"Ihmiset, älkää tappako toisianne"

Lauantai 1.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Stalinin vainot olivat poliittisia vainoja Neuvostoliitossa, joiden avulla diktaattori Josef Stalin vahvisti valta-asemiaan.

 

 

Stalinin vainot painottuivat 1930-luvun lopulle ja vuodet 1937 – 1938 olivat niiden synkintä aikaa.

 

 

Vainojen uhrien lukumäärästä ei luonnollisesti ole tarkkaa tietoa, mutta on esitetty, että uhreja olisi ollut 1,5 miljoonaa – ja kaikki nämä siis oman maan kansalaisia.

 

 

Voidaan perustellusti yhtyä niihin mielipiteisiin, jotka toteavat Stalinin vainojen pelastaneen Suomen Talvisodassa.

 

 

Mielipide on perusteltu, sillä Stalinin vainot kohdistuivat rankasti mm. upseeristoon, joka merkitsi, että maan paras upseeriaines oli likviditoitu juuri ennen Neuvostoliiton aloittamaa Talvisotaa Suomea vastaan.

 

 

 

******************

 

 

 

Nykyisen Venäjän alueella on monia Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikkaa, jotka on arkistolähteisiin perustuen pystytty jäljittämään.

 

 

Eräs näistä teloituspaikoista on Sandarmoh`n teloitus- ja hautapaikka, jossa kävimme kyröläismatkallamme heinäkuun 2. päivänä 2015.

 

 

Sandarmoh sijaitsee 18 kilometrin etäisyydellä Karhumäestä ja jos sielläpäin liikkuu, niin se kannattaa sisällyttää matkaohjelmaan!

 

 

Kannustan googlaamaan ”Sandarmoh” tai ”Sandarmohin metsä” – sieltä löydätte lisää tietoa Stalinin vainoista!

 

 

Olen käynyt Sandarmoh´ssa kerran aikaisemminkin, mutta siellä käynti on aina pysähdyttävä kokemus.

 

 

 

 

 

 

 

Ihmiset, älkää tappako toisianne

 

 

 

Stalinin joukkoteloituksista pidettiin yhtä tarkkaa kirjanpitoa kuin vastaavasti Hitlerin hirmutöistä, joten molempien diktaattorien joukkoteurastukset ovat selvinneet jälkipolville.

 

 

Hitler tappoi pääsääntöisesti muita kuin saksalaisia, mutta Stalinin teloitukset kohdistuivat oman maan kansalaisiin.

 

 

Sandarmoh´ssa on ammuttu yli 7.000 ihmistä, joista 762 suomalaista.

 

Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla lepää yli kuudenkymmenen eri kansallisuuden edustajaa.

 

 

Sandarmoh´ssa on lukuisia joukkohautoja ja kenenkään uhrin todellista leposijaa ei tiedetä.

 

 

Uhrien omaiset ovat sen jälkeen, kun Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikka saatiin julkisuuteen, laittaneet alueen puihin ja eri maastonkohtiin muistomerkkejä Sandarmoh´ssa teloitettujen omaistensa muiston kunnioittamiseksi.

 

 

Tässä kuvia maastoon asennetuista muistoista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

 

 

Monille kyröläismatkaajille käynti Sandarmoh´n teloitus- ja hautapaikalla oli ensimmäinen ja puhutteleva kokemus!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maailman ensimmäisen naiskosmonautin isän sankarihautamuistomerkki sijaitsee Murheen ristin lähellä

Maanantai 20.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Impilahdella Koirinojan –Lemetin alueella sijaitseva Murheen risti on ensimmäinen Talvisotaa koskeva muistomerkki Venäjän puolella.

 

 

Talvisota oli Neuvostoliitolle ja vielä nyt myös Venäjälle vaikea pala, sillä suurvalta ei pystynytkään Talvisodassa nitistämään Suomea ja sen itsenäisyyttä.

 

 

 

 

Vuonna 2000 paljastettu Murheen risti kuvaa venäläistä äitiä…

 

 

 

 

 

 

…ja suomalaista äitiä suremassa Talvisodassa kaatuneita poikiaan.

 

 

 

Muistokivessä oleva teksti kuuluu näin:

 

 

1939 – 1940

 

 

Venäjä ja Suomi – kaksi sisarusta

 

Suomi ja Venäjä kaksi äitiä

 

Nyt he muodostavat tämän Murheen ristin

 

itsestään.

 

Heidän päänsä ovat sulautuneet yhdeksi

 

ja kätensä liittyneet yhteen Toivossa

 

Että Rakkaus voittaa

 

Se riippuu meistä

 

Jokaisesta

 

 

*******************

 

Murheen ristin läheisyydessä sijaitsee maailman ensimmäisen naiskosmonautin Valentina Tereskovan isän muistokivi, jonka tytär sai siihen hankittua, vaikka silloinen Neuvostoliitto ei tunnustanutkaan Talvisotaa.

 

 

Avaruuslentonsa jälkeen Valentina Tereskovalla (syntynyt vuonna 1937) oli Puna-armeijassa kuitenkin sellainen asema, että hän sai hankittua Lemetin motissa kaatuneelle isälleen, joka toimi Talvisodassa hyökkäysvaunun kuljettajana, muistomerkin.

 

 

 

 

 

Olen joskus takavuosina käynyt Vladimir Tereskov`n muistomerkin äärellä ja kuvannut sen, mutta nyt joudun tässä tukeutumaan www.matkaviljanen.fi –nettisivuilla olevaan kuvaan. Toivottavasti Matkaviljanen suhtautuu kuvan kopiontiin myötäsukaisesti!

 

*********************

 

Pysähdyimme taannoisella kyröläismatkallamme Murheen ristillä ja nautimme eväskahvit sillä paikalla, jolle Valentina Tereskova aina Voitonpäivänä laskeutui Puna-armeijan helikopterilla, käveli parisensataa metriä pohjoista kohti ja laski isänsä hautamuistomerkille seppeleen.

 

 

Olen kirjoittanut samasta aiheesta kaksikin juttua tälle saitille vuonna 2010 ja ne löytyvät, kun googlaa: ”Esko Erkkilä Murheen Risti” ja ”Esko Erkkilä Valentina Tereskova”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalanviljelylaitokset eivät sovi Kirjavanlahdelle

Lauantai 18.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Laatokan sanotaan olevan seitsemän järven meri. Sanonnalla kuvataan Laatokan moni-ilmeisyyttä.

 

 

Sortavalasta Pitkärantaa kohti ajettaessa tie kulkee Laatokan Kirjavanlahden rantamaisemia pitkin.

 

 

Tässä muutama bussin ikkunasta otettu kuva Kirjavanlahden maisemista.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*******************

 

 

 

 

 

 

 

Tien toisella puolella Kirjavanlahden alkupäässä sijaitsee kuuluisa apteekkari Jääskeläisen huvila.

 

En tiedä, että millaisessa käytössä apteekkari Jääskeläisen huvila nykyisin on, mutta joskus kauan sitten siellä oli viihtyisä kahvila – poikkesin apteekkarin huvilassa, kun siellä oli kahvila.

 

 

 

******************

 

 

 

Pidän valitettavana, että Kirjavanlahdelle on apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalle rakennettu kalanviljelylaitos.

 

 

En pidä kalanviljelylaitoksen rakentamista haitallisena sen ympäristövaikutusten vuoksi, sillä todennäköisesti siellä käytetään suomalaisia kalanrehuseoksia, jotka tunnetusti ovat ympäristöystävällisiä.

 

 

Pidän kalanviljelylaitosten rakentamista Kirjavalanlahdelle maisemahaittana ja suurena sellaisena.

 

 

Vaikka Kirjavanlahti nyt onkin Venäjän hallussa, pidän Kirjavanlahtea suomalaisena maisemana ja sen vuoksi en soisi sen tuhoutua.

 

 

 

************************

 

 

 

 

 

 

 

En ehtinyt kuvaamaan apteekkari Jääskeläisen huvilan kohdalla ollutta kalanviljelylaitosta, mutta huomasin, että siitä hieman Pitkärannan suuntaan on rakenteilla toinen teollisuuslaitos – ilmeisesti kalanviljelylaitos sekin.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Karjala on saanut olla maisemallisesti neitseellisessä tilassa seitsemänkymmentä vuotta, mutta nyt näyttää, että hienoimmillekin paikoille on kaikenlainen nykyelämä levittäytymässä – valitettavasti.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pianotaiteilija Janne Anttila ja musiikin monitaituri Jouni Joronen olivat kesän viimeisen (!) keskiviikkokahvilan musikantit Viljakkalan Seurojentalolla

Torstai 16.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Arvostan korkealle, että Viljakkalan Seurojentaloyhdistys järjestää kesäisinä keskiviikkoina keskiviikkokahvilan Viljakkalan Seurojentalolla.

 

 

Keskiviikkokahvilaan kuuluu kahvittelua ja mukavaa musisointia.

 

 

Kesä ei ole vielä kuin alussa, mutta eilen Viljakkalan Seurojentalolla järjestettiin kesän viimeinen keskiviikkokahvila.

 

 

Pystyin sovittamaan menoni niin, että pääsin osallistumaan eiliseen keskiviikkokahvilaan.

 

 

 

 

 

 

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puuhanainen ja yhdistyksen sihteeri Leena Kunttu toivotti yleisön tervetulleeksi tapahtumaan.

 

 

 

 

 

 

Kesän viimeinen keskiviikkokahvila veti salin melkein salin täyteen, sillä paikalla oli yli 60 paikkakuntalaista ja Viljakkalan kesäasukasta.

 

 

 

 

 

 

Pianotaiteilija Janne Anttila loihti ilmoille kesäisiä musiikkitunnelmia, sikermän ”Josef Josef etsii metsäkukkia Eldankajärven jäältä” ja löytyihän pianon koskettimilta myös aito Säkkijärven polkka!

 

 

 

 

 

 

Ennakkotiedoista mukavasti poiketen Janne Anttila esitteli toisena musikanttina Hämeenkyrön Lavajärvellä asuvan Jouni Jorosen (vasemmalla), joka urkurin, pianistin, kitaristin ja laulajan taidoillaan esitti Anttilan kanssa duettona useita yleisölle mieluisia kappaleita.

 

 

 

 

 

 

Kiitokset Viljakkalan Seurojentaloyhdistykselle, sillä meillä kaikilla oli yhtä hauskaa kuin tilaisuudesta kiittäneellä Leena Kuntulla!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kahdestoista kyröläismatka kiersi Äänisen ja Laatokan"

Keskiviikko 15.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyröläissyntyinen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki on omistamansa Vihdin Liikenteen ja VL-Matkojen puitteissa jo kahtenatoista kesänä järjestänyt Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraaneille ja heidän läheisilleen matkan Venäjälle, Baltian maihin tai Puolaan.

 

 

Olen osallistunut kaikille kenraali Lehtimäen järjestämille kyröläismatkoille.

 

 

Kahdestoista matkamme kiersi 30.6. – 4.7.2015 Äänisen ja Laatokan.

 

 

Sain matkalaisilta tehtäväkseni laatia juttu matkasta ja tarjota sitä Hämeenkyrön Sanomille.

 

 

 

 

 

 

Tein työtä käskettyä ja ilokseni huomasin eilen, että Hämeenkyrön Sanomat julkaisi juttuni.

 

 

Tässä juttuni:

 

 

*****************

 

 

Kahdestoista kyröläismatka kiersi Äänisen ja Laatokan

 

Hämeenkyrön ja Viljakkalan sotaveteraanit ja heidän läheisensä ovat toteuttaneet ns. kyröläismatkan jo kaksitoista kertaa.

 

Kyröläismatkat ovat usein suuntautuneet Venäjän puolelle jääneille taistelupaikoille, mutta myös Baltian maat sekä Puola ovat olleet matkakohteinamme.

 

Matkanjärjestäjänä ja oppaana jälleen kerran toimineen hämeenkyröläissyntyisen kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen sotilaskokemus ja laajat tiedot kohdemaiden taloudesta, kulttuurista sekä historiasta ovat olleet perusta kaikille onnistuneille matkoille.

 

Kesä – heinäkuun vaihteessa toteutettu kahdestoista matkamme kiersi Äänisen ja Laatokan.

 

Sotatoimien kulku ja Hämeenkyrön sekä Viljakkalan miesten rooli sotatoimien myllerryksessä oli johtavana teemana kiertomatkan ohjelmassa, mutta alueen käytännön elämään tutustuminen oli myös keskeistä. Pikkukylät, sivukylien mutkikkaat tiet ja kylien paljon nähneet talot antoivat elämyksiä matkalaisille.

 

Hyvin hoidetut perennapenkit, valkosipulimaat ja hyvässä kasvussa olevat perunamaat olivat melkein pienen kateuden aihe, kun ajoimme karjalaiskylien läpi.

 

Petroskoi, Kontupohja ja Karhumäki olivat matkamme pohjoisimmat kohteet.

 

 

Aloitimme matkaohjelmamme lähellä Suomen rajaa sijaitsevalta Säkkijärven kenttähautausmaalta ja päätimme matkamme ohjelmaosuuden Ihantalan muistomerkille.

 

 

Ihantalan muistomerkillä yhteislauluna laulettu ”Kotimaani ompi Suomi” päätti antoisan kyröläismatkan.

 

 

******************

 

 

Liitin mukaan muutaman valokuvan ja Hämeenkyrön Sanomat julkaisi niistä nämä:

 

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki selostaa Säkkijärven kenttähautausmaan muistomerkin äärellä niitä vaiheita, joiden kautta Venäjän puolella on nyt seitsemän suomalaisten sotilaiden kenttähautausmaata.

 

 

 

 

 

 

Käkisalmen linna oli eräs tutustumiskohteemme.

 

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Wilhelm von Nottbeck - Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaan patruuna vuosina 1860 - 1890

Maanantai 13.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen uusimmassa museossa Milavidassa Näsikalliolla on pysyvä näyttely

 

 

 

 

Nottbeckit – Tampereen kosmopoliitit

 

 

 

Sain tutustua näyttelyyn 10.7.2015.

 

 

 

Tampereen ja koko Suomen talouselämään merkittävästi vaikuttanut Wilhelm von Nottbeck syntyi Pietarissa 1816.

 

 

 

 

 

 

 

Wilhelm muutti vuonna 1836 Pietarista Viipurin, Imatran, Puumalan, Sulkavan, Varkauden, Kuopion, Pieksämäen, Mikkelin, Heinolan, Lahden ja Tuuloksen kautta Tampereelle.

 

 

Wilhelmin isä oli ostanut erään toisen liikemiehen kanssa Tampereella toimivan Finlaysonin tehtaat ja Wilhelm lähetettiin Tampereelle oppimaan tehtaan hoitamista ja myöhemmin sen johtamista.

 

 

 

 

 

Wilhelm von Nottbeck avioitui vuonna 1847…

 

 

 

 

 

…Constance von Mengdenin kanssa.

 

 

Nottbeck aateloitiin vuonna 1855 ja seuraavana vuonna hän sai toimia isäntänä, kun Venäjän keisari Aleksanteri II vieraili Tampereella Nottbeckien luona.

 

 

 

 

 

Tässä Milavida-museossa oleva kuvitelma siitä ruokapöydästä, jonka ääreen keisaria odotetaan.

 

 

 

 

 

 

Miespuolisten ruokailijoiden ruokaliinat on keisarin pöydässä taitettu muistuttamaan ristikkäin asetettuja kiväärejä, mutta…

 

 

 

 

 

…naisten ruokaliinataitokset ovat huomattavasti sovinnollisempia.

 

 

Kannattaa huomata, että kuvan kulho on alkuperäinen, sillä siinä on Nottbeck-suvun vaakuna.

 

 

 

 

 

Patruunasta on säilynyt useita valokuvia, mutta hänen vaimostaan ainoastaan tässä näkyvä.

 

 

 

Wilhelm von Nottbeck vaikutti monin tavoin Tampereella, mutta se olisikin uuden jutun aihe.

 

 

Uuden jutun aihe on myös se, kun Wilhelm von Nottbeckin poika Peter päätti rakentaa Näsikalliolle Milavidan – siitä ehkä jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmessa kannattaa linnan museoon ja näyttelytilaan tutustumiseen varata aikaa

Perjantai 10.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Käkisalmi oli taannoisella Äänisen ja Laatokan kierroksellamme eräs yöpymiskohde ja ennen yöpymistä ehdimme tutustumaan Käkisalmen linnaan.

 

 

Varsinaisessa linnassa ei ole paljon tutustumista, mutta linnanpihassa sijaitseviin museoon ja näyttelytilaan tutustumiseen kannattaa varata aikaa.

 

 

 

 

 

 

Käkisalmen linna ja sen vierellä sijaitsevat rakennukset ovat kauniita katsella.

 

 

Käkisalmen linna oli linnanmuureja myöten veden ympäröimiä siihen saakka, kunnes Taipaleen kannas puhkaistiin ja Vuoksen purkautumissuunta Laatokkaan vaihtui.  Kannas puhkaistiin vuonna 1818.

 

 

 

 

 

 

Museorakennus on hyvinhoidetun näköinen ja myös sisältä siisti.

 

 

 

 

 

 

Museon lipunmyyjän takana oli vaatepuilla komeat rooliasut odottamassa niitä suuria yleisötapahtumia, joita Käkisalmen linnassa järjestetään.

 

 

 

 

Tässä muutamia kuvia museosta ja näyttelytilasta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

 

Larin Paraske oli saanut oman ”ständinsä” museoon.

 

 

 

 

 

 

Olen joskus sattunut paikalle, kun Käkisalmen linnamuseossa on ollut esillä mittava näyttely Puna-armeijan suomalaisilta saamaa sotamateriaalia.

 

 

Nyt saman aihepiirin osasto oli kovin vaatimaton, mutta esillä oli kuitenkin Suomi-konepistooli sekä Emma eli ”Degtarjev” –pikakivääri.

 

 

Suomalaiset saivat neuvostoliittolaista Degtjarjova Pehotnyi –pikakivääriä sotasaaliiksi Talvisodan ja Jatkosodan aikana n. 9.000 kappaletta. Isäni – joka kävi alusta loppuun Talvisodan ja Jatkosodan sekä sen lisäksi osallistui vielä Lapinsotaan - oli sodassa pikakiväärimies ja hän tunsi sodan jälkeenkin Emman ”omaksi aseekseen”!

 

 

Pääsymaksut linnaan, näyttelytilaan ja museoon olivat yhteensä 60 ruplaa eli euron verran, joten kustannuskysymys Käkisalmen linnaan tutustuminen ei ole!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuusaan hovi Muolaassa oli Aleksandra Kollontain nuoruuden kesänviettopaikka

Torstai 9.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Muolaassa sijainneella Kuusaan hovilla on paikkansa Suomen historiassa.     

 

 

Joudun käyttämään mennyttä aikamuotoa, sillä Kuusaan hovia ei rakennuksena enää ole olemassa. 

 

 

Muistan nähneeni Kuusaan hovin menneinä aikoina hirsikasana, kun olin matkoilla Venäjällä.  Loputkin Kuusaan hovista paloivat tuhkaksi tuhopoltossa vuonna 2006.

 

 

Kuusaan hovi oli siro pikkukartano, joka selvisi tsaarin ajasta, Suomen Vapaussodasta, Talvisodasta, Jatkosodasta ja jopa neuvostomiehityksestä Neuvostoliiton loppuun saakka.

 

 

Kuusaan hovilla on rooli Suomen historiassa, sillä se oli madame Kollontain kesänviettopaikka hänen lapsuudessaan.  Madame Kollontain (1872 – 1952) isoisä omisti Kuusaan hovin ja Aleksandra Kollontain muistelee Kuusaan hovia lämpimästi muistelmissaan.

 

 

Aleksandra Kollontain toimi Neuvostoliiton täysvaltaisena edustajana Tukholmassa vuodesta 1930 alkaen aina vuoteen 1945 saakka – Kollontaille myönnettiin suulähettilään arvo vuonna 1943.

 

 

Kollontai toimi rauhanvälittäjänä Suomen ja Neuvostoliiton välillä Talvisodan ja Jatkosodan rauhanneuvottelujen aloittamisessa – mm. Paasikivi tapasi Kollontain Tukholmaassa useasti.

 

 

Kerrotaan, että rauhanneuvottelujen idea syntyi Kollontain ja Hella Vuolijoen välisissä tapaamisissa.

 

 

 

*******************

 

 

Poikkesimme Kuusaan hovin porteilla kesäkuun lopulla, kun teimme kyröläismatkan Äänisen ja Laatokan ympäri.

 

 

 

 

 

 

Nykyään Kuusaan hoviin johtava kartanokuja ei muistuta vähääkään siitä elämästä, jota siellä ennen sotia vietettiin.

 

 

Jos haluaa tutustua Kuusaan hovin kartanorakennukseen, kannattaa googlata ”Kuusaan hovi” ja ihailla kuvia Kuusaan hovista ennen sotia.               

 

 

 

 

 

 

Tällä jalustalla kartanokujan alussa on joskus seisonut ylväs Lenin-patsas!

 

 

Matkanjohtajamme kenraali Pentti Lehtimäki kertoo meille retkeläisille Kuusaan hovista.

 

 

En ole aiemmin tiennytkään, että Kuusaan hovin puistossa on joskus ollut patsas myös Juri Gagarin´lle – nyt sitäkään ei enää ole.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin kartanopaikan lähistöllä on varmaankin nautakarjatila, sillä Kuusaan vastapäisestä tienhaarasta valtatielle tuli kuorma-auto, jolla oli kyydissään säilörehua.

 

 

 

 

 

 

Kuusaan hovin tienhaarassa on rakennuksen seinässä ilmeisen toimiva puhelin, sillä luurin nostamisen jälkeen kuului kirkas vapaa-ääni.  Puhelinta ei ole käytetty varmaan vuosikausiin, sillä niin korkea heinikko on ehtinyt kasvamaan puhelimen eteen.

 

 

Kiitän kenraali Lehtimäkeä, että saimme viettää hetkisen Kuusaan hovin maisemissa ja muistella niitä tapahtumia, jotka tuolla paikalla sijainneella kartanolla on ollut Suomen kohtaloissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miten näin monta kirjoitusvirhettä saa mahtumaan muutamalle riville?

Keskiviikko 17.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin uusin museo Milavida, on avattu Näsilinnassa.

 

 

Museon käynnistymisessä on kuulopuheiden mukaan ollut vaikeuksia ja vaikeudet on helppo todeta, kun vierailee museon nettisivuilla.

 

 

Museon markkinointi ja viestintävastuu on ilmeisesti Tampereen kaupungilla. Päättelen näin olevan, sillä museon nettisivuilla kerrotaan Milavidan viestintävastaavan nimi ja alla lukee selvennyksenä näin:

 

 

Sähköpostiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@tampere.fi

 

 

 

 

 

 

Oikeinkirjoitus ja erityisesti erisnimien oikeinkirjoitus ei ole Milavida-museon vahvimpia puolia, sillä sen nettisivuilla ainakin osioissa…

 

• Pysäköinti
• Invapysäköinti
• Lähestyminen (länsi/itä suunta)

 

 

…on suomenkielen kielioppia toteutettu raa´alla tavalla.

 

 

Tässä Milavidan nettisivuilta kopioitua tekstiä – pahaa tekee katsella tuota!

 

 

 

********************

 

 

 

Pysäköinti

Museo Milavida sijaitsee hämeenpuiston pohjoispäädyssä kohoavalla näsinkalliolla. Näsinkallio on puistoaluetta, eikä sinne ole sallittua ajaa autolla. Lähimmät pysäköintitalot ovat P-Plevna, P-Anttila, sekä P-Frenckell. Milavidaan pääset myös kätevästi julkisilla kulkuneuvoilla (esim. bussi nro. 20, keskustorilta, pysäkki: näsinkallio).

Invapysäköinti

Museo milavidalla on yksi invapaikka, joka sijaitsee pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella, rakennuksen näsijärven puoleisella seinustalla. Ajo-ohje: Paasikiventie, mustalahden liittymästä ”keskusta” –suuntaan, näsijärvenkadulle, jonka päästä käännös vasempaan kuninkaankadulle. Pitkin näsinkallionrinnettä ylös museolle.

Lähestyminen (länsi/itä-suunta):

Paasikiventie, mustalahden liittymästä ”keskusta” –suuntaan, näsijärvenkadulle, jonka päästä käännös vasempaan kuninkaankadulle.

 

*********************

 

Kolmeen lyhyeen tekstinpätkään on saatu mahtumaan ainakin kolmetoista kielioppivirhettä – kaikki virheet ovat erisnimien aloittaminen pienellä etukirjaimella!

 

 

Toivon, että nuo osiot mitä pikimmiten muutetaan sellaiseen muotoon, että museoon voitaisiin odottaa kävijöitä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalervo Kallion veistämä Klemetti-Kuulan monumentti Seinäjoella on tutustumisen arvoinen taideteos

Tiistai 16.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen asunut muutaman vuoden Seinäjoella 1970-luvulla, mutta vasta nyt Eläkeliiton liittokokousmatkalla osuin paikalle, jossa sijaitsee Etelä-Pohjanmaan musiikin monumentti eli Heikki Klemetin ja Toivo Kuulan patsas.

 

 

 

 

 

Palasin ensimmäisen liittokokouspäivän iltana kävellen Seinäjoki Areenalta hotellille ja huomasin Vapaudenpuistossa Vapaudentien ja Kirkkokadun risteyksessä tämän patsaan.

 

 

 

 

 

 

Kyseessä on vonna 1963 pystytetty patsas, joka on omistettu kahdelle kuuluisalle Etelä-Pohjanmaalla syntyneelle säveltäjälle – Heikki Klemetille ja Toivo Kuulalle.

 

 

Teos on Kalervo Kallion veistämä ja se kuvaa naishahmoa, joka soittaa viisikielistä harppua. Harpusta on nähtävillä vain kielet.

 

 

Patsasjalustan vastakkaisilla puolilla on reliefit molemmista säveltäjämestareista.

 

 

 

 

 

 

Heikki Klemetti syntyi Kuortaneella vuonna 1876.

 

 

Klemetti tunnetaan erityisesti kuoronjohtajana, mutta hänellä on myös useita omia sävellyksiä. Klemetin eräs tunnetuimmista sävellyksistä on mieskuorolaulusovitus...

...”Oi kallis Suomenmaa”.

 

 

Heikki Klemetti kuoli Helsingissä vuonna 1953.

 

 

 

 

 

 

Toivo Kuula syntyi vuonna 1883 Alavudella, mutta hänet merkittiin vanhempiensa asuinpaikan mukaisesti kirkonkirjoille Vaasassa.

 

 

Kuula suosi sävellystyössään kansallisromanttisia aiheita.

Häämarssi, joka varmaan monissa kirkoissa kesävihkiäisissä taas kuullaan, on Toivo Kuulan säveltämä.

 

 

Kuula kuoli jo 34-vuotiaana Viipurissa vuonna 1918 ja hänen kuolemansa liittyi Vapaussodan jälkimaininkeihin.  Humalaporukan kiistely talonpoikaisarmeijan tai jääkäreiden ratkaisevasta osuudesta Vapaussodassa koitui Kuulan kuolemaksi.

 

 

 

************************

 

 

 

Kannustan poikkeamaan Klemetti-Kuulan patsaalla Seinäjoella sekä perehtymään molempien säveltäjämestarien tuotantoon ja erityisesti Toivo Kuulan värikkäisiin elämänvaiheisiin.

 

 

-Esko Erkkilä-

Sinun äänesi Euroopassa - Anneli Jäätteenmäki

Tiistai 9.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Siivosin sekä järjestelin tavaroitani ja eteeni tuli Anneli Jäätteenmäen 24-sivuinen vaalilehti, joka julkaistiin ennen 25.5.2014 pidettyjä Euroopan parlamentin vaaleja.

 

 

Tänään tiedämme, että Anneli valittiin Euroopan parlamenttiin ja nyt hän toimii Euroopan parlamentin varapuhemiehenä!

 

 

 

 

 

 

Annelin vaalilehdestä oli otettu 100.000 kappaleen painos ja sen päätoimittajana toimi lapualainen Iiro Kangas. 

 

 

 

 

 

 

Vaalilehden ensimmäisellä aukeamalla ehdokas eli Anneli Jäätteenmäki on otsikoinut kirjoituksena näin:

 

 

Sillanrakentajana Euroopassa…

 

 

…ja aukeaman toisella sivulla Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän kirjoitus on otsikoitu puolestaan näin:

 

 

Käytännönläheisellä yhteistyöllä eteenpäin.

 

 

 

 

 

 

Anneli Jäätteenmäen vaalilehden sivu 6 on otsikoitu näin:

 

 

Sinivalkoinen elintarvikeketju on meidän turvamme

 

 

…ja tuon otsikon alla on kansanedustaja Lasse Hautalan asiaa syventävä kirjoitus.

 

 

 

 

 

 

Sivun alalaidassa on kysymys: Miksi Anneli?

 

 

Olen otettu, että tässä osiossa on mielipiteeni Annelista kuvani kera ja totean tekstissä näin:

 

 

"Kotimaisen ruuantuotannon esitaistelijana, alkutuotannon puolestapuhujana ja suomalaisen kuluttajan etujen ajajana Anneli Jäätteenmäki on ollut Euroopan parlamentissa etuvartiossa. Kotimainen elintarviketalous ja ruokaturvallisuus ovat nyt arvoisellaan paikalla."

 

 

 

********************

 

 

Parhaimmat kiitokset vaalilehden päätoimittaja Iiro Kankaalle, että pääsin vaikuttavaan seuraan ja onnittelut tätäkin kautta Anneli Jäätteenmäelle, että hän on saavuttanut ensimmäisenä suomalaisena naisena Euroopan parlamentin varapuhemiehen arvostetun paikan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan paljastamisesta tuli 4.6.2015 kuluneeksi 60 vuotta!

Sunnuntai 7.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton liittokokous- ja kesäjuhlaohjelmaan 2 – 4.6.2015 kuului osallistuminen maamme ensimmäisen Mannerheim-patsaan 60-vuotismuistojuhlaan.

 

 

Muistojuhla järjestettiin Seinäjoella Lyseon puistossa, jota käsittääkseni kutsutaan myös Mannerheim puistoksi.

 

 

On luonnollista, että osallistuin tilaisuuteen.

 

 

 

 

 

 

Mannerheim-patsas paljastettiin Seinäjoen Keskustorille marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1955 ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1973.

 

 

 

 

 

 

 

Muistotilaisuus alkoi Suomen lipun sisäänmarssilla, joka aina jo sinällään on juhlahetki.

 

 

 

 

 

 

Suomen lippu asettui paikoilleen ja…

 

 

 

 

 

 

…jonka jälkeen juhlamenojen johtaja eversti evp. Jorma Jokisalo otti tilaisuuden johdon.

 

 

 

 

 

 

Kaupunkineuvos Raimo Yli-Uotila piti patsaan paljastamiseen liittyviä seikkoja valottaneen puheen.

 

 

Arvostin, että kaupunkineuvos Yli-Uotila käytti johdonmukaisesti Vapaussodasta puhuessaan termiä ”Vapaussota”.

 

 

Ihmettelen, että isänmaalliseksi luulemani Ilkka-lehti käyttää Yli-Uotilan puhetta referoidessaan Vapaussodasta termiä ”Kansalaissota” - kaupunkineuvos ei käyttänyt puheessaan kertaakaan muuta termiä kuin Vapaussota!

 

 

Toki Vapaussota oli myös kansalaissota, veljessota, kapina ja mitä muutakin tahansa, mutta kyllä se oli ensisijaisesti Vapaussota.

 

 

 

 

 

 

Seinäjoella sijaitseva Mannerheim-patsas kuvaa Mannerheimiä siinä vaiheessa, kun hän johti Seinäjoen päämajassaan Vapaussotaa.

 

 

 

 

 

 

Seinäjoen Mannerheim-patsaan on veistänyt jääkärikapteeni Lauri Leppänen vuonna 1995.

 

 

 

 

 

 

Patsaan jalustassa on teksti:

 

 

SE VALA ON KOETETTU PUHTAANA PITÄÄ

 

 

 

 

 

 

Toisella puolella patsaan jalustaa on ”omistuskirjoitus”:

 

 

YLIPÄÄLLIKÖLLEEN ETELÄ-POHJALAISET

 

 

 

 

 

 

Muistojuhlassa Eläkeliitto oli mukana laskemassa seppeltä Mannerheimin patsaan juurelle.

 

 

 

 

 

 

Eläkeliiton seppeleen laskivat edellispäivänä puheenjohtajuudesta luopunut kaupunkineuvos Hannes Manninen ja Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Merja Uusitalo.

 

 

 

 

 

 

Mainittakoon, että Rakuunakilta laski nyt ensimmäisen kerran muistoseppeleen Mannerheimin patsaalle!

 

 

 

 

 

 

Suomen lipun poistuminen päätti mieliinpainuneen tilaisuuden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Urho Kekkosen muistomerkki Finlandia-talon lähellä koostuu useasta osasta

Torstai 4.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin Keskustan puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiseen kokoukseen Hotel Scandic Park´ssa Helsingissä 27.5.2015.

 

 

Varasin hyvin aikaa ja sen vuoksi minulla oli hetki aikaa tutustua Hakasalmen puistossa Mannerheimintien varrella, hieman Finlandia-talosta pohjoiseen sijaitsevaan Urho Kekkosen muistomerkkiin.

 

 

 

 

 

 

 

Muistomerkki koostuu oikealla näkyvästä vesialtaasta, neljästä pylväiden päässä sijaitsevasta prossisesta kädestä sekä kallioon hakatusta tekstistä:

 

URHO KEKKONEN  1900 – 1986

 

 

 

 

 

 

Kädet ovat kahdeksan metriä korkein pylväiden päissä ja ne kuvaavat sitä, että Kekkonen kirjoitti kaiken käsin ja siten ilmaisi vahvan tahtonsa käsiensä kautta.

 

 

 

 

 

 

Lähikuva yhdestä kädestä.

 

 

 

 

 

 

Olen aiemminkin havainnut Urho Kekkosen nimen kalliossa, mutta vasta nyt ehdin paneutumaan asiaan kunnolla.

 

 

 

Teoksen suunnittelukilpailun voitti 1997 Pekka Jylhä, joka oli nimennyt ehdotuksensa ”Lähde”.

 

 

Virallisesti kyseessä on ”Lähde/UKK muistomerkki” ja se paljastettiin vuonna 2000 eli sata vuotta Urho Kekkosen syntymän jälkeen.

 

 

 

 

Opin taas kerran, että Helsingissä on paljon tärkeitä kohteita, joihin maalaispoika ei ole ehtinyt tutustumaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

Onneksi olkoon EU-parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki!

Torstai 21.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Europarlamentaarikko Anneli Jäätteenmäki valittiin eilen EU-parlamentin varapuhemieheksi.

 

 

Jäätteenmäki teki parlamentin varapuhemieheksi nousemisellaan jälleen historiaa – hän on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on kohonnut EU-parlamentin varapuhemieheksi.

 

 

Edellinen historiallinen tapaus Jäätteenmäen kohdalla oli, kun hän 17.4.2003 kohosi Suomen ensimmäiseksi naispuoliseksi pääministeriksi.

 

 

Anneli Jäätteenmäen johdolla Keskusta voitti vuonna 2003 eduskuntavaalit ja siitä hetkestä Suomessa alkoi SDP:n alamäki, jolle ei näytä pohjaa olevan vieläkään saavutettu.

 

 

Olen toki tuntenut Anneli Jäätteenmäen jo pidempään, mutta sain olla mukana hänen vierasryhmässään Brysselissä tammikuussa 2014.

 

 

Vierailimme Brysselissä mm. Kuntaliiton, ay-liikkeen, suomalaisen elinkeinoelämän sekä MTK:n edunvalvontayksiköissä ja saimme tutustua heidän tärkeään edunvalvontatyöhönsä.

 

 

Tutustuminen Euroopan komissioon, Suomen EU-edustustoon ja luonnollisesti Euroopan parlamenttiin olivat tehokasta koulutusta eri toimijoiden roolien hahmottamisessa.

 

 

Viimeiseen vierailupäiväämme sijoittunut tutustuminen Naton päämajaan auttoi ymmärtämään Suomen suhdetta kansainväliseen kriisinhallintaan.

 

 

 

Onnittelen varapuhemies Anneli Jäätteenmäkeä hänen uusimmasta poliittisesta saavutuksestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mercado da Ribeiran kauppahalli Lissabonissa on kokemisen arvoinen paikka

Maanantai 11.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Olin huhti…toukokuun vaihteessa Rouvan ja sukulaispariskunnan kanssa viikon lomamatkalla Portugalissa.

 

 

Asuimme Estorilissa, joka sijaitsee runsaat parisenkymmentä kilometriä Lissabonista.

 

 

Matkalta olisi paljonkin kerrottavaa, mutta nyt kerron Estorilista Lissaboniin kulkevan rautatien pääteaseman – Cais do Sodre´ - lähellä sijaitsevasta Mercado da Ribeiran kauppahallista.

 

 

Kauppahalli on kuulemma hiljattain remontoitu ja suuri osa hallista on erilaisten ruokakojujen käytössä.

 

 

Hallin toinen laita on kuitenkin kauppahallikäytössä - Lissabon-päivänämme kävimme siellä.

 

 

Pienoinen kuvakimara näkemästämme:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ruokakojuista ostettuja ruokia ja juomia pystyy nauttimaan kojujen ”pystypaikoilla”, mutta myös hallin keskiosaan rakennettujen pöytien äärellä.

 

 

 

 

 

 

Ensimmäisellä vierailukerrallamme kauppahalliosasto oli jo suljettu, sillä kauppahallissa kaupankäynti päättyy klo 14.00.

 

 

 

*******************

 

 

Varsinaisena Lissabon-päivänämme osasimme varautua kauppahallin aukioloaikoihin ja pääsimme tutustumaan kaupankäyntiin Mercado da Ribeiran kauppahallissa – kas näin:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pitihän sitä ostoksiakin tehdä ja näitä ostin:

 

 

 

 

 

 

Valkosipuleita , kolme isoa valkosipulia 1,50 €! Jännitän, että onko käytetty itämisenestoaineita vai alkavatko kasvamaan Viljakkalan Majajärvellä!

 

 

 

 

 

 

Laakerinlehtiä, hinta 1 euroa per rasia! Eipä tullut matkalaukkuun paljon lisäpainoa!

 

 

Kannattaa poiketa Marcado da Ribeiran kauppahallissa, kun olette Lissabonissa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Johtajuuden puute ja siitä johtuva yleinen apatia ovat eräs perussyy Suomen heikkoon taloustilanteeseen!

Perjantai 17.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Katselin eilen syrjäsilmällä puolueiden puheenjohtajien Suurta Vaalitenttiä.

 

 

Paras osuus oli, kun neljän suurimman puolueen puheenjohtajat olivat keskustelemassa Pekka Ervastin johdolla.

 

 

Tässä puheenjohtajat ovat eilen julkistetun YLE:n uusimman galluptutkimuksen mukaisessa puolueiden suuruusjärjestyksessä:

 

 

 

 

 

 

 

Juha Sipilä

 

 

 

 

 

 

Alexander Stubb

 

 

 

 

 

 

Timo Soini

 

 

 

 

 

 

Antti Rinne

 

 

 

 

Keskustelun ydintä oli, kun Juha Sipilä totesi Suomen huonon taloustilanteen keskeiseksi syyksi yleisen apatian.

 

 

Olen Sipilän kanssa täsmälleen samaa mieltä ja olen päätynyt samaan analyysiin jo kauan sitten.

 

 

Talous on tietysti numeroita, mutta numeroiden takana on paljon inhimillistä toimintaa ja erilaisia päätöksiä.

 

 

On luonnollista, että jos taloudellisia päätöksiä tekevät ei luota maan poliittiseen johtoon, niin päädytään juuri siihen surkeuteen, joka Suomessa nyt vallitsee.

 

 

Yleinen apatia on seurausta johtajuuden puutteesta ja juuri siitä Suomessa on nyt kohta neljä vuotta saatu kärsiä – maallamme ei ole ollut Johtajaa.

 

 

Juha Sipilä osoitti eilisessä televisiokeskustelussa selkeää johtajuutta.

 

Sipilän johtajuus pohjaa liike-elämässä hankittuun kokemukseen ja olen aina todennut, että liike-elämässä pärjänneitä pitäisi saada paljon nykyistä enemmän poliittisiksi päättäjiksi.

 

 

Ensi sunnuntaina suomalaisilla on suuri mahdollisuus poistaa Suomea vaivaava johtajuuden puute ja siitä seurannut yleinen apatia:

Juha Sipilä tiimeineen vaalivoittajaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pirttilahti kirjoittamaan seuraavan hallituksen metsäpoliittinen ohjelma!"

Perjantai 10.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa toistettu yleisöhuuto eilen Tampereella Sampolassa järjestetyn…

 

 

 

 

 …Metsävaalipaneelin yleisön joukosta kuvaa sitä arvostusta, jota Keskustan kansanedustaja ja kansanedustajaehdokas Arto Pirttilahti nautti panelistien joukossa.

 

 

 

 

 

 

Suomen Metsäkeskuksen järjestämä vaalitilaisuus keräsi lähes täyteen Sampolan auditorion.

 

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

 

 

Tunsin kaikki panelistit SDP:n panelistia lukuunottamatta ja täytyy todeta, että he kaikki ovat asiantuntijoita monilla alueilla ja aihepiireissä.

 

 

Esittelen panelistit kuvien kera ja olen merkinnyt kaikkien kohdalle jonkun keskeisen asian, jota kyseinen panelisti ja kansanedustajaehdokas paneelissa esitti (Olen reportterin oikeudella valinnut jokaisen sanomisista jonkun kohdan):

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Anna Kontula, Vasemmistoliitto

 

 

”Myös sellainen metsänomistus pitää olla mahdollista, että ei myy puuta.”

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Arto Pirttilahti, Keskusta

 

 

”Minulla on metsään samanlainen suhtautuminen kuin yrittäjyyteen. Pääomaverokantaan pitää saada yrittäjävähennys. Metsämaan kiinteistöveroon ehdoton EI-kanta.”

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Sofia Vikman, Kokoomus

 

 

”Tavoitteena pitää olla metsien pirstaloitumisen estäminen.”

 

 

 

 

 

 

Minna Sorsa, Vihreät

 

 

”Vuoteen 2025 mennessä turpeen ja kivihiilen käyttäminen on kiellettävä!”

 

 

 

 

 

 

Keijo Kaleva, SDP

 

 

”Metsäpolitiikkaan on saatava ennustettavuutta, ei ailahtelevaisuutta!”

 

 

 

 

 

 

Timo Tukia, Perussuomalaiset

 

 

”Olisi mukavaa olla virkamies, joka sanelisi muiden omistamia soita suojelualueiksi!”

 

 

 

 

 

 

Veli-Matti Antila, Kristillisdemokraatit

 

 

”Tiet, rataverkko ja tietoverkot on pidettävä kunnossa!”

 

 

 

****************

 

Valtaosa panelisteista totesi, että perikuntien suuri osuus metsänomistajissa haittaa metsien tehokasta käyttöä.

 

Etelä-Suomessa perikuntien osuus on 14 % metsäpinta-alasta.

On mielenkiintoista, mutta tavallista, että perikuntien omistajissa on perikuntia - perikunnat siis omistavat perikuntia!

 

 

Minna Sorsan esittämä ja yllä kerrottu vaatimus – jos se todella on Vihreiden todellinen linjaus, saattaa torpata Vihreiden hallitustien!

 

 

Mielenkiintoinen tilaisuus joka tapauksessa Sampolassa eilen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Hämmästyttävää, että miten korkeatasoisia asiantuntijoita sote-asioissa ovat Keskustan Pirkanmaan piirin kansanedustajaehdokkaat !

Keskiviikko 8.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti eilen Vanhalla Kirjastotalolla Tampereella Vaalijuhlan, jonka yksi ohjelmanumero oli piirin MestariPuhujan valinta.

 

 

Menin muiden palaverien vuoksi myöhässä tilaisuuteen ja se oli oikea ratkaisu, sillä sain omin silmin nähdä ja omin korvin kuulla, että miten vahvoja asiantuntijoita Keskustalla on eduskuntavaaliehdokkainaan Pirkanmaalla!

 

 

 

 

 

 

Teuvo Hakanen Ylöjärven Viljakkalasta ja Pilvi Kärkelä Kihniöstä…

 

 

 

 

 

 

…sekä Jouni Ovaska Hämeenkyröstä, Hanna Holma Kangasalta ja Minna Sarvijärvi Ylöjärven Kurusta ovat kaikki kokeneita kuntapäättäjiä, joten sen ansiosta panelistien asiantuntemuksen olettikin olevan korkeatasoista.

 

 

Käyty keskustelu osoitti, että Keskustan pirkanmaalaisilta kansanedustajaehdokkailta löytyy todella korkealaatuista asiantuntemusta – kelpaa niillä tiedoilla pyrkiä eduskuntaan!

 

 

Tässä on vielä lähikuvat keskusteluun osallistuneista kansanedustajaehdokkaista;

 

 

 

 

 

 

Hanna Holma

 

 

 

 

 

 

Jouni Ovaska

 

 

 

 

 

 

Minna Sarvijärvi

 

 

 

 

 

 

Pilvi Kärkelä

 

 

 

 

 

 

Teuvo Hakanen

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilaisuuden juontajana toimi ansiokkaasti Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Tuukka Liuha, joka tässä antaa Meeri Vettenrannalle mahdollisuuden yleisökysymykseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

********************

 

 

 

 

Olen tyytyväinen ja suorastaan ylpeä siitä asiantuntemuksesta ja perusteellisuudesta, jolla panelistit käsittelivät yleisökysymysten aiheita.

 

 

Pirkanmaalaiset äänestäjät voivat olla levollisia Keskustan eduskuntavaaliehdokkaiden asiantuntemuksesta!

 

 

Tilaisuuden lopuksi julkistettiin yleisöäänestyksen tulos, että kuka panelisteista voittaa Keskustan Pirkanmaan piirin MestariPuhujan tittelin.

 

 

 

 

 

 

Kisan voitti kansanedustajaehdokas Hanna Holma Kangasalta!

 

 

Hanna sai palkinnoksi pitkän pötkön kertakäyttömukeja sekä Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän kookkaan kuvan vauhdittamaan eduskuntavaalikampanjaansa!

 

 

Kiitokset kaikille ehdokkaille onnistuneesta tilaisuudesta – me kuulijat opimme esityksistänne paljon!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskusta noudattaa vaalitilaisuuksissaan "parlamentarismia" ja antaa puheenvuoron myös muiden puolueiden edustajille

Sunnuntai 5.4.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on esittänyt julkisuudessa, että jo ennen hallitusneuvotteluja Suomeen pitäisi solmia laaja ja kattava yhteiskuntasopimus.

 

 

Sipilän hahmotelmaan kuuluu, että neuvoteltavana olisivat ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, työaikapankit, koeajan pidentäminen neljästä kuuteen kuukauteen ja työeläkemaksun alentaminen väliaikaisesti kahdella prosentilla.

 

 

On rohkaisevaa, että EK, SAK, Akava, MTK sekä Suomen yrittäjät ovat valmiita tulemaan neuvotteluun yhteiskuntasopimuksesta.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö järjesti vaalitilaisuuden Tampereen Tammelantorilla 4.4.2015 ja tilaisuuden juontajana kävin pyytämässä Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokasta Sinikka Torkkolaa – joka lähellämme piti omaa vaalitilaisuuttaan -Keskustan telttakatokselle keskustelemaan yhdessä Keskustan kansanedustajaehdokas Ari Lamminmäen kanssa sote-asioista.

 

 

 

 

 

 

Sinikka Torkkola suostui ja hänen keskustelustaan Ari Lamminmäen kanssa kehkeytyikin napakka keskustelu.

 

 

Vasemmistoliiton Sinikka Torkkola tiesi, että Ari Lamminmäki on Parkanon kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja ja hän kysyikin, että miten Parkano on ulkoistanut kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut Pihlajalinnalle 1.1.2015 alkaen.

 

 

Lamminmäki asetti vastauksessaan kysymyksen laajempiin raameihin ja sanoi ihmettelevänsä, että julkisella puolella sairaalat, leikkaussalit ja muut terveydenhoidon resurssit ovat käyttämättöminä iltaisin, öisin ja jopa viikonloppuisin.

 

 

Lamminmäki peräsi julkiselta terveydenhoidolta suurempaa tehokkuutta ja kustannustietoisuutta.

 

 

 

Vilkkaan keskustelun jälkeen Torkkola ja Lamminmäki pääsivät lähemmäs toistensa näkökantoja ja he saivat keskustelunsa päätteeksi suosionosoitukset kuulijoilta.

 

 

Junailemani keskustelunpätkä oli mielestäni sitä eri toimijoiden välistä keskustelua, jota Juha Sipilä yhteiskuntasopimusta ehdottaessaan peräänkuuluttaa – kiitokset Sinikka Torkkolalle ja Ari Lamminmäelle!

 

 

***********************

 

 

Olen Ari Lamminmäen kanssa samaa mieltä julkisen terveydenhuollon ”seinien” vajaakäytöstä.

 

 

Kerron omakohtaisen kokemuksen:

 

 

Olin taannoin Tampereen kaupungin toimintapisteessä kuulontutkimuksessa ja ihmeekseni totesin, että sinänsä ammattitaitoinen henkilökunta sulki vastaanottotilat klo 15.00!

 

 

Pidän menettelyä vastuuttomana, sillä kuulonhuoltojuttuihin on julkisella puolella kuukausien jonot – missä on tehokkuusajattelu?

 

 

Kävin työssäoloaikanani kuulututkimuksissa Mehiläisessä ja siellä asiakkaita palvellaan myöhäisiltaan saakka.

 

 

Kaipaan yritysmäistä tehokkuutta julkisiin terveyspalveluihin minäkin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhteiskuntasopimus Tampereen Tammelantorilla

Sunnuntai 29.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä ehdottaa, että jo ennen hallitusneuvotteluja pitää solmia eri osapuolten kesken yhteiskuntasopimus.

 

 

Sain eilen toimia juontajana Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön järjestämässä vaalitilaisuudessa Tammelantorilla ja annoin kaikille läsnäolleille muiden puolueiden eduskuntavaaliehdokkaille mahdollisuuden esiintyä yhdessä keskustalaisten eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa osastollamme.

 

 

Kyseessä oli siis Tammelantorin pienimuotoinen "yhteiskuntasopimus”!

 

 

Tässä on pieni kuvakimara käydyistä keskusteluista ja keskusteluihin osallistuneista:

 

 

 

 

 

 

Keskustan Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari Timo Hanhilahti sekä SDP:n kaupunginvaltuutettu Johanna Loukaskorpi keskustelivat Tampereen kaupungin ajankohtaisista ongelmista.

 

 

 

 

 

 

Tampereen apulaispormestari Mikko Aaltonen - maakuntavaltuuston jäsen - ja Keskustan yrittäjäehdokas Ari Lamminmäki kävivät mainion keskustelun Pirkanmaan asioista maakuntatasolla.

Lamminmäki ja Aaltonen pääsivät yksimielisyyteen Pirkanmaan liikenneolosuhteiden kehittämistarpeista.

 

 

 

 

 

 

Apulaispormestari Mikko Aaltonen (vasemmistoliitto) vastaa Tampereella toimintakykyä ja terveyttä- sekä ikäihmisten palveluista.

Keskustan eduskuntavaaliehdokas Raija Moilanen on Tampereen Vanhusneuvoston jäsen ja Mikko Aaltonen sekä Raija Moilanen kävivät hyvähenkisen keskustelun Mikko Aaltosen vastuualueelle kuuluvista asioista.

 

 

 

 

 

 

Koen, että vasemmistoliiton Ilkka Järvelä (vasemmalla) on virkaveljeni Tampereella, sillä llkka on Vasemmistoliiton keskeinen toimija kaikissa niissä aktiviteeteissa, joiden avulla Vasemmistoliitto esiintyy Tampereella.

Ilkka on varavaltuutettu, mutta usein hän istuu valtuuston kokouksissa yhdessä Keskustan kaupunginvaltuutettu Timo Vuohensillan kanssa.

Herrat löysivät Tammelantorilla helposti yhteisen sävelen Tampereen kehittämisessä.

 

 

 

 

 

 

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Rauno Kesseli Ylöjärveltä kertoi oikeutetusti, että Ylöjärvi on panostanut yritysten hankintaan aivan toisella tavalla kuin suuruuteensa jämähtänyt Tampere.

Keskustan yrittäjä-kansanedustajaehdokas Timo Vuohensilta omaa henkilökohtaista kokemusta Tampereen yrmeästä suhtautumisesta pk-yrittäjyyteen, joten Kesseli ja Vuohensilta "löysivät" helposti toisensa.

 

 

 

 

 

 

Vasemmistoliiton kansanedustajaehdokas Virve-Mari Rask ja Keskustan kansanedustajaehdokas Timo Vuohensilta eivät ensimmäisessä yhteisessä keskustelussaan päässeet täydelliseen yhteisymmärrykseen työelämän haasteista.

Passitetaan yhteiselle jatkokurssille!

 

 

 

 

 

Timoja oli tänään Tammelantorilla liikenteessä harvinaisen paljon.

Perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Timo Tukia (oikealla) ja Keskustan eduskuntavaaliehdokas Timo Vuohensilta pääsivät hyvin yhteisymmärrykseen Suomen ajankohtaisista haasteista.

 

 

 

 

 

 

Keskustan kansanedustajaehdokas Raija Moilanen totesi, että hänen keskustelukumppaninsa vaan nuorentuvat, kun hänen keskustelukumppanikseen asettui pyynnöstäni kristillisdemokraattien Repe Mäensivu.

Hyvin Raija ja Repe kuitenkin löysivät "yhteisen totuuden"!

 

 

 

 

 

Tämän osion viimeisen keskustelun kävivät opetusalan ammattilaiset eli Keskustan Minna Sarvijärvi ja SDP:n Johanna Loukaskorpi.

Minna ja Johanna taisivat ennestään olla toisilleen tuntemattomia, mutta yhteinen sävel löytyi helposti!

 

On mainio asia, että Keskusta sai eilen olla merkittävässä sillanrakentajan roolissa eri puolueisiin kuuluvien henkilöiden välillä!

 

Keskustan peräänkuuluttamaa yhteiskuntasopimusta alueellisesti siis parhaimmillaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-