Tyhjiö täyttyy aina!

Lauantai 9.7.2016 - -Esko Erkkilä-

”Maassa on aina sotilaita, jos ei omia niin vieraan vallan sotilaita”.

 

 

Vaikka juttuni ensimmäinen lause tänään onkin sotilaspoliittinen, en aio kirjoittaa sotilaspolitiikasta vaan bisnesmaailman totuuksista.

 

 

Aiheeni on rehunvalmistus – ala, jonka tunnen hyvin.

 

 

Olin maamme toiseksi suurimman rehunvalmistajan palveluksessa tasan 40 vuotta ja vaikka vuosiin sisältyi vaikeitakin aikoja, niin bisneksemme oli kokonaisuudessaan kannattavaa.

 

 

Työnantajani Rehuraisio Oy oli matkassa käytännössä koko rehuseosten valmistuksen valikoimalla eli valmistimme rehuseoksia siipikarjalle, sioille, nautakarjalle ja kaloille.

 

 

Jo ennen eläköitymistäni yrityksestä siirtyi keskeisiä alan taitajia eläkkeelle ja silloin heti oli nähtävissä, että pörssiyhtiö Raision keskeinen toimiala ei ole Rehuteollisuus – kunnioituksesta ”omaan toimialaani” kirjoitan tuon sanan isolla alkukirjaimella.

 

 

Ei kulunut aikaakaan eläkkeelle siirtymisestäni, kun vankka maatalousalan yritys Raisio luopui siipikarjanrehujen ja sianrehuseosten valmistuksesta.

 

 

Yritysjohto kai näki, että Englannin makeis- ja välipalamarkkinat soveltuvat paremmin suomalaisten talonpoikien omistamalle yritykselle bisnesalustaksi kuin kotimaisen elintarvikeketjun alkutuottajan palveleminen ruokintaratkaisujen luojana – surullista!

 

 

Mutta otsikkoasiaan:

 

 

Kun Raisiolta loppui usko suomalaisten elintarvikkeiden alkutuotantoon, niin siipikarjan ja sianrehuseosten valmistukseen suuntautuvien uusien yritysten perustamisvauhti pääsi hurjaan kehittymisvaiheeseen.

 

 

Maamme siipikarjan- ja sikatalouden ydinalueelle nousi ja nousee yhä edelleen pieniä sekä joustavia yrityksiä, jotka keskittyvät siipikarjan ja sianrehuseosten valmistukseen.

 

 

On sanomattakin selvää, että lähes kaikkien uusien yritysten johtohenkilöt ovat keränneet koulutuksensa ja kokemuksensa työkavereinani Raisiolla!

 

 

Omistan henkilöstöantien tuloksena pienen määrän Raision osakkeita ja se merkitsee, että olen edelleen kiinnostunut entisen työnantajani menestyksestä.

 

 

Joudun toteamaan, että en luota Raision nykyjohtoon ja muistelen kaiholla niitä aikoja, jolloin vuorineuvos Matti Salminen oli Raision peräsimessä.

 

 

 

 

Mikä on tämän tarinan opetus?

 

 

Opetus on se, että mikäli suurelta toimijalta loppuun usko bisnekseen, niin tilalle kyllä löytyy pieniä ja tehokkaita toimijoita, jotka täyttävät ison, tehottoman ja byrokraattisen toimijan jättämän aukon markkinoilla!

 

 

Näin se on nähtävä ja näin se on hyvä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elovena on suomalainen - pirkanmaalainen - tuote!

Lauantai 18.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Elovena on eräs perisuomalaisista brändeistä, joka on jokaisen suomalaisen tietoisuudessa.

 

 

Elovenalla on värikäs menneisyys, mutta nykyisin se valmistetaan Raision Nokian myllyllä pääosin pirkanmaalaisesta kaurasta – toki Eloveenaan päätyvää kauraa tulee Nokialle myös Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja kauempaakin.

 

 

On oikein, että Raisio kertoo valtateiden varrella sopimusviljelijöiden pelloilla, että missä Elovena-kauraa on kasvamassa.

 

 

 

 

 

Eräs tällainen paikka on Viljakkalassa Seppo Lehtomäen pellolla, jossa omistamani Maatalousyhtymä Erkkilän vuokramies Ville Koivuniemi viljelee Elovena-kauraa.

 

 

 

 

 

Lehtomäen kaurapelto sijaitsee paikassa, jossa on helppo saada samaan kuvaan Viljakkala-kyltti, Viljakkalan kirkko sekä Elovena-kaurahalme!

 

 

Ville viljelee kauraa myös Maatalousyhtymä Erkkilän pelloilla, joten myös minä voin sanoa olevani Elovena-viljelijä.

 

 

Elintarvikkeiden alkuperä kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän ja sen vuoksi Ville Koivuniemen, Seppo Lehtomäen sekä Raision kampanja Elovena-viljelijöiden esiin nostamisessa on tärkeä asia.

 

 

Hyvä Raisio ja hyvä Elovena!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tupailta Kinnulan Osuuskaupan Saarenkylän myymälän alueella

Perjantai 11.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Tänään muistelen erikoista tupailtaa, jossa sain olla esiintyjänä - taisi olla vuosi 1971 tai 1972.

 

 

Olin silloin Rehuraision myyntimiehenä Kokkolassa ja sain myyntimieskaverini kanssa kutsun saapua esiintymään Kinnulan Osuuskaupan järjestämään yleisötilaisuuteen osuuskaupan Saaren myymälän alueella.

 

 

Kinnulan Osuuskappa järjesti yleisötilaisuuden sen vuoksi, että se oli viimeisenä SOK Kokkolan alueen osuuskauppana lyönyt poikki suhteensa sittemmin konkurssiin ajautuneen Keskusosuusliike Hankkijan kanssa ja nyt Kinnulan Osuuskauppa etsi vahvaa yhteistyökumppania rehualan yrityksistä. Osuuskauppa oli päätynyt aloittamaan yhteistyön Rehuraisio Oy:n kanssa.

 

 

Tilaisuus pidettiin paikallisen kansakoulun voimistelusalissa ja paikalla oli toistasataa kyläläistä – yleisöä oli vauvasta vaariin!

 

 

Kinnulan Osuuskaupan Saaren myymälän myymälänhoitaja oli noutanut asiakkaitaan Ladallaan jo parin tunnin ajan ennen tilaisuuden alkamista kansakoululle ja tunnelma oli korkealla.  Tunnelmaa lisäsi kun tiedettiin, että tilaisuudessa olisi ”Raision herroja Kokkolasta saakka”!

 

 

Kinnula ei kuulunut myyntivastuualueeseeni, mutta kun olin ainoa Raision Kokkolan myyntimiehistä, jolla oli maataloudellinen koulutus, niin aiheenani oli pitää esitys mullien ruokinnasta.

 

 

Esitystäni oli tarkoitus elävöittää lyhytfilmillä, jossa kerrottiin mullien ruokinnasta.  Eräässä kohdin filmiä mullit juoksevat vinhaa vauhtia aitauksessa ja kun sen kohdan kelasi filmiprojektorissa väärinpäin, niin johan katsojat nauroivat!

 

 

Kinnulan Osuuskauppa tarjosi asiakkailleen maittavat kahvit nisupullan kanssa ja tarjolla oli suuressa kulhossa Marianne-karkkeja, joita asiakkaat kahmivat taskuihinsa suuret määrät.

 

 

Saarenkylällä pääelinkeino oli metsätyöt, mutta siitä huolimatta yleisö odotti ”Kokkolan herrojen” filmiesitystä ja esitystä mullien ruokinnasta.

 

 

Filmiesityksestä ei kuitenkaan tullut mitään, sillä kansakoululla ei ollut sähköä, vaan valaistus hoidettiin kaasuvalolla!

 

 

Ilman sähkövaloa olleella kansakoululla pitämäni esitys mullien ruokinnasta ja esityksen "oheisraamit" ovat kuitenkin säilyneet mielessäni eräänä helmenä, jonka olen saanut aikojen saatossa kokea!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Ranska ei tarvitse mitään, Ranskaan on myytävä!"

Perjantai 12.6.2015 - -Esko Erkkilä-

Olen saamassa luetuksi nelikymmenvuotisen työnantajani Raisio Yhtymän tiedotuspäällikkö Jarkko Heinon kirjoittaman muistelmateoksen ”Karvetin kätyri”.

Teoksen nimi tulee siitä, kun eräs median edustaja totesi Heinosta joskus: "Karvetin kätyri".

Lausahduksen tausta oli se, että Raision pääjohtajana oli tuolloin Mauri Karvetti ja tuo mainittu lehdistön edustaja antoi jossain tiedotustilaisuudessa yrityksemme tiedostuspäällikölle mainesanan "kätyri"!

 

 

 

 

 

 

Teos on 473-sivuinen järkäle ja täynnä mielenkiintoista asiaa.

 

 

 

Mielenkiintoista asiaa ainakin minulle ja kaikille raisiolaisille, sillä tiedotuspäällikkömme käsittelee koko muistelmateoksensa ajan niitä tapahtumia, joissa minäkin olen ollut työurani aikana mukana.

 

 

********************

 

 

Tämän jutun otsikkolause liittyy siihen, kun Raisio laajensi toimintaansa 1990-luvun lopulla Ranskaan ja tiedotuspäällikkö Heino junaili suomalaisia lehtimiehiä tutustumaan Raision toimintaan Ranskassa.

 

 

Otsikkolauseen suomalaisille lehtimiehille totesi ranskalaisen marketin keksihyllyjen välissä silloin Raision omistaman ja Hämeenlinnan Kantolan alueella toimineen keksitehtaan Delicant Oy:n Ranskan agentti Kari Helasvirta.

 

 

Helasvirran lausumassa on vahva viesti myös nykypäivän suomalaisille ja suomalaisille yrityksille; hyvä tuote ei vielä takaa markkinoita eikä menestystä – tuote pitää osata myös myydä!

 

 

Sain toimia Raisiolla tasan neljäkymmentä vuotta myynnin ammattilaisena ja tiedän, että mistä puhun. Ennen Raision uraani olin K-ryhmän palveluksessa puoli vuotta, joten myynnin ammattilaisena sain toimia kaikkiaan neljäkymmentä ja puoli vuotta.

 

 

Olen ylpeä, että sain hankkia itselleni ja perheelleni leivän yritysmaailmasta – en ole ollut päivääkään julkishallinnon palveluksessa.

 

 

Minut tuntevat saattavat ihmetellä ja muistuttaa, että toimithan Sinä osto- ja hankintatehtävissä Raision työurallasi viimeiset viisitoista vuotta.

 

 

Toimin todellakin raaka-aineiden hankinnasta vastaavana raaka-ainepäällikkönä työurani viimeiset viisitoista vuotta, mutta muistin myös sinä aikana arvostamani esimieheni ja uransa lopuksi Raision pääjohtajaksi kohonneen vuorineuvos Matti Salmisen sanat:

 

”Yrityksen jokainen työntekijä ja toimihenkilö on myyntimies!”

 

 

*****************

 

 

Muistutan kaikkia suomalaisia ja erityisesti yritysjohtajia siitä, että yrityksen kaikki työntekijät ovat myyntimiehiä ja vasta myyty tuote tuo yrityksen kassaan tuloja!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Minähän se siinä"

Sunnuntai 1.3.2015 - -Esko Erkkilä-

Sain jälleen kerran torstaina 26.2.2015  tutustua Eduskuntataloon, kun Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti kansanedustaja Arto Pirttilahden kutsusta opintomatkan Keskustan puoluetoimistolle ja Eduskuntaan.

 

 

 

 

 

 

 

Keskustan puoluetoimistolla Apollonkadulla on muotokuvamaalaukset kaikista Maalaisliiton/Keskustan puheenjohtajista ja niin myös V. J. Sukselaisesta, joka toimi puolueen puheenjohtajana vuosina 1945 – 1964.

 

 

 

*****************

 

 

 

Kerron pienen omakohtaisen muisteluksen V. J. Sukselaisesta tai oikeammin hänen muotokuvastaan.

 

 

En milloinkaan saanut henkilökohtaisesti tutustua V. J. Sukselaiseen, mutta hän on tietyllä tavalla läheinen minulle.

 

 

Isäni Oiva Erkkilä on eräs niistä henkilöistä, joka on aikoinaan osallistunut V. J. Sukselaisesta laaditun juhlakirjan rahoittamiseen ja hänen nimensä on mukana juhlakirjan rahoittajien joukossa kirjan alkulehdillä.

 

 

********************

 

Mutta Sukselaisen muotokuvasta piti kirjoittaa!

 

 

 

V. J. Sukselainen oli monitoimimies myös liike-elämän piirissä ja hän toimi pitkään nelikymmenvuotisen työnantajani Raision Tehtaitten piirissä keskeisenä luottamushenkilönä.

 

 

Raision Oy Vehnä Ab:n hallintoneuvoston puheenjohtajana V.J. Sukselainen sai muotokuvansa yhtiön tärkeimmän neuvotteluhuoneen seinälle.

 

 

 

Samalla seinällä oli myös muiden Raision yhtiöiden hallintoneuvostojen puheenjohtajien muotokuvia – eräs näistä muotokuvista oli Oy Kasviöljy –Växtölje Ab:n hallintoneuvoston puheenjohtajan Allan Nukarin muotokuva.

 

 

 

Odottelin joskus erään työkaverini ja Allan Nukarin kanssa vierasryhmää kyseisessä neuvotteluhuoneessa ja totesin Sukselaisen muotokuvaa katsellessani Nukarille näin:

 

 

”Tuon Sukselaisen muotokuvan tunnen, mutta kuka on tuo viereisessä muotokuvassa esitetty henkilö?”

 

 

Allan Nukari totesi:

 

 

”Minähän se siinä.”

 

 

-Esko Erkkilä-

UPM ja Stora Enso elävät luottamushenkilöidensä palkkioissa edelleen suuruutensa aikaa

Maanantai 9.2.2015 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on keskusteltu valtionyhtiöiden Neste Oil´n ja Fortumin hallitusten puheenjohtajille suunnitelluista palkkionkorotuksista.

 

 

Neste Oilin nimitystoimikunta esitti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio nousisi 66 000 eurosta 84 000 euroon ja Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunta puolestaan esitti, että yhtiön hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio nousee 75 000 eurosta 90 000 euroon.

 

 

Ministeri Sirpa Paatero on nyt aivan oikein torppaamassa suunnitellut palkkionkorotukset.

 

 

Jos tarkastellaan yrityksiä kokonaisuutena, niin metsäteollisuuden hallitusten puheenjohtajat – erityisesti UPM sekä Stora Enso – painivat aivan omassa sarjassaan

 

 

UPM:n hallituksen puheenjohtajalle Björn Walhroosille maksetaan nyt 175.000 euron vuosipalkkiota ja Stora Enson hallituksen puheenjohtaja Gunnar Brock´lle lähes saman verran eli 170.000 euroa. Mainittakoon, että Metsä Group´n hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kuittaa luottamustoimestaan 76.500 euroa.

 

 

Hallitusten puheenjohtajat saavat sen palkkion, jonka yhtiökokous päättää, joten siinä ei ole nokan koputtamista.

 

 

Tuntuu kuitenkin siltä, että metsäteollisuus elää hallitusten puheenjohtajapalkkioissa vielä sitä aikaa, jolloin se kylpi rahassa.

 

 

Haluan verrata metsäteollisuusyritysten hallitusten puheenjohtajien palkkioita minulle läheisten elintarviketeollisuusyritysten hallitusten palkkioihin.

 

 

Atrian hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkio on 75.300 euroa, Raision 60.000 euroa, HK Scan´n 53.200 euroa ja Apetit´n 39.060 euroa.

 

 

Annan arvoa elintarvikeyritysten päätöksille, että siellä hallitusjäsenten palkkiot ovat kohtuullisia, mutta metsäteollisuudessa ei tässäkään asiassa ole vielä palattu todellisuuteen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Raision päätökset ovat tulosta johdon epäonnistumisesta

Sunnuntai 20.7.2014 - -Esko Erkkilä-

Olen seurannut tyrmistyneenä uutisia, joissa kerrotaan Raision luopumisesta sian- sekä siipikarjan rehuseosten valmistamisesta.

 

Päätös osoittaa yrityksen ylimmän johdon epäonnistumisesta ja se kertoo myös siitä, että yrityksen omistajat vähät välittävät ennen niin menestyneen yrityksen tulevaisuudesta.

 

Vuodelta 2013 rehuseosten valmistustilastoja ei vielä ole saatavissa, mutta vuonna 2012 sianrehuseoksia valmistettiin 309 miljoonaa kiloa ja siipikarjan rehuseoksia 317 miljoonaa kiloa. Rehuseosten kokonaisvalmistus vuonna 2012 oli 1.397 miljoonaa kiloa.

 

On suuri ihmettelyn aihe, jos Suomen toiseksi suurin rehunvalmistaja ei pysty kannattavaan valmistukseen volyymistä, jonka kokonaismarkkinat asettuvat tasolle yli 600 miljoonaa kiloa.

 

Toimin Raision rehuteollisuuden palveluksessa vuodesta 1970 alkanen tasan 40 vuotta ja myönnän, että oli vuosia, jolloin rehuseosten valmistaminen oli taloudellisesti tiukkaa.

 

Hanskojen heittäminen kehään on kuitenkin osoitus, että yhtymän johto ei ole tehtäviensä tasolla.

 

Kuudensadan miljoonan kilon kokonaismarkkinat Suomessa olisivat varmasti taanneet taloudellisesti terveen toiminnan, mutta makeisvalmistuksen näkymät kaukomailla sumensivat yritysjohdon silmät.

 

Totean selkeästi, että vuorineuvos Matti Salminen Raision pääjohtajana oli viimeinen johtaja, joka tajusi yrityksen kannalta kokonaisuuden – hänen seuraajansa ovat kvartaalitalouden juoksupoikia, jotka joutavat optioineen yritysmaailman romukoppaan.

 

 

***********

 

Hämmästelen MTK:n roolia ja lausuntoja sen jälkeen, kun Raisio ilmoitti 10.06.2014 luopuvansa sian- sekä siipikarjanrehujen valmistuksesta.

 

MTK ei suonut asian johdosta sanaakaan suomalaisen kotieläintuottajan puolesta, vaan esitti huolestumisensa ainoastaan siitä, että päätöksen myötä viljamarkkinat vaikeutuvat!

 

• Miksi MTK ei kanna lainkaan huolta rehumarkkinoiden keskittymisestä?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että sikatalouden ja siipikarjatalouden toimintaedellytykset heikkenevät Raision päätöksen vuoksi?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että kotimaisen kotieläintalouden toimintaedellytykset heikkenevät?

 

• Miksi MTK ei kanna huolta siitä, että suomalaisen kuluttajan ruokalasku kasvaa Raision päätöksen vuoksi?

 

Pidän valitettavana, että MTK asettui Raision päätöksen myötä ainoastaan viljanviljelijöiden puolestapuhujaksi!

 

 

-Esko Erkkilä-  

Onko suomalainen elintarviketeollisuus heräämässä koomastaan?

Keskiviikko 10.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Ilahduin viime viikolla, kun pirkanmaalaisessa marketissa minua lähestyttiin kuluttajatutkimuksen merkeissä.

 

Kyse oli kotimaisen tutkimuslaitoksen saamasta toimeksiannosta, jossa kuluttajalla annettiin tutkittavaksi uudentyyppinen elintarvikenäyte.

 

Tutkimus on ilmeisen hyvin suunniteltu, sillä kaikki sen elementit viittaavat siihen.

 

Sain näytteen ja valitsin vastaustavakseni netin.

 

Toimimme ohjeissa mainitulla tavalla ja yllätyimme näytteen erinomaisuudesta.

 

Kuluttajatutkimuksessa oleva elintarvikenäyte tuo elävästi mieleen keski-eurooppalaiset ruokailutottumukset. ”Impivaaralaisuus” oli kaukana tutkittavasta elintarvikenäytteestä. Hyvä niin, sillä meillä on aika päästä nauttimaan myös kotimaisten elintarvikeyritysten voimalla eurooppalaisia trendejä. Se on kotimaisen elintarvikeketjun alkutuottajankin kannalta välttämättömyys ja elinehto.

 

Tutkimus on luottamuksellinen, joten en voi enkä halua paljastaa asiasta enempää.

 

Pidän välttämättömänä, että valiot, raisiot, hk:t, atriat, saarioiset ja monet muut kotimaiset elintarvikeyritykset pääsevät pois kapaloistaan sekä pystyvät kehittämään sellaisia elintarviketuotteita, joihin suomalaiset ovat tutustuneet ulkomailla matkustaessaan.

 

Se on mainittujen yritysten elinehto tai muuten vasarat paukkuvat ja joudumme entistä enemmän tuontielintarvikkeiden varaan.

 

Hyvä tässä tapauksessa, että kotimainen marketketju oli suonut mahdollisuuden tutkimuslaitokselle tilaisuuden tavoittaa liiketiloissaan juuri ne kuluttajat, jotka toimivat uusien ideoiden sanansaattajina ja potentiaalisina kuluttajina!

 

-Esko Erkkilä-

Elovena - Suomen toiseksi arvostetuin elintarvikebrändi valmistetaan Nokialla pirkanmaalaisesta kaurasta

Maanantai 28.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Markkinointi ja Mainonta –lehti julkaisee vuosittain listaa Suomen arvostetuimmista brändeistä eli tuotemerkeistä.

 

Elintarvikebrändien suuri asemiensa parantaja vuonna 2010 oli Elovena.

 

Kisan voitti monien aikaisempien vuosien tapaan Fazerin Sininen, mutta toiseksi pinnisti Raision Elovena. Kolmanneksi arvostetuin elintarvikebrändi viime vuonna oli Juhla-Mokka.

 

 

Raisio on laajentanut Elovena-brändiään useiden tuotteidensa nimeksi, mutta Elovena-sarjan ”ikoni” eli kaurahiutaleet monissa eri muodoissaan valmistetaan Nokialla.

 

Raisio haluaa panostaa Elovenan raaka-aineen eli elintarvikekauran suorahankintaan ja järjesti sen merkeissä sopimusviljelijäpäivän Nokialla Raision myllyllä tiistaina 22.2.2011.

 

 

 

 Olin kuuntelemassa entisen työnantajani nykyhetken kuulumisia.

 

Tilaisuuden johdattelijana toiminut aluepäällikkö Minna Oravuo selvitteli kuulijoille maailman viljakaupan nykypiirteitä. Viljakauppa on globaalia bisnestä ja viljan markkinatilanne huomioi kaikki maailmanmenon tapahtumat.

 

 

Nyt seurataan Egyptin tilanteen kehittymistä ja sen vaikutuksia maailman viljamarkkinoihin, totesi Oravuo.

Egypti on suuri viljanostaja markkinoilla ja sen vuoksi tilanne siellä vaikuttaa koko maailman viljakauppatilanteeseen.

 

Viljan viennistä puhutaan paljon ja ”isoilla kirjaimilla”. Oravuo muistutti, että Raisio käyttää viljaa enemmän raaka-aineenaan kuin sitä Suomesta viedään.

 

Viljamarkkinatilanteiden nopeat vaihtumiset ovat merkinneet, että alan toimijat ovat kehittäneet toimintojaan siten, että viljasta saatavan hinnan voi kiinnittää ennen viljatoimituksia. Oravuo suositteli, että viljantuottajan kannattaisi kiinnittää 1/3 viljasadosta ennen sadonkorjuuta, 1/3 sadonkorjuun jälkeen syksyllä ja jättää 1/3 kiinnittäminen kevääseen. Näin menetellen hintariskiä pystyy hajauttamaan.

 

 

Raision kehityspäällikkö Jaakko Laurinen totesi omassa esityksessään, että sopimusviljelyn kehittäminen merkitsee viljaketjun vastausta kuluttajan asettamiin haasteisiin.

 

Kuluttajien kysymykset, että missä ja miten elintarvikkeen raaka-aine on tuotettu ja että millaisia tuotantomenetelmiä on käytetty, ovat yleisimmät kysymykset. Sopimusviljely antaa teollisuudelle hyvät mahdollisuudet vastata kuluttajan esittämiin kysymyksiin.

 

 

Boreal Kasvinjalostus Oy:n kasvinjalostaja Leena Pietilä kertoi, että Suomessa viljellyt kauralajikkeet ovat valtaosiltaan heidän jalostamiaan.

 

Kauralajikkeen lakoontumisominaisuus on tärkeä kehityskohde kasvinjalostuksessa. Herkästi lakoontuva kauralajike on altis hometoksiinien muodostumiselle ja sen vuoksi lujakortisten kauralajikkeiden jalostaminen on tärkeää.

 

Maanviljelijä Tauno Isotalo Pirkkalasta kysyi, että tuleeko uusia kauralajikkeita liian usein markkinoille ja minkä vuoksi?

 

Leena Pietilä myönsi, että uusia lajikkeita tulee viljelijöiden valittavaksi runsaasti. Eräs syy tähän on siemenkaupassa toimivat monet jakelutiet ja ne kaikki haluavat myydä uusia – mielellään vain yksinmyynnissään olevia – kauralajikkeita.

 

Raisio on pitkään myynyt siemenviljaa sekä öljykasvinsiemeniä sopimusviljelijöilleen. Nyt tuotevalikoimaan on lisätty myös lannoitteet sekä kasvinsuojeluaineet.

 

 

Näistä asioista sopimusviljelijätilaisuudessa kertoi Raision tuotepäällikkö Heidi Seitala.

 

Jyvä on hyvässä hoidossa Nokian myllyllä...

 

 

...siitä kuulijat saivat varmuuden tehtaanjohtaja Jouni Järvensivun vakuuttavassa esityksessä.

 

Nokian siilot näkyvät laajalle alueelle ja niihin mahtuu viljaa lähes 80 miljoonaa kiloa. Siiloista on Raision omia n. 38 miljoonan kilon verran ja Suomen Viljava Oy:n omistuksessa n. 40 miljoonaa kiloa.

 

Suomen Viljava Oy on Suomen valtion omistama yhtiö, joka harjoittaa viljan varastointia. Se on Nokialla hakeutunut yhteistyöhön Raision kanssa.

 

 

Nokialla järjestetyn tilaisuuden viimeinen esiintyjä oli Pro Agria-Pirkanmaan kasvinviljelyagronomi Ritva Tolppa.

Hän käsitteli viljatilan kannattavaisuutta edellisvuonna ja uskalsi ennakoida kannattavaisuusnäkymiä myös ensi kesän sadon osalta.

 

Nokian tilaisuus loi uskoa, että siellä tarvitaan hyvälaatuista elintarvikekauraa Elovenaa varten jatkossakin.

Pirkanmaa on todellinen kauramaakunta ja Nokia on oikea toimituspaikka pirkanmaalaiselle elintarvikekauralle.

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroiler ja Rypsipossu

Perjantai 7.1.2011 - -Esko Erkkilä-

Olin tasan neljäkymmentä vuotta rehuteollisuusyrityksen - Rehuraisio Oy:n - palveluksessa. Kokemusta agribisneksestä kertyi puoli vuotta pidempään, sillä aloitin työurani maatalouskaupan palveluksessa.

Rehuteollisuus on elintarviketeollisuuteen kuuluva toimiala, jonka yritykset jalostavat raaka-aineita valmiiksi rehutuotteiksi yli 100.000 tonnia kuukaudessa. Työnantajani osuus kokonaisvolyymistä oli ja on edelleenkin n. 40 %.

Vaikka rehuteollisuus on bulk-toimintaa, voi alan johtava yritys luoda myös merkittäviä innovaatioita. Voin perustellusti todeta, että työnantajani toimi niin.

Jyväbroiler

Sain olla tiiviisti mukana, kun asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme Saarioinen Oy toi markkinoille Jyväbroiler-tuotemerkin.

Tuotemerkki syntyi vuonna 1991, kun Saarioinen siirtyi sopimustuottajiensa broilerkasvatuksessa kasvisrehuun ensimmäisenä Suomessa. Tänäänkin Jyväbroiler ruokitaan puhtaasti kasvisrehulla. 

 

Kotimaista Jyväbroileria tuotetaan yhteensä kahdellatoista vastuullisuuteen sitoutuneilla tilalla.

(Tiedot on tarkistettu Saarioinen Oy:n nettisivuilta 22.12.2010)

 

Rypsipossu…

…on uusin innovaatio, jonka Rehuraisio Oy:n yhteistyökumppani HK Ruokatalo lanseesari markkinoille syksyn aikana. 

Rypsipossu on tärkeä askel tulevaisuuden sianlihantuotannossa.

Rypsipossun rasva on muutettu ravitsemussuositusten mukaiseksi uudella ruokintakonseptilla, jossa kasviöljyn laadulla ja annostusmenetelmällä on keskeinen rooli. Kovan rasvan osuus on näin saatu laskemaan alle vaaditun kolmasosan lihan kokonaisrasvan määrästä. Samalla ihmiselle välttämättömien omega 3 -rasvahappojen määrä on saatu porsaanlihassa kasvamaan 3,5-kertaiseksi.

Vehmaan Maataloustuottajat luovuttavat perinteisesti Tasavallan Presidentille joulukinkun. Tänä jouluna kinkku oli rypsipossun kinkku.

Voin olla ylpeä, että sain olla vuosikaudet mukana kehittämässä kahta merkittävää kotimaiseen tuotantoon perustuvaa ruokabrändiä.

Jyväbroiler ja Rypsipossu ovat esimerkkejä siitä, että kotimainen elintarviketeollisuus pystyy kehittämään kuluttajien haluamia uusia tuotteita.

Huolestuneena, mutta toisaalta tyydytyksellä luin Helsingin Sanomista joulukuun 22. päivänä, että:

”Valiota, Raisiota ja panimoalaa lukuun ottamatta (elintarvikealan) yrityksissä tehdään äärimmäisen vähän prosessien kehitystä.”

Huolestuneena sen vuoksi, että elintarvikealalla kehitystyötä tehdään vähän, mutta tyydytyksellä siksi, että työnantajani mainitaan yrityksenä, joka panostaa elintarvikkeiden kehitystyöhön!

 

-Esko Erkkilä-