Jos mie saisin jouten olla!

Keskiviikko 3.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:

 

 

Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli

 

 

Jos mie saisin jouten olla!

 

 

Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.

 

 

Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!

 

 

Tässä laulun sanat kirjattuina.

 

 

Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.

 

 

Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka.  Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.

 

 

Näin se menee:

 

 

Jos mie saisin jouten olla
hei, jos mie saisin jouten olla kesäkauven.

Kesäkauven voita syyvä
hei. kesäkauven voita syyvä
sit mie naimaan.

Sit mie naimahan menisin
hei, sit mie naimahan menisin
Revon Kaisaa.

Revon Kaisan tyttäristä
hei. Revon Kaisan tyttäristä
sitä Ievaa.

Anni mulle annettaisiin
hei, Anni mulle annettaisiin
syltä pitkä.

Syltä pitkä toista paksu
hei, syltä pitkä toista paksu
eipä jaksa.

Eipä jaksa hepo veellä
hei, eipä jaksa hepo veellä
liinaharja.

Liinaharja liikutella
hei, liinaharja liikutella
vesi tippui.

Vesi tippui vempeleestä
hei, vesi tippui vempeleestä
rasva rahkeen.

Rasva rahkehen nenästä
hei, rasva rahkehen nenästä
nyt se loppu.

 

Nyt se loppui tämä laulu

hei, nyt se loppui tämä laulu

tulee piste.

 

Tulee piste laulun päähän

hei, tulee piste laulun päähän

nyt se loppui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokoomus on menettänyt viljelijöiden luottamuksen

Perjantai 20.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Tulevaisuus on tilattavista sanomalehdistä Suomen 2. luetuin; lukijamäärä on 336 000 ja lehden levikki on 78 899 kpl (LT 2014).

 

 

MaasTul, kuten lehteä sen lähipiirissä kutsutaan, on kolme kertaa viikossa ilmestyvä, maaseudun elinkeinoihin, kulttuuriin ja harrastuksiin keskittyvä erikoissanomalehti. Se kertoo tuoreeltaan myös politiikan ja talouden uutiset taustoineen.

 

 

Eduskuntavaalien lähestyminen sai aikaan sen, että Maaseudun Tulevaisuus teki Gallup Elintarviketiedolla kyselyn, jossa selvitettiin viljelijäväestön äänestysaikomuksia 19.4.2015 järjestettävissä eduskuntavaaleissa.

 

 

 

 

 

 

Lehti kertoi gallup-tutkimuksensa tuloksista näyttävästi 16.3.2015 ilmestyneessä numerossaan.

 

 

Tutkimustulosten uutisointi ei varmaan yllättänyt ketään, kun otsikossa todettiin näin:

 

 

Viljelijät hylkäävät kokoomuksen

 

 

Tutkimustulosten lähempi tarkastelu oli melkoinen yllätys, sillä;

 

 

• Keskustan suosio viljelijäväestön keskuudessa oli vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vain 72,6 %, kun se nyt on 84,8 %

• Perussuomalaisten suosio viljelijäväestön keskuudessa on neljän vuoden aikana pudonnut 12,4 %:sta 8,4 %:iin

 

Varsinaisen romahduksen viljelijäväestön keskuudessa on kokenut Kokoomus, sillä neljä vuotta sitten Kokoomusta äänesti 9,0 % viljelijäväestöstä, mutta nyt niin tekisi enää 3,5 %!

 

 

Kokoomuksen suosion romahtaminen viljelijäväestön keskuudessa on puhutteleva, mutta kaikille, jotka ovat seuranneet Kokoomuksen toimintaa, asiassa ei ole mitään yllättävää.

 

 

Sitä saa mitä tilaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Päin seiniä meni sekin ministerinimitys!

Keskiviikko 14.1.2015 - -Esko Erkkilä-

Jyrki Kataisen jälkeen kokoomuslaiset nostivat pääministeriksi Alexander Stubb´n ja heillä oli tarkoituksena Stubb´n avulla korjata kaikkien aikojen äänipotti tulevissa eduskuntavaaleissa.

 

 

Kokoomuksen suunnitelmat ovat kariutuneet yksi kerrallaan ja Stubb´n itsensä lisäksi syynä ovat olleet onnettomat ministerivalinnat.

 

 

Stubb nosti maatalousministeriksi täysin kokemattoman Petteri Orpon, joka ollessaan Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmänjohtajana ei ehtinyt aivan kaikkea tyriä.

 

 

Maatalousministerinä Orpo on ehtinyt sitten tyriä oikein kunnolla.

 

 

Kirjoitin mm. näillä sivuilla moneenkin kertaan, että Kataisen-Urpilaisen hallituksen maatalousministeri Jari Koskinen on parasta, mitä Kokoomus pystyy maatalouden, metsätalouden ja kotieläintalouden osalta Suomelle tarjoamaan.

 

 

Stubb ei hyväksynyt Koskisen ministeripostille jatkoa, sillä siihen tarvittiin Stubb´n mielestä henkilö, joka pystyy toimimaan Stubb´n ”voittajajoukkueessa”.

 

 

Päin seiniä meni sekin ministerivalinta!

 

 

Kokoomuksen murheet eivät tietenkään ole koko Suomen murheita, mutta tässä tapauksessa Stubb´n epäonnistuminen maatalousministerin valinnassa on koko Suomen murhe.

 

 

Orpon ja Stubb´n kokemattomuus tuli ilmi silloin, kun Venäjä kielsi maitotuotteiden maahantuonnin EU-alueelta Venäjälle.

 

 

Stubb ja Orpo olivat ”tumput suorina”, kun suomalaiset maidontuottajat joutuivat suuriin vaikeuksiin Venäjälle suuntautuneen maitotaloustuotteiden viennin loppuessa.

 

 

Olen vakavasti huolissani suomalaisten ruokaturvallisuudesta, sillä tiedän ruokaturvallisuuden olevan maatalousministerin vastuualuetta.

 

 

On onni, että ruokaturvallisuuden kohdalla EU:lla ei ole Orpon ministeriaikana ilmennyt ongelmia ja kaikkien pitää toivoa, että niin ei tapahdukaan tämän hallituksen aikana.

 

 

On selvää, että ruokaturvallisuudesta vastaavana ministerinä Orpo olisi ruokaturvallisuusskandaalin aikana täysin orpo!

 

 

 

***********

 

 

 

Vielä eräs huvittava piirre Kokoomuksen maatalouspolitiikassa – Kokoomuksella on maaseutuvaltuuskunta!

 

 

Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta pidetään heidän toimestaan pimennossa ja ainoastaan sen puheenjohtajan nimi vuodelta 2009 - Timo Jaakkola - löytyy nettihaulla.

Ketä ovat jäseninä Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnassa ja mitä tuotantosuuntaa he edustavat?

 Maaseutuvaltuuskunnan jäsenten kotipaikkakunnat kiinnostavat, sillä se kertoo, että edustavatko valtuuskunnan jäsenet kattavasti Suomea ja eri tuotantomuotoja.

Onko Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan jäseninä "leipäpappeja", jotka eivät ymmärrä maataloudesta enempää kuin sika hopealusikasta? 

 

 

Timo Jaakkola on mies paikallaan, mutta kuka on Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtaja nyt ja mitä tämä valtuuskunta on saanut aikaan?

 

 

 

*********

 

 

 

On helppo yhtyä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan uunituoreeseen toteamukseen, kun hän toteaa näin:

 

 

”Hallitusohjelmassa ei maaseudulle eikä maaseudun yrittäjille juuri arvoa annettu”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt tarvittaisiin taas kerran Sirkka-Liisa Anttilaa!

Torstai 20.11.2014 - -Esko Erkkilä-

Suomi sai kylmää kyytiä EU:ssa, kun Euroopan komissio myönsi 28 miljoonan euron tuen Baltian maiden maidontuottajille, jotka ovat kärsineet Venäjän asettaman tuontikiellon aiheuttamista tappioista, mutta jätti Suomen tuen ulkopuolelle!

 

Suomalaisten syyttävä sormi osoittaa nyt aiheellisesti pääministeri Alexander Stubb´a, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpoa, ”superkomissaari” Jyrki Kataista ja maatalousmepiksi itseään kutsuvaa Petri Sarvamaata.

 

Kokoomusnelikko on toiminut taitamattomasti ja suomalaisten edut sivuuttaen.

************

 

Olen monta kertaa tuonut esille, että kokoomuslaisten maa- ja metsätalousministerien aikana on tullut monta kertaa mieleen Sirkka-Liisa Anttilan toiminta Suomen puolestapuhujana.

Olen kuullut Sirkka-Liisa Anttilan itse kertovan ensimmäisestä vaalimainoksestaan, joka kuului näin:

Rinnanmitan poikia edellä!

Jälleen kerran se lausahdus on totisinta totta.

 

Sirkka-Liisa osasi aina luoda hyvät henkilökohtaiset suhteet maatalousasioista vastaavaan komissaariin – Petteri Orpo ei varmaankaan ole edes yrittänyt sitä tehdä.

***********

 

Suomen jääminen tukien ulkopuolelle aiheuttaa suuria ongelmia koko maidonjalostusketjussa. Suurimmat ongelmat ovat alkutuotannossa, mutta ongelmilla on vakavat vaikutukset koko maidonjalostusketjun toimivuudelle.

 

Komissio perustelee päätöstään sillä, että virallisissa tilastoissa Suomessa maidon tuottajahintataso ei ole romahtanut siten kuin Baltian maissa.

 

Eivätkö Petteri Orpo, Jyrki Katainen ja Petri Sarvamaa osanneet kertoa syytä tähän maatalouskomissaari Phil Hoganille?

Miksi pääministeri Stubb vain twiittailee?

 

Kokoomuslaiset saivat eilisen aikana täyslaidallisen siitä, että eivät ole välittäneet piiruakaan suomalaisen maatalouden, suomalaisen kotieläintalouden ja maidonjalostusketjun toimeentulosta.

 

Stubb kärjessä Kokoomus on tehnyt kaikkensa Venäjän eristämiseksi ja maitotaloustuotteiden vientikielto Venäjälle on yksi seuraus tästä politiikasta.

 

Orpolla ja Kataisella ei ole edellytyksiä, ei taitoa ja ei ilmeisesti myöskään halua puolustaa suomalaista elintarviketuotantoa ja maidontuottajien sekä kuluttajien asemaa.

 

Eilinen palaute on Kokoomuksen kannalta murskaavaa ja ihme olisi, jos Kokoomus ei nyt yrittäisi tehdä asian korjaamiseksi jotain.

Eilen Kokoomuksen nettisivuilla Petri Sarvamaa jo puhui Joulupukista ja sen ehkä tuomista avuista suomalaiselle maidontuotannolle.

Ei tässä Joulupukkia ja maidon tuottajahintojen alenemista olisi tarvinnut odotella, jos kokoomuspäättäjillä olisi ollut edes alkeellisinta tuntemusta Suomen maidonjalostusketjun toiminnasta - maidonjalostuksessa tuottajaosuuskunnat ovat viimeiseen saakka varjelleet maidon tuottajahinnan alentamista.

Voi kun myös Stubb, Orpo, Katainen ja Sarvamaa olisivat ymmärtäneet tämän ilman tukiopetusta! 

 

Odotamme Stubb´n ryhtyvän puolustamaan suomalaista elintarviketuotantoa ja suomalaisia!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Varmaan Kesko kysyi luvan ja sen myös sai!

Keskiviikko 22.10.2014 - -Esko Erkkilä-

Tamminiemen sauna oli presidentti Kekkosen aikaan paikka, jossa päätettiin tai ainakin pohjustettiin monia suuria asioita.

 

Sain eilen Tampereen UKK-seuran tilaisuudessa kuunnella todellista Tamminiemen sauna-asiantuntijaa eli hallinto-opin kandidaatti Jouko Loikkasta.

 

 

 

 

 

 

Viiden pääministerin sihteerinä ja Martti Miettusen III hallituksessa II valtiovarainministerinä toiminut TVH:n pitkäaikaisin pääjohtaja Jouko Loikkanen on todellinen asiantuntija Tamminiemen saunomisiin liittyvissä kysymyksissä.

 

 

*************

 

Kesko rakensi 1960-luvun puolivälissä Hauholla omistamalleen Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle Kirrinen-järven rantaan edustussaunan, jonka pohjapiirustus on peilikuva presidentti Kekkosen Tamminiemen saunasta.

 

Kysyin Jouko Loikkaselta, että pyysikö Kesko luvan käyttää Tamminiemen saunan pohjapiirustuksia Länsi-Hahkialaan rakennetun saunan pohjapiirustuksina.

 

 

 

 

 

 

Jouko Loikkanen piti luvan pyytämistä todennäköisenä ja totesi, että luvan saantia varmaan helpotti presidentti Kekkosen ja 1957 – 1968 Keskon pääjohtajana toimineen Ilmo Olavi Nurmelan kaverisuhde.

 

Osoituksena Kekkosen ja Nurmelan hyvistä väleistä kertoo se presidentti Kekkosen vuorineuvos I.O.Nurmelalle 12.10.1965 lähettämä kirje, joka on julkaistu ”Kirjeitä myllystäni” sen ensimmäisessä osassa:

 

 

**************

 

Vuorineuvos Ilmo Nurmela           12/10 1965

Hyvä Veli,

Poissaoloni aikana olet suorittanut huomattavia ja kiitettäviä tekoja, joista esitän Sinulle kansakunnan kiitokset. Niihin yhtyy koko Tunisian kehittyvä ja ratsastava, taatelia ja lampaanrasvaa syövä kansa. (Muuten 42 haukea lyhyessä ajassa oli kyllä liian kanssa!)

Vaatimattomana osoituksena kiitollisuudesta lähetän Sinulle oheisen asiakirjan, jonka sisällöstä en ymmärrä mitään. Mutta kovasti päättelen, että se sopisi kalastusalukseksi sateenkaarilammikollesi.

 

**************

 

Sain tutustua Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan saunaan ulkopuolelta, kun olin vuoden 1966 vuosiharjoittelijana Länsi-Hahkialassa. Tilan maatalousharjoittelijat olivat apuna, kun saunarantaa ruopattiin tammikuun kovilla pakkasilla. Minulle sattui ruoppauksen aikana ”jalkamiesviikko” ja niinhän minä availin mutaa pellolle ajaneiden traktoreiden peräkärryjen takalaitoja lähes kolmenkymmenen asteen pakkasilla!

 

Työurani aikana sitten tutustuin muutaman kerran Länsi-Hahkialan saunaan myös sisältä päin, sillä sain Keskon yhteistyökumppanina osallistua muutamiin miellyttäviin saunailtoihin ”Kekkosen saunalla”.

 

Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan Kesko-omistus oli vuonna 1966 verhottu Kaupan Maataloussäätiön taakse, joten kyseinen säätiö oli palkanmaksajanani silloin.

 

Nykyisin Länsi-Hahkiala on Hahkialan Kartanon nimellä agrologi Karl Fazer´n omistuksessa.

 

 

-Esko Erkkilä- 

Suomelle oudot viljelykasvit ovat tärkeitä Italian maataloudelle

Keskiviikko 17.9.2014 - -Esko Erkkilä-

Syyskuun alkupuoliskolle ajoittunut Italian matkamme osui aikaan, jolloin Italialle tärkeät tavanomaiset viljat olivat jo puitu.

 

Tässä pieni pääosin bussin ikkunasta kuvattu kuvakertomus italialaisesta maataloudesta:

 

 

 

 

 

 

Toki muutama puimuri oli vielä pelloilla…

 

 

 

 

 

 

…ja näimme myös muutaman nykyaikaisen viljakäsittelylaitoksen matkamme aikana.

 

Viljankuivureita eteläisessä Euroopassa ei tarvita joten niitä ei maalaismaisemassa ole.

 

Viljaa varastointikunto varmistetaan etelä-Euroopan maissa kemiallisilla käsittelyillä – muistan joskus kuulleeni, että esim. ranskalainen vilja saattaa varastointiaikanaan käydä läpi useita kemiallisia käsittelyjä. Käsittely tapahtuu siten, että viljaa siirretään elevaattoreilla siilosta toiseen ja siirron yhteydessä viljavirtaan heitellään ”nappeja” joiden ansiosta viljatuholaiset eivät pääse viljassa kasvamaan tai lisääntymään.

 

Toivoisi, että suomalainen kuluttaja osaisi arvostaa kotimaisen viljan kuivaamista ja sitä kautta saatavaa kotimaisen viljan hyvää hygienistä laatua.

 

 

 

 

 

 

Auringonkukkapellot ovat Italiassa tuttu näky.

 

Auringonkukasta saadaan auringonkukkaöljyä ja siitä saatava puristusjae on arvokasta valkuaisraaka-ainetta kotieläinten ruokinnassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sinimailanen on Italiassa tärkeä nurmirehukasvi. Typenkerääjäkasvina se on tehokas esikasvi muille viljelykasveille.

 

 

 

 

 

 

Oliivipuuviljelmät…

 

 

 

 

 

 

…muodostavat oleellisen osan italialaisesta maalaismaisemasta.

 

 

 

 

 

 

Viinirypäleet alkoivat vierailuviikkomme aikana saavuttaa korjuukypsyyden,…

 

 

 

 

 

 

…mutta vielä ei ollut aika aloittaa sadonkorjuuta.

 

Vierailemillamme viinitiloilla tehtiin ensimmäisiä kokeita korjuukypsyyden selvittämiseksi. Korjuukypsyyden kynnyksellä olevista viinirypäleistä tehdään sokerianalyyseja sekä mitataan pH – näiden perusteella osataan määritellä oikean sadonkorjuuhetki.

 

 

Italia on vahva vehnäntuottaja, mutta vehnäpeltoja emme nähneet, sillä vehnänkorjuuaika oli tältä kasvukaudelta jo ohi.

 

Italia on tunnettu durum-vehnästään ja olikin minulle yllätys, että Italia ei ole omavarainen sen osalta vaan sitä tuodaan Italiaan Kanadasta sekä Australiasta.

 

 

Moninaiset EU-tuet ovat perusta italialaiselle maataloudelle, mutta se aihe olisikin sitten jo kokonaan uuden jutun aihe!

 

 

-Esko Erkkilä- 

Maatalous on kokoomuksen ja hallituksen toimista huolimatta edelleen kaiken perusta

Perjantai 4.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Kirjoitan näitä rivejä keskiviikkona 2.7.2014.

 

Tänään ja viime päivinä on ollut vahvasti esillä useita asioita, joilla yhteisenä nimittäjänä on maatalous.  Otan niistä esille kaksi.

 1.     

Kokoomus on viime päivinä toitottanut maatalousystävällisyyttään ja kaikkivoipaisuuttaan maatalouden, ruokaturvallisuuden ja kuluttajaystävällisyyden saralla.

 

Tänään suomut ovat auenneet toivottavasti myös kokoomuslaisten silmissä, kun heidän meppinsä Petri Sarvamaa ei päässyt lainkaan EU:n maatalousvaliokuntaan.

 

Keskustan Olli Rehn pääsi varajäseneksi ainoana suomalaisena himoittuun maatalousvaliokuntaan ja siten päätöksenteon keskiöön.

 

On selvää, että Rehnin pääseminen maatalousvaliokuntaan nostaa suomalaisten sananvaltaa maatalousasioissa, ruokaturvallisuutta koskevissa asioissa sekä elintarvikkeiden kuluttajapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.

 

Edellisellä vaalikaudella maatalousvaliokunnassa olivat Riikka Pakarinen (keskusta) ja Petri Sarvamaa (kokoomus).

 

On toki muistettava, että Keskustan Anneli Jäätteenmäki sai edellisellä EU-vaalikaudella paljon enemmän aikaan suomalaisen maatalouden saralla, vaikka ei ollutkaan maatalousvaliokunnan jäsen, kuten kokoomuksen Petri Sarvamaa.

 

Odottelen mielenkiinnolla, että miten Kokoomus nyt hehkuttaa maatalousosaamistaan!

 

 2.     

Valtioneuvosto on päättänyt uusista tavoitteista huoltovarmuudessa ja sen vuoksi leipäviljassa luovutaan vuoden huoltovarmuustavoitteesta ja siirrytään vain kuuden kuukauden mittaiseen varmuusvarastointiin.

 

Samassa yhteydessä huoltovarmuussäädöksiä muutetaan polttoöljyn osalta siten, että varmuusvarastossa ei enää tarvitse olla polttoöljyä teollisuuden tarpeisiin. Riittää, kun polttoöljyä on yhdyskuntien energiahuollon tarvitsema osuus viideksi kuukaudeksi!

 

Päätökset ovat osoitus Kataisen – Stubbin hallitusten käsityksistä, jotka perustuvat suureen tietämättömyyteen ja siihen, että halutaan ummistaa silmät ympärillämme tapahtuvasta kehityksestä.

 

Tunnen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan viljan osalta hyvin, sillä toimin 40 vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta maamme viljamarkkinoiden ytimessä ja pääsin omakohtaisesti seuraamaan HVK:n toimintaa viljamarkkinoilla.

 

Pidän hallituksen päätöksiä varmuusvarastotasojen alentamisessa vastuuttomana toimintana.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Koti kuntoon - tuuletusta Eurooppaan!"

Sunnuntai 27.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Pidän Keskustan eurovaalislouganista, jossa todetaan, että kotimaan asiat pitää laittaa kuntoon.

 

Kataisen-Urpilaisen hallitus, joka kohtapuoliin vaihtaa nimeään Vapaavuoren-Rinteen hallitukseksi, on kolmen vuoden aikana saanut sotkettua maamme asiat perusteellisesti.

 

Ei ihme, että hallituksesta käy kova pako, sillä vuoden kuluttua pidettäviin eduskuntavaaleihin ei hallituspuolueista löydy vastuunkantajia.

*************

 

 

EU-vaaleissa Keskustalla on käytössään upea vaalibussi, joka kävi ensimmäisen kerran Tampereella tiistaina huhtikuun 22. päivänä.

 

Olin vastaanottamassa vaalibussia Keskustorille.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Keskustan eurovaaliehdokas Timo Kauniston muodikas hattu ja hänen viininpunainen kaulaliinansa sekä se sanoma, jota Kaunisto uuden ajan talonpoikana kertoi Keskustorilla olivat parhaimmillaan sitä, jota Keskusta perää eurovaalisanomallaan "Koti kuntoon".

Jos emme saa kotiamme kuntoon, olemme Kreikan tiellä.

 

Timo Kaunisto sai pääsiäisen jälkeen merkittävän voiton, kun Helsingin vaalipiirilautakunta hyväksyi tiistaina huhtikuun 22. päivänä Kauniston titteliksi eurovaaleissa ”Maatalousyrittäjä”.

 

Vaalipiirilautakunta hylkäsi aiemmin Kauniston esittämän tittelin, mutta onneksi muutti päätöstään.

 

 

Kauniston saama ”tittelivoitto” on voitto suomalaiselle maataloudelle, alkutuotannolle, kotimaiselle ruualle ja ennenkaikkea se on voitto kotimaisuutta sekä lähellä tuotettua ruokaa arvostavalle kuluttajalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolalaisesta maatalouskaupasta saa kaikkea alkoholijuomista traktoreihin saakka

Lauantai 26.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Jotkut Taannoisen maatalousmatkamme osanottajat olivat esittäneet matkamme oppaalle, että pääsisimme yllätysvierailuna tutustumaan puolalaiseen maatalouskauppaan.

 

Matkasimme perjantaina huhtikuun 4.päivänä Krakovasta Zakopaneen ja poikkesimmekin yllättäen matkan varrelle osuneeseen maataloustarvikekauppaan.

 

 

 

 

 

Yritysrypäs, jonne poikkesimme, oli todellinen monipalvelupiste, sillä samalta tontilta sai usean yrittäjän toimesta monenlaisia palveluja.

 

 

 

 

 

Keskityimme maatalouskauppapalveluihin ja ainoastaan poikkesimme saman yritysryppään elintarvikemyymälässä, jossa tietysti oli myös…

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

Maatilojen keskikoko Puolassa on varsin pieni ja se näkyy hyvin siinä konekannassa sekä muussakin tarjonnassa, joka on leimaa-antavaa puolalaiselle maatalouskaupalle.

 

 

Puola on perunantuottajamaana volyymiltään yli kymmenkertainen Suomen tuotantomääriin verrattuna ja maan voimakas panostaminen perunantuottamiseen näkyi myös maatalouskaupan perunanviljelykoneiden tarjonnassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Perunanviljelykoneiden koko oli oikeassa suhteessa maan pieneen tilakokoon.

 

 

 

 

************

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

************

 

 

Maatalousmyymälässä tarjonta ylitti suomalaisen maatalousmyymälän tarjonnan.

 

Muutamia kuvia maatalousmyymälän tarjonnasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********

 

 

 

 

Kerroin jo juttuni alussa, että myös traktoreita oli liikkeessä myytävänä ”hyllytavarana”. Tutkailimme asiaa ja kyseessä olivat kiinalaisvalmisteiset traktorit.

 

 

**********

 

 

Oli mielenkiintoista poiketa puolalaisessa maataloustarvikeliikkeessä ja todeta, että eri alan yrittäjien yhteistoiminta samalla tontilla tuo monipuolisuutta tarjontaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Puolan maatalouden haaste on pieni tilakoko

Tiistai 8.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Palasin eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Puolasta.

 

Kyseessä oli MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämä opinto-, kulttuuri-, maatalous-, kotieläin-, historia- ja sotahistoriamatka, jolle osallistuimme vaimoni kanssa.

 

Keväinen MTK-matka on muodostunut meille jo perinteeksi, sillä olemme neljänä edelliskeväänä osallistuneet Romaniaan, Unkariin, Skotlantiin ja Sloveniaan suuntautuneille vastaaville matkoille.

 

 

 

 

Matkanjohtajana toimi MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola ja oikein mainiosti toimikin – kiitokset Jaakolle tätäkin kautta!

 

 

Matka ylitti odotukset, sillä saimme monipuolisen kuvan Puolasta.

  

Puola on jo nyt vahva maatalousmaa, mutta pieni tilakoko on heille melkoinen haaste.

 

 

 

 

 

Pieni tilakoko näkyy seuraavista kuvista, joista osa on otettu linja-auton ikkunasta ja osa suoraan ”luonnosta”.

 

Jokainen kuvissa näkyvä peltolohko on eri omistajan omistuksessa eli kuvissa näkyvä ”tilkkutäkki” kertoo totuuden pienestä tilakoosta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

Pieni tilakoko merkitsee, että myös tilojen konekanta on suomalaisittain katseltuna pienikokoista.

 

 

Tässä pari kuvaa vaatimattoman kokoisista maatalouden työkoneista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Valokuva- ja juttuaineistoa kertyi matkan aikana paljon ja pyrinkin lähipäivien aikana käsittelemään tällä saitilla matkamme aikana näkemäämme ja kuulemaamme!

Huomenna ehkä kuitenkin jotain muuta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomalaisia kiinnostaa, että millaisia kansalaisille myönteisiä päätöksiä hallitus on saanut aikaan!

Maanantai 31.3.2014 - -Esko Erkkilä-

Sain viime lauantaina eli 29.3.2014 olla mukana kahdessa yleisötilaisuudessa, joissa kansalaiset saivat kysellä mm. sitä, että millaisia positiivisia päätöksiä nykyinen hallitus on saanut aikaan.

 

Tilaisuudet olivat Tammelantorilla Tampereella, jossa toimin yleisötilaisuuden juontajana sekä Pirkkalassa Suupantorilla, jossa olin mukana tavallisena kansalaisena.

 

Molemmissa tilaisuuksissa esiintyjinä olivat Keskustan kansanedustajat Mikko Alatalo sekä Arto Pirttilahti ja Keskustan eurovaaliehdokas Jouni Ovaska.

 

Oli suorastaan hupaisaa, että kummassakin yleisötilaisuudessa kansaa kiinnosti, että millaisia positiivisia päätöksiä Kataisen-Urpilaisen hallitus on saanut aikaiseksi.

 

 

 

 

Alatalo osasi kuitenkin kääntää kysymyksen siihen muotoon, että mitä ongelmallisia päätöksiä nykyinen hallitus ei ole tehnyt.

 

Keskeisimmät seikat, joihin Kataisen-Urpilaisen hallitus ei ole syyllistynyt on se, että se ei ole rohjennut nostaa ruuan ja eikä myöskään lääkkeiden arvonlisäveroa.

 

Tälle hallituksen ”päätökselle” Keskusta sekä suomalaiset osaavat antaa arvoa.

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahden mukaan positiivista hallituksen ”päätöksissä” on ollut se, että se ei uskaltanut laittaa metsille ja/tai maatalousmaalle kiinteistöveroa.

 

On selvää, että jos Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden ”haukat” olisivat säätäneet metsämaalle kiinteistöveron, niin sen jälkeen suomalaisten jokamiehenoikeudet olisi ollut pakko laittaa uuteen tarkasteluun.

 

Kun Katainen, Urpilainen ja Niinistö eivät mielihaluistaan huolimatta uskaltaneet säätää metsämaille kiinteistöveroa, niin metsänomistajat eivät ala rakentamaan metsäautoteille puomeja – sienestäminen ja marjastaminen voivat siis jatkua nykyiseen tapaan!

Kansanedustaja Pirttilahti halusi nostaa erikseen esille työministeri Lauri Ihalaisen ja totesi, että Ihalainen on pystynyt kaikella kunnialla hoitamaan vaikean ministeripostinsa.

 

 

 

 

Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Jouni Ovaska otti esille hallituksen hyvistä päätöksistä sen, että Katainen myöntyi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esitykseen sote-solmun ratkaisemiseksi.

 

 

 

On selvää, että Kataisen päätös myöntyä Sipilän esitykseen oli hänen hallitustaipaleensa suurimpia saavutuksia, sillä sote-päätökseen taipuminen merkitsi samalla hallituksen luopumista onnettomasta kuntauudistushankkeestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kokouksista, palavereista, neuvotteluista ja sovituista tapaamisista myöhästelevä henkilö on varas - aikavaras!

Torstai 29.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Olen huomannut, että palaverit ja erilaiset neuvonpidot eivät suinkaan loppuneet, kun siirryin eläkkeelle. Tuntuu, että ne jatkuvat melkein entiseen tahtiin.

 

En osaa arvostaa kanssaihmisiä, jotka myöhästelevät sovituista palavereista ja tapaamisista.

 

Krooniset myöhästelijät menettävät ajatusmaailmassani suuren osan jopa niiden mielipiteidensä painoarvosta, jotka saattaisivat olla ihan järkeviäkin.

 

Olen aina pitänyt periaatteenani, että palaveri, jonka vetäjänä toimin, aloitetaan täsmälleen sovittuna aikana. Tulee monesti mieleen, että palaverihuoneen ovet pitäisi lukita palaverin alkamishetkellä, jotta myöhästelijät huomaisivat menettelynsä muille aiheuttamansa häiriön!

Opiskeluajat Mustialassa olivat hyvää harjoittelua täsmällisyyteen. Koko luentosali huusi "Oi oi", jos joku saapui luennolle myöhästyneenä. Lisäksi myöhästyjä joutui ovensuussa pokkaamaan kunnioittavasti niille, jotka olivat saapuneet säntillisesti luennolle.

Pelkään, että tämä tapa on karissut pois Mustialastakin! Vahinko, jos näin on tapahtunut. 

 

Olen muuten huomannut, että täsmällinen palavereiden aloittamistapani on kasvattanut joitakin kroonisia myöhästelijöitä säntillisyyteen.

 

Myöhästelijät syyllistyvät varkauteen – he varastavat aikaa työtovereiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan.

 

Menetettyä aikaa ei saa takaisin.

 

Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri oli suuri myöhästelijä ja kerrotaan, että myös Venäjän presidentti Vladimir Putin myöhästyy sovituista aikatauluista jatkuvasti.

 

Putinin kohdalla kyse on vallankäytöstä!

 

Lähipiirissäni ei ole ketään – ei myöhästelijöissäkään – joilla olisi kanttia käyttää myöhästelemistään vallankäytön elementtinä.

 

Sain joskus olla esimiehenä kroonisesti myöhästelevälle myyntimiehelle. Kuljimme asiakaskäynneillä aina vähintään puoli tuntia myöhässä.

 

Aluksi kärsin tavattomasti, että asiakkaamme saivat odottaa meitä, mutta sitten huomasin alaiseni mahtavan taidon selittää myöhästymisemme.

 

Kun myyntimieheni oli parilla lauseella selittänyt tilanteen, niin asiakas tuli siihen käsitykseen, että saavuimme hänen luokseen suorastaan etuajassa!

 

Nyt näitä selittäjiä en enää hyväksy, sillä iän karttuessa suhtaudun aikaisempaakin tiukemmin myöhästelijöihin, koska minulla on nykyisin entistäkin vähemmän aikaa, jotta voisin menettää sitä muiden odotteluun!

 

 

-Esko Erkkilä-

Agrologien Liitto on ammatillis-aatteellinen koulukuntajärjestö

Tiistai 20.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen alusta alkaen ollut Agrologien Liitto ry:n jäsen.

 

”Koulukuntajuureni” tulivat päivitettyä, kun osallistuin vaimoni kanssa Agrologien Liiton järjestämälle matkalle Viron kartanoihin 15.-18.8.2013.

 

Kartanokierroksemme käytännön järjestelyistä vastasi Suomen Matka-Agentit Oy ja hyvin vastasikin, joten voin lämpimästi suositella yrityksen palveluiden käyttämistä.

 

Matkamme oli onnistunut ja sain paljon aineistoa myös näille sivuilla jatkossa kirjoittamiini juttuihin. Aika näyttää, että millaisia juttuja läppärini näppäimistöltä löytyy.

 

Kiertomatkamme keskittyi virolaisiin kartanoihin tutustumisiin, mutta kohtasimme myös paikkoja, jotka liittyvät kiinteästi Suomen historiaan ja sotatoimiin – oikeastaan voidaan jo nyt todeta, että Suomeen liittyviin rauhantoimiin.

 

Maa- ja kotieläintalouteen tutustumiset jäivät lukumääräisesti vähäisiksi, mutta eräs tutustumisemme maatalouteen olikin sitä innostavampi – siitäkin aikanaan.

 

 

 

 

Matkaseurueemme koko oli 21 henkilöä ja se on sopiva koko ryhmälle, jotta kohteisiin pääsee tutustumaan yksityiskohtaisesti.

 

 

 

 

Oppaamme Lea Asso on syntyperäinen tarttolainen, mutta hän tuntui tuntevan koko Viron kuin omat taskunsa; lähes jokaisessa kylässä oli paikka, jonka Lea tunsi henkilökohtaisesti!

 

 

 

 

 

Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli mukana ja hän käytti matkan aikana muutaman puheenvuoron, joissa kertoi agrologikunnan ajankohtaisista asioista.

 

 

********

 

 

Nyt agrologeja valmistuu kahdeksasta opistosta, mutta suurimmillaan agrologeja valmistui perätä 11 opistosta. Sen lisäksi olivat ne muutamat oppilaitokset, joista agrologeja valmistui ns. pätevöittämiskoulutuksen kautta!

 

Valmistuin vuonna 1970 ja silloin Maatalousopistoja oli vain kolme eli Mustialassa, Hyvinkäällä ja ruotsinkielinen opisto Turussa.

 

Valmistumiseni aikana agrologi-tutkinto oli arvossaan, sillä silloin meitä valmistui vuodessa ainoastaan n. 90 uutta agrologia.

 

”Pahimmillaan” agrologeja valmistui vuonna 1990 ja silloin valmistuneiden määrä oli n. 350 uutta agrologia per vuosi.

 

Ihmettelen, että valmistumiseni aikana suomenkieliseen agrologikoulutukseen hakeuduttiin mielellään koko maasta joko Mustialaan tai Hyvinkäälle, mutta kulkuyhteyksien parannuttua agrologeja piti valmistuvan ”joka niemestä ja notkelmasta” sijaitsevasta maatalousoppilaitoksesta! Oli ilmeinen vaara, että agrologien massavalmistuminen rapautti koulukuntamme arvostusta.

 

Onneksi nämä nykyajan agrologit liittävät tittelinsä perään kirjaimet AMK ja se helpottaa heidän tunnistamistaan massavalmistumisen agrologeiksi!

 

Nykyisin hakupaine agrologitutkintoon on vain 1,5 kertainen per aloituspaikka ja sen lisäksi opintojen keskeyttäminen on tavanomaista. Ei hyvä niin!

 

Hakuprosessi maatalousopistoihin oli ennen pitkä, sillä pohjaksi tarvittiin alemman maatalouskoulun suorittamisen lisäksi vuoden kestänyt tilaharjoittelu. Nyt näitä ei kai enää vaadita!

 

******

 

Tiedän omakohtaisen kokemukseni perusteella, että agrologitutkinto ei merkitse suuriakaan valmiuksia työelämään, mutta käytännöllis-tietopuolisena tutkintona se antaa hyvät valmiudet alkaa kouluttautumaan työelämän haasteisiin.

Olen saanut olla tilanteessa, jossa esimiehenäni on ollut agrologi, agronomi, DI, ekonomi, merkonomi "tai muuten virkeä nuorimies", mutta olen ollut myös esimiehenä agrologeille, agronomille, DI:lle, KTM:lle, merkonomille ja "muuten asioita hallitseville". 

Bisnesmaailmassa koulutuksen oppiarvolla ei ole suurtakaan merkitystä, vaan henkilön pystyvyys tehtäviensä hoitamiseen arvioidaan tulosten perusteella. Näin on hyvä, sillä tuloksistaan henkilö tunnistetaan!

 

Liike-elämässä toimii ja on toiminut useita kauppaneuvos- ja vuorineuvostasolle kohonneita agrologeja.

 

Valtioneuvos Martti Miettunen kolminkertaisena Suomen pääministerinä lienee politiikassa parhaiten menestynyt agrologi.

Ministerinä Martti Miettunen toimi 4.316 päivää!

Olen ylpeä, että olen valtioneuvos Miettusen tapaan Mustialan agrologeja!

 

 

-Esko Erkkilä-

Missä olin, kun Tsernobylin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui?

Perjantai 2.8.2013 - -Esko Erkkilä-

Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa, lähellä Prypjatin kaupunkia, tapahtui lauantaina 26. huhtikuuta 1986 ydinvoimalaonnettomuus, joka aiheuttaa vakavia ongelmia ydinvoiman etenemiselle vielä tänäänkin.

 

  

Tšernobyl kuului silloin Neuvostoliittoon ja onnettomuus kirjattiin silloin ja kirjataan nykyisinkin Neuvostoliiton ”piikkiin”.

 

Missäkö olin silloin?

 

Muistan tapahtumahetken hyvin, vaikka tapahtumalla ei ollutkaan välittömiä vaikutuksia suomalaisten elämään.

 

Olin Saariselällä Kakslauttasessa isäntänä jälleenmyyjäporukallemme, sillä mukana palkinto- ja koulutusmatkalla oli Osuuskauppa Keskimaan rehunmyyntihenkilöitä.

 

Matka oli Keskimaan myyntihenkilöstölle tärkeä tilaisuus. Se oli tärkeä heidän yhteishenkensä luojana, sillä olivathan maakunnan osuuskaupat yhdistäneet voimansa vasta vuonna 1984 maakunnalliseksi osuuskaupaksi – Osuuskauppa Keskimaaksi.

 

Vietimme muutaman päivän tiiviisti luennoilla, mutta myös Saariselän ladut tulivat matkan aikana tutuiksi.

 

 

******

 

Olimme lähdössä kotimatkalle, kun kuulimme radiosta, että jossain Neuvostoliitossa oli tapahtunut ydinvoimalaonnettomuus.

 

”Kotiinlähtöpäivämme” saattoi olla sunnuntai eli yksi päivä onnettomuuden jälkeen, sillä eihän siihen aikaan Neuvostoliiton onnettomuuksista kerrottu kovinkaan helposti. Toisaalta Neuvostoliitto yritti salata tapahtuman.

 

******

 

Tuolloin maatalouskaupalla oli merkittävä rooli maatalouden tuotantotarvikkeiden myynnissä, mutta maatalouden rakennemuutos on tehnyt maatalouskaupan lähes tarpeettomaksi.

 

Nykypäivän maataloustuottaja asioi suoraan teollisuuden kanssa ja maatalouskauppa on saanut sopeutua tilanteeseen.

 

Nykytilanne on terve, sillä maatalouskauppa oli aikoinaan tehokas välistävetäjä ja kustannusten kohottaja. Kauppa otti omat siivunsa, kun viljelijä hankki tuotantotarvikkeita ja se otti taas siivunsa, kun tuottaja toimitti vaikkapa viljaa viljanjalostusteollisuudelle!

 

Erityisen ansiokas maatalouden kustannusten kohottajana oli sittemmin konkurssiin päätynyt Keskusosuusliike Hankkija. Hankkijan päätyminen konkurssiin aloitti maatalouskaupan tehostumisajan.

 

******

 

No nyt päädyin hieman sivuraiteille Tšernobylin ydinvoimaonnettomuuden muistelemisessa, mutta tapahtuman omakohtainen muisteleminen johdatteli luontevasti niihin aikoihin, jolloin maatalouskaupalla vielä oli merkitystä ja se oli keskeinen yhteistyötaho mm. silloisissa työtehtävissäni.

 

 

-Esko Erkkilä-

Hahkialan kartano on uuden tulemisensa partaalla

Keskiviikko 3.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Hauholla sijaitsevalla Hahkialan kartanolla on takanaan näyttävä historia ja nyt tuntuu, että sillä on edessään myös valoisa tulevaisuus.

 

Eri lähteissä Hahkialasta on mainintoja jo 1400-luvulta alkaen, mutta todellista kehittymistä kartano on kokenut 1650-luvulta alkaen, jolloin kartanon omistajaksi tuli Charpentier –suku.

 

Charpentierit omistivat kartanon vuoteen 1963 saakka, jolloin kartano myytiin Keskon hallinnoimalle Kaupan Maataloussäätiölle.

 

Henkilökohtaiset siteeni Hahkialaan liittyvät kiinteimmin vuoteen 1966, sillä silloin suoritin kartanossa maatalousopintoihini kuuluneen vuosiharjoittelun.

 

Kartanon omistajana siihen aikaan oli Kaupan Maataloussäätiön kautta siis Kesko ja kartanon nimi oli silloin Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila.

 

Charpentier-jakso Hahkialassa kesti hieman yli 300-vuotta ja Keskon omistusjakso puolestaan vain vajaat 40-vuotta, sillä vuonna 2001 kartano siirtyi agrologi Karl Fazer´n omistukseen.

 

Sain verestää vanhoja Hahkialan muistojani 16.3.2013, kun Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen jäsenenä osallistuin yhdistyksemme Hahkialan kartanossa järjestämään virkistyspäivään.

 

 

Virkistyspäivämme osanottajat arvostivat, että kartanonherra Karl Fazer tuli henkilökohtaisesti kertomaan Hahkialan kartanon kuulumisia meille.

 

Agrologi-veli Karl Fazer johtaa kartanoa kahdella liiketoiminnan suunnalla:

 

Päärakennuksen rooli on toimia kokouskartanona, jossa on mahdollisuus yöpyä ylellisessä ja Suomen historiaan kiinteästi liittyvässä ympäristössä.

 

 

Kirrinen-järven toiselta puolelta Fazer on hankkinut entisen Viittakiven opiston ja muuttanut sen suurten rakennus- ja muutostöiden tuloksena monipuolisiksi kokous-, hyvinvointi- ja liikuntapalvelutiloiksi – yksikön nimi on Uiskola.

 

 

 

Hahkilan kartano hohtaa pääsisäänkäyntinsä puolelta ylväänä hankien keskellä…

 

 

 

 

…ja puiston puolelta katsellen se on ehkä vieläkin ylväämpi.

 

 

 

Kartanon barokki-tyylinen puutarha ei luonnollisesti ole parhaimmillaan keskellä talvea, mutta Kirrisen rannalla sijaitseva rantasauna on eräs katseita vangitseva kohde talvellakin.

 

 

 

Hahkialan rantasauna on peilikuvakopio presidentti Urho Kekkoselle Naantalin Kultarantaan 1960-luvulla rakennetusta rantasaunasta.

En ole käynyt Kultarannan saunassa, mutta yhteistyöni Keskon kanssa vei minut työurani aikana muutaman kerran saunomaan Hahkialan rantasaunaan hyvien löylyjen, Kirrisen hyvinruopattuun rantaan uimaan ja antoisan tarjoilun pariin.

 

Hahkialan rantasaunaan liittyy minulta muutama muistelus; tässä niistä yksi:

 

• Kirrisen rantaa ruopattiin rantasaunan edestä tammikuussa 1966 kovien pakkasten aikaan. Olin sillä viikolla jalkamies-vuorossa, kun muut vuosiharjoittelijat ajoivat sen viikon traktoreita.
• jalkamiehenä sain olla mutakuormien purkamisessa perälautojen avaajana, sillä ei siihen aikaan ollut traktoreiden peräkärryissä automaattisesti avattavia perälautoja – ei muuten taida olla vieläkään
• perälautojen avaamisessa haalarit tulivat mutaisiksi ja kun ne ruokatauon ajaksi riisui päältään, ne jäivät mudan ja kovan pakkasen vuoksi kuin haarniska jököttämään pihalle – muilla harjoittelijoilla ja kartanon työväellä oli hauskaa haalareideni kustannuksella!

 

Vuosiharjoittelujakso Hahkialassa oli mielenkiintoista aikaa ja opetti maatalousopinnoista kiinnostuneelle nuorelle miehelle monia ”ison maailman asioita”.

 

Toivottelen Hahkialan kartanolle, sen henkilökunnalle, hauholaisille ja kartanon omistajalle myönteisiä tuulia kartanon liiketoiminnan kehittämisessä.

 

Saatan lähipäivinä kertoa lisää Hahkialaan liittyviä asioita!

 

 

-Esko Erkkilä-

MTK:lta lapsenuskoista toiveajattelua

Keskiviikko 12.9.2012 - -Esko Erkkilä-

SOK on myynyt enemmistöosuuden Hankkija-Maatalous Oy:stä tanskalaiselle DLA:lle.

 

Hankkija-Maatalous Oy on pellervolaisen osuustoiminnan erään kulmakiven Hankkijan perillinen, joka nyt siis päätyy ulkomaiseen omistukseen.

 

Hankkija on aina edustanut minulle kilpailijaa ja sen vuoksi Hankkijan konkurssi olikin aikoinaan minulle eräs suurimmista työelämäni saavutuksista.

 

Sain aikoinaan tehdä sopimuksia varastojen vuokraamisesta Hankkijan konkurssipesän kanssa ja on selvää, että silloin sain iloita työnantajani onnistumisesta.

 

Huvittavaa, että Hankkijan konkurssipesän asianajajat eivät koskaan suostuneet tekemään sopimuksia kuin kuukausi kerrallaan. Näin menetellen he varmistivat mahdollisimman suuren osuuden konkurssipesän varoista palkkioksi itselleen.

 

”Emme voi tehdä sopimuksia kuin kuukaudeksi, sillä sen jälkeen meidän on pidettävä uusi kokous, että voimmeko vielä jatkaa sopimusta” oli perustelu kuukausi toisensa jälkeen jatketuille sopimuksille!

 

Takavuosien luettelo ja vanha totuus suomalaisen talonpojan pahimmista uhkaajista oli kolme väkästä eli Halla, Hukkakaura ja Hankkija.

 

Hankkija-Maatalous Oy on tyystin eri yritys kuin Hankkija – tämä pyrkii unohtumaan jopa niiltä, jotka luulevat tuntevansa suomalaisen agribisneksen.

 

Hankkija-Maatalous Oy on siis viime vuosina ollut SOK:n omistama ja nyt se päätyy tanskalaisomistukseen.

 

Huvittaa, että esim. MTK luulee maatalouden tuotantotarvikkeiden hintojen nyt alenevan ja vaikkapa viljojen hinnan kohoavan. Luulo osoittaa tietämättömyyttä bisnesmaailman menettelyistä!

 

On varmaa, että tanskalaisomistaja asettaa Hankkija-Maatalous Oy:lle kovat tulostavoitteet ja ne eivät suomalaista talonpoikaa ja sitä kautta suomalaista elintarvikeketjua ja lopulta suomalaista kuluttajaa armahda.

 

On varmaa, että uuden omistajan siipien suojassa toimiva Hankkija-Maatalous Oy pyrkii rahastamaan viimeisenkin lantin niistä tavaroista, joita suomalainen maataloustuottaja erehtyy Hankkija-Maataloudelta tai Agrimarketista hankkimaan!

Mainittakoon, että DLA Group on jo aikaisemmin hankkinut suomalaisen agribisnesyrityksen Yrittäjien Maatalous Oy:n omistukseensa.

 

Kannustan suomalaista talonpoikaa välttämään maatalouskaupan ”palveluksia” ja suuntaamaan hankintansa suoraan teollisuudelta.

 

Suomalainen maatalous, kotieläintalous ja suomalainen kuluttaja eivät pysty elättämään maatalouskauppaa, vaan viljelijän pitää yhä enenevässä määrin pystyä asioimaan suoraan tuotteita valmistavan teollisuuden kanssa.

 

Turhista välikäsistä pitää pyrkiä pois ja tämä pitää paikkansa siitä huolimatta, että onko maatalouskauppa suomalais- tai tanskalaisomistuksessa. 

 

-Esko Erkkilä-

OKRA-maatalousnäyttely alkoi suotuisissa sääolosuhteissa ja runsaan kävijäjoukon siivittämänä

Torstai 5.7.2012 - -Esko Erkkilä-

Oripäässä järjestettävä OKRA-maatalousnäyttely on tänä kesänä ainoa maatalousnäyttely.

 

MTK-Pirkanmaa järjesti Kasvukausi –hankkeeseen kuuluvana opintomatkan jäsenilleen OKRAAN näyttelyn ensimmäisenä päivänä eilen eli 4.7.2012.

 

Osallistuin matkalle.

 

Päivän anti oli mielenkiintoinen ja näyttelystä riittäisi kerrottavaa paljonkin.

 

Keskityn tänään vain muutamaan asiaa:

 

 

Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen suoritti näyttelyn virallisen avauksen.

Kokoomuslaisen ministeri Koskisen puheenvuoro oli kovin lattea ja kuvastaa sitä maatalous- ja elintarvikeasioiden pintapuolista hallintaa – ja halua – joka nykyisellä hallituksella on maan elintarvikehuoltoon.

Latteuksien luettelemisella ei saada aikaan mitään todellista kohennusta maataloustuotantoon eikä elintarvikesektorille. Kuluttajat joutuvat entistä enemmän tuuliajolle elintarvikeasioissa, kun maan hallitukselta puuttuu jämäkkä linja niiden hoitamisessa.

Etelä-Euroopan hulttiomaiden pankkien pelastaminen on nykyhallituksen agendalla ykkösasia ja silloin eivät suomalaisten ruokahuoltoon ja elintarviketurvallisuuteen liittyvät haasteet ole hallituksen työjärjestyksellä tärkeimpiä asioita.

Surullista, mutta totta.

 

 

Okran näyttelypäällikkö Jukka Isotalo - joka tässä odottaa ministeri Koskisen kanssa avajaistilaisuuden alkamista – kertoi, että ensimmäisen päivän kävijätavoite on 15.000 näyttelyvierasta ja näyttelyn kokonaiskävijämääräksi ennakoidaan 70.000 vierasta. Luvuista voi päätellä, että maatalous ja elintarviketuotanto kiinnostavat kansalaisia.

 

OKRA on perinteisesti saanut myös poliitikot vahvasti liikkeelle kansan pariin:

 

 

Tässä työkaverini johtaja Pasi Lähdetie (vasemmalla) Raisiolta ja kansanedustajat Jari Leppä (keskusta) sekä Katja Taimela (SDP) ovat keskusteluissa Suomen elintarvikehuoltoon liittyvien kysymysten merkeissä.

 

 

Tapasin Lepän ja Taimelan myöhemmin Keskustan teltalla ja pyysin silloin heidät yhteiskuvaan Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikon kanssa.

 

Poliitikot ovat otollisia valokuvauskohteita, sillä kameran nähdessään he ovat auliisti valmiita olemaan kuvauskohteina.

 

 

On mainio asia, että kansanedustajat ovat mukana kesän suurtapahtumissa ja tapaavat niillä toisiaan. Uskon vakaasti, että päättäjien keskinäiset tapaamiset epävirallisemmissa merkeissä auttavat heitä yhdessä löytämään ratkaisuja myös tiukoissa poliittisissa väännöissä!

 

Kiitän jo tässä vaiheessa Lions Club Oripäätä hienon maatalousnäyttelyn järjestämisestä!

 

-Esko Erkkilä-

Unkarilaisen maidontuotantotilan - Enyingi Agro Private Limited Company - Magda-lehmä lypsi 14. laktaatiokauden aikana 152.000 kiloa maitoa!

Perjantai 20.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Läntisten MTK-liittojen – Pirkanmaa, Satakunta ja Varsinais-Suomi – maaliskuun lopulla Unkariin järjestämän opintomatkan toinen kotieläinkohde oli yksi maan suurimmista ja vanhimmista maatalousyrityksistä eli Enyingi Agro Private Limited Company.

 

Kohde oli joillekin retkikuntamme jäsenistä jo aikaisemmilta käynneiltä tuttu, sillä tila on suosittu käyntikohde ulkomaisille retkikunnille.

 

Tilalla on 9.000 hehtaaria viljelypinta-alaa ja niillä viljellään mm. maissia, syysvehnää, syysohraa, kevätohraa, hernettä, sinimailasta ja sokerijuurikasta. Taloudellisista syistä öljykasvien eli soijapavun ja rapsin viljelystä on luovuttu.

 

Sokerijuurikkaan osalta tila on Unkarin suurin ja se toimittaa sokerijuurikasta jalostukseen vuodessa n. 50 miljoonaa kiloa. Mainittakoon, että viime vuonna Suomessa sokerijuurikkaan sato oli 675 miljoonaa kiloa eli tämä unkarilainen tila tuottaa sokerijuurikasta n. 7,5 % Suomen kokonaissadosta.

 

Unkarissa maissin keskisato on 9.000 kg/ha, mutta tällä tilalla päästään 12.000 kilon hehtaarisatoihin.

 

Sokerijuurikkaan hehtaarisato on 60.000 kg ja sokeripitoisuus vaihtelee 21…24 %:n välillä. Unkarilaisen jurtin sokeripitoisuus vahvistaa vanhan ja koetun säännön eli sen, että 100 kilometriä etelään nostaa sokeripitoisuutta 1 %-yksiköllä – opin säännön jo siihen aikaan, kun Suomessa oli kaksi sokerijuurikastehdasta eli Salossa ja Säkylässä.

 

Tilan vilja-alasta n. 40 % on siementuotannossa.

 

Yrityksen toiminta jakaantuu kolmelle toimialalle; maidontuotantoon, kasvinviljelyyn ja hevostalouteen.

 

Tilakäynnille tutustuimme maidontuotantoon ja sen jälkeen ajoimme n. 30 kilometrin päähän ja tutustuimme tilan hevostalouteen – hevostaloudesta huomenissa oma juttunsa.

 

Tilan karja oli alun perin kokonaan holsteinia, mutta nyt holsteinin osuus on 35 % ja holsteinin ja friisiläisen risteytystä on 65 %.

 

Nautakarjaa tilalla on 3.500 ja niistä lypsylehmiä 1.800. Lehmät ovat karjan koko huomioiden korkeatuottoisia. Kaikkiaan 14 lehmää on yltänyt satatonnareiksi ja paras lehmä – Magda – on 14:n maidontuotantokauden tuloksena yltänyt 152.000 kilon maidontuotantoon!

 

Lehmien ruokinta perustuu luserni-, sinimailas- ja maissisäilörehuun sekä viljaväkirehuna maissin, ohran ja vehnän käyttämiseen. Ruokinta toteutetaan seosrehuruokintana ja tarvittava valkuais-, kivennäis- sekä vitamiinitäydennys hankitaan premixeinä. Peltopinta-alaa rehuntuotannolle on 2.000 hehtaaria.

 

Alkionsiirto-ohjelma on ollut käytössä yli 20 vuotta, mutta nyt siitä on luovuttu maidon epävakaan markkinatilanteen ja siitoseläinten heikon kysynnän vuoksi.

 

Tilalla on viljalle varastointitilaa 50 miljoonalle kilolle ja tilalla on myös viljankuivuri, jonka kuivausteho on 50 tonnia tunnissa.

 

Tilan traktorit ovat merkiltään New Holland. Isoja traktoreita (yli 200 hv) on 9 kpl ja keskikokoisia (100 – 200 hv) 7 kpl.

Jutun lopuksi muutama valokuva selityksineen:

 

Unkarilaiseen maatilaympäristöön oleellisena osa kuuluva vesitorni oli tällä tilalla tämän näköinen.

 

 

 

Asiantunteva karjamestari kertoi kokeneen opastajan rutiinilla tilan nautakarjataloudesta. Oppaamme Tünde oppi tilakäynnin aikana runsaasti uusia karjatalouteen liittyviä suomenkielisiä sanoja.

 

Tilan päärakennuksen kattoterassilta oli hyvät näköalat karjarakennusten suuntaan.

 

 

 

Amerikalaisvalmisteinen ja Xpressway-merkkinen lypsyasema oli kooltaan 2 x 32 paikkaa.

 

Lypsyasemalla työskentelee 3 lypsäjää työvuorossa ja neljäs henkilö tuo lehmiä lypsypaikalle sekä suorittaa lypsypaikan desinfioinnin aina lypsämisen jälkeen.

 

Lypsyasema toimii pesutaukoja lukuun ottamatta 24 tuntia vuorokaudessa.

 

Ihmistyövoimalla suoritettava lypsytyö on halvan työvoimakustannuksen vuoksi edullisempaa kuin lypsyrobottien hankkiminen.

 

Lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä. Maitoa tulee päivässä 40.000 – 50.000 litraa ja sen jäähdyttäminen tapahtuu nopeasti – maitoauto käy tilalla kahdesti päivässä.

 

Maidon rasvapitoisuus on 4,2 % ja valkuaispitoisuus 3,6 %.

 

Maidosta saatava hinta on 60 HUF/litra eli n. 0,20 €/litra.

 

 

Ulkosalla oli lukuisia puurakenteisia vasikkaigluja…

 

 

 

…mutta lasikuiturakenteiset vasikkaiglut olivat valtaamassa alaa.

 

 

 

Igluissa vasikoiden oli ilmiselvästi mukava köllötellä.

 

 

 

Saimme vilkaista myös poikimaosastolle, jossa vasikka oli parhaillaan näkemässä ensimmäistä kertaa päivänvaloa.

 

 

 

Pukeuduimme asianmukaisesti valkoisiin suojatakkeihin, mutta jalkinesuojia ei riittänyt kaikille.

 On muistettava, että ulkomaisella kotieläintilalla käynnin jälkeen ei saa mennä kotimaisella kotieläintilalla karjasuojiin kuin vasta 72 tunnin pituisen varoajan jälkeen.

 

 

Kaikki satatonnarit olivat saaneet kunniakirjat sekä seppeleet ja niillä oli arvoisensa kunniapaikka kokoushuoneen seinillä.

 

 

Elinaikanaan 152.000 kilon maitotuotokseen yltäneen Magdan kuva oli tilaa esitelleen karjamestarin ylpeydenaihe.

 

 

Satatonnareiden komeita pyttyjä sekä…

 

 

 

…kauniita lehmäveistoksia oli kokoushuoneessa ja käytävillä runsaasti.

 

 

 

Tilalta lähdettäessä kuvaamani voikukka toi mieleen kohta Suomeenkin ehtivän kevään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat tänä vuonna vanhojen EU-maiden tasolle

Tiistai 3.4.2012 - -Esko Erkkilä-

Unkarin matkallamme ensimmäinen kohde oli Maatalousosuuskuntien ja maataloustuottajien kansallisen liiton eli MOSZ:n toimisto, jossa saimme kuunnella liiton pääsihteerin esityksiä Unkarin maataloudesta.

 

 

Liiton sisäänkäynnin yläpuolella komeili yhdistyksen nimilyhenne…

 

 

 

 

…ja vieraiden vastaanottohuoneen seinällä yhdistyksen logo.

 

 

 

MOSZ:n pääsihteeri on koulutukseltaan maatalousekonomisti ja hänellä oli työuraa edessään kolme vuotta ennen eläkkeelle pääsemistä.

Pääsihteerin 40 –vuotiseen työuraan on mahtunut sosialismia, kommunismia, kolhoosielämää ja nyt markkinataloutta.

 

 

Paikallisoppaana ja tulkkina toimi koko matkan ajan Tünde Fodor eli ”Tyyne”, kuten hän halusi suomalaisten häntä kutsuman. Tünde tulkkasi myös pääsihteerin esitykset ja käänsi suomeksi esitetyt kysymykset unkariksi.

 

Unkarissa on kaksi maataloustuottajain etujärjestöä; MOSZ vastaa suurten osuuskuntien edunvalvonnasta ja sen kilpailija puolestaan perheviljelmien edunvalvonnasta. MOSZ:n pääsihteeri kertoi avoimesti, että perheviljelmien edunvalvontajärjestö on heidän kilpailijansa.

 

Osuuskuntien peltopinta-ala on keskimäärin 500 hehtaaria, mutta pinta-alahaarukka vaihtelee 100 hehtaarin ja 5.000 hehtaarin välillä.

 

Unkarissa tuli v. 1968 mahdolliseksi yksityinen maanomistus. Kehitys vapaampaan suuntaa oli ollut nopeaa, sillä v. 1956 tapahtuneen Unkarin kansannousun jälkeen olot tiukkenivat ja v. 1962 ihmiset pakotettiin liittymään kolhoosiin. Pakottaminen tapahtui mm. siten, että lapset eivät päässeet opiskelemaan, jos ei liittynyt kolhoosiin.

 

Molempien maataloustuottajien edunvalvontajärjestöjen neuvottelukumppani (=vastapuoli) on valtio.

 

Osuuskunnat tuottavat Unkarin nautakarjatuotteista 70 %, sianlihasta 2/3 ja viljasta puolet.

 

Osuuskuntien eduiksi MOSZ:n pääsihteeri mainitsi työpaikan, osuuden vuoden tuloksesta sekä mahdollisuuden neuvotella maanvuokraamisesta.

 

Unkarissa maa on kalliimpaa kuin työ oli pääsihteerin vastaus, kun kysyimme maanhinnasta ja työvoimakustannuksista.

 

Pääsihteeri totesi, että hän ei pidä kysymyksestä, jossa pyydetään vertailemaan osuuskuntien ja yksityisviljelmien tehokkuutta. Vastaus kertoo, että suurtilojen taloudenpidossa on tehostamisen varaa.

 

Villihanhet ovat merkittävä viljanviljelyn ongelma Unkarissa.

 

Pellon myyntiä tapahtuu koko ajan ja peltoa ostavat viljelijät sekä sijoittajat. Maan vuokraaminen ulkomaalaisille on mahdollista vuonna 2014 ja siitä eteenpäin.

 

Unkarissa maata voi omistaa 300 hehtaaria/henkilö eli viisi-henkinen perhe voi omistaa maata 1.500 hehtaaria.

 

 

Eri viljalajien satotasot vaihtelevat Unkarissa paljon.

Vehnän keskisato v. 2005 oli 7.500 kg/ha, mutta v. 2007 ainoastaan 4.000 kg/ha. Satotason vaihteluiden syynä on useimmiten kuivuus. Kuivuus on Unkarissa yleinen ongelma, sillä keskisadanta on vain n. puolet Suomen keskimääräisestä sademäärästä.

Kuvassa MOSZ:n pääsihteeri esittelee Unkarin viljasatoja eri vuosilta.

 

Unkari liittyi Euroopan Unioniin v. 2004 ja MOSZ:n pääsihteeri kertoi, että EU:hun liittyminen paransi unkarilaisen maatalouden mahdollisuuksia.

Tänä vuonna ensimmäisen kerran siirtymäajan jälkeen Unkarissa maatalouden EU-tuet kohoavat samalle tasolle kuin vanhoissa EU-maissa.

 

-Esko Erkkilä-

Suuri näyttelyvieraiden määrä Kone-Forumissa todisti, että suomalainen ruuantuottaja luottaa vaikeuksista huolimatta kotimaisen maatalouden tulevaisuuteen

Lauantai 15.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Agrimarket, Agritek, K-Maatalous, Konekesko sekä Yrittäjien Maatalous järjestivät Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kolmipäiväisen konenäyttelyn 6…8.10.2011.

Näyttelylle oli varattuna A-, B- sekä C-hallit ja niiden lisäksi ulkotilaa.

Kolmen päivän aikana näyttelyyn tutustui 26.700 näyttelyvierasta.

Näyttelyvieraiden lukumäärä kertoo mielestäni sen, että maataloustuottajat jaksavat kaikesta huolimatta uskoa suomalaisen maatalouden, kotieläintalouden sekä metsätalouden tulevaisuuteen.

Näyttelyn nimi oli ja ollut jo useita vuosia Kone-Forum. Nimi antaa oikeuden näytteilleasettajille keskittyä koneteemaan. Pidän koneteeman näin voimakasta esiintuomista valitettavana ja haluaisin tuoda nykyistä enemmän esille ”säkkitavaralinjaa”. Syynä tähän on paljolti se, että olen aina ollut agribisneksessä ”säkkitavaramies”.

Konemyyjät ja heidän aikaansaannoksensa ovat saaneet agribisneksessä kohtuuttoman suuren huomion. Konepuolen suurta huomiota perustellaan sillä, että konemyynnistä saatava kate on maatalousliikkeille parempi kuin lannoitteista, rehuista tai siemenistä saatava myyntikate. Myös se, että tilalle myyty tietynmerkkinen kone on pysyvä mainos, on usein käytetty peruste konekaupan suosimiselle.

Konemyyjiä on aina palkittu ruhtinaallisesti aikaansaannoksistaan. Muistan hyvin, kun entinen SOK:n säkkilinjan osastopäällikkö manasi, että osuuskaupan myyntimies pääsee ulkomaanmatkalle, jos saa myytyä yhden moottorisahan ketjun!

Säkkitavaroiden pieni osuus näyttelyissä on toisaalta hyväksyttävää ja oikein, sillä rehujen sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden myynti tapahtuu nykyisin valtaosin suoraan tuottajalta ja/tai maahantuojalta viljelijälle. Myös viljakauppa painottuu nykyisin suoratoimintaan viljelijän ja viljateollisuuden tai viljan vientiyrityksen kesken. Maatalouskauppa on siis jäänyt ns. ”lehdelle soittamaan”.

Suoramyynti on hyvä, sillä se purkaa päällekkäisyyksiä maatalouskaupasta. Maatalouskaupalla ei riitä ammattitaitoa vastata viljelijöiden ongelmiin rehu-, lannoite-, tai kasvinsuojeluaineiden kaupassa eikä viljakaupassa.

Toisaalta odotan aikaa, jolloin myös konevalmistajat ja maatalouskoneiden maahantuojat pystyvät aloittamaan suoramyynnin viljelijöille. Se olisi myös kuluttajien etu, sillä tarpeettomia välistävetäjiä maataloustuotantomme ei kestä.

 

-Esko Erkkilä-