Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Karl Frans Hjorth rakensi Tampereen Pispalanharjulle nykyisen haulitornin vuonna 1908

Perjantai 1.11.2019 - -Esko Erkkilä-

Pelastin muutama päivä sitten matkalaukullisen 1900-luvun alussa painettuja kirjoja joutumasta jätekuljetukseen.
 
Kirjat olivat päässeet kastumaan ja niiden kuivattelemisessa kului muutama päivä.
 
Perehtymiseni kirjoihin on vielä alkutekijöissä, mutta kun ”saaliissani” on muutamia Kansanvalistusseuran kalentereita, niin niitä olen ehtinyt alustavasti selailemaan.
 
 

IMG_5266.JPG
 

 

Kansanvalistusseuran kalentereita on painettu vuodesta 1881 alkaen ja vanhin minulla nyt oleva on vuoden 1912 kalenteri.


 

Kalenterini kantta on ajan hammas syönyt, mutta sisäsivujen teksti on helposti luettavaa. Helposti ja helposti, sillä vuoden 1912 –kalenterissa vain mainokset ovat antikvaa ja kaikki muu teksti on fraktuuraa – onneksi osaan lukea myös fraktuuraa!


 
 

Kaikissa nyt saamissani Kansanvalistusseuran kalentereissa on runsaasti mainoksia eri puolilla Suomea silloin toimineilta yrityksiltä.

 

Mainokset ovat Suomen teollisuus- ja yrityshistoriaa parhaimmillaan.


 

*****************


 

Tamperelaisyritykset ovat jo vuoden 1912 Kansanvalistusseuran kalenterissa hyvin esillä ja nyt kerron kuvien kera kahdesta yritysmainoksesta:


 
 

Suomen Haulitehdas Osakeyhtiö oli rakentanut vuonna 1908 nykyisinkin Pispalanharjulla olevan haulitehtaan – haulitornin – ja on luonnollista, että tehtaan tuotteita piti mainostaa; kas näin:


 
 
IMG_5264.JPG
 
 

”Metsästäjät!


 

Suosikaa kotimaista teollisuutta, käyttäkää Tampereen haulia.

Tampereen haulit ovat parhaitten ulkolaisten vertaiset. Haulit ovat 2 kilon kangaspusseissa, joihin tehtaan nimi, haulinumero ja suuruus ovat leimatut.

Tampereen haulia on saatavina kaikissa ase-, rauta- ja muissa hyvin lajitelluissa kaupoissa.


 

Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiö”


 
 
IMG_5267.JPG
 

Jo tämän jutun otsikossa totean, että Karl Frans Hjorth oli Tampereen Haulitehtaan rakentamisen takana.

 

Tässä Oy K. Hjorth Ab:n mainos samalla sivulla kuin Tampereen Haulitehdas Osakeyhtön mainos!


 

Hjorth (1857 – 1919) oli Tampereella asunut kauppias ja tehtailija. Hän perusti vuonna 1881 Oy K. Hjorth Ab:n joka toimii edelleen urheilu- ja metsästysaseiden, niihin liittyvien tarvikkeiden ja urheiluvälineiden maahantuojana.

 

Hjorth oli vuodesta 1895 pääosakkaana Tampereen Haulitehdas Osakeyhtiössä joka oli jo vuodesta 1859 lähtien valmistanut hauleja Pyynikinharjun etelärinteessä sijainneessa haulitehtaassa. Vuonna 1908 yhtiö rakensi uuden haulitehtaan ja tehtaaseen liittyi yhä edelleenkin pystyssä oleva 55 metriä korkea teräsrakenteinen haulitorni. Haulitehdas oli toiminnassa vuoteen 1972 saakka. Tampereen kaupunki osti tehtaan haulitornin 1973 ja nykyisin se on suojelukohde.


 
 

**************


 
 
haulitorni100120142.jpg
 
 
Juttuni lopuksi tammikuussa 2014 patikkaretkelläni haulitornista ottamani ”nykykuva”!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karl Frans Hjorth rakensi Tampereen Pispalanharjulle nykyisen haulitornin vuonna 1908, Haulitorni, Tampereen haulitorni, Kansanvalistusseuran kalenterit, Kansanvalistusseuran kalenteri 1912, Suomen Haulitehdas Osakeyhtiö, Karl Frans Hjorth, Oy K. Hjorth,

Perunannostotalkoot olivat 1950- ja 1960-luvuilla suuri tapahtuma maaseudulla

Perjantai 20.9.2019 - -Esko Erkkilä-

IMG_4544.JPG

 
 

Liitän tämän jo eilen perunannostokoneesta julkaisemani kuvan tämän juttuni aloituskuvaksi.


 
 
Perunannostotalkoot olivat entiseen aikaan meillä Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla suuri ja merkittävä tapahtuma.
 
 
Tuo kuvassa oleva perunannostokone oli alkujaan neljän tilan yhteinen perunanostokone ja kotitilani Välimäki oli yksi sen neljästä omistajista.
 
 
Muita omistajatiloja oli kolme ja tuolla – silloin hevosvetoisella – perunannostokoneella nostettiin aina syksyisin talkoilla neljän tilan perunat.
 
 
Hevosvetoisena tuo perunanostokone oli kahden hevosen vetämä ja vetohevosina olivat yleensä meidän Vappu ja Hietamäen Urpo.  Sopuisten parihevosten ohjastajana toimi kummisetäni Uuno Hietamäki.
 
 
Uuno oli taitava hevostenkäsittelijä ja tulosta syntyi.
 
 
Perunat lensivät hajalleen perunamaalle ja niiden poimijoita oli aina monta henkilöä.
 
 
Perunat poimittiin perunakoppiin ja niistä ne kaadettiin joko perunasäkkeihin tai perunalaatikkoihin, jotka sitten ajomiehet ajoivat kellareihin tai perunakuoppiin – meillä oli kellari ja mulla osakkailla perunakuoppa.
 
 
Perunakuormien ajohevosina toimivat joko Borgin Sutki tai Lepomäen Alli – molemmat oikein virkkuja hevosia ja eivät sen vuoksi soveltuneetkaan parihevosiksi.
 
 
Peruna-ala oli tuohon aikaan jokaisella tilalla varsin suuri, sillä elintarvikekäytön lisäksi peruna oli tärkeä myös lehmien päivittäisessä ruokinnassa – lehmien perunat piti huolellisesti halkoa, sillä kokonaisia perunoita ei saanut antaa lehmien syötäväksi.
 
 
Perunanostotalkoot suoritettiin yleensä tila per päivä –periaatteella, joten perunanostotalkoot kestivät yleensä neljä päivää.
 
 
Siihen aikaan ei saanut kansakoulusta perunannostolomaa ja monesti harmittelinkin, että pääsin kotiin vasta perunanostotalkoiden loppuvaiheiseen tai joskus perunat oli jo nostettu, kun pääsin koulusta.
 
 
Niin, tuon hevosvetoisen perunanostokoneen muuttaminen traktorivetoiseksi tapahtui Viljakkalassa Olavi Heinosen pajalla joskus 1970-luvun alussa!
 

 

Mukavia muistoja tuosta perunannostokoneesta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: perunanosto, perunanostokone, perunanosto 1950-luvulla, perunanosto 1960-luvulla, kansakoulu, perunannostoloma, hevosvetoinen perunannostokone, traktorivetoiseksi muutettu perunannostokone,

Tuuloksen kenttähautausmaalla 7.7.2019

Lauantai 3.8.2019 - -Esko Erkkilä-

Venäjällä sijaitsee seitsemän Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneiden suomalaisten sotilaiden viimeistä leposijaa eli kenttähautausmaata.

 

 

Olen vuosien varrella saanut vierailla ainakin kerran kaikilla kenttähautausmailla ja nyt kerron käynnistämme Tuuloksen kenttähautausmaalla Kyröläismatkallamme 7.7.2019.

 

 

 

************

 

 

 

IMG_2959.JPG

 

 

 

IMG_2962.JPG

 

 

 

Tuuloksen kenttähautausmaa sijaitsee Tuuloksessa Tuulosjoen välittömässä läheisyydessä Karjalan tasavallan Aunuksen piirissä.

 

 

Tuuloksen kenttähautausmaa on sotien jälkeen paikannettu erään sotaveteraanin toimesta, joka oli itse ollut 26.6.1944 peittämässä hautaa, mihin oli siunattu sotilaspastori Eero Kansasen toimesta 57 tunnistettua ja kuusi tuntemattomaksi jäänyttä maihinnousun torjuntataisteluissa kaatunutta suomalaissoturia. Haudalle ei pikaisen lähdön vuoksi keretty edes muistoristiä asentaa, vaan joukkomme vetäytyivät alueelta pikaisesti. 

 

 

 

IMG_2969.JPG

 

 

 

Tuuloksen kenttähautausmaata ruvettiin suunnitelmallisesti kunnostamaan vuonna 1996 ja silloin maisema-arkkitehti Leena Iisakkalan suunnitelman mukaisesti.

 

Koska alue oli vielä tuolloin perunamaana, niin alueen tarkkaa sijaintia ei ryhdytty kaivamalla selvittämään, vaan kuvanveistäjä Heikki Häiväojan suunnittelema ja taiteilija Ari Laitilan toteuttama muistomerkki pystytettiin maantien varressa olevalle ruohottuneelle aukiolle perunamaan aidan viereen ja se paljastettiin 14.8.1996 kutsuvierasjoukon ja runsaslukuisen kyläläisjoukon läsnäollessa.

 

Muistomerkin paljastuspuheen piti kansliapäällikkö Jaakko Numminen ja kenttähautausmaan vihki kenttäpiispa Hannu Niskanen. 

 

 

 

IMG_2975.JPG

 

 

Muistomerkissä on teksti:

 

 

Tuuloksen
kenttähautausmaa
 
Toisessa
maailmansodassa
kaatuneen
tässä lepäävän
57 suomalaisen
sotilaan
muistoksi
 
Suomen valtio

 

 

 

IMG_2973.JPG

 

 

…ja sama venäjäksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2019, Tuuloksen kenttähautausmaa, maisema-arkkitehti Leena Iisakkala, kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, taiteilija Ari Laitila, kansliapäällikkö Jaakko Numminen, kenttäpiispa Hannu Niskanen,

Virkamiesten märkä uni toteutuu ja kuntalaisdemokratia kaventuu, kun Tampereen Infra Liikelaitos tänään yhtiöitetään

Maanantai 17.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Infra Liikelaitos (alussa nimeltään Tampereen Infratuotanto Liikelaitos) perustettiin vuoden 2009 alussa, kun eräitä Tampereen kaupunki-infraan liittyviä toimintoja koottiin ja keskitettiin yhdeksi vastuuyksiköksi.

 

 

Vastaperustetun liikelaitoksen palveluksessa oli 795 henkilöä.

 

 

Sain toimia silloisen Tampereen Infratuotanto Liikalaitoksen johtokunnan varapuheenjohtaja neljä vuotta ja totean, että aika oli mielenkiintoista ja haastavaa. Työelämässä hankittu tehostamis- ja saneerauskokemus olivat enemmän kuin paikallaan.

 

 

Yhtenä yönä Infran veloitushintoja laskettiin 10 % ja se aiheutti melkoisia haasteita liikelaitoksen taloudelle – hintojen alentaminen oli kuitenkin välttämätöntä, jotta uuden liikelaitoksen toiminta voitiin saada melko lyhyellä aikataululla kompensoimaan  sitä Tampereen kaupungin taloudellisesti surkeaa taivallusta joka jatkuu yhä.

 

 

Varapuheenjohtajakauteni jälkeen sain toimia johtokunnan jäsenenä vielä neljä ja puoli vuotta ja sinä aikana tamperelaiset saivat nauttia Infran kelvollisesta taloudellisesta tuloksesta. Olimme silloin ehken ainoa Tampereen kaupungin yksiköistä, joka pääsi tulostavoitteeseensa.

 

 

Infran johtokunnassa oli kokoomuslaisia, demareita, vasemmistoliittolaisia, vihreitä, perussuomalaisia ja minä keskustalaisena, mutta milloinkaan puoluepoliittiset tarkoitusperät eivät ilmenneet johtokuntatyöskentelyssä, sillä me kaikki halusimme toimia tamperelaisten parhaaksi.

 

 

Saimme liikelaitoksen talouden kahdeksan ja puolen vuoden työskentelyn jälkeen liikeylijäämätasolle plussalle n. viisi miljoonaa euroa ja se on merkittävä tulos talousongelmissa rypevässä Tampereella.

 

 

*********************

 

 

Tänään kaupunginvaltuustossa siunattava Infran yhtiöittäminen on valitettava askel asukasdemokratian kannalta Tampereella.

 

 

Yhtiöittämisen jälkeen Infra siirtyy osakeyhtiölain piiriin ja silloin yhtiön hallituksen ainoa tavoite on hyvän taloudellisen tuloksen tekeminen. Painoarvoa ei ole henkilöstön mielipiteellä, yksikössä vallitsevalla yhteishengellä, eikä puhettakaan kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista.

 

 

Huvittavaa, kun kaupunginvaltuutetut toistelevat, että heillä olisi mahdollisuus saada tietoja yhtiöitetyn Infran toiminnasta – turhaan toistelevat.

 

 

Valtuutetut saattavat saada jälkijättöisesti joitakin tietoja yhtiön toiminnasta, mutta minkäänlaiseen etukäteisohjaukseen valtuutetuilla ei ole pienintäkään mahdollisuutta. Liikelaitoksen johtokunta pääsi jokaisen asiakohdan kohdalla sparraamaan toimivaa johtoa ja tarvittaessa asettamaan kyseenalaiseksi kaikki pienimmätkin suunnitelmat – yhtiöittämisen jälkeen se ei ole mahdollista.

 

 

Infran yhtiöittämistä on yritetty jo monta kertaa, mutta ennen tätä päivää se ei ole onnistunut.

 

 

Virkamiehet ovat antaneet liikelaitoksena toimivalle Infran johtokunnalle aikoinaan tunnustusta, kun yhtiöittämistä on aikaisemmin yritetty.

 

 

Muistan vallan hyvin, kun eräs johtava virkamies totesi, että liikelaitoksen johtokunta teki arvokkaan työn, kun se sai toimillaan liikelaitoksen henkilömäärän alennettua 795 -> tasolle 430. Jos tätä ei johtavan virkamiehen mukaan olisi tehnyt luottamushenkilöiden johtama johtokunta ja sen olisi joutunut tekemään yhtiöitetyn osakeyhtiön hallitus, olisi siitä noussut melkoinen kalabaliikki.

 

 

 

Kiitokset kuitenkin tässäkin yhteydessä niille tamperelaisille poliittisille päättäjille, jotka luottivat kahdeksan ja puolen vuoden ajan siihen, että liike-elämässä hankkimallani tiedolla ja kokemuksella oli käyttöä kaupunkilaisten parhaaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen Infra Liikelaitos, Tampereen Infratuotanto Liikelaitos, Infran yhtiöittämien, Tampereen Infran yhtiöittäminen, osakeyhtiölaki, yhtiöittäminen, kuntalaisdemokratia, kuntalaisdemokratian kaventuminen,

Vuorineuvosten vikatikki oli Fazerin onni!

Tiistai 12.3.2019 - -Esko Erkkilä-

Olemme näinä päivinä saaneet lukea, että Fazer on laajentamassa toimintaansa ksylitolin valmistamiseen.

 

 

Fazer investoi 40 miljoonaa euroa tehtaaseen, joka valmistaa ksylitolia kaurankuorijauhosta.

 

 

Fazer tunnetaan makeisistaan, mutta viljabisneksessä toimivat tuntevat Fazerin myös Suomen suurimpana viljanjalostajana.

 

 

********************

 

 

Työelämäni aikana Fazerin Oululaisen mylly koettiin Raisiossa kilpailijana, mutta minä puolestani koin Fazerin hyvänä yhteistyökumppanina, sillä vastasin Raision rehuteollisuudessa raaka-ainepäällikkönä rehuseostemme raaka-aineista ja niiden luotettavasta saannista.

Pystyin luomaan Fazer Myllyyn sellaiset yhteistyösuhteet, että saimme kuukausittain ostaa Fazerilta merkittävät määrät vehnäleserehujauhoa rehuseostemme raaka-aineeksi.  Neuvottelut ja tapaamiset Fazer Myllyn vastuuhenkilöiden kanssa olivat tiukkoja, mutta miellyttäviä ja aina pyrimme löytämään molempia osapuolia rikastuttavat (sananmukaisesti) ratkaisut.

********************

 

 

 

Minulle on kerrottu ja tiedän asian, että 1960 ja 1970 lukujen vaiheessa Fazer halusi ostaa leipomonsa raaka-aineeksi jauhoja silloisilta myllyalan johtavilta yrityksiltä eli Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiöltä ja Raision Tehtailta.

 

 

Vaasan Höyrymyllyä johti silloin vuorineuvos Erik Tuomas-Kettunen ja Raision peräsimessä oli sittemmin vuonna 1970 vuorineuvoksen arvon saanut Veikko Vainio.

 

 

Fazeria johtanut Peter Fazer ei pitänyt siitä, että Tuomas-Kettunen ja Vainio eivät suostuneet myymään vuonna 1958 Fazerin ostamalle Oululaisen Leipomolle jauhoja sopuhintaan ja tämän seurauksena Fazer päätti rakentaa Lahteen oman myllyn.

 

 

Oululaisen mylly avattiin Lahdessa vuonna 1971 ja Vaasan Myllyn sekä Raision vuorineuvokset jäivät nuolemaan näppejään.

 

 

Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö on vuosien saatossa kokenut kovia ja se on jo aikoja sitten irtaantunut jauhatustoiminnasta – nykyään yrityksen jäänteet ovat pohjoismaisen elintarvikejätti Lantmännenin omistuksessa.

 

 

Raisio on suurimmista ajoistaan eli 3.000 hengen yrityksestä kutistunut alle 300 hengen miniyritykseksi.

 

 

Vaasan Myllyn ja Raision aikoinaan hyljeksimä Fazer työllistää tänä päivänä yli 13.000 työntekijää, joista Suomessa n. 6.000 henkilöä.

 

 

Lahdessa sijaitseva Fazer Mylly on jo monet vuodet ollut Suomen suurin mylly-yksikkö!

Tämmöinen pieni, mutta tärkeä muistelos suomalaisen myllymaailman ja elintarviketeollisuuden kehitysvaiheista tänään!

 

 

Kiitokset Fazerille niistä yhteistyön vuosista, jolloin sain tehdä yhteistyötä sen kanssa ja parhaat menestyksen toivotukset sen uusimmasta ideasta eli ksylitolin valmistamisesta kaurankuorijauhosta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: viljabisnes, Fazer Mylly, Oululaisen mylly Lahdessa, Fazer kaurankuorijauhosta ksylitolia, Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö, Raision Tehtaat,

Elovena - karjalaistyttö Suomen johtava kaurasuurimomerkki!

Keskiviikko 6.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikille on varmasti tuttu eräs suomalaisen elintarviketeollisuuden tuotemerkki Elovena.

 

 

Elovenan juuret ovat Viipurissa, jossa sen syntysanat lausuttiin jo vuonna 1925 eli Elovena-tyttö täyttää sata vuotta kuuden vuoden kuluttua.

 

 

Lainaan Elovenan historiaa Raisio Yhtymän nettisivuilta:

 

Vuonna 1925 viipurilainen Karjalan mylly haki mainoskilpailulla kuvitusta pakkaukseen, joka sisälsi ekstra priima höyrytettyjä Elovena Kaurahiutaleita. Mainoskilpailun voitti myllyn konemestarin poika Joel Viktor Räsänen, jonka luomaan vaaleaan neitoon nimi Elovena nykyään yhdistetään. Nimi Elovena syntyi yhdistämällä yrityksen aiempi nimi Myllyosakeyhtiö Elo kauran latinankieliseen nimeen Avena sativa.

 

******************

 

Siirryin Raision palvelukseen vuonna 1970 ja sillä tiellä olin päivälleen neljäkymmentä vuotta.

 

 

En ollut Yhtymän Elintarviketeollisuuden palveluksessa, mutta seurasin läheltä myös työnantajakonsernini elintarviketoimintoja.

 

 

Myönnän, että harmitti, kun viljanjalostusteollisuuden keskeiset kärkimerkit Elovena, Anni-Helena ja Risella olivat Yhtymän kovimman kilpailijan eli Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiön tuotemerkkejä. Toki on todettava, että kuluttajajauhojen markkinajohtaja Sunnuntai-jauho oli koko ajan Raision tuotemerkki!

 

 

Maailmalla on kuitenkin taipumus kehittyä ja Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö hiipui ja sen parhaat tuotemerkit siirtyivät ajallaan Raision omistukseen.

 

 

******************

 

 

Risella siirtyi Raision omistuksesta espanjalaiselle Ebro Foodsille vuonna 2004. Ebro on maailman johtava riisivalmistaja.

 

Risellan omistaa siis espanjalainen Ebro Foods Group ja sen myynnistä ja markkinoinnista Suomessa vastaa Conaxess Trade Finland, joka on myös vastannut tuotemerkin brändiuudistuksesta.

 

Riisimerkki Risellan myynti on kasvanut kahden viime vuoden aikana 15 prosenttia onnistuneen brändiuudistuksen ja myyntistrategian seurauksena. Myynnin kasvun siivittämänä Risella nappasi myös riisibrändien kärkipaikan kahdessa kuluttajatutkimuksessa.

 

 

******************

 

 

 

Anni-Helena on nykyisin Sunnuntai-jauhon alamerkki eli Sunnuntai Anni Helena Kakkuvehnäjauho ja se valmistetaan jyvän ydinosasta, joka sisältää parhaat leivontaominaisuudet, mutta on karkeampaa kuin Raision päämerkki Sunnuntai Erikoisvehnäjauho.

 

 

*****************

 

 

Elovena on tuotemerkkinä niin vetovoimainen, että Raisio on sitä mielestäni pyrkinyt laajentamaan aivan liiaksikin eri alueille.

 

Kohtuus pitäisi pysyä mielessä hyvässäkin menekki-imussa!

 

 

**************

 

 

Elovena kaurahiutale valmistetaan Raision Nokian myllyllä pääosin pirkanmaalaisesta kaurasta.

 

Raision Maatalousryhmässä runsaat pari vuotta ostopäällikkönä toimineena toki tiedän, että joinakin vuosina Elovena-kauraa hankitaan jopa Pohjois-Pohjanmaalta Limingan lakeuksilta saakka.

 

*****************

 

 

 

IMG_7078.JPG

 

 

Kiitän Raision Nokian myllyn ylimylläri Jouni Järvensivua, jonka pontevan toiminnan tuloksena Nokian myllyn tuotesiilojen kylkeen on nyt saatu valotaideteos Elovena-tytöstä!

 

 

Nokian myllyllä oli työurani kolmena viimeisenä vuotena minulla oma työhuone ja hoidin sieltä muutamana päivänä viikossa Raision rehuteollisuuden eli Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikön tehtäviä – syrjä-Suomessa eli Raisiossa minulla oli se tärkein työhuoneeni myös silloin!

 

 

 

IMG_7081.JPG

 

 

Tässä on vielä hieman kauempaa otettu kuva Nokian Elovena-tytöstä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Elovena, Karjalan mylly, Avena sativa, suurimokaura, Anni-Helena, Sunnuntai-jauho, Risella riisi, Ebro Foods Group, Ebro Foods Group, Vaasan Höyrymylly Osakeyhtiö, Conaxess Trade Finland, Raisio Yhtymän Maatalousryhmä, Raision Nokian mylly,

Luminen metsä on kaunis, mutta kauhistus jos sinne pitäisi mennä moottorisahan kanssa

Tiistai 5.2.2019 - -Esko Erkkilä-

Kaikki tiedämme, että meneillään on poikkeuksellisen runsas lumitalvi.

 

 

IMG_7271.JPG

 

 

Runsasluminen metsä on kaunis, mutta aikoinaan parikin talvea metsätöitä tehneenä tiedän lumisen metsän haasteet metsätyömiehille.

 

 

Muistelukseni ovat toki historiaa, sillä nykyisin metsätyöt tehdään koneilla ja metsätyömiehiä ei metsissä juurikaan tarvita.

 

 

Olen kiitollinen niistä parista talvesta, jolloin sain isäni kanssa tehdä moottorisahalla - isä jopa pokasahalla - metsätöitä omassa ja naapureiden metsässä – paljosta olisin jäänyt paitsi, jos en niitä kokemuksia olisi saanut kokea.

 

 

Tukkipuiden apteeraaminen taitaa olla monellekin nykypäivän ihmiselle outoa, mutta se merkitsee kaadetun ja karsitun tukkipuun optimaalista jakamista tukkeihin ja puun latvapuoli sitten paperipuuksi.

 

 

Nykyään apteeraamisen suorittaa korjuukoneen tietokoneohjelmat, mutta aikaisemmin se suoritettiin jalkamittaa ja mittasaksia käyttäen – tukin mitat määriteltiin 1960-luvulla jaloissa ja ei metreissä!

 

 

Isäni oli mestari puunrungon apteeraamisessa ja siten varmistettiin paras hinta koko rungolle.

 

 

Mutta juttuni otsikossa todetaan, että lumiseen metsään meneminen moottorisahan kanssa on suorastaan kauhistus!

 

 

 

IMG_7272.JPG

 

 

Asiantilan ymmärtää, kun katselee lumista ja kieltämättä kaunista metsää, mutta metsän kauneus häviää kauas, jos joutuu moottorisahan kanssa kyykistymään lumisen puun juurelle ja joutuu aloittamaan kaadon!

 

 

Lunta tippuu selkään, se sulaa sinne ja vaatteet ovat kohta läpimärät – tämän sain monta kertaa kokea metsätyömiesurani aikana!

 

 

Puulajeilla on luonnollisesti eroja ja pahin lumentiputtaja on kuusi – koivusta ei paljoa kaatajan päälle ehdi lunta tippumaan.

 

 

 

IMG_7013.JPG

 
 
Teimme runsaat parisenkymmentä vuotta sitten päätehakkuun eräälle kuusimetsälohkollemme ja istutimme uudeksi puulajiksi lehtikuusen ja tässä kuva lehtikuusimetsästämme.

 

 

Lehtikuusemme saivat olla hirviltä rauhassa ja nyt ne ovat hyvässä kasvussa.

 

 

Lehtikuusi ei pienen volyyminsä vuoksi ole helppo puulaji sekään, mutta on helppo löytää liuta oivia käyttökohteita lehtikuuselle, jos nykyisten puunsuojakemikaalien käyttöä tulevaisuudessa voimakkaasti rajoitetaan.

 

 

Lehtikuusimetsämme on korjuukypsä ehkä 30 vuoden kuluttua ja jos linkataan lehtikuusi tämän jutun pääaiheeseen eli puunkorjuuseen lumisena aikana, niin lehtikuusen alle voi lumisenakin aikana turvallisesti kyyristyä kaatohommiin – lunta ei selkään tipu ihan mahdottomia määriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Luminen metsä on kaunis, metsätyömies, moottorisaha, mittasakset, apteeraaminen,

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tehdään merkittäviä päätöksiä maatalouden ja ennen kaikkea kuluttajien kannalta

Lauantai 15.12.2018 - -Esko Erkkilä-

EU-puheenjohtajuus eli Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus on Euroopan unionin jäsenmaan velvollisuus.

 

 

Kukin EU-maa on vuorollaan kuuden kuukauden ajan (1. tammikuuta – 30. kesäkuuta tai 1. heinäkuuta – 31. joulukuuta) EU:n puheenjohtajamaana. Puheenjohtajavaltion ministeri johtaa puhetta ministerineuvoston kokouksissa ja valmistelee viranhaltijoidensa avulla kokousten työjärjestyksen.

 

Nyt puheenjohtajamaana on Itävalta ja sen puheenjohtajuusvuoro päättyy 31.12.2018.

 

 

Tammikuun 1. päivänä EU-puheenjohtajamaana aloittaa Romania ja ensi vuoden loppupuoliskon aikana eli 1.7. – 31.12.2019 Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana.

 

EU:n puheenjohtajamaana aloittaa 1.1.2020 Kroatia eli Suomi saa olla puheenjohtajamaana kahden melko kokemattoman EU-maan välissä.

Mainittakoon, että Saksa toimii EU:n puheenjohtajamaana Kroatian jälkeen eli 1.7. - 31.12.2020.

 

 

IMG_6689.JPG

 

 

Sain eilen olla tilaisuudessa, jossa kansanedustaja Pertti Hakanen valotti Suomen haasteita EU:n puheenjohtajamaana.

 

 

Suomesta lähtee Brysseliin asiantuntevia virkamiehiä heti ensi vuoden alussa tukemaan Romanian toimintaa EU:n puheenjohtajamaana.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen selvitti, että Suomen puheenjohtajavuoron jälkeenkin eli 1.1.2020 Brysseliin jää suomalaisia virkamiehiä, jotka avustavat Kroatiaa pärjäämään EU:n puheenjohtajamaana.

 

 

 

*******************

 

 

 

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi tulee olemaan poikkeuksellisen tärkeä ajanjakso, sillä silloin päätetään EU:n tulevasta maatalouspolitiikasta ja kun maatalouspolitiikalla on keskeinen rooli EU-kansalaisten elintarviketoiminnoissa, on Suomella merkittävä asema tavallisen kansalaisen kannalta, sillä ruuan laatu- sekä hintakysymykset koskettavat kaikkia EU-kansalaisia.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen otti esille Suomen EU-puheenjohtajuuden aikana myös sen, että silloin EU linjaa kenellä on valtuudet päättää laajemmaltikin maahan sekä metsään liittyvistä asioista. Keskeinen kysymys lienee mm. se, että voidaanko Suomessa jatkaa näin laajoilla jokamiehen oikeuksilla kuin nyt meillä on asianlaita!

 

 

Suomalaiset vastuuministerit ovat avainasemassa 1.7.2019 alkavalla EU-puheenjohtajuuskaudella, kun EU:ssa linjataan elintarvikkeiden laatuun sekä hintaan liittyviä kysymyksiä.

 

 

Huhtikuun 14. päivänä järjestettävät eduskuntavaalit ovat tärkeä ajankohta, sillä silloin vaaliuurnilla suomalaiset päättävät, että ketkä ovat vastuullisia ministereitä Suomen puheenjohtajakaudella vastaamassa mm. elintarvikkeiden laatuun sekä hintaan liittyvistä asioista Euroopan Unionissa.

 

 

Kartan tällä palstalla puoluepoliittisia kannanottoja, mutta se lienee kaikille selvää, että keskustalaiset ministerit, jos ketkä osaavat ja pystyvät pitämään suomalaisen alkutuottajan ja suomalaisen kuluttajan etua EU-neuvottelupöydissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen EU-puheenjohtajuus vuonna 2019, Romania EU-puheenjohtajamaana 2019, Kroatia EU-puheenjohtajamaana 2020, Saksa EU-puheenjohtajamaana 2020, kansanedustaja Pertti Hakanen, Pertti Hakanen,

Kansanmurhan uhrien museossa Vilnassa kerrotaan myös muista kuin Neuvostoliiton hirmuteoista

Keskiviikko 25.7.2018 - -Esko Erkkilä-

IMG_1994.JPG

 

 

Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa jakoivat etupiirinsä elokuun 23. 1939 päivätyllä sopimuksella, jonka allekirjoittivat Natsi-Saksan puolelta Joachim von Ribbentrop ja Neuvostoliiton puolelta Vyacheslav Molotov.

 

 

Sopimuksella sopijaosapuolet sopivat, että Baltian maat sekä Suomi kuuluvat Neuvostoliiton etupiiriin.

 

 

 

IMG_1995.JPG

 

 

Näyttelyssä palautetaan katsojien mieliin myös ne Liettuan uudelleenitsenäistymiseen liittyvät tapahtumat, jotka tapahtuivat tammikuun 11 – 13 päivinä 1991.

 

 

Tuolloin Neuvostoliitto tappoi kolmetoista liettualaista.

 

 

**************************

 

 

 

IMG_1965.JPG

 

 

Myös Gestapon Liettuassa harjoittamia juutalaisvainoja käsitellään museossa.

 

 

 

***************************

 

 

IMG_2001.JPG

 

 

Liettualaisten Metsäveljien partisaanitoiminta neuvosto-miehittäjää vastaan saa merkittävän osuuden museon näyttelyissä.

 

 

Seuraavassa muutama kuva tästä osiosta:

 

 

 

IMG_2002.JPG

 

 

 

IMG_2006.JPG

 

 

 

IMG_2009.JPG

 

 

 

IMG_2010.JPG

 

 

**********************

 

 

 

Palaan vielä Neuvostoliiton KGB:n tuossa nykyisessä museorakennuksessa suorittamiin liettualaisten teloituksiin:

 

 

 

IMG_1989.JPG

 

 

 

Jälkipolville onneksi Neuvostoliitto piti tarkkaa kirjanpitoa teloittamiensa liettualaisten lukumäärästä ja tästä kirjanpidosta ilmenee, että vuosina 1944 – 1947 nykyisessä museotalossa surmattiin 767 liettulaista.

 

 

Kun otetaan huomioon myös muilla paikkakunnilla ja tuon em. aikajakson ulkopuolella teloitetut liettualaiset, päästään lukumäärään 1.038 liettualaista.

 

 

**********************

 

 

On monesti todettu, että Stalin oli paljon katalampi diktaattori kuin Hitler, jos huomioidaan molempien eri tavoin likvidoimat ihmiset.

 

 

Tämä liettualaisdokumentti puhuu omaa kieltään Stalinista.

 

 

Mitä olisikaan tapahtunut suomalaisille, jos Talvisodan ja Jatkosodan lopputulos olisi ollut sellainen, että Neuvostoliitto olisi pystynyt valloittamaan Suomen?

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2018, Balkan2018, Kansanmurhan uhrien museo, Kansanmurhan uhrien museo Vilmassa, KGB:n teloittamat liettualaiset, Gestabo Liettuassa, Vilnan museot, Ribbentrop-Molotov 1939, Neuvostoliitto ja Natsi-Saksa yhteistyössä, Joachim von Ribbentrop,

Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?

Perjantai 27.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän juttuni pontimena on hämeenlinnalaisen sdp-poliitikon Iisakki Kiemungin saama vahingonkorvaustuomio – 350.000 euroa, jonka oikeus määräsi hänet maksamaan Sunny Car Center –sotkuista.

 

 

Ymmärrän oikeuden päätöksen, sillä osakeyhtiössä toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet toimivat ”ankaran vastuun” alaisina. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että miksi Hämeenlinnan kaupunki ei ollut ottanut vastuuvakuutusta henkilölle, jonka se ”määräsi” hallituksen jäseneksi sellaiseen yhtiöön, jossa kaupunki oli vähemmistöosakas.

 

 

Omaan kahteenkin kertaan henkilökohtaista kokemusta osakeyhtiöiden hallitusten jäsenyydestä – toisessa tapauksessa olin peräti toimitusjohtaja ja toisessa hallituksen jäsen.

 

 

Kyseessä olivat konserniin kuuluvat osakeyhtiöt, mutta sillä ei vastuiden kannalta ole merkitystä.

 

 

En nimityshetkillä osannut vaatia vastuuvakuutusten ottamista, mutta onneksi yksityisessä konsernissa oli menettelytapana se, että toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille otettiin vastuuvakuutus.

 

 

Molemmissa tapauksissa sain konsernilta tiedon, että minulle oli otettu vastuuvakuutus.

 

 

Tieto vastuuvakuutuksen olemassaolosta ei vaikuttanut tekemisiini ja niin pitääkin olla.

 

 

Toimitusjohtaja-casessa oli kysymys melko mittavasta saneerausurakasta, jossa ensitöikseni jouduin olemaan keulakuvana, kun yritys luopui puolestatusinasta nestemäisten materiaalien täysperävaunukalustosta ja kuorma-autokorjaamosta.

 

 

Tässäkään tapauksessa ei jouduttu menemään vastuuvakuutuksen soveltamiseen vaikka jouduimmekin ”nokkapokkaan” AKT:n kanssa.  Ongelmasta selvittiin, kun maksoimme ulkoistamillemme kuljettajilla kuuden kuukauden palkan. Iso satsaus sekin, mutta tarpeellinen, kun yritystä ohjattiin taloudellisesta syvästä alhosta terveempään tilanteeseen.

 

 

 

Tämän jutun ajatus on se, että yksityisellä puolella vastuuvakuutuksen ottaminen osakeyhtiöiden vastuuhenkilöille on normaalia menettelyä ja sitä soisi noudatettavan myös kunnallisella sektorilla (ja suluissa: kun ja jos halutaan päteviä voimia vastuullisiin tehtäviin).

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Miksi Hämeenlinnan kaupunki ei vastuuvakuuta yhtiöiden hallitukseen nimeämiään luottamushenkilöitä?, Iisakki Kiemunki, luottamushenkilön vastuuvakuutus, hallitusjäsenen vastuuvakuutus, toimitusjohtajan vastuuvakuutus, AKT, Sunny Car Center, Hämeenlinna,

Karhulan Lasitehtaan johtaja Hans Ahlström lahjoitti lasimaljan kenraalimajuri Pajarille Suursaaren valtaamisen johdosta

Keskiviikko 4.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Kenraalimajuri A. O. Pajari johti voitokkaasti Suursaaren valtauksen 27.- 28.3.1944.

 

 

Suusaaren valtaus oli ainoa suomalaisten toteuttama hyökkäyssotatoimi asemasodan aikana.

 

 

Kenraalimajuri Pajari oli Suursaaren valtauksen aikana ”yksinkertainen” Mannerheim-ristin ritari, sillä se oli hänelle myönnetty syyskuussa 1941.  Toisen kerran Pajarille myönnettiin Mannerheim-risti lokakuussa 1944 eli puolisen vuotta Suursaaren valtauksen jälkeen.

 

 

 

 

Kenraalimajuri Aaro Olavi Pajari on haudattuna Kalevankankaan sankarihautausmaalle Tampereella.

 

 

 

***************

 

 

 

A. Ahlström Osakeyhtiön omistaman Karhulan Lasi Oy:n johtaja Hans Ahlström lahjoitti kenraalimajuri Pajarille lasimaljan Suursaaren valtaamisen johdosta.

 

 

Lasimaljan suunnitteli Karhulan Lasitehtaan taiteilija Göran Hongell, joka oli tullut Karhulan Lasitehtaan palvelukseen jo 1932.

 

 

Hans Ahlströmistä tuli A. Ahlström Osakeyhtiön pääjohtaja vuonna 1954 sen jälkeen, kun pääjohtaja Harry Gullichsen kuoli.

 

 

 

IMG_7962.JPG

 

 

 

 

Karhulan Lasitehtaan lahjoittamasta lasimaljasta on piirustukset yleisön nähtävillä A. Ahlströmin Voyage-näyttelyssä Noormarkussa.

 

 

Piirustuksen mukaan lasimaljan kyljessä on kuvattuna Suursaaren silhuetti ja teksti

 

 

Suursaari 27.3.42

 

 

 

******************

 

 

Suursaaren valtaaminen on jäänyt historiaan merkittävänä suomalaisten toteuttamana sotatoimena. Sen rinnalla lasimaljan luovuttaminen sotatointa johtaneelle kenraalille tuntuu pieneltä asialta, mutta meille sota- ja teollisuushistoriasta kiinnostuneille myös se on merkittävä asia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Karhulan Lasi Oy, Karhulan Lasitehdas, A. Ahöström Osakeyhtiö, Suursaaren valtaus, kenraalimajuri Pajari, A.O.Pajari, Kalevankankaan sankarihautausmaa, Noormarkku2018,

A. Ahlström Osakeyhtiö oli vahva toimija suomalaisessa lasiteollisuudessa

Maanantai 2.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Karhulan Lasi, Iittala ja Riihimäen Lasi ovat kaikille tuttuja nimiä suomalaisten lasituotteiden valmistajina.

 

 

Yhteistä näille kaikille on se, että A. Ahlström Osakeyhtiö on ollut kaikkien niiden omistajana.

 

 

Vuonna 1917 Iittala siirtyi A. Ahlströmin omistukseen ja silloin A. Ahlströmin omistuksessa jo oli Karhulan Lasitehdas.

 

Karhula ja Iittala muodostivat yhdessä Karhula-Iittala –lasitehtaan aina 1950-luvulle saakka.

 

Vuonna 1985 A. Ahlström osti Riihimäen Lasi Oy:n ja silloin samalla omistajalla oli kolme lasinvalmistajaa eli Karhula, Iittala ja Riihimäki.

 

 

Pian sen jälkeen kuitenkin A. Ahlström Osakeyhtiö teki suunnanmuutoksen lasiteollisuuden omistamisen suhteen ja myi Iittalan Hackmanille vuonna 1990, Riihimäen Lasin toiminta lopetettiin samana vuonna ja Karhulan Lasi Oy myytiin amerikkalaiselle toimijalle vuonna 1995.

 

 

 

****************

 

 

 

Ahlströmin ruukin alueella Noormarkussa sijaitsevalla Ahlström Voyage-näyttelyssä on erillinen osasto konsernin omistuksessa olleiden lasitehtaiden tuotteille ja niiden historialle.

 

 

Merkittävin tuote suomalaisessa lasiteollisuudessa lienee Aalto-maljakko, jonka tuotanto jatkuu edelleenkin.

 

 

Harvassa ovat varmaan ne suomalaiskodit, joissa ei ole Aalto-maljakkoa!

 

 

 

IMG_7967.JPG

 

 

Voyage-näyttelyssä on esillä useitakin Aalto-maljakoita.

 

 

IMG_7965.JPG

 

 

Tässä on Aalto-maljakon puinen muotti.

 

 

 

IMG_7966.JPG

 

 

Metallimuotissa valmistettu Aalto-maljakko on ”kylmä” ja suoraviivainen, mutta puumuotissa valmistettu maljakko on lämminhenkinen ja yksilöllinen.

 

 

 

Aalto-maljakkoa kutsutaan myös Savoy-maljakoksi siitä syystä, että helsinkiläinen Savoy-ravintola osti aikoinaan oikeudet Aalto-maljakkoon.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A. Ahlström Osakeyhtiö oli vahva toimija suomalaisessa lasiteollisuudessa, Karhulan Lasi Oy, Iittala Oy, Riihimäen Lasi Oy, Aalto-maljakko, Savoy-maljakko, Alvar Aalto, Alvar ja Aino Aalto, Noormarkku2018,

Kätilö tarjosi synnytyksen jälkeisillä kahveilla sokerit

Tiistai 13.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantaitapaamisen aiheena oli:

 

 

Erikoiset esineet.

 

 

Toteutimme tilaisuutemme siten, että toimme muiden ihailtavaksi erikoisia esineitä ja esineisiin piti liittyä mielenkiintoinen tarina.

 

 

IMG_7305.JPG

 

 

Monivuotinen aktiivimme Irja Lehmus toi ihailtavaksemme pienen esineen, jolla on todella mielenkiintoinen historia.

 

 

 

IMG_7306.JPG

 

 

Kyseessä on pieni sokerinpalasten säilyttämiseen tarkoitettu hopearasia, joka on Talvisodan aikana kuulunut Irja Lehmuksen edesmenneelle anopille kätilö Lempi Lehmukselle.

 

 

Kätilö Lehmus piti hopearasiaa aina mukanaan, sillä lähtö synnytyksiä avustamaan saattoi tulla milloin vain.

 

 

Hopearasiassa on nimikirjaimet LL ja sen lisäksi kannen kulmassa on vuosiluvut 1939 – 1940.

 

 

Hopearasian tarkoitus tulee selville, kun kannan kulmassa on vuosilukujen lisäksi kuva höyryävästä kahvipannusta ja kahdesta kahvikupista.

 

 

Lapsen syntyminen oli silloinkin iloinen asia ja sitä juhlittiin keittämällä kahvit. Oli hieno asia, että synnytystä avustaneella kätilöllä oli kahvin tai kahvinkorvikkeen kyytipojaksi toppasokerista sokerisaksilla saksittuja sokerinpaloja!

 

 

Kiitokset Irja Lehmukselle erikoisesta esineestä, jonka halusit esitellä meille!

 

 

Pidä hyvää huolta aarteestasi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

1 kommentti . Avainsanat: Kätilö tarjosi synnytyksen jälkeisillä kahveilla sokerit, hopeinen sokerirasia, Talvisota, varpajaiskahvit, sokerisakset, toppasokeri,

Syyttävä katse suunnataan tänään ammattiyhdistysväkeen, demareihin ja vasureihin!

Perjantai 2.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysväki, demarit sekä vasurit haluavat tänään lakkoilullaan saada itselleen tavallista pidemmän viikonloppuvapaan ja röttelöitsevät oikein kunnolla.

 

 

Poliittinen lakko puree pahimmin lapsiin, koululaisiin, työttömiin, lapsiperheisiin, työtätekeviin, vanhuksiin, vammaisiin ja sairaisiin.

 

 

Ihmettelen monien muiden tavoin suuresti, että juuri nämä ihmisryhmät ovat niitä, joiden jokapäiväistä elämää ammattiyhdistysväki haluaa tänään vaikeuttaa!

 

 

Nämä ryhmät kärsivät eniten ammattiyhdistysliikkeen tänään aikaansaamasta lakkoilusta, sillä lakosta eniten kärsivillä ei ole käytössään nelivetomaastureita, joilla pääsisivät kouluun, töihin, lääkäriin tai terveyskeskukseen!

 

 

Eilen alkanut talvimyteri pahentaa ihmisten liikkumismahdollisuuksia tänään.

 

 

Surkeinta on se, että ammattiyhdistysliike sulkee tänään satamat klo 6.00 ja ne pysyvät suljettuina lauantai-aamuun klo kuuteen saakka.

 

 

Satamien sulkeminen on ay-liikkeeltä täysin pölvästiä toimintaa, sillä se merkitsee sulkijoille ”ampumista omaan polveen”!

 

 

On nurinkurista, että me kaikki tuemme ammattiyhdistysliikettä suomalla sille verotuksessa vähennysoikeuden ay-maksuista ja tämä sitten on ay-pukarien kiitos meille!

 

 

En ole yli neljäkymmentä vuotta kestäneen työurani aikana joutunut kertaakaan turvautumaan ammattiyhdistysliikkeen ”apuun”, mutta lukemattomat ovat ne kerrat, jolloin olen ollut pakotettu hoitamaan ammattiyhdistysliikkeen asiakkailleni aiheuttamia ongelmia.

 

 

On ollut nöyryyttävää olla jonkin lakkokomitean puhuttelussa ja vaatia rehutoimitusten hoitamista vaikkapa 30.000 broilerpoikasen broilertilalle!

 

 

On varmaa, että tämän päiväinen lakkoilu kasvattaa sitä vastenmielisyyttä ammattiyhdistysliikettä vastaan, joka jo on hyvässä vauhdissa.

 

 

Ammattiyhdistysjohtajana ja ammattiyhdistyskellokkaana häpeäisin tänään silmät päästäni!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lakko 2.2.2018, SAK:n masinoima lakko 2.2.2018, ay-väen masinoima lakko 2.2.2018,

Parasta eilisissä presidentinvaaleissa oli Juha Sipilän ilmoitus Keskustan vaalivalvojaisissa

Maanantai 29.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilisten presidentinvaalien tulosyllätykset rajoittuivat siihen, kun kaksi populistiehdokasta sai paljon vähemmän ääniä kuin ounasteltiin ja siihen, että johtavan oppositiopuolueen ehdokas pystyi puolittamaan Paavo Lipposen kuusi vuotta sitten saaman ”kaikkien aikojen pohjanoteerauksen”!

 

 

Vaalivalvojaisissa kuulimme Keskustan ja koko Suomen kannalta huojentavan tiedon, kun Juha Sipilä ilmoitti asettuvansa ehdolle puheenjohtajaksi Keskustan ensi kesäkuussa Sotkamossa järjestettävässä puoluekokouksessa.

 

 

Sipilän ilmoitus selkiinnytti jo nyt Keskustan ja koko Suomen linjaa, sillä erohaihattelut Euroopan Unionista ja eurosta saadaan nyt unohtaa – populisteille varmaan kova paikka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikan populistit, Suomi pysyy EU:ssa, Suomen valuutta on jatkossakin euro,

Asiallista pohdintaa

Sunnuntai 17.9.2017 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Säätiö järjesti eilen Viljakkalan Seurojentalolla seminaarin, jonka otsikko oli

 

”Suomi sodasta syntynyt”.

 

 

Seminaariannista on aineksia useampaankin blogikirjoitukseen, mutta keskityn nyt sen puheenvuoron käsittelyyn, jonka kansanedustaja Pertti Hakanen piti seminaarin yhteenvetopuheenvuorona.

 

 

Kansanedustaja Hakasen työhistoriaan kuului toimiminen opistoupseerina varusmiesten kouluttamisessa Porin Prikaatissa Säkylässä.

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen toimii Karjalan Liiton puheenjohtajana ja jo ennen sitä sekä valintansa jälkeen hän saanut tutustua luovutetulla alueella Talvi- sekä Jatkosodan kunniakkaisiin taistelupaikkoihin.

 

 

 

IMG_2652.JPG

 

 

Hakanen kysyi oikeastaan itseltään eilisessä puheenvuorossaan, että olisiko hän pystynyt parempaan varusmiesten koulutustyöhön, jos hän olisi ennen koulutustyötään saanut tutustua sotiemme taistelupaikkoihin?

 

 

 

*********************

 

 

 

Olen tavallaan joutunut samaan tilanteeseen kuin Hakanen, mutta hieman eri perspektiivistä.

 

 

Varusmiehen peruskoulutusjaksolla ja ei ehkä vielä aliupseerikoulutuksessakaan olisi ollut hyötyä tutustumisesta sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Reserviupseerikoulutuksessa asia olisi kohdaltani ollut toinen, sillä mm. joukkojen sijoittamisessa puolustustaisteluun olisi ollut hyötyä, jos pohjana olisi ollut tutustuminen sotiemme taistelupaikkoihin.

 

 

Joukkojen sijoittamisessa mittasuhteet ovat todellisessa sodassa tyystin toiset kuin opetustilanteissa.

 

 

Opetustilanteissa joukkueet ja komppaniat sijoiteltiin ainakin omalla RUK-aikanani liian sumppuun ja sijoittelu ei vastannut tositilannetta.  Sumppusijoittelu olisi estynyt, jos RUK-oppilaat olisivat päässeet tutustumaan todellisiin taistelupaikkoihin.

 

 

Tunnen vaikkapa Taipaleenjoen taistelumaaston melko hyvin ja tiedän ryhmityksemme syvyyden, joka oli etulinjan taistelijoiden takana.  Syvyyttä oli Taipaleenjoelta aina Keljaan saakka tai oikeastaan Sakkolan asemalle tai jopa Kiviniemeen saakka. Jos vihollinen olisi saanut läpimurron Taipaleessa,sen jatkoeteneminen olisi ollut vaikeaa.

 

 

Olen laatinut Taipaleenjoen taistelupaikkoihin tutustumisistani useitakin kirjoituksia ja ne löytyvät, jos googlaa: ”Esko Erkkilä Taipaleenjoki”!

 

 

*****************

 

 

Sain varusmiespalveluksen jälkeen osallistua varsin moniin kertausharjoituksiin ja niissä toki päästiin joukkojen sijoittelussa oikeisiin mittasuhteisiin.

 

 

Vastaukseni Pertti Hakasen kysymykseen on se, että sotiemme taistelupaikkoihin tutustuminen toisi arvokasta taustatietoa siihen koulutustyöhön, jolla kantahenkilöstö kouluttaa varusmiehiä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

2 kommenttia . Avainsanat: Pirkanmaan Säätiö, Viljakkalan Seurojentalo, Suomi sodasta syntynyt, Karjalan Liitto, Karjalan Liiton puheenjohtaja Pertti Hakanen, Taipaleenjoki, Porin Prikaati, Kelja, Sakkolan asema, Kiviniemi,

Kekkilän juuret ovat Sakkolassa

Perjantai 2.6.2017 - -Esko Erkkilä-

Elämme kevätkesän aikaa ja erilaisten istutustöiden aika on kiivaimmillaan.

 

 

Kekkilän nimi ja yrityksen tuotteet ovat tuttuja jokaiselle viherpeukalolle, sillä Kekkilä on pohjoismaiden markkinajohtaja puutarha-alalla kasvualusta-, lannoite- ja katetuotteissa.

 

 

 

IMG_9869.JPG

 

 

Meilläkin Kekkilän multatuotteita kuluu keväisin useita säkillisiä ja tässä on meneillään kannan istuttaminen suurempaan ruukkuun.

 

 

 

IMG_9866.JPG

 

 

Kekkilän multasäkeissä on ”läimäkki”, jossa kerrotaan Kekkilän aloittaneen toimintansa vuonna 1924.

 

 

 

**********************

 

Olen saanut Karjalan-matkoillani käydä Sakkolan pitäjän Haparaisten kylässä Kekkilän kartanon mailla, joilla yrityksen historia on alkanut vuonna 1924.

 

 

Kekkilän kartanon maat sijaitsevat Kiviniemi – Käkisalmi tieltä erkanevan Sakkolan asemalta Taipaleeseen eli kuuluisalle ja kunniakkaalle Taipaleenjoen taistelupaikalle johtavan tien varrella.

 

 

Kartanon maille kuljetaan Haparaisista Suvantoon menevän tien varrella.

 

 

Muistan, kun eräällä sotahistoriamatkallamme  lähdimme jalkaisin Haparaisista kohti Suvannon rantaa ja oppaamme pysähtyi, näytti tien oikealla puolella olevaa lepikkoa, toivoi sulkemaan silmät ja pyysi kuvittelemaan nykyisen lepikon kohdalle kukoistavan puutarhan lasisine kasvihuoneineen ja kertoi, että siinä näette Kekkilän kartanon kasvihuoneet!

 

 

Jatkoimme matkaamme kohti Suvantoa ja saavuimme sotakirjallisuudesta tuttuun Satumetsikköön. Satumetsä oli todellisuudessa kaukana satumetsästä, mutta Suvannosta nousseen sumun vuoksi Satumetsän puut saivat Talvisodassa oksilleen paksun huurteen ja näyttivät suomalaisten asemista katsellen satumetsän puilta.

 

 

Nousimme Satumetsän maisemista Keljan taistelujen muistomerkille, josta toki silloin oli paikallaan vasta jalusta.

 

 

Keljan muistomerkki on paljastettu 22.8.2009 ja sen tiedon perusteella pystynkin nyt paikallistamaan matkamme ajankohdaksi kevään vuonna 2009.

 

 

Kekkilän kartanon vaiheisiin pääsee tarkemmin tutustumaan, kun googlaa ”Sakkola Haparaisten kylä”.

 

 

Nykyisin Kekkilän omistaa Vapo Oy eli me kaikki, sillä onhan Vapo valtionyhtiö.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kekkilä, Kekkilä Oy, Kekkilä Group, Vapo Oy, Sakkola, Kekkilän kartano, Haparainen, Suvanto, Satumetsikkö, Kelja, Keljan muistomerkki, Sakkolan asema. Taipale,

Tilaisuuden ilmapiiri luo tunnelman tai sitten kadottaa sen!

Perjantai 20.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Olen työurani aikana ja nyt eläkevaarina ollut järjestämässä satoja erilaisia yleisötilaisuuksia, joten uskon omaavani kokemusta niiden järjestämisestä.

 

 

Kuluneen runsaan viikon aikana olen saanut osallistua  kahteen erittäin lämminhenkiseen yleisötilaisuuteen osanottajana.

 

 

Tilaisuuksien yhteinen nimittäjä on sama järjestäjä eli Keskustan kansanedustaja Pertti Hakanen.

 

 

Poliittisen tilaisuuden järjestämisessä on tavanomaista suurempi vaikeuskerroin kuin esimerkiksi ammatillisen tilaisuuden järjestämisessä.

 

 

Mainitsemani tilaisuudet kansanedustaja Pertti Hakanen järjesti Sastamalassa ja Punkalaitumella.

 

 

Sastamalan tilaisuus oli 12.1.2017 ja sen teemana oli ”Kansakuntamme turvallisuus-ilta" ja Punkalaitumella Pertti Hakanen järjesti ”Suuren maatalousillan” 17.1.207.

 

 

 

 

IMG_6462.JPG

 

 

Tilaisuuksien järjestäminen on tiimityötä ja siinä kansanedustaja Pertti Hakasella on eräs valttikortti – senaattorin vaimo Seija Hakanen osaa loihtia tilaisuuteen positiivisen tunnelman.

 

 

 

IMG_6465.JPG

 

 

Hyvät tarjoilut saavat tilaisuuden osanottajat hyvälle tuulelle – Sastamalan tilaisuudessa tarjottavaa riitti.

 

 

 

IMG_6522.JPG

 

 

Tilaisuuden nimekkäät alustajat ovat edellytys onnistuneelle tilaisuudelle – tässä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen yhdessä Sastamalan tilaisuuden isännän eli Pertti Hakasen kanssa.

 

 **********************

 

IMG_6574.JPG

 

 
Punkalaitumen suuressa maatalousillassa 17.1.2017 tarjoilut olivat myös hyvät, sillä aluksi oli kahvitarjoilu ja illan päätteeksi Vartioalan pihassa oli grillimakkaratarjoilu.

 

 

 

IMG_6586.JPG

 

 

Punkalaitumella pääesiintyjä oli maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, mutta myös muu esiintyjäjoukko oli korkeatasoista, sillä…

 

 

 

IMG_6584.JPG

 

 

…tilaisuuden isännän Pertti Haksen lisäksi mukana olivat…

 

 

 

IMG_6592.JPG

 

 

…MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila,…

 

 

 

IMG_6597.JPG

 

 

…kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä ja…

 

 

 

IMG_6601.JPG

 

 

…perussuomalaisten kansanedustaja Martti Mölsä.

 

 

 

IMG_6602.JPG

 

 

Suuren maatalousillan juonsi Maaseudun Tulevaisuus-lehden päätoimittaja Jouni Kemppainen.

 

 

 

IMG_6578.JPG

 

 

Tässä kuva Punkalaitumen tilaisuuden väkimäärästä, kun vasta osa yleisöstä oli saapunut paikalle. 

 

 

On todella poikkeuksellista, että poliittiseen tilaisuuteen saadaan yli 300 kuulijaa, mutta Punkalaitumella 17.1.2017 se onnistui.

 

 

 

Kiitokset kansanedustaja Pertti Hakaselle kahdesta hienosta yleisötilaisuudesta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansakuntamme turvallisuus-ilta, Suuri maatalousilta, Pertti Hakanen, Kimmo Tiilikainen, Juha Marttila, Olavi Ala-Nissilä, Martti Mölsä,

Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 230 000 henkilöä

Keskiviikko 18.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Tiistaina tammikuun 12. päivänä Sastamalan Sylvään koululla kansanedustaja Pertti Hakasen järjestämässä ”Kansakuntamme turvallisuus” –illassa käsiteltiin monipuolisesti kansalliseen turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä.

 

 

Tilaisuuden alustajina olivat ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, kansanedustaja Pertti Hakanen sekä prikaatinkenraali, Puolustusministeriön yksikönjohtaja Heikki Välivehmas.

 

 

 

sylvaa4.jpg

 

 

Alustusten jälkeen alustajat ottivat vastaan yleisökysymyksiä Turvallisuuspaneelissa.

 

 

Vasemmalta Matti Vanhanen, Pertti Hakanen ja Heikki Välivehmas.

 

 

 

sylvaa5.jpg

 

 

Tilaisuuden juontajana ja myös Turvallisuuspaneelin johdattelijana toimi edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela.

 

 

 

Turvallisuuspaneelissa tuli esille Puolustusvoimien sodan aikainen henkilöstövahvuus ja taisi olla Matti Vanhanen, joka totesi sen olevan nyt 230 000 henkilöä.

 

 

Vuonna 2004 vastaava vahvuus oli 540 000 henkilöä ja vuonna 2009 se oli 350 000 henkilöä.

 

 

Kun puhutaan sodan ajan vahvuuksista tai muutenkin Puolustusvoimien henkilöstömääristä, on puhuttava henkilöistä, sillä nykyisin henkilöstössä on miesten lisäksi myös naisia.

 

 

Vielä pari lukua Suomen Puolustusvoimien henkilöstömääristä:

 

 

  • tällä hetkellä on palveluksessa 30 500 henkilöä
  • reservin määrä nyt on 900 000 henkilöä

 

 

Vertailun vuoksi on hyvä tietää, että Ruotsissa sodan ajan vahvuus on 48 000 henkilöä!

 

 

 

Varusmiespalveluksen vuonna 1968 suorittaneena, useita kertausharjoituksia läpikäyneenä yliluutnanttina maamme turvallisuuteen liittyvät seikat kiinnostavat minua ja kiitokset kansanedustaja Pertti Hakaselle – sotilasarvoltaan myös yliluutnantti – joka järjesti mielenkiintoisen turvallisuusillan Sastamalassa 12.1.2017!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puolustusvoimat, sodan ajan vahvuus, Kansakuntamme turvallisuus, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen, kansanedustaja Pertti Hakanen, prikaatinkenraali Heikki Välivehmas,

Kansakuntamme turvallisuuden kulmakivet

Maanantai 16.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Sastamalassa Sylvään koululla torstaina 12.1.2017 järjestetyn ”Kansakuntamme turvallisuus” –illan pääesiintyjä oli ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, Keskustan presidenttiehdokas, kansanedustaja Matti Vanhanen.

 

 

 

sylvaa2.jpg

 

 

Alustuksensa aluksi Vanhanen totesi, että hänellä on nyt meneillään 73. seminaari ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sen jälkeen, kun Keskustan puoluekokous kesäkuussa 2016 valitsi hänet Keskustan presidenttiehdokkaaksi.

 

 

Olin paikalla virallisena puoluekokousedustajana, kun valitsimme

Matti Vanhasen presidenttiehdokkaaksemme.

 

************

 

Alustuksessaan Vanhanen paalutti selkeästi ne tekijät, jotka ovat kansallisen turvallisuuden kulmakivet.

 

Tässä ne luettelonmaisesti:

 1.      Viisas ulkopolitikkka

 

 2.      Uskottava puolustus

 3.      Kansallinen eheys

  • sosiaalinen eheys ja hyvä työllisyysaste, jotta kaikki kokevat sisäistä eheyttä

 

Vanhanen mainitsi esimerkkinä, että Ukraina ei ollut sisäisesti ehjä ja sen vuoksi valtaajan oli helppo iskeä sinällään itsenäiseen maahan.

 

 

Maanpuolustustahdon pitää olla korkea.

 

 

 

 

Suomalaisten maanpuolustustahtoa mitataan kerran vuodessa ja viime joulukuun tutkimuksessa maanpuolustustahtomme oli hieman laskenut.

 

 

Maanpuolustustahtomme on kuitenkin edelleen korkealla tasolla, sillä on maita, joissa se on 20 – 30 %.

 

 4.      Maan pitää olla taloudellisesti itsellinen

 

  • tähän kysymykseen liittyy läheisesti maan elintarvikkeiden omavaraisuus

 

Moniaalla maailmassa on säröjä itsellisyydessä;

 

  • skotlantilaisten eropyrkimykset Englannista
  • katalonialaisten eropyrkimykset Espanjasta
  • brittien brexit-äänestys

 

Kiitoksia ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhaselle – kaikesta näkee sekä aistii, että Sinulla on kypsiä, perusteltuja ja kannatettavia mielipiteitä maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikasta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sylvään koulu, Kansakuntamme turvallisuus, kansakuntamme turvallisuus-ilta, ulkoasiainvaliokunta, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen, Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, Matti Vanhanen,

Vanhemmat kirjoitukset »