Riigikogun varapuhemies Helir Valdor Seeder avasi Türin Kukkamarkkinat

Maanantai 23.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Türi on kaupunki keski-Virossa ja sitä kutsutaan Viron kevät-pääkaupungiksi.

 

 

Türissä järjestetään keväisin Türin Kukkamarkkinat eli Türi Lillalaat.

 

 

Türin Kukkamarkkinoilla käyminen on muodostunut perhekuntamme perinteeksi ja siellä kävimme myös vuoden 2016 avajaispäivänä eli 20.5.2016.

 

 

Türin Kukkamarkkinat järjestettiin nyt 39. kerran ja meillä oli kyseessä kahdeksas käynti!

 

 

 

 

Türin Kukkamarkkinat ovat saavuttaneet merkittävän aseman Virossa ja siitä kertoo mm. se, että nyt Kukkamarkkinoiden avaajana toimi ”Viron eduskunnan” eli Riigikogun ensimmäinen varapuhemies Helir Valdor Seeder.

 

Seeder kuuluu Riigikogussa Isänmaan ja Res Publican liittoon (IRL). IRL:llä on Riigikogussa 14 kansanedustajaa – kaikkiaan Riigikogussa on 101 jäsentä.

Seeder on Viron keskeisiä politiikkoja, sillä hän on toiminut mm. maatalousministerinä 2007 - 2014 sekä vt. valtiovarainministerinä vuonna 2009.

 

 

 

 

 

Toisena tervehdyksensä Türin Kukkamarkkinoiden avajaisiin toi Türin kaupunginjohtaja, pormestari Pipi-Liis Siemann.

 

 

 

 

Türin Kukkamarkkinoiden avajaistilaisuus oli sopivan lyhyt, sillä kolmantena lavalla esiintyi Kukkamarkkinoiden johtaja Liivi Lohvart.

 

 

 

 

 

Tervehdysten jälkeen varapuhemies Helir Valdor Seeder ja Kukkamarkkinoiden johtaja Liivi Lohvart nostivat salkoon Viron lipun ja sen rinnalle Kukkamarkkinoiden tunnuslipun.

 

 

 

 

 

 

Pyysin avajaistilaisuuden lopuksi varapuhemies Seederiä ja pormestari Siemann´a poseeraamaan kameralleni ja tässä hieno tulos!

 

 

 

 

 

 

Sain kuvan myös, kun Liivi ja Kukkamarkkinoiden maskotti kaulailivat!

 

 

*************

 

Vuodenvaihteen jälkeen pitää taas vakavasti alkaa pohtimaan, että josko matkaisimme ensi vuoden toukokuussa tavoitteena 40. Türin Kukkamarkkinat!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas"

Sunnuntai 22.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kuvanveistäjä Arvo Pärd´n veistos ”Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas”

Rakveren torilla on jokavuotisen reissumme eräs kohde, kun käymme Türin kukkamarkkinoilla.

 

 

Kukkamarkkinareissuumme kuuluu kaksi yötä Rakveressä ja silloin tapaamme käydä tapaamassa polkupyöräpoikaveistosta.

 

 

 

 

 

 

Arvo Pärd on syntynyt Paidessa 1935 ja tämä veistos on paljastettu vuonna 2010 eli kuvanveistäjän 75-vuotisjuhlavuonna.

 

 

 

”Noormees jalgrattaga muusikat kuulamas” –veistoksen paljastuspuheessa todettiin mm., että veistos on ”Monument” – katkelma paljastuspuheesta tässä:

 

 

”Täna, 11. septembril 2010, linna aukodaniku Arvo Pärdi 75. juubelisünnipäeval avame me Rakvere keskväljakul skulptuurigrupi “Poiss jalgrattal muusikat kuulamas”. See ei ole aga pelgalt üks armas ja kaunis skulptuur. See on Monument. Teetähis. Monument unistustesse uskumisele. Monument, milles on sees sügav sõnum. Sõnum sellest, et igas väikeses poisis, igas väikeses tüdrukus on peidus jumalik säde ja et igast väikeset poisist, igast väikesest tüdrukust ükskõik, kui väikeseks linnas või ka linnakeses ta ka ei elaks, võib saada - maailmainimene. Tuleb ainult väga, väga oma unistustesse uskuda ning selle nimel visa tööd teha.

Samas on see kuju Rakvere linnarahva tänuavaldus - Arvo Pärdile ja just selle eest, et olles täna maailmainimene, on ta jäänud oma südames tänaseni selleks siiraks väikeseks Rakvere poisiks, kes siin turuplatsi künklikul munakivisel sillutisel jalgrattal ümber posti tiirutas ning enda südames oma Unistust kandis - Unistust saada Heliloojaks.

Tänan Sind ARVO. Palju õnne sünnipäevaks!"

 

 

 

 

 

 

 

 

Halusin ottaa kyytiä nuorenmiehen polkupyörän tarakalla ja kyyti oli vakaata!

 

 

Poiketkaahan polkupyöräpojan patsaalla, kun käytte Rakveressä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Euroopan Unioniin liittyminen pakotti maatalouskaupan tehostamaan toimintaansa

Lauantai 21.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja en ole äänestyspäätöstäni katunut.

 

Euroopan Unioniin liittyminen merkitsi maataloudelle suuria sopeutumisongelmia, mutta ilman liittymistä Suomessa ei ehkä tänään olisi omaa maataloutta lainkaan.

 

Otan esimerkiksi maatalouskaupan, sillä tunnen sen alan hyvin.

 

 

Ennen Euroopan Unioniin liittymistä meillä oli maataloustuotteilla, mutta myös maataloudessa tarvittavilla tuotantohyödykkeillä ns. korkea hintataso.

 

Korkea tuotantohyödykkeiden hintataso perustui paljolti niihin maatalouskaupan rakenteisiin, jotka olivat olleet voimassa sotien jälkeisestä ajasta alkaen.

 

 

Maatalouskaupassa toimi monia kaupparyhmittymiä, sillä oman siivunsa maataloustuottajien tulotasosta, mutta viimekädessä kuluttajien maksamista elintarvikkeista halusivat rahastaa Hankkija, SOK-osuuskaupat, K-ryhmä, Tuko. ja E-liike – tässä suurimmat välistävetäjät mainittuna.

 

 

Jokseenkin kaikissa Suomen kaupungeissa sijaitsi kaikkien maatalouskauppaa harjoittavien keskusliikkeiden maakuntakonttorit ja niissä suuri henkilöstömäärä.  Maakuntakonttoreiden henkilöstö ei koskaan nähnyt ”elävää asiakasta”, mutta merkittävän siivun maakuntakonttorit tarvitsivat tuottajien tarvitsemista koneista, lannoitteista, rehuista, torjunta-aineista ja mikä on suorastaan ihmeellistä, myös viljelijöiden teollisuudelle tai vientiin toimittamasta leipä- sekä rehuviljasta!

 

 

Maatalouskauppa rahasti siis mennen tullen niistä tuotantohyödykkeistä, joita tuottaja tarjosi myyntiin tai tarvitsi tuotantoonsa!

 

 

Maakuntakonttorit vaativat teollisuudelta normaalien tukkumyyntipalkkioiden lisäksi melkoiset kynnysrahat, jotta ne suostuivat myymään kotimaisen teollisuuden tuotantohyödykkeitä omille vähittäismyyntipisteilleen.

 

 

Seuraava porras, joka kävi teollisuuden kimppuun, olivatkin eri kaupparyhmittymien vähittäismyyntipisteet. Ne vaativat normaalin vähittäismyyntipalkkion lisäksi suorastaan mielikuvituksellisia summia kynnysrahaa, jotta ne suostuivat laskuttamaan teollisuuden tuotteita maataloustuottajille.

 

 

**************

 

 

Sain olla agribisneksessä sen ajan, jolloin teollisuus rohkeni sivuuttaa maatalouskaupan laskutustienä ja alkoi laskuttamaan maatiloja suoralaskutuksena.

 

 

On selvää, että hankkijat, sok-koot, keskot ja muut välistävetäjät julmistelivat kehitystä, mutta ne eivät pystyneet kääntämään kehityksen pyörää enää kohti menneisyyttä.

 

 

Teollisuus alkoi laskuttamaan maatiloja suoraan ja myös viljatilitykset hoituvat nykyisin teollisuudelta ja vientiliikkeiltä suoraan viljelijöille.

 

 

Väitän, että toimintojen tehostumisen on saanut aikaan Euroopan Unioniin liittyminen.

 

 

Myönnän, että tässä käsittelemäni näkökulma on rajallinen, mutta uskon niiden henkilöiden olevan harvassa, jotka esimerkiksi haluaisivat maatalouskaupan maakunnallisia konttoreita olevan joka kaupungissa ja että viljaa käyttävä teollisuus ei saisi maksaa viljatilitystä suoraan viljelijälle!

 

 

Kysykää EU:sta eroa ajavilta, että haluaisivatko he esim. maatalouskaupassa paluuta 1990-luvun menettelytapoihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Alppiruusulla pitää olla hapan kasvupaikka

Perjantai 20.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Hävitimme omakotitalomme nurkalta vuorimännyn ja istutimme paikalle kolme alppiruusua.

 

 

Alppiruusun kasvupaikan valinnassa on muutama niksi ja niistä nyt muutama sana.

 

 

 

 

Kaikki kasvit vaativat riittävän suuren istutuskuopan ja niin myös alppiruusu.

 

 

Istutuskuopan pitäisi olla halkaisijaltaan lähemmäs metrin ja syvyyttä sillä pitäisi olla puolisen metriä.

 

 

Alppiruusun istutuskuopan pohjalle pitäisi haalia kaikenlaista kuohkeutta lisäävää materiaalia – oksanpätkät, kävyt ja kaikkinainen tontilta löytyvä kasvisperäinen materiaali on soveliasta alppiruusun istutuskuopan pohjalle.

 

 

Istutuskuoppaan tulevalle maalle on yksi erityisvaatimus; maan pitää olla hapanta, joten missään tapauksessa alppiruusulle ei saa antaa kalkkia!

 

 

Pitää muistaa, että kolme puutarhakasvia vaativat happaman maan eli alppiruusu, pensasmustikka sekä syyshortensia.

 

 

Parasta maata alppiruusun istutuskuoppaan on metsäojitukselta saatava hapan maa-aines tai sellaiselta suopellonkulmalta kaivettu maa, jota ei koskaan ole kalkittu.

 

 

 

 

 

 

Valitettavasti meille istutetut alppiruusut olivat ulkomaisia jalosteita, joiden talvenkestävyydestä ei ole takeita.

 

 

Olen aina hieman kademielellä katsellut lounais-Suomen alppiruusun kasvattajia, joilla mahdollisuudet lajikevalintaan ovat tyystin toiset kuin meillä Pirkanmaalla.

 

 

Vielä pari seikkaa:

 

 

• alppiruusu on pintajuurinen kasvi, joten se sopii oikein hyvin syväjuurisen männyn vierelle, mutta sitä ei saa istuttaa lähelle erästä toista puuta eli pintajuuriston omaavaa kuusta

• alppiruusun istutuskuoppaan etsityt oksanpätkät, kävyt ja muut vastaavat materiaalit takaavat, että alppiruusun kasvupaikka pysyy kuohkeana – sanotaan, että alppiruusun juurelle pitää paljain käsin pystyä kaivautumaan kyynärpäitä myöten!

 

Alppiruusun kauniita kukintahetkiä kesäkuun viidennen – kesäkuun kymmenennen päivän tienoilla toivotellen

 

 

-Esko Erkkilä-

Olen yhdestä asiasta eri mieltä ministeri Juha Rehulan kanssa

Torstai 19.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin paikalla, kun Pirkkalan kunta järjesti asukastilaisuuden Pirkkalan valtuustosalissa tiistaina 17.5.2016.

 

 

Menestyvänä ja kaikin puolin asiansa hyvin hoitaneena kuntana tilaisuuteen oli hankittu todella kovan luokan esiintyjä – perhe ja peruspalveluministeri Juha Rehula.

 

 

Ministeri Rehula keskittyi puhumaa sote-uudistuksesta ja hyvin puhuikin.

 

 

Toki ymmärrän niitä ”epäileviä tuomaita”, jotka tilaisuuden keskusteluosuudessa kritisoivat hallituksen suunnitelmia. Pirkkala, kun on hoitanut myös sote-asiansa hyvin, niin kritiikin ymmärtää, mutta hyväksyä sitä en voi.

 

 

Yhdestä asiasta olen ministeri Rehulan kanssa eri mieltä ja se koskee PSA-seulontoja.

 

 

Juha Rehula on omaksunut syöpälääkäreiden jääräpäisen kannan, että miesten PSA-seulonnat olisivat tarpeettomia.

 

 

Viittaan omakohtaiseen kokemukseeni ja totean, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

Vuonna 2001 menin työkaverini lievän painostuksen tuloksena PSA-kokeeseen ja sen tuloksena minulla todettiin eturauhassyöpä.

 

 

Diagnoosin jälkeen minut leikattiin ja nyt leikkauksesta on kulunut lähes 15 vuotta!

 

 

Onnistunut eturauhassyöpäleikkaus oli pontimena, kun liityin Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen tukihenkilötoimintaan.

 

 

Olen eri mieltä syöpälääkäreiden kanssa PSA-seulontojen tarpeellisuudesta sillä kantani on, että…

 

 

…PSA-seulonnat ovat tarpeellisia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Pirkkala osaa järjestää asukastilaisuudet!

Keskiviikko 18.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikkien asioiden osalta tulee vertailtua Tampereen ja Pirkkalan kykyä, taitoa sekä halua järjestää eri asioita.

 

 

Taloudenpito, teollisten työpaikkojen hankkiminen, johtamistyyli ja -tapa sekä sopuisa ja kaikkien puolueiden yhteistoiminta ovat alueita, joilla vertailua tulee tehtyä.

 

 

On selkeästi todettava, että kaikilla em. lohkoilla Pirkkala hakkaa Tampereen vähintään 6 - 0.

 

***********

 

Osallistuin eilen eli tiistaina 17.5.2016 Pirkkalan kunnan valtuustosalissaan järjestämään asukastilaisuuteen ja on kyllä todettava, että Tampereen kaupungin järjestämät asukastilaisuudet kalpenevat eilen nähdyn ja koetun tilaisuuden rinnalla.

 

 

 

 

Pirkkala oli saanut asukastilaisuuteensa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan kertomaan sote-uudistuksesta.

 

 

Rehulan esitys oli selkeä ja osoitti, että hallitus on päättäväisesti viemässä sote-uudistusta kohti maalia.

 

 

Toivottavasti pääsen lähipäivinä näillä sivuilla kertomaan Rehulan sanomaa tarkemmin.

 

 *****************

 

Pirkkalan pormestari Helena Rissanen kertoi yleisölle, että Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen oli aiemmin päivällä ihmetellyt hänelle, että miten Pirkkala on saanut ministerin puhumaan asukastilaisuuteen!

 

 

Ikoselle voisi todeta vanhaa suomalaista sananlaskua mukaellen näin:

 

 

Se on Pirkkalalla, kun puukko vie!

 

 

-Esko Erkkilä-

"Rohkaisevia" sanoja henkilöstölle

Tiistai 17.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikilla elämänaloilla tehdään virhepäätöksiä ja niin niitä tehdään ja on tehty myös liike-elämässä.

 

 

Tämä ilmeisen tosijuttuni tapahtui ennen sähköistä nettiaikaa, sillä en pysty googlaamallakaan selvittämään, että milloin avattiin ja milloin suljettiin Keskon Iisalmen konttori.

 

 

Muistan joskus lukeneeni – taisi olla Keskon historia, että kyseinen konttori oli kuitenkin hyvin lyhytaikainen.

 

 

Lyhytaikaisuutta ennakoi se Keskon pääjohtajan puhe Iisalmen konttorin vihkiäisissä, kun hän totesi näin:

 

”Nyt on viimeinen hetki alkaa suunnittelemaan, että milloin tämä konttori suljetaan!”

 

 

Olihan noissa sanoissa aikasmoinen negatiivinen motivointi upouuden konttorin henkilöstölle!

 

 

**************

 

 

Vihkiäisissä oli paikalla arvostamani esimieheni myyntipäällikkö Veikko Nikula (syntynyt 1925) ja häneltä olen kuullut tämän tosijutun.

 

 

Keskon pääjohtajana Iisalmen konttorin vihkiäisten aikaan oli Ilmo Olavi Nurmela ja kun Nurmela oli Keskon pääjohtajana 1957 – 1968, niin tuolle aikajaksolle ajoittuu Keskon Iisalmen konttorin vihkiäiset.

 

 

I.O.Nurmela oli ilmeisesti hyvissä väleissä presidentti Urho Kekkosen kanssa, sillä Kekkonen nimitti Nurmelan valtiovarainministeriksi Reino Kuuskosken virkamieshallitukseen vuonna 1958.

 

 

Tämmöinen muisteluksen muistelus tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tanskalaisyritys pyrkii omimaan konkurssiin ajautuneen Hankkijan positiivisen (?) imagon

Maanantai 16.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kaikki varmaan muistavat Keskusosuusliike Hankkija oranssin mainoslakin ja yritysken logossa olleet kolme väkästä.

 

 

Kolme väkästä merkitsivät kansanperinteen mukaan seuraavia asioita:

 

• Halla
• Hukkakaura
• Hankkija

 

Kansanperinteessä on vinha perä, sillä mainitut kolme seikkaa merkitsivät suomalaiselle talonpojalle pankrottia.

 

 

Onneksi pankrotti ei kohdannut montaakaan edes Hankkijan asiakasta, mutta konkurssi oli kuitenkin Hankkijan kohtalo.

 

 

Hulvaton itseään täynnä oleminen ja taloudellisten realiteettien unohtaminen koituivat Hankkijan kohtaloksi ja konkurssi oli väistämätön lopputulema.

 

 

Arvostan MTK:ta, jonka jäsen olen tänäänkin, mutta pidän MTK:n silloisen johdon ja luottamushenkilöiden toimintaa käsittämättömänä, kun he pönkittivät sellaisen yrityksen toimintaa, jonka toiminta toi maataloudelle ja sitä kautta kuluttajille arvaamattoman määrän lisäkustannuksia, kun Keskusosuusliike Hankkijan toimintaa silmät kiinni tuettiin.

 

 

 

 

 

Monien vaiheiden – vaiheista dramaattisin oli yrityksen konkurssi – Hankkija päätyi tanskalaisomistukseen.

 

 

 

Nykyisin tanskalaisomisteinen Hankkija on muuttanut logoaan ja antaa kirkkain silmin vaikutelman, että kyseessä olisi suomalainen yritys.

 

 

Katin kontit – Hankkija on tanskalaisen Danish Agron omistama yritys ja sillä ei ole pienintäkään murto-osaa suomalaisomisteisuutta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jyväskylän kaupungin vastaanotto Keskustan puoluevaltuuston jäsenille 23.4.2016

Sunnuntai 15.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Puoluevaltuusto on Keskustan korkein päättävä elin puoluekokousten välillä.

 

 

Puoluevaltuusto kokoontui Jyväskylässä 23.-24.4.2016 ja virallisena puoluevaltuuston jäsenenä osallistuin kokoukseen.

 

 

 

 

 

 

Me puoluevaltuuston jäsenet saimme Jyväskylän kaupungilta kutsun kaupungin järjestämälle vastaanotolle kokouksemme ensimmäisen päivän iltana 23.4.2016 – noudatin kutsua ja tässä pienoinen kuvakertomus vastaanotolta:

 

 

 

 

 

 

Juhlavastaanoton puitteena toimi Jyväskylän kaupungintalo "Kunnallistalo".

 

 

 

 

 

 

"Tervetuloa Jyväskylän kaupungintaloon!"

 

 

 

 

 

 

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Jari Colliander toivottivat vieraat tervetulleiksi - kättelyvuorossa Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen.

 

 

 

 

 

 

Jyväskylän vaakunaviiri.

 

 

 

 

 

 

Jyväskylän kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Jari Colliander toivotteli kepeäsanaisessa puheessaan Keskustan puoluevaltuuston tervetulleeksi juhlavastaanotolle.

 

 

 

 

 

 

Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen säteili vaimonsa Raijan kanssa juhlayleisön joukossa.

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Pertti Hakanen, Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskinen, kansanedustaja Antti Kurvinen ja Keskustan Pirkanmaan piirin piirihallituksen jäsen Tapani Murtoo.

 

 

 

 

 

 

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto toivoi tervetuliaispuheessaan, että Keskusta järjestäisi tulevaisuudessa puoluekokouksensa Jyväskylässä.

 

 

 

 

 

 

Keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä hauskuutti yleisöä, kun kertoi niistä auto-ongelmistaan, joita joskus nuoruudessaan on kokenut ohittaessaan Jyväskylää - kiertokanki ei sentään tullut ulos, mutta öljypohja rikkoontui!

 

 

 

 

 

 

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anne Kalmari, kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Jari Colliander sekä Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska kuuntelivat Sipilän kommelluksia huvittuneena.

 

 

 

 

 

 

On helppo arvata, että Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Anne Kalmari ja kansanedustaja Pertti Hakanen keskustelivat täälläkin suomalaisesta ruuasta ja ruokaturvallisuudesta.

 

 

 

 

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnanjohtaja Jaana Viilo ja kansanedustaja Markku Pakkanen.

 

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Markku Pakkasella ja minulla oli paljon yhteisiä muistoja erityisesti kymenlaaksolaisesta agribisneksestä.

 

 

 

 

 

 

Juhlavastaanoton paras kuvani oli, kun sain yhteiseen potrettiin Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskisen ja pääministeri Juha Sipilän!

 

 

 

 

 

 

Kiitän Jyväskylän kaupunkia hienon tilaisuuden järjestämisestä ja olen varma, että kiitoksiini yhtyvät kaikki Keskustan puoluevaltuuston jäsenet!

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi näköispressua ei käytetä?

Lauantai 14.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti ja sen toimittaja Aki Taponen ovat viime päivinä tarttuneet Tampereella ajankohtaiseen ongelmaan, joka toki on luonteenomaista ongelmissa rypevälle Tampereen kaupungille.

 

 

Tampere rypee taloudellisissa ongelmissa jo ties monettako vuotta, kun kaupungin päättäjiltä puuttuu taito ja ilmeisesti halukin puuttua maamme toiseksi suurimman kaupungin talousongelmiin.

 

 

Mutta nyt siihen ongelmaan, johon Aamulehti ja eritysesti sen toimittaja Aki Taponen ovat puuttuneet.

 

 

 

 

 

 

Kyse on Tampereen Raatihuoneen ulkoasun korjaamisesta, joka työ on peitetty surkealla pressulla.

 

 

Raatihuoneen ulkoasun korjaaminen sinänsä on paikallaan, mutta ihmeellistä on, että korjaustyöt suojataan repaleisella pressulla, kun tiedämme kaupungin varastolla lojuvan Raatihuoneen koko julkisivun peittävän suojapressun!

 

 

Aikoinaan hankitun näköispressun asentaminen työmaan suojaksi olisi maksanut ehkä kymppitonnin, mutta kun rahaa ei kuulemma tähän hommaan ole!

 

 

Syksyllä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tuodaan ratikkahanke, jonka todellisena hintalappuna tulee olemaan 600 miljoonaa euroa – silloin Tampereen vihreät ja muut valtakoalition osapuolet eivät ole köyhiä eivätkä kipeitä!

 

 

Vaadin kahta asiaa;

 

 

• Tampereen kaupunki hankkikoot Raatihuoneen suojaksi sen näköispressun, joka lojuu jossain kaupungin varastolla

• ratikkahanke vedettäköön pois  ja esitän, että:

Ratikkarahoilla rahoitetaan tamperelaisille ilmainen joukkoliikenne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Unelmien kevätkävely Tampereen keskustassa 10.5.2015

Perjantai 13.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Ikääntyvien hyvinvoinnin ja elämänlaadun edelläkävijä…

 

 

…Elonpolkuja –yhteistyöverkosto…

 

 

…järjesti keskustan kevätkävelyn Tampereella Unelmien liikuntapäivänä 10.5.2015.

 

 

Olin mukana kevätkävelyllä ja sen jälkeen Laikunlavalla, kun lauloimme yhteislauluja kansanedustaja Mikko Alatalon johdolla.

 

 

Pieni kuvakimara tapahtumasta lienee paikallaan:

 

 

 

 

 

Elonpolkuja-yhteistyöverkoston kevätkävelyreitti polveili Tampereen ydinkeskustassa.

 

 

 

 

 

 

Laukonsilta kerran tästäkin näkökulmasta!

 

 

 

 

 

 

Hämeensilta

 

 

 

 

 

 

Saimme nauttia mehutarjoilusta Tampereen Voimian eli entisen Tampereen Aterian mehupisteellä.

Valitettavasti tarjolla oli ainoastaan Keskon private label –mehuja eli halvalla ei taaskaan ollut mahdollista saada kunnollista tavaraa.

 

 

 

 

 

 

Kalle Päätalon muistomerkki ”Maaltamuutto” Alexsandra Siltasen puistossa oli minulle ja monelle muullekin uusi kokemus. 

Pitääpä palata paremmalla ajalla tutustumaan tarkemmin!

 

 

 

 

 

 

Mikko Alatalo puhui laulutuokionsa alussa kauniisti ja asiantuntevasti seniori-ikäisten tukalasta tilanteesta.

 

 

 

 

 

 

Verraton pari tuo Jammi Humalamäki ja Mikko Alatalo musisoimaan.

Mikko esittelee Jamin poikamiehenä, joka on poikamies jo kolmannessa sukupolvessa - todellisuudessa Jammilla on mitä viehättävin vaimo!

Senattorin puheisiin eduskunnassa voi luottaa, mutta keikoilla niihin pitää suhtautua pienellä varauksella.

 

 

 

 

 

 

Kiitoksia Mikko Alatalolle ja Jammi Humalamäelle hienosta yhteislauluhetkestä Elonpolkuja –yhteistyöverkoston kevätkävelyn huipentumassa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Timo Laaninen: Kuusivuotisen uran huipennus; Suomen suurin puolue, joka sen lisäksi on velaton!

Torstai 12.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Keskustan puoluesihteeri Timo Laanisen kaikille avoin puhetilaisuus Nokian Kerholassa 10.5.2016 oli hieno tilaisuus.

 

Olin mukana tilaisuudessa.

 

 

Olin paikalla myös Keskustan Lahden puoluekokouksessa vuonna 2010, kun ”Pappa” Laaninen valittiin ensimmäisen kerran Keskustan puoluesihteeriksi.

 

Jatkoa seurasi Rovaniemellä vuonna 2012 ja Turussa vuonna 2014 – olin virallisena puoluekokousedustajana molemmissa näissä kokouksissa.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

 

Tässä kuvassa Timo Laaninen valmistautuu yhdessä järjestösuunnittelija Matias Ollilan kanssa puhetilaisuuteensa Nokian Kerholassa 10.5.2016.

 

 

 

 

 

 

Puoluesihteeri Laaninen aloitti esityksensä toteamalla, että Tampereella ja Pirkanmaalla on aina paikka hänen sydämessään - Laaninen tapasi Sääksmäeltä kotoisin olevan puolisonsa opiskellessaan Tampereella!

 

 

 

 

 

 

"Hallitusvastuun kantaminen on yleensä kuluttavaa hommaa, mutta herkillä korvilla kuunteleminen ja elävä keskusteluyhteys kansalaisiin ovat taanneet sen, että Keskustan kannatus on edelleen korkealla tasolla!"

 

 

 

 

 

 

Laaninen totesi, että Sipilän johtama hallitus on nyt istunut vuoden verran ja mitä kaikkea on saatu aikaan:

• sote-uudistus etenee

• maakuntahallintouudistus etenee

• yhteiskuntasopimusneuvottelut ollaan saamassa käytäntöön

• teiden ja rautateiden kunnostamiseen panostetaan

• byrokratiaa puretaan

• julkisen talouden tasapainottamisesta on tehty päätös

 

Yhden vuoden aikana on siis viety paljon eteenpäin niitä asioita, joita Keskusta lupasi vaaliohjelmassaan hoitaa!

 

 

 

 

 

 

 ************

Timo Laanisella on ollut merkittävä rooli, kun Keskusta on kohonnut Suomen suurimmaksi puolueeksi.

 

 

Talousasiat ovat keskeisiä valtiontaloudessa, kuntataloudessa, yksityistaloudessa, yritystaloudessa, yhdistystaloudessa sekä myös puoluetaloudessa - Laanisen aikana Keskustan talous on saatu kuntoon ja nyt puolue on velaton!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Nyt puutarhamaalla tarvitaan sadetusta!

Keskiviikko 11.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kevät on tänä vuonna alkanut poikkeuksellisen kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa.

 

 

Säätila on suorastaan yllättänyt viherpeukalot.

 

 

Nyt jälkeenpäin tulee mieleen, että miksi puutarhakasvien kylvöjä ja istutuksia ei tullut tehtyä aikaisemmin.

 

 

Kuivat ja poikkeuksellisen lämpimät säät asettavat haasteita kastelun aloittamiselle.

 

 

Monesti keväällä on takavuosina tullut aloitettua kasteluhommat liian myöhään.

 

 

Meillä myöhäiset kasteluhommat olivat tänä vuonna tavallistakin enemmän ”veitsen terällä”, sillä molemmat kastelupumppumme rikkoontuvat viime syksyllä.

 

 

 

 

 

 

Onneksi tuli hankittua aivan uusi kastelupumppu, jotta suurta kuivuusvahinkoa ei vielä ehtinyt tapahtua.

 

 

Hankimme sellaisen pumpun, joka pystyy helposti pyörittämään kahta normaalikokoista sadettajaa. Pumppu maksoi hieman alle 300 euroa.

 

 

Mökkitontille olen aikoinaan rakentanut maanalaisen runkoverkon sadettamista varten ja kauimmainen ulosotto on n. 50 metrin etäisyydellä rannasta. Runkoverkossa on 6 ulosottoliitintä eli kuuteen eri kohtaan voidaan liittää putki, joka johtaa sadettimeen.

 

 

 

 

Valkosipulimaa saatiin katettua lehtikatteella ja kattamisen jälkeen oli kiire alkaa sitä sadettamaan.

 

 

 

 

Meillä on kaksi kunnollista sadettajaa ja toisen sadettajan asetin sadettamaan istukassipulimaata.

 

 

 

 

Olen tyytyväinen, että pumppu sekä sadettimet pelittävät ja nyt kasvuolosuhteet valkosipulimaan sekä istukassipulimaan osalta ovat kunnossa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pussiperunat on istutettu

Tiistai 10.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kutsumme perhekunnassamme vanhasta muistista pussiperunoiksi niitä perunansiemeniä, jotka esikasvatamme taimiksi ennen niiden istuttamista varsinaiselle kasvupaikalle.

 

 

Termi ”pussiperuna” perustuu sille, että alkuvuosina todella keräsimme talven aikana erilaisia paperipusseja ja istutimme niihin siemenperunat itämään esikasvatukseen.

 

 

Nykyään olemme rationalisoineet toimintaamme ja istutamme siemenperunat stryrox-laatikoihin vieri viereen ja odotamme niiden taimettumista.

 

 

 

 

 

 

Tässä esikasvatetut siemenperunamme tänä keväänä ovat odottamassa istuttamista varsinaiselle kasvupaikalleen.

 

 

Varhaisperunalajikkeina meillä ovat tutut Timo ja Siikli sekä uutena tulokkaana Carrera.

 

 

 

 

 

 

Vaot vedämme ”Rouva-vetoisella” sahralla ja tässä malliksi muutama valmis perunapenkki sekä perunavako, jossa on siemenperunoita.

 

 

Muistan maatalouskemiasta, että perunamaata ei saa kalkita, mutta on luonnollista, että perunamaalle pitää antaa lannoitetta, jotta olisi toivoa sadosta!

 

 

 

 

 

 

Valmiit varhaisperunamaan penkit näyttävät tältä - osa siemenperunoista on taimettunut, mutta osa ei vielä!

 

 

 

 

 

 

Meillä on tapana peittää varhaisperunamaa kolminkertaisella kevytpeitteellä, jotta perunantaimet pääsevät hyvään kasvuvauhtiin ja niin teimme myös tänä keväänä.

Kevytpeitteet saavat olla paikoillaan parisen viikkoa - riippuu ilmoista!

 

 

 

Odotamme, että saamme juhannuksena omalta maalta uusia perunoita!

 

 

-Esko Erkkilä-

Valkosipulille pitää olla lehtikate

Maanantai 9.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Tänä vuonna on hieman uskaliasta esiintyä valkosipulinviljelyn asiantuntija, sillä osin heikkolaatuisesta siemenestä johtuen satonäkymät eivät ole hyvät.

 

 

Uskallan kuitenkin edellisvuosien kokemuksella laatia lyhyen kuvakertomuksen siitä, kun muutama päivä sitten  valkosipuliviljelyksemme saivat tänäkin vuonna lehtikatteen.

 

 

 

 

 

 

Istutin syksyllä tavanomaisen alan – ehkä satakunta rivimetriä – valkosipulia.

 

 

Talvivalkosipulin oikea istutusajankohtahan on pari – kolme viikkoa ennen pakkasten tuloa – mutta kukapa niiden pakkasten tulemisen osaa ennustaa eli istuttaminen on hyvä suorittaa joskus lokakuun loppupuoliskolla.

 

 

Tässä on parhaiten kasvuun lähtenyttä valkosipulikasvustoa.

 

 

Ennen kattamista valkosipulimaa kannattaa lannoittaa typpipitoisella lannoitteella, sillä valkosipuli tarvitsee vankkaa kasvuvoimaa.

 

 

Lannoittamisen jälkeen valkosipulimaan rivivälit pitää harata.

 

 

 

 

Olen joskus kyhännyt pohjattoman laatikon, joka juuri ja juuri sopii valkosipulirivien väliin.

 

 

Laatikko täytetään syksyllä nurmikoilta kerätyillä lehdillä ja tässä työssä hyvä apuväline on laskettelupulkka.

 

 

Laskettelupulkka on muuten viherpeukalon todellinen monityökalu, sillä se on mainio kuljetusväline, se sopii poimintavaiheessa herkästi putoilevien viherherukoiden varmistukseksi pensaiden alle ja se on vallan mainio kuljetusalusta, kun mansikkamaalta poimitaan mansikoita – pulkkaan mahtuu kaksi ja jopa kolmekin astiaa, joihin voi jo poimintavaiheessa lajitella eri laatuisia mansikoita.

 

 

Valkosipulimaan kattamisessa pulkka on verraton työväline!

 

 

 

 

 

 

Valmiiksi katettu valkosipulimaa odottaa nyt joko kastelua tai sadetta.

 

 

 

Kunnolla suoritetun kattamisen ansiosta valkosipulimaalle kasvaa vain muutama vesiheinämätäs tai jokin suurempi rikkakasvi, mutta ne on helppo poistaa.

 

 

Valkosipulimaan kattaminen lehtikatteella lisää maan humuspitoisuutta, joten kattaminen luo hyvän pohjan sille kasville, jota seuraavana vuonna viljellään samalla paikalla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahdeksan kiloa istukassipuleita on istutettu

Sunnuntai 8.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Kevät on edennyt vauhdilla ja se on mahdollistanut monien kevätistutusten sekä kevätkylvöjen tekemisen tavalliseen verrattuna etuajassa.

 

 

Minulla on perhekunnassani kokonaisvastuu sipulinviljelystä, mutta sen vastapalveluksena saa vapautuksen mm. porkkanoiden, punajuurten sekä palsternakkojen hoitotoimenpiteistä.

 

 

Toki osallistun porkkanan, punajuuren sekä palsternakan kylvämiseen.

 

 

********************

 

 

Sain hoidettua kahdeksan kilon istukassipuleiden istuttamisen jo 4.5.2016 ja siitä pieni kuvakertomus:

 

 

 

 

 

 

Sipulipenkin merkkinarut ovat paikoillaan ja jyrsiminen on aloitettu.

 

 

 

 

 

 

Ensin lannoitus ”Puutarhan Kevätlannoitteella” ja sen jälkeen kalkitus.

 

 

 

 

 

 

Sipulimaan viimeistelyjyrsiminen on käynnissä.

 

 

 

 

 

 

Tapaan vanhanaikaiseen tapaan liottaa siemensipuleita tuhkavedessä muutaman tunnin ennen niiden istuttamista.

 

 

 

 

 

 

Istutuslankulla kontaten pystyy istuttamaan neljä riviä kerrallaan.

 

 

 

 

 

 

Kahdeksalla kilolla sain istutettua 147 rivimetriä istukassipuleita!

 

 

 

Nyt pitää vielä hankkia muutama kilo ryvässipulia ja myös salottisipulia, jotta saan kevään sipuli-istutukset valmiiksi!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runoilija Pentti Saarikoski on haudattu Heinäveden Valamoon

Lauantai 7.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Runoilija, suomentaja ja kirjailija Pentti Saarikoski eli värikkään elämän.

 

 

Saarikoski syntyi Impilahdella vuonna 1937 ja kuoli 46-vuotiaana Joensuussa.

 

 

Pentti Saarikoski oli tuottelias runoilija, proosateosten tekijä ja hänellä on lukuisia suomennoksia.

 

 

Yksityiselämässäänkin Saarikoski oli ehtiväinen, sillä hän oli virallisesti naimisissa neljästi – avioliittojen lisäksi Saarikoski oli kerran avoliitossa.

 

 

 

 

 

 

Pentti Saarikoski vietti elämänsä aikana useita jaksoja Valamon luostarissa Heinävedellä ja hän on haudattuna luostarin hautausmaalle.  Saarikoski ei koskaan liittynyt ortodoksiseen kirkkoon.

 

 

Pääsin käymään Saarikosken haudalla Valamoon suuntautuneella pyhiinvaellusmatkalla 27.4.2016.

 

 

Saarikosken haudalta on suora näköyhteys Valamon luostarille – luostarirakennuksia kuvassa taka-alalla.

 

 

 

 

 

 

Saarikosken haudalla on ortodoksiristiin kiinnitettynä vaatimaton levy, jossa mainitaan runoilijan nimen lisäksi hänen synnyin- ja kuolinvuotensa.

 

 

 

 

 

 

Haudalla on myös kuva Pentti Saarikoskesta.

 

 

 

 

 

 

Saarikosken hauta on monien suosima käyntikohde Heinäveden Valamossa ja kävijät ovat tuoneet haudalle kukkien sijasta runsaasti kyniä!

 

 

 

 

 

 

Suosittelen käymään runoilija Pentti Saarikosken haudalla Heinäveden Valamossa.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kävely- ja pyöräretket Heinäveden Valamon luostarista luostariveljien ja Lintulan nunnaluostarin kilvoittelijoiden hautausmaalle

Perjantai 6.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain osallistua Eläkeliiton Pirkanmaan piirin järjestämälle matkalle Heinäveden Valamoon 26.-27.4.2016.

 

 

Luostarimatkoja kutsutaan pyhiinvaellusmatkoiksi ja minulle se sopii.

 

 

Olen evankelisluterilaisen seurakunnan rivijäsen, mutta arvostan ortodoksisuutta ja olen saanut siihen myös tutustua, sillä edesmennyt anoppini oli lähes koko elämänsä ajan ortodoksiseurakunnan jäsen.  Vasta lähes kuusikymppisenä hän kävi rippikoulun ja liittyi evankelisluterilaiseen seurakuntaan.

 

 

Kävin pyhiinvaellusmatkamme ensimmäisenä päivänä vaimoni kanssa kävellen Valamon luostarin hautausmaalla, mutta kun kuulin muilta matkalaisiltamme sellaisista kohteista, joita emme löytäneet, tein uuden matkan hautausmaalle seuraavana aamuna yksin ja nyt luostarin pyhiinvaeltajille tarjoamalla polkupyörällä.

 

 

 

 

 

 

Tässä herkkäkulkuinen lainapyöräni on nojaamassa hautausmaan porttiin aamuvarhaisella 27.4.2016.

 

 

Taustalla näkyy Heinäveden Valamon luostarin rakennuksia – matkaa luostarista hautausmaalle linnuntietä on viitisensataa metriä ja tietä pitkin ehkä seitsemänsataa metriä.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan ulkopuolella sijaitsee Herran Edelläkävijän ja Kastaja Johanneksen syntymän kunniaksi pyhitetty tsasouna.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaan kiviaidan sisäpuolella sijaitsee pyhäkkö, joka on omistettu pyhittäjä Herman Alaskalaisen muistolle.

 

 

 

 

 

 

Hautausmaa on jaettu tällä kivipaadella kahteen osaan - kuvassa näkyy Valamon kilvoittelijoiden leposijat ja kuvaajan takana on Lintulan luostarissa kuolleiden sisarten viimeiset leposijat.

Paadessa on venäjäksi ja suomeksi sanat:

Saata, oi Kristus, Sinun palvelijasi sielut lepoon pyhien joukkoon

 

 

 

 

 

 

Valamon kilvoittelijoiden hautarivistöä

 

 

 

 

Luostarissa on moneen tehtävään olevia kilvoittelijoita – tässä muutamia;

 

 

 

 

 

 

Kuuliaisuusveli

 

 

 

 

 

 

Munkki

 

 

 

 

 

 

Viitankantaja

 

 

 

 

 

 

Pappismunkki

 

 

 

 

 

 

Skeemapappismunkki; skeemapappismunkki on rippi-isä

 

 

 

 

 

 

Munkkidiakoni

 

 

 

 

************

 

 

Heinäveden Valamon luostarilta katseltuna hautausmaan takaosassa on Lintulan nunnaluostarissa kuolleiden nunnien hautoja.

 

 

 

 

 

 

 

*****************

 

 

 

Heinäveden Valamon hautausmaalle on haudattuna mm. seuraavat ortodoksikirkon merkittävät henkilöt.

 

 

 

 

 

 

Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali

 

 

 

 

 

 

Joensuun piispa Aleksi

 

 

 

 

 

 

Laatokan piispa Markus.

 

 

Piispa Markus (Leonid Leontinevitsh Schavikin) oli mielenkiintoinen persoonallisuus. Hän oli Valamon munkki ja myöhemmin Yhdysvalloissa toiminut piispa.

 

Vuonna 1969 hänestä tuli San Franciscon piispa, joka arvonimi muutettiin seuraavana vuonna muotoon Laatokan piispa.

 

 

 

 

 

 

Igumeni Hariton johdatteli 14 vuotta kestäneen Valamon luostarin johtajuuden aikanaan Valamon luostarin Laatokalta Heinävedelle.

 

 

 

Saatan vielä tuonnempana jatkaa juttujani Heinäveden Valamoon tekemältäni pyhiinvaellusmatkalta, mutta jo nyt kiitän Eläkeliiton Pirkanmaan piiriä mieliin painuneen pyhiinvaellusmatkan järjestämisestä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan Valamosta Heinäveden Valamoon pelastettuja samovaareja

Torstai 5.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään juttua Heinäveden Valamossa näkemästäni ja kokemastani, kun kerron kuvakavalkaadin myötä Heinävedellä näkemistäni samovaareista, jotka mitä ilmeisemmin ovat alkuperältään Laatokan Valamosta.

 

 

Tässä kuvakerrontaa Heinäveden Valamon ruokasalin ja Keisarin kabinetin ikkunoilla sekä Punaisessa salissa esillä olleita putipuhtaaksi puleerattuja samovaareja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Komea kokoelma ja on varmaa, että Heinäveden Valamon varastossa Laatokan Valamon samovaareja löytyy lisää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Neljästäkymmenestäyhdestä rautatievaunulastista neljäkymmentä saapui perille

Tiistai 3.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Elämme maaliskuun alkupäiviä vuonna 1940 ja puna-armeijan 30. päivänä marraskuuta 1939 aloittama ylivoimahyökkäys Suomea kohtaa on edennyt siihen pisteeseen, että suomalaiset ovat pakotettu evakuoimaan Laatokan saaret barbaarisen Neuvostoliiton hyökkäykseltä.

 

 

Urheasti vihollisen takalinjoille jäänyt Mantsinsaaren linnake ja Valamon luostarisaari joudutaan evakuoimaan Laatokan jäätä pitkin Lahdenpohjan kauppalaan ja siitä edelleen kohti sisämaa-Suomea.

 

 

Laatokan Valamon luostarista pystytään Laatokan jäätä pitkin kuorma-autoilla kuljettamaan luostarin pyhiä esineitä Lahdenpohjaan niin paljon, että niistä kertyy neljäkymmentäyksi rautatievaunulastillista.

 

 

Luostarista evakuoitujen korvaamattomien kirkollisten aarteiden tie vie kohti Kannonkoskea, jonne evakuointivaunut saapuvat kahdenkymmenen vuorokauden kuluttua siitä, kun vaunut lähtivät Lahdenpohjasta.

 

 

Perille Kannonkoskelle saapuu neljäkymmentä vaunulastillista korvaamattoman arvokasta kirkollista aineistoa, mutta yksi vaunulastillinen jää ikuisiksi ajoiksi kadoksiin.

 

 

Pääesikunta ilmoittaa aikojen kuluttua, että kyseinen vaunulastillinen on tosiaan joutunut kadoksiin ja sitä ei ole löydetty.

 

 

Valamon veljeskunta on kaikesta huolimatta tyytyväinen, että neljäkymmentä korvaamattoman arvokasta kirkollista aineisto sisältänyttä lastia saapui perille ja he eivät sure, vaikka yksi vaunulastillinen on joutunutkin kadoksiin.

 

Kadoksiin joutunut vaunulasti sisälsi Laatokan Valamon luostarista evakuoituja ortodoksiluostarin kirkkoviinejä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-