Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Pihat ja puutarhaliikkeet kiittävät koronaa!

Sunnuntai 3.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen varma, että jos omakotitalojen pihoilla olisi sielu ja ne voisivat puhua, ne kiittäisivät nykyistä koronatilannetta.

 

Samoin tekevät varmaan kaikki maamme puutarhaliikkeet, sillä korona on tuonut niille käsittämättömän suuren kysyntäpiikin.

 

Omakotitalojen osalta minulla on varma tieto – joskaan ei oman omakotitalomme pihan kertomana, koska sillä ei ole puhekykyä – mutta aistin, että se kaikkinainen huolenpito, jota omakotitalomme piha on viime aikoina saanut kokea, on jotain ennenkuulumattoman arvokasta!

 

Pihamme huolenpito ei ole tavalliseen tapaan rajoittunut vain lehtienpuhaltamiseen ja niiden kuljettamiseen Tarastenjärven jätteenkeskukseen, vaan se on ollut rikkaruohojen kitkentää, pensaiden täydennysistutuksia, kasvulohkojen uudelleenasettelua ja paljon muuta.

 

Merkittävästi on saatu uutta aikaan, mutta lisää uutta on suunnitteilla.

 

****************

 

Puutarhaliikkeiden korkeasuhdanteesta sain eilen suorastaan ennen kokemattoman kokemuksen, kun poikkesin Pirkkalan Bauhausista ostamassa uudet sekatöörit eli oksasakset.

 

Olin matkassa peräkärryn kanssa ja väenpaljous oli niin suurta, että en mistään löytänyt ns. ”blondipaikkaa” eli paikkaa, johon olisi voinut pysäköidä peräkärryllisen henkilöauton kahteen peräkkäiseen ruutuun. Oli pakko jättää autoni ja peräkärryni kauas pysäköintipaikasta.

 

 

Kassoilla oli joka puolella pitkät jonot ja niiden vuoksi jouduinkin opettelemaan ensimmäistä kertaa itsepalvelukassan käyttökokemuksen, sillä itsepalvelukassoille ei ollut jonoja! 

 

Itsepalvelukassa oli uusi kokemus minulle ja koronan ansiosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Omakotitalojen pihat saavat nyt paljon huolenpitoa, Puutarhaliikkeillä on koronan vuoksi korkeasuhdanne, täydennysistutukset, Bauhaus, sekatöörit, puutarhasakset, blondipaikka, itsepalvelukassa,

Siniristilippu liehuu tänään sotaveteraanien kunniaksi!

Maanantai 27.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vietämme tänään kansallista veteraanipäivää ja sen kunniaksi siniristiliput liehuvat saloissaan.

 

 

Blogi | Esko Erkkilä

 

 

Kansallista veteraanipäivää vietettiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1987 ja siihen liittyvä juhlatilaisuus järjestettiin Lahdessa osana Suomen itsenäisyyden 70-vuotisjuhlavuotta.

 

Valtioneuvostossa kansallisen veteraanipäivän viettäminen vahvistettiin puolustusministeri Veikko Pihlajamäen esityksestä vuonna 1986.

 

Lapin sota ja samalla Suomen osuus toisessa maailmansodassa päättyi 75-vuotta sitten, kun loputkin Saksan 20. vuoristoarmaijan sotilaista vetäytyivät klo 13.30 mennessä Kilpisjärveltä Norjan puolelle.

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli ”täydet” Talvisodassa sekä Jatkosodassa ja oli sen lisäksi ajamassa saksalaisia pois maasta myös Lapinsodassa, joten sotaveteraanin poikana olen suurta kunnioitusta osoittaen tänään heti aamulla vetämässä siniristilippua lipputankoomme.

 

Hyvää kansallista veteraanipäivää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Siniristilippu liehuu tänään sotaveteraanien kunniaksi!, veteraanipäivä, kansalline<n veteraanipäivä, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, saksalaiset pois Suomesta 27.4.1945,

Mantsinsaaren Työmpäisten kansakoulun lämmitysuunin kohennuskeppi!

Sunnuntai 5.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin kunnan Mantsinsaaren Työmpäisten kylän Ahvenen talon tyttäriä.

 

Rouva ei ole milloinkaan suostunut käymään äitinsä synnyinkodin raunioilla, mutta minä olen siellä käynyt muutaman kerran ja kerran mukanani oli keskipoikamme, joten sukupolvien ketju on hoidettu.

 

Anoppini synnyinkodin raunioilta en ole kerännyt mitään muistoja, mutta Työmpäisten kansakoulun kellarin jäännöksistä löysin joskus…

 

IMG_7501.JPG

 

…leivinuunin kohennuskepin!

 

Oletan, että kohennuskeppi on suomalaisen maasepän tekemä, sillä…

 

 

IMG_7502.JPG

 

…sen päässä oleva koukku on taidokkaasti tehty!

 

 

Mantsinsaaren ja Lunkulansaaren välistä venekuljetuksista huolehtiva kaveri sanoi minulle, että et voi viedä tuota kohennuskeppiä Suomeen, sillä se on Neuvostoliiton omaisuutta.

 

Silloin olin selkäkivun vaivaama ja sanoin, että käytän tätä keppinäni ja jätän tämän Neuvostoliittoon.

 

No, en toiminut lautturille lupaamallani tavalla, vaan toin kohennuskepin Suomeen ja nyt se on saanut uuden elämän mökkitakkani kohennuskeppinä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mantsinsaari, Työmpäinen, Työmpäisten kansakoulu, Mantsinsaaren Ahvenet, Ahvenen suku, Lunkulansaari

Suomeen ei tarvita perustuslakituomioistuinta!

Sunnuntai 29.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Korona-viruksen hallintaan liittyvät asiat ovat vielä paljolti arvailujen varassa, mutta se on jo nyt osoitettu ja on varmaa, että Suomeen ei tarvita perustuslakituomioistuinta.

 

Viime perjantain eli 27.03.2020 tapahtumat osoittivat, että perustuslakivaliokunta pystyi laittamaan Valtioneuvoston uusimaan esityksensä Uudenmaan eristämisestä muusta Suomesta.

 

Harvoin annan tunnustusta demareille, mutta tässä asiassa tunnustuksen antaminen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja demarien kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelälle on enemmän kuin perusteltua.

 

Perustuslakivaliokunnan muina jäseninä ovat:

 

 

…ja jäsenet aakkosjärjestyksessä:

 

 

 

********************

 

 

Suomen tavoin perustuslakituomioistuinta ei ole esimerkiksi Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa eikä länsimaiden osalta Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa.

 

Aikoinaan presidentti Sauli Niinistö puolsi selvitystä perustuslakituomioistuimen perustamisesta ja samoin ovat myös tehneet taannoinen ulkoministeri Timo Soini sekä RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

 

Onneksi taannoiset pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo ovat vastustaneet perustuslakituomioistuimen tarpeellisuutta!

 

Toivon, että Sauli Niinistö, Timo Soini ja Anna-Maja Henriksson ovat tarkistaneet kannanottojaan ja siirtyneet Juha Sipilän sekä Petteri Orpon linjoille.

 

*********************

 

Annan tunnustusta perustuslakivaliokunnalle ja en siis kannata perustuslakituomioistuimen asettamista!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomeen ei tarvita perustuslakituomioistuinta!, Perustuslakivaliokunta, perustuslakituomioistuin, Sauli Niinistö, Timo Soini, Anna-Maj Henriksson, Juha Sipilä, Petteri Orpo, Johanna Ojala-Niemelä, Sakari Puisto, Anna Kontula, Jukka Gustaffson,

Kotimainen ruoka ja suomalainen maaseutu ovat nyt arvossaan!

Lauantai 21.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Kotimaisen ruuan, suomalaisen alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden, huoltovarmuuden sekä suomalaisen maaseudun arvo on nopeasti saanut puolestapuhujia jopa niistä, jotka aikoinaan julistivat, että...

..."Tapa talonpoika päivässä"

 

*********************

 

DuOufr8X4AAD6IQ.jfif

 

”Sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee” on vanha suomalainen sananlasku, mutta silläkin uhalla uskallan muistella nykyisin työministeri Tuula Haataisen (SDP) valtiosihteeri Ville Kopran taannoista julkista puuskahdusta, jossa hän puolusteli sitä, Espoon koululaisille tarjoillaan saksalaista lihaa!

 

Kuinkahan 9.1.2020 nimityksen valtiosihteeriksi saanut Ville Kopra nyt ajattelee – saattaapa katua twiittiään!

 

***************

 

 

On demarileirissä viime päivinä tapahtunut paljon myönteistäkin ja siitä esimerkkinä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun sanoma maatalouslomituksen turvaamisesta.

Kiuru muistutti, että lomituksen ansiosta kotieläintuottajalla on mahdollisuus irtautua raskaasta ja sitovasta työstään.

 

Kuka olisi vielä viikko sitten uskonut, että Krista Kiuru joskus sanoo noin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kotimainen ruoka ja suomalainen maaseutu ovat nyt arvossaan!, saksalaista lihaa Espoo koululaisille, valtiosihteeri Ville Kopra, Krista Kiuru, maatalouslomitus ja Krista Kiuru, Tapa talonpoika päivässä!

Korona-virustilanne vaikuttaa jo Suomessakin

Keskiviikko 11.3.2020 - -Esko Erkkilä-

Olen ollut keskeinen toimija, kun Eläkeliiton Tampereen yhdistys on suunnitellut osallistuvansa yleisönä seuraamaan Eduskunnan kyselytuntia torstaina 12.3.2020 klo 16.00.

 

Sain eilen iltapäivällä tiedon, että Eduskunnan puhemiesneuvosto keskusteli koronatilanteesta tiistaina.

 

Eduskunnan työskentelyn turvaamiseksi puhemies Matti Vanhanen sanoi päättäneensä lopettaa opastetut vierailut Eduskuntatalossa torstaista lähtien toistaiseksi.

 

Päätös merkitsee, että huomiselle suunniteltu osallistumisemme Eduskunnan kyselytunnille yleisönä peruuntuu.

 

Suunnitelma kyselytunnille osallistumisesta sai suuren suosion, sillä meille luvattu 50 hengen kiintiö täyttyi nopeasti ja varalle jäi paljon yhdistyksemme jäseniä.

 

Matkan peruttamiselle ei ollut mitään vaihtoehtoja ja nyt ainoaksi tehtäväksemme jäikin kertoa muuttunut tilanne matkaan ilmoittautuneille ja matkan maksaneille. Onneksi lähes kaikkien sähköpostiosoitteet ovat tiedossa, joten nyt toivomme, että jäsenemme lukevat sähköpostejaan.

 

Teemme tänään vielä varmistuksia, että tieto mielenkiintoisen matkan peruuntumisesta on tavoittanut kaikki ilmoittautuneet.

 

Olen päättänyt, että kaikesta huolimatta menen Tampereen Vanhalle kirkolle torstaina 12.3.2020 klo 8.30 ja kerron kaikille paikalle saapuville, että matkamme on korona-viruksen vuoksi jouduttu perumaan.

 

Toivottavasti paikalle ei saavu kukaan, mutta ainahan voi olla, että kaikki eivät ole lukeneet sähköpostejaan!

 

Kiitokset kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli lupautunut isännäksemme kyselytuntivierailullemme!

Kiitokset myös Artsin eduskunta-avustaja Jukka Saarimäelle, joka on ansiokkaasti ollut puuhaamassa vierailuamme Eduskunnassa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskunnan kyselytunti 12.3.2020, Yleisön osallistuminen Eduskunnan kyselytunnille 12.3.2020 klo 16.00 on peruut, Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, Korona-virus vaikuttaa Eduskunnassakin, kansanedustaja Arto Pirttilahti, Jukka Saarimäki,

Maasepän tekemät työkalut "sopivat hyvin käteen"!

Tiistai 31.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Maaseutukylillä aikoinaan toimineet maasepät osasivat asiansa, sillä yhä edelleen heidän vuosikymmeniä sitten valmistamansa erilaiset työ- ja tarvekalut ”sopivat hyvin käteen”!

 

 

Lähes kaikissa maalaistaloissa on yhä edelleen työkaluja, jotka ovat paikallisten maaseppien takomia ja valmistamia – näin myös meillä!

 

 *************************

 

Olemme kaadattaneet ulkopuolisella toimijalla omakotitalotontiltamme ison männyn ja vielä isomman koivun – arvio puiden yhteisestä kuutiosisällöstä on asiantuntijoiden mukaan kolme kuutiometriä. Molemmat puut tulemme käyttämään takkamme ja saunamme polttopuina.

 

 

Moottorisahan, kassareiden ja kirveiden lisäksi tarvitsemme työssä…

 

 

 

IMG_6408.JPG

 

 

…tukkisaksia, sillä ilman niitä suurien polttopuupöllien käsittely olisi vaikeaa.

 

 

Nuo tukkisakset ovat olleet meillä niin kauan kuin muistan ja ne ovat vuosikymmenten saatossa saaneet kovaa käskyä – aluksi hevosvetoisten tukkirekien aikana ja sitten myöhemmin traktorikaudella.

 

 

Muistan, kun noiden tukkisaksien  remminä oli nahkaremmi, mutta jossain vaiheessa remmiksi muutettiin puimakoneen remmeistä valmistetut remmit!

 

 

Toinen meillä oleva maasepän tekemä työkalu, jonka nyt  esittelen, on…

 

 

 

IMG_6409.JPG

 

 

…hakokirves.

 

 

Hakokirveellämme ei meillä ole ollut käyttöä, mutta muistan, kun sillä tehtiin lehmille havunoksista hakoja.

 

 

Lyhyeksi katkaistut haot toimivat lehmien kuivikkeena ja siihen tarkoitukseen haot olivatkin mainio tavara.

 

 

Haot pätkittiin hakotukin päällä lyhyiksi, jotta lehmien oli mukava makoilla niiden päällä.

 

 

Haot olivat mainio lisä siihen sontaan, joka navetassa syntyi peltojen lannoitteeksi.

 

 

Hakokirveen päässä oleva koukku oli mainio apu, kun maasta kurkoteltiin seuraavaa kuusenhakoa pätkittäväksi!

 

 

 

On todettava, että hakokirveelle en ole keksinyt omakotitalotontillamme järkevää käyttöä, mutta tukkisakset ovat kultaakin tärkeämpi työkalu, kun nyt olen alkanut pilkkomaan todellisia mahtipölkkyjä saunapuuvalmiiksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Maasepän tekemät työkalut "sopivat hyvin käteen"!, maasepät, tukkisakset, hakokirves, hakoja kuivikkeeksi,

Pasuunakukkamme uhmaa puutarha-asiantuntijoiden kertomaa

Keskiviikko 18.12.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen aina ihaillut pasuunakukkia, sillä mielestäni ne ovat kesäkukkien aatelia. Kukkivan pasuunakukan tuoksu on suorastaan huumaava ja erityisesti illalla kukkiva pasuuna on tuoksultaan ylivertainen.

 

Sain ensimmäisen pasuunakukkani eräältä tuttavaltani viitisen vuotta sitten ja siitä alkaen meillä on ollut pasuunakukkia.

 

Pasuunakukka ( Brugmansia) – vaikka onkin kookas kasvi – sitä on helppo lisätä; rungosta irrotetaan oksa, joka laitetaan vesiastiaan ja kahden – kolmen viikon jälkeen siinä on mahtavat juuret ja pistokas on valmis istutettavaksi!

 

Nyt meillä on autotallissa talvehtimassa kaksi yli kaksimetristä pasuunaa ja muutama taimivaiheessa oleva.

 

**************

 

Molemmat yli kaksimetriset uhmaavat kirjallisuus- ja nettitietoa, sillä noissa molemmissa kerrotaan pasuunakukan kukinta-ajaksi heinä-elokuu – pasuunamme kukkivat nyt joulukuun puolivälissä eli täysin eri aikaan, kuin ”asiantuntijat” kertovat.

Pasuunakukan kukka on pituudeltaan 35 - 40 senttiä, joten komeutta riittää!

 

 

IMG_6070.JPG

 

 

Tämä pasuuna kukki Itsenäisyyspäivän aikoihin…

 

 

 

IMG_6233.JPG

 

 

…ja tässä pasuunassa on nyt joulukuun puolenvälin jälkeen kahdeksan kukkaa ja yksi nuppu!

 

 

Mikään ei ole enää entisellään – ei edes pasuunakukan kukkimisajankohta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pasuunakukka, Brugmansia, pasuunakukka voi kukkia joulukuussakin, pasuunakukan normaali kukinta-ajankohta on heinä-elokuu, pasuunakukkaa on helppo lisätä, pasuunakukan taimi,

Metsäpeura Vipu Viljakkala ry:n yleisötilaisuudessa 14.11.2019

Sunnuntai 17.11.2019

 IMG_5514.JPG

Vipu Viljakkala ry:n puheenjohtajana sain avata ja toivottaa nelikymmenhenkisen yleisöjoukon tervetulleeksi Viljakkalan Seurojentalolle 14.11.2019, jossa Vipu Viljakkala ry järjesti Suomen metsäpeuraan liittyvän yleisötilaisuuden.

 

 

 

IMG_5574.JPG

 

 

Yhdistyksemme hallituksen jäsen Juha Riihioja oli jälleen käyttänyt asiantuntemustaan ja alustajana toimi Metsähallituksen metsäpeura-asiantuntija Sakari Mykrä-Pohja.

 

 

IMG_5577.JPG

 

 

Metsäpeura on latinankieliseltään nimeltään ”Rangifer tarandus  fennicus”.

 

 

IMG_5583.JPG

 

 

Tässä historiatietoa metsäpeuran esiintymisestä Suomessa.   

 

********************

 

Olin ennen tilaisuutta kriittisen asenteellinen metsäpeuran palauttamisesta Suomen luontoon, mutta saatuani uutta ja päivitettyä tietoa, olen valmis muuttamaan ennakkoasenteitani, mutta niistä joskus myöhemmin tarkemmin.

 

 

-Esko Erkkilä

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metsäpeura, metsäpeura Vipu Viljakkalan yleisötilaisuudessa 14.11.2019, Vipu Viljakkala ry, Rangifer tarandus fennikus, Viljakkala, Viljakkalan Seurojentalo, Metsähallituksen metsäpeura-asiantuntija Sakari Mykrä-Pohja.,

Karl Frans Hjorth rakensi Tampereen Pispalanharjulle nykyisen haulitornin vuonna 1908

Perjantai 1.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Pelastin muutama päivä sitten matkalaukullisen 1900-luvun alussa painettuja kirjoja joutumasta jätekuljetukseen.
 
Kirjat olivat päässeet kastumaan ja niiden kuivattelemisessa kului muutama päivä.
 
Perehtymiseni kirjoihin on vielä alkutekijöissä, mutta kun ”saaliissani” on muutamia Kansanvalistusseuran kalentereita, niin niitä olen ehtinyt alustavasti selailemaan.
 
 

IMG_5266.JPG
 

 

Kansanvalistusseuran kalentereita on painettu vuodesta 1881 alkaen ja vanhin minulla nyt oleva on vuoden 1912 kalenteri.


 

Kalenterini kantta on ajan hammas syönyt, mutta sisäsivujen teksti on helposti luettavaa. Helposti ja helposti, sillä vuoden 1912 –kalenterissa vain mainokset ovat antikvaa ja kaikki muu teksti on fraktuuraa – onneksi osaan lukea myös fraktuuraa!


 
 

Kaikissa nyt saamissani Kansanvalistusseuran kalentereissa on runsaasti mainoksia eri puolilla Suomea silloin toimineilta yrityksiltä.

 

Mainokset ovat Suomen teollisuus- ja yrityshistoriaa parhaimmillaan.


 

*****************


 

Tamperelaisyritykset ovat jo vuoden 1912 Kansanvalistusseuran kalenterissa hyvin esillä ja nyt kerron kuvien kera kahdesta yritysmainoksesta:


 
 

Suomen Haulitehdas Osakeyhtiö oli rakentanut vuonna 1908 nykyisinkin Pispalanharjulla olevan haulitehtaan – haulitornin – ja on luonnollista, että tehtaan tuotteita piti mainostaa; kas näin:


 
 
IMG_5264.JPG
 
 

”Metsästäjät!


 

Suosikaa kotimaista teollisuutta, käyttäkää Tampereen haulia.

Tampereen haulit ovat parhaitten ulkolaisten vertaiset. Haulit ovat 2 kilon kangaspusseissa, joihin tehtaan nimi, haulinumero ja suuruus ovat leimatut.

Tampereen haulia on saatavina kaikissa ase-, rauta- ja muissa hyvin lajitelluissa kaupoissa.


 

Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiö”


 
 
IMG_5267.JPG
 

Jo tämän jutun otsikossa totean, että Karl Frans Hjorth oli Tampereen Haulitehtaan rakentamisen takana.

 

Tässä Oy K. Hjorth Ab:n mainos samalla sivulla kuin Tampereen Haulitehdas Osakeyhtön mainos!


 

Hjorth (1857 – 1919) oli Tampereella asunut kauppias ja tehtailija. Hän perusti vuonna 1881 Oy K. Hjorth Ab:n joka toimii edelleen urheilu- ja metsästysaseiden, niihin liittyvien tarvikkeiden ja urheiluvälineiden maahantuojana.

 

Hjorth oli vuodesta 1895 pääosakkaana Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiössä joka oli jo vuodesta 1859 lähtien valmistanut hauleja Pyynikinharjun etelärinteessä sijainneessa haulitehtaassa. Vuonna 1908 yhtiö rakensi uuden haulitehtaan ja tehtaaseen liittyi yhä edelleenkin pystyssä oleva 55 metriä korkea teräsrakenteinen haulitorni. Haulitehdas oli toiminnassa vuoteen 1972 saakka. Tampereen kaupunki osti tehtaan haulitornin 1973 ja nykyisin se on suojelukohde.


 
 

**************


 
 
haulitorni100120142.jpg
 
 
Juttuni lopuksi tammikuussa 2014 patikkaretkelläni haulitornista ottamani ”nykykuva”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karl Frans Hjorth rakensi Tampereen Pispalanharjulle nykyisen haulitornin vuonna 1908, Haulitorni, Tampereen haulitorni, Kansanvalistusseuran kalenterit, Kansanvalistusseuran kalenteri 1912, Suomen Haulitehdas Osakeyhtiö, Karl Frans Hjorth, Oy K. Hjorth,

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_4544.JPG

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.


 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perunanosto, perunanostokone, perunanosto 1950-luvulla, perunanosto 1960-luvulla, kansakoulu, perunannostoloma, hevosvetoinen perunannostokone, traktorivetoiseksi muutettu perunannostokone,

Tuuloksen kenttähautausmaalla 7.7.2019

Lauantai 3.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä sijaitsee seitsemän Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneiden suomalaisten sotilaiden viimeistä leposijaa eli kenttähautausmaata.

 

 

Olen vuosien varrella saanut vierailla ainakin kerran kaikilla kenttähautausmailla ja nyt kerron käynnistämme Tuuloksen kenttähautausmaalla Kyröläismatkallamme 7.7.2019.

 

 

 

************

 

 

 

IMG_2959.JPG

 

 

 

IMG_2962.JPG

 

 

 

Tuuloksen kenttähautausmaa sijaitsee Tuuloksessa Tuulosjoen välittömässä läheisyydessä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä.

 

 

Tuuloksen kenttähautausmaa on sotien jälkeen paikannettu erään sotaveteraanin toimesta, joka oli itse ollut 26.6.1944 peittämässä hautaa, mihin oli siunattu sotilaspastori Eero Kansasen toimesta 57 tunnistettua ja kuusi tuntemattomaksi jäänyttä maihinnousun torjuntataisteluissa kaatunutta suomalaissoturia. Haudalle ei pikaisen lähdön vuoksi keretty edes muistoristiä asentaa, vaan joukkomme vetäytyivät alueelta pikaisesti. 

 

 

 

IMG_2969.JPG

 

 

 

Tuuloksen kenttähautausmaata ruvettiin suunnitelmallisesti kunnostamaan vuonna 1996 ja silloin maisema-arkkitehti Leena Iisakkalan suunnitelman mukaisesti.

 

Koska alue oli vielä tuolloin perunamaana, niin alueen tarkkaa sijaintia ei ryhdytty kaivamalla selvittämään, vaan kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema ja taiteilija Ari Laitilan toteuttama muistomerkki pystytettiin maantien varressa olevalle ruohottuneelle aukiolle perunamaan aidan viereen ja se paljastettiin 14.8.1996 kutsuvierasjoukon ja runsaslukuisen kyläläisjoukon läsnäollessa.

 

Muistomerkin paljastuspuheen piti kansliapäällikkö Jaakko Numminen ja kenttähautausmaan vihki kenttäpiispa Hannu Niskanen. 

 

 

 

IMG_2975.JPG

 

 

Muistomerkissä on teksti:

 

 

Tuuloksen
kenttähautausmaa
 
Toisessa
maailmansodassa
kaatuneen
tässä lepäävän
57 suomalaisen
sotilaan
muistoksi
 
Suomen valtio

 

 

 

IMG_2973.JPG

 

 

…ja sama venäjäksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Tuuloksen kenttähautausmaa, maisema-arkkitehti Leena Iisakkala, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, taiteilija Ari Laitila, kansliapäällikkö Jaakko Numminen, kenttäpiispa Hannu Niskanen,

Virkamiesten märkä uni toteutuu ja kuntalaisdemokratia kaventuu, kun Tampereen Infra Liikelaitos tänään yhtiöitetään

Maanantai 17.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitos (alussa nimeltään Tampereen Infratuotanto Liikelaitos) perustettiin vuoden 2009 alussa, kun eräitä Tampereen kaupunki-infraan liittyviä toimintoja koottiin ja keskitettiin yhdeksi vastuuyksiköksi.

 

 

Vastaperustetun liikelaitoksen palveluksessa oli 795 henkilöä.

 

 

Sain toimia silloisen Tampereen Infratuotanto Liikalaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta ja totean, että aika oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämässä hankittu tehostamis- ja saneerauskokemus olivat enemmän kuin paikallaan.

 

 

Yhtenä yönä Infran veloitushintoja laskettiin 10 % ja se aiheutti melkoisia haasteita liikelaitoksen taloudelle – hintojen alentaminen oli kuitenkin välttämätöntä, jotta uuden liikelaitoksen toiminta voitiin saada melko lyhyellä aikataululla kompensoimaan  sitä Tampereen kaupungin taloudellisesti surkeaa taivallusta joka jatkuu yhä.

 

 

Varapuheenjohtajakauteni jälkeen sain toimia johtokunnan jäsenenä vielä neljä ja puoli vuotta ja sinä aikana tamperelaiset saivat nauttia Infran kelvollisesta taloudellisesta tuloksesta. Olimme silloin ehken ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa.

 

 

Infran johtokunnassa oli kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia ja minä keskustalaisena, mutta milloinkaan puoluepoliittiset tarkoitusperät eivät ilmenneet johtokuntatyöskentelyssä, sillä me kaikki halusimme toimia tamperelaisten parhaaksi.

 

 

Saimme liikelaitoksen talouden kahdeksan ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen liikeylijäämätasolle plussalle n. viisi miljoonaa euroa ja se on merkittävä tulos talousongelmissa rypevässä Tampereella.

 

 

*********************

 

 

Tänään kaupunginvaltuustossa siunattava Infran yhtiöittäminen on valitettava askel asukasdemokratian kannalta Tampereella.

 

 

Yhtiöittämisen jälkeen Infra siirtyy osakeyhtiölain piiriin ja silloin yhtiön hallituksen ainoa tavoite on hyvän taloudellisen tuloksen tekeminen. Painoarvoa ei ole henkilöstön mielipiteellä, yksikössä vallitsevalla yhteishengellä, eikä puhettakaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.

 

 

Huvittavaa, kun kaupunginvaltuutetut toistelevat, että heillä olisi mahdollisuus saada tietoja yhtiöitetyn Infran toiminnasta – turhaan toistelevat.

 

 

Valtuutetut saattavat saada jälkijättöisesti joitakin tietoja yhtiön toiminnasta, mutta minkäänlaiseen etukäteisohjaukseen valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta. Liikelaitoksen johtokunta pääsi jokaisen asiakohdan kohdalla sparraamaan toimivaa johtoa ja tarvittaessa asettamaan kyseenalaiseksi kaikki pienimmätkin suunnitelmat – yhtiöittämisen jälkeen se ei ole mahdollista.

 

 

Infran yhtiöittämistä on yritetty jo monta kertaa, mutta ennen tätä päivää se ei ole onnistunut.

 

 

Virkamiehet ovat antaneet liikelaitoksena toimivalle Infran johtokunnalle aikoinaan tunnustusta, kun yhtiöittämistä on aikaisemmin yritetty.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun eräs johtava virkamies totesi, että liikelaitoksen johtokunta teki arvokkaan työn, kun se sai toimillaan liikelaitoksen henkilömäärän alennettua 795 -> tasolle 430. Jos tätä ei johtavan virkamiehen mukaan olisi tehnyt luottamushenkilöiden johtama johtokunta ja sen olisi joutunut tekemään yhtiöitetyn osakeyhtiön hallitus, olisi siitä noussut melkoinen kalabaliikki.

 

 

 

Kiitokset kuitenkin tässäkin yhteydessä niille tamperelaisille poliittisille päättäjille, jotka luottivat kahdeksan ja puolen vuoden ajan siihen, että liike-elämässä hankkimallani tiedolla ja kokemuksella oli käyttöä kaupunkilaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Infran yhtiöittämien, Tampereen Infran yhtiöittäminen, osakeyhtiölaki, yhtiöittäminen, kuntalaisdemokratia, kuntalaisdemokratian kaventuminen,

Vuorineuvosten vikatikki oli Fazerin onni!

Tiistai 12.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Olemme näinä päivinä saaneet lukea, että Fazer on laajentamassa toimintaansa ksylitolin valmistamiseen.

 

 

Fazer investoi 40 miljoonaa euroa tehtaaseen, joka valmistaa ksylitolia kaurankuorijauhosta.

 

 

Fazer tunnetaan makeisistaan, mutta viljabisneksessä toimivat tuntevat Fazerin myös Suomen suurimpana viljanjalostajana.

 

 

********************

 

 

Työelämäni aikana Fazerin Oululaisen mylly koettiin Raisiossa kilpailijana, mutta minä puolestani koin Fazerin hyvänä yhteistyökumppanina, sillä vastasin Raision rehuteollisuudessa raaka-ainepäällikkönä rehuseostemme raaka-aineista ja niiden luotettavasta saannista.

Pystyin luomaan Fazer Myllyyn sellaiset yhteistyösuhteet, että saimme kuukausittain ostaa Fazerilta merkittävät määrät vehnäleserehujauhoa rehuseostemme raaka-aineeksi.  Neuvottelut ja tapaamiset Fazer Myllyn vastuuhenkilöiden kanssa olivat tiukkoja, mutta miellyttäviä ja aina pyrimme löytämään molempia osapuolia rikastuttavat (sananmukaisesti) ratkaisut.

********************

 

 

 

Minulle on kerrottu ja tiedän asian, että 1960 ja 1970 lukujen vaiheessa Fazer halusi ostaa leipomonsa raaka-aineeksi jauhoja silloisilta myllyalan johtavilta yrityksiltä eli Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiöltä ja Raision Tehtailta.

 

 

Vaasan Höyrymyllyä johti silloin vuorineuvos Erik Tuomas-Kettunen ja Raision peräsimessä oli sittemmin vuonna 1970 vuorineuvoksen arvon saanut Veikko Vainio.

 

 

Fazeria johtanut Peter Fazer ei pitänyt siitä, että Tuomas-Kettunen ja Vainio eivät suostuneet myymään vuonna 1958 Fazerin ostamalle Oululaisen Leipomolle jauhoja sopuhintaan ja tämän seurauksena Fazer päätti rakentaa Lahteen oman myllyn.

 

 

Oululaisen mylly avattiin Lahdessa vuonna 1971 ja Vaasan Myllyn sekä Raision vuorineuvokset jäivät nuolemaan näppejään.

 

 

Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö on vuosien saatossa kokenut kovia ja se on jo aikoja sitten irtaantunut jauhatustoiminnasta – nykyään yrityksen jäänteet ovat pohjoismaisen elintarvikejätti Lantmännenin omistuksessa.

 

 

Raisio on suurimmista ajoistaan eli 3.000 hengen yrityksestä kutistunut alle 300 hengen miniyritykseksi.

 

 

Vaasan Myllyn ja Raision aikoinaan hyljeksimä Fazer työllistää tänä päivänä yli 13.000 työntekijää, joista Suomessa n. 6.000 henkilöä.

 

 

Lahdessa sijaitseva Fazer Mylly on jo monet vuodet ollut Suomen suurin mylly-yksikkö!

Tämmöinen pieni, mutta tärkeä muistelos suomalaisen myllymaailman ja elintarviketeollisuuden kehitysvaiheista tänään!

 

 

Kiitokset Fazerille niistä yhteistyön vuosista, jolloin sain tehdä yhteistyötä sen kanssa ja parhaat menestyksen toivotukset sen uusimmasta ideasta eli ksylitolin valmistamisesta kaurankuorijauhosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viljabisnes, Fazer Mylly, Oululaisen mylly Lahdessa, Fazer kaurankuorijauhosta ksylitolia, Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö, Raision Tehtaat,

Elovena - karjalaistyttö Suomen johtava kaurasuurimomerkki!

Keskiviikko 6.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikille on varmasti tuttu eräs suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotemerkki Elovena.

 

 

Elovenan juuret ovat Viipurissa, jossa sen syntysanat lausuttiin jo vuonna 1925 eli Elovena-tyttö täyttää sata vuotta kuuden vuoden kuluttua.

 

 

Lainaan Elovenan historiaa Raisio Yhtymän nettisivuilta:

 

Vuonna 1925 viipurilainen Karjalan mylly haki mainoskilpailulla kuvitusta pakkaukseen, joka sisälsi ekstra priima höyrytettyjä Elovena Kaurahiutaleita. Mainoskilpailun voitti myllyn konemestarin poika Joel Viktor Räsänen, jonka luomaan vaaleaan neitoon nimi Elovena nykyään yhdistetään. Nimi Elovena syntyi yhdistämällä yrityksen aiempi nimi Myllyosakeyhtiö Elo kauran latinankieliseen nimeen Avena sativa.

 

******************

 

Siirryin Raision palvelukseen vuonna 1970 ja sillä tiellä olin päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

 

En ollut Yhtymän Elintarviketeollisuuden palveluksessa, mutta seurasin läheltä myös työnantajakonsernini elintarviketoimintoja.

 

 

Myönnän, että harmitti, kun viljanjalostusteollisuuden keskeiset kärkimerkit Elovena, Anni-Helena ja Risella olivat Yhtymän kovimman kilpailijan eli Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiön tuotemerkkejä. Toki on todettava, että kuluttajajauhojen markkinajohtaja Sunnuntai-jauho oli koko ajan Raision tuotemerkki!

 

 

Maailmalla on kuitenkin taipumus kehittyä ja Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö hiipui ja sen parhaat tuotemerkit siirtyivät ajallaan Raision omistukseen.

 

 

******************

 

 

Risella siirtyi Raision omistuksesta espanjalaiselle Ebro Foodsille vuonna 2004. Ebro on maailman johtava riisivalmistaja.

 

Risellan omistaa siis espanjalainen Ebro Foods Group ja sen myynnistä ja markkinoinnista Suomessa vastaa Conaxess Trade Finland, joka on myös vastannut tuotemerkin brändiuudistuksesta.

 

Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.

 

 

******************

 

 

 

Anni-Helena on nykyisin Sunnuntai-jauhon alamerkki eli Sunnuntai Anni Helena Kakkuvehnäjauho ja se valmistetaan jyvän ydinosasta, joka sisältää parhaat leivontaominaisuudet, mutta on karkeampaa kuin Raision päämerkki Sunnuntai Erikoisvehnäjauho.

 

 

*****************

 

 

Elovena on tuotemerkkinä niin vetovoimainen, että Raisio on sitä mielestäni pyrkinyt laajentamaan aivan liiaksikin eri alueille.

 

Kohtuus pitäisi pysyä mielessä hyvässäkin menekki-imussa!

 

 

**************

 

 

Elovena kaurahiutale valmistetaan Raision Nokian myllyllä pääosin pirkanmaalaisesta kaurasta.

 

Raision Maatalousryhmässä runsaat pari vuotta ostopäällikkönä toimineena toki tiedän, että joinakin vuosina Elovena-kauraa hankitaan jopa Pohjois-Pohjanmaalta Limingan lakeuksilta saakka.

 

*****************

 

 

 

IMG_7078.JPG

 

 

Kiitän Raision Nokian myllyn ylimylläri Jouni Järvensivua, jonka pontevan toiminnan tuloksena Nokian myllyn tuotesiilojen kylkeen on nyt saatu valotaideteos Elovena-tytöstä!

 

 

Nokian myllyllä oli työurani kolmena viimeisenä vuotena minulla oma työhuone ja hoidin sieltä muutamana päivänä viikossa Raision rehuteollisuuden eli Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikön tehtäviä – syrjä-Suomessa eli Raisiossa minulla oli se tärkein työhuoneeni myös silloin!

 

 

 

IMG_7081.JPG

 

 

Tässä on vielä hieman kauempaa otettu kuva Nokian Elovena-tytöstä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elovena, Karjalan mylly, Avena sativa, suurimokaura, Anni-Helena, Sunnuntai-jauho, Risella riisi, Ebro Foods Group, Ebro Foods Group, Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö, Conaxess Trade Finland, Raisio Yhtymän Maatalousryhmä, Raision Nokian mylly,

Luminen metsä on kaunis, mutta kauhistus jos sinne pitäisi mennä moottorisahan kanssa

Tiistai 5.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tiedämme, että meneillään on poikkeuksellisen runsas lumitalvi.

 

 

IMG_7271.JPG

 

 

Runsasluminen metsä on kaunis, mutta aikoinaan parikin talvea metsätöitä tehneenä tiedän lumisen metsän haasteet metsätyömiehille.

 

 

Muistelukseni ovat toki historiaa, sillä nykyisin metsätyöt tehdään koneilla ja metsätyömiehiä ei metsissä juurikaan tarvita.

 

 

Olen kiitollinen niistä parista talvesta, jolloin sain isäni kanssa tehdä moottorisahalla - isä jopa pokasahalla - metsätöitä omassa ja naapureiden metsässä – paljosta olisin jäänyt paitsi, jos en niitä kokemuksia olisi saanut kokea.

 

 

Tukkipuiden apteeraaminen taitaa olla monellekin nykypäivän ihmiselle outoa, mutta se merkitsee kaadetun ja karsitun tukkipuun optimaalista jakamista tukkeihin ja puun latvapuoli sitten paperipuuksi.

 

 

Nykyään apteeraamisen suorittaa korjuukoneen tietokoneohjelmat, mutta aikaisemmin se suoritettiin jalkamittaa ja mittasaksia käyttäen – tukin mitat määriteltiin 1960-luvulla jaloissa ja ei metreissä!

 

 

Isäni oli mestari puunrungon apteeraamisessa ja siten varmistettiin paras hinta koko rungolle.

 

 

Mutta juttuni otsikossa todetaan, että lumiseen metsään meneminen moottorisahan kanssa on suorastaan kauhistus!

 

 

 

IMG_7272.JPG

 

 

Asiantilan ymmärtää, kun katselee lumista ja kieltämättä kaunista metsää, mutta metsän kauneus häviää kauas, jos joutuu moottorisahan kanssa kyykistymään lumisen puun juurelle ja joutuu aloittamaan kaadon!

 

 

Lunta tippuu selkään, se sulaa sinne ja vaatteet ovat kohta läpimärät – tämän sain monta kertaa kokea metsätyömiesurani aikana!

 

 

Puulajeilla on luonnollisesti eroja ja pahin lumentiputtaja on kuusi – koivusta ei paljoa kaatajan päälle ehdi lunta tippumaan.

 

 

 

IMG_7013.JPG

 
 
Teimme runsaat parisenkymmentä vuotta sitten päätehakkuun eräälle kuusimetsälohkollemme ja istutimme uudeksi puulajiksi lehtikuusen ja tässä kuva lehtikuusimetsästämme.

 

 

Lehtikuusemme saivat olla hirviltä rauhassa ja nyt ne ovat hyvässä kasvussa.

 

 

Lehtikuusi ei pienen volyyminsä vuoksi ole helppo puulaji sekään, mutta on helppo löytää liuta oivia käyttökohteita lehtikuuselle, jos nykyisten puunsuojakemikaalien käyttöä tulevaisuudessa voimakkaasti rajoitetaan.

 

 

Lehtikuusimetsämme on korjuukypsä ehkä 30 vuoden kuluttua ja jos linkataan lehtikuusi tämän jutun pääaiheeseen eli puunkorjuuseen lumisena aikana, niin lehtikuusen alle voi lumisenakin aikana turvallisesti kyyristyä kaatohommiin – lunta ei selkään tipu ihan mahdottomia määriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luminen metsä on kaunis, metsätyömies, moottorisaha, mittasakset, apteeraaminen,

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tehdään merkittäviä päätöksiä maatalouden ja ennen kaikkea kuluttajien kannalta

Lauantai 15.12.2018 - -Esko Erkkilä-

EU-puheenjohtajuus eli Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on Euroopan unionin jäsenmaan velvollisuus.

 

 

Kukin EU-maa on vuorollaan kuuden kuukauden ajan (1. tammikuuta – 30. kesäkuuta tai 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta) EU:n puheenjohtajamaana. Puheenjohtajavaltion ministeri johtaa puhetta ministerineuvoston kokouksissa ja valmistelee viranhaltijoidensa avulla kokousten työjärjestyksen.

 

Nyt puheenjohtajamaana on Itävalta ja sen puheenjohtajuusvuoro päättyy 31.12.2018.

 

 

Tammikuun 1. päivänä EU-puheenjohtajamaana aloittaa Romania ja ensi vuoden loppupuoliskon aikana eli 1.7. – 31.12.2019 Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana.

 

EU:n puheenjohtajamaana aloittaa 1.1.2020 Kroatia eli Suomi saa olla puheenjohtajamaana kahden melko kokemattoman EU-maan välissä.

Mainittakoon, että Saksa toimii EU:n puheenjohtajamaana Kroatian jälkeen eli 1.7. - 31.12.2020.

 

 

IMG_6689.JPG

 

 

Sain eilen olla tilaisuudessa, jossa kansanedustaja Pertti Hakanen valotti Suomen haasteita EU:n puheenjohtajamaana.

 

 

Suomesta lähtee Brysseliin asiantuntevia virkamiehiä heti ensi vuoden alussa tukemaan Romanian toimintaa EU:n puheenjohtajamaana.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen selvitti, että Suomen puheenjohtajavuoron jälkeenkin eli 1.1.2020 Brysseliin jää suomalaisia virkamiehiä, jotka avustavat Kroatiaa pärjäämään EU:n puheenjohtajamaana.

 

 

 

*******************

 

 

 

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi tulee olemaan poikkeuksellisen tärkeä ajanjakso, sillä silloin päätetään EU:n tulevasta maatalouspolitiikasta ja kun maatalouspolitiikalla on keskeinen rooli EU-kansalaisten elintarviketoiminnoissa, on Suomella merkittävä asema tavallisen kansalaisen kannalta, sillä ruuan laatu- sekä hintakysymykset koskettavat kaikkia EU-kansalaisia.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen otti esille Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana myös sen, että silloin EU linjaa kenellä on valtuudet päättää laajemmaltikin maahan sekä metsään liittyvistä asioista. Keskeinen kysymys lienee mm. se, että voidaanko Suomessa jatkaa näin laajoilla jokamiehen oikeuksilla kuin nyt meillä on asianlaita!

 

 

Suomalaiset vastuuministerit ovat avainasemassa 1.7.2019 alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella, kun EU:ssa linjataan elintarvikkeiden laatuun sekä hintaan liittyviä kysymyksiä.

 

 

Huhtikuun 14. päivänä järjestettävät eduskuntavaalit ovat tärkeä ajankohta, sillä silloin vaaliuurnilla suomalaiset päättävät, että ketkä ovat vastuullisia ministereitä Suomen puheenjohtajakaudella vastaamassa mm. elintarvikkeiden laatuun sekä hintaan liittyvistä asioista Euroopan Unionissa.

 

 

Kartan tällä palstalla puoluepoliittisia kannanottoja, mutta se lienee kaikille selvää, että keskustalaiset ministerit, jos ketkä osaavat ja pystyvät pitämään suomalaisen alkutuottajan ja suomalaisen kuluttajan etua EU-neuvottelupöydissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen EU-puheenjohtajuus vuonna 2019, Romania EU-puheenjohtajamaana 2019, Kroatia EU-puheenjohtajamaana 2020, Saksa EU-puheenjohtajamaana 2020, kansanedustaja Pertti Hakanen, Pertti Hakanen,

Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

IMG_1994.JPG

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

IMG_1995.JPG

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

IMG_1965.JPG

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

IMG_2001.JPG

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

IMG_2002.JPG

 

 

 

IMG_2006.JPG

 

 

 

IMG_2009.JPG

 

 

 

IMG_2010.JPG

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

IMG_1989.JPG

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2018, Balkan2018, Kansanmurhan uhrien museo, Kansanmurhan uhrien museo Vilmassa, KGB:n teloittamat liettualaiset, Gestabo Liettuassa, Vilnan museot, Ribbentrop-Molotov 1939, Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa yhteistyössä, Joachim von Ribbentrop,

Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?

Perjantai 27.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni pontimena on hämeenlinnalaisen sdp-poliitikon Iisakki Kiemungin saama vahingonkorvaustuomio – 350.000 euroa, jonka oikeus määräsi hänet maksamaan Sunny Car Center –sotkuista.

 

 

Ymmärrän oikeuden päätöksen, sillä osakeyhtiössä toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet toimivat ”ankaran vastuun” alaisina. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi Hämeenlinnan kaupunki ei ollut ottanut vastuuvakuutusta henkilölle, jonka se ”määräsi” hallituksen jäseneksi sellaiseen yhtiöön, jossa kaupunki oli vähemmistöosakas.

 

 

Omaan kahteenkin kertaan henkilökohtaista kokemusta osakeyhtiöiden hallitusten jäsenyydestä – toisessa tapauksessa olin peräti toimitusjohtaja ja toisessa hallituksen jäsen.

 

 

Kyseessä olivat konserniin kuuluvat osakeyhtiöt, mutta sillä ei vastuiden kannalta ole merkitystä.

 

 

En nimityshetkillä osannut vaatia vastuuvakuutusten ottamista, mutta onneksi yksityisessä konsernissa oli menettelytapana se, että toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille otettiin vastuuvakuutus.

 

 

Molemmissa tapauksissa sain konsernilta tiedon, että minulle oli otettu vastuuvakuutus.

 

 

Tieto vastuuvakuutuksen olemassaolosta ei vaikuttanut tekemisiini ja niin pitääkin olla.

 

 

Toimitusjohtaja-casessa oli kysymys melko mittavasta saneerausurakasta, jossa ensitöikseni jouduin olemaan keulakuvana, kun yritys luopui puolestatusinasta nestemäisten materiaalien täysperävaunukalustosta ja kuorma-autokorjaamosta.

 

 

Tässäkään tapauksessa ei jouduttu menemään vastuuvakuutuksen soveltamiseen vaikka jouduimmekin ”nokkapokkaan” AKT:n kanssa.  Ongelmasta selvittiin, kun maksoimme ulkoistamillemme kuljettajilla kuuden kuukauden palkan. Iso satsaus sekin, mutta tarpeellinen, kun yritystä ohjattiin taloudellisesta syvästä alhosta terveempään tilanteeseen.

 

 

 

Tämän jutun ajatus on se, että yksityisellä puolella vastuuvakuutuksen ottaminen osakeyhtiöiden vastuuhenkilöille on normaalia menettelyä ja sitä soisi noudatettavan myös kunnallisella sektorilla (ja suluissa: kun ja jos halutaan päteviä voimia vastuullisiin tehtäviin).

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?, Iisakki Kiemunki, luottamushenkilön vastuuvakuutus, hallitusjäsenen vastuuvakuutus, toimitusjohtajan vastuuvakuutus, AKT, Sunny Car Center, Hämeenlinna,

Karhulan Lasitehtaan johtaja Hans Ahlström lahjoitti lasimaljan kenraalimajuri Pajarille Suursaaren valtaamisen johdosta

Keskiviikko 4.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Kenraalimajuri A. O. Pajari johti voitokkaasti Suursaaren valtauksen 27.- 28.3.1944.

 

 

Suusaaren valtaus oli ainoa suomalaisten toteuttama hyökkäyssotatoimi asemasodan aikana.

 

 

Kenraalimajuri Pajari oli Suursaaren valtauksen aikana ”yksinkertainen” Mannerheim-ristin ritari, sillä se oli hänelle myönnetty syyskuussa 1941.  Toisen kerran Pajarille myönnettiin Mannerheim-risti lokakuussa 1944 eli puolisen vuotta Suursaaren valtauksen jälkeen.

 

 

 

 

Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari on haudattuna Kalevankankaan sankarihautausmaalle Tampereella.

 

 

 

***************

 

 

 

A. Ahlström Osakeyhtiön omistaman Karhulan Lasi Oy:n johtaja Hans Ahlström lahjoitti kenraalimajuri Pajarille lasimaljan Suursaaren valtaamisen johdosta.

 

 

Lasimaljan suunnitteli Karhulan Lasitehtaan taiteilija Göran Hongell, joka oli tullut Karhulan Lasitehtaan palvelukseen jo 1932.

 

 

Hans Ahlströmistä tuli A. Ahlström Osakeyhtiön pääjohtaja vuonna 1954 sen jälkeen, kun pääjohtaja Harry Gullichsen kuoli.

 

 

 

IMG_7962.JPG

 

 

 

 

Karhulan Lasitehtaan lahjoittamasta lasimaljasta on piirustukset yleisön nähtävillä A. Ahlströmin Voyage-näyttelyssä Noormarkussa.

 

 

Piirustuksen mukaan lasimaljan kyljessä on kuvattuna Suursaaren silhuetti ja teksti

 

 

Suursaari 27.3.42

 

 

 

******************

 

 

Suursaaren valtaaminen on jäänyt historiaan merkittävänä suomalaisten toteuttamana sotatoimena. Sen rinnalla lasimaljan luovuttaminen sotatointa johtaneelle kenraalille tuntuu pieneltä asialta, mutta meille sota- ja teollisuushistoriasta kiinnostuneille myös se on merkittävä asia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karhulan Lasi Oy, Karhulan Lasitehdas, A. Ahöström Osakeyhtiö, Suursaaren valtaus, kenraalimajuri Pajari, A.O.Pajari, Kalevankankaan sankarihautausmaa, Noormarkku2018,

Vanhemmat kirjoitukset »