Monopoli on turmiollista jätehuollossakin

Torstai 24.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on 17 kunnan omistama yhtiö, jonka tehtävä on tuottaa useimmille Pirkanmaan kunnille lakisääteisesti kuuluvat jätehuollon palvelutehtävät.

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on käytännössä monopoliasema alueensa jätehuollossa.

 

 

Monopoliasema merkitsee, että asiakkaiden ja maakunnan asukkaiden tarpeille yhtiö voi viitata kintaalla ja keskittyä oman asemansa pönkittämiseen.

 

 

Yhtiöllä on jätteenkäsittelykeskukset Tampereen Tarastenjärvellä ja Nokian Koukkujärvellä.

 

 

Jätteenkäsittelykeskusten lisäksi yhtiöllä on paikallisia jäteasemia, aluejätepisteitä sekä ekopisteitä eri puolilla Pirkanmaata.

 

 

Merkittävä alueellinen jäteasema Pirkanmaan Jätehuolto Oy:llä on Tampereella Nekalassa.

 

 

Nekalan jäteaseman aukioloajoissa henkii todellinen monopoliajattelu, sillä jäteaseman aukioloajoissa on täysin unohdettu asiakkaiden tarpeet.

Jäteasema on siis avoinna ma - ti klo 10.00 - 17.00, ke 11.00 - 18.00 ja

to - pe 9.00 -16.00!

 

 

Ei todellakaan ole nykypäivää, että jäteaseman henkilökunta aloittaa työpäivänsä vasta aamupäivän viime tunneilla!

 

 

On selvää, että asia ei ole henkilökunnan vika, vaan vika on yrityksen johdossa, joka ei tajua asiakkaiden tarpeita.

 

 

Tiedän, että jäteaseman myöhäisellä avaamisajalla Pirkanmaan Jätehuolto Oy pyrkii ohjaamaan asiakkaiden jätekuljetukset Tarastenjärvelle tai Koukkujärvelle, mutta tuo ajatus on aikansa elänyt.

 

 

Ajattelen suurella myötätunnolla niitä asuntonsa remontoijia, jotka aamuvarhaisella kiiruhtavat Nekalan jäteasemalle peräkärrykuormansa kanssa ja pitävät itsestäänselvyytenä, että saavat jättää rakennusjätteensä jäteasemalle heti kello seitsemän jälkeen, mutta joutuvatkin toteamaan, että jäteasema avaa toimintansa vasta hieman ennen puolta päivää!

 

 

Vetoan Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajaan, entiseen kansaedustajaan Oras Tynkkyseen, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n Nekalan toimipisteen aukioloajat viimeinkin muutetaan sellaisiksi, että jäteasema pystyisi palvelemaan myös varhaisasiakkaita!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen maksuosuus EU:lle vuonna 2016 oli vain 54,00 euroa henkeä kohti!

Torstai 17.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.

 

 

Myönteinen kantani EU:hun liittymisen puolesta on eräs kaikkien aikojen viisaimmista päätöksistäni.

 

 

Ajattelin silloin omia lapsiani ja muitakin suomalaisnuoria, joiden halusin elää itsenäisessä Suomessa, joka kuuluu vapaaseen ja yhtenäiseen Eurooppaan.

 

 

Enemmistö suomalaisista eli 56,9 % ajatteli samoin kuin minä ja Suomi liittyikin Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000 nettosaaja, mutta sittemmin olemme olleet EU:ssa nettomaksaja.

 

 

Suurimmillaan olimme nettomaksajana vuonna 2014, jolloin maksumme olivat 809 miljoonaa euroa suuremmat kuin EU:lta saamamme tulot. Tuo 809 miljoonaa euroa merkitsi n. 162 euron suuruista satsausta sille taustatuelle, jota saimme vuonna 2014 EU:lta.

 

 

Olimme vuonna 2015 EU:n nettomaksaja 488 miljoonalla eurolla eli hieman alle satasella per henkilö ja vuonna 2016 nettomaksajaosuutemme oli ainoastaan 294 miljoonaa euroa eli vaivaiset 54 euroa henkilöä kohti.

 

 

54 euroa per henkilö on suurin piirtein samanlainen maksu kuin tulee olemaan Tampereen kaupungin perimä hulevesimaksu omakotitalokiinteistöltä.

 

 

54 euroa merkitsee viikossa hieman alle 10 euroa ja päivässä n. 0.15 euroa.

 

 

Olen tyytyväinen 16.10.1994 äänestyskopin hiljaisuudessa tekemääni päätökseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pohjoismainen yhteistyö toimii!

Perjantai 11.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Halusin ostaa muutaman säkillisen tuttua Puutarhan Kevätlannosta, mutta en löytänyt sitä mistään – tai oikeastaan löysinkin Tampereen Hong Kongista, mutta kyseessä oli viimevuotinen pahoin rikkoutunut säkki, jota en missään tapauksessa halunnut vaivoikseni.

 

 

 

 

Puutarhan Kevätlannoitetta tai jotain muuta kunnollista puutarhakasveille tarkoitettua kevätlannoitetta ei ollut Hong Kongissa tai Bauhausissa, mutta tanskalaisomisteisen Hankkijan varastosta löysin suurinpiirtein haluamaani lannoitetta.

 

 

Lannoitehakuni tiimoilta tein päätelmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja se kuuluu näin:

 

 

Norjalaiset valmistavat Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista lannoitetta, jota myyvät suomalaisille maataloustuottajille ja sitä kautta suomalaisten kuluttajien päänmenoksi tanskalaisomisteisen Hankkijan ja ruotsalaisomisteisen K-Maatalouden kautta!

 

 

Kaikki ovat tyytyväisiä pohjoismaalaisen lannoitekaupan kuvioista, sillä suomalaiset kuluttajat maksavat koko roskan!

Pieni epäilys hiipi mieleeni, että onko Yaran aikana palattu Kemiran aikoihin eli siihen, että Suomessa valmistettuja lannoiteita saavat myydä vain harvat ja valitut yritykset!

 

 

-Esko Erkkilä-

Työnantajapuolen pitää käyttää työsuku-uhkaa nykyistä useammin

Torstai 10.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT pääsivät sopimukseen rakennusalan työsopimuksista eilen.

 

 

Sopimukseen pääseminen merkitsi, että työnantajan tänään klo 00.00 alkavaksi ilmoittama työsulku peruuntuu.

 

 

En tunne konfliktitilannetta tarkemmin, mutta sen tiedän julkisuudessa olleista tiedoista, että työnantaja olisi aloittanut koko alaa koskevan työsulun viime yönä klo 00.00.

 

 

Työsulku ei olisi luonnollisesti koskenut ns. järjestäytymättömiä eli vastuullisia työntekijöitä.

 

 

Eilen saatu neuvottelutulos osoittaa laajemmaltikin työmarkkinoille, että työnantaja käyttää työsulku-uhkaa aivan liian säästeliäästi.

 

 

Nyt työsulku-uhka tepsi ja Rakennusliiton satpaarit eivät uskaltaneet ottaa vastuuta siitä, että hyvillä palkoilla olevat kunnolliset duunarit olisivat jääneet vaille työtä ja palkkaa.

 

 

Toivon, että jatkossa työnantajatahot käyttävät aktiivisesti työsulku-uhkaa, jotta työmarkkinoille saadaan terve ja tasapainoinen tilanne ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien kesken.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hieno ja kannatettava esitys!

Keskiviikko 9.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomen Yrittäjät tuli eilen julkisuuteen hienolla esityksellään, kun se kannustaa jäsenyrityksiänsä maksamaan henkilöstöetuna työntekijöidensä työttömyyskassamaksut, jos henkilö on Yleisen Työttömyyskassan eli YTK:n jäsen.

 

 

YTK:lla ei ole sidoksia ay-liikkeeseen. joten sponsorointikehoitus ei merkitse ay-liikkeen tukemista vaan päinvastoin.

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja sinä aikana en ollut päivääkään ammattiyhdistysliikkeen jäsen.

 

 

Ammattiyhdistysliike toki tuli tutuksi työurani aikana, sillä se vaikeutti moneen kertaan työtehtävieni suorittamista, mutta niistäkin selvittiin!

 

 

Työurani alussa olin jäsenenä Agrologien Liiton työttömyyskassassa, mutta kun Liitto oli ja on yhä edelleen koulukuntajärjestö, en ollut silloinkaan tukemassa ay-liikettä.

 

 

Agrologien Liiton työttömyyskassa liittyi vuosien kuluessa eräiden muiden koulukuntajärjestöjen työttömyyskassojen kanssa ja silloin katsoin, että minulla ei ole mitään syytä pönkittää kyseistä työttömyyskassaakaan.

 

Liityin ”Loimaan kassaan” eli Yleiseen työttömyyskassaan, sillä halusin varmistaa toimeentuloni mahdollisessa irtisanomistilanteessa.

 

 

Jälkeenpäin ajatellen liittymiseni Yleiseen työttömyyskassaankin oli turha toimenpide, sillä omasin työurani aikana sellaisen yhteistyökyvyn ja työtaidon, että työnantajani ei edes yrittänyt irtisanoa minua.

 

Ymmärrän toki niitä henkilöitä, jotka ovat yhteistyökyvyiltään ja työtaidoiltaan sellaisia, että työnantaja haluaa vapautua heistä ja silloin ay-liikkeeseen sidoksissa olevat työttömyyskassat ovat näille henkilöille väylä riidellä asioista.

 

 

Arvostan suuresti Suomen Yrittäjien toimintaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

On suurta viisautta, että lopetettujen kuntien alueilla sijaitsevat postitoimipaikat saavat säilyttää entisen nimensä

Sunnuntai 6.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Paikkakunnan identiteetti on meille jokaiselle tärkeä asia.

 

 

Kuntaliitokset – jotka toivottavasti nyt ovat jatkossa harvinaisia – ovat asettaneet lopetettujen kuntien asukkaiden identiteetin kovalle koetukselle.

 

 

Puhun omakohtaisella kokemuksella, sillä synnyinkuntani Viljakkala liittyi muutama vuosi sitten Ylöjärveen.

 

 

Osaomistan poikieni kanssa synnyinkotini Viljakkalassa.

 

 

Koen melkein henkilökohtaisena loukkauksena, jos minua kutsutaan ylöjärveläiseksi – niin ei toki voidakaan tehdä, sillä asun Tampereella.

 

 

Arvostan Ylöjärven kaupungin menettelyä, kun se Viljakkalan kuntaliitoksessa säilytti Viljakkalan alueella sijaitsevien postitoimipaikkojen nimet alkuperäisinä, vaikka fyysisesti niitä ei olekaan olemassa.

 

 

39310 Viljakkala ja 3340 Karhe jatkavat elämäänsä, vaikka niitä ei todellisuudessa ole fyysisesti olemassakaan.

 

 

 

Sastamalaan eli Vammalaan eli Tyrvääseen kuntaliitoksissa on lähiaikojen kuluessa liitetty useita sen naapurikuntia ja kaikkien kohdalla postiosoitteiden osalta on (tarkoituksellako) häivytetty paikallinen historia ja asukkaiden identiteetti, kun postinumeroiden jälkeen lukee vain Sastamala, kas näin

 

 

• 32730 Sastamala – Keikyä
• 32740 Sastamala – Äetsä
• 38100 Sastamala – Karkku
• 38120 Sastamala – Kutala
• 38130 Sastamala – Ellivuori
• 38140 Sastamala – Kärppälä
• 38200 Sastamala – Vammala
• 38210 Sastamala – Vammala
• 38220 Sastamala – Stormi
• 38250 Sastamala – Roismala
• 38270 Sastamala – Sammaljoki
• 38280 Sastamala – Illo
• 38300 Sastamala – Kiikka
• 38360 Sastamala – Kiikoinen
• 38370 Sastamala – Tervahauta
• 38420 Sastamala – Häijää
• 38460 Sastamala – Mouhijärvi
• 38470 Sastamala – Hyynilä
• 38510 Sastamala – Suodenniemi

 

Olen melkoisen varma, että esimerkiksi postinumeroalueella 38460 asuva kokee olevansa mouhijärveläinen ja ei niinkään sastamalalainen!

 

 

Maakuntauudistuksen myötä kuntaliitokset ovat tulevaisuudessa toivottavasti harvinaisia, mutta jos sellaisia joskus joudutaan suorittamaan, toivon, että postitoimipaikkojen nimet säilytetään entisinä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Pyöreän puutavaran viennin vaikutus syvänmeren kalojen sukupuolielämään"

Lauantai 5.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo otsikossa mainittu legendaarinen tutkimus tuli etsimättä mieleen kun luin, että Suomen Akatemia on myöntänyt 440.000 euron suuruisen rahoituksen tutkimukselle, jossa tutkitaan kannibalismin merkitystä eteläamerikkalaisille sammakoille!

 

 

440.000 euron suuruinen rahoitus koskee viisivuotista tutkimusta, jonka suorittaa Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Bibiana Rojas Zuluaga.

 

 

Bibiana Rojas Zuluagan hanke alkaa 1.9.2018, ja sen rahoitus on tarkalleen 438.874 euroa.

 

*******************

 

 

Kaikella kunnioituksella Bibiana Rojas Zuluagaa kohtaan, mutta eikö Suomessa olisi tärkeämpiäkin tutkimusaiheita kuin tutkia miten eteläamerikkalaiset sammakot pärjäävät sen jälkeen, kun syövät lajitovereitaan!

 

 

Toisaalta, hullujahan saa aina pyytää, mutta hulluja ovat ne, jotka myöntävät määrärahoja hulluihin projekteihin!

 

 

Herätys Suomen Akatemia, sillä tuonkin "tutkimuksen" maksavat suomalaiset veronmaksajat eli me!

Nyt Suomen Akatemialta tuli todellinen sammakko!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

 

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Joutuvatko maataloustuottajat ja sitä kautta kuluttajat maksumiehiksi Britannian EU-erossa?

Torstai 3.5.2018

Eilisen eräs pääuutinen oli, että Euroopan komissio ehdottaa EU-maksujen korottamista nykyisestä n. prosentista bruttokansantulosta 1,1 prosenttiin.

 

 

Komission tavoite on, että kaudelle 2021 – 2027 linjattavista budjettiluvuista päätettäisiin jo ennen ensi kevään EU-vaaleja.

 

 

Suomalaisen kuluttajan kannalta komission suunnitelmissa erityisen huolestuttavaa on se, että komission esityksessä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta leikataan n. 5 prosenttia ja aluekehitysrahoituksesta 7 prosenttia.  Suorat tuet vähenisivät n. 4 prosenttia.

 

 

Maatalouden kurittaminen voi laajempia kuvioita ymmärtämättömälle maatalousvihamiehiselle tuntua hyvältä, mutta maataloustukien leikkaaminen nostaisi vääjäämättömästi ruuan kuluttajahintoja. Kuinka silloin suu pannaan?

 

 

Kaikkinaisen maataloustuotannon kannattavuus on nyt niin tiukalla, että lisätiukennukset pitää ehdottomasti saada korvattua tuottajahintojen korottamisella ja se merkitsee ruuan hintojenkorotuksia päivittäistavarakaupassa.

 

 

Britannia on EU:ssa merkittävä nettomaksaja, sillä sen nettomaksuosuus liikkuu tasolla 11 miljardia vuodessa.

 

 

Britannian suuri nettomaksajan rooli merkitsee, että brexit ei suinkaan merkitse, että muiden maiden EU-maksut alenisivat, vaan päinvastoin.

 

 

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä EU-kansanäänestyksessä Euroopan Unioniin liittymisen puolesta ja olen edelleen samalla kannalla.

 

 

Kannustan Suomen europarlamenttiedustajia toimimaan siten, että seuraavalla EU-budjettikaudella ei maataloustukia alennettaisi, sillä se merkitsisi ruualle hinnannousua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi yhdessäkään ryhmäpuheenvuorossa ei sanallakaan mainittu ikääntyneen väestön tilannetta?

Keskiviikko 25.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi viime maanantaina eli 23.4.2018 laajan säästöohjelman, jonka tavoitteena on saada aikaan 43,5 miljoonan euron säästöt.

 

 

Hyväksytyssä toimenpideohjelmassa ikäihmisten palveluja karsitaan siten, että kustannussäästöä kertyy peräti 900.000 euroa.

 

 

 

 

***********************

 

 

 

 

 

Osallistuin eilen n. 250 muun henkilön kanssa Tampere-talossa järjestettyyn…

 

 

 

 

 

…Kehittyvä Vanhustyö- seminaariin, joka oli vanhustyön ammattilaisille suunnattu koulutus- ja näyttelytapahtuma – olin seminaarissa Tampereen Vanhusneuvoston jäsenenä.

 

 

Seminaarissa ihmeteltiin kahdessakin esityksessä, että edellisiltana järjestetyssä kaupunginvaltuuston kokouksessa ei yhdessäkään ryhmäpuheenvuorossa sanallakaan käsitelty ikäihmisten palvelujen karsintaa!

 

 

Jotkut kaupunginvaltuutetut kosiskelevat tamperelaisia protestoimalla ns. taitettua indeksiä vastaan, mutta ikäihmisten palveluista leikkaaminen ei ilmeisesti ole heidän mielestään edes maininnan arvoinen asia!

 

 

Ikäihmisten asian ”unohtaminen” ryhmäpuheenvuoroissa nousi Tampere-talon seminaariesitysten lisäksi voimallisesti esille tilaisuuden keskusteluosioissa sekä käytäväkeskusteluissa.

 

 

 

 

 

Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysjohtaja Jenni Airaksinen tiivisti ikäihmisten tilanteen Tampereella osuvasti, kun hän totesi, että Tampereella asiassa on otettu askel taaksepäin!

 

 

Näin ei saisi olla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen ratikasta ei saa muodostua polkupyörien kuljetusväline!

Lauantai 14.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin tiistaina 10.4.2018 viidenteen maketti-matkaan Tampereelta Ouluun ja takaisin.

 

 

Makettimatkoja järjestettiin kaikkiaan kuusi ja niiden lisäksi ja kaiken kruunuksi yksi median edustajille.

 

 

Ratikan puusta ja vanerista valmistettua luonnollisen kokoista näköismallia kutsutaan maketiksi ja sellaiseen siis sain Oulussa tutustua.

 

 

Tampereen Raitiotie Oy vai lieneekö ollut Tampereen kaupunki tai peräti Raitiotieallianssi joka maksoi matkamme; menomatkalla rautatievaunussa lihapulla-aterian ja Oulussa ennen paluumatkaamme…

 

 

 

 

 

…Toripolliisi-ravintolassa kunnollisen aterian – minut tunteville ei ole yllätys, että valitsin ruuakseni lammaspaistin.

 

 

Lammaspaisti oli kypsää, maukasta ja riittävän suuri, mutta minttuhyytelöä jäin kaipaamaan. Tämä pienenä miinuksena Toripolliisille!

 

 ****************

 

 

Varsinainen auditointi Transtech:n Oulun toimipisteellä oli mielenkiintoinen, sillä saimme tutustua tulevaan Tampereen ratikan makettiin eli puuta, vanerista ja ”kakkosnelosesta” valmistettuun luonnosversioon.

 

 

Tutustumisen aikana minulle ja koko kymmenhenkiselle ryhmällemme selvisi, että Tampereen ratikassa aiotaan kuljettaa myös matkustajien polkupyöriä!

 

 

Toki tiedän, että ulkomailla näin tapahtuu, mutta sitä en käsitä, että miksi Tampereellakin!

 

 

 

Polkupyöräkansan kuljettaminen polkupyörineen ratikassa aiheuttaa suuria ongelmia lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkeville, sillä polkupyörät tukkivat ratikan käytävät ja vaikuttavat muiden liikkumista sekä matkustamista.

 

 

Ratikan pitää olla täysin esteetön kulkuväline, mutta se ei ole esimerkiksi pyörätuolilla matkustaville mahdollista, jos terveiden polkupyöräilijöiden polkupyörät tukkivat kulkuväylät ja vaikeuttavat pyörätuoliasiakkaiden matkustamista.

 

 

Esitän, että Tampereen ratikassa ei ole mahdollista kuljettaa polkupyöriä, sillä niiden kuljettaminen ratikassa on jopa vaarallista muille ratikankäyttäjille ja asettaa yhden kulkumuodon  erityisasemaan.

 

 

Jos ratikassa sallitaan polkupyörien kuljettaminen, on se huomioitava tuplahintana matkalipun hinnassa ja on määrättävä, että samassa ratikassa saa kuljettaa korkeintaan kahta polkupyörää.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Runneltu Tampereen keskusta - Maanantaimarkkinatkin kokevat rajua myyjä- ja asiakaskatoa

Keskiviikko 11.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereen Torikauppiasyhdistys ry järjestää Tampereen Keskustorilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina Maanantaimarkkinat.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana olen osallistunut viime vuosien aikana jokseenkin kaikille Maanantaimarkkinoille kunnallisjärjestömme telttakatoksella. Tapaamme markkinoilla satoja kaupunkilaisia, joilta saamme suoraa kansalaispalautetta Keskustan valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta - saatu kansalaispalaute on arvokasta pääomaa, kun omalta pieneltä osaltani saan olla vaikuttamassa Keskustan toimintaan.

 

 

Tavallisesti koko Keskustorin alue on täynnä myyntikatoksia, sillä torimyyjät arvostavat Tampereen Maanantaimarkkinoita.

 

 

Maanantaimarkkinat ovat myös lähes kaikkien muidenkin puolueiden mielestä tilaisuus, jossa kannattaa olla esillä ja tavoitella tamperelaisäänestäjiä.

 

 

 

 

 

Ratikkatöiden vuoksi Tampereen keskusta-alue on nykyään täydellisessä alennustilassa ja se kokee suurta asiakaskatoa.

 

 

Ratikkatyömaa on runnellut ja raiskannut Tampereen sydänalueen ja karkottanut ihmiset pois keskustasta.

 

 

En ole koskaan kokenut sellaista myyjäkatoa, kuin oli viime maanantaina eli 9.4.2018 Maanantaimarkkinoilla. Kovimmillakin pakkasilla Keskustori on ollut täynnä myyntikatoksia, mutta nyt myyntipaikoista oli varattuna vain kolmannes!

Otin tämän kuvan Tampereen Teatterin portailta ja hävettää minuakin tuo autius, joka oli Maanantaimarkkinoilla!

 *****************

 

Puolueille on annettava tunnustusta, sillä Keskustan lisäksi paikalla olivat jälkeemme saapumisjärjestyksessä tulleet Vasemmistoliitto, Kokoomus, Perussuomalaiset ja viimeisenä saapunut ja ensimmäisenä poislähtenyt SDP. Vihreät eivät ole koskaan olleet paikalla Maanantaimarkkinoilla.

 

 

Keskustan osalta voimme olla viime maanantain Maanantaimarkkinoiden yleisömenestykseen tyytyväisiä, sillä keitimme kaksi perkolaattorillista kahvia ja kahvin lisäksi tarjoilimme teetä sekä mehua lukemattomia annoksia.

 

 

Keskustorilla kesällä järjestettävien suurtapahtuminen osalta olen huolestunut, sillä Keskustorin ympäristön runteleminen ja raiskaaminen saattaa vähentää merkittävästikin eri tapahtumien yleisömääriä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Kaupunkilaiset hyötyvät sote- ja maakuntauudistuksesta"

Tiistai 10.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti julkaisi eilen eli maanantaina 9.4.2018 Mielipide-palstallaan otsikkoaiheisen mielipidekirjoitukseni.

 

 

Kirjoitukseni tekstiosuus kuului näin:

 

 

Sote-uudistuksen ydintä ovat tasa-arvoinen ja nopea pääsy perusterveydenhuoltoon, hoidon jatkuvuus ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen. Haluamme päästä eroon monien kaupunkiterveysasemien pitkistä jonotusajoista – siitä sote-uudistuksessa yksinkertaisimmillaan on kyse. Suurten kaupunkien sisällä jonotusajoissa on nyt huomattavia eroja.

 

Toisena uudistuksen erittäin tärkeänä tarkoituksena on vahvistaa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palveluita tarvitsevan asiakkaan ääntä, asiakaslähtöisyyttä sekä ehkäistä pallottelua luukulta luukulle.

Palvelut järjestävä maakunta pystyy yksittäistä kaupunkia tehokkaammin hallitsemaan henkilöstö- ja muita resursseja, tuomaan erikoistason palveluita lähemmäs ihmisiä, ja tasoittamaan alueellisia eroja.

 

Valinnanvapaus tukee ihmisen oikeutta oikeaan tukeen oikea-aikaisesti. Se tuo tarjolle lisää palveluntuottajia ja lyhentää jonoja. Mahdollisuus valita hoitava lääkäri paranee viimeinkin samanlaiseksi kuin muualla Euroopassa.

 

Uudistus vahvistaa perusterveydenhuoltoa ja vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja pienentää yhteisin verovaroin maksettavien palvelujen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon ennakoimattomat lisälaskut eivät jatkossa rasita enää kaupunkien taloutta. Kaupungin mahdollisuudet kaupungin kehittämiseen koulutuksen, liikunnan, kulttuurin, kaupunkisuunnittelun ja elinvoiman palveluissa pysyvät entisellään.

 

Palveluiden tuottamisen roolit sen sijaan selkeytyvät, kun kaupunki voi keskittyä hyvinvoinnin edistämiseen ja maakunta sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseen valtion rahoittamana. Uudistus selkeyttää ja keventää hallintoa. Yli neljänsadan organisaation tehtävät siirretään 18 maakunnalle. Se, että maakuntien toiminta rakentuu pitkälti nykyisen sairaanhoitopiirijaon pohjalle, tekee uudistuksen toteuttamisesta helpompaa. Kaupunkilaisten asema parantuu vahvistuvan demokratian myötä. Nykyisten TE-toimiston, pelastuslaitoksen, ely-keskusten, sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen toimialaan kuuluvista asioista päättävät henkilöt valitaan jatkossa maakuntavaaleilla. Äänestäjä voi olla purkamassa hallintohimmeleitä.

 

 

Esko Erkkilä

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtaja

 

 

*****************

 

 

-Esko Erkkilä-

Nuorten puolesta työnantajille soittelevat vanhemmat tekevät karhunpalveluksen lapsilleen

Maanantai 9.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Tämän vuoden osalta nuorten kesätyöpaikat lienevät jo jaettu, mutta asian tiimoilta kannattaa vielä nytkin käydä keskustelua.

 

 

Sain työurani aikana palkata lukemattomia työnhakijoita; kyseessä olivat pääasiassa vakituiset tai ainakin määräaikaiset työt, mutta joukossa oli jokunen kesätyöpaikkakin.

 

 

Joskus sain soittoja vanhemmilta, jotka kyselivät työpaikkaa lapsilleen.

 

 

On selvää että tapaukset, joissa lapsen vanhemmat kyselivät työpaikkaa lapselleen, siirtyivät välittömästi mappi Ö:n kyltymättömään kitaan.

 

 

Vanhempien pitää kannustaa lastaan tai paremminkin nuorta etsimään töitä, mutta missään nimessä vanhemman ei itse pidä ryhtyä soittelemaan lapsen puolesta työnantajille.

 

 

Vanhemman soitto lapsensa puolesta kertoo työnantajalle, että kyseessä on saamaton lapsi ja sellaista kukaan työnantaja ei halua palkata riesakseen.

 

 

Tämä on sanomani tänään!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kesko kusettaa

Lauantai 7.4.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikkeiden kotimaisuus on niin kova myyntivaltti, että se panee päivittäistavarakaupat kusettamaan asiakkaitaan puolitotuuksilla ja suoranaisilla valheilla.

 

 

Törmäsin Keskon puolitotuuteen, kun jouduin Rouvan laatiman ostoslistan perusteella ostamaan Ylöjärven Elon Citymarketista ”Herkkutilan parhaat” –yrityksen Suomessa pakkaamaa ”Perhe-kermajuustoa”!

 

 

 

 

 

Ylöjärven Uutisissa julkaistu mainos täyttänee juridisesti mainonnan perussäännöt, mutta aivan ilmeisesti kyseessä on tietoinen yritys harhaanjohtaa kuluttajaa.

 

 

 

 

 

Mainoksessa annetaan ymmärtää, että kyseessä on ”Herkkutilan” valmistama ”Perhe-juusto”.

 

 

Maininta ”Herkkutilan parhaat” antaa kuluttajalle luulon, että kyseessä on suomalainen juustoja valmistava yritys, mutta näin ei ole, sillä kyseessä on lainsäädännön rajoja kolkutteleva Helsingissä osoitteessa Latokartanontie 7 A:ssa sijainnikseen ilmoittava ”Herkkutilan Oy”!

 

 

Toivon, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suorittaa auditoinnin kyseisen firman tiloihin.

 

 

 

 

 

Soitin pakkauksessa mainittuun puhelinnumeroon ja kysyin juuston valmistusmaata, sillä minulle ei riitä, että alkuperämaaksi ilmoitetaan EU.

 

 

Puheluuni vastannut naisääni kertoi, että valmistusmaa on Saksa. Kun ihmettelin, että miksi sitä ei uskalleta ilmoittaa pakkauksessa, sain vastauksen, että samalla tehtaalla on tuotantoa myös Hollannissa, ja sen vuoksi he eivät ilmoita valmistusmaata.

 

 ***************

 

Suurin syyllinen tähän sotkuun on ehdottomasti Kesko, joka sallii myymälöissään myytävän epämääräisiä tuotteita.

 

 

Kesko myöntää kyseiselle tuotteelle 2,00 euroa per kilo pirunkyytirahaa, kunhan asiakkaalla on esittää K-kortti eli Kesko tässä mähläilee!

 

**************

 

Luin facebookista, että eräät Keskon liikkeet myyvät samaa tuotetta ”Hyvää Suomesta”- logon alla – törkeää ja kuluttajia väheksyvää sekä tuomittavaa menettelyä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Säätytalon päätykolmion veistosryhmä

Tiistai 27.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Taitaa olla jo neljäs kerta, kun kirjoitan juttua Helsingissä sijaitsevasta Säätytalosta.

 

 

Säätytalo liittyy kuitenkin niin kiinteästi Suomen historiaan, että katson olevan paikallaan vielä kerran palata Säätytalolle ja sen historiaan.

 

 

Nyt on kyse Säätytalon Snellmaninkadun puoleisesta päätykolmiosta ja siihen liittyvistä seikoista.

 

 

 

 

 

Kuva päätykolmiosta on minun ottamani ja siten kaikkien vapaasti käytettävissä, mutta tekstin olen kopioinut suoraan Wikipediasta; kas näin:

 

 

********************

 

 

Päätykolmiota koristaa kuvanveistäjä Emil Wikströmin pronssiveistos Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809. Se esittää Venäjän keisari Aleksanteri I:ä vahvistamassa Suomen lakeja ja oikeuksia Porvoon valtiopäivillä vuonna 1809. Taideteos on 18,6 metriä leveä ja huipun kohdalla 3,12 metriä korkea.

 

 

Veistosryhmään kuuluu yhteensä 26 hahmoa, jotka on kaikki kuvattu luonnollista suuremmassa koossa. Keskimmäisenä on tsaari Aleksanteri I kahden fanfaaria puhaltavan torvensoittajan välissä ja hänen ympärillään seisovat Porvoon valtiopäivien säätyjen puhemiehet: vasemmalta oikealle porvarissäädyn puhemies Kristian Trapp, aatelissäädyn maamarsalkka Robert Wilhelm de Geer, pappissäädyn puhemies, arkkipiispa Jacob Tengström ja talonpoikaissäädyn puhemies Pehr Klockars.

 

 

Loput hahmot ovat allegorisia eli vertauskuvallisia.

 

Keskusryhmän vasemmalla ja oikealla reunalla seisovat kättään kohottavat naishahmot edustavat lakia ja uskontoa. Teoksen vasemman päädyn hahmot (Kanteleensoittaja, Ensiopetus, Maanviljelys, Kauppa, Teollisuus, Tiede ja Taide) edustavat Suomen kansan kehitystä työn kautta ja oikean päädyn hahmot (Sota, Sovinto, Kohti parempaa tulevaisuutta ja Jumala isänmaata siunatkoon) kehitystä taistelun kautta.  Suoraan keisarin jalkojen alle on kuvattu Suomen leijonavaakuna.

 

 

***************

 

 

 

Mielenkiintoista!

 

 

Eivät nykytaiteilijat pystyisi tuollaista luomaan!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Pieni kuvakertomus vierailustani Säätytalon ensimmäisessä kerroksessa!

Maanantai 26.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo Snellmaninkadulla Helsingissä on nykyisin valtioneuvoston ja muun valtionhallinnon kokous- ja edustuskäytössä.

 

 

Sain viime viikolla vierailla Säätytalolla kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen kutsumana.

 

 

Seuraavassa pieni kuvakertomus Säätytalon ensimmäisessä kerroksessa näkemästäni:

 

 

 

 

 

Näkymä eteisaulasta toiseen kerrokseen.

 

 

 

 

 

Portaiden yläpäässä porrashallissa oleva Laki-veistos - …

 

 

 

 

 

…se on kopio Suurkirkon edessä sijaitsevan Aleksanteri I:n patsaan jalustassa olevasta patsasosiosta.

 

 

 

 

 

Toiseen kerrokseen johtavan portaikon kaiteet ovat taiteelliset.

 

 

 

 

 

Jykeviä ovia eri neuvotteluhuoneisiin.

 

 

 

Eteisaulan seinillä on maakuntavaakunoita; kuka tuntee?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

**************************

 

 

 

 

 

Kiitokset ministeri Anu Vehviläiselle, että alunperin puoluetoimistolle suunniteltu tilaisuus järjestettiinkin Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Hyvää kesäaikaa!

Sunnuntai 25.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varhaislukijani lukevat tätä juttuani talviajassa, mutta kun kolme tuntia tästä maaliskuun viimeisestä sunnuntaipäivästä on kulunut, niin silloin olemme kesäajassa.

 

 

Taidan kuulua vähemmistöön, kun kannatan kesäaikaa ja siihen siirtymistä synkän talven jälkeen.

 

 

Suomalaiset europarlamentaarikot ehdottivat vuonna 2016 EU:n komissiolle, että kesäajasta luovuttaisiin – en kannata suomalaismeppien ehdotusta.

 

 

Kesäaikaan siirtyminen kertoo, että kevät ja kesä ovat saapumassa. Pidän kesästä ja sen vuoksi pidän myös kesäajasta.

 

 

Mielelläni menetän kesäaikaan siirtymisessä sen yhden tunnin, sillä tiedän saavani sen takaisin lokakuun viimeisenä sunnuntaina klo 04.00.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kesäaikaan siirtymisestä minulla on eräs henkilökohtainen muistelus:

 

 

Olin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 1981 asiakasmatkan vetäjänä Espanjassa.

 

 

Tutustuimme Zaragozassa maatalousnäyttelyyn ja ajoimme vuokra-autoilla Barcelonaan maaliskuun viimeisenä lauantaina ja yövyimme hotellissa.

 

 

Onneksi eräs asiakkaistamme muisti yöllä, että aamulla onkin kesäaika ja hän herätti seurueemme tuntia suunniteltua aikaisemmin!

 

 

Jos tämä asiakkaamme ei olisi herättänyt meitä tuntia suunniteltua aikaisemmin, olisin kenties vieläkin Barcelonassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

J.V. Snellmanin patsas Suomen Pankin edustalla koki kovia helmikuussa 1944

Perjantai 23.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1806 syntynyt J.V. Snellman oli filosofi, valtiomies ja kirjailija. Hän laati kokonaisvaltaisen ohjelman suomalaisen kansakunnan ja sen pohjalle rakentuvan valtion kehittämiseksi. Snellman painotti suomen kielen arvoa ja hän oli myös merkittävä talousmies, sillä hän vei loppuun rahauudistuksen, jossa Suomi sai oman valuutan, markan.

 

 

Helsingissä on lukuisia nähtävyyksiä, mutta kaupungin syrjäisen sijainnin vuoksi niitä on vaikea päästä ihailemaan.

 

 

Sain kutsun saapua erääseen tilaisuuteen Helsinkiin tiistaina 20.3.2018 ja kun matkustin pääkaupunkiimme junalla hyvissä ajoin, niin pääsin tutustumaan…

 

 

 

 

 

…mm. Suomen Pankin edustalla Snellmaninkadulla sijaitsevaan J.V. Snellmanin patsaaseen.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsaasta järjestettiin kilpailu vuonna 1913 ja sen voittivat yhteisellä ehdotuksellaan kuvanveistäjä Emil Wikström ja arkkitehti Eliel Saarinen.

 

 

Wikström suunnitteli Snellmanista istuma-asennossa olevan näköisveistoksen ja Saarinen puolestaan suunnitteli veistoksen jalustan.

 

 

Muistomerkin suunnittelukilpailu järjestettiin siis vuonna 1913 ja kipsivalos valmistui kahden vuoden kuluttua eli vuonna 1915.

 

 

Varojen niukkuus merkitsivät sitä, patsaan paljastusjuhlallisuudet voitiin pitää vasta 1923.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas katselee toisella puolella katua sijaitsevan Säätytalon julkisivua ja monta merkittävää tapahtumaa on ”Snellmanin silmien alla” tapahtunut vuosien varrella.

 

 

 

 

 

Snellmanin patsas koki kovia Neuvostoliiton suurpommituksessa 26. – 27.2.1944, kun aukiolle putosi pommeja ja niiden sirpaleet vaurioittivat patsasta.

 

 

On arvokas asia, että sirpaleiden aikaansaamat iskemät on jätetty meille jälkipäiville nähtäviksi Helsinkiä kohdanneesta suurpommituksesta.

 

 

 

*****************

 

 

Mainittakoon, että samanlaisia pommitusjälkiä on nähtävissä Turun postitalon seinässä, johon ne syntyivät Talvisodan aikana ns. yllätysmaanantaina eli tammikuun 29. päivänä 1940.

 

 

Turun pommitukset olivat tuhoisat, sillä postitalon lähelle pudotetut pommit tappoivat 29 henkeä.

 

 

Yövyin työelämän aikana viimeisten viidentoista vuoden aikana kerran viikossa Turun Seurahuoneella ja kun se sijaitsee postitalon naapurissa, niin Turussa Talvisodan aikana pudotettujen pommien tuhovaikutus on tullut minulle tutuksi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-