Kaksi ministeriä mukana sote- ja maakunta-uudistusta käsittelevässä tilaisuudessa suurten kaupunkien keskustalaisille vastuuhenkilöille 20.3.2018

Torstai 22.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Helsingin pormestari Jan Vapaavuorilla on tapana järjestää suurten kaupunkien kapinakokouksia hallituksen sote- ja maakuntauudistuksia vastaan.

 

Minä puolestani sain viime tiistaina eli 20.3.2018 osallistua Helsingissä Säätytalolla kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen järjestämään suurten kaupunkien keskustalaisten vastuuhenkilöiden rakentavaan neuvonpitoon, jossa käsiteltiin sote- ja maakuntauudistusta.

 

 

 

 

 

Ministeri Vehviläinen oli kutsunut paikalle Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun sekä Tampereen keskustalaiset kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallitusten jäsenet sekä näiden kaupunkien Keskustan kunnallisjärjestöjen puheenjohtajat.

 

 

Puheenjohtamani Tampereen Keskustan kuntavaaliehdokkaat saivat vuosi sitten järjestetyissä kuntavaaleissa n. 1.300 ääntä enemmän kuin edellisissä kunnallisvaaleissa, joten otin mielihyvin ministerin kutsun vastaan ja olin paikalla.

 

 

 

 

 

Olen aina arvostanut Anu Vehviläistä poliitikkona ja muistelen lämmöllä hänen ministerivierailujaan Tampereella.

 

 

Ajat ovat muuttuneet, sillä muistan, kun Anu Vehviläinen saapui liikenneministerinä ollessaan ilman turvamiehiä Hervannan Kauppakeskus Duoon, mutta kunta- ja uudistusministerinä Vehviläisellä on Tampereen vierailuillaan aina ollut turvamiehet mukanaan – näin se maailma muuttuu!

 

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko poikkesi myös meitä tervehtimässä ja osasimme arvostaa myös hänen läsnäoloaan.

Kansanedustaja Pekka Puska poikkesi myös tilaisuudessa ja hänen vieruskaverinaan sain todeta, että Puska "elää kuten saarnaakin" eli paljon vihreää lautaselle ja vain kivennäisvettä lasiin - arvostan!

 

 ********************

 

Tamperelaisena ja pirkanmaalaisena saan olla ylpeä niistä pirkanmaalaisista, jotka ovat edenneet politiikan vaikuttamisportaikolla korkealle ja jotka olivat Säätytalon tilaisuudessa paikalla.

 

 

 

 

 

Pälkäneeltä syntyisin oleva ja nyt Puumalan kunnanjohtajana toimiva Matias Hilden toimii ministeri Anu Vehviläisen erityisavustajana – Matias on miellyttävä henkilö, josta varmaan tulemme lähivuosina kuulemaan enemmän.

 

 

 

 

 

Ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustajana toimiva ja Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä Tampereen kaupunginhallituksen varajäsen Vilhartti Hanhilahti on myös Keskustan nousevia voimia.

 

 

 

 

 

Tamperelainen Suvi Mäkeläinen valittiin kesällä Keskustanuorten puheenjohtajaksi ja sen lisäksi hän toimii Tampereen kaupunginhallituksen jäsenenä.

 

 

 

Tampereen Keskustan puheenjohtajana saan olla ylpeä niistä tamperelaisista ja pirkanmaalaisista, jotka ovat etenemässä politiikassa Suomen keskeisimmiksi päättäjiksi.

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereesta muovinkierrätyksen kärkikaupunki

Keskiviikko 21.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön puheenjohtajana osallistun valtuustoryhmämme kokouksiin ja eilen päätimme jättää valtuustoaloitteen ajankohtaisesta muovinkierrätyksestä.

Aloitteemme luonnosteli ja stilisoi ministeri Kimmo Tiilikaisen erityisavustaja ja valtuustoryhmämme jäsen, kaupunginvaltuutettu Vilhartti Hanhilahti. 

Tässä valtuustoaloitteemme kokonaisuudessaan:

**************************

Tampereesta muovinkierrätyksen kärkikaupunki

Muovi on muotoutunut merkittäväksi globaaliksi ympäristöongelmaksi. Muovijäte saastuttaa lähiympäristöämme ja erityisesti mikromuovit, jotka ajautuvat vesistöihimme. Vesistöjen kautta ne päätyvät vedeneläviin ja lopulta jopa juomaveteemme.

Tällä hetkellä Tampereella kotitalouksien muovinkeräystä järjestää Suomen pakkauskierrätys Rinki Oy 17:sta muovinkeräyspisteellään. Tämä keräyspisteiden määrä on hyvä pohja mutta se ei missään nimessä riitä kattavaan ja tehokkaaseen muovinkierrätykseen. Esimerkiksi Ruotsissa muovia kerätään vuodessa 4-5kg asukasta kohden kun Suomessa vastaava lukumäärä on keskimäärin puoli kiloa.

Nykyään Tampereella suurin osa kotitalouksien muovijätteestä päätyy polttoon muun sekajätteen seassa. Se ei ole ympäristön kannalta kestävää, sillä muovimateriaalilla olisi monia erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia. Siitä voi tehdä erilaisia uusiomuovituotteita, petrokemian tuotteita ja jopa liikennepolttoainetta. Oletettavaa on, että kotitalouksien muovijätteelle muotoutuu aitoa markkina-arvoa lähitulevaisuudessa, joka mahdollistaa sen kannattavan keräämisen jäteyhtiöille.

EU julkaisi vuoden 2018 alussa ensimmäisen muovistrategiansa. Strategiassa halutaan tehostaa muovin talteenottoa ja kierrätystä sekä tuotesuunnittelua, joka edistää muovituotteiden uudelleenkäyttöä, korjattavuutta ja kierrätystä. Samalla luodaan edellytyksiä uusille kiertotalouden innovaatioille ja investoinneille. Myös Suomessa ollaan paraikaa kokoamassa muovityöryhmää, jonka tavoitteena on muovinkierrätys, muovin käytön vähentäminen ja korvaavat biomuovituotteet.

Helsingissä HSY on järjestänyt pääkaupunkiseudulla muovipakkausten keräyksen kiinteistökohtaisesti. Taloyhtiö tai omakotitalo voi tilata HSY:ltä muovipakkausten keräysastian ja tyhjennyksen, kuten muunkin jätteen tyhjennyksen eli muovipakkaukset eivät eroa tässä suhteessa muista jätejakeista. HSY siis täydentää Ringin ekopisteiden/kierrätyspisteiden muovipakkausten keräystoimintaa kiinteistökohtaisella keräyksellä, josta vastaa tuottajayhteisö Suomen Uusiomuovi (SUM). HSY toimii täysin itsenäisesti taloudellisesti eli keräyskustannukset kuitataan täysin asiakasmaksuista.

Keskustan valtuustoryhmä esittää, että kaupunki selvittää muovinkeräyksen velvoiterajat kiinteistölle sekä muovinkeräyspisteiden lisääminen niin, että jokaisella kuntalaisella olisi vain kävelymatka lähimmälle muovinkeräysastialle. Tämä olisi hyvää ennakointia, koska lainsäädäntö ja EU:n uusi jätedirektiivi tulevat tiukentamaan muovipakkausten/muovinkierrätystavoitteita. Tampereen ei tule jäädä tästä kehityksestä jälkeen vaan sen tulee profiloitua muovinkierrätyksen kärkikaupungiksi. Meidän tulee innovatiivisesti edistää kiertotaloutta: se tukee ympäristönsuojelua, kestävää kehitystä ja hiilineutraali Tampere 2030 -tavoitetta. Tampereen tulee ottaa mallia Helsingin kustannusneutraalista kiinteistökohtaisesta muovinkeräyksestä.

Tampere 19.3.2018

Jouni Ovaska                                                           Mikko Alatalo

Vilhartti Hanhilahti                                                  Kalle Kiili

***********************

-Esko Erkkilä-

Maakunta- ja sote-uudistuksessa päätöksenteko siirtyy lähemmäs kansalaisia

Sunnuntai 18.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime perjantaina eli 16.3.2018 osallistua seminaariin, jossa laaja-alaisesti selvitettiin maakunta- ja sote-uudistuksia.

 

 

 

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon erityisavustaja Hanna-Maija Kausen esitys avasi mielenkiintoisella tavalla sosiaali- ja terveysministeriön näkövinkkelistä tulossa olevaa muutosta.

 

 

Kause toi vakuuttavasti esityksessään esille sen, että maakunta- ja sote-uudistus takaavat suomalaisille julkisrahoitteisten palveluiden tehokkaan järjestämisen.

 

 

Oleellista on, että päätöksenteko siirtyy lähemmäksi kansalaisia – nyt esimerkiksi sairaanhoitopiirien hallinto perustuu kuntavaalien tulokseen ja siihen, että keitä puolueet haluavat nimetä sairaanhoitopiirien päättäviin elimiin.

 

 

Hanna-Maija Kause listasi sote-uudistuksen kulmakiviksi seuraavat seikat:

 

• vastuu siitä, että kansalainen saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut, on maakunnalla

• palvelut sovitetaan yhteen, joten kansalaisen tarvitsemat palvelut sovitetaan tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi

• asiakkaan valinnanvapaus lisääntyy, sillä hän voi valita julkisen tai yksityisesti tuotetun palvelun

• kustannusten kasvua pystytään hillitsemään

• sähköisiä palveluja lisätään eli tieto kulkee

 

On varmaa, että sähköisten palvelujen lisäämiseen liittyvistä hyvistä puolista ja haasteista tulen lähiaikoina palaamaan tällä saitilla.

 

 

Perhe- ja peruspalveluministerin erityisavustaja Hanna-Maria Kause listasi muutaman asian siitä, että miten tavallinen kansalainen voi äänioikeutensa lisäksi vaikuttaa maakunnan toimintaan:

 

 

• aloiteoikeus

• neuvoa-antava kansanäänestys

• keskustelu- ja kuulemistilaisuudet

• maakunnallinen nuorisovaltuusto

• maakunnallinen vanhusneuvosto

• maakunnallinen vammaisneuvosto

• maakunnallinen kielivähemmistöjen vaikuttamistoimielin

 

 

Kiitän erityisavustaja Hanna-Maija Kausea mielenkiintoisesta esityksestä ja mahdollisuudesta keskusteluun!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Politiikan todelliset vaikuttajat valmistautuvat esityksiinsä perusteellisesti

Lauantai 17.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tulevana syksynä tulee kulumaan kymmenen vuotta, kun lähdin politiikan taustatoimijaksi.

 

 

Olen näinä vuosina saanut läheltä seurata eräiden menestykseen yltäneiden poliitikkojen toimintaa menestyksensä eteen.

 

 

****************

 

 

Otan kaksi esimerkkiä:

 

 

 

 

 

Kansanedustaja Mikko Alatalo tapaa aina laatia puheluonnoksen tai jopa koko puheensa ennen kuin astuu estradille.

 

 

Ylläoleva kuva on Keskustan Vapputilaisuudesta Tampereelta vuodelta 2017, jossa Mikko Alatalo oli itseoikeutettu puhuja.

 

 

Huomataan, että Mikolla on edessään paperinivaska, johon hän on luonnostellut puheensa.

 

 

Vaikka Mikko tukeutuukin valmistelemaansa puheeseen, hän osaa esittää sanomansa siten, että kukaan ei voi sanoa Mikon esitystä paperista luetuksi - laaja esiintymiskokemus auttaa tässä Mikkoa!

 

 

 

********************

 

 

 

 

 

Toinen esimerkkini on eilisillalta, jossa esiintyi Eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen.

 

 

On varmaa, että varapuhemiehellä oli kiireinen viikko takanaan, mutta siitä huolimatta hän halusi esiintyä Kirjastotalo Metsossa meille tamperelaisille.

 

 

Tämän juttuaiheeni kannalta oli eilen oleellista, että esityksensä jälkeen varapuhemies ei suinkaan rynnännyt virka-autonsa takapenkille vaan jäi kuuntelemaan Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralan esitystä.

 

 

Kuvassa etualalla Suomen ensimmäinen keskustalainen apulaispormestari ja poliittisen elämäni tuutor Timo Hanhilahti.

 

 

 

 

 

Varapuhemies Pekkarinen osallistui muutosjohtaja Herralan esityksen kommentointiin aktiivisesti ja on varmaa, että Pekkarisen ja Herralan debatti vei maakunta- ja sote-uudistusta taas pitkän harppauksen eteenpäin!

 

 

Olipa muuten mukavaa, kun esitysten jälkeen varapuhemies Pekkarinen tunsi minut ja tuli kättelemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aseet vaikenivat 78 vuotta sitten

Tiistai 13.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tänään klo 11.00 – 12.00 tulee tarkalleen 78 vuotta kuluneeksi siitä, kun Talvisodan päätteeksi aseet vaikenivat Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta marraskuun 30. päivänä 1939 ja 105 päivää kestänyt Talvisota päättyi Moskovassa solmittuun rauhaan maaliskuun 13. päivänä 1940.

 

 

Rauhansopimus allekirjoitettiin Moskovassa maaliskuun 12. päivänä 1940 sen jälkeen, kun Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta olivat edellispäivänä eli maaliskuun 11. päivänä hyväksyneet Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen.

 

 

Rauhansopimus oli Suomelle raskas, sillä menetimme 11 % maa-alueestamme Neuvostoliitolle ja sen mukana maamme toiseksi suurimman kaupungin Viipurin.

 

 

Neuvostoliiton valtaamilta alueilta lähti 430.000 evakkoa, jotka Suomi joutui asuttamaan muualle Suomeen.

 

 

Vuonna 1915 syntynyt isäni taisteli pikakivääriampujana koko Talvisodan ajan – Talvisodan jälkeen isäni oli eturintamalla myös koko Jatkosodan ajan ja ehtipä hän vielä Lapinsotaankin ajamaan saksalaisia pois maastamme.

 

 

On eräänlaista kunniavelan maksamista se, että olen tutustunut Neuvostoliiton miehittämiin alueisiin ja taistelupaikkoihin monilla sotahistoriaan liittyneillä matkoillani Karjalan Kannaksella ja myös muilla Suomen ja Neuvostoliiton välisillä sotatantereilla.

 

 

Mielelläni soisin, että maaliskuun 13. päivä olisi maassamme liputuspäivä sen kunniaksi, että pystyimme 78 vuotta sitten säilyttämään Suomen itsenäisyyden!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Loimaan kassa" on yhä edelleen edullinen työttömyyskassa ja siihen kuuluminen ei aiheuta velvoitteita liittyä ammattiyhdistysliikkeen jäseneksi

Maanantai 12.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Viime päivinä on aiheellisesti herätetty keskustelua siitä, että työttömyyskorvauksen saamiseksi pitää kuulua työttömyyskassaan.

 

 

Työttömyyskassoihin kuulumisella ei ole mitään sidettä ammattiyhdistysliikkeeseen vaikka ay-väki niin antaakin ymmärtää ainakin ns. rivien välistä.

 

 

Työelämässä ollessani hoidin työttömyysturvani siten, että työttömyyskassani oli Yleinen työttömyyskassa YTK!

 

 

YTK:n jäsenmaksu oli alun perin 60 euroa vuodessa, mutta se nousi vuosien kuluessa 90 euroon vuodessa ja nyt se näyttää olevan 100 euroa vuodessa.

 

 

Alla taulukko, josta ilmenee eri työttömyyskassojen jäsenmaksu kuluvana vuonna – on hienoa, että YTK:n eli ”Loimaan kassan” palvelut ovat edelleenkin edullisia.

 

 

Suosittelen kuulumista ”Loimaan kassaan”, sillä sen jäsenmaksut ovat samat riippumatta kuukausiansioista.

 

 

 

Työttömyyskassa (tk)	1000 €/kk	2000 €/kk	3000 €/kk	4000 €/kk
Lääkärien tk	24 €	24 €	24 €	24 €
Terveydenhuoltoalan tk	42 €	42 €	42 €	42 €
Lakimiesten tk	53 €	53 €	53 €	53 €
Työttömyyskassa Statia	22 €	43 €	65 €	86 €
*JATTK-tk	72 €	72 €	72 €	72 €
Opettajien tk	74 €	74 €	74 €	74 €
Erityiskoulutettujen tk	81 €	81 €	81 €	81 €
IAET-kassa	87 €	87 €	87 €	87 €
Super tk	90 €	90 €	90 €	90 €
*Julkis- ja yksityisalojen tk	95 €	95 €	95 €	95 €
*Yleinen työttömyyskassa YTK	100 €	100 €	100 €	100 €
Sähköalojen tk	40 €	79 €	119 €	158 €
Erityisalojen Toimihenkilöiden tk	123 €	123 €	123 €	123 €
Työttömyyskassa Pro	126 €	126 €	126 €	126 €
Julkisten ja hyvinvointialojen tk	46 €	91 €	137 €	182 €
Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten tk	144 €	144 €	144 €	144 €
Työttömyyskassa Finka	159 €	159 €	159 €	159 €
Paperityöväen tk	59 €	118 €	176 €	235 €
Teollisuuden tk	59 €	118 €	176 €	235 €
Kuljetusalan tk	66 €	132 €	198 €	264 €
Rakennusalan tk	66 €	132 €	198 €	264 €
Palvelualojen tk	78 €	156 €	234 €	312 €
Suomen Elintarviketyöläisten tk	84 €	168 €	252 €	336 €
Posti- ja logistiikka-alan tk	102 €	204 €	306 €	408 €
Keskiarvo	79 €	105 €	130 €	156 €

 

**************

                                                                                                       

 

-Esko Erkkilä-

Työllisyysaste on parantunut koko maassa

Torstai 8.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain viime tiistaina eli 6.3.2018 olla mukana, kun pääministeri Juha Sipilä halusi tavata tamperelaista ja pirkanmaalaista järjestöväkeä.

 

 

 

 

 

Juha Sipilää on aina mukava kuunnella, sillä hän osaa sovittaa sanansa siten, että sanoman ymmärtää.

 

 

Pidän, että Sipilä puhuu ”talousasiat” edellä, sillä vain silloin, kun talous on kunnossa, vain silloin voidaan katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen.

 

 

Samaa metodia – talousasiat ensiksi - sovelsi myös korkea esimieheni ja sittemmin Raision pääjohtajaksi ja vuorineuvokseksi kohonnut Matti Salminen.

 

 

Olen omaksunut Salmisen opit ja haluan, että jokaisen kokouksen asialistalla on yhdistyksen/kunnallisjärjestön taloudellinen tilanne.

 

 ********************

 

Sipilän esityksessä työllisyysasteen kehittyminen oli keskeisellä sijalla ja miksipä ei olisi ollutkaan, koska sillä saralla on nykyisen hallituksen aikana päästy voimallisesti eteenpäin.

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä esitti työllisyysasteen kehittymisestä paljon puhuvan kalvon.

 

 

Kalvolta ilmenee se tarpominen, joka oli luonteenomaista Kataisen ja Stubb´n hallituksille.

 

 

 

 

 

Maakunnittainen tarkastelu osoittaa, että kaikissa maakunnissa työttömien työnhakijoiden määrät ovat alentuneet rutkasti.

 

 

Keskimääräisesti työttömien työnhakijoiden määrä on tammikuusta 2016 tammikuuhun 2018 alentunut n. 22 % ja paras kehitys on ollut                 Etelä-Pohjanmaalla sekä Pirkanmaalla.

 

 

 

Hienoja saavutuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun...

Tiistai 6.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Tuo vanha suomalaisen sananlasku jatkuu näin: …”purtilonsa kaataa”!

 

 

Mainittu sananlasku tuli eilen mieleen, kun keskustelimme niistä henkilöistä, jotka ovat liimanneet postilaatikkoonsa kyltin

 

”Ei ilmaisjakeluita eikä mainoksia!”

 

 

Ilmaisjakeluista kieltäytyvät ovat ainakin Tampereella usein sellaisia, joilla ei ole varaa tilata Aamulehteä tai jotka muuten haluavat elää uutispimennossa.

 

 

En suinkaan ole kaikista asioista samaa mieltä Aamulehden kanssa, mutta mieluusti maksan sen 420 euroa, joka minulta veloitetaan Aamulehden vuosikertatilauksesta.

 

 

Mainoskieltotarran postilaatikkonsa kylkeen liimanneet näyttelevät suurta ekologista sankaria, kun kieltäytyvät vastaanottamasta mainospostia ja ilmaisjakeluita.

 

 

Mainospostista ja ilmaisjakeluista kieltäytyminen merkitsee, että nämä poloiset eivät saa myöskään kahta Tampereella ilmestyvää ilmaisjakelulehteä  - Tamperelainen ja Tampereen Viikko.

 

 

Molemmat ilmaisjakelulehdet ovat laadukkaita tiedonvälittäjiä ja on todella surkea tilanne, että juuri ne, jotka eniten tarvitsisivat tietoa, ovat omilla toimenpiteillään estäneet tiedonsaantinsa.

 

 

Tuo vanha suomalaisen sananlasku voidaan vallan hyvin muotoilla näin:

 

 

”Perseelleen porsas kiusaa tekee, kun ilmaisjakelulehdistä kieltäytyy!”

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Arvonlisäveromenettely tekee yksityisteistä yhteiskunnan rahoittajia

Sunnuntai 4.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Yksityistiet muodostavat ns. alemman tieverkon rungon.

 

 

Alempi tieverkko on keskeisessä asemassa, kun ajatellaan haja-asutusalueiden elinvoimaa ja monia yhteiskuntamme keskeisiä toimintoja.

 

 

Haja-asutusalueiden ihmisten jokapäiväiset liikkumistarpeet, koulukyydit, ikääntyneiden ja vammaisten kuljetuspalvelujen hoituminen, alkutuotannon tuotantopanosten ja lopputuotteiden kuljettaminen sekä puujalostusteollisuuden raaka-ainetarpeen tyydyttäminen ovat vain osa niistä toiminnoista, joissa yksityisteiden rooli on keskeinen.

 

 

Yksityisteiden kunnossapito tapahtuu tieosakkaiden toimesta ja heidän kustannuksellaan.

 

 

****************

 

 

Onneksi useimmat kunnat ja kaupungit ovat sisällyttäneet talousarvioonsa tietyn summan jaettavaksi yksityisteiden kunnossapidon avustuksiksi.

 

 

Ylöjärvellä tuo summa oli vuoden 2016 kuluista 180.000 euroa.

 

 

Summa saattaa tuntua suurelta, mutta on muistettava, että Ylöjärvellä oli esimerkiksi vaatimattomimpaan kunnostusluokkaan eli IV-luokkaan kuuluvia yksityisteitä tuona vuonna 62 kappaletta.  Tiedän neljänteen kunnostusluokkaan kuuluvien yksityisteiden määrän, sillä olen yhden sellaisen toimitsijamies ja saan kyseisen kunnostusluokan teiden avustusmäärät aina tietooni.

 

 

En tunne I – III kunnostusluokkaan kuuluvien yksityisteiden lukumäärää, mutta samasta 180.000 euron suuruisesta määrärahasta nekin saavat avustuksensa.

 

 

Mutta tuohon juttuni otsikkoon:

 

 

Olen toimitsijamiehenä Majajärven yksityistiellä ja otan sen esimerkiksi, että miten sen saama avustussumma ja maksamamme arvonlisäverot muodostuvat.

 

Kunnostimme vuonna 2016 yksityistietämme 685,10 eurolla ja maksoimme tästä summasta arvonlisäveroa 132,60 euroa.

 

 

Saimme Ylöjärven kaupungilta kunnossapitoavustusta 169,32 euroa, joten todellinen yhteiskunnalta saamamme summa oli 36,72 euroa.

 

 

Tiedän vallan hyvin, että arvonlisäverot tuloutuvat valtiolle ja vastaavasti kunnossapitoavustukset tulevat kaupungilta, mutta maksamiemme arvonlisäverojen ja kaupungin avustuksen jälkeen jäimme saamapuolelle tuon 36,72 euroa eli se oli se summa, jolla yhteiskunta meitä avusti, kun pidämme läpi vuoden kulkukunnossa 1.450 metriä pitkän yksityistiemme!

 

 

Arvonlisäverokantoihin tuskin on tulossa muutoksia, mutta on hyvä tietää, että miten vaatimattomia esimerkiksi yksityisteiden kunnossapitoavustukset todellisuudessa ovat.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Mitä minä sitten teen, kun en enää tee mitään?

Perjantai 2.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Eläkkeelle siirtyminen on monella todella suuri asia, sillä se saattaa muuttaa kaiken.

 

 

Eläkeliiton toiminnassa mukanaolevana olen todennut, että eläkkeelle siirtyminen aiheuttaa monella suuren ongelmatilanteen.

 

 

Ongelmatilanne on varmaan silloin todella suuri, jos eläköityminen tapahtuu vasten henkilön tahtoa.

 

 

Itselläni eläkelöityminen oli suuri helpotus ja hieno kokemus.

 

 

Neljäkymmentä ja puoli vuotta työelämässä yhtäjaksoisesti parin kuukauden pituista sairaslomajaksoa lukuunottamatta antoi minulle täyden vapauden nauttia eläkkeelle siirtymisestä.

 

 

Nyt olen ollut eläkevaarina jo kahdeksatta vuotta ja työelämä on kaukainen muisto vain.

 

 

Pitkä työmatka syrjä-Suomeen – suuntaansa 156 kilometriä – helpotti siirtymistäni eläkkeelle.

 

 

Työnantajallani oli tapana hyvästellä päällikkötason henkilöt 63-vuotiaina eläkkeelle, mutta minä sain omasta pyynnöstäni olla riveissä vielä puoli vuotta yli tavanomaisen eläkeiän.

 

 

Uskallan nyt tunnustaa, että puolen vuoden jatkoaika oli todella mukavaa aikaa – huolehdin kyllä kaikista työasioistani, mutta osasin nauttia siitä puolesta vuodesta!

 

 

Otsikossa mainittu tilanne on totta liian monen kohdalla.

 

 

Minulla tuota otsikossa mainittua tunnetta ei ollut, sillä osasin rakentaa työtä korvaavia aktiviteetteja ennen eläkelöitymistäni.

 

 

Lähdin kunnallispolitiikkaan parisen vuotta ennen eläkkeelle siirtymistäni ja kun sain kunnallisvaalien jälkeen mieluisia ja kiinnostavia luottamushenkilöpestejä, niin ne toimivat kantavana siltana eläkelöitymisprosessissa.

 

 

Nojaan omiin kokemuksiini ja kannustan muutaman vuoden kuluttua eläkkeelle siirtyviä hankkiutumaan erilaisiin järjestötehtäviin, kolmannen sektorin toimiin, harrastuksiin tai joihinkin muihin aktiviteetteihin, jotta siirtyminen eläkkeelle tapahtuisi jouhevasti!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomeen tarvitaan ruokavaltuutettu!

Maanantai 26.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Elintarvikeketjun toimivuus paranee ja kaupan ylivaltaa saadaan suitsittua, jos maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän asettaman työryhmän tahto toteutuu.

 

 

Työryhmä esittää, että Suomeen asetetaan ruokavaltuutettu 1.1.2019 alkaen.

 

 

Ruokavaltuutetun tehtävänä olisi parantaa alkutuottajien ja kuluttajien asemaa elintarvikeketjussa.

 

 

On luonnollista, että elintarvikekauppaa edustava Päivittäistavarayhdistys PTY sekä Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa vastustavat ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Suurta ihmetystä puolestaan aiheuttaa se, että myös Elintarviketeollisuusliitto ETL vastustaa ruokavaltuutetun asettamista.

 

 

Osoittaako Elintarviketeollisuusliiton vastustus sen pelkoa kaupan keskusliikkeiden edessä?

 

 

Ruokavaltuutetun rooli tulee mielestäni ensisijaisesti ja viimekädessä olemaan kuluttajien edustaja, sillä sen keskeinen tehtävä on valvoa elintarvikeketjussa kuluttajan etua.

 

 

Merkittömien tuotteiden eli privat label-tuotteiden lisääntyminen kaikissa päivittäistavarakaupan ketjuissa, halpuuttaminen ja halpuuttamisen tuloksena tuotepuutteet päivittäistavarakaupan hyllyiltä ovat asioita, joihin ruokavaltuutetun tulee puuttua.  Kaupan ylivalta – jopa mielivalta – sopimussuhteissa ei täytä niitä kriteerejä, joita yritysten välillä muilla aloilla vallitsee.

 

 

Jos ja kun hallitus päättää ruokavaltuutetun asettamisesta, on mielenkiintoista seurata, että kuka tehtävään valitaan.

 

 

Kannatan ruokavaltuutetun asettamista ja jään mielenkiinnolla odottamaan, että kuka ”suuriin saappaisiin” valitaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valtiovarainministeri odotti tavallisen kansan joukossa kolme tuntia!

Sunnuntai 25.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vietimme eilen Viron 100-vuotisjuhlia.

 

 

Olen vieraillut Virossa kymmeniä kertoja ja eräs mielenkiintoisimmista on se matka, jolla sain olla mukana jo Neuvostoliiton aikana.

 

 

Matka tapahtui joskus 1980-luvun alkuvaiheen tietämillä.

 

 

Suomen valtiovarainministerinä oli silloin Ahti Pekkala, joka oli mukana samalla laivamatkalla vaimonsa Liisan kanssa.

 

 

Viro eli synkkää Neuvostoliiton miehitysvallan aikaa ja Puna-armeijan sotilaat vartioivat Tallinnassa rynnäkkökivääreillä varustettuina Geog Ots-laivaa, jotta mitään odottamatonta ei päässyt tapahtumaan.

 

 

Pelotti.

 

 

Ahti Pekkala oli ”istuva” valtiovarainministeri, mutta tällöin hän oli liikkeellä siviilimiehenä ja taisi olla matkassa Haapaveden kansantanhuryhmän jäsenenä.

 

 

Jonotimme Tallinnan satamassa kolme tuntia pääsyä tullitarkastukseen ja seurasin, kun valtiovarainministeri Pekkala seurueineen jonotti viereisellä kaistalla pääsyä tullitarkastukseen.

 

 

Oli ihailtavaa seurata, että miten valtiovarainministeri suhtautui samaan kohtaloon kuin me eli kolmen tunnin jonottamiseen tullitarkastusta odottamassa.

 

 

 

*******************

 

 

Nykyään saamme kulkea Viron tullin läpi Tallinnassa kävelyvauhtia, mutta on hyvä muistaa, että Neuvostomiehityksen aikana tilanne oli tyystin toinen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Se on miehellä, kun puukko vie!"

Tiistai 20.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Tilastokeskus on julkistanut uusimmat tilastonsa ja työllisyysasteen kehittymisen kannalta luvut ovat mainiot.

 

 

Tilastokeskuksen aineiston pohjalta voidaan vertailla Kataisen-Stubb´n hallituksen onnistumisia työllisyysasteen kehittymisen osalta niitä Sipilän hallituksen onnistumiseen.

 

 

Molempien hallitusten tavoitteena oli hallituskautensa lopuksi päästä 72 %:n työllisyysasteeseen.

 

 

Kataisen-Stubb´n hallituksen osalta lähtötilanne 16.2.2011 oli 68,5 %, mutta kun Kataisen ja Stubb´n hallitukset epäonnistuivat tehtävissään surkeasti, oli Sipilän hallituksen lähtötilanne 1.6.2015 todella haastava eli 68,0 %.

 

 

 

 

 

Sipilän hallituksella on aikaa vielä 15 kuukautta saada maan talous hyvään kuntoon ja työllisyysasteen kehittymisen osalta ollaan askelmerkeissä eli 72 %:n työllisyysaste on täysin mahdollista saavuttaa.

 

 

Kataisen-Stubb:n hallituksen sohlaajina olivat Kokoomus, SDP, Vasemmistoliitto, Vihreät ja Kristillisdemokraaatit – vieläkö joku heitä kaipailee yhteiseen hallitusvastuuseen?

 

 

 

Juha Sipilällä oli pelisilmää, kun valitsi Keskustan hallituskumppaneiksi vain Kokoomuksen ja Perussuomalaiset – pelisilmää hänellä oli myös siinä, kun Perussuomalaisten hajaantuessa piti Siniset hallitusvastuussa.

 

 

 

 

 

Vain harva uskoi ennen eduskuntavaaleja, että Keskusta saa Suomen kuntoon, mutta niin kuitenkin on tapahtumassa.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Työterveyshuollon piiristä tipahtaminen tuo suuria ongelmia

Lauantai 17.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Suomessa työterveyshuolto on korkealla tasolla ja sen vuoksi eläköityminen onkin suuri menetys siinä vaiheessa, kun henkilö siirtyy eläkkeelle.

 

 

Tapaukseni on elävä esimerkki, kun työterveyshuollon palvelut loppuvat kertaheitolla.

 

 

 

Putosin halkopinon päältä ennen joulua vuonna 2015 ja diagnoosina oli olkapään kiertäjäkalvosimen repeytymä eli ”rotator cuff-repeämä”.

 

 

 

Jos olisin ollut vielä työelämässä, niin olisin päässyt leikkaukseen välittömästi, mutta eläkeläisenä sain odottaa ”lakisääteiset” kuusi kuukautta ennen kuin pääsin hoitoon.

 

 

 

Jokapäiväisistä tuskista ja täydellisestä oikean käden invaliditeetista huolimatta halusin katsoa, että miten julkinen terveydenhuolto hoitaa asian.

 

 

Huonosti hoiti!

 

 

Pääsin leikkaukseen tasan kuuden kuukauden kuluttua tapaturmasta ja leikkauksen suorittanut ortopedia osasi asiansa.

 

 

Leikkaus tehtiin tähystysleikkauksena ja sen suorittamiseen kului aikaa kolme tnntia.

 

 

Kolmesta tunnista kaksi tuntia kului niiden arpikudosten siivoamiseen, jotka olivat syntyneet kuuden kuukauden aikana ja varsinainen leikkaus vei aikaa vain tunnin!

 

 

Leikkaus ei onnistunut hyvin, sillä vielä nytkään en pysty makaamaan oikealla kyljelläni ja esimerkiksi pyykkien kuivumaan laittaminen pyykkinarulle ei onnistu, sillä en saa oikeaa kättäni nousemaan tarpeeksi korkealla.

 

 

Kättely alkaa jo nyt onnistumaan, mutta vei pitkään, että kätellessäni piti vasemmalla kädellä tukea oikeaa kättä, jotta kättely onnistui.

 

 

Odotan suurilla odotuksilla, että sote-uudistus saataisiin aikaiseksi, sillä silloin minä ja kohtalotoverini voisivat valita heti tapaturman jälkeen sellaisen hoitajatahon, joka olisi halukas ja valmis hoitamaan myös sellaiset tapaukset, joiden kohteeksi jouduin joulukuussa 2015!

 

 

-Esko Erkkilä-

Säilyivät sodalta suojassa!

Keskiviikko 14.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Vuonna 1915 syntynyt anoppini oli Salmin Mantsinsaarella Työmpäisten kylässä sijainneen Ahvenen talon monilapsisen perheen nuorimmainen.

 

 

Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 ja rajapitäjänä Salmi joutui heti sodan alkaessa sotatantereeksi.

 

 

Poliittinen tilanne oli Neuvostoliiton toimien johdosta kiristynyt jo marraskuun aikana ja mm. Mantsinsaaren väestölle annettiin marraskuun lopulla  evakuointimääräys.

 

 

Väestö evakuoitiin läheisen Lunkulansaaren kautta mantereelle, mutta väki ehti ottamaan mukaansa vain kaiken välttämättömimmän.

 

 

Ahvenen perhekunta ehti myös ottamaan mukaansa vain tärkeimmät esineensä ja he kaivoivat maakuoppaan mm. samovaarinsa, yhden kastrullin sekä kuparisen kahvipannunsa.

 

 

 

Puna-armeija ei löytänyt Ahvenen perheen kalleuksia Talvisodan aikana ja Suomen hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941 mantsinsaarelaiset palasivat kotikonnuilleen.

 

 

Ahvenen suku kaivoi sodalta säästyneet kalleutensa esiin ja olivat tyytyväisiä.

 

 

Uusi evakkomatka oli kuitenkin ennakoitavissa, sillä sotaonni kääntyi.

 

 

Nyt kuitenkin oli niin paljon aikaa, että myös samovaari, kastrulli sekä kahvipannu saatiin mukaan kohti Tervoa, jonne Ahvenen perhekunta sijoittui.

 

 

 

************************

 

 

 

Ahvenen kovia kokenut samovaari, kastrulli sekä kuparinen kahvipannu ovat eri vaiheiden jälkeen Rouvani omaisuutta ja nyt niillä on kunniapaikka omakotitalomme keittiökaappien päällä.

 

Lainasin samovaaria, kastrullia ja kahvipannua, kun osallistuin Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen puheenjohtajana yhdistyksemme Maanantaitapaamiseen, jonka aiheena oli

 

 

”Erikoiset esineet”!

 

 

Olen vuosien saatossa päässyt muutaman kerran käymään Mantsinsaarella anoppini kotitalon raunioilla ja osaan arvostaa näitä esineitä!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kätilö tarjosi synnytyksen jälkeisillä kahveilla sokerit

Tiistai 13.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilen Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen Maanantaitapaamisen aiheena oli:

 

 

Erikoiset esineet.

 

 

Toteutimme tilaisuutemme siten, että toimme muiden ihailtavaksi erikoisia esineitä ja esineisiin piti liittyä mielenkiintoinen tarina.

 

 

 

 

Monivuotinen aktiivimme Irja Lehmus toi ihailtavaksemme pienen esineen, jolla on todella mielenkiintoinen historia.

 

 

 

 

 

Kyseessä on pieni sokerinpalasten säilyttämiseen tarkoitettu hopearasia, joka on Talvisodan aikana kuulunut Irja Lehmuksen edesmenneelle anopille kätilö Lempi Lehmukselle.

 

 

Kätilö Lehmus piti hopearasiaa aina mukanaan, sillä lähtö synnytyksiä avustamaan saattoi tulla milloin vain.

 

 

Hopearasiassa on nimikirjaimet LL ja sen lisäksi kannen kulmassa on vuosiluvut 1939 – 1940.

 

 

Hopearasian tarkoitus tulee selville, kun kannan kulmassa on vuosilukujen lisäksi kuva höyryävästä kahvipannusta ja kahdesta kahvikupista.

 

 

Lapsen syntyminen oli silloinkin iloinen asia ja sitä juhlittiin keittämällä kahvit. Oli hieno asia, että synnytystä avustaneella kätilöllä oli kahvin tai kahvinkorvikkeen kyytipojaksi toppasokerista sokerisaksilla saksittuja sokerinpaloja!

 

 

Kiitokset Irja Lehmukselle erikoisesta esineestä, jonka halusit esitellä meille!

 

 

Pidä hyvää huolta aarteestasi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Yhdistysten kevätkokousten aika lähestyy

Sunnuntai 11.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Helmikuun kääntyminen puoleenväliin merkitsee, että yhdistysten sihteerien ja puheenjohtajien on aika valmistella kevätkokouksia, joita joissakin yhdistyksissä kutsutaan myös vuosikokouksiksi.

 

 

Kevätkokousten runkona on edellisen vuoden toimintakertomusten sekä tilinpidon hyväksyminen.

 

 

Kevätkokouksiin on tavallisesti helpompi saada osanottajia kuin syyskokouksiin, sillä kevätkokouksissa ei valita vastuuhenkilöitä vetämään yhdistyksen toimintaa.

 

 

Kevätkokousten puheenjohtajiksi pitää valita henkilöitä, jotka eivät ole olleet vastuussa yhdistyksen taloudellisesta toiminnasta, sillä kevätkokousten asialistalla on vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille.

 

 

Olen tällä hetkellä kahden sellaisen yhdistyksen puheenjohtaja joiden kevätkokouksen asialistalla on tili- ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille.

 

 

Yhdistysten kevät- ja syyskokoukset ovat monesti tapahtumia, joiden yhteydessä muistetaan toiminnassa olevia aktiiveja.  Monesti myös vastuuhenkilöiden ja myös jäsenten merkkipäivämuistamiset ajoitetaan virallisten kokousten ohjelmaan.

 

 

Yhdistyksen kevätkokous on tavallaan sadonkorjuujuhla tai ainakin sadonkorjuutapahtuma, sillä silloin on hetki, jolloin taas yksi vuosi on yhdistyksen toiminnassa saatu päätökseen eli laitetaan…

 

 

…kirjat kiinni ja nyt vuodelta 2017!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kotiäänestysmahdollisuus on tärkeä niille, joilla ei ole mahdollisuutta päästä ennakkoäänestys- tai varsinaiselle äänestyspaikalle

Keskiviikko 7.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen kiitollinen, että sain viime presidentinvaaleissa toimia vaalitoimitsijana kotiäänestyksissä.

 

 

Tampereen kaupunginhallitus valitsi minut kotiäänestyksen vaalitoimitsijaksi 20.11.2017 pitämässään kokouksessa.

 

 

Kotiäänestykseen ovat oikeutettuja ne äänioikeutetut, joilla ei ole kohtuullisesti mahdollisuuksia osallistua ennakkoäänestykseen tai varsinaiseen äänestykseen.

 

 

Kotiäänestykseen oikeutetun samassa osoitteessa asuvan omaishoitajan on mahdollista suorittaa äänestys samassa yhteydessä kuin siihen oikeutetunkin.

 

 

Kotiäänestykseen ilmoittautumisaika päättyi 16.1.2018 ja sen jälkeen Tampereen Keskusvaalilautakunta alkoi suunnittelemaan kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille kulkureittejä sekä aikatauluja.

 

 

Olin matkassa eri puolilla kaupunkia kahtena päivänä ja molempina päivinä käyntikohteita oli parisenkymmentä – kotiäänestyksen vaalitoimitsijat liikkuivat pareittain.

 

 

Kohteemme olivat omakotitalo-, rivitalo- sekä kerrostaloissa asuvia ja kaikki olivat tyytyväisiä yhteiskunnan tarjoamaan palveluun.

 

 

Keskusvaalilautakunta oli laatinut liian tiukan aikataulun ainakin meille, sillä heikot keliolosuhteet ja Tampereen ratikkatyömaiden vuoksi rikkirevityt kadut vaikeuttivat kohteiden löytymistä.  Kaikki kohteet kuitenkin löytyivät, joten kotiäänestykseen oikeutettujen oikeusturva ei ollut uhattuna.

 

 

Tutussakin kaupungissa navigaattorin käyttäminen oli välttämätöntä.

 

 

Kerrostalojen aulatiloihin pääseminen oli monesti haasteellista, sillä ovikoodien puuttuminen osoitetiedoista haittasi – siitä annoimmekin Keskusvaalilautakunnalle palautetta.

 

 

Soitimme ”oven takaa” monille asiakkaillemme, mutta he eivät tietäneet ovikoodia, kun kulkevat ovista erillisen läpyskän avulla ja sen vuoksi he eivät tiedä ovikoodia.

 

 

 

 

 

 

Olin molempina päivinä ns. hengailija, jonka tehtäviin kuului äänestyssermin rakentaminen asiakkaan pöydälle, äänestyslipun luovuttaminen asiakkaalle, sen leimaaminen, äänestyslipun sulkeminen vaalikuoreen ja nimen kirjoittaminen ainakin kahteen eri paikkaan äänestysasiakirjoissa – muutamassa kohteessa jouduin kirjoittamaan äänestyslippuun asiakkaan kertoman ehdokkaan ehdokasnumeron, sillä joidenkin asiakkaiden kirjoituskyky oli rajoittunut.

Kollegani hoitelivat äänestystapahtumaan liittyneet kirjalliset työt.

 

 

Kotiäänestyksessä vaalitoimitsijan työ on palkitsevaa, sillä asiakkaat arvostivat sitä, että saattoivat suorittaa kansalaisoikeutensa oman kotipöytänsä äärellä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Vaalitietojärjestelmä on eteenpäinmenoa, mutta paljon siinä vielä on parannettavaa

Maanantai 5.2.2018 - -Esko Erkkilä-

Tampereella oli viime presidentinvaaleissa 68 äänestysaluetta ja neljälläkymmenellä äänestysalueella niistä oli käytössä vaalitietojärjestelmä eli VAT.

 

 

Olin vaalilautakunnan jäsen äänestysalueella 61 eli Etelä-Hervannassa ja meillä oli käytössä VAT.

 

 

Rouva oli vaalilautakunnan jäsenenä äänestysalueella 29 eli Hyhkyssä ja siellä ei ollut käytössä vaalitietojärjestelmä vaan siellä toimittiin ”vanhanaikaisesti” manuaalisesti.

 

 

 

 

 

Vaalitietojärjestelmän käyttämisestä järjestettiin erillinen koulutustilaisuus ja koulutuksessa tukeuduttiin kahden ohjekirjan antiin.

 

 

Oleellinen ero VAT-järjestelmän ja perinteisen menetelmän osalta on se, että äänestäjän henkilöllisyys VAT:ssa todettiin ”koneellisesti”, kun se perinteisessä menetelmässä todetaan äänestysalueella äänioikeutettujen listoja plaraamalla.

 

 

Plaraamisessa hyvä aakkoslukutaito on oleellinen taitoa ja voin todeta, että Rouvalla se on mainio.

 

 

VAT-järjestelmässä äänioikeus todetaan lukulaitteella, joka osaa lukea ajokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen viivakoodin perusteella henkilötiedot.

 

 

Harmillista ja aikaavievää äänestäjän tunnistamisessa oli se, että passilla henkilöllisyytensä todistaneiden sosiaaliturvatunnukset piti näpelöidä tietojärjestelmään, sillä äänestyspaikoilla olevat VAT-tietojärjestelmät eivät osaa automaattisesti lukea passitietoja.

 

Tässä on selkeä kehityskohde VAT-järjestelmän kehittämisessä.

 

 

 

***********************

Vierastin ja vierastan yhä edelleen sitä, että VAT-järjestelmän käyttäminen vaati ja vaatii henkilökohtaisten pankkitunnusten käyttämistä. Sen vuoksi en suostunut käyttämään VAT-tietojärjestelmää, mutta onneksi vaalilautakunnassamme oli innokkaita VAT-järjestelmän käyttäjiä vaikka sinne kirjautumisessa tarvittiinkin henkilökohtaisia pankkitunnuksia.

Vaalilautakunnassa riitti yllin kyllin puuhaa myös niille, jotka eivät olleet mukana VAT-tunnistamisessa!

 

 

Olen vakaasti sitä mieltä, että luottamustoimen hoitamisessa ei ole oikein vaatia, että luottamustehtävään valitun pitää luottamustoimessaan käyttää henkilökohtaisia pankkitunnuksiaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Järjestötoimijan päivä on pitkä, mutta antoisa

Keskiviikko 24.1.2018 - -Esko Erkkilä-

”Vierivä kivi ei sammaloidu” tavataan sanoa ja voin vakuuttaa, että järjestötoimija ei ehdi sammaloitumaan.  Toisaalta on todettava, että järjestötoiminta on antoisaa.

 

 

Uskallan tituleerata itseäni jonkinmoiseksi järjestötoimijaksi ja seuraavassa lyhyesti eilinen toimintani:

 

 

 

 

 

Päivän ensimmäinen lähtöni kotoa tapahtui klo 7.00 ja silloin matkasin bussilla Tampereen Keskustorille. 

Tampereen Raatihuone tervehti juhlavalaistuna minua ja muita varhaiskulkijoita.

 

 

 

 

 

Keskustorin vaalimökit olivat suljettuja, mutta halusin laittaa Keskustan vaalimökin ”iskuun” ja laitoin mökin kahvinkeittovehkeet kuntoon sekä asensin Matti Vanhanen-viirit paikoilleen.

 

 

 

 

 

Raatihuoneen kello osoitti 7.52…

 

 

 

 

 

…ja Tampereen Teatterin pakkasmittari kertoi pakkaslukemaksi miinus 19 astetta!

 

 

 

*******************

Siirryin kävellen Virastotalolle, jossa klo 8.00 alkoi varusteiden jakaminen kotiäänestyksen vaalitoimitsijoille.

Päivä kuluikin sitten  kotiäänestystoimitsijan roolissa ja liikuimme työparini kanssa seitsemässätoista eri kodissa, joissa saimme vastaanottaa 18 kotiäänestystä, sillä yhden kotiäänestykseen oikeutetun omaishoitaja halusi käyttää äänioikeuttaan hoidettavansa kanssa yhtä aikaa.

 

Kotiäänestystoimitsijan luottamustehtävä on palkitsevaa, sillä kotiäänestäjät ovat erittäin kiitollisia siitä, että yhteiskunta antaa heille mahdollisuuden hoitaa kansalaisvelvollisuutensa kotipöydän äärellä!

 

 

Liikuimme aluksi Teiskon suunnalla ja siellä luonto näytti parhaat puolensa meille, kuten seuraavista kuvista näemme:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

******************

 

 

Saimme kotiäänestyskierroksen päätökseen n. klo 17.00 eli kahdeksan tunnin kiertämisen jälkeen.

 

Valitettavasti kuljimme kierroksemme lopussa lähes tunnin Keskusvaalilautakunnan sovituista ajoista jäljessä, mutta äänestäjät olivat kuitenkin tyytyväisiä, kun saavuimme heidän luokseen.

 

 

Pitkät välimatkat, liukas keli ja Tampereen ratikkatyömaat vaikeuttavat mm. kotiäänestystoimijoiden pysymistä aikatauluissa.

 

 

******************

 

Pari mandariinia poskeen Keskusvaalilautakunnan kokoustiloissa, bussilla kotiin ja omalla autolla heti taas Keskustorille, jossa hiljentyneellä vaalimökillä kahvinkeittimien lastaaminen autoon yhdessä jäätyneiden vesikanisterien kanssa ja…

 

 

 

 

…vilkaisu Raatihuoneen kelloon, joka osoitti 19.29 sekä…

 

 

 

 

 

…pakkasmittariin, joka nyt osoitti miinus 7 astetta.

 

 

 

 

 

Matti Vanhanen jäi vartioimaan Keskustan vaalimökkiä, kun suuntasin kotiin ja aloin pesemään kahvinkeittimiämme, jotta ne olisivat iskukunnossa, kun tänään saamme ministerivieraita vaalimökillemme.

 

 

Kaikki oli valmista klo 21.00, joten järjestötoimijan eilinen päivä kesti neljätoista tuntia!

No, tämän jutun kirjoittamisessa vierähti tunnin verran, mutta "sitä ei enää lasketa"!

 

 

Paljon tuli siis nähtyä ja paljon tuli taas opittua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-