen merkitsi, että työnantajan tänään klo 00.00 alkavaksi ilmoittama työsulku peruuntuu.

 

 

En tunne konfliktitilannetta tarkemmin, mutta sen tiedän julkisuudessa olleista tiedoista, että työnantaja olisi aloittanut koko alaa koskevan työsulun viime yönä klo 00.00.

 

 

Työsulku ei olisi luonnollisesti koskenut ns. järjestäytymättömiä eli vastuullisia työntekijöitä.

 

 

Eilen saatu neuvottelutulos osoittaa laajemmaltikin työmarkkinoille, että työnantaja käyttää työsulku-uhkaa aivan liian säästeliäästi.

 

 

Nyt työsulku-uhka tepsi ja Rakennusliiton satpaarit eivät uskaltaneet ottaa vastuuta siitä, että hyvillä palkoilla olevat kunnolliset duunarit olisivat jääneet vaille työtä ja palkkaa.

 

 

Toivon, että jatkossa työnantajatahot käyttävät aktiivisesti työsulku-uhkaa, jotta työmarkkinoille saadaan terve ja tasapainoinen tilanne ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien kesken.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Stubb´n hallitus loi kansalaisia kurittavan hulevesimaksulain

Tiistai 8.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Kataisen johtamaa Suomen 72. hallitusta ja Alexander Stubb´n johtamaa Suomen 73. hallitusta on aiheellisesti luonnehdittu Suomen kaikkien aikojen heikoimmiksi hallituksiksi.

 

 

Molemmissa hallituksissa olivat koko ajan mukana kokoomus, SDP, RKP, kristillisdemokraatit sekä myös vihreät Stubb´n hallituksessa aina 18.9.2014 saakka – Kataisen hallituksesta Vasemmistoliitto otti ”loparit” jo huhtikuussa 2014.

 

 

Kansalaisten kannalta kyseisten hallitusten eräs pohjanoreeraus oli 22.8.2014 säädetty hulevesilaki, jonka säätämisellä muutettiin maankäytön ja rakennuslakia siten, että kunnille annettiin mahdollisuus periä asukkailtaan hulevesimaksua.

 

 

Korostan, että Vihreät olivat mukana hallitusvastuussa silloin, kun säädettiin kansalaisia kurittava hulevesimaksulaki. Vasemmistoliitto saa tästä asiasta synninpäästön, että se luopui hallitusvastuusta jo huhtikuussa 2014.

 

 

Pirkanmaalla Stubb´n hallituksen mahdollistamaa hulevesimaksulakia sovelsi ensimmäisenä kuntana Lempäälä jo vuonna 2016 ja seuraavana Ylöjärvi vuonna 2017.

 

 

Talousongelmissaan painiskeleva Tampere on ottamassa hulevesimaksun käyttöönsä tänä vuonna.

 

 

Hulevesimaksu on selkeästi ”korvamerkitty” menoerä kaupunkilaisille eli se pitää eurolleen käyttää vain rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyvän sade- tai sulamisveden (hulevesi) hallintaan.

 

 

Rohkean kuitenkin epäillä, että Tampereella kerättävästä 5,6 miljoonan euron suuruisesta potista vain osa lopulta ohjautuu lain edellyttämiin tarkoituksiin.   

 

 

Hulevesimaksulla ei saa kattaa kaupungin muiden toimintojen tappioita ja veikkaan, että tämän lainkohdan täyttäminen tulee Tampereella olemaan vaikeaa.

 

 

Tulen seuraamaan hulevesimaksun lainmukaisen käyttämisen toteutumista!

 

 

Hulevesimaksun määräämistä kaupunkilaisten kiusaksi ei kukaan voi vääntää Sipilän hallituksen syyksi, sillä ”syylliset” ovat kokoomus, SDP, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri laajenee lokakuun maakuntavaaleissa!

Maanantai 7.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiiri tulee laajentumaan lokakuussa järjestettävissä maakuntavaaleissa, kun Kuhmoinen siirtyy Keski-Suomen vaalipiiristä Pirkanmaan vaalipiiriin.

 

 

Kuhmoinen on ollut yksi maamme ”heittopussikunnista” jota on riepoteltu mihin mihinkin maakuntaan.

 

 

Heittopussikunnan tilanne on tukala, sillä sen asioita ei oikeastaan aja minkään maakunnan päättäjät.

 

 

Eräiden vaalipiirien osalta pääministeri Juha Sipilän hallitus on tehnyt seuraavat päätökset – suora lainaus Oikeusministeriön verkkosivuilta:

 

 

***

Pääministeri Sipilän hallitus linjasi 5.7.2017 muun ohella, että maakunta- ja sote-uudistusta koskevan hallituksen esityksen (HE 15/2017 vp) mukaisen lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa 2018 ja että ensimmäiset maakuntavaalit toimitetaan omina erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 28. lokakuuta 2018.

Hallituksen esitykseen sisältyy säännös uudesta maakuntajaosta. Sen mukaan nykyinen maakuntajako muuttuisi viiden kunnan osalta seuraavasti:  

- Heinävesi siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Karjalan maakuntaan,
- Joroinen siirtyisi Etelä-Savon maakunnasta Pohjois-Savon maakuntaan,
- Iitti siirtyisi Kymenlaakson maakunnasta Päijät-Hämeen maakuntaan,
- Isokyrö siirtyisi Pohjanmaan maakunnasta Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja
- Kuhmoinen siirtyisi Keski-Suomen maakunnasta Pirkanmaan maakuntaan.

***

 

 

Nyt peräänkuulutan pirkanmaalaisilta päättäjiltä Kuhmoinen-myönteistä otetta, sillä Kuhmoisten päättäjät haluavat vahvasti kuntansa suuntautuvan Pirkanmaalle.

 

 

Uskon, että Kuhmoisten suuntautumiselle Pirkanmaalle on suuri merkitys sillä, että Kuhmoisten kunnanjohtaja Anne Heusala toimii Pirkanmaan liitossa osa-aikaisena vastuullisena projektissa, jossa käsitellään maakuntahallintoon siirtymisessä kuntalaisten osallistumista.

 

 

Sain taannoin olla mukana eräässä ajatuspajassa, jossa käsiteltiin ikäihmisten osallistumista maakunnassa osallistumiseen ja Anne Heusala oli eräs ajatuspajan vetäjistä – asiantunteva henkilö!

 

 

Asetimme taannoin Tampereen Keskustassa tavoitteeksi, että kaikki tamperelaiset Keskustan maakuntavaaliehdokkaat käyvät ennen vaalipäivää jokaisessa Pirkanmaan vaalipiirin kunnassa ja nyt Kuhmoisten siirtyminen Pirkanmaalle lisää mukavasti vaikeuskerrointa tähän osin leikkimieliseen mutta niin ajankohtaiseen haasteeseen.

 

 

Tervetuloa Kuhmoinen Pirkanmaan maakuntaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

 

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo 1.5.2018: "Tampereella ajatellaan lähinnä, että yksi euro ratikalle tuo 3-4 euron hyödyn rakennusyhtiöille."

Keskiviikko 2.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta järjesti eilen Vihreä Vappu-tilaisuuden Hämeenpuiston tapahtuma-aukiolla Kirjastotalo Metson edessä.

 

 

 

 

 

Kerroimme tapahtumastamme Tamperelainen-lehdessä ja jaoimme samaa ilmoitusta facebookissa.

 

 

 

 

 

Ennakoimme sateista säätä ja sen vuoksi pystytimmekin kaksi telttakatosta suojaamaan yleisöä, äänentoistolaitteitamme ja tarjottavaamme.

 

 

 

 

 

Johannes Jonoff (vasemmalla) ja Reijo Laitinen täyttivät ilmapalloja tapahtumayleisön viihdykkeeksi.

 

 

 

 

 

Jarmo Toivola ja Raija Moilanen huolehtivat siman sekä donitsien tarjoilemisesta – Raija Moilanen juonsi tilaisuutemme.

 

 

 

 

 

On selvää, että sima sekä donitsit olivat Suomessa valmistettuja.

 

 

 

 

 

Keskustan valtuustoryhmän kunnallissihteeri Raija Moilanen, joka on sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen ja joka on Tampereen pormestarin nimittämän köyhyyden ennaltaehkäisevän työryhmän jäsen, kertoi työryhmän työskentelystä.

 

 

 

 

 

Reijo Laitinen on puolestaan sen työryhmän jäsen, jonka pormestari on nimittänyt tutkimaan huumeongelman tilannekuvaa Tampereella. Laitinen valotti vappujuhlayleisölle työryhmän aikaansaannoksia.

 

 

 

 

 

Kunnallisjärjestön puheenjohtajana kerroin ”eläväni” netissä 24/7, mutta siitä huolimatta tai paremminkin juuri sen vuoksi olin huolissaan niistä 70.000 tamperelaisesta, joilla ei ole tietokonetta eikä nettiä.

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen ja Keskustan Pirkanmaan piirihallituksen varapuheenjohtaja Aino-Riikka Simula toi vapputilaisuuteen nuorten toivorikkaan tervehdyksen.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuudessa juhlapuheen piti kansanedustaja Mikko Alatalo ja hän aloitti puheensa näin:

 

 

”Viisi vuotta Suomen talous polki paikallaan, vaikka kansainvälinen talous oli kääntynyt selvään kasvuun finansiikriisin jälkeen. Suomi ajautui taantumaan, ihmiset menettivät työpaikkansa ja hallituspuolueet äänestivät omat esityksensä eduskunnassa nurin.

 

Keskustalaisille sanottiin, että tehkää jotakin. Me lupasimme 200 000 uutta työpaikkaa kymmenen vuoden aikana. Nyt kolmessa vuodessa on syntynyt 100 000 uutta työpaikkaa.

 

Saavutamme kunnianhimoisen 72 prosentin työllisyysastetavoitteen tällä vaalikaudella. Talous kasvoi lähes kolmen prosentin vauhtia jo viime vuonna.

 

Velkaantuminen on taittunut ja velkasuhde jatkaa laskuaan."

 

 

 

 

 

"Lupasimme laittaa omais- ja perhehoidon kuntoon. Näin olemme tehneet.

 

Lupasimme hakea kasvua biotaloudesta ja digitalisaatiosta. Metsäteollisuuden jätti-investoinnit ovat paras esimerkki biotalouden etenemisestä.

 

Lupasimme pitää kuntien tehtävät ja talouden tasapainossa. Näin on toimittu.

 

Lupasimme purkaa turhia normeja. Niitä on purettu useita satoja.

 

Ja lupasimme viedä sote- ja maakuntauudistuksen maaliin. Nyt se on eduskunnan käsissä.”

 

 

 

*************************

 

 

 

 

Mikko täyttää aina Vappuna vuosia ja Reijo Laitinen yllätti koko juhlayleisön Mikolle osoittamallaan onnittelulaululla!

 

 

 

 

 

Kyyhkyläiset – Mikko ja Seija Alatalo kertoivat Vappujuhlan jälkeen kiirehtivänsä Mikon merkkipäivän viettoon!

 

 

Myös minä onnittelen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vappu on perinteisesti ollut sonnanajopäivä!

Tiistai 1.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään Vappua, keväänpäivää.

 

 

Entisaikaan maalla Vappu oli sonnanajopäivä, sillä silloin tyhjennettiin navetan ruumat tyhjiksi sonnasta.

 

 

Vapun ajoittumiselle sonnanajopäiväksi oli monia perusteluja:

 

• Lehmien laitumelle laskemisen ajankohta lähestyi ja oli järkevää saada      sontavarastot eli ruumat tyhjiksi syksyllä alkavaa sisäruokintakautta odottamaan.

•  Kylvötöiden aika oli Vapun jälkeen koittamassa ja sonta on mainio kasvinravinne ja siksi se piti saada levitettyä pelloille ennen kylvötöitä, sillä typpirikkaana luontaisena lannoitteena sonta oli monelle tilalle ensiarvoisen tärkeä, jotta ei tarvinnut ostaa kalliita lannoitteita.

• Monet maaseudun kotieläintilalliset joutuivat käymään tilanpidon ohella palkkatöissä ja kun Vappu oli palkkatöistä vapaapäivä, niin sonnanajo sopi Vapun työksi vallan mainiosti.

• Sonta ja sonnan puhuminen oli entisaikaan Vappuna hyvin yleistä, sillä ay-pomot ja vasemmiston edustajat kiihdyttivät sonnanpuhumisensa Vappuna äärimmilleen.  Myös tämä innoitti maaseutuväestöä toteuttamaan Vapun sonnanajopäiväksi.

 

 ****************

 

 

Olen pikkupoikana osallistunut monena Vappuna sonnanajoon.

 

 

Navetassa olleet vasikankarsinat oli jo ennen Vappua tyhjennetty ruumaan, jotta myös vasikoiden sonta voitiin Vappuna ajaa kynnöspelloille.

 

 

Sonta lastattiin talikoilla aisarekeen, jolla se kuljetettiin pelloilla pattereihin.  Monesti Vappuna oli vielä sen verran lunta, että hevonen pystyi ainakin osan matkaa vetämään sontakuormaa lumella. Sontakärryjä en muista Vapun sonnanajossa käytetyn.

 

 

Vapunpäivänä illalla ennen saunomista oli pienoinen juhlahetki, kun isän kanssa saimme sontaruuman tyhjäksi.

 

 

Viittasin jo edellä ammattiyhdistysjohtajien ja vasemmistopuolueiden sonnanpuhumiseen Vappuna ja nyt odotan, että millaista sonnanpuhumista he harjoittavat tänään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkalan kanttori ja kirkkoherra kolaroivat junan kanssa Karhentien tasoylikäytävällä joskus 1970-luvulla

Maanantai 30.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampere-Parkano-Seinäjoki – rataosuus otettiin käyttöön vuonna 1971.

 

 

Wikipedia kertoo osittain virheellisesti, että Majajärven liikennepaikka sijaitsee Hämeenkyrössä.

 

 

Toki etelänpuoleinen osa Majajärven liikennepaikasta sijaitsee Hämeenkyrössä, mutta valtaosa kyseisestä liikennepaikasta sijaitsee Viljakkalassa.

 

 

Tiedän asian ”tasan tarkkaan”, sillä Viljakkalassa sijaitseva mökkitonttini rajoittuu Tampere-Parkano –rataosuudella Majajärven liikennepaikkaan.

 

 

Majajärven liikennepaikan osalta valtio teki turhankin laajat pakkolunastukset, sillä Majajärveltä oli tarkoitus rakentaa pistoraide Hämeenkyrön Kyröskoskella sijaitseville Oy Kyro Ab:n paperitehtaille.

 

 

Pistoraidetta ei koskaan rakennettu ja sitä ei tulla koskaan rakentamaan.

 

 

Rakennusvaiheessa VR:n toiminta oli lyhytnäköistä. sillä silloin Suomen eräälle pääradalle jätettiin lukematon määrä tasoylikäytäviä. Eräs tasoylikäytävä jätettiin meidän maille ja pohjoiseen päin edetessä kaksi seuraavaakin tasoylikäytävää rakennettiin naapureidemme maille.

 

 

Ties monesko tasoylikäytävä Majajärven liikennepaikan jälkeen pohjoiseen edetessä jätettiin Karhentielle eli nykyiselle Kyrönlahdentielle. Kyrönlahdentie kulkee Hirvilahden tienristeyksestä Soukonsillan kautta valtatie 65:lle eli Uusi-Kuruntielle.

 

 

 

 

 

 

Nyt pääratamme ylittäminen Kyrönlahdentiellä on ylikulusillan vuoksi turvallista, mutta toista oli silloin, kun tässä paikassa oli tasoylikäytävä!

 

 

Varma tieto kertoo, että tällä paikalla tasoylikäytävän aikana Viljakkalan kanttori Väinö Isotalo ja kirkkoherra Arvo Autio joutuivat kolariin, kun he  autollaan törmäsivät junaan!

 

 

Onneksi kummallekaan ei käynyt pahasti, sillä henkilövahingoilta vältyttiin.

 

 

Kanttori Isotalo ja kirkkoherra Autio olivat merkittäviä viljakkalalaisvaikuttajia ja heistä olisi minullakin paljon mielenkiintoisia ja mukavia muisteluksia!

 

 

Ehkä joskus tälläkin saitilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Junamatka Tampereen rautatieasemalta Viljakkalan Majajärvelle vie aikaa 14 minuuttia - valitettavasti juna ei kuitenkaan pysähdy Majajärvellä!

Sunnuntai 29.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla oli 10.4.2018 tilaisuus käydä Tampereen kaupungin kustannuksella Oulussa päiväseltään junalla – olin Vanhusneuvoston edustajana tutustumassa Tampereelle suunniteltavaan ratikkaan Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä.

 

 

Lähdin matkalle mieluusti, sillä pääsin samalla kokemaan junamatkan Tampereelta Ouluun ja illalla takaisin.

 

 

Siinäkin mielessä junamatka oli mielenkiintoinen, sillä jouduimme aikoinaan pakkoluovuttamaan neljä hehtaaria metsämaata Tampere-Parkano-Seinäjoki –junaradan alle.  Pakkolunastettu neljä hehtaaria pirstoi isäni aikoinaan kotitalonsa maista ostamansa kymmenen hehtaarin suuruisen metsäkappaleen kahteen osaan.  Nyt minulla on hehtaarin suuruinen mökkitontti Viljakkalan Majajärvellä ja tonttini rajoittuu rataan.

 

 

Matkamme alkoi Tampereen rautatieasemalta klo 08.00 ja Ouluun saavuimme klo 12.18 eli matkanteko kesti 4 tuntia ja 18 minuuttia.  Nopein junavuoro Tampereelta Ouluun kulkee kolmessa tunnissa ja 48 minuutissa.

 

 

 

*********************

 

 

 

 

 

 

Ensimmäinen kuvaamani kohde oli Ylöjärven Lakialassa oleva entinen kaupparakennus.  Tästä on matkaa synnyinkotiini hieman yli 20 kilometriä ja joskus armeija-aikana kävelin tuon matkan kotiini, kun linja-autoja ei enää iltamyöhäisellä kulkenut.

 

 

 

Saavuimme Viljakkalan Majajärvelle klo 8.14 eli 14 minuutin kuluttua lähdöstämme.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Nämä kolme kuvaa ehdin Majajärvestä eli mökkijärvestäni ottamaan, kun matkasimme kohti…

 

 

 

 

 

…Oulua 180 kilometrin tuntivauhdilla.

 

 

 

 

 

Mökkitonttini männikkö on komeassa kasvussa ja se on pysynyt pystyssä kovienkin myrskyjen aikana.  Taustalla hieman pilkottaa mökkini katto.

 

 

 

 

 

 

Pakkolunastusprosessi oli pitkällinen ja siitä kertoo mm. se, että vaatimattoman korvauksen korko oli maksuhetkellä suurempi kuin pääoma!

 

 

 

 

 

Kohta mökkitonttini ohittamisen jälkeen ylitimme sillan, jonka ali virtailee hiljakseen eteläisen Suomen eräs jokihelmisimpukkajoki eli Ruonanjoki, joka laskee Karhejärvestä Lavajärveen.  Radan vierellä kulkee VR:n huoltotie, jota me paikkakuntalaiset käytämme useasti.

 

 

Päätän tämän juttuni tähän, mutta ehkä jo huomenna kerron paikasta, jossa Viljakkalan seurakunnan kanttori ja kirkkoherra kolaroivat junan kanssa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?

Perjantai 27.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni pontimena on hämeenlinnalaisen sdp-poliitikon Iisakki Kiemungin saama vahingonkorvaustuomio – 350.000 euroa, jonka oikeus määräsi hänet maksamaan Sunny Car Center –sotkuista.

 

 

Ymmärrän oikeuden päätöksen, sillä osakeyhtiössä toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet toimivat ”ankaran vastuun” alaisina. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi Hämeenlinnan kaupunki ei ollut ottanut vastuuvakuutusta henkilölle, jonka se ”määräsi” hallituksen jäseneksi sellaiseen yhtiöön, jossa kaupunki oli vähemmistöosakas.

 

 

Omaan kahteenkin kertaan henkilökohtaista kokemusta osakeyhtiöiden hallitusten jäsenyydestä – toisessa tapauksessa olin peräti toimitusjohtaja ja toisessa hallituksen jäsen.

 

 

Kyseessä olivat konserniin kuuluvat osakeyhtiöt, mutta sillä ei vastuiden kannalta ole merkitystä.

 

 

En nimityshetkillä osannut vaatia vastuuvakuutusten ottamista, mutta onneksi yksityisessä konsernissa oli menettelytapana se, että toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille otettiin vastuuvakuutus.

 

 

Molemmissa tapauksissa sain konsernilta tiedon, että minulle oli otettu vastuuvakuutus.

 

 

Tieto vastuuvakuutuksen olemassaolosta ei vaikuttanut tekemisiini ja niin pitääkin olla.

 

 

Toimitusjohtaja-casessa oli kysymys melko mittavasta saneerausurakasta, jossa ensitöikseni jouduin olemaan keulakuvana, kun yritys luopui puolestatusinasta nestemäisten materiaalien täysperävaunukalustosta ja kuorma-autokorjaamosta.

 

 

Tässäkään tapauksessa ei jouduttu menemään vastuuvakuutuksen soveltamiseen vaikka jouduimmekin ”nokkapokkaan” AKT:n kanssa.  Ongelmasta selvittiin, kun maksoimme ulkoistamillemme kuljettajilla kuuden kuukauden palkan. Iso satsaus sekin, mutta tarpeellinen, kun yritystä ohjattiin taloudellisesta syvästä alhosta terveempään tilanteeseen.

 

 

 

Tämän jutun ajatus on se, että yksityisellä puolella vastuuvakuutuksen ottaminen osakeyhtiöiden vastuuhenkilöille on normaalia menettelyä ja sitä soisi noudatettavan myös kunnallisella sektorilla (ja suluissa: kun ja jos halutaan päteviä voimia vastuullisiin tehtäviin).

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Olen osa tätä laulua"

Torstai 26.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampere-talossa käydessäni poikkean mielelläni taiteilija Kaarina Kaikkosen ”Olen osa tätä laulua” –teoksen äärelle.

 

 

 

 

 

Kyseessä on 30 neliömetrin suuruinen tilausteos, jota Kaikkonen kuvailee teokseksi, jonka teemana on elämä ja ihmisenä oleminen.

 

 

Tampere-talon arkkitehtuuri ja talon kulttuuristen tapahtumien virta ovat olleet Kaikkosen voimatekijöitä teostaan toteuttaessaan.

 

 

Toivon, että taiteilija suo myös katsojalle vapauden tulkita teosta ja minä näen teoksessa taivaanrantaan katoavan etelä-pohjalaismaiseman.

 

 

 

 

 

Teoksen materiaaleina on käytetty paitoja ja pikkutakkeja  -  Kaikkonen käytti samoja materiaaleja taannoin Tampereen Satakunnankadun yläpuolelle luomassaan ”pikkutakkiteoksessaan”!

 

 

 

 

 

Kaikkosen signeeraus teoksen oikeassa alareunassa.

 

 

 

 

 

Teoksen englanninkielinen nimi on ”I am a part of this song”.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yhdessäkään ryhmäpuheenvuorossa ei sanallakaan mainittu ikääntyneen väestön tilannetta?

Keskiviikko 25.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi viime maanantaina eli 23.4.2018 laajan säästöohjelman, jonka tavoitteena on saada aikaan 43,5 miljoonan euron säästöt.

 

 

Hyväksytyssä toimenpideohjelmassa ikäihmisten palveluja karsitaan siten, että kustannussäästöä kertyy peräti 900.000 euroa.

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen n. 250 muun henkilön kanssa Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

…Kehittyvä Vanhustyö- seminaariin, joka oli vanhustyön ammattilaisille suunnattu koulutus- ja näyttelytapahtuma – olin seminaarissa Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä.

 

 

Seminaarissa ihmeteltiin kahdessakin esityksessä, että edellisiltana järjestetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa ei yhdessäkään ryhmäpuheenvuorossa sanallakaan käsitelty ikäihmisten palvelujen karsintaa!

 

 

Jotkut kaupunginvaltuutetut kosiskelevat tamperelaisia protestoimalla ns. taitettua indeksiä vastaan, mutta ikäihmisten palveluista leikkaaminen ei ilmeisesti ole heidän mielestään edes maininnan arvoinen asia!

 

 

Ikäihmisten asian ”unohtaminen” ryhmäpuheenvuoroissa nousi Tampere-talon seminaariesitysten lisäksi voimallisesti esille tilaisuuden keskusteluosioissa sekä käytäväkeskusteluissa.

 

 

 

 

 

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen tiivisti ikäihmisten tilanteen Tampereella osuvasti, kun hän totesi, että Tampereella asiassa on otettu askel taaksepäin!

 

 

Näin ei saisi olla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onnistuisikohan perheomenapuu?

Tiistai 24.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Perheomenapuu on sellainen, jossa samaan omenapuun perusrunkoon on vartettu eri omenalajikkeita.

 

 

Sain Tampereen Puutarhamessuilla seurata omenapuun varttamista.

 

 

Henkilökohtaista kokemusta varttamisesta minulla ei ole, mutta työnäytöksen seuraaminen sai minut kiinnostumaan asiasta.

 

 

 

 

 

Varttamiskohdan kuori avataan terävällä puukolla ja…

 

 

 

 

 

…avattuun kohtaan työnnetään lyijykynän paksuinen viistottu edellisvuoden kasvupiiska sellaisesta omenapuusta, jota halutaan lisätä.

 

 

 

 

 

Kasvupiiska pitää ennen paikoilleen asettamista katkaista niin, että siihen jää yksi kasvusilmu.

 

 

Meillä on mökkimaailmassa vanha melkein pensasmainen omenapuu, joka on sinne siirretty synnyinkotini pihasta.  Siihen joskus tulevat omenat ovat kitkeriä, mutta kuinkahan tuo puu soveltuisi perheomenapuun rakenteluun?

 

 

 

********************

 

 

 

Tuon pensasmaisen omenapuun historia on perin mielenkiintoinen.

 

 

Se kasvoi kymmenkunta vuotta sitten erään pihakoivun ”kainalossa” ja yritin sitä siitä saada irti, jotta olisin siirtänyt sen mökille.

 

 

Kaivaminen ei onnistunut lapiolla eikä rautakangella, mutta sitten keksimme, että laitetaanpa koivun ja omenapuun taimen väliin pötkö dynamiittia ja yritetään saada omenapuun taimi sillä tavalla ”ihmisten ilmoille”.

 

 

Kova pamaus ja omenapuun taimi lensi muutaman metrin etäisyydelle ja koivu ei kärsinyt hommasta mitenkään.

 

 

Savuava taimi kiireesti autoon ja matka mökille, jossa taimi istutettiin uudestaan.  Istuttaminen onnistui ja nyt ”dynamiittitaimi” kasvaa komeasti, mutta omenia siitä ei ole saatu.

 

 

Sopisikohan tämä ”dynamiittitaimi” perheomenapuun perusrungoksi?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sillastamisella saattaa pystyä pelastamaan jänisten tai myyrien kaluaman omenapuun

Maanantai 23.4.2018 - -Esko Erkkilä-

On kulunut jo vuosia, kun myyrät kalusivat muutaman omenapuun mökillämme.

 

 

Kaluaminen tapahtui lumen alla ja puut oli kaluttu rungon ympäri. Kaluttua osuutta oli parisenkymmentä senttiä pitkälti.

 

 

Mielessä kävi vauriopuiden sillastaminen ja sitä hieman yrittelinkin, mutta silloin minulla ei ollut riittävästi tietoa, kokemuksesta puhumattakaan!

 

 

Kyseessä oli peräti kymmenkunta omenapuuta ja vauriopuiden suuri lukumäärä ehkä myös osaltaan lannisti yrittämään.

 

 

*******************

 

 

Tutustuin viime perjantaina eli 20.4.2018 Tampereen Puutarhamessuilla omenapuiden sillastamiseen, kun seurasin…

 

 

 

 

 

…Pinsiön Taimiston osastolla puutarhalegenda Matti Lahtisen työnäytöksiä.

 

 

 

 

 

Sillastuksessa vauriokohta ohitetaan edellisen vuoden vuosikasvun ”piiskalla” ja niitä laitetaan vauriokohdan yli useita.

"Piiska" leikataan terävällä puukollaviistoksi ja piiskan kärjet työnnetään terveen kuoren alle.  Suojavahan käyttäminen varmistaa sillastustuloksen.

 

 

Tositilanteessa myyrätuhon kohdannut vauriokohta on epämääräisempi kuin tässä havainnetilanteessa.

 

 

Oletan, että tositilanteessa vauriokohdan ylä- ja alareunoilla kuorta pitää vuolla enemmän pois kuin myyrät ovat jyrsineet, jotta sillastuspiiska saadaan kiinnitettyä terveeseen kohtaan kunnolla.

 

 

Kiitokset puutarhuri Matti Lahtiselle vaikka en toivokaan, että joutuisin soveltamaan oppejasi käytäntöön!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kannatettava tonttikauppa!

Sunnuntai 22.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina 23.4.2018 ja sen esityslistalla on erään tonttikaupan hyväksyminen.

 

 

Kyseessä on tonttikauppa, jolla Tampereen kaupunki ostaa Hartela Etelä-Suomi Oy:ltä 3,8 hehtaarin suuruisen tontin Lakalaivan kaupunginosasta, osoitteesta Lempääläntie 31.

 

 

Tontti sijaitsee ohikulkutien varrella ja sen hankkiminen kaupungin omistukseen merkitsee ensiaskeleen ottamista Lakalaivan alueelle suunnitellun eteläisen Tampereen aluekeskuksen toteuttamiselle.

 

 

Tervehdin suurella myötäsukaisuudella tonttikaupan varmistumista, sillä omakotialueemme välittömään läheisyyteen tulevaisuudessa rakennettava Etelä-Tampereen hyvinvointikeskus parantaa alueemme palveluita.

 

 

Ymmärrän toki mm. Härmälän ja Koivistonkylän alueen asukkaiden harmistuneisuuden, kun tuleva hyvinvointikeskus ei tule heidän alueelleen.

 

 

Hyvinvointikeskuksen asemakaavoitus on ajoitettu vuodelle 2020 ja ensimmäiset asukkaat tulevat muuttamaan uudelleen asemakaavoitetulle alueelle 2020-luvun loppupuolella.

 

 

Tonttikaupan hinta on 3.300.000 euroa eli neliöhinnaksi muodostuu n. 86 euroa/neliömetri!

 

 

Toivottavasti nuija paukkuu kaupunginvaltuuston kokouksessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt tarvitaan ruosteisia nauloja!

Lauantai 21.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Ostin viime vuoden toukokuussa Tyrin Kukkamarkkinoilta muutaman kallan juurakon ja…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…niistä kasvoi kesän aikana komeita kukkia.

 

 

Nämä kuvat on kuvattu syksyllä 2017.

 

 

Hoidimme kallojen juurakoiden talvehdittamisen autotallissa ja talvehdittaminen onnistui hyvin.

 

 

 

 

*****************

 

 

Vierailimme eilen eli perjantaina 20.4.2018 Tampereella Puutarhamessuilla ja ostimme…

 

 

 

 

 

…yhdeksän uutta kallan juurakkoa (tennispallo kokomittarina).

 

 

Yhdeksän kallan juurakkoa maksoi yhteensä 40,00 euroa.

 

 

 

 

 

Myyjällä oli esittelytarkoituksessa samanlaisia kalloja kuin meillä viime kesänä.

 

 

 

 

 

Saimme myyjältä arvokkaan neuvon, että miten kerran talvehtineita kalloja pitää hoitaa.

 

 

Yllätys oli melkoinen, kun myyjä kehotti työntämään ruosteisia nauloja siihen kukkaruukkuun, johon olemme muutama päivä sitten istuttaneet autotallissa talvehtineita kallan juurakoita!

 

 

Kerran talvehtineet kallat tarvitsevat rautaa ja sen saamiseen riittävät ruosteiset naulat tai se, että kallan juurakot on istutettu valurautapataan.

 

 

 

 

 

Tässä kukkapurkkeja, joihin on kymmenkunta päivää sitten istutettu kallan juurakoita eli näihin pitää nyt etsiä ruosteisia nauloja ja työntää ne multaan!

 

 

 

Aina oppii, kun käy messuilla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuvapuhelu - järkevä askel ikäihmisten kotihoidossa

Keskiviikko 18.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvoston kokouksessa maanantaina 16.4.2018 sain kuulla kuvapuhelun mahdollisuuksista ikäihmisten kotihoidossa.

 

 

 

 

 

Palveluesimies Tarja Viitasen esitys oli mielenkiintoinen ja se perustui siihen aineistoon, jota Viitanen käyttää kouluttaessaan sairaanhoitajia ja kodinhoitajia hyödyntämään kuvapuhelupalvelua.

 

 

 

Kuvapuhelussa asiakasta ohjataan tablettitietokoneen kuva- ja ääniyhteyden avulla tekemään omassa kodissaan tekemään itsenäisesti toimia, joihin hän pystyy ohjattuna.

 

 

Tällaisia toimia ovat mm.;

 

 

• lääkkeiden ottaminen

• ruokailujen varmistaminen

• insuliinin pistäminen

 

 

Kuvapuhelun aikana hoitajat pystyvät seuraamaan asiakkaan vointia ja antamaan tälle ohjausta.

 

 *****************

 

Kuvapuhelin viedään asiakkaan kotiin ja asennetaan erilliseen telineeseen siten, että ikkunasta tai lampuista tuleva valo osuus sopivasti asiakkaan kasvoille.  Laite pitää koko ajan olla kytkettynä sähköpistokkeeseen.

 

 

Kuvapuhelun ottamisesta huolehtii aina hoitaja ja se tapahtuu asiakkaan kanssa sovitun aikaikkunan aikana.  Kuvapuhelun aikana pyritään tekemään ne samat seikat ja varmistukset, jotka tehdään tavallisen kotikäynnin aikana.

 

 

Mikäli asiakas ei selviä ohjattuna sovituista asioista tai ei vastaa soittoon, lähteen hoitaja hänen luokseen.

 

 

Tablettitietokoneen hyödyntämiseen perustuvia kuvapuhelun käyttäjäasiakkaita Tampereella on nyt 30 ja koekäyttövaiheessa heidän lisäkseen on 12 henkilöä.  Tavoite on, että käyttäjämäärät kasvaisivat nopeasti.

 

 

Kuvapuhelupalveluun voidaan lisätä max. 5 omaisyhteyttä, jos asiakkaan kanssa näin sovitaan.

 

 

Omaisyhteyden antavat asiakkaalle moninaiset mahdollisuudet osallistua vaikkapa suvun kesänviettoon, merkkipäiväjuhliin tai muihin mielenkiintoisiin tapahtumiin, sillä omaisyhteyden kautta asiakkaan katsottavaksi voidaan ladata lyhyitä videoita tai sukulaistervehdyksiä – mahdollisuuden ovat rajattomat!

 

 

Kannatan kuvapuhelupalvelun kehittämistä ja laajentamista, sillä se on elementti, joka tuo ikäihmisen eloon vaihtelua ja mielenvirkeyttä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Raporttini makettimatkasta

Tiistai 17.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Vanhusneuvosto kokousti eilen ja esitin kokouksessa pääkohdat siitä raportistani, jonka laadin makettimatkalle osallistumisestani.

Julkaisen raporttini myös tässä:

**************************

Esko Erkkilä                                                                                      RAPORTTI

Vanhusneuvosto                                                                                 16.04.2018

 

 

MAKETTIMATKA OULUUN

 

 

Taustaa       

 

Tampereen Raitiotie Oy järjesti kevään aikana kuusi käyttäjätutkimusmatkaa Ouluun, jossa matkalaiset tutustuivat makettiin eli Tampereen ratikan puiseen malliin sekä antoivat palautetta ratikan suunnittelijoille.

 

Tampereen Vanhusneuvostolta pyydettiin ”keppeätä ikäihmistä” viidennelle makettimatkalle 10.4.2018.

 

Ilmoittauduin halukkaaksi ja osallistuin mainittuna päivänä edestakaiselle kokopäivämatkalle Ouluun.

 

Makettiin tutustuminen tapahtui Transtech Oy:n Oulun toimipisteellä, jonka teollisuushallissa makettia rakennetaan.

 

Matka tehtiin junalla siten, että lähdimme klo 8.00 kohti Oulua ja palasimme Tampereelle klo 21.58.  Tampereen kaupunki tarjosi menomatkalla ”junalounaan” ja ennen paluumatkaa Toripolliisissa päivällisen.

 

 

Osanottajat 

 

Matkalla oli kymmenhenkinen seurue; kolme virkahenkilöä, kolme jo edellisellä matkalla mukanaollutta ja neljä meitä ensikertalaisia.

 

Seuraavana päivänä eli 11.4.2018 Raitiotieallianssi toteutti kuudennen makettimatkan ja sen osanottajina olivat 15 arvottua osanottajaa – heidän kanssaan yhtä aikaa makettiin oli tutustumassa media ja saimmekin heti seuraavana päivänä kuulla mm. radiosta sekä lehdistä lukea kuudennen makettimatkan osanottajien kokemuksia.

 

Me emme valitettavasti saaneet valokuvata makettia, sillä järjestäjät halusivat suoda medialle ”ensipäivän oikeuden” valokuviin.

 

 

Maketti ja siihen tutustuminen

 

Maketti on ”kakkosnelosesta” ja vanerista rakennettu luonnollisen kokoinen ratikkavaunu, jossa istuminen, seisominen ja liikkuminen vastaa todellista tilannetta. Maketti ei liiku, joten liikkeen aiheuttamaa vaikutusta ei pystynyt arvioimaan.

 

Tutustumisemme pääisäntänä toimi Tampereen Raitiotie Oy:n kalustopäällikkö Ali Huttunen, joka on aloittanut kalustopäällikkönä 1.11.2017.

 

 

Huttusen lisäksi isäntinä oli neljä muuta henkilöä, jotka osallistuvat ratikkavaunujen suunnitteluun.

 

 

Kokemuksia, näkemyksiä ja parannusehdotuksia

 

Vaikka ryhmämme oli jo viides makettiin tutustunut tamperelaisryhmä, niin paljon ilmeni vielä parannettavaa.

 

Varsinkin me ensikertalaiset esitimme runsaasti parannusehdotuksia ja toivon, että ratikan suunnittelijat ”ottivat onkeensa”!

 

Järjestäjät olivat hankkineet käyttöömme pyörätuoleja, lastenvaunuja, rollaattoreita, erikokoisia matkalaukkuja, reppuja, täynnä tavaraa olevia muovikasseja sekä yhden polkupyörän, joka oli valmiina sillä paikalla, jolla kenties polkupyöriä tullaan kuljettamaan.

 

Ongelmia ja ratkaisuehdotuksia:

 

• matkalippujen leimauslaitteet olivat minun ja koko ryhmämme mielestä hankalasti ja kauas sijoitettuja ja esitimme niiden määrällistä lisäämistä sekä uusia sijoituspaikkoja; niiden nyt suunniteltu sijoittelu tietää melkoista heikennystä Tampereen bussikaluston nykytilanteeseen verrattuna

 

• ratikan pyörien kohdalle on raakasuunnitelmassa melkoinen kohouma ratikan lattiassa ja myös sen kohdan esitimme saatavan tasaiseksi

 

• seuraavasta pysäkistä kertova valotaulu oli aivan liian pienellä fontilla ja halusimme, että tekstin fonttikokoa suurennetaan

 

• seuraavan pysäkin kertominen kuulutuksella ja valotaululla on ulkomailla ainakin metroissa tavanomaista ja sitä toivoimme myös Tampereen ratikalle; asia on tärkeä ikääntyneille ja vammaisille, jotta he voisivat valmistautua ajoissa ratikasta poistumiseen – myös ulko- ja kotimaisille matkaajille se olisi välttämätön

 

• kaiteiden puuttuminen ja niiden epäsopiva sijoittelu olivat ryhmämme keskeinen huolenaihe. Heräsi kysymys, että eivätkö suunnitteluinsinöörit ole matkustaneet VR:n kaksikerroksissa rautatievaunuissa ja ovatko he lainkaan tutustuneet ulkomaisiin metrojuniin ja raitiotievaunuihin!  Kaiteiden puuttuminen on erityisesti senioriväestön osalta vakava kysymys ja myös erilaiset sairaudet, vammat sekä muut liikuntaesteet merkitsevät kunnollisten kaiteiden tarvetta ratikassa.

Iso käyttäjäpoliittinen kysymys on, että voivatko matkustajat kuljettaa polkupyöriä ratikassa. Ulkomailla se on sallittua ainakin leveissä metrovaunuissa, mutta voidaanko se sallia Tampereella kapeissa ratikoissa.

 

Makettiauditoinnin aikana tuli selväksi, että jo kahden tai kolmen polkupyörän sijoittaminen ratikkavaunuun hankaloittavat vaunukansan, rollaattorikansan sekä pyörätuoliväen matkustamista ja sen vuoksi polkupyörien kuljettamiseen ratikassa pitää suhtautua kriittisesti.

 

Tampereella rakennettu kattava polkupyöräverkosto toimii hyvin ja jos sen lisäksi ratikassa olisi mahdollista kuljettaa polkupyöriä, se merkitsisi tuplatukea pyöräilijöille.

 

Lemmikkieläinten kuljettaminen ratikassa, kuten kaikissakin joukkoliikennevälineissä, on ongelmallista. Mielestäni lemmikkieläimiä saa kuljettaa vain tietyissä osin ratikkaa, sillä koirat ja kissat ovat monelle henkilölle kauhistus niiden allergisoivan vaikutuksen vuoksi.

 

Ongelmakohtien merkitseminen

 

Parituntisen auditointihetkemme lopuksi suunnittelijat jakoivat meille tarralappuja ja pyysivät kirjoittamaan niihin havaitsemiamme puutteita ja kiinnittämään tarralaput niihin paikkoihin maketin sisällä, joita parannusehdotuksemme koski.

 

 

Vierailumme päättyessä maketti oli ”koristeltu” lukemattomin tarralapuin ja se kai oli suunnittelijoiden suunnitelmakin, jotta he käyntimme jälkeen saattoivat paneutua havaitsemiemme epäkohtien korjaamiseen.

 

Media käsitteli oman makettimatkansa jälkeen ratikkaa silkkihansikkain

 

Makettiryhmämme käynnin jälkeen seuraavana päivänä media tutustui makettiin.

 

Huolestuttavaa oli se myönteisyys, joka median kautta välittyi kansalaisille.

 

Kun ratikka tulee tuplaamaan Tampereella joukkoliikenteen vuositappion, on ratikan kehittämiseen paneuduttava täysillä.

 

Havaitsemamme puutteet ja ongelmat ovat niin merkittäviä, että ne pitää poistaa.

 

Maketti marraskuussa Tampereelle

 

Meille luvattiin, että luonnollisen kokoinen ratikka - joko puinen maketti tai metallirunkoinen versio – saapuu Tampereelle marraskuun aikana ja silloin kaikilla tamperelaisilla on mahdollisuus siihen tutustua.

 

Toivottavasti ratikan lopullisessa suunnittelussa huomioimaan ne ongelmat, joita tamperelaiset silloin havaitsevat.

 

Kiitokset

 

Kiitokset Vanhusneuvostolle, Tampereen kaupungille, Tampereen Raitiotie Oy:lle sekä Raitiotieallianssille, että sain ratikkakriittisyydestäni huolimatta osallistua makettimatkalle Ouluun!

 

Ratikasta pitäisi pystyä luomaan liikenneväline kaikille tamperelaisille ja eräinä erityisryhminä pitää pystyä huolehtimaan vammaisten, liikuntaesteisten sekä ikääntyneen väestön liikkumistarpeista.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

***********************

-Esko Erkkilä-

Maakuntavaaliehdokkailta vaaditaan kokemusta ja näkemystä koko maakunnasta ja sen kehittämisestä

Maanantai 16.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Lokakuussa järjestettävät maakuntavaalit lähestyvät ja kaikille puolueilla on menossa ehdokkaiden hankinta maakuntavaaleihin.

 

 

Pirkanmaalla yksi puolue saa asettaa 118 maakuntavaaliehdokasta ja uskon, että ainakin viisi tai jopa kuusi suurinta puoluetta pystyvät lähtemään vaaleihin täydellä ehdokaslistalla.

 

 

Maakuntavaalit merkitsevät, että ehdokkaiden pitää nauttia laajaa tunnettuisuutta ja luottamusta koko Pirkanmaan alueella, sillä vastaavathan maakuntavaltuutetut koko maakunnan kehittämisestä.

 

 

Ehdokkaiden monipuolinen elämänkokemus ja koko maakunnan tunteminen luovat parhaat edellytykset hyvälle vaalitulokselle.  Puolueiden pitäisi mielestäni asettaa maakuntavaaliehdokkaille minimivaatimuksena sen, että ehdokas on viimeistään vaalikampanjan aikana käynyt jokaisessa maakunnan kunnassa!

 

 

Puoluetoimistot patistavat piirijärjestöjään siihen, että naisten ja nuorten osuudesta ehdokasjoukossa pitää huolehtia. Näen jo sieluni silmin miten eri puolueet kertovat julkisuuteen, että kuinka suuri osuus niiden maakuntavaaliehdokkaista on naisia ja alle 30-vuotiaita nuoria.

 

 

Hyvä niinkin, mutta informaatiohurmassa unohdetaan, että riittävästä maakunnallisesta kokemuksesta huolehtivat kokeneet ehdokkaat.

 

 

Pitää muistaa, että esimerkiksi Pirkanmaan väestöstä nyt jo yli neljäsosa on + 60 –vuotiaita ja osuus on kohoamassa kolmannekseen.

 

 

Odotan, että puoluetoimistot patistavat piirijärjestöjään hankkimaan ehdokkaiksi kokeneita ehdokkaita ja myös kertomaan julkisuuteen senioriehdokkaiden osuuden ehdokasjoukostaan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen ratikasta ei saa muodostua polkupyörien kuljetusväline!

Lauantai 14.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin tiistaina 10.4.2018 viidenteen maketti-matkaan Tampereelta Ouluun ja takaisin.

 

 

Makettimatkoja järjestettiin kaikkiaan kuusi ja niiden lisäksi ja kaiken kruunuksi yksi median edustajille.

 

 

Ratikan puusta ja vanerista valmistettua luonnollisen kokoista näköismallia kutsutaan maketiksi ja sellaiseen siis sain Oulussa tutustua.

 

 

Tampereen Raitiotie Oy vai lieneekö ollut Tampereen kaupunki tai peräti Raitiotieallianssi joka maksoi matkamme; menomatkalla rautatievaunussa lihapulla-aterian ja Oulussa ennen paluumatkaamme…

 

 

 

 

 

…Toripolliisi-ravintolassa kunnollisen aterian – minut tunteville ei ole yllätys, että valitsin ruuakseni lammaspaistin.

 

 

Lammaspaisti oli kypsää, maukasta ja riittävän suuri, mutta minttuhyytelöä jäin kaipaamaan. Tämä pienenä miinuksena Toripolliisille!

 

 ****************

 

 

Varsinainen auditointi Transtech:n Oulun toimipisteellä oli mielenkiintoinen, sillä saimme tutustua tulevaan Tampereen ratikan makettiin eli puuta, vanerista ja ”kakkosnelosesta” valmistettuun luonnosversioon.

 

 

Tutustumisen aikana minulle ja koko kymmenhenkiselle ryhmällemme selvisi, että Tampereen ratikassa aiotaan kuljettaa myös matkustajien polkupyöriä!

 

 

Toki tiedän, että ulkomailla näin tapahtuu, mutta sitä en käsitä, että miksi Tampereellakin!

 

 

 

Polkupyöräkansan kuljettaminen polkupyörineen ratikassa aiheuttaa suuria ongelmia lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkeville, sillä polkupyörät tukkivat ratikan käytävät ja vaikuttavat muiden liikkumista sekä matkustamista.

 

 

Ratikan pitää olla täysin esteetön kulkuväline, mutta se ei ole esimerkiksi pyörätuolilla matkustaville mahdollista, jos terveiden polkupyöräilijöiden polkupyörät tukkivat kulkuväylät ja vaikeuttavat pyörätuoliasiakkaiden matkustamista.

 

 

Esitän, että Tampereen ratikassa ei ole mahdollista kuljettaa polkupyöriä, sillä niiden kuljettaminen ratikassa on jopa vaarallista muille ratikankäyttäjille ja asettaa yhden kulkumuodon  erityisasemaan.

 

 

Jos ratikassa sallitaan polkupyörien kuljettaminen, on se huomioitava tuplahintana matkalipun hinnassa ja on määrättävä, että samassa ratikassa saa kuljettaa korkeintaan kahta polkupyörää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runneltu Tampereen keskusta - Maanantaimarkkinatkin kokevat rajua myyjä- ja asiakaskatoa

Keskiviikko 11.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää Tampereen Keskustorilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Maanantaimarkkinat.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen osallistunut viime vuosien aikana jokseenkin kaikille Maanantaimarkkinoille kunnallisjärjestömme telttakatoksella. Tapaamme markkinoilla satoja kaupunkilaisia, joilta saamme suoraa kansalaispalautetta Keskustan valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta - saatu kansalaispalaute on arvokasta pääomaa, kun omalta pieneltä osaltani saan olla vaikuttamassa Keskustan toimintaan.

 

 

Tavallisesti koko Keskustorin alue on täynnä myyntikatoksia, sillä torimyyjät arvostavat Tampereen Maanantaimarkkinoita.

 

 

Maanantaimarkkinat ovat myös lähes kaikkien muidenkin puolueiden mielestä tilaisuus, jossa kannattaa olla esillä ja tavoitella tamperelaisäänestäjiä.

 

 

 

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta-alue on nykyään täydellisessä alennustilassa ja se kokee suurta asiakaskatoa.

 

 

Ratikkatyömaa on runnellut ja raiskannut Tampereen sydänalueen ja karkottanut ihmiset pois keskustasta.

 

 

En ole koskaan kokenut sellaista myyjäkatoa, kuin oli viime maanantaina eli 9.4.2018 Maanantaimarkkinoilla. Kovimmillakin pakkasilla Keskustori on ollut täynnä myyntikatoksia, mutta nyt myyntipaikoista oli varattuna vain kolmannes!

Otin tämän kuvan Tampereen Teatterin portailta ja hävettää minuakin tuo autius, joka oli Maanantaimarkkinoilla!

 *****************

 

Puolueille on annettava tunnustusta, sillä Keskustan lisäksi paikalla olivat jälkeemme saapumisjärjestyksessä tulleet Vasemmistoliitto, Kokoomus, Perussuomalaiset ja viimeisenä saapunut ja ensimmäisenä poislähtenyt SDP. Vihreät eivät ole koskaan olleet paikalla Maanantaimarkkinoilla.

 

 

Keskustan osalta voimme olla viime maanantain Maanantaimarkkinoiden yleisömenestykseen tyytyväisiä, sillä keitimme kaksi perkolaattorillista kahvia ja kahvin lisäksi tarjoilimme teetä sekä mehua lukemattomia annoksia.

 

 

Keskustorilla kesällä järjestettävien suurtapahtuminen osalta olen huolestunut, sillä Keskustorin ympäristön runteleminen ja raiskaaminen saattaa vähentää merkittävästikin eri tapahtumien yleisömääriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-