Kesko heitti maatalouskaupassa pyyhkeen kehään!

Keskiviikko 12.4.2017 - -Esko Erkkilä-

Eilisen uutinen bisnesmaailmassa oli se, kun Kesko ilmoitti myyvänsä maatalousliiketoimintansa ruotsalaiselle Lantmännenille.

 

Uutinen ei yllättänyt minua, sillä on ollut selviö, että maatalouskauppa ei ole Keskon ydintoimintaa.

 

Kaupalla on yllättävän pienet henkilöstövaikutukset, sillä se koskee suoranaisesti ”palkkanauhatasolla” ainoastaan 45 työntekijää.

 

 

Kaupalla on ilmeisen suuret vaikutukset kuitenkin niiden 43 kauppiasyrityksen toimintaan, jotka tekevät maatalouskauppaa 78 eri toimipisteessä.

 

 

Miten kauppiasmalli sopii Lantmännenin toimintaan on suuri kysymysmerkki.

 

 

Miksi uutinen ei yllättänyt minua?

 

 

Tilakoon kasvaminen, tuottajien suorat osto kotimaiselta ja ulkomaiselta teollisuudelta, maailmanlaajuinen tietoverkkojen toiminta sekä maatalouden ahdinko ovat merkinneet, että maatalouskauppa välistävetäjänä on heikoilla.

 

Maatalouskauppa ei ole enää vuosiin pystynyt tuomaan mitään lisäarvoa tavallisen maataloustuottajan tilanteeseen.

 

 

Tämän kehityksen aistii jo pikaisellakin pistäytymisellä maatalouskaupassa, sillä siellä on tarjonnan painopiste siirtynyt hevosalan tuotteisiin ja erilaisiin harrastustuotteisiin.

 

Kukapa enää nykyään ostaa esimerkiksi tuotantoeläinten rehuseoksia maatalouskaupasta?

 

 

Keskon myytyä maatalouskauppansa Lantmännenille katoaa suomalaisomisteinen maatalouskauppa kokonaan Suomesta, sillä peitenimellä ”Hankkija” toimiva maatalouskauppa on tanskalais- ja ruotsalaisomisteisen DLA:n toimintaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Tilaisuuden ilmapiiri luo tunnelman tai sitten kadottaa sen!

Perjantai 20.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen työurani aikana ja nyt eläkevaarina ollut järjestämässä satoja erilaisia yleisötilaisuuksia, joten uskon omaavani kokemusta niiden järjestämisestä.

 

 

Kuluneen runsaan viikon aikana olen saanut osallistua  kahteen erittäin lämminhenkiseen yleisötilaisuuteen osanottajana.

 

 

Tilaisuuksien yhteinen nimittäjä on sama järjestäjä eli Keskustan kansanedustaja Pertti Hakanen.

 

 

Poliittisen tilaisuuden järjestämisessä on tavanomaista suurempi vaikeuskerroin kuin esimerkiksi ammatillisen tilaisuuden järjestämisessä.

 

 

Mainitsemani tilaisuudet kansanedustaja Pertti Hakanen järjesti Sastamalassa ja Punkalaitumella.

 

 

Sastamalan tilaisuus oli 12.1.2017 ja sen teemana oli ”Kansakuntamme turvallisuus-ilta" ja Punkalaitumella Pertti Hakanen järjesti ”Suuren maatalousillan” 17.1.207.

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuksien järjestäminen on tiimityötä ja siinä kansanedustaja Pertti Hakasella on eräs valttikortti – senaattorin vaimo Seija Hakanen osaa loihtia tilaisuuteen positiivisen tunnelman.

 

 

 

 

 

Hyvät tarjoilut saavat tilaisuuden osanottajat hyvälle tuulelle – Sastamalan tilaisuudessa tarjottavaa riitti.

 

 

 

 

 

Tilaisuuden nimekkäät alustajat ovat edellytys onnistuneelle tilaisuudelle – tässä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen yhdessä Sastamalan tilaisuuden isännän eli Pertti Hakasen kanssa.

 

 **********************

 

 

 

 

 

 

 

Punkalaitumella pääesiintyjä oli maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, mutta myös muu esiintyjäjoukko oli korkeatasoista, sillä…

 

 

 

 

 

…tilaisuuden isännän Pertti Haksen lisäksi mukana olivat…

 

 

 

 

 

…MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila,…

 

 

 

 

 

…kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä ja…

 

 

 

 

 

…perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä.

 

 

 

 

 

Suuren maatalousillan juonsi Maaseudun Tulevaisuus-lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

 

 

 

 

 

Tässä kuva Punkalaitumen tilaisuuden väkimäärästä, kun vasta osa yleisöstä oli saapunut paikalle. 

 

 

On todella poikkeuksellista, että poliittiseen tilaisuuteen saadaan yli 300 kuulijaa, mutta Punkalaitumella 17.1.2017 se onnistui.

 

 

 

Kiitokset kansanedustaja Pertti Hakaselle kahdesta hienosta yleisötilaisuudesta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

MTK:n traktorimarssilla saatiin paljon aikaan

Sunnuntai 11.12.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin mukana MTK:n traktorimarssilla Helsingin Senaatintorilla 11.3.2016.

 

 

Maataloustuottajien suurmielenosoitukseen osallistui yli 5.000 viljelijää ja 700 traktoria.

 

 

Viestimme otettiin vakavasti ja siitä kertoo jo sekin, että paikalla olivat pääministeri Juha Sipilä, silloinen valtiovarainministeri Alexander Stubb sekä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

 

 

Traktorimarssi sai yleisen hyväksynnän, sillä ruoka on niin lähellä jokaista suomalaista, että sen tuottamisen ongelmista ovat kaikki suomalaiset kiinnostuneita.

 

 

Suurmielenosoituksesta tällä saitilla kertovat raporttini löytyvät, kun googlaa ”Esko Erkkilä traktorimarssi”.

 

 

Mitäkö traktorimarssista jäi käteen?

 

 

Siitä jäi viljelijöille paljonkin ja saimme kuulla traktorimarssin tuloksista yhteenvedon perjantaina 9.12.2016 pidetyssä MTK-Pirkanmaan syyskokouksessa.

 

 

 

 

 

En toista oheisessa kuvassa yksilöityjä tuloksia, mutta totean niiden olevan yhteisarvoltaan yli 90 miljoonaa euroa.

 

 

Kiitokset MTK:lle traktorimarssin järjestämisestä, sillä se havahdutti päättäjät tajuamaan sen tilanteen, johon elintarvikkeidemme alkutuotantoa oltiin ajamassa.

 

 

Kiitokset myös Juha Sipilän johtamalle hallitukselle, joka osasi nähdä ”ajan merkit” ja ryhtyi toimenpiteisiin suomalaisen ruuantuotannon alasajon lopettamisessa.

 

 

Kuntavaalit 9.4.2017 ovat seuraava virstanpylväs, jolloin jokaisen suomalaisen velvollisuus on äänestyskopin hiljaisuudessa tehdä sellaisia päätöksiä, että suomalaisen ruuantuotannon edellytykset turvataan.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Ministeri Kimmo Tiilikainen lunastaa viljelijöiden traktorimarssilla antamansa lupauksen

Lauantai 12.11.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla Helsingin Senaatintorilla maaliskuun 11. päivänä, kun sinne oli vyörynyt talonpoikien traktorimarssi vaatien viljelijöille oikeudenmukaisuutta elintarvikeketjun ensimmäisenä ja tärkeimpänä osana.

 

 

Senaatintorille kokoontui 5.000 viljelijää ja 700 traktoria – olin yksi marssijoista ja pääsin henkilökohtaisiin keskusteluihin silloin mm. pääministeri Juha Sipilän kanssa.

 

 

Torille saapui – taisi olla suoraan Kiinaan suuntautuneelta menekinedistämismatkaltaan ministeri Kimmo Tiilikainen ja lupasi, että tukien maksatuksessa tussaroinut Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään moitteettomasti toimivaan Eviraan eli Elintarviketurvallisuusvirastoon.

 

 

Tunnen Eviran entisen pääjohtaja Jaana Husu-Kallion, joka nykyisin toimii maa-ja metsätalousministeriön kansliapäällikkönä.

 

 

Kysyin Senaatintorilla Husu-Kalliolta tuoreeltaan kommenttia korkean esimiehensä kertomasta, mutta kunnon virkahenkilönä kansliapäällikkö ei lähtenyt enempään kommentointiin.

 

 

Oma oletukseni on, että nykyinen kansliapäällikkö ja entinen Eviran pääjohtaja kuunteli Tiilikaisen kertomaa mielihyvällä.

 

 

 

*****************

 

 

Asia eteni eilen eli perjantaina 11.11.2016 päätösvaiheeseen, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen kertoi, että Evira ja Mavi eli Maaseutuvirasto yhdistetään.

 

 

Tunnen työelämän ajoilta Eviran ja pidän sitä hyvinhoidettuna virastona ja elintarvikealaa valvovana viranomaisena.

 

 

Mavia eli Maaseutuvirastoa ja sen toimintatapoja en henkilökohtaisesti tunne, mutta julkisuudessa olleiden tietojen mukaan sen toiminta on monissa asioissa ollut kelvotonta.

 

 

Pidän ministeri Tiilikaisen päätöstä oikeana; pidän sitä oikeana eritoten, jos uudessa yhdistettävässä virastossa Eviran toimintatavat ja toimintakulttuuri pääsevät vallitseviksi.

 

 

Uskon, että Eviran ja Mavin yhdistämisellä saavutetaan myös niitä päämääriä, joita Keskusta on peräänkuuluttanut, kun se on vaatinut normienpurkutalkoita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Keskustalaiset eivät tule kaupunkeihin ulkopuolisina valtaajavoimina, koska he jo ovat siellä"

Keskiviikko 21.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikkolauseen on kehitellyt Lempäälän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma ja tuo lause oli kattoteemana viime lauantaina, kun viiden suurimman kaupungin Keskusta-aktiivit kokoontuivat Helsinkiin Keskustan puoluetoimistolle ”Kaupungissa on Keskusta” –seminaariin.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n puheenjohtajana olin mukana seminaarissa.

 

 

Tässä pieni kuvakavalkadi seminaarista:

 

 

 

 

 

Otsikkolause valkokankaalle heijastettuna.

 

 

 

 

 

Sain tervehtiä maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista ennen seminaarin alkamista.

 

 

 

 

 

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen näytti suunnan seminaariväelle, että miten Keskusta etenee suurissa kaupungeissa.

 

 

 

 

 

Oli mukava kuulla kolme päivää seminaarin jälkeen Kimmo Tiilikaiselta vastaus toimittajan kysymykseen, että miten maatalousministerin ja ympäristöministerin hatut sopivat samaan päähän. Kimmo Tiilikainen vastasi:

"Minulla on vain yksi hattu - maatalous- ja ympäristöministerin hattu!"

 

 

 

 

 

Turun kaupunginvaltuuston keskustalainen jäsen Alas Ali antoi hyviä vinkkejä, että miten maahanmuuttajia saadaan kuntavaaliehdokkaiksi Keskustan listoille.

 

 

 

 

 

Myös puoluesihteeri Jouni Ovaska piipahti tervehtimässä seminaarin osanottajia!

 

 

 

 

 

Kiitokset järjestösuunnittelija Matias Ollila, joka oli koko seminaarin primus motor!

 

 

 

Ei mennyt lauantai-päivä hukkaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Oikea päätös!

Maanantai 19.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on viime eduskuntavaalien jälkeen tehnyt useita onnistuneita päätöksiä.

 

 

Eräs Sipilän onnistuneista päätöksistä on se, kun hallitukseen nimettiin sama henkilö maatalous- ja ympäristöministeriksi.

 

 

Arvostan nykyhallituksen ministereistä kuutta henkilöä ja yksi arvostamistani ministereistä on maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

 

 

Maatalous- ja ympäristöasiat ovat niin lähellä toisiaan, että maatalouden, metsätalouden ja ympäristöasioiden vastuut on järkevää asettaa yhden ja saman ministerin alaisuuteen.

 

 

Meillä Suomessa on valitettavaa kokemusta, kun ympäristöministeri haraa kaikkia järkeviä hankkeita vastaan, jotka olisivat elintärkeitä esimerkiksi maataloudella ja järkevälle metsänhoidolle – nyt sitä ongelmaa ei ole, kun sama henkilö vastaa ministerinä maatalousasioista, metsätalousasioista ja ympäristöasioista!

 

 

On tärkeää ja luottavaista tietää, että hallituksessa asuntoasioista vastaavana ministerinä toimii ympäristöministeri eli Kimmo Tiilikainen.

 

 

 

 

 

Tapasin maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen 17.9.2016 Helsingissä lauantai-aamuna ja täytyy jälleen kerran todeta, että tapaaminen Kimmo Tiilikaisen kanssa on tavalliselle keskustalaiselle aina pienoinen juhlahetki!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kamala tilanne; olet näyttelyssä esittelijänä nimilappu rinnassa ja puhuttelemaan tulee henkilö, jonka Sinun pitäisi tuntea

Sunnuntai 3.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut esittelijänä 1970-luvun alusta alkaen lukemattomilla markkinoilla ja näyttelyissä, jolloin rinnassani on ollut nimeni sekä edustamani yrityksen nimi.

 

 

On kamala tunne, kun puheilleni tulee henkilö, joka tuntee minut joko ”luonnostaan” tai rinnassani olevan nimilapun perusteella, mutta minulla ei ole harmaintakaan aavistusta, että kuka on minua puhutteleva henkilö.

 

 

”Apinan tuntevat kaikki, mutta apina ei tunne ketään!”

 

 

Eläkevaarina luulin, että nuo tilanteet ovat ohi, mutta mitä vielä.

 

 

Viimeksi törmäsin noihin tilanteisiin eilen, kun olin…

 

 

 

 

 

…nimilappu rinnassani esittelemässä Viljakkala-neuvoston toimintaa Karhen Markkinoilla.

 

 

 

Olen Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilö Viljakkala-neuvoston jäsenenä, sillä Ylöjärven kaupunginvaltuusto on valinnut minut tuohon luottamustoimeen Vipu Viljakkalan esityksestä ja edustan Viljakkala-neuvostossa henkilöitä, jotka omistavat Viljakkalassa vapaa-ajanasunnon.

 

 

Useita kertoja sain eilenkin jutella henkilöiden kanssa, jotka tunsivat minut, mutta minä en heitä!  Kaikki keskustelut olivat kuitenkin hyviä ja toivon, että pystyn hyödyntämään ne Viljakkala-neuvostossa viljakkalalaisten parhaaksi.

 

 

 

********************

 

 

 

Kerron tositapauksen, jossa olin täysin ”ulalla” keskustelukumppani taustasta:

 

 

Olin isäntänä kauppakumppaneidemme palkinto- ja koulutusmatkalla Budapestissa.

 

 

Olimme lähdössä paluulennolle Budapestista Helsinkiin, kun puheilleni tuli naishenkilö, joka puhutteli minua ”Hei Esko” –tyyliin.

 

 

Kävin korvieni välissä läpi kaikki tuntemani naiset Hangosta Petsamoon, mutta ei tärpännyt.

 

 

Ei pienintäkään aavistusta, että kuka on tuo nainen, joka puhuttelee minua noin tuttavallisesti!

 

 

Ehkä nainenkin huomasi tilanteeni ja kertoi, että kuka hän on.

 

 

Kyseessä oli synnyinkotini lähimmän naapurin emännästä Viljakkalasta!

 

 

En voinut pienessä mielessänikään osta arvata, että tapaan kolmensadan metrin päässä synnyinkodistani sijaitsevan naapurinemännän Budapestin lentokentällä!

Olemme Tuulan kanssa monta kertaa nauraneet kohtaamistamme Budapestin lentokentällä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

Euroopan Unioniin liittyminen pakotti maatalouskaupan tehostamaan toimintaansa

Lauantai 21.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja en ole äänestyspäätöstäni katunut.

 

Euroopan Unioniin liittyminen merkitsi maataloudelle suuria sopeutumisongelmia, mutta ilman liittymistä Suomessa ei ehkä tänään olisi omaa maataloutta lainkaan.

 

Otan esimerkiksi maatalouskaupan, sillä tunnen sen alan hyvin.

 

 

Ennen Euroopan Unioniin liittymistä meillä oli maataloustuotteilla, mutta myös maataloudessa tarvittavilla tuotantohyödykkeillä ns. korkea hintataso.

 

Korkea tuotantohyödykkeiden hintataso perustui paljolti niihin maatalouskaupan rakenteisiin, jotka olivat olleet voimassa sotien jälkeisestä ajasta alkaen.

 

 

Maatalouskaupassa toimi monia kaupparyhmittymiä, sillä oman siivunsa maataloustuottajien tulotasosta, mutta viimekädessä kuluttajien maksamista elintarvikkeista halusivat rahastaa Hankkija, SOK-osuuskaupat, K-ryhmä, Tuko. ja E-liike – tässä suurimmat välistävetäjät mainittuna.

 

 

Jokseenkin kaikissa Suomen kaupungeissa sijaitsi kaikkien maatalouskauppaa harjoittavien keskusliikkeiden maakuntakonttorit ja niissä suuri henkilöstömäärä.  Maakuntakonttoreiden henkilöstö ei koskaan nähnyt ”elävää asiakasta”, mutta merkittävän siivun maakuntakonttorit tarvitsivat tuottajien tarvitsemista koneista, lannoitteista, rehuista, torjunta-aineista ja mikä on suorastaan ihmeellistä, myös viljelijöiden teollisuudelle tai vientiin toimittamasta leipä- sekä rehuviljasta!

 

 

Maatalouskauppa rahasti siis mennen tullen niistä tuotantohyödykkeistä, joita tuottaja tarjosi myyntiin tai tarvitsi tuotantoonsa!

 

 

Maakuntakonttorit vaativat teollisuudelta normaalien tukkumyyntipalkkioiden lisäksi melkoiset kynnysrahat, jotta ne suostuivat myymään kotimaisen teollisuuden tuotantohyödykkeitä omille vähittäismyyntipisteilleen.

 

 

Seuraava porras, joka kävi teollisuuden kimppuun, olivatkin eri kaupparyhmittymien vähittäismyyntipisteet. Ne vaativat normaalin vähittäismyyntipalkkion lisäksi suorastaan mielikuvituksellisia summia kynnysrahaa, jotta ne suostuivat laskuttamaan teollisuuden tuotteita maataloustuottajille.

 

 

**************

 

 

Sain olla agribisneksessä sen ajan, jolloin teollisuus rohkeni sivuuttaa maatalouskaupan laskutustienä ja alkoi laskuttamaan maatiloja suoralaskutuksena.

 

 

On selvää, että hankkijat, sok-koot, keskot ja muut välistävetäjät julmistelivat kehitystä, mutta ne eivät pystyneet kääntämään kehityksen pyörää enää kohti menneisyyttä.

 

 

Teollisuus alkoi laskuttamaan maatiloja suoraan ja myös viljatilitykset hoituvat nykyisin teollisuudelta ja vientiliikkeiltä suoraan viljelijöille.

 

 

Väitän, että toimintojen tehostumisen on saanut aikaan Euroopan Unioniin liittyminen.

 

 

Myönnän, että tässä käsittelemäni näkökulma on rajallinen, mutta uskon niiden henkilöiden olevan harvassa, jotka esimerkiksi haluaisivat maatalouskaupan maakunnallisia konttoreita olevan joka kaupungissa ja että viljaa käyttävä teollisuus ei saisi maksaa viljatilitystä suoraan viljelijälle!

 

 

Kysykää EU:sta eroa ajavilta, että haluaisivatko he esim. maatalouskaupassa paluuta 1990-luvun menettelytapoihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maatalous, kotieläintalous ja metsätalous pysyvät!

Sunnuntai 24.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Maailma elää melkoisessa myllerryksessä ja sen mukana Suomen kansantalous.

 

 

Suomessa on takavuosina ollut ”päiväperhosmaisia” ilmiöitä ja Nokia ei niistä suinkaan vähäisimpänä.

 

 

Nokia tosin eli vajaan vuosikymmenen verran, mutta sitten se ja sen myötä muut vastaavat toiminnot ovat joko hävinneet tai ainakin siirtyneet pois Suomesta.

 

 

Nyt peliteollisuutemme saa kohtuuttoman suurta huomiota, mutta ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja, kun ennakoi sen kuihtuvan pian pois.

 

 

Saatan olla vanhanaikainen, mutta luotan pitkässä juoksussa suomalaiseen maatalouteen, kotieläintalouteen ja erityisesti metsätalouteen.

 

 

Haasteita toki niidenkin elinvoiman säilyttämisessä on ja erityisesti siinä, että niiden elinvoimaa kehitettäisiin.

 

 

 

 

 

Nämä ajatukset tulivat korostetusti mieleni pinnalle, kun kuuntelin kansanedustaja Pertti Hakasen alustuksen ja puheenvuorot Pirkanmaan Keskustajärjestöjen järjestämässä seminaarissa Tampereella 20.4.2016 – seminaarin teema oli: ”Mistä työ tulee”.

 

 

 

 

 

 

Samassa seminaarissa Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Matti Järvinen muistutti yleisöpuheenvuorossaan, että metsäteollisuus ja sen tuotteet ovat yhä edelleen Suomen suurin tuoteryhmä viennissä!

 

 

Pertti Hakanen muistutti:

 

 

Ei ole niin suurta herraa, että eikö söisi talonpojan kädestä!

 

 

Hakasen sanoma kannattaa pitää mielessä myös niiden, jotka hekumoivat ”päiväperhos-toimialojen” nimiin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maataloustuottajain suurmielenosoituksessa oli paikalla päättäjiemme kärki

Tiistai 15.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Puhkun edelleenkin intoa maataloustuottajain suurmielenosoituksesta Senaatintorilla 11.3.2016, johon minulla oli kunnia MTK:n jäsenenä osallistua.

 

 

Tapasin tilaisuudessa useita yhteiskuntamme keskeisiä päättäjiä ja sain monien heidän kanssaan vaihtaa myös ajatuksia.

 

 

Pienoinen kuvakertomus tässä:

 

 

 

 

 

 

MTK-Pirkanmaa järjesti Helsinkiin kolme bussilastillista tilanteeseen tyytymättömiä MTK:n jäseniä ja minä aloitin bussimatkani Lahdesjärven ABC-huoltoasemalta Tampereelta.

 

 

 

 

 

 

Maanviljelijä Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta esitti tunnetuilla taidoillaan lauluja, joilla hän pyrki piristämään vakavalle asialle kokoontuneita maataloustuottajia.

 

 

Kokkolan tilalla viljellään nyt ohraa, mutta aikaisemmin Aimon isä Martti Kokkola oli tunnettu sikatilallinen – olen istunut Kokkolan pirtissä ja tehnyt sianrehukauppoja kohtuullisella menestyksellä!

 

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä oli tilaisuuden odotetuin vieras ja me kaikki toivoimme Sipilältä selkeitä lupauksia maatalouden ahdingon helpottamiseksi - niitä myös saimme!

 

 

Sain vaihtaa muutaman sanan pääministerin kanssa.

 

 

 

 

 

 

Valtiovarainministeri Alexander Stubb esiintyi yhdessä pääministeri Sipilän kanssa ja oli lohdullista kuulla, että myös hänellä oli rohkaisun sanoja maatalousväestölle.

 

 

 

 

 

 

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tuntee itsekin maanviljelijänä sen taloudellisen ahdingon, johon suomalainen maataloustuotanto on joutunut S-ryhmän halpuutuksen, Venäjälle suuntautuneen elintarvikkeiden vientikaupan ongelmien sekä Maaseutuviraston tupeksinnan johdosta.

 

 

 

 

 

 

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Junttila Äänekoskelta piti useita jämäköitä puheenvuoroja meille toimeentulostamme huolestuneille viljelijöille.

 

 

 

 

 

 

MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila hoiti pääministerin, valtiovarainministerin sekä maatalous- ja ympäristöministerin haastattelut ja hyvin hoitikin.

 

 

Marttilan puhe mielenosoituksen lopuksi oli innostava ja toimintaan kannustava.

 

 

 

 

 

 

Maamme ruotsinkielisen maataloustuottajajärjestön eli Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n puheenjohtaja Holger Falck on osaava edunvalvontajohtaja ja hän hoiti osuutensa mielenosoituksessa mallikkaasti.

 

 

 

 

 

 

Maatalousasioissa on paljon turhaa byrokratiaa ja Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilällä onkin tärkeä tehtävä Keskustan byrokratian purkutalkoiden vastuuhenkilönä, kun maatalouden turhaa byrokratiaa puretaan.  Maatalouden osalta vastuuhenkilönä on kansanedustaja Pertti Hakanen Pirkanmaalta, joka toimii myös MTK:n johtokunnan jäsenenä.

 

 

 

 

 

 

Tapasin kamerani linssiin myös maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Lepän sekä ex-maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan – molemmat Keskustan kansanedustajia!

 

 

Tapaan aina Sirkka-Liisan tavatessani todeta hänelle, että hänen ministeriaikanaan oli turvallinen olo, sillä silloin ei ollut vaaraa asioiden menemisestä vikasuuntaan!

 

 

 

 

 

 

Keskustan hallintosihteeri Minna Siira oli myös paikalla kuulostelemassa tuottajajärjestön jäsenten tunnelmia – pääsin Minnan kanssa samaan kuvaan!

 

 

 

 

 

 

”Vanhoista tutuistani” juttelin hetken maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion kanssa.

 

 

Kiittelin nykyistä kansliapäällikköä niistä vuosista, jolloin hän oli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja ja minä Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkö – silloin valvovan viranomaisen ja maamme johtavan rehuteollisuusyrityksen raaka-ainehuollosta vastaavan henkilön saumaton yhteistyö olivat valttia!

Lukemattomat ovat ne neuvottelut, palaverit, tarkastukset, auditoinnit, seminaarit sekä erilaiset yhteydenotot joihin olen saanut osallistua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sekä sen edeltäjän Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen KTTK:n eri henkilöiden kanssa!

 

 

 

 

 

 

Tapasin Senaatintorilla myös Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaskan, jolle me pirkanmaalaiset olemme koko ajan lisäämässä paineita, jotta hän lähtisi ensi kesänä Keskustan puoluekokouksessa puoluesihteerikilpaan!

 

 

 

*****************

 

 

Kuvakimarani lopuksi vielä kolme tuttuakin tutumpaa voimaperäistä viljelyä harjoittavaa maataloustuottajaa, jotka olivat suurmielenosoituksessa vaatimassa talonpojille turvatumpaa huomista;

 

• vasemmalla rajanaapurini Pasi Alakomi Hämeenkyrön Komista
• keskellä vuokraviljelijäni Jouko Koivuniemi Viljakkalasta
• oikealla maanviljelijä Seppo Lehtomäki Viljakkalasta

 

 

Mielenosoituspäivääni voin olla tyytyväinen, sillä olen varma, että saimme talonpoikien voiman osoittamisella maajusseille hieman paremman huomisen kuin olisimme saaneet jäämällä kotiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirjailija Kaari Utrion kommentti maataloustuottajain suurmielenosoituksesta lämmittää

Maanantai 14.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Kirjailija Kaari Utrio kommentoi lauantaina 12.3.2016 julkaisemassaan fb-kommentissa edellispäivänä Senaatintorilla järjestettyä maataloustuottajain suurmielenosoitusta näin:

 

 

*******************

 

 

Eilen olin Helsingissä silmäkuvauksessa samaan aikaan kuin traktorimarssi. Ikäluokallani on kokemusta yhdestä jos toisesta mielenosoituksesta. Tämä oli ihan omaa luokkaansa: täydellinen järjestys, yhteen pelaaminen suurilla koneilla, huolesta huolimatta iloinen tunnelma, myötätuntoiset kaupunkilaiset peukuttamassa. Eikä pelättyä ruuhkaa niin missään.

Kiitokset Kaari Utrio!

 

 ******************

S-ryhmän aloittama halpuuttaminen, Venäjälle suuntautuneen elintarvikeviennin tyrehtyminen Krimin tilanteen kärjistymisen vuoksi ja näistä syistä tapahtunut maataloustuotannon kannattavaisuuden romahtaminen sekä Maaseutuviraston tupeksinta viljelijätukien maksatuksessa olivat syynä maataloustuottajien suurmielenosoitukselle.

 

 

Maataloustuottajain suurmielenosoitus yhdisti kansaa, sillä mikäpä ihmiselle olisi läheisempi aihe kuin päivittäinen ruoka.

 

 

 

 

 

 

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila kiitteli jo mielenosoituksen aikana kirkkoa ja poliisia hyvästä yhteistyöstä mielenosoituksen järjestämisessä – Marttila on jatkanut kiittelemistään eri yhteyksissä mielenosoituksen jälkeen.

 

 

 

 

 

 

Senaatintorin kulmalla ryhmässä seisoneet ratsupoliisit olivat poliisilta hieno ele yhdistää maatalouden hätä ja hevoset samaan tilaisuuteen.

 

 

 

 

 

 

Mielenosoituksen jälkeen Senaatintorilta lähtenyt 700 traktorin järjestäytynyt kulkue oli jotain uutta…

 

 

 

 

 

 

…Kolmen sepän patsaalla…

 

 

 

 

 

 

…ja Stockmann´n edessä!

 

 

Mannerheimintiellä kansalaiset peukuttivat ja kännykkäkamerat olivat ahkerassa käytössä, sillä eihän näillä kulmilla 700 traktorin kulkuetta ole milloinkaan aikaisemmin nähty!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…poliisiautot vetivät kerrallaan muutaman traktorin letkoja…

 

 

 

 

 

 

…kohti kotia…

 

 

 

 

 

 

…ja tekemään sitä työtä…

 

 

 

 

 

 

…jolla suomalaisille tuotetaan turvallista kotimaista ruokaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Meidän äiti kasvattaa lihaa teidän äitien lihapulliin"

Sunnuntai 13.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Viime perjantaina Senaatintorilla Helsingissä oli satoja julisteita, jotka kertoivat siitä hädästä, johon maataloutemme alkutuotanto on joutunut Venäjän vientirajoitusten, S-ryhmän halpuuttamisen ja Maaseutuviraston viljelijätukien maksatuksessa ilmenneiden laiminlyöntien johdosta.

 

 

Kuvasin tilaisuudessa nähtyjä julisteita ja tässä kavalkaadi kuvasadostani:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tässä oli vain osa julisteista, jotka valokuvasin – ja kuvasin vain pienen osan niistä julisteista, jotka esiintyivät viime perjantaina maataloustuottajain suurmielenosoituksessa Senaatintorilla.

 

 

Lupaan, että tulen esittelemään jatkossa muitakin julisteita ja pyrin väsäämään niihin tarkentavaa tekstiä!

 

 

Palaillaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

 

Lumivallit pitää olla 45 asteen kulmassa!

Maanantai 29.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Opimme Mustialan Maatalousopiston Instituutissa aikoinaan monia hyviä asioita, jotka ovat tänäänkin ajankohtaisia.

 

 

Siellä Nuoret Veljet eli ensimmäisen vuosikurssin oppilaat hoitivat talvisin kulkuväylien kunnossapidon ja hyvin hoitivatkin.

 

 

Ehdoton vaatimus oli, että kaikkien lumivallien kulma piti olla täsmälleen 45 astetta.

 

 

Tämä oppi on minulla vieläkin mielessä ja noudatan sitä omakotitalomme lumitöissä ehdottomasti.

 

 

Tässä muutama eilen otettu valokuva omakotitalomme kohdalta jalkakäytävän lumivalleista sekä myös pihamme reunavalleista, joissa tavoittelen 45 asteen kulmaa.

 

 

Kuvissa on katuharja osoittamassa, että onko oikea ”kulmakerroin” saavutettu.

 

 

 

 

 

 

Postilaatikolle on huolehdittava esteetön pääsy, jotta postinjakajan ei tarvitse nousta autostaan pois, kun jättää postia postilaatikkoon.

 

 

 

 

Ja sitten muut etupihan lumivallit ja niiden kulmakertoimet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Lumitöiden tekeminen ajallaan ja kunnollinen työnjälki auttavat viihtymään! Kunnollinen työnjälki kertoo ohikulkijoille, että millaista porukkaa talossa asuu.

Hyvinhoidetut kulkuväylät merkitsevät talvella myös melkoista turvallisuustekijää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Termin "jäte" käyttäminen pitäisi kokonaan kieltää!

Perjantai 12.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereen Yliopistolla eräs ohjelmaosio oli lauantaina 6.2.2016 seminaari, jonka teemana oli;

 

 

Jätteestä ja romusta uutta bisnestä

 

 

Osallistuin seminaariin, vaikka samaan aikaan olisi ollut mahdollista osallistua moneen muuhunkin seminaariin.

 

 

 

 

 

 

Seminaarin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Hanna Kosonen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoi johtamansa konsernin saavutuksista eri polttoaineiden osuuden kehityksestä yrityksen energiantuotannossa.

 

 

 

 

 

 

Yrityksen polttoainepaletissa on vuosien aikana tapahtunut melkoisia muutoksia;

• polttoöljyn osuus on minimoitu (tummanruskea)
  

• jyrsinturpeen osuus on alentunut (vaaleanruskea)
  

• puun osuus on kasvanut (vihreä)
  

 

 

 

 

 

Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari esitti…

 

 

 

 

 

 

…piirakkakuvion avulla Suomen biokaasupotentiaalia ja hän pääsi tasolle 25 TWh, kun Loviisan ydinvoimalayksikkö tuottaa vuodessa n. 4 TWh!

Kahdestakymmenestäviidestä TWh:sta Kalmarin mukaan olisi peräti 17,8 TWh:a saatavissa peltobiomassasta - tässä olen Kalmarin kanssa samaa mieltä, mutta...

 

 

...minua häiritsi Kalmarin esityksessä tavattomasti se, kun hän käytti termiä…

 

 

…”elintarviketeollisuuden jäte”.

 

 

En voi hyväksyä moista termiä ja käytinkin yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että elintarviketeollisuudessa ei synny kiloakaan jätettä!

 

 

 

 

 

 

Minua lämmittikin kovasti, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoi seminaarin lopussa virallisessa puheenvuorossaan näin:

 

 

"Erkkilän Esko kiteytti seminaarin, kun sanoi, että jätteitä ei ole lainkaan, koska toisen "jäte" on toiselle raaka-aine!"

 

 

Olipa hyvä seminaari ja nuo ministeri Tiilikaisen sanat tuntuivat mukavilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneita

Maanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:

 

 

Aluksi puimuri ja puimakone:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.

 

 

Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.

 

 

Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!

 

 

 

 **************

 

 

Ja sitten maatalouskoneet:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi.

Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!

 

 

 

 

 

 

 

 Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"!

Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia.

Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan:

"On perse ko trusamyllyn perä!"

 

 

 

 

 

********************

 

 

Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Kelpaa noissa penskojen körötellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidentti

Tiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.

 

 

Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.

 

 

Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!

 

 

Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.

 

 

Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.

 

 

Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.

 

 

Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.

 

 

En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.

 

 

Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.

 

 

Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.

 

 

Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.

 

 

Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!

 

 

Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-  

Betoniverkoista voi tehdä hyvät tilapäisvarastot polttopuille!

Lauantai 10.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Puhun kokemuksesta, kun totean, että on tilanteita, jolloin kaikki metsästä kerättävät polttopuut eivät mahdu kattojen alle.

 

 

Näin tapahtui minulle ja poikieni kanssa omistamalle maatalousyhtymälle, kun raivasimme metsiämme ja halusimme kuitenkin varata kaikki metsänperkauksessa syntyneet polttopuut omaan käyttöön.

 

 

 

 

 

 

 

Ratkaisuksi oli helppo valita systeemi, jossa kytkimme neljä tai viisi betoniverkkoa yhteen ja laitoimme klapikoneen purkauselevaattorin siihen asentoon, jossa se heitti klapit heittokuutioina betoniverkoista muodostettuun ”torniin”.

 

 

 

On huolehdittava, että betoniverkkotorni sijoitetaan maasta erilleen riittävän korkealle – kuormalavat ovat mainio ratkaisu betoniverkkovaraston pohjaksi!

 

 

 

 

 

 

En ole insinööri, mutta laskin, että ”betoniverkkotorneihin” mahtui polttopuita 20 – 25 heittokuutiometriä riippuen siitä, että oliko torni rakennettu neljästä vaiko viidestä betoniverkosta.

 

 

 

 

 

 

 

Aluksi verkkovarastojen purkaminen tapahtuu verkon silmäaukoista purkaen, mutta nopeasti päästään siihen, että yksi betoniverkko voidaan poistaa ja näin muodostuneesta aukosta on helppoa ottaa polttopuut peräkärryyn tai laatikoihin, joilla puut voidaan kuljettaa kätevästi tulipesän eteen.

 

 

 

 

 

 

Parhaimmillaan tai pahimmillaan meillä oli metsässä seitsemän betoniverkkotornillista polttopuita, mutta nyt ”viimeistä viedään”!

 

 

 

Suosittelen tarvittaessa käyttämään polttopuiden ulkovarastointiin betoniverkkosysteemiä – on kuitenkin huomioitava, että varaston kattamisesta on huolehdittava; kunnollisen kattamisen avulla polttopuut säilyvät ulkovarastoinnissa jopa kymmenen vuotta -…

 

 

 

…kokemusta on!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Avantouinnin aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä!

Sunnuntai 4.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Harrastin avantouintia vuonna 1968.

 

Ilmaisu ”harrastaminen” on hieman yliampuva, sillä avantouinti kuului tavallaan opetusohjelmaan Mustialan Maatalousopiston ensimmäisen vuorikurssin oppilaille, koska avannon hoitaminen kuului erikseen nimetylle ensimmäisen vuosikurssin oppilaalle.

 

 

En toki ollut se noviisi, jolle avannon sulanapitäminen kuului, mutta olin kuitenkin silloin aktiivinen avantouinnin harrastaja.

 

 

Vanhana veljenä ja olonomina avantouinti jäi ja taukoa avantouinnin harrastamisessa kesti aina vuoden 2013 maaliskuulle saakka.

 

 

Neljänkymmenen kolmen vuoden jälkeen olen hurahtanut avanto- ja avovesiuintiin niin, että kaipaan sitä jatkuvasti!

 

 

Olin aikaisemmin todellinen ”vilukissa”, mutta nyt vilukissaominaisuudesta ei ole pienintäkään jäämää – pystyn olemaan t-paidalla melkein säällä kuin säällä.

 

 

 

 

 

 

Mm. eilen eli 3.10.2015 kävin uimassa Viljakkalan Majajärvellä kolme kertaa; aamu-uinnin klo 09.00, iltapäiväuinnin klo 13.00 ja kolmannen kerran klo 15.00 sen jälkeen, kun ”keskipoikamme” parturoi tukkani!

 

 

Aamu-uinnilla veden lämpötila oli tasan 10 astetta ja päivemmällä 11 astetta!

 

 

Koputan maalaamatonta puuta, kun totean, että en ole kahden ja puolen vuoden aikana potenut lainkaan nuhaa tai flunssaa.

 

 

Kannustan lukijoitani viimeistään nyt ryhtymään avovesiuimareiksi ja sitten aikanaan avantouimareiksi, kuin vedet jäätyvät ja saavat päälleen jääkannen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kurkijoki - suomalaisen maatalousopetuksen kehto

Perjantai 17.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuista pitäjistä pidetään maatalousvaltaisimpana Sakkolaa.

 

Näin ehkä sikatalouden osalta onkin, mutta Kurkijoki on ehdottomasti se pitäjä, joka on suomalaisen maatalousopetuksen kehto.

 

 

Kurkijoen maamiesopisto on opistotasoisen maatalousopetuksen aloittaja Suomessa.

 

 

Olen saanut poiketa Kurkijoella kerran aikaisemminkin ja nyt toinen poikkeamiseni tapahtui kyröläismatkan aikana 1.7.2015.

Presidentti Lauri Kristian Relander sekä Veikko Hakulinen ovat syntyneet Kurkijoella.

 

 

 

 

 

 

Tulimme Kurkijoelle Käkisalmen suunnalta ja ensimmäisessä kuvassa on Kurkijoen nimiviitta (vai onko?).

 

 

 

 

 

 

Hylätty huoltoasema.

 

 

 

 

 

 

Maatalousmaisemaa…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoelle…

 

 

 

 

 

 

…Käkisalmen suunnalta tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Takana suomalaistalo ja edessä nykyisäntien rakennuksia.

 

 

 

 

 

 

Näkymää Käkisalmesta päin Kurkijoelle tultaessa.

 

 

 

 

 

 

Tällä paikalla sijaitsi Kurkijoen puukirkko ennen sen tuhonnutta tulipaloa.

 

 

Googlaa ”Kurkijoen kirkko” ja kuvittele se tälle paikalle - tulee surullinen olo.

 

 

 

 

 

 

Näkymää joen yli…

 

 

 

 

 

 

…Kurkijoen kirkon paikalta (onko kyseessä Kurkijoen kansanopiston rakennukset?).

 

 

 

 

 

 

Sankarihautausmaan muistokivi.

 

 

 

 

 

 

Kurkijokelaista maisemaa Kurkijoelta kohti Sortavalaa.

 

 

 

Maatalousmiehenä tunnen suurta surua Kurkijoen nykykohtalosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Jos mie saisin jouten olla!

Perjantai 3.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:

 

 

Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli

 

 

Jos mie saisin jouten olla!

 

 

Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.

 

 

Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!

 

 

Tässä laulun sanat kirjattuina.

 

 

Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.

 

 

Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka.  Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.

 

 

Näin se menee:

 

 

Jos mie saisin jouten olla
hei, jos mie saisin jouten olla kesäkauven.

Kesäkauven voita syyvä
hei. kesäkauven voita syyvä
sit mie naimaan.

Sit mie naimahan menisin
hei, sit mie naimahan menisin
Revon Kaisaa.

Revon Kaisan tyttäristä
hei. Revon Kaisan tyttäristä
sitä Ievaa.

Anni mulle annettaisiin
hei, Anni mulle annettaisiin
syltä pitkä.

Syltä pitkä toista paksu
hei, syltä pitkä toista paksu
eipä jaksa.

Eipä jaksa hepo veellä
hei, eipä jaksa hepo veellä
liinaharja.

Liinaharja liikutella
hei, liinaharja liikutella
vesi tippui.

Vesi tippui vempeleestä
hei, vesi tippui vempeleestä
rasva rahkeen.

Rasva rahkehen nenästä
hei, rasva rahkehen nenästä
nyt se loppu.

 

Nyt se loppui tämä laulu

hei, nyt se loppui tämä laulu

tulee piste.

 

Tulee piste laulun päähän

hei, tulee piste laulun päähän

nyt se loppui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-