29.10.2013Keskustelutilaisuus Viljakkalan terveyspalveluiden tulevaisuudesta 30.10. klo 17Lue lisää »23.5.2012Keskustan puheenjohtajasta järjestettävän neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toteuttaminen TampereellaLue lisää »26.4.2012Linjamuutos heikentää erityisesti lukiolaisten bussimatkustamista Länsi-TampereellaLue lisää »
Termin "jäte" käyttäminen pitäisi kokonaan kieltää!Perjantai 12.2.2016 - -Esko Erkkilä- Keskustan politiikka- ja toimintapäivillä Tampereen Yliopistolla eräs ohjelmaosio oli lauantaina 6.2.2016 seminaari, jonka teemana oli;
Jätteestä ja romusta uutta bisnestä
Osallistuin seminaariin, vaikka samaan aikaan olisi ollut mahdollista osallistua moneen muuhunkin seminaariin.
Seminaarin puheenjohtajana toimi kansanedustaja Hanna Kosonen.
Europarlamentaarikko Hannu Takkula selvitti kiertotalouden roolia EU:n agendalla.
Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen kertoi johtamansa konsernin saavutuksista eri polttoaineiden osuuden kehityksestä yrityksen energiantuotannossa.
Yrityksen polttoainepaletissa on vuosien aikana tapahtunut melkoisia muutoksia;
Metener Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kalmari esitti…
…piirakkakuvion avulla Suomen biokaasupotentiaalia ja hän pääsi tasolle 25 TWh, kun Loviisan ydinvoimalayksikkö tuottaa vuodessa n. 4 TWh! Kahdestakymmenestäviidestä TWh:sta Kalmarin mukaan olisi peräti 17,8 TWh:a saatavissa peltobiomassasta - tässä olen Kalmarin kanssa samaa mieltä, mutta...
...minua häiritsi Kalmarin esityksessä tavattomasti se, kun hän käytti termiä…
…”elintarviketeollisuuden jäte”.
En voi hyväksyä moista termiä ja käytinkin yleisöpuheenvuoron, jossa totesin, että elintarviketeollisuudessa ei synny kiloakaan jätettä!
Minua lämmittikin kovasti, kun maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoi seminaarin lopussa virallisessa puheenvuorossaan näin:
"Erkkilän Esko kiteytti seminaarin, kun sanoi, että jätteitä ei ole lainkaan, koska toisen "jäte" on toiselle raaka-aine!"
Olipa hyvä seminaari ja nuo ministeri Tiilikaisen sanat tuntuivat mukavilta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskustan politiikka- ja toimintapäivät 2016, Hannu Takkula, Hanna Kosonen, Erkki Kalmari, Markus Tykkyläinen, Napapiirin Energia ja Vesi Oy, ministeri Kimmo Tiilikainen, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, jäte-sana pitäisi kieltää, |
Toivosen Talonpoikaismuseossa on paljon tuttuja maataloustyökaluja ja ennen niin tarpeellisia koneitaMaanantai 4.1.2016 - -Esko Erkkilä- Jatkan tänäänkin Kälviällä sijaitsevan Toivosen Talonpoikaismuseon esineiden esittelyä ja tänään ovat kuvakimaran muodossa vuorossa maataloustyökoneet ja työkalut sekä –laitteet:
Aluksi puimuri ja puimakone:
Puimakoneen syöttäminen oli meillä tavallisesti Isäni tai Äitini hommia, mutta minäkin pääsin joskus penskana sitä syöttämään.
Syöttämisessä oli varottava kelasta sinkoutuvia kiviä – joskus niitä tuli ”päin näköä”, mutta suuremmilta onnettomuuksilta sentään vältyttiin.
Meidän puimakoneemme on tänäänkin käyttövalmis vaikka heti!
**************
Ja sitten maatalouskoneet:
Viljakkalassa tätä viljankäsittelykonetta kutsuttiin kasmasiiniksi. Oli kova työ penskana, kun joutui veivistä veivaamaan kasmasiinia, jotta viljasta pystyttiin erottelemaan akanat pois!
Viljakkalalaisen silmin tämä näyttää kasmasiinilta, mutta koneen kyljesssä lukee "Trusamylly"! Varmistin asian netistä ja kyllä kälviäläinen trusamylly ja viljakkalalainen kasmasiini ovat sama asia. Löysin netistä myös kälviäläisen sanonnan: "On perse ko trusamyllyn perä!"
********************
Lisään tähän juttuun myös kuvat museovieraille tarkoitetuista ”kärryistä”, joilla vieraat saattoivat vetää perhekunnan pienimpiä ympäri museoaluetta – kätevää!
Kelpaa noissa penskojen körötellä!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Toivosen Eläinpuisto ja Talonpojanmuseo, www.elainpuisto.fi, Matti Toivonen, Lelumuseo Kälviä, entisajan traktorit, entisajan voimakoneet, entisajan maataloustyökalut, entisajan maatalouskoneet, trusamylly, kasmasiini, |
On paljon suomalaisia, joille Urho Kekkonen on yhä edelleen ainoa presidenttiTiistai 15.12.2015 - -Esko Erkkilä- Olin 8-vuotias, kun helmikuun 15. päivänä 1956 radioitiin presidentinvaalitoimitus, jossa Urho Kekkonen valittiin kolmannella kierroksella Tasavallan Presidentiksi.
Kuuntelin vanhempieni kanssa vaalitoimitusta ja mieleeni on jäänyt, kun Väinö Leskinen luki viiden nipun sarjoissa Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen.
Kuulun siihen sukupolveen, jolle Urho Kekkonen on yhä edelleen Suomen ainoa ja oikea presidentti!
Pääsin näkemään Urho Kekkosen ainoastaan kahdesti.
Vuonna 1959 Hämeenkyrössä järjestettiin Maatalousnäyttely ja pääsin mukaan, kun kaksi tätiäni halusivat mennä näyttelyyn.
Katselin kaukaa, kun presidentti Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen istuivat näyttelyn pääjuhlassa yleisön edessä tilavissa nojatuoleissa.
Toisen kerran näin presidentti Kekkosen, kun hän osallistui Lapualla järjestettyyn vaalitilaisuuteen, joka tähtäsi vuonna 1978 järjestettäviin presidentinvaaleihin.
En ole varma, että järjestettiinkö Lapuan vaalitilaisuus vuoden 1977 lopulla vaiko vuoden 1978 alussa.
Olin kuitenkin paikalla ”takapenkin-Taavina” ja muistan, kun Kekkonen muutamalla harppauksella nousi puhujalavalle.
Olen jälkeenpäin saanut lukea siitä voimakkaasta taustapelistä, jota Veikko Pihlajamäki ja Eino Uusitalo keskustalaisine taustajoukkoineen kävivät keskenään siitä, että kumpi vahvoista vaikuttajista sai avata Kekkosen vaalitilaisuuden.
Kiista päätyi ns. Mustaan tusinaan kuuluneen Pihlajamäen voittoon ja Eino Uusitalo joutui tyytymään siihen.
Lapuan vaalitilaisuudesta vielä sen verran, että Kekkosen esiintyessä narikkamiehinä olleet keskenkasvuiset pojat kokeilivat narikkaan jätettyä Kekkosen palttoota ja totesivat, että raskas mantteli on Kekkosella!
Suuri arvostukseni Urho Kaleva Kekkoselle, sillä hän on minulle yhä edelleen ainoa Suomen Tasavallan Presidentti!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Urho Kekkonen, Tasavallan Presidentti, Tasavallan Presidentti Urho Kekkonen, Hämeenkyrön Maatalousnäyttely 1959, Urho Kekkosen presidentinvaalikampanja 1978, |
Betoniverkoista voi tehdä hyvät tilapäisvarastot polttopuille!Lauantai 10.10.2015 - -Esko Erkkilä- Puhun kokemuksesta, kun totean, että on tilanteita, jolloin kaikki metsästä kerättävät polttopuut eivät mahdu kattojen alle.
Näin tapahtui minulle ja poikieni kanssa omistamalle maatalousyhtymälle, kun raivasimme metsiämme ja halusimme kuitenkin varata kaikki metsänperkauksessa syntyneet polttopuut omaan käyttöön.
Ratkaisuksi oli helppo valita systeemi, jossa kytkimme neljä tai viisi betoniverkkoa yhteen ja laitoimme klapikoneen purkauselevaattorin siihen asentoon, jossa se heitti klapit heittokuutioina betoniverkoista muodostettuun ”torniin”.
On huolehdittava, että betoniverkkotorni sijoitetaan maasta erilleen riittävän korkealle – kuormalavat ovat mainio ratkaisu betoniverkkovaraston pohjaksi!
En ole insinööri, mutta laskin, että ”betoniverkkotorneihin” mahtui polttopuita 20 – 25 heittokuutiometriä riippuen siitä, että oliko torni rakennettu neljästä vaiko viidestä betoniverkosta.
Aluksi verkkovarastojen purkaminen tapahtuu verkon silmäaukoista purkaen, mutta nopeasti päästään siihen, että yksi betoniverkko voidaan poistaa ja näin muodostuneesta aukosta on helppoa ottaa polttopuut peräkärryyn tai laatikoihin, joilla puut voidaan kuljettaa kätevästi tulipesän eteen.
Parhaimmillaan tai pahimmillaan meillä oli metsässä seitsemän betoniverkkotornillista polttopuita, mutta nyt ”viimeistä viedään”!
Suosittelen tarvittaessa käyttämään polttopuiden ulkovarastointiin betoniverkkosysteemiä – on kuitenkin huomioitava, että varaston kattamisesta on huolehdittava; kunnollisen kattamisen avulla polttopuut säilyvät ulkovarastoinnissa jopa kymmenen vuotta -…
…kokemusta on!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: polttopuut, maatalousyhtymä, polttopuiden ulkovarastointi, |
Avantouinnin aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä!Sunnuntai 4.10.2015 - -Esko Erkkilä- Harrastin avantouintia vuonna 1968.
Ilmaisu ”harrastaminen” on hieman yliampuva, sillä avantouinti kuului tavallaan opetusohjelmaan Mustialan Maatalousopiston ensimmäisen vuorikurssin oppilaille, koska avannon hoitaminen kuului erikseen nimetylle ensimmäisen vuosikurssin oppilaalle.
En toki ollut se noviisi, jolle avannon sulanapitäminen kuului, mutta olin kuitenkin silloin aktiivinen avantouinnin harrastaja.
Vanhana veljenä ja olonomina avantouinti jäi ja taukoa avantouinnin harrastamisessa kesti aina vuoden 2013 maaliskuulle saakka.
Neljänkymmenen kolmen vuoden jälkeen olen hurahtanut avanto- ja avovesiuintiin niin, että kaipaan sitä jatkuvasti!
Olin aikaisemmin todellinen ”vilukissa”, mutta nyt vilukissaominaisuudesta ei ole pienintäkään jäämää – pystyn olemaan t-paidalla melkein säällä kuin säällä.
Mm. eilen eli 3.10.2015 kävin uimassa Viljakkalan Majajärvellä kolme kertaa; aamu-uinnin klo 09.00, iltapäiväuinnin klo 13.00 ja kolmannen kerran klo 15.00 sen jälkeen, kun ”keskipoikamme” parturoi tukkani!
Aamu-uinnilla veden lämpötila oli tasan 10 astetta ja päivemmällä 11 astetta!
Koputan maalaamatonta puuta, kun totean, että en ole kahden ja puolen vuoden aikana potenut lainkaan nuhaa tai flunssaa.
Kannustan lukijoitani viimeistään nyt ryhtymään avovesiuimareiksi ja sitten aikanaan avantouimareiksi, kuin vedet jäätyvät ja saavat päälleen jääkannen!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: avantouinti, avovesiuinti, Mustialan Maatalousopisto, |
Kurkijoki - suomalaisen maatalousopetuksen kehtoPerjantai 17.7.2015 - -Esko Erkkilä- Pariisin rauhansopimuksessa Neuvostoliitolle luovutetuista pitäjistä pidetään maatalousvaltaisimpana Sakkolaa.
Näin ehkä sikatalouden osalta onkin, mutta Kurkijoki on ehdottomasti se pitäjä, joka on suomalaisen maatalousopetuksen kehto.
Kurkijoen maamiesopisto on opistotasoisen maatalousopetuksen aloittaja Suomessa.
Olen saanut poiketa Kurkijoella kerran aikaisemminkin ja nyt toinen poikkeamiseni tapahtui kyröläismatkan aikana 1.7.2015. Presidentti Lauri Kristian Relander sekä Veikko Hakulinen ovat syntyneet Kurkijoella.
Tulimme Kurkijoelle Käkisalmen suunnalta ja ensimmäisessä kuvassa on Kurkijoen nimiviitta (vai onko?).
Hylätty huoltoasema.
Maatalousmaisemaa…
…Kurkijoelle…
…Käkisalmen suunnalta tultaessa.
Takana suomalaistalo ja edessä nykyisäntien rakennuksia.
Näkymää Käkisalmesta päin Kurkijoelle tultaessa.
Tällä paikalla sijaitsi Kurkijoen puukirkko ennen sen tuhonnutta tulipaloa.
Googlaa ”Kurkijoen kirkko” ja kuvittele se tälle paikalle - tulee surullinen olo.
Näkymää joen yli…
…Kurkijoen kirkon paikalta (onko kyseessä Kurkijoen kansanopiston rakennukset?).
Sankarihautausmaan muistokivi.
Kurkijokelaista maisemaa Kurkijoelta kohti Sortavalaa.
Maatalousmiehenä tunnen suurta surua Kurkijoen nykykohtalosta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kurkijoki, Kurkijoki-säätiö, Kurkijoen kirkko, Kurkijoen maatalousopisto, Kurkijoen kansanopisto, venäjä2015, Lauri Kristian Relander, Veikko Hakulinen, |
Jos mie saisin jouten olla!Perjantai 3.7.2015 - -Esko Erkkilä- Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:
Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli
Jos mie saisin jouten olla!
Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.
Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!
Tässä laulun sanat kirjattuina.
Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.
Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka. Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.
Näin se menee:
Jos mie saisin jouten olla Kesäkauven voita syyvä Sit mie naimahan menisin Revon Kaisan tyttäristä Anni mulle annettaisiin Syltä pitkä toista paksu Eipä jaksa hepo veellä Liinaharja liikutella Vesi tippui vempeleestä Rasva rahkehen nenästä
Nyt se loppui tämä laulu hei, nyt se loppui tämä laulu tulee piste.
Tulee piste laulun päähän hei, tulee piste laulun päähän nyt se loppui!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit, |
Jos mie saisin jouten olla!Keskiviikko 3.6.2015 - -Esko Erkkilä- Kirjoitin eilen agrologiasiaa ja jatkan tänään saman teeman alla:
Agrologiopinnot Mustialan Instituutissa 1968 – 1970 edellyttivät ainakin yhden laulun osaamista ja laulun nimi oli
Jos mie saisin jouten olla!
Laulun osaaminen oli välttämätöntä, sillä se laulettiin aina, kun saavuimme linja-autolla retkiltämme opistolle.
Ehdottoman tärkeää oli, että laulun lopussa ollut sana ”loppui” piti kajahtaa juuri silloin, kun linja-auto saapui Huttulan edustalle eli silloin, kun matka päättyi!
Tässä laulun sanat kirjattuina.
Vielä sen verran, että laulun sanojen muistamisessa oli hieman ongelmia, mutta netissä olevat Kuolemajärveltä peräisin olevat laulut ja niiden sanat auttoivat muistamaan koko laulun.
Kuolemajärviläisten laulujen sanat on kerännyt Erja Tikka. Ne olivat hyvänä tukena, kun merkitsin muistiin Vanhan Instituuttilaisen laulun sanat – erityisesti laulun loppu on instituuttilaisesti melkoisesti erilainen kuin kuolemajärviläisten laulussa.
Näin se menee:
Jos mie saisin jouten olla Kesäkauven voita syyvä Sit mie naimahan menisin Revon Kaisan tyttäristä Anni mulle annettaisiin Syltä pitkä toista paksu Eipä jaksa hepo veellä Liinaharja liikutella Vesi tippui vempeleestä Rasva rahkehen nenästä
Nyt se loppui tämä laulu hei, nyt se loppui tämä laulu tulee piste.
Tulee piste laulun päähän hei, tulee piste laulun päähän nyt se loppui!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jos mie saisin jouten olla!, Mustiala, Mustialan Maatalousopisto, Agrologit, Mustialan agrologit, |
Kokoomus on menettänyt viljelijöiden luottamuksenPerjantai 20.3.2015 - -Esko Erkkilä- Maaseudun Tulevaisuus on tilattavista sanomalehdistä Suomen 2. luetuin; lukijamäärä on 336 000 ja lehden levikki on 78 899 kpl (LT 2014).
MaasTul, kuten lehteä sen lähipiirissä kutsutaan, on kolme kertaa viikossa ilmestyvä, maaseudun elinkeinoihin, kulttuuriin ja harrastuksiin keskittyvä erikoissanomalehti. Se kertoo tuoreeltaan myös politiikan ja talouden uutiset taustoineen.
Eduskuntavaalien lähestyminen sai aikaan sen, että Maaseudun Tulevaisuus teki Gallup Elintarviketiedolla kyselyn, jossa selvitettiin viljelijäväestön äänestysaikomuksia 19.4.2015 järjestettävissä eduskuntavaaleissa.
Lehti kertoi gallup-tutkimuksensa tuloksista näyttävästi 16.3.2015 ilmestyneessä numerossaan.
Tutkimustulosten uutisointi ei varmaan yllättänyt ketään, kun otsikossa todettiin näin:
Viljelijät hylkäävät kokoomuksen
Tutkimustulosten lähempi tarkastelu oli melkoinen yllätys, sillä;
Varsinaisen romahduksen viljelijäväestön keskuudessa on kokenut Kokoomus, sillä neljä vuotta sitten Kokoomusta äänesti 9,0 % viljelijäväestöstä, mutta nyt niin tekisi enää 3,5 %!
Kokoomuksen suosion romahtaminen viljelijäväestön keskuudessa on puhutteleva, mutta kaikille, jotka ovat seuranneet Kokoomuksen toimintaa, asiassa ei ole mitään yllättävää.
Sitä saa mitä tilaa!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kokoomus on menettänyt viljelijöiden luottamuksen, Kokoomus ja maatalous, Kokoomus ja viljelijät, Viljelijät luottavat Keskustaan, |
Päin seiniä meni sekin ministerinimitys!Keskiviikko 14.1.2015 - -Esko Erkkilä- Jyrki Kataisen jälkeen kokoomuslaiset nostivat pääministeriksi Alexander Stubb´n ja heillä oli tarkoituksena Stubb´n avulla korjata kaikkien aikojen äänipotti tulevissa eduskuntavaaleissa.
Kokoomuksen suunnitelmat ovat kariutuneet yksi kerrallaan ja Stubb´n itsensä lisäksi syynä ovat olleet onnettomat ministerivalinnat.
Stubb nosti maatalousministeriksi täysin kokemattoman Petteri Orpon, joka ollessaan Kokoomuksen eduskuntaryhmän ryhmänjohtajana ei ehtinyt aivan kaikkea tyriä.
Maatalousministerinä Orpo on ehtinyt sitten tyriä oikein kunnolla.
Kirjoitin mm. näillä sivuilla moneenkin kertaan, että Kataisen-Urpilaisen hallituksen maatalousministeri Jari Koskinen on parasta, mitä Kokoomus pystyy maatalouden, metsätalouden ja kotieläintalouden osalta Suomelle tarjoamaan.
Stubb ei hyväksynyt Koskisen ministeripostille jatkoa, sillä siihen tarvittiin Stubb´n mielestä henkilö, joka pystyy toimimaan Stubb´n ”voittajajoukkueessa”.
Päin seiniä meni sekin ministerivalinta!
Kokoomuksen murheet eivät tietenkään ole koko Suomen murheita, mutta tässä tapauksessa Stubb´n epäonnistuminen maatalousministerin valinnassa on koko Suomen murhe.
Orpon ja Stubb´n kokemattomuus tuli ilmi silloin, kun Venäjä kielsi maitotuotteiden maahantuonnin EU-alueelta Venäjälle.
Stubb ja Orpo olivat ”tumput suorina”, kun suomalaiset maidontuottajat joutuivat suuriin vaikeuksiin Venäjälle suuntautuneen maitotaloustuotteiden viennin loppuessa.
Olen vakavasti huolissani suomalaisten ruokaturvallisuudesta, sillä tiedän ruokaturvallisuuden olevan maatalousministerin vastuualuetta.
On onni, että ruokaturvallisuuden kohdalla EU:lla ei ole Orpon ministeriaikana ilmennyt ongelmia ja kaikkien pitää toivoa, että niin ei tapahdukaan tämän hallituksen aikana.
On selvää, että ruokaturvallisuudesta vastaavana ministerinä Orpo olisi ruokaturvallisuusskandaalin aikana täysin orpo!
***********
Vielä eräs huvittava piirre Kokoomuksen maatalouspolitiikassa – Kokoomuksella on maaseutuvaltuuskunta!
Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta pidetään heidän toimestaan pimennossa ja ainoastaan sen puheenjohtajan nimi vuodelta 2009 - Timo Jaakkola - löytyy nettihaulla. Ketä ovat jäseninä Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnassa ja mitä tuotantosuuntaa he edustavat?Maaseutuvaltuuskunnan jäsenten kotipaikkakunnat kiinnostavat, sillä se kertoo, että edustavatko valtuuskunnan jäsenet kattavasti Suomea ja eri tuotantomuotoja.Onko Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan jäseninä "leipäpappeja", jotka eivät ymmärrä maataloudesta enempää kuin sika hopealusikasta?
Timo Jaakkola on mies paikallaan, mutta kuka on Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunnan puheenjohtaja nyt ja mitä tämä valtuuskunta on saanut aikaan?
*********
On helppo yhtyä MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan uunituoreeseen toteamukseen, kun hän toteaa näin:
”Hallitusohjelmassa ei maaseudulle eikä maaseudun yrittäjille juuri arvoa annettu”!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maatalousministeri Petteri Orpo, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, Kokoomuksen maaseutuvaltuuskunta, |
Nyt tarvittaisiin taas kerran Sirkka-Liisa Anttilaa!Torstai 20.11.2014 - -Esko Erkkilä- Suomi sai kylmää kyytiä EU:ssa, kun Euroopan komissio myönsi 28 miljoonan euron tuen Baltian maiden maidontuottajille, jotka ovat kärsineet Venäjän asettaman tuontikiellon aiheuttamista tappioista, mutta jätti Suomen tuen ulkopuolelle!
Suomalaisten syyttävä sormi osoittaa nyt aiheellisesti pääministeri Alexander Stubb´a, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpoa, ”superkomissaari” Jyrki Kataista ja maatalousmepiksi itseään kutsuvaa Petri Sarvamaata.
Kokoomusnelikko on toiminut taitamattomasti ja suomalaisten edut sivuuttaen.************
Olen monta kertaa tuonut esille, että kokoomuslaisten maa- ja metsätalousministerien aikana on tullut monta kertaa mieleen Sirkka-Liisa Anttilan toiminta Suomen puolestapuhujana. Olen kuullut Sirkka-Liisa Anttilan itse kertovan ensimmäisestä vaalimainoksestaan, joka kuului näin: Rinnanmitan poikia edellä!Jälleen kerran se lausahdus on totisinta totta.
Sirkka-Liisa osasi aina luoda hyvät henkilökohtaiset suhteet maatalousasioista vastaavaan komissaariin – Petteri Orpo ei varmaankaan ole edes yrittänyt sitä tehdä. ***********
Suomen jääminen tukien ulkopuolelle aiheuttaa suuria ongelmia koko maidonjalostusketjussa. Suurimmat ongelmat ovat alkutuotannossa, mutta ongelmilla on vakavat vaikutukset koko maidonjalostusketjun toimivuudelle.
Komissio perustelee päätöstään sillä, että virallisissa tilastoissa Suomessa maidon tuottajahintataso ei ole romahtanut siten kuin Baltian maissa.
Eivätkö Petteri Orpo, Jyrki Katainen ja Petri Sarvamaa osanneet kertoa syytä tähän maatalouskomissaari Phil Hoganille?Miksi pääministeri Stubb vain twiittailee?
Kokoomuslaiset saivat eilisen aikana täyslaidallisen siitä, että eivät ole välittäneet piiruakaan suomalaisen maatalouden, suomalaisen kotieläintalouden ja maidonjalostusketjun toimeentulosta.
Stubb kärjessä Kokoomus on tehnyt kaikkensa Venäjän eristämiseksi ja maitotaloustuotteiden vientikielto Venäjälle on yksi seuraus tästä politiikasta.
Orpolla ja Kataisella ei ole edellytyksiä, ei taitoa ja ei ilmeisesti myöskään halua puolustaa suomalaista elintarviketuotantoa ja maidontuottajien sekä kuluttajien asemaa.
Eilinen palaute on Kokoomuksen kannalta murskaavaa ja ihme olisi, jos Kokoomus ei nyt yrittäisi tehdä asian korjaamiseksi jotain.
Eilen Kokoomuksen nettisivuilla Petri Sarvamaa jo puhui Joulupukista ja sen ehkä tuomista avuista suomalaiselle maidontuotannolle.
Ei tässä Joulupukkia ja maidon tuottajahintojen alenemista olisi tarvinnut odotella, jos kokoomuspäättäjillä olisi ollut edes alkeellisinta tuntemusta Suomen maidonjalostusketjun toiminnasta - maidonjalostuksessa tuottajaosuuskunnat ovat viimeiseen saakka varjelleet maidon tuottajahinnan alentamista.
Voi kun myös Stubb, Orpo, Katainen ja Sarvamaa olisivat ymmärtäneet tämän ilman tukiopetusta!
Odotamme Stubb´n ryhtyvän puolustamaan suomalaista elintarviketuotantoa ja suomalaisia!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU ei antanut tukea suomalaiselle maidontuotannolle, Alexander Stubb, maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, "superkomissaari Jyrki Katainen", "maatalousmeppi" Petri Sarvamaa, Sirkka-Liisa Anttila, rinnanmitan poikia edellä - Sirkka-Liisa Anttila, |
Varmaan Kesko kysyi luvan ja sen myös sai!Keskiviikko 22.10.2014 - -Esko Erkkilä- Tamminiemen sauna oli presidentti Kekkosen aikaan paikka, jossa päätettiin tai ainakin pohjustettiin monia suuria asioita.
Sain eilen Tampereen UKK-seuran tilaisuudessa kuunnella todellista Tamminiemen sauna-asiantuntijaa eli hallinto-opin kandidaatti Jouko Loikkasta.
Viiden pääministerin sihteerinä ja Martti Miettusen III hallituksessa II valtiovarainministerinä toiminut TVH:n pitkäaikaisin pääjohtaja Jouko Loikkanen on todellinen asiantuntija Tamminiemen saunomisiin liittyvissä kysymyksissä.
*************
Kesko rakensi 1960-luvun puolivälissä Hauholla omistamalleen Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilalle Kirrinen-järven rantaan edustussaunan, jonka pohjapiirustus on peilikuva presidentti Kekkosen Tamminiemen saunasta.
Kysyin Jouko Loikkaselta, että pyysikö Kesko luvan käyttää Tamminiemen saunan pohjapiirustuksia Länsi-Hahkialaan rakennetun saunan pohjapiirustuksina.
Jouko Loikkanen piti luvan pyytämistä todennäköisenä ja totesi, että luvan saantia varmaan helpotti presidentti Kekkosen ja 1957 – 1968 Keskon pääjohtajana toimineen Ilmo Olavi Nurmelan kaverisuhde.
Osoituksena Kekkosen ja Nurmelan hyvistä väleistä kertoo se presidentti Kekkosen vuorineuvos I.O.Nurmelalle 12.10.1965 lähettämä kirje, joka on julkaistu ”Kirjeitä myllystäni” sen ensimmäisessä osassa:
**************
Vuorineuvos Ilmo Nurmela 12/10 1965Hyvä Veli,Poissaoloni aikana olet suorittanut huomattavia ja kiitettäviä tekoja, joista esitän Sinulle kansakunnan kiitokset. Niihin yhtyy koko Tunisian kehittyvä ja ratsastava, taatelia ja lampaanrasvaa syövä kansa. (Muuten 42 haukea lyhyessä ajassa oli kyllä liian kanssa!) Vaatimattomana osoituksena kiitollisuudesta lähetän Sinulle oheisen asiakirjan, jonka sisällöstä en ymmärrä mitään. Mutta kovasti päättelen, että se sopisi kalastusalukseksi sateenkaarilammikollesi.
**************
Sain tutustua Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan saunaan ulkopuolelta, kun olin vuoden 1966 vuosiharjoittelijana Länsi-Hahkialassa. Tilan maatalousharjoittelijat olivat apuna, kun saunarantaa ruopattiin tammikuun kovilla pakkasilla. Minulle sattui ruoppauksen aikana ”jalkamiesviikko” ja niinhän minä availin mutaa pellolle ajaneiden traktoreiden peräkärryjen takalaitoja lähes kolmenkymmenen asteen pakkasilla!
Työurani aikana sitten tutustuin muutaman kerran Länsi-Hahkialan saunaan myös sisältä päin, sillä sain Keskon yhteistyökumppanina osallistua muutamiin miellyttäviin saunailtoihin ”Kekkosen saunalla”.
Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetilan Kesko-omistus oli vuonna 1966 verhottu Kaupan Maataloussäätiön taakse, joten kyseinen säätiö oli palkanmaksajanani silloin.
Nykyisin Länsi-Hahkiala on Hahkialan Kartanon nimellä agrologi Karl Fazer´n omistuksessa.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Jouko Loikkanen, pääjohtaja Jouko Loikkanen, Miettusen iii hallituksen ii valtiovarainministeri Jouko Loikkanen, Tampereen UKK-seura, Länsi-Hahkialan Opetus- ja Koetila, Hahkialan Kartano, Kaupan Maataloussäätiö, Kesko, Keskon pääjohtaja I.O.Nurmela, |
Suomelle oudot viljelykasvit ovat tärkeitä Italian maataloudelleKeskiviikko 17.9.2014 - -Esko Erkkilä- Syyskuun alkupuoliskolle ajoittunut Italian matkamme osui aikaan, jolloin Italialle tärkeät tavanomaiset viljat olivat jo puitu.
Tässä pieni pääosin bussin ikkunasta kuvattu kuvakertomus italialaisesta maataloudesta:
Toki muutama puimuri oli vielä pelloilla…
…ja näimme myös muutaman nykyaikaisen viljakäsittelylaitoksen matkamme aikana.
Viljankuivureita eteläisessä Euroopassa ei tarvita joten niitä ei maalaismaisemassa ole.
Viljaa varastointikunto varmistetaan etelä-Euroopan maissa kemiallisilla käsittelyillä – muistan joskus kuulleeni, että esim. ranskalainen vilja saattaa varastointiaikanaan käydä läpi useita kemiallisia käsittelyjä. Käsittely tapahtuu siten, että viljaa siirretään elevaattoreilla siilosta toiseen ja siirron yhteydessä viljavirtaan heitellään ”nappeja” joiden ansiosta viljatuholaiset eivät pääse viljassa kasvamaan tai lisääntymään.
Toivoisi, että suomalainen kuluttaja osaisi arvostaa kotimaisen viljan kuivaamista ja sitä kautta saatavaa kotimaisen viljan hyvää hygienistä laatua.
Auringonkukkapellot ovat Italiassa tuttu näky.
Auringonkukasta saadaan auringonkukkaöljyä ja siitä saatava puristusjae on arvokasta valkuaisraaka-ainetta kotieläinten ruokinnassa.
Hirssi oli vielä keskenkasvuista ja sen korjuukypsyyteen ehtimistä pitää vielä odottaa.
Sinimailanen on Italiassa tärkeä nurmirehukasvi. Typenkerääjäkasvina se on tehokas esikasvi muille viljelykasveille.
Oliivipuuviljelmät…
…muodostavat oleellisen osan italialaisesta maalaismaisemasta.
Viinirypäleet alkoivat vierailuviikkomme aikana saavuttaa korjuukypsyyden,…
…mutta vielä ei ollut aika aloittaa sadonkorjuuta.
Vierailemillamme viinitiloilla tehtiin ensimmäisiä kokeita korjuukypsyyden selvittämiseksi. Korjuukypsyyden kynnyksellä olevista viinirypäleistä tehdään sokerianalyyseja sekä mitataan pH – näiden perusteella osataan määritellä oikean sadonkorjuuhetki.
Italia on vahva vehnäntuottaja, mutta vehnäpeltoja emme nähneet, sillä vehnänkorjuuaika oli tältä kasvukaudelta jo ohi.
Italia on tunnettu durum-vehnästään ja olikin minulle yllätys, että Italia ei ole omavarainen sen osalta vaan sitä tuodaan Italiaan Kanadasta sekä Australiasta.
Moninaiset EU-tuet ovat perusta italialaiselle maataloudelle, mutta se aihe olisikin sitten jo kokonaan uuden jutun aihe!
-Esko Erkkilä- |
|
2 kommenttia . Avainsanat: Italian maatalous, Italian viininviljely, Italian oliivinviljely, sinimailanen, durum-vehnä, Toscana, toscana2014, |
Maatalous on kokoomuksen ja hallituksen toimista huolimatta edelleen kaiken perustaPerjantai 4.7.2014 - -Esko Erkkilä- Kirjoitan näitä rivejä keskiviikkona 2.7.2014.
Tänään ja viime päivinä on ollut vahvasti esillä useita asioita, joilla yhteisenä nimittäjänä on maatalous. Otan niistä esille kaksi. 1.Kokoomus on viime päivinä toitottanut maatalousystävällisyyttään ja kaikkivoipaisuuttaan maatalouden, ruokaturvallisuuden ja kuluttajaystävällisyyden saralla.
Tänään suomut ovat auenneet toivottavasti myös kokoomuslaisten silmissä, kun heidän meppinsä Petri Sarvamaa ei päässyt lainkaan EU:n maatalousvaliokuntaan.
Keskustan Olli Rehn pääsi varajäseneksi ainoana suomalaisena himoittuun maatalousvaliokuntaan ja siten päätöksenteon keskiöön.
On selvää, että Rehnin pääseminen maatalousvaliokuntaan nostaa suomalaisten sananvaltaa maatalousasioissa, ruokaturvallisuutta koskevissa asioissa sekä elintarvikkeiden kuluttajapolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.
Edellisellä vaalikaudella maatalousvaliokunnassa olivat Riikka Pakarinen (keskusta) ja Petri Sarvamaa (kokoomus).
On toki muistettava, että Keskustan Anneli Jäätteenmäki sai edellisellä EU-vaalikaudella paljon enemmän aikaan suomalaisen maatalouden saralla, vaikka ei ollutkaan maatalousvaliokunnan jäsen, kuten kokoomuksen Petri Sarvamaa.
Odottelen mielenkiinnolla, että miten Kokoomus nyt hehkuttaa maatalousosaamistaan!
2.Valtioneuvosto on päättänyt uusista tavoitteista huoltovarmuudessa ja sen vuoksi leipäviljassa luovutaan vuoden huoltovarmuustavoitteesta ja siirrytään vain kuuden kuukauden mittaiseen varmuusvarastointiin.
Samassa yhteydessä huoltovarmuussäädöksiä muutetaan polttoöljyn osalta siten, että varmuusvarastossa ei enää tarvitse olla polttoöljyä teollisuuden tarpeisiin. Riittää, kun polttoöljyä on yhdyskuntien energiahuollon tarvitsema osuus viideksi kuukaudeksi!
Päätökset ovat osoitus Kataisen – Stubbin hallitusten käsityksistä, jotka perustuvat suureen tietämättömyyteen ja siihen, että halutaan ummistaa silmät ympärillämme tapahtuvasta kehityksestä.
Tunnen Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan viljan osalta hyvin, sillä toimin 40 vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta maamme viljamarkkinoiden ytimessä ja pääsin omakohtaisesti seuraamaan HVK:n toimintaa viljamarkkinoilla.
Pidän hallituksen päätöksiä varmuusvarastotasojen alentamisessa vastuuttomana toimintana.
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: EU:n maatalousvaliokunta, Olli Rehn, Petri Sarvamaa, Riikka Pakarinen, Anneli Jäätteenmäki, HVK, Huoltovarmuuskeskus, varmuusvarastointi, viljan varmuusvarastointi, polttoöljyn varmuusvarastointi, |
"Koti kuntoon - tuuletusta Eurooppaan!"Sunnuntai 27.4.2014 - -Esko Erkkilä- Pidän Keskustan eurovaalislouganista, jossa todetaan, että kotimaan asiat pitää laittaa kuntoon.
Kataisen-Urpilaisen hallitus, joka kohtapuoliin vaihtaa nimeään Vapaavuoren-Rinteen hallitukseksi, on kolmen vuoden aikana saanut sotkettua maamme asiat perusteellisesti.
Ei ihme, että hallituksesta käy kova pako, sillä vuoden kuluttua pidettäviin eduskuntavaaleihin ei hallituspuolueista löydy vastuunkantajia.
*************
EU-vaaleissa Keskustalla on käytössään upea vaalibussi, joka kävi ensimmäisen kerran Tampereella tiistaina huhtikuun 22. päivänä.
Olin vastaanottamassa vaalibussia Keskustorille.
Vaalibussi saapui Keskustorille hieman ennen sovittua määräaikaa ja parkkeerasi torin parhaimmalle paikalle.
Vaalibussin kyljessä on komeasti Keskustan kaikkien kahdenkymmenen eurovaaliehdokkaan kuvat.
*************
Muiden palaverien vuoksi ehdin viivähtää vaalibussilla vain hetken, mutta ehdin kuitenkin keskustella eurovaaliehdokas Johanna Häggman´n kanssa.
Totesin Johannalle, että hän toi auringonpaisteen Forssasta Tampereelle - Johanna hymyili kilpaa auringon kanssa!
Keskustan eurovaaliehdokas Timo Kauniston muodikas hattu ja hänen viininpunainen kaulaliinansa sekä se sanoma, jota Kaunisto uuden ajan talonpoikana kertoi Keskustorilla olivat parhaimmillaan sitä, jota Keskusta perää eurovaalisanomallaan "Koti kuntoon".
|
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koti kuntoon, Koti kuntoon - tuuletusta Eurooppaan, Keskustan vaalibussi, Johanna Häggman, Timo Kaunisto, Timo Kaunisto - uuden ajan talonpoika, maatalousyrittäjä Timo Kaunisto, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, |
Puolalaisesta maatalouskaupasta saa kaikkea alkoholijuomista traktoreihin saakkaLauantai 26.4.2014 - -Esko Erkkilä- Jotkut Taannoisen maatalousmatkamme osanottajat olivat esittäneet matkamme oppaalle, että pääsisimme yllätysvierailuna tutustumaan puolalaiseen maatalouskauppaan.
Matkasimme perjantaina huhtikuun 4.päivänä Krakovasta Zakopaneen ja poikkesimmekin yllättäen matkan varrelle osuneeseen maataloustarvikekauppaan.
Yritysrypäs, jonne poikkesimme, oli todellinen monipalvelupiste, sillä samalta tontilta sai usean yrittäjän toimesta monenlaisia palveluja.
Keskityimme maatalouskauppapalveluihin ja ainoastaan poikkesimme saman yritysryppään elintarvikemyymälässä, jossa tietysti oli myös…
…hyvin kattava alkoholijuomien valikoima.
***********
Maatilojen keskikoko Puolassa on varsin pieni ja se näkyy hyvin siinä konekannassa sekä muussakin tarjonnassa, joka on leimaa-antavaa puolalaiselle maatalouskaupalle.
Puola on perunantuottajamaana volyymiltään yli kymmenkertainen Suomen tuotantomääriin verrattuna ja maan voimakas panostaminen perunantuottamiseen näkyi myös maatalouskaupan perunanviljelykoneiden tarjonnassa.
Perunanviljelykoneiden koko oli oikeassa suhteessa maan pieneen tilakokoon.
************
Nurmiviljelykalustoa oli monipuolisesti tarjolla.
************
Maatalousmyymälässä tarjonta ylitti suomalaisen maatalousmyymälän tarjonnan.
Muutamia kuvia maatalousmyymälän tarjonnasta:
Sokkahyllyn viereen oli halu palata ja ostaa muutamia sokkia, mutta myymälän ainoalla myyntimiehellä näytti olevan niin kiire, että emme tohtineet jäädä ostoksille.
***********
Kerroin jo juttuni alussa, että myös traktoreita oli liikkeessä myytävänä ”hyllytavarana”. Tutkailimme asiaa ja kyseessä olivat kiinalaisvalmisteiset traktorit.
**********
Oli mielenkiintoista poiketa puolalaisessa maataloustarvikeliikkeessä ja todeta, että eri alan yrittäjien yhteistoiminta samalla tontilla tuo monipuolisuutta tarjontaan!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolan maatalous, puolalainen maatalouskauppa, kiinalaiset traktorit, Krakova, Zakopane, Puola 2014, |
Puolan maatalouden haaste on pieni tilakokoTiistai 8.4.2014 - -Esko Erkkilä- Palasin eilisen varhaistunteina viiden päivän matkalta Puolasta.
Kyseessä oli MTK-Pirkanmaan, MTK-Satakunnan ja MTK-Varsinais-Suomen järjestämä opinto-, kulttuuri-, maatalous-, kotieläin-, historia- ja sotahistoriamatka, jolle osallistuimme vaimoni kanssa.
Keväinen MTK-matka on muodostunut meille jo perinteeksi, sillä olemme neljänä edelliskeväänä osallistuneet Romaniaan, Unkariin, Skotlantiin ja Sloveniaan suuntautuneille vastaaville matkoille.
Matkanjohtajana toimi MTK-Pirkanmaan järjestöagrologi Jaakko Ahola ja oikein mainiosti toimikin – kiitokset Jaakolle tätäkin kautta!
Matka ylitti odotukset, sillä saimme monipuolisen kuvan Puolasta.Puola on jo nyt vahva maatalousmaa, mutta pieni tilakoko on heille melkoinen haaste.
Matkasimme Varsovasta Krakovaan pienempiä teitä pitkin ja tulimme takaisin moottoritietä ajaen. Näimme matkalla hyvän läpileikkauksen Puolan maatalouden rakenteesta tilakoon näkökulmasta.
Peltoaukeat ovat laajoja, mutta tilakoko on pieni.
Pieni tilakoko näkyy seuraavista kuvista, joista osa on otettu linja-auton ikkunasta ja osa suoraan ”luonnosta”.
Jokainen kuvissa näkyvä peltolohko on eri omistajan omistuksessa eli kuvissa näkyvä ”tilkkutäkki” kertoo totuuden pienestä tilakoosta.
****************
Pieni tilakoko merkitsee, että myös tilojen konekanta on suomalaisittain katseltuna pienikokoista.
Tässä pari kuvaa vaatimattoman kokoisista maatalouden työkoneista:
Valokuva- ja juttuaineistoa kertyi matkan aikana paljon ja pyrinkin lähipäivien aikana käsittelemään tällä saitilla matkamme aikana näkemäämme ja kuulemaamme!Huomenna ehkä kuitenkin jotain muuta!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolan maatalous, Puolan maatilojen pieni koko, Puolan maatalouden kilpailukyky, MTK-Pirkanmaa, MTK-Satakunta, MTK-Varsinais-Suomi, Matkapojat Oy, Jaakko Ahola, järjestöagrologi Jaakka Ahola, |
Suomalaisia kiinnostaa, että millaisia kansalaisille myönteisiä päätöksiä hallitus on saanut aikaan!Maanantai 31.3.2014 - -Esko Erkkilä- Sain viime lauantaina eli 29.3.2014 olla mukana kahdessa yleisötilaisuudessa, joissa kansalaiset saivat kysellä mm. sitä, että millaisia positiivisia päätöksiä nykyinen hallitus on saanut aikaan.
Tilaisuudet olivat Tammelantorilla Tampereella, jossa toimin yleisötilaisuuden juontajana sekä Pirkkalassa Suupantorilla, jossa olin mukana tavallisena kansalaisena.
Molemmissa tilaisuuksissa esiintyjinä olivat Keskustan kansanedustajat Mikko Alatalo sekä Arto Pirttilahti ja Keskustan eurovaaliehdokas Jouni Ovaska.
Oli suorastaan hupaisaa, että kummassakin yleisötilaisuudessa kansaa kiinnosti, että millaisia positiivisia päätöksiä Kataisen-Urpilaisen hallitus on saanut aikaiseksi.
Kansanedustaja Mikko Alatalo totesi, että on todella vaikeaa löytää positiivisia asioita, joista nykyinen hallitus olisi päättänyt.
Alatalo osasi kuitenkin kääntää kysymyksen siihen muotoon, että mitä ongelmallisia päätöksiä nykyinen hallitus ei ole tehnyt.
Keskeisimmät seikat, joihin Kataisen-Urpilaisen hallitus ei ole syyllistynyt on se, että se ei ole rohjennut nostaa ruuan ja eikä myöskään lääkkeiden arvonlisäveroa.
Tälle hallituksen ”päätökselle” Keskusta sekä suomalaiset osaavat antaa arvoa.
Kansanedustaja Arto Pirttilahden mukaan positiivista hallituksen ”päätöksissä” on ollut se, että se ei uskaltanut laittaa metsille ja/tai maatalousmaalle kiinteistöveroa.
On selvää, että jos Kokoomuksen, SDP:n ja Vihreiden ”haukat” olisivat säätäneet metsämaalle kiinteistöveron, niin sen jälkeen suomalaisten jokamiehenoikeudet olisi ollut pakko laittaa uuteen tarkasteluun.
Kun Katainen, Urpilainen ja Niinistö eivät mielihaluistaan huolimatta uskaltaneet säätää metsämaille kiinteistöveroa, niin metsänomistajat eivät ala rakentamaan metsäautoteille puomeja – sienestäminen ja marjastaminen voivat siis jatkua nykyiseen tapaan!
Kansanedustaja Pirttilahti halusi nostaa erikseen esille työministeri Lauri Ihalaisen ja totesi, että Ihalainen on pystynyt kaikella kunnialla hoitamaan vaikean ministeripostinsa.
Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eurovaaliehdokas Jouni Ovaska otti esille hallituksen hyvistä päätöksistä sen, että Katainen myöntyi Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esitykseen sote-solmun ratkaisemiseksi.
On selvää, että Kataisen päätös myöntyä Sipilän esitykseen oli hänen hallitustaipaleensa suurimpia saavutuksia, sillä sote-päätökseen taipuminen merkitsi samalla hallituksen luopumista onnettomasta kuntauudistushankkeestaan!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kataisen-Urpilaisen hallitus, Mikko Alatalo, Arto Pirttilahti, Jouni Ovaska, ruuan arvonlisävero, lääkkeiden arvonlisävero, metsämaan kiinteistövero, maatalousmaan kiinteistövero, |
Kokouksista, palavereista, neuvotteluista ja sovituista tapaamisista myöhästelevä henkilö on varas - aikavaras!Torstai 29.8.2013 - -Esko Erkkilä- Olen huomannut, että palaverit ja erilaiset neuvonpidot eivät suinkaan loppuneet, kun siirryin eläkkeelle. Tuntuu, että ne jatkuvat melkein entiseen tahtiin.
En osaa arvostaa kanssaihmisiä, jotka myöhästelevät sovituista palavereista ja tapaamisista.
Krooniset myöhästelijät menettävät ajatusmaailmassani suuren osan jopa niiden mielipiteidensä painoarvosta, jotka saattaisivat olla ihan järkeviäkin.
Olen aina pitänyt periaatteenani, että palaveri, jonka vetäjänä toimin, aloitetaan täsmälleen sovittuna aikana. Tulee monesti mieleen, että palaverihuoneen ovet pitäisi lukita palaverin alkamishetkellä, jotta myöhästelijät huomaisivat menettelynsä muille aiheuttamansa häiriön! Opiskeluajat Mustialassa olivat hyvää harjoittelua täsmällisyyteen. Koko luentosali huusi "Oi oi", jos joku saapui luennolle myöhästyneenä. Lisäksi myöhästyjä joutui ovensuussa pokkaamaan kunnioittavasti niille, jotka olivat saapuneet säntillisesti luennolle. Pelkään, että tämä tapa on karissut pois Mustialastakin! Vahinko, jos näin on tapahtunut.
Olen muuten huomannut, että täsmällinen palavereiden aloittamistapani on kasvattanut joitakin kroonisia myöhästelijöitä säntillisyyteen.
Myöhästelijät syyllistyvät varkauteen – he varastavat aikaa työtovereiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan.
Menetettyä aikaa ei saa takaisin.
Viron edesmennyt presidentti Lennart Meri oli suuri myöhästelijä ja kerrotaan, että myös Venäjän presidentti Vladimir Putin myöhästyy sovituista aikatauluista jatkuvasti.
Putinin kohdalla kyse on vallankäytöstä!
Lähipiirissäni ei ole ketään – ei myöhästelijöissäkään – joilla olisi kanttia käyttää myöhästelemistään vallankäytön elementtinä.
Sain joskus olla esimiehenä kroonisesti myöhästelevälle myyntimiehelle. Kuljimme asiakaskäynneillä aina vähintään puoli tuntia myöhässä.
Aluksi kärsin tavattomasti, että asiakkaamme saivat odottaa meitä, mutta sitten huomasin alaiseni mahtavan taidon selittää myöhästymisemme.
Kun myyntimieheni oli parilla lauseella selittänyt tilanteen, niin asiakas tuli siihen käsitykseen, että saavuimme hänen luokseen suorastaan etuajassa!
Nyt näitä selittäjiä en enää hyväksy, sillä iän karttuessa suhtaudun aikaisempaakin tiukemmin myöhästelijöihin, koska minulla on nykyisin entistäkin vähemmän aikaa, jotta voisin menettää sitä muiden odotteluun!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aikavarkaat, Mustiala, Mustialan maatalousopisto, Mustialan agrologit, |
Agrologien Liitto on ammatillis-aatteellinen koulukuntajärjestöTiistai 20.8.2013 - -Esko Erkkilä- Valmistuin agrologiksi Mustialan Maatalousopistosta vuonna 1970 ja olen alusta alkaen ollut Agrologien Liitto ry:n jäsen.
”Koulukuntajuureni” tulivat päivitettyä, kun osallistuin vaimoni kanssa Agrologien Liiton järjestämälle matkalle Viron kartanoihin 15.-18.8.2013.
Kartanokierroksemme käytännön järjestelyistä vastasi Suomen Matka-Agentit Oy ja hyvin vastasikin, joten voin lämpimästi suositella yrityksen palveluiden käyttämistä.
Matkamme oli onnistunut ja sain paljon aineistoa myös näille sivuilla jatkossa kirjoittamiini juttuihin. Aika näyttää, että millaisia juttuja läppärini näppäimistöltä löytyy.
Kiertomatkamme keskittyi virolaisiin kartanoihin tutustumisiin, mutta kohtasimme myös paikkoja, jotka liittyvät kiinteästi Suomen historiaan ja sotatoimiin – oikeastaan voidaan jo nyt todeta, että Suomeen liittyviin rauhantoimiin.
Maa- ja kotieläintalouteen tutustumiset jäivät lukumääräisesti vähäisiksi, mutta eräs tutustumisemme maatalouteen olikin sitä innostavampi – siitäkin aikanaan.
Matkaseurueemme koko oli 21 henkilöä ja se on sopiva koko ryhmälle, jotta kohteisiin pääsee tutustumaan yksityiskohtaisesti.
Oppaamme Lea Asso on syntyperäinen tarttolainen, mutta hän tuntui tuntevan koko Viron kuin omat taskunsa; lähes jokaisessa kylässä oli paikka, jonka Lea tunsi henkilökohtaisesti!
Agrologien Liiton toiminnanjohtaja Esko Lappalainen oli mukana ja hän käytti matkan aikana muutaman puheenvuoron, joissa kertoi agrologikunnan ajankohtaisista asioista.
********
Nyt agrologeja valmistuu kahdeksasta opistosta, mutta suurimmillaan agrologeja valmistui perätä 11 opistosta. Sen lisäksi olivat ne muutamat oppilaitokset, joista agrologeja valmistui ns. pätevöittämiskoulutuksen kautta!
Valmistuin vuonna 1970 ja silloin Maatalousopistoja oli vain kolme eli Mustialassa, Hyvinkäällä ja ruotsinkielinen opisto Turussa.
Valmistumiseni aikana agrologi-tutkinto oli arvossaan, sillä silloin meitä valmistui vuodessa ainoastaan n. 90 uutta agrologia.
”Pahimmillaan” agrologeja valmistui vuonna 1990 ja silloin valmistuneiden määrä oli n. 350 uutta agrologia per vuosi.
Ihmettelen, että valmistumiseni aikana suomenkieliseen agrologikoulutukseen hakeuduttiin mielellään koko maasta joko Mustialaan tai Hyvinkäälle, mutta kulkuyhteyksien parannuttua agrologeja piti valmistuvan ”joka niemestä ja notkelmasta” sijaitsevasta maatalousoppilaitoksesta! Oli ilmeinen vaara, että agrologien massavalmistuminen rapautti koulukuntamme arvostusta.
Onneksi nämä nykyajan agrologit liittävät tittelinsä perään kirjaimet AMK ja se helpottaa heidän tunnistamistaan massavalmistumisen agrologeiksi!
Nykyisin hakupaine agrologitutkintoon on vain 1,5 kertainen per aloituspaikka ja sen lisäksi opintojen keskeyttäminen on tavanomaista. Ei hyvä niin!
Hakuprosessi maatalousopistoihin oli ennen pitkä, sillä pohjaksi tarvittiin alemman maatalouskoulun suorittamisen lisäksi vuoden kestänyt tilaharjoittelu. Nyt näitä ei kai enää vaadita!
******
Tiedän omakohtaisen kokemukseni perusteella, että agrologitutkinto ei merkitse suuriakaan valmiuksia työelämään, mutta käytännöllis-tietopuolisena tutkintona se antaa hyvät valmiudet alkaa kouluttautumaan työelämän haasteisiin. Olen saanut olla tilanteessa, jossa esimiehenäni on ollut agrologi, agronomi, DI, ekonomi, merkonomi "tai muuten virkeä nuorimies", mutta olen ollut myös esimiehenä agrologeille, agronomille, DI:lle, KTM:lle, merkonomille ja "muuten asioita hallitseville". Bisnesmaailmassa koulutuksen oppiarvolla ei ole suurtakaan merkitystä, vaan henkilön pystyvyys tehtäviensä hoitamiseen arvioidaan tulosten perusteella. Näin on hyvä, sillä tuloksistaan henkilö tunnistetaan!
Liike-elämässä toimii ja on toiminut useita kauppaneuvos- ja vuorineuvostasolle kohonneita agrologeja.Valtioneuvos Martti Miettunen kolminkertaisena Suomen pääministerinä lienee politiikassa parhaiten menestynyt agrologi.Ministerinä Martti Miettunen toimi 4.316 päivää!
Olen ylpeä, että olen valtioneuvos Miettusen tapaan Mustialan agrologeja!
-Esko Erkkilä- |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologien Liitto, toiminnanjohtaja Esko Lappalainen, koulukuntajärjestö, Mustialan Maatalousopisto, Martti Miettunen, valtioneuvos Martti Miettunen, Mustialan agrologit, Suomen Matka-Agentit Oy, Lea Asso, matkaopas Lea Asso, agrologit Virossa 2013, |
