Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Tampere-talon Broadway-musikaali Annie kannattaa kokea

Torstai 20.9.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampere-talossa sai ensi-iltansa 13.9.2012 Broadwaylta tuttu musikaaliklassikko Annie, jonka toteuttavat menestyksekkään The Sound of Musicin tekijät Tampere-talo ja Tampereen Komediateatteri.

 

Sain läheisteni kanssa nauttia hienosta taide-elämyksestä sunnuntaina 16.9.2012.

 

Menestysmusikaali on  Thomas Meehanin käsikirjoittama, Charles Strousen säveltämä ja Martin Charninin sanoittama ja sen Broadway-ensi-ilta oli huhtikuussa 1977.

 

Orpotyttö Anniesta kertova tarina on esittelytekstien mukaan samaan aikaan valloittava, koskettava ja koominen. Voin kertoa, että esittelytekstit pitävät paikkansa.

 

Musikaalin päähenkilönä eli Anniena esiintyy 11-vuotias Ronja Alatalo.

 

Musikaali kestää väliaikoineen kaksi ja puoli tuntia. Ronja on esillä koko ajan, joten hänen laulu-urakkansa on jo fyysisestikin todella mittava.

 

Satu Silvo esittää orpokodin juopottelevaa ja vastenmielistä johtajaa neiti Hannigania. Täytyy ihailla Satu Silvon roolisuoritusta näyttelijätyön fyysisen rasittavuuden kannalta – Silvo tekee esityksen aikana mm. spagaatin!

 

Jukka Leisti näyttelee komedian kolmannen pääroolin eli liikemies Oliver Warbuks´n roolin.

 

Musikaalilla on myös maailmanpoliittinen näkemys, sillä Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt on liikemies Oliver Warbuks´n tuttavana mukana musikaalin juonessa.

 

Roosevelt´n roolin tulkitsee mainiosti Ilmari Saarelainen.

 

Ronja Alatalo on valinnut musikaalissa esiintyväksi Sandy-koiraksi 6-vuotiaan belgianpaimenkoira Pradan. Pradan koko nimi on Flammeus Go-Go Girl. Oli hauska seurata kuinka hyvin Ronjan ja Pradan yhteistyö toimi näyttämöllä.

 

 ******

 

Sain maaliskuun 18. päivänä olla Komediateatterin katsomossa, kun Ronjan vaari Mikko Alatalo järjesti siellä Vilkas lapsi-konsertin ja sen yhteydessä esitelmätilaisuuden ADHD-lapsista.

 

ronjajamuutorpotytot
 

Annie-musikaalin harjoitukset olivat silloin vasta alkaneet, mutta musikaalissa nyt esiintyvät orpolapset oli jo ehditty valita. 

Tytöt esiintyivät Annie-asusteissa ja…

 

 

ronja

 

 

…Ronja esiintyi jo silloin valloittavasti.

 

 

ronja2

 

Muiden ”orpolasten” poistuttua Ronja jatkoi ADHD-konsertissa esiintymistään.

 

 

ronjajamikkovaari

 

Harmittelen, että valokuvani, jossa Mikko Alatalo esiintyy yhdessä Ronjan kanssa, ylivalottui ja kuvan laatu on heikko.

Vaari ja pojantytär tässä kuitenkin musisoivat yhdessä! 

 

 

Annie-musikaalin esityksiä Tampere-talossa on jäljellä enää kuusi ja esitysajankohdat ovat seuraavat:

 

  • La 22.9. klo 13 ja 17
  • Su 23.9. klo 13
  • La 29.9. klo 13 ja 17
  • Su 30.9. klo 13

 

Kannattaa siis pitää kiirettä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: www.annie.fi, Ronja Alatalo, Satu Silvo, Jukka Leisti, Mikko Alatalo, Annie-musikaali, Tampere-talo, Komediateatteri, Ilmari Saarelainen,

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas toimi Etelä-Tampereen hienosti onnistuneen kesäjuhlan juontajana

Tiistai 21.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Etelä-Tampereen neljännet kesäjuhlat järjestettiin torstaina 16.8.2012 Koivistonkylän kentällä Nirvankadulla Tampereella.

 

Viime vuonna kesäjuhlat järjestettiin Järvensivulla ja kaksi ensimmäistä kesäjuhlaa Hatanpään kartanon puistossa.

 

Kesäjuhlien vastuullisena pääjärjestäjänä oli nyt Koivistonkylän Omakotiyhdistys ry, mutta sen apuna olivat mm. seuraavat tahot:

 

  • Partiolippukunta Viinikan Siniset
  • Koivistonkylän Kunto
  • Lions Club Tampere Koivistonkylä
  • Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut
  • Koivistonkylän nuorisokeskus
  • Pirkanmiehet
  • Mannerheimin  Lastensuojeluliiton Tampereen osasto

 

Kesäjuhlan onnistumisessa oli keskeinen rooli Etelä-Alvarilla, sillä myönsimme tapahtuman järjestäjille huomattavan taloudellisen panostuksen niistä rahoista, joista Etelä-Alvari pystyy päättämään.

 

Alvari -toiminta on Tampereen kaupungin virallista toimintaa ja se merkitsee alueelliseen vaikuttamiseen keskittyvää toimintaa.

 

Olen toiminut Etelä-Alvarissa sen perustamisesta saakka.

 

 

kesa1

 

Kesäjuhlamme terhakkaana juontajana toimi tammikuun alussa Tampere-talon toimitusjohtajana aloittanut Paulina Ahokas.

Oli hieno asia, että kulttuuriin vahvasti keskittyneen kesäjuhlan juontajana toimi henkilö, joka työkseen koko ajan vaikuttaa näköalapaikalla kulttuurin parissa!

 

 

kesa2

 

Puhallinorkesteriyhdistys Harmo ry puhalteli kesäjuhlan alussa reippaita säveliä kesäjuhlayleisön viihdyttämiseksi.

 

 

kesa3

 

Koivistonkylän Omakotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Henry Myllyniemi toivotti kesäjuhlavieraat tervetulleiksi juhlaan.

 

 

kesa4

 

Etelä-Alvarin puheenjohtaja Juhani Skogberg kosketteli avajaistervehdyksessään melkein kaikkia Tampereen suurhankkeita, sillä lähes ne kaikki koskettavat meitä etelä-tamperelaisia.

Moniin hankkeisiin tosin saamme osallistua vain maksajina!

Pidin kovasti tervetulotoivotuksen siitä osiosta, jossa Skogberg tyrmäsi Sulkavuoreen suunnitellun jätevesien keskuspuhdistamohankkeen.

Sulkavuori-suunnitelman toteuttaminen merkitsisi, että me tamperelaiset suostuisimme kauniin Pyhäjärven osalta vuosikymmeniksi sen saastumisen jatkamiseen ja jopa ”tehostamiseen”!

Tampereen järjettömintä tulevaisuudenhanketta eli Tavasea Skogberg ei käsitellyt, mutta sen riepottelun aika kyllä tulee!

 

 

kesa5

 

Razzmatazz´n junnuryhmän esitys oli vauhdikas ja se keräsi esiintymislavan äärelle suuren joukon esityksestä kiinnostuneita pikkutyttöjä!

 

 

kesa6

 

Apulaispormestari Leena Kostiainen toi kesäjuhlaamme Tampereen kaupungin tervehdyksen.

Kostiainen antoi tunnustusta Etelä-Tampereen ja Etelä-Alvarin aloitteellisuudelle.

Hän totesi osallistuneensa moniin kaupunginosatilaisuuksiin, mutta tämän tilaisuuden osanottajamäärä kertoo ainutlaatuisesta innostuksesta alueelliseen aktiivisuuteen.

Apulaispormestari Kostiainen mainitsi, että matalan kynnyksen kulttuuripalvelujen tuottaminen on tärkeää ja tämä kesäjuhla, jos mikä on sitä!

 

 

kesa7

 

Viisisatapäinen kesäjuhlayleisö oli valmiina nauttimaan seuraavasta ohjelmanumerosta eli…

 

 

kesa8

 

…Pirkanmiesten esittämistä neljästä mieskuorolaulukappaleesta.

Pirkanmiehet on v. 1946 perustettu mieskuoro. Kuorossa on 37 laulajaa. Olen mökkimaailmassani kuoromiesten ympäröimä, sillä kaksi mökkinaapuriani laulaa Pirkanmiehissä!

Kuoro on tavallaan etelä-tamperelainen, sillä sen tukikohtana toimii Koivistonkylässä sijaitseva Aktia-Laulutalo. Kuoroa johtaa Tuomas Laatu.

 

 

kesa9

 

Jorma Saros tarinoi Koivistonkylän historiasta…

 

 

kesa10

 

…ja hänen jutustelunsa aikana iltaohjelman viimeiset esiintyjät eli Riemukkaat

 

 

kesa11

 

…sekä Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmä odottivat malttamattomina vuoroaan.

 

 

kesa12

 

Tampereen Kaupunkilähetyksen Rongankodin kehitysvammaryhmän Tanhuryhmä Riemukkaat on tanhunnut jo 15 –vuotta.

Ryhmän jäsenet asuvat eri yksiköissä kaupungilla ja he kokoontuvat tanhuharjoituksiin kerran viikossa.

 

 

kesa13

 

Tanhuryhmä Riemukkaat on hankkinut yhtenäiset esiintymisasut, sillä ryhmällä on usein esiintymisiä.

 

 

kesa14

 

Ryhmän säestäjänä toimii Niinirannan Pelimannit, jonka äänitteitä on hankittavissa mm. Suomen Kansanmusiikkiliiton Nettiputiikista.

 

 

kesa15

 

 

Kesäjuhlan lavatapahtumat päätti Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmän vauhdikas esiintyminen. Luna-ryhmä koostuu 14 – 16 –vuotiaista tytöistä, jotka osallistuvat menestyksellä myös valtakunnallisiin naisvoimistelukilpailuihin.

Vauhdikasta ja näyttävää katseltavaa!

 

 

Kesäjuhlakentällä tapahtui lavaohjelman lisäksi paljon.

 

 

kesa16

 

Aluepelastuslaitoksen autoyksikkö oli erityisesti lasten suuren mielenkiinnon kohteena. Auton miehistönkuljetusosastolle oli jatkuvasti moni napero odottamassa tutustumisvuoroaan.

 

 

kesa17

 

Kentän laidalle oli rakennettu koirien agility-rata ja siellä järjestettiin koko ajan agility-näytöksiä.

 

 

kesa18

 

Lapset saivat opetusta agilitystä ja varmaan monen mielessä agility-harrastus nousi omaksi hartaaksi toiveeksi.

 

 

kesa19

 

Oli mielenkiintoista seurata, että myös kookkailta koirilta agility-pujottelu onnistui vauhdikkaasti.

 

 

kesa20

 

Tapahtumakentän pisimmät jonot oli ”Vihaiset Linnut Live” –paikalle.

 

 kesa21

Paikalla sai ampua jättikokoisella ritsalla…

 

 kesa22

 

…Vihaisilla Linnuilla…

 

 

kesa23

 

…kohti styrox-maalia.

 

 

kesa24

  

Nuorimmat ja pienimmät osanottajat saivat avustusta vanhemmiltaan.

 

 

Kiitokset hyvälle säälle, hienolle ohjelmalle ja runsaalle joukolle etelä-tamperelaisia – kesäjuhla onnistui nappiin!

 

Kiitokset järjestäjille – osaan aavistella, että millainen voimainponnistus tapahtuma oli tilaisuuden pääjärjestäjälle eli Koivistonkylän Omakotiyhdistykselle!

 

 

kesa25

 

Tampereen kuntademokratiayksikön vuorovaikutussuunnittelija ja Etelä-Alvarin vetäjä Aija Karttunen (vasemmalla) sekä projektipäällikkö Eija Uurtamo olivat koko juhlan ajan tiiviissä työn touhussa – kiitokset heille!

 

Alustavien kaavailujen mukaan ensi vuonna tapaamme samoissa merkeissä Härmälässä!

 

 

-Esko Erkkilä-

3 kommenttia . Avainsanat: Paulina Ahokas, Etelä-Alvari, Koivistonkylän Omakotiyhdistys, Sulkavuori, Tavase, Pirkanmiehet, Rantaperkiön Isku, Rantaperkiön Iskun Luna-ryhmä, Riemukkaat, Niinirannan Pelimannit, koira-agility, Vihaiset Linnut Live, Tampere-talo,

Ehtiikö Niinistön kupla puhkeamaan jo ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta?

Tiistai 10.1.2012 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja Yle Tampere järjestivät eilen eli maanantaina tammikuun 9. päivänä asia-anniltaan onnistuneen vaalitentin presidenttiehdokkaille.

Tilaisuus järjestettiin Tampere-talossa ja siihen osallistuivat kaikki presidenttiehdokkaat SDP:n Paavo Lipposta lukuun ottamatta.

Tapahtumajärjestelyt olivat onnistuneet. Se oli valitettavaa, että Tampere-talon Pienen salin istumapaikat eivät riittäneet kaikille ja myöhään saapuneet joutuivat jäämään salin ulkopuolelle.



img_0572.jpg

Tilaisuuden tervetulosanat lausui Aamulehden vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen.



Juontajina toimivat…



img_05452.jpg



…Aamulehden päätoimittaja Jorma Pokkinen ja…


img_05463.jpg


…tuttu Yle Tampereen radioääni Kai Pohjanen.



img_05862.jpg


Presidenttiehdokkaat oli ryhmitelty lavalle siten, että yleisöstä katsoen vasemmalla olivat Paavo Arhinmäki ja Eva Biaudet, keskellä omana ryhmänään Sari Essayah, Pekka Haavisto ja Sauli Niinistö sekä oikealla Timo Soini ja Paavo Väyrynen.



Tässä vielä lähempi ”pöytäkuntakohtainen” tarkastelu:


img_0588.jpg

Arhinmäki ja Biaudet


img_0555.jpg

Essayah, Haavisto ja Niinistö



img_0551.jpg

Soini ja Väyrynen



Järjestäjät olivat asettaneet presidenttiehdokkaat kolmeen eri ryhmään aakkosjärjestyksessä, mutta illan aikana tuli selväksi, että ryhmät muodostivat myös pärjäämisessä kolme eri ryhmää.

Yllätys ei ollut se, että Arhinmäki ja Biaudet muodostivat ryhmän, joka ei loistanut tilaisuuden missään vaiheessa. Heillä ei yksinkertaisesti ole pohjaa, jolta ponnistaa.

Yllätys minulle oli se, että Niinistö on osaamisensa ja ”lavasäteilynsä” osalta vajonnut selkeästi presidenttiehdokkaiden keskikastiin yhdessä Essayah´n ja Haaviston kanssa.  

Tampere-talon vaalitilaisuuden perusteella on helppo uskoa niitä kokoomuslaisia, jotka pyrkivät pitämään Niinistön mahdollisimman kaukana mediasta sekä erityisesti äänestäjistä.

Paavo Väyrynen osoitti olevansa "Koko kansan presidentti". Oli helppo huomata, että saliyleisö oli ylivertaisen kokemuksen omaavaan Väyryseen tyytyväinen ja nautti niistä puheenvuoroista, joita Väyrynen käytti. On todettava, että Väyrysen ja Soinin pöytäkunta oli ehdottomasti illan paras pöytäkunta asiatiedoiltaan ja myös paljon puhutulta "lavasäteilyltään".


Olin hyvissä ajoin paikalla ja sain mainion paikan kolmannelta riviltä aivan ehdokkaiden edestä. Siitä oli helppo taltioida myös lähikuvia presidenttiehdokkaista.



Tässä ehdokaskohtainen kuvakavalkaadi ehdokkaista:



img_0562.jpg

Huomasin vasta tilaisuuden jälkeen, että en ottanut Paavo Arhinmäestä lainkaan yksilökuvaa, mutta tässä hän on yhdessä juontaja Kai Pohjasen kanssa.


img_05832.jpg


Eva Biaudet


img_0558.jpg

Sari Essayah



img_0595.jpg

Pekka Haavisto



img_0597.jpg

Sauli Niinistö



img_0564.jpg


Timo Soini



img_0566.jpg


Paavo Väyrynen



Tilaisuudessa tuli esille paljon muutakin mielenkiintoista kuin se, että Sauli Niinistön tähti kulkee vääjäämättömästi iltaa kohti.

Yritän lähipäivinä palata käsittelemään ainakin joitain Tampere-talon vaalitilaisuudessa esille tulleita kysymyksiä!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aamulehti, Yle Tampere, Tampere-talo, Paavo Arhinmäki, Eva Biaudet, Sari Essayah, Pekka Haavisto, Sauli Niinistö, Timo Soini, Paavo Väyrynen, Jouko Jokinen, Jorma Pokkinen, Kai Pohjanen,

Ulkonäkökaimallani on kannatettavia ajatuksia

Keskiviikko 7.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen lukemattomia kertoja joutunut/päässyt tilanteisiin, joissa minua on luultu Kalervo Kummolaksi.

 

Käyn harvakseltaan jääkiekko-otteluissa, mutta erityisesti erätaukojen aikana miesten vessassa olen monta kertaa kuullut huudahduksen: ”Kato p….le Kummola!

 

Tapasin rautakanslerin n. vuosi sitten silmälääkärin odotushuoneessa ja menin kättelemään häntä. Esittelin itseni ja kerroin, että minua luullaan usein häneksi.

 

Kummola totesi osaaottavasti, että ristinsä se on sinullakin!

 

Keskustelimme hetken ja tunsin, että olemme samalla aaltopituudella.

 

Aamulehden SU-ihmiset teki 4.12.2011 numeroonsa laajan haastattelun Kalervo Kummolasta.

 

Kummola jää eläkkeelle Tampere-talon toimitusjohtajan pestistä vuodenvaihteessa ja se kai oli pontimena Kummolan haastattelulle.

 

Kummola esittää haastattelussaan useita mielenkiintoisia linjanvetoja.

Otan niistä esille kolme, sillä ne kaikki vastaavat täsmälleen omia ajatuksiani:

 

Ensiksi Kummola toteaa suhtautuvansa ratikkaan isolla kysymysmerkillä. Hän näkee, että sen heikkoutena ovat rajatut kulkuväylät.

 

Olen ulkonäkökaimani kanssa täsmälleen samaa mieltä ja totean, että minulle Palokalliolla asuvana ratikasta jäisi ainoastaan maksumiehen rooli, sillä ratikkasuunnitelmissa eteläinen Tampere on rajattu kokonaan pois.

 

Toiseksi Kummola toteaa, että Tavase-tekopohjavesihanke voitaisiin unohtaa kokonaan.

 

Toivon, että Kalervo Kummola pystyisi puhumaan Tampereen kokoomusryhmälle järkeä, jotta luonnottomasta hankkeesta luovuttaisiin.

 

Kolmanneksi Kummola esittää, että valtatie yhdeksän pitää muuttaa nelikaistaiseksi Olkahisten silloilta Orivedelle saakka.

 

Olen esittänyt Kummolan nyt ehdottamaa ratkaisua jo vuosikaudet. Ymmärrän, että Kummolan esittämää ehdotusta ei voida toteuttaa kertaheitolla, mutta sen toteuttamiseksi olisi laadittava pitävä aikataulutus, jolla suunnitelma toteutettaisiin.

 

Kiitän ulkonäkökaimaani Kalervo Kummolaa järkevien esitysten tekemisestä ja toivon, että vaikkapa hänen johdollaan ne pystyttäisiin toteuttamaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kalervo Kummola, rautakansleri, Tampere-talon toimitusjohtaja, ratikka-suunnitelma, Tavase, valtatie 9, VT9,

Musiikkineuvos Matti Heinivahon 60-vuotistaiteilijajuhlakonsertti veti Tampere-talon Ison salin täyteen kuulijoita

Maanantai 31.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Kaikkien tuntema ja musiikkineuvoksen arvonimen vuonna 2008 saanut Matti Heinivaho järjesti 60-vuotistaiteilijajuhlakonserttinsa Tampere-talon Isossa salissa tiistaina 25.10.2011.

 

Olin vaimoni kanssa paikalla tilaisuudessa.

 

Heinivahon juhlakonsertti kokosi Tampere-talon Ison salin lähes täyteen hänen musiikkinsa ihailijoita.

 

Muistan aikalaisteni tavoin Matti Heinivahon vuonna 1960 julkaiseman levytyksen ”Tunturin juurella”, jolla hän pääsi suosikkilistoilla toiseksi heti toisen tamperelaisen eli Mauno Kuusiston levyttämän ”Kertokaa se hänelle” –kappaleen jälkeen.

 

En 1960-luvulla osannut kuvitellakaan, että viisikymmentä vuotta myöhemmin saisin olla Tampereen kunnallispolitiikan taustahenkilönä monista asioista samaa mieltä kuin Matti Heinivaho. Näin on kuitenkin tapahtunut, vaikka olemmekin eri puolueiden riveissä.

 

”Tunturin juurella” oli Matti Heinivahon läpimurtolevy ja jotkut 60-vuotistaitelijajuhlakonsertin yleisöstä eivät tuntenetkaan suurta iloa, kun Heinivaho nyt esitti läpimurtokappaleensa jazz-sovitteisena.

 

Samaa tunsin minäkin, mutta toisaalta on hyväksyttävä se, että taiteilijat kehittävät tulkintojaan ja Matti Heinivahon kohdalla se on merkinnyt jazz-suuntauksen voimistumista.

 

Suunnittelin Tampere-talon katsomossa istuessani, että kotona pitää netistä kuunnella Matti Heinivahon alkuperäinen tulkinta ”Lapin poika mä oon juurta noitain…” -kappaleesta, mutta kuuntelematta se on ainakin vielä jäänyt.

 

”Messukylän kirkkokuusi” – kappaleen kantaesitys oli eräs juhlakonsertin kohokohdista. Uskon, että se oli kohokohta nimenomaan Matti Heinivaholla!

 

Heikki Kahila toimi Heinivahon juhlakonsertin juontajana ja on suoraan todettava, että Kahila ei onnistunut tehtävässään. Epäselvät juonnot ja tosikkomaisuus olivat leimaa-antavia Kahilan juonnoille.

 

Juuri juontajan osalta tuli elävästi mieleen vertailu Mikko Alatalon 60-vuotisjuhlakonserttiin samassa salissa. On todettava, että Mikon konsertin juontanut Salla Paajanen on täysin toisella tasolla Heikki Kahilaan verrattuna – Kahila on statisti Paajaseen verrattuna!

 

Laila Halme, Kai Lind sekä Tapani Perttu olivat Heinivahon juhlakonsertissa entisaikojen artisteista vielä teräkunnossa ja nuoremmista taitajista Merja Larivaara sekä Jaana Pöllänen kunnostautuivat myös hyvin. Laura Voutilaisen esiintyminen oli myös laadukasta kuunneltavaa ja katseltavaa.

 

Pate Mustajärven ”Hypätään Koskeen” –kappalevalinta herätti katsojissa ristiriitaisia tunteita.

 

Tampereen konservatorion trumpetinsoiton lehtori Juha Untalan trumpettisoolot kirvoittivat puolestaan illan ehkä raikuvimmat suosionosoitukset ja eivätkä suotta.

 

Arvostan Matti Heinivahoa musikanttina ja arvostan häntä sen lisäksi tamperelaisena kunnallispoliitikkona. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana hän on tehnyt arvokasta työtä mm. Tavase-asian tiimoilla.

 

Kiitän Matti Heinivahoa virkistävästä vajaasta kolmituntisesta – viihdyin juhlakonsertissa mainiosti!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Matti Heinivaho. Matti Heinivahon 60-vuotistaiteilijajuhlakonsertti, Tampere-talo, Laila Halme, Kai Lind, Tapani Perttu, Merja Larivaara, Jaana pöllänen, Laura Voutilainen, Pate Mustajärvi, Heikki Kahila, Salla Paajanen,

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Tampereen Kansi- ja Keskusareena -hankkeelle neljän miljoonan euron lisärahoituksen

Tiistai 14.6.2011 - -Esko Erkkilä-

Tampereelle ollaan suunnittelemassa Näsinneulan, Särkänniemen ja Tampere-talon veroista vetonaulaa eli Tampereen Kansi- ja Keskusareenaa.

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen esityksen perusteella 13.6.2011 pidetyssä kokouksessa,

että kaupunki osallistuu monitoimiareenan tontin rakennuskelpoiseksi saattamisen kustannuksiin aiemmin päätetyn 18,7 milj. euron (alv 0%) lisäksi 4,0 milj. eurolla (alv 0%).

Monipolvisessa keskustelussa esitettiin värikkäitäkin mielipiteitä, joten lopputuloksesta jouduttiin äänestämään. Kaupunginhallituksen esitys sai äänestyksessä 56 ääntä, Vasemmistoliiton ja SKP:n edustajat antoivat seitsemän vastustavaa ääntä, kolme valtuutettua äänesti tyhjää ja yksi valtuutettu oli poissa.

Mielestäni kaupunginvaltuuston päätös oli oikea ja se antaa mahdollisuuden saada Tampereelle uutta ilmettä tuova hieno kokonaisuus.

Keskustelussa kritisoitiin mm. aikoinaan Ikean Tampereelle tuloa mahdollistavaa päätöstä.

Mielestäni tämä kritiikki oli aiheellista, sillä Ikean Tampereelle tulemisen salliva päätös oli suuri virhe.

Ikean liikennejärjestelyihin Tampereen kaupungin sijoittama yli 30 miljoonaa euroa oli käsittämättömän suuri satsaus yksityisen yrityksen tukemisessa. Tampereen kaupungin Ikea-tuki merkitsee Tampereella yhtä veroäyriprosenttia, sillä yhden veroäyriprosentin korottaminen tuo Tampereen kaupungin kassaan 35 M€! Ikean rakennustöiden aikana lähialueelle aiheutetut vahingot ovat edelleen korvaamatta.

Missä ministeri Jan Vapaavuori luurasi, kun Ikean tulemisesta niukin naukin Tampereen puolelle päätettiin?

Ikean oikea paikka olisi ollut Lempäälässä tai Ylöjärvellä, sillä sen Tampereelle sijoittuminen on tuonut Tampereelle lukemattomia ongelmia.

Ikea-vetoinen Lahdesjärven alue on ongelma Tampereen keskustan kehittymiselle. Kaupan keskittyminen ”väärään paikkaan” on osoittautunut vakavaksi haasteeksi Tampereen keskustalle.

Ikean työllistämisvaikutuksia yliarvioitiin suunnittelu- ja päätösvaiheessa. Osa-aikaisten Ikea-työllistyminen merkitsee, että heille joudutaan ohjaamaan yhteiskunnan taloudellista tukea Ikean ”työllistämisen” lisäksi. Näin todettiin erään vasemmistolaisen kaupunginvaltuutetun puheenvuorossa - kerrankin saan olla samaa mieltä Vasemmistoliiton kanssa.

Toivon, että Tampereen kaupungin Ikea-päätöksistä on opittu ja vastaavia päätöksiä ei enää tehdä. Tampereen virhepäätöksestä pitäisi myös muiden kuntien ottaa opiksi.

Lisäksi vaadin, että Tampereen kaupunki noudattaa myös rakennustöiden aikaisten vahingonkorvausten osalta aikoinaan Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n kesken solmittua sopimusta.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansi ja keskusareena, Tampereen Kansi ja Keskusareena, Näsinneula, Tampere-talo, Tampereen kaupungin ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n Ikea-sopimus, Palokallion Omakotiyhdistys,

Metsätalouden ja puunjalostusteollisuuden tulevaisuudennäkymät ovat valoisat

Perjantai 17.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa on paljon luvattu, mutta jos on uskominen keskiviikkona 15.12.2010 Tampere-talossa järjestetyn OP-Metsäseminaarin antiin, niin toteamus pitää paikkansa.

 

Seminaarin järjestivät yhteistyössä Pirkanmaan Osuuspankit ja Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi.

 

Olin kutsuvieraana paikalla.

 

Seminaarin tärkein osio oli maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan esitys, jossa hän linjasi eväitä metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi.

 

Ministeri painotti, että nuorten taimikoiden hoitoon pitää panostaa, sillä taimikoissa on tulevaisuus. Taimikoiden hoitoa ei saa laiminlyödä ja taimikonhoidon rästit on kirittävä kiinni.

 

Ministeri Anttila muistutti, että kirves – nykypäivänä kai monitoimikone – on paras metsänhoitaja.

 

Hakkuiden lisäämiseen on mahdollisuuksia, sillä Suomen metsien kasvu on 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, kun hakkuumäärä on vain tasoa 80 milj. kuutiometriä.

 

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila painotti, että alalla on nyt taas investointihalukkuutta. Se luo uskoa suomalaisten metsätuotteiden arvoketjun tulevaisuudelle.

 

Seminaari oli suunnattu metsänomistajille, mutta Anttila muistutti metsäntuotteiden arvoketjun merkityksestä laajalle osalle suomalaisia.

 

Metsän arvoketjun merkitys on tärkeä mm. omalle perhekunnalleni, sillä pesueestamme yksi saa elantonsa monitoimikoneiden suunnittelusta ja toinen elintarviketeollisuuspakkausten tuotantotoiminnasta! Molemmat ovat siis tiiviisti kiinni metsän ja sen tuotteiden arvoketjussa.

 

Puuraaka-aineen kasvava merkitys bioenergian lähteenä sekä puurakentamisen vilkastuminen ovat ministerin mukaan lähiaikojen positiivisia näkökulmia metsän ja metsätalouden kannalta. Tältäkin osin ministerin näkemyksiin on helppo yhtyä.

 

Sirkka-Liisa Anttila painotti metsien maisema- ja virkistysarvoja.

 

Yleisökysymyksessä viitattiin eräiden poliittisten tahojen haluun asettaa kiinteistövero tai sitä vastaava maksu metsille. On selvä, että sellainen vero tai maksu romuttaisi nykyiset laajat jokamiehenoikeudet, jotka mahdollistavat kenen hyvänsä vapaan liikkumisen metsissä.

 

Hirvikannan oikeassa mitoituksessa metsänomistajien ja metsästäjien hyvä yhteistyö on ratkaisevassa asemassa. Metsien myyrätuhojen torjunta onkin jo paljon vaikeampi kysymys – siihen ei ole ratkaisua keksittynä.

 

Metsätaloudelle ja puuntuotannon arvoketjulle on saatu päättymässä olevana vaalikautena paljon hyvää aikaan. Ministeri Anttilan rooli on ollut tässä keskeinen.

 

Huhtikuun eduskuntavaalit ovat metsätaloustuotteiden osalta tärkeät vaalit.

 

Toivottavasti suomalaiset osaavat äänestää siten, että metsänhoito ja metsätaloustuotteiden arvoketjun kaikki osaset voivat jatkaa hyvään vauhtiin päässyttä eteenpäin menoaan myös vaalien jälkeen.

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sirkka-Liisa Anttila, maa- ja metsätalousministeri, Tampere-talo, Metsänomistajien liitto, Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi,

Katri-Helenan lavasäteily on edelleen täydellistä!

Sunnuntai 5.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Agrologit ry järjesti pikkujoulutilaisuutensa kruunuksi osallistumisen Katri-Helenan "Joulutaivas" esitykseen Tampere-talon Isossa salissa torstaina joulukuun 2. päivänä.

 

Pirkanmaan Agrologit ry:n jäsenenä olin paikalla.

 

Katri-Helenaan vuodet eivät vaikuta, sillä hän on yhtä raikas esiintyjä kuin vuonna 1966, jolloin sain ensimmäisen kerran nähdä hänet Aitoon Honkalan lavalla.

 

Katri-Helena esitti Tampere-talossa jouluaiheisen kavalkaadin suosituimmista joululauluista ja mukana hänen ohjelmistossaan oli myös talviseen aikaan hyvin sopivia muita kappaleita.

 

Säestävä orkesteri oli kuusi-miehinen. Kaikki Katri-Helenan taustaorkesterin jäsenet ovat huippumuusikoita, joten parituntinen Tampere-talossa oli hieno elämys.

 

Väkeä oli "tupa täynnä", sillä vapaita paikkoja oli ainoastaan muutama.

 

Katri-Helenan valttina on luonnollisuus ja hänen esiintymistaitonsa on kerrassaan valloittava.

 

Totesimme tauolla, että tänään emme kuule "Puhelinlangat laulaa" -kappaletta. Näin luonnollisesti olikin, sillä joulutaivas-aiheiseen konserttiin se ei kuulunut.

 

Katri-Helenan artistiura on nyt kestänyt 47 vuotta eli hän on aloittanut levytysuransa vuonna 1963.

 

Katri-Helenan "Joulutaivas" -konsertit jatkuvat eri puolilla Suomea lähes jouluun saakka.

 

Kannattaa ehdottomasti mennä katsomaan ja kokemaan!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Katri-Helena, Joulutaivas, Tampere-talo, Pirkanmaan Agrologit,

Liittokansleri Merkel´n tapaaminen on jäänyt pääministeri Mari Kiviniemelle erityisesti mieleen !

Sunnuntai 21.11.2010 - -Esko Erkkilä-

Suomen Keskustan Pirkanmaan piiri järjesti syyskokouksensa UKK-instituutissa lauantaina marraskuun 20. päivänä. Piirikokouksen pääesiintyjäksi olimme saaneet pääministeri Mari Kiviniemen.

 

Pääministeri Kiviniemellä oli kiireinen päivä Tampereella, sillä hän oli aamusella läsnä Suomen Partiolaisten 100-vuotisjuhlassa Tampere-talolla.

 

Partiolaistilaisuuden jälkeen pääministeri kävi Aamulehden haastattelussa klo 11.30 ja sen jälkeen hän osallistui klo 12.00 Keskustan yleisötilaisuuteen Wayne´s Coffeessa  Finlaysonilla Siperiassa.

 

Sain vetää pääministeri Kiviniemen haastattelun Wayne´s Coffeessa.

 

Wayne´s Coffee osoittautui erinomaiseksi yleisötilaisuuspaikaksi, sillä varaamamme 140 kahvi- ja croisant-lippua hupenivat hetkessä. Tilat ovat esiintyjille mainiot, sillä esiintyjät voivat helposti sijoittua muutaman askelman kahvilan lattiatasoa ylemmäs, joten yleisö näkee esiintyjät vaivattomasti.

 

Paikan etuna on myös se, että Aamulehden toimittajien työpisteet ovat lähellä, joten arvovieraiden haastattelut on helppo toteuttaa.

 

Paikkana Wayne´s Coffee on täysosuma!

 

Tilaisuuden aluksi esittelin kaikki paikalla olleet Keskustan Pirkanmaan vaalipiirin eduskuntavaaliehdokkaat - laadukasta joukkoa kaikki! Ehdokkaat kertoivat lyhyesti itsestään ja näin pääsimme hyvään vireeseen pääministeriä odotellessa.

 

Olin varautunut "pääministerin haastattelutuntiin" parillakymmenellä kysymyksellä. Lähes kaikki ne ehdimmekin käydä läpi haastattelun aikana.

 

Eräs valmistelemani kysymys kuului suurin piirtein näin: "Mikä tilanne tai tapaaminen on jäänyt pääministerikaudelta erityisesti mieleen?"

 

Suuri yllätys ei ollut, kun pääministeri vastasi, että Saksan vierailu on jäänyt hänelle erityisesti mieleen mukavana muistona.

 

Pääministeri Mari Kiviniemi viihtyy yleisötilaisuuksissa ja hän osaa ottaa kuulijansa. Näin tapahtui myös Wayne´s Coffeessa Tampereen Finlaysonilla.

 

Keskustalaisuudesta on helppo olla ylpeä, kun saa olla samoissa tilaisuuksissa pääministeri Mari Kiviniemen kanssa. Tämän me tamperelaiset saimme kokea marraskuun 20. päivänä 2010!

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pääministeri Mari Kiviniemi, Mari Kiviniemi, UKK-instituutti, Tampere-talo, Wayne´s Coffee, Finlayson, Siperia,

« Uudemmat kirjoitukset