Voidaanko asiakasta pakottaa hyväksymään etähoidon?

Sunnuntai 3.3.2024 - -Esko Erkkilä-

Etähoidosta toivotaan ratkaisua terveyskeskusten pitkiin asiakasjonoihin.

 

 

Etähoito hakee muotojaan ja jo nyt voidaan todeta, että sitä käytetään vaihtelevasti eri puolilla maata.

**************

 

Etähoidossa yhteys asiakkaaseen otetaan kuva- ja äänivälitteisesti etälaitteella.

 

Etähoidossa keskeinen asiakasryhmä ovat ikääntyneet kansalaiset ja tämä tuo mukanaan haasteita, sillä monetkaan ikääntyneet eivät ole tutustuneet etälaitteiden käyttämiseen.

 

***********************

 

Etähoitomahdollisuus on tuonut toimintaan myös epäterveitä piirteitä, kun konsulttiyritykset ovat painostaneet terveyskeskusten henkilökuntaa, jotta ne olisivat pakottaneet asiakkaita siirtymään etähoidon käyttäjiksi.

 

On sanottu, että konsulttiyritykset asettavat tavoitteeksi 30 etähoitopuhelua päivässä ja että yksi puhelu saisi kestää vain 6 minuuttia!

Metsässä ollaan ja kaukana!

 

-Esko Erkkilä-

Perunaa ja porkkanaa ei kannata itse viljellä!

Maanantai 23.10.2023 - -Esko Erkkilä-

Vaikka elämmekin vasta lokakuun jälkipuoliskoa, on aika ajatella ensi kesän puutarhaviljelyksiä.

 

************

 

Emme ole jo kahtena vuonna viljelleet porkkanoita ja niiden osalta sama tilanne tulee jatkumaan myös ensi kesänä.

 

Porkkana on konstikas viljeltävä, sillä sen tuholaistorjunnasta on huolehdittava tai muuten porkkanakärpänen vie voiton.

 

 

Kaupasta on viime päivinäkin ollut saatavissa kahden kilon suuruisia porkkanapusseja, joiden hinta on 1,00 euroa per pussi!

 

Nuo porkkanat ovat olleet laadultaan ensiluokkaisia ja laadun takeena on varmasti ollut oikea tuholaistorjunta.

 

 

*************

 

 

 

Toinen hinnaltaan edullinen juures on viime päivinä ollut peruna, sillä K-ryhmä on myynyt pestyjä perunoita viiden kilon pusseissa hintaan 1,99 euroa per pussi!

 

Perunat ovat olleet laadukkaita ja on varmaa, että ne on kasvatettu oikein lannoittamalla.

 

Molemmat eli porkkanat ja perunat ovat luonnollisesti kotimaisia!

 

*************

 

Nyt näyttää kevään viljelysuunnitelmien osalta siltä, että perunaa istutetaan vain varhaisperunan tarvetta vastaavasti ja porkkanaa ei laiteta kasvuun laisinkaan!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Olettehan te Erkkilä - niin olettehan te Erkkilä!"

Maanantai 23.1.2023 - -Esko Erkkilä-

Valmistuin agrologiksi vuonna 1970 ja agrologien työmarkkinat eivät vuonna 1970 olleet kummoisetkaan, mutta olin luottavainen, kun valmistumiseni aika koitti keväällä 1970 ja soittoni Keskon eräälle päällikölle tuottikin tulosta.

 

 

Palkkani oli 700 markkaa kuukaudessa ja haave oli paremmasta.

 

 

Pyrin Rehuraision myyntimieheksi ja esitin palkkatoiveekseni 1.100 markkaa kuukaudessa.

 

 

Olin henkilökohtaisessa neuvonpidossa ja sain puheluajaksi muutaman päivän neuvottelun jälkeen.

 

 

Soitin sovittuna ajankohtana, mutta tavoittelemani henkilö oli matkoilla ja puheluun vastasi myyntipäällikön apulainen, joka teki selväksi, että hän ei tee päätöstä, mutta tuntee asian.

 

 

Myyntipäällikön apulainen tenttasi minua puhelimessa useaan kertaan, että olenko Erkkilä.

 

 

Myyntipäällikön apulaisella – jonka raaka-ainepäällikön tehtävät muutama vuosi myöhemmin siirtyivät minulle – uskoi lopulta, että olen Erkkilä ja hän totesikin, että saatte paikan, mutta tuo 1.100 markan palkkavaatimukseni on liian korkea.

 

Myyntipäällikön apulainen totesi, että tuhat markkaa eli 1.000 markkaa olisi sopiva palkka.

 

 

Hyväksyin minulle esitetyn palkan ja totesinkin seuraavien kymmenien vuosien aikana, että tuon palkkatinkimisen tuloksena sain koko nelikymmenvuotisen työurani aikana kymmenen prosenttia alhaisempaa palkkaa, kuin olin aikanaan palkkavaatimuksena esittänyt!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tyrnin koepoiminta antoi lupaavan tuloksen!

Lauantai 27.8.2022 - -Esko Erkkilä-

Tein eilen pienen koepoiminnan tyrnimaallamme ja tulos oli lupaava.

 

 

 

Tyrni on yksittäin poimittava marja ja sen vuoksi runsaan puolen tunnin poiminta ei tuottanut puntarilla punnittuna kummoistakaan tulosta, mutta hyvään alkuun kuitenkin pääsin.

 

 

*********************

 

 

Tyrni on helppo kasvattaa, sillä hyvän kasvupaikan lisäksi se ei paljon muuta vaadikaan.

 

Tyrni on kalkinsuosija, joten se edustaa puutarhakasveista tyystin toista äärilaitaa kuin syyshortensia, pensasmustikka ja alppiruusu.

 

Typen osalta tyrni pystyy sitomaan ilmasta typpeä, joten se ei tarvitse lannoitustakaan.

 

 

 

Tyrni on kaksikotinen, joten samalla maalla pitää olla hede- ja emikasveja.

 

 

 

Suosittelen tyrnin istutuksessa käytettävän ns. venäläistä istutuskaaviota, jossa keskellä on kollipoika eli hedekasvi ja sen ympärillä kahdeksan narttutyrniä eli emikasvia. Kasvien etäisyys toisistaan n. 1,5 - 2 metriä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinsuosijat ja kalkinkarttajat!

Keskiviikko 15.6.2022 - -Esko Erkkilä-

Monesti ja yleensä suositelleen, että puutarhakasvien kasvupaikalle annetaan ennen istutusta aikamoinen ripaus kalkkia.

 

Näin monien kasvien osalta onkin, mutta poikkeuksia löytyy.

 

Tunnetuimpia kalkinkarttajia ovat alppiruusut ja syreenihortensiat.

 

Alppiruusun kasvupaikka pitää olla hapan ja se saavutetaan, kun kasvupaikalle hankitaan suomutaa tai multaa sellaiselta paikalta, jota ei koskaan ole kalkittu.

 

Tyystin toisenlainen kasvupaikka kuin alppiruusulla tai syyshortensialla on se, jossa toivotaan kasvavan tyrniä.

 

Tyrni on todellinen kalkinsuosija, sillä sen kasvupaikka pitää olla hyvinkalkittu.

 

Trekoolinharrastajan on hallittava perusasiat ja tietämys kalkinsuosijoista sekä kalkinkarttajista pitää hallita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Joensuun bunkkerimuseo on osa Salpalinjaa

Keskiviikko 4.8.2021 - -Esko Erkkilä-

 

Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli Talvisodan jälkeen vuosina 1940 – 1941 ja maamme itärajan tuntumaan vuonna 1944 Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja.

 

Salpalinjan linnoitteita on yhä jäljellä monissa paikoissa ja taannoisella Kyröläismatkallamme tutustuimme Salpalinjaan kuuluvaan…

 

 

 

…Joensuun bunkkerimuseoon.

 

 

 

Bunkkerimuseossa on aito korsu, jossa on majoituskorsun lisäksi asemat panssaritorjuntatykille sekä konekiväärille.

 

 

 

Korsussa oli myös konekiväärikupu.  Kupuja oli kahdenlaisia eli pyöreä yhdelle miehelle ja soikea kahdelle miehelle.

 

Kupuja oli kolmenlaisia eli kevyt, keskiraskas ja raskasmalli.

 

 

 

Museoalueella oli myös espanjalainen ratsu eli siirrettävä piikkilankaeste.

 

 

***************

 

 

 

 

 

 

Museoalueen viereisellä omakotialueella oli käytetty Salpalinjan kiviesteitä eräänlaisina ”sisustuselementteinä”!

 

 

Kannattaapa poiketa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hopea hävitään, mutta pronssi voitetaan!

Perjantai 5.3.2021 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa todettu totuus pitää nyt hiihdon MM-kisoissa Suomen osalta vain osittain, sillä olivathan Ristomatti Hakolan ja Joni Mäen sekä Ilkka Herolan hopeasaavutukset todella mainioita, mutta naisten viestissä tuo totuus päti oikein hyvin!

 

 

 

Naisten 4 x 5 kilometrin viestissä Suomen viestikvartetti saavutti hienosti kolmannen tilan ja se jos mikä oli voitettu pronssi.

 

Vasemmalta Jasmi Joensuu, Johanna Matintalo, Riitta-Liisa Roponen ja Krista Pärmäkoski palauttivat Suomen mitalikantaan myös tässä lajissa.

 

 

 

Eniten arvostan Riitta-Liisa Roposen roolia tuossa viestissä vaikka tämä kuva onkin siitä hetkestä, jolloin hän sai istua johtajan tuolilla naisten 10 kilometrin hiihdossa – Riitta-Liisan lopullinen sijoitus tuolla matkalla oli kymmenes ja sillä sijoituksellaan hän oli paras suomalainen.

 

Neljäkymmentäkaksivuotiaan Riitta-Liisan pärjääminen ja hänen valoisa olemuksensa antavat hienon esimerkin kaikille muillekin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä kasvinsuojelusta pitäisi huolehtia!

Perjantai 4.12.2020 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen tehtäväkseni kuoria autotallissa olevia punajuuria ja porkkanoita, jotta Rouva pystyisi tekemään uunissa niistä herkullisia lohkojuureksia.

 

Kaikki porkkanat ovat hiekkapedin peitossa, mutta osa punajuurista ovat ilman hiekkapetiä muovisaavissa ja sen vuoksi nämä punajuuret ovat hieman nahistuneet, mutta ovat kuitenkin laadultaan moitteettomia.

 

 

 

Kuorimani punajuuret ovat nahistumisen vuoksi hieman röpeliäitä, mutta kuten totesin, täysin moitteettomia.

***************

 

Porkkanan lajikevalintani viime kesänä osui lajikkeeseen, joka muodoltaan on lyhyt, mutta vanttera porkkanalajike.  Maultaan tämä lajike on täysin normaali.

 

 

 

Yhden virheen viime kesänä trekoolimaillani tein ja se oli se, että en lainkaan ruiskuttanut kasvinsuojeluaineilla porkkanamaatani.

 

Laiminlyöntini ei näy muiden juuresten laadussa, mutta monissa porkkanoissa on tuholaisten aiheuttamia vaurioita.  Vauriot ovat toki ainakin tässä vaiheessa sellaisia, että kuorintaveitsellä pystyn poistamaan vauriokohdan, mutta tiettyä hävikkiä siitä kuitenkin syntyy.

 

 

Ötököiden tekemät vioitukset olisi pystynyt välttämään sillä, että olisi pitänyt harsoja porkkanamaan yllä hieman pidempään ja jos olisi suorittanut ainakin yhden kasvinsuojeluruiskutuksen ötököitä vastaan.

 

Yritän ensi vuonna parantaa tapani!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat

Keskiviikko 20.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Eräs tapa jakaa puutarhakasvit eri ryhmiin, on niiden tarkasteleminen suhteestaan kalkkiin.

 

Puutarhakasveista valtaosa tykkää ja pitää kalkista, sillä sopivan kalkkipitoinen kasvualusta helpottaa ravinteiden käyttökelpoisuutta kasvien käyttöön.

 

Muutamille kasveille kalkki on kuitenkin suorastaan myrkkyä, sillä ne tykkäävät happamasta kasvualustasta.

 

Seuraavassa jokunen esimerkki mökkitontillamme kasvavista kalkinkarttajista ja kalkinsuosijoista:

 

 

 

 

Tärkein kalkinkarttaja meillä on alppiruusuryhmä, joka kesäkuun alussa todennäköisesti on kaikkien aikojen parhaassa kukkaloistossaan.

 

 

 

 

Pensasmustikka aloittelee kukintaansa ja myös se on selkeä kalkinkarttaja.

 

Meillä on kahdellakin alueella pensasmustikkaa eli vuosia vanhalla ja satoa tuottavalla alueella on 19 pensasmustikkayksilöä ja…

 

 

 

…viime kesänä istutettu vajaan kolmenkymmenen taimen uusi alue – uudelta alueelta emme vielä nyt kesällä saa satoa!

 

 

 

Kolmas kalkinkarttaja meillä on syyshortensia, sillä myös se vaatii happaman kasvualustan.

 

 

 

On meillä myös yksi kalkinsuosijakasvi ja se on tyrni.

 

Tyrnin kasvualustaa pitää kalkita rutkasti siinä vaiheessa, kun se istutetaan ja olisi varmaan paikallaan kalkita sitä myös myöhemminkin.

 

 

Kalkinkarttajat ja kalkinsuosijat luovat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ja tärkeää on se, että osataan nämä monimuotoisuudet huomioida!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tytöt keimailevat ja pojat pörhistelevät

Sunnuntai 10.5.2020 - -Esko Erkkilä-

Kevät on aikaa, jolloin kaikkien toiminnot ovat aktiivisimmillaan ja näin on myös trekoolimaiden kasvien osalta.

 

Otan esimerkiksi tyrnin:

 

Ainakin minulla on vaikeuksia kesäaikaa erottaa toisistaan tyrnin kollipojat eli hedepensaat ja tytöt eli emipensaat, mutta näin keväällä se on harvinaisen helppoa!

 

 

 

 

 

Tytöt eli emipensaat keimailevat loistossaan, kun taas…

 

 

 

 

 

…kollipojat pörhistelevät tummina voimansa tunnossa.

 

****************

 

Nyt on helppo tutkailla, että onko pihamaan tyrneissä kollipoikia ja tyrnityttöjä, jotta ei käy samalla tavalla kuin minulle kävi 1968 – 1988 välisenä aikana eli kas näin kävi minulle:

 

Toin harjoittelutilaltani vuonna 1968 kaksi tyrnintainta ja odottelin hartaasti, että milloin saan niistä ensimmäiset marjat.

 

Toiveeni oli turha, sillä molemmat taimet olivat emitaimia eli tyttöjä ja senhän me kaikki tiedämme, että tytöt eivät voi keskenään saada lapsia eli tyrneistä puheenollen marjoja!

 

Tajusin asian parinkymmenen vuoden jälkeen ja sen jälkeen olemme saaneet marjoja tarpeeksemme.

 

**************

 

Tyrnimaailmassa yksi hedeyksilö eli kollipoika pystyy hoitelemaan kahdeksan emiyksilöä eli tyttötyrniä niin, että marjoja saadaan noista kahdeksasta yksilöstä.  Tämä vaatii istutuskuvioksi ns. venäläisen istutuskuvion, jossa…

…yksi kollipoika istutetaan kahdeksan tyrnitytön haaremiin keskelle!

Taimikauppiaat kyllä myyvät vaikka samanverran hede- ja emiyksilöitä, mutta se on tarpeetonta, sillä yksi kollipoika pystyy kyllä tarvittaessa hoitelemaan jopa sen kahdeksan tyttötyrniä!

 ****************

 

Oikean istutusjärjestyksen lisäksi pitää muistaa, että tyrni on kalkinsuosija ja sitä ei kannata yrittää kasvattaa happamalla maalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt on kiire suorittaa herukkapensaille kevätruiskutus

Sunnuntai 12.4.2020 - -Esko Erkkilä-

Herukkapensaiden, mutta myös omenapuiden, kirsikkapuiden, päärynäpuiden sekä muidenkin hedelmäpuiden kevätruiskutusten aika on viimeistään nyt.

 

Kevätruiskutukset pitää suorittaa mahdollisimman varhain keväällä, mutta kuitenkin niin, että hallaöistä ei ole enää vaaraa.

 

Olen parina edellispäivänä hoitanut kevätruiskutukset ja niiden suorittamisesta muutama kuva!

 

 

Paras väline kevätruiskutusten tekemiseen on ksvinsuojeluainesäiliöllä varustettu lehtipuhallin. Asioista tietämättömät jopa pilkaavat lehtipuhallinta turhakkeeksi, minua minua tuo aiheeton pilkkaaminen ei haittaa, sillä minulla on parinkymmenen vuoden kokemus Stihl-lehtipuhaltimen monikäyttöisyydestä.

 

 

 

Käytän SUN 7E –kevätruiskutetta ja sen joutuvat hyväksymään torjunta-aineeksi kiivaimmatkin luomuintoilijat, sillä tuon aineena tehoaineena on parafiiniöljy eli ”kyntteli”.

 

SUN 7E:n teho on oikeastaan mekaaninen, sillä parafiiniöljy muodostaa ötököiden ympärille parafiinikalvon, jonka läpi ötökät eivät pääse tuhoamaan hyötykasveja.

 

 

 

Herukkapensaat ja myös muut hyötykasvit pitää ruiskuttaa siten, että kaikki oksat tulevat joka puolelta märiksi.

 

 

 

Herukkapensaiden pahin vihollinen on äkämäpunkki ja valitettavasti sanotaan, että kevätruiskutteetkaan eivät pysty koteloimaan äkämäpunkkia – kuvassa kämmentäni vasten äkämäpunkin vioittama mustaherukkapensaan oksa.

 

 

Äkämäpunkki pääsi tuhoamaan synnyinkotini nurmikolla olleet nelisenkymmentä mustaherukkapensasta ja samaa äkämäpunkki pyrkii nyt tekemään myös mökkitonttini mustaherukkapensaille.

 

Uskon nyt saaneeni ainakin erävoiton äkämäpunkista, kun viime syksynä suoritin voimakkaan harvennusleikkauksen mökkitonttini mustaherukkapensaille ja kun nyt keväällä suoritin kunnollisen sekä perusteellisen kevätruiskutuksen.

 

Äkämäpunkin vioittamat oksat on vietävä mahdollisimman kauas kunnalliselle jätepisteelle ja niitä ei missään tapauksessa saa jättää omalle tontille.

 

Äkämäpunkin vioittamat versot voi näin keväisin napsia pois, mutta nekin on vietävä omalta tontilta kunnalliselle jätehuoltopisteelle eli mahdollisimman kauas.

 

Napsin minäkin joitakin äkämäpunkin vioittamia versoja, pistin ne takkini taskuun, tyhjensin takkini taskut kunnallisella jätepisteellä jätesäiliöihin ja kaiken lopuksi laitoin takkini kotona pesukoneeseen!

 

Kaikesta huolimatta en ole suinkaan varma, että etteikö äkämäpunkki olisi taas vaivanani ensi kesänä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Maineenhallintakonsultit ovat taas olleet tarpeellisia

Sunnuntai 2.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Seudun Osuuspankki kertoi viime torstaina palveluidensa heikennyksistä, joskin on totuudenmukaista todeta, että TSOP:n pankkipalvelut jossain paranevatkin.

 

 

Heikennykset koskevat myös minua ja perhekuntaani, sillä asioimispankkini on Tampereen Seudun Osuuspankin Ylöjärven konttori.

 

 

Tiedän, että lopetettavien konttoreiden asiakkaille on pankki lähettänyt kirjeen, mutta meille, joiden asiointikonttoreiden palveluja heikennetään, ei ainakaan vielä ole asiasta tiedotettu.

 

 

Olen lukenut asiasta Tamperelainen –lehden uutisen ja nähnyt fb:ssä kiukkuisten asiakkaiden saamia kirjeitä.

 

 

Kyseessä on pankin kannalta kriisiviestintä, joten on tarpeellista sekä ilmeistä, että kirjeiden laadinnassa on käytetty kokeneita maineenhallintakonsultteja.

 

 

Ylöjärven konttorissa on jatkossa mahdollista saada kassapalveluja vain kahtena päivänä viikossa ja se hieman vaikeuttaa pankkiasioiden hoitamisessa Majajärven yksityistien osalta, jonka toimitsijamiehenä ilman korvausta toimin.

 

 

Mutta niiden maineenhallintakonsulttien tekemisiin!

 

 

On suorastaan ihailtavaa sana-akrobatiaa, että miten positiivishenkisesti voidaan palvelutason heikentäminen kertoa!

 

 

Kun asiakkaiden saamia kirjeitä lukee, niin asiakas tulee suorastaan synnintuntoihin ja sellaisiin ajatuksiin, että minun syytänihän nuo palvelujen heikentämiset ja konttoreiden lopettamiset ovat!

Niin kai ne ovatkin!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Veet Tammerkoskessa kiitävät ain, sillalla kuohuja kuunnella sain"

Torstai 5.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tammerkoski-humpan on säveltänyt viulisti ja orkesterinjohtaja Lauri Lindgren 1920-luvun alkupuolella.

 

Humppa on Lindegrenin tunnetuin sävellys ja sen levytti ensimmäisenä Kaarlo Kytö jo vuonna 1931.

 

 

Tammerkoski-humpan ovat myöhemmin levyttäneet mm. Eino Grön, Teijo Joutsela, Rauli Badding Somerjoki ja Pate Mustajärvi.

 

 

 

******************

 

 

 

Tänään ja jo viime tiistaista lähtien ”veet eivät kiidä” Tammerkoskessa, sillä ratikkatöiden vuoksi Hämeensilta rakennetaan käytännössä uudestaan ja näiden töiden vuoksi Tammerkoski joutuu olemaan tyhjänä kolme päivää.

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta on kuin hävityksen jäljiltä, mutta eilen rohkaisin mieleni ja kävin Tampereen raiskatussa keskustassa ja erään palaverin vuoksi jouduin ylittämään myös Hämeensillan.

 

 

Tässä muutamia valokuvia matkani varrelta:

 

 

 

 

 

Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan tilapäinen puurakenteinen silta jalankulkijoille sekä kevyelle liikenteelle ja sen peruspilarit olivat jo eilen paikoillaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Näkymä Hämeensillalta pohjoiseen eli Hotelli Tammerin ja Sähkölaitoksen suuntaan.

 

 

 

 

 

Ilman vettä oleva kansallismaiseman Tammerkoski Satakunnansillalta pohjoisen suuntaan on lohduton näky.

 

 

 

 

 

Konsulinsaaressa sijaitseva Kultakutri-veistos pääsi tälle paikalleen Satakunnansillan kupeeseen 29.9.2016.  Onneksi jo huomenna Kultakutri saa vettä ympärilleen!

 

 

 

 

 

Sähkölaitos Satakunnansillalta katseltuna.

 

 

Vasemmalla näkyvistä Sähkölaitoksen välpistä löydettiin naishenkilön ruumis, kun Tammerkoski kuivatettiin.

 

 

Vainajan henkilöllisyys on selvinnyt ja tapaukseen ei uskota liittyvän rikosta.

 

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On päättäjien noloutta, jos he suostuvat konsulttien leimasimiksi

Sunnuntai 24.9.2017

”Jouduin” työelämässä muutaman kerran erilaisten konsulttien käsiteltäväksi.

 

 

Pärjäsin konsulttien kanssa kohtuullisesti, kun myötäilin kasvokkain heidän näkemyksiään, mutta lopulta toimin oman järkeni mukaan.

 

 

Tämä omaksumani ikivanha oppi tuli mieleeni, kun viime tiistaina osallistuin Tampereella Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOLn -visiotyöryhmäseminaariin, jonka aiheena oli

 

Näin kaupunki liikkuu ja liikuttaa vuosisadan loppupuoliskolla.

 

 

Seminaarissa oli valitettavan vähän luottamushenkilöitä, mutta sitäkin enemmän erilaisia konsultteja.

 

 

 

 

 

Seminaariesitykset avasi Tampereen pormestari Lauri Lyly ja hänen esityksestään toivottavasti joskus myöhemmin ehdin laatimaan katsauksen.

 

 

 

 

 

Professori Jorma Mäntysen esitys oli hyvä, sillä hän puhui liikenteen ja elinkeinoelämän roolista menestystekijöinä tulevaisuuden kaupungissa.

 

 

Konsulttien ja valitettavasti myös liian monien päättäjien intohimona tuntuu olevan isojen kaupunkien väkimäärän kasvattaminen ja kaiken liikkumisen kieltäminen autoilla. Kaikkien pitäisi konsulttien mukaan liikkua pyörillä ja kävellen!

 

 

Minua ilahdutti ja rohkaisi professori Mäntysen esityksessä se, kun hän totesi maaseudun ja kaupunkien symbioosin olevan tärkeää esim. matkailun kehittämisessä.

 

 

Positiivista oli myös se, kun Mäntylä mainitsi esityksessään valmistavan teollisuuden merkityksen.

 

**************

 

Visioseminaarin kolmannen aluksen piti assistant professor Heikki Liimatainen.

 

 

Esityksessä herätti vastenmielisyyttä, kun esittäjä puhui henkilöautoiluun liittyvistä piilotuista, joita hän oli keksinyt mm. pysäköinnin ”massiiviset" piilotuet sekä työmatkojen verovähennysoikeuden!

 

 **********

 

On harmillista, että ”liikkumiskonsultit” keskittyvät ainoastaan siihen, että miten kansalaiset pääsevät liikkumaan melko lyhyitä matkoja.

 

 

Toisena harmin aiheena – joka toki liittyy edelliseen – on se, että esim. Tampereella kyseisten konsulttien puuhastelualue rajoittuu Rautatiekadun, Satakunnankadun, Hämeenpuiston ja Ratinan väliselle alueelle.

 

 

Päättäjät herätkää ja muistakaa, että Te teette päätökset, eivät konsultit!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

9-tielle pitää saada riista-aidat kolmostieltä Turun moottoritielle saakka!

Sunnuntai 23.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Valtatie 9 on Turusta Loimaan, Tampereen, Jämsän, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun kautta Tohmajärvelle johtava valtatie.

 

Tien pituus on 663 kilometriä.

 

 

Lukuun ottamatta lyhyttä osuutta aivan Turun keskustan tuntumassa on valtatie 9 Turusta Siilinjärven Vuorelaan myös osa Eurooppatietä R63, joka jatkuu Kuopiosta Kajaanin ja Kuusamon kautta Sodankylään.

Tien Turun ja Jyväskylän välinen osuus kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän ehdottamaan runkotieverkkoon.

 

Koko valtatie kuuluu yleiseurooppalaiseen TERN-tieverkkoon.

 

 

Olin työelämässä päivälleen 40-vuotta Raisiossa sijaitsevan maamme toiseksi suurimman rehuteollisuusyrityksen palveluksessa ja työurani viimeiset 15-vuotta olin valtatie 9:n suurkuluttaja, sillä kävin ainakin kahdesti viikossa kotoa Tampereelta syrjä-Suomessa eli Raisiossa töissä.

 

 

Tunnen siis yhä edelleen 9-tien jokaisen mutkan sekä suoran Tampereen ja Turun välillä.

 

 

Myös Tampereen ja Jyväskylän välinen 9-tie tuli tutuksi työurani aikana – Kuopiossa ja Joensuussa kävin harvemmin, mutta tunnen myös ne osuudet valtatie ysistä.

 

 

Olen kiitollinen, että en työurani aikana joutunut kertaakaan hirvi- tai peurakolariin valtatie 9:llä.

 

 

Pari kertaa kolari oli lähellä ja kerran Kylmäkoskella kolahtikin, mutta onneksi vain niin, että hirvenkarvoja jäi henkilöautoni oikeaan etupyörään.

 

 

Oikeaoppisesti hälytin poliisit paikalle ja he saapuivatkin vajaan kahden tunnin odottelun jälkeen.

 

 

Poliisien hirvikolaritutkiminen ei ollut mistään kotoisin, sillä he huhuilivat loukkaantunutta hirveä asfaltin reunalla seisoen ja huudellen sekä totesivat, kun hirvi ei vastannut, että hirvellä ei ole mitään hätää!

 

 

Yhden omakohtaisen kokemuksen lisäksi saavuin hirvi- tai peurakolaripaikalle usein, kun juuri oli kolahtanut.

 

 

Näin monia ajokyvyttömäksi hirvikolarissa mennyttä autoa, mutta yhtäkään vakavaa henkilövahinkotapausta en joutunut todistamaan.

 

 

Nyt hirvikanta ja varsinkin peurakanta on kasvanut ja saamme jatkuvasti kuulla hirvi- sekä peurakolareista, joita on sattunut valtatie 9:llä.

 

 

Kannatan ehdottomasti niitä suunnitelmia, joiden toteuttaminen merkitsisi valtatie 9:lle riista-aitojen rakentamista kolmostien ja Turun moottoritien väliselle osuudelle.

Kannatan myös niitä suunnitelmia, jolla parannetaan valtatie 9:n liikenneolosuhteita Tampereen ja Jyväskylän välillä. Paljon sillä välillä on saatu aikaan kuluneiden kolmenkymmenen vuoden aikana, mutta parannuksia tarvitaan edelleen!

Jos valtiovalta hutlaa tarpeettomaan Tampereen ratikkaan 71 miljoonaa euroa, on kohtuullista vaatia, että mainitsemiini valtatie 9:n parannuksiin Turun ja Jyväskylän välillä satsattaisiin aluksi vaikkapa 15 - 20 miljoonaa euroa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kolme kovaa K-kirjaimella alkavaa tahoa pelastavat Tampereen ratikalta

Perjantai 7.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskusta,

Kummola

 

ja

 

Kuntavaalit,…

 

 

…nämä kolme kovaa, jotka pystyvät pelastamaan Tampereen ratikalta!

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön johdonmukainen linja tamperelaisten parhaaksi on saanut ja saa yhä edelleen vaikutusvaltaisia sekä järkeviä ihmisiä puolelleen Tampereen ratikka-asiassa.

 

 

Pääkonsuli Kalervo Kummolan mielipidekirjoitus avasi padot julkisessa keskustelussa järkevien vaihtoehtojen puolesta.

 

 

Kummola ehdotti aikalisän ottamista ratikka-asiassa ja se näyttää nyt myös toteutuvan, sillä Tampereen kaupunginhallitus laittoi koko ratikka-asian pöydälle 26.9.2016 pitämässään maratonkokouksessa.

 

 

Kummola esitti mahdolliselle ratikkalinjaukselle uutta linjausta ja kannatan lämpimästi Kummolan ajatusta, jos ratikka joskus Tampereelle olisi mahdollista rakentaa.

 

 

Oleellista Kummolan ehdotuksessa oli se, että ratikasta päättäminen siirrettäisiin 9.4.2017 valittavalle uudelle kaupunginvaltuustolle – tässä on todellista järkeä, sillä tamperelaiset saisivat kevään kuntavaaleissa valita päättäjiksi ne, jotka ovat toteuttamassa kuntalaisten tahtoa.

 

 

Näin päästäänkin siihen viimeiseen K-kirjaimeen eli Kuntavaalit 2017!

 

 

Kuntavaaleista 9.4.2017 pitää antaa muodostua todelliset ratikkavaalit, sillä on väärin, jos vanha ja eri vaaliteemojen mukaan valittu kaupunginvaltuusto päättäisi tulevien vuosien miljardihankkeesta eli ratikasta!

 

 

Toistan kolme ratikka-asian ratkaisevaa tekijää:

 

 

Keskusta, Kummola ja Kuntavaalit!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pelastaako Kalervo Kummolan mielipidekirjoitus Tampereen ratikalta?

Torstai 22.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Pääkonsuli Kalervo Kummola on tunnettu jääkiekkovaikuttaja, ex-kansanedustaja, Tampere-talon entinen toimitusjohtaja ja nykyisin hän toimii mm. Tampereen kaupungin liiketoimintajaoston puheenjohtajana.

 

 

Kummolan sana on aina painanut Tampereen kunnallispolitiikassa ja toivottavasta painaa myös nyt, kun hän otti Aamulehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessaan kantaa Tampereen ratikkaan.

 

 

Kummola haluaisi muuttaa suunniteltua ratikkalinjausta, kun hän toteaa kirjoituksessaan näin:

 

 

”Mikäli ratikka rakennetaan, pitäisi sen reitti ehdottomasti muuttaa.

 

Sen tulisi kulkea Sammonkadulta Kaupinkatua ylös Kalevantielle, edelleen Tampere-talon ja yliopiston välistä uuden Areenakeskuksen poikki Sorin siltaa pitkin Hatanpään valtatien kautta Hämeensillalle.

 

Tämän reitin varrella on jo ennestään tuhansia työpaikkoja yliopistossa, Business Parkissa ja Technopoliksessa. Uusia työpaikkoja tulee varmasti saman verran lisää.

 

Tämä reitti vähentäisi oleellisesti näihin työpaikkoihin ja tuleviin keskuksiin syntyvää liikenteen painetta.”

 

 

Kannatan lämpimästi Kummolan ajatusta.

 

 

*******************

 

 

Toiseksi Kummola haluaa, että koko raitiotiesuunnitelman kustannusten tarkastelu annettaisiin ulkopuolisen suoritettavaksi. Kummola toteaa aiheellisesti, että kustannuksista olisi hyvä varmistua, kun nyt jo ennen ensimmäistäkään lapionpistoa tuli 30 miljoonaa euroa lisää kustannuksia!

 

 

Kannatan lämpimästi myös tätä pääkonsuli Kalervo Kummolan ajatusta!

 

 

******************

 

 

Kolmanneksi Kummola esittää, että ratikkakysymyksen päättämisessä otettaisiin aikalisä ja lopullinen päätäntävalta annettaisiin 9.4.2017 valittavalle kaupunginvaltuustolle.

 

 

Tämä kolmas Kalervo Kummolan esittämä ajatus on hänen mielipidekirjoituksensa tärkein kohta, sillä vain näin menetellen tavallisten tamperelaisten lopullinen tahto toteutuisi.

 

 

******************

 

 

Kiitokset Kalervo Kummolalle – toivottavasti Tampereen kaupungin virkamiehet ja kaupunginvaltuutetut menettelevät Kummolan esittämällä tavalla!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elisenvaara 20.6.1944 - synkkä päivä Suomen sotahistoriassa

Lauantai 30.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kurkijoella sijaitseva Elisenvaaran asema ja sen joutuminen neuvostopommituksen kohteeksi 20.6.1944 on synkkä luku Suomen sotahistoriassa.

 

 

Elisenvaaran asema Käkisalmen ja Sortavalan välillä oli Suomen tärkeimpiä risteysasemia ennen Karjalan pakkoluovuttamista.

 

 

Käkisalmen ja Sortavalan lisäksi Elisenvaarasta ristesi radat myös Lappeenrantaan sekä Savonlinnaan.

 

 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua oli Elisenvaaran asema tärkeä siviilien evakuointikuljetusten vuoksi, mutta tärkeä se oli sen vuoksi, että sitä kautta joukkoja voitiin keskittää Karjalan kannakselle, jonne puna-armeija kohdisti suurhyökkäyksensä painopisteen.

 

 

 

****************

 

 

Teimme heinäkuun 11. päivänä kyröläismatkallamme pienen poikkeaman Sortavala-Käkisälmi –tieltä – tai oikeammin Muurmansk-Pietari –tieltä  - ja poikkesimme läpiajona tutustumaan Elisenvaaran asemaan.

 

 

En ole aikaisemmin käynyt Elisenvaarassa, joten koin suurta mielenkiintoa nähdä niitä maisemia, joilla neuvostoliittolaiset Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana tuhosivat lukemattomia suomalaisia siviilejä.

 

 

 

 

 

Kyltti ”Elisenvaara” houkuttaa suomalaismatkaajia poikkeamaan Jatkosodan aikaisten tapahtumien murheelliseen paikkakuntaan.

 

 

 

 

 

Pidimme toki kahvitauon, ennen kuin lähdimme koukkaukselle Elisenvaaraan.

 

 

 

 

 

Karjalassa riittää hienoja puroja, mutta…

 

 

 

 

 

…riittää siellä myös suuria jättiputkiesiintymiä.

 

 

 

 

 

Tässä surullisenkuuluisan Elisenvaaran aseman raiteita.

 

 

Elisenvaaran pommitukset olivat suurin suomalaisia siviiliuhreja vaatinut Neuvostoliiton sotatoimi Suomea vastaan.

 

 

Elisenvaaran pommituksissa kuolleiden määrää ei koskaan saada selville, mutta uhrien lukumäärä ylittää 150 uhria – uhreista 2/3 oli lapsia ja naisia.

 

 

Siviiliuhreista suurin osa oli kotoisin Räisälästä, sillä asemalla ollut juna oli juuri lähtemässä kuljettamaan räisäläläisiä turvaan koto-Suomeen.

 

 

Huhutaan, että Elisenvaaran asemapäällikkö olisi ollut kaiken takana ja pidätteli junien lähtöä, jotta neuvostopommittajat ehtivät tekemään tuhoaan.

 

 

Neuvostopommittajat iskivät kolmessa aallossa ja niiden suojana oli hävittäjiä.

 

 

Puna-armeijan pommittajat kylvivät Elisenvaaran asemalle 500 kilon suuruisia pommeja, mutta myös 2,5 kilon sirpalepommeja, joilla oli suuri tuhovaikutus siviileihin.

 

 

Hävittäjäkoneet täydensivät konekivääreillään pommittajien aikaansaaman tuhon, kun ne tulittivat pommituksista selvinneitä suomalaisia.

 

 

Elisenvaaran pommitusten tiedottaminen julkisuuteen jäi Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sillä sotasensuuri esti asiasta kertomisen heti tapahtuman jälkeen ja Valvontakomission toiminta sekä suiden supussa pitäminen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka oli valtiojohdon tahto.

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

Ylen Elävässä arkistossa on nähtävissä mainio ohjelma Elisenvaaran pommituksista 20.6.1944.

 

Ohjelma löytyy, kun googlaa ”Elisenvaaran tragedia”.

 

 

Suosittelen katsomaan.

 

 

Elisenvaara lienee Venäjän rajavyöhykettä ja sen vuoksi emme uskaltaneet pysähtyä koukkauksemme aikana – toki missään emme tulosuunnassamme nähneet kieltomerkkejä.

 

 

 

 

 

Koukkaus Elisenvaaran on tehty ja nyt nokka kohti Pietaria - todellisuudessa kohti Käkisalmea - sekä uusia seikkailuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävely- ja pyöräretket Heinäveden Valamon luostarista luostariveljien ja Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautausmaalle

Perjantai 6.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle matkalle Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016.

 

 

Luostarimatkoja kutsutaan pyhiinvaellusmatkoiksi ja minulle se sopii.

 

 

Olen evankelisluterilaisen seurakunnan rivijäsen, mutta arvostan ortodoksisuutta ja olen saanut siihen myös tutustua, sillä edesmennyt anoppini oli lähes koko elämänsä ajan ortodoksiseurakunnan jäsen.  Vasta lähes kuusikymppisenä hän kävi rippikoulun ja liittyi evankelisluterilaiseen seurakuntaan.

 

 

Kävin pyhiinvaellusmatkamme ensimmäisenä päivänä vaimoni kanssa kävellen Valamon luostarin hautausmaalla, mutta kun kuulin muilta matkalaisiltamme sellaisista kohteista, joita emme löytäneet, tein uuden matkan hautausmaalle seuraavana aamuna yksin ja nyt luostarin pyhiinvaeltajille tarjoamalla polkupyörällä.

 

 

 

 

 

 

Tässä herkkäkulkuinen lainapyöräni on nojaamassa hautausmaan porttiin aamuvarhaisella 27.4.2016.

 

 

Taustalla näkyy Heinäveden Valamon luostarin rakennuksia – matkaa luostarista hautausmaalle linnuntietä on viitisensataa metriä ja tietä pitkin ehkä seitsemänsataa metriä.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan ulkopuolella sijaitsee Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen syntymän kunniaksi pyhitetty tsasouna.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan sisäpuolella sijaitsee pyhäkkö, joka on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaa on jaettu tällä kivipaadella kahteen osaan - kuvassa näkyy Valamon kilvoittelijoiden leposijat ja kuvaajan takana on Lintulan luostarissa kuolleiden sisarten viimeiset leposijat.

Paadessa on venäjäksi ja suomeksi sanat:

Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielut lepoon pyhien joukkoon

 

 

 

 

 

 

Valamon kilvoittelijoiden hautarivistöä

 

 

 

 

Luostarissa on moneen tehtävään olevia kilvoittelijoita – tässä muutamia;

 

 

 

 

 

 

Kuuliaisuusveli

 

 

 

 

 

 

Munkki

 

 

 

 

 

 

Viitankantaja

 

 

 

 

 

 

Pappismunkki

 

 

 

 

 

 

Skeemapappismunkki; skeemapappismunkki on rippi-isä

 

 

 

 

 

 

Munkkidiakoni

 

 

 

 

************

 

 

Heinäveden Valamon luostarilta katseltuna hautausmaan takaosassa on Lintulan nunnaluostarissa kuolleiden nunnien hautoja.

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna mm. seuraavat ortodoksikirkon merkittävät henkilöt.

 

 

 

 

 

 

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali

 

 

 

 

 

 

Joensuun piispa Aleksi

 

 

 

 

 

 

Laatokan piispa Markus.

 

 

Piispa Markus (Leonid Leontinevitsh Schavikin) oli mielenkiintoinen persoonallisuus. Hän oli Valamon munkki ja myöhemmin Yhdysvalloissa toiminut piispa.

 

Vuonna 1969 hänestä tuli San Franciscon piispa, joka arvonimi muutettiin seuraavana vuonna muotoon Laatokan piispa.

 

 

 

 

 

 

Igumeni Hariton johdatteli 14 vuotta kestäneen Valamon luostarin johtajuuden aikanaan Valamon luostarin Laatokalta Heinävedelle.

 

 

 

Saatan vielä tuonnempana jatkaa juttujani Heinäveden Valamoon tekemältäni pyhiinvaellusmatkalta, mutta jo nyt kiitän Eläkeliiton Pirkanmaan piiriä mieliin painuneen pyhiinvaellusmatkan järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kyllä tekee pahaa, kun kasvinsuojelutöitä jotkut tietämättömät sanovat myrkyttämiseksi!

Keskiviikko 3.2.2016 - -Esko Erkkilä-

Lainaan tähän alle kuvan vuokramiehemme facebook-sivuilta, jossa vuokramiehemme kuvan kera kertoo viime Tapaninpäivänä eli 26.12.2015 suorittamastaan kasvinsuojeluruiskutuksesta.

 

 

 

 

 

 

Teki suorastaan pahaa, kun eräs henkilö kutsui vuokramiehemme kasvinsuojelutyötä myrkyttämiseksi – ei ole kaikki palikat kunnossa tuollaista kieltä käyttävällä!

Vuokramiehemme suojelee tässä viljelykasveja lumihomeelta!

 

 

Kasvinsuojelutoimenpiteiden sanominen myrkyttämiseksi ei ole tästä maailmasta!

 

 

Kuva ei ole omistamani maatilan mailta, mutta kyseessä on kuitenkin vuokramiehemme, joka on pitänyt hyvää huolta myös omistamistani viljelymaista.

 

 

Olen tehnyt kirjallisen sopimuksen lisäksi kyseisen vuokramiehen kanssa suullisen sopimuksen siitä, että vuokrasopimuksemme loppuu heti, jos vuokramies alkaa luomuilemaan tilamme mailla.

 

 

Hyväksyn luomun erääksi konstiksi, jolla viljelijä saa höynäytettyä kuluttajia luulemaan, että luomuilu on jotain, jonka tuotteista kannattaa maksaa lisähintaa, mutta en hyväksy luomuilua omilla maillani!

 

 

Arvostan edellisten sukupolvien työtä niin paljon, että en anna luomuilijoiden alkaa kasvattamaan paskaruohoja niillä pelloilla, jotka isäni ja esi-isäni ovat raivanneet!

 

 

-Esko Erkkilä-