Meni uusix!

Lauantai 3.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Jo liikelaitoksena toimiessaan Tampereen Logistiikka – Tampereen Logistiikka Liikelaitos – sai paljon kritiikkiä toiminnastaan ja nyt on olemassa selkeää näyttöä, että yhtiöittäminen ei tuonut minkäänlaista parannusta tilanteeseen – pikemminkin päinvastoin.

 

 

Tampereen Logistiikka Liikelaitos ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalipalvelut yhdistyivät Tuomi Logistiikka Oy:ksi 1.1.2016 alkaen.

 

 

Tuomi Logistiikka Oy:n toiminta on keskitettyä hankintaa kaikkine niine epäkohtineen, joita keskitettyyn hankintaan voi liittyä.

 

 

Seuraan Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä Tuomi Logistiikka Oy:n toimintaa asiakasnäkökulmasta.

 

 

En syyllisty sisäpiiritiedon levittämiseen, kun kerron Tuomi Logistiikka Oy:n suunnitelmista kilpailuttaa Tampereen kaupungin raskasajoneuvokuljetukset ja maansiirtokaluston vuokraus.

 

 

Kuorma-autokaluston kilpailutussuunnitelmassa Tuomi Logistiikka Oy asetti speksin, että kilpailuun pystyi osallistumaan vain sellainen yritys, jolla on käytettävissään muistaakseni 25 erilaista kuorma-autoa ja osa näistä autoista piti olla erikoiskalustoa.

 

 

Asia ei ole enää salainen, sillä Tuomi Logistiikka Oy ehti lähettämään palveluntarjoajille kutsun saapua kuulemaan kilpailutuksesta tiistaina 30.08.2016.

 

 

Kutsu aiheutti suurta kummastusta ja pelkoa palveluntarjoajien keskuudessa ja mm. johtokuntamme jäsenet saivat vastailla hämmentyneiden yrittäjien kyselyihin.

 

 

Saimme tiedon kutsusta Infran johtokunnassa 24.8.2016 ja vastustimme yksimielisesti kyseisen tilaisuuden järjestämistä. Vaadin ensimmäisenä, että moinen tilaisuus pitää peruuttaa ja viittasin taannoisiin VR:n suunnitelmiin, kun se aikoi järjestää tiedostustilaisuuden eräiden liikennöintiasioiden tiimoilta – VR perui suunnittelemansa tiedotustilaisuuden pari tuntia ennen tilaisuuden alkamista.

 

 

Tuomi Logistiikka Oy:n suunnitelmat olisivat jättäneet yhden ja muutaman kuorma-auton omistavat yrittäjät puille paljaille, sillä niillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen.

 

 

Kaupunginhallituksen edustaja johtokunnassamme totesi yks´kantaan, että Tuomi Logistiikka Oy:n kilpailutussuunnitelmat olisivat täysin vastoin Tampereen kaupungin strategiaa – olen samaa mieltä.

 

 

Korostan, että Infran johtokunnan päätös vaatia tilaisuuden perumista tai sen aineiston muuttamista oli yksimielinen – johtokunnassa on edustus Kokoomukselta, SDP:ltä, Vasemmistoliitolta, Vihreiltä, Perussuomalaisilta sekä minä Keskustalta.

 

 

Johtokuntamme vastustus tuotti tulosta ja Tuomi Logistiikka Oy perui suunnittelemansa ja jo kokoon kutsutun tiedostustilaisuuden.

 

 

Asia on nyt uudessa valmistelussa ja olen esittänyt, että kilpailutussuunnitelmat on esitettävä asiakkaalle – Infran johtokunnalle – ennen kuin kilpailutuksesta tehdään lopullinen päätös.

 

 

 

Kertomani tapaus on rankka esimerkki keskitetyn hankinnan heikoista puolista.

 

 

Se on esimerkki myös siitä, että tarvitsemme luottamushenkilöperustalle rakentuvia päätöksentekomenettelyjä.

 

On tietysti muistettava myös se, että luottamushenkilöiden pitää uskaltaa päättää ja vaatia virkamiehiä toimimaan luottamushenkilöiden päättämällä tavalla.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskitetty vaiko hajautettu hankintatoimi?

Perjantai 2.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Yrityksissä, mutta myös kuntamaailmassa pohditaan yhä enenevässä määrin hankinta-asioita.

 

 

Hankintalain uudistus, jota koko ajan puuhataan, lisää kiinnostusta hankinta-asioihin.

 

 

Pidän itseäni jonkinlaisena hankinta-asioiden asiantuntijana, sillä 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana toimin viimeiset 15 vuotta hankinta-asioista vastaavana.

 

 

Heti Euroopan Unioniin liittymisen jälkeen vastasin kaksi vuotta Suomen toiseksi suurimman rehualan yrityksen rehuviljahankinnoista ja vuodesta 1997 alkaen samaisen yrityksen kaikista raaka-ainehankinnoista.

 

 

Raaka-ainepäällikkönä toimiessani aamun ensimmäinen homma oli katsoa tietokoneelta, että kuinka paljon euroja on sidottu senhetkiseen raaka-ainevarastoon.

 

 

Jos raaka-aineisiin oli sidottu 15 – 18 miljoonaa euroa, niin tilanne oli hyvä, mutta jos raaka-ainepotin kokonaisarvo liikkui tasolla 25 miljoonaa euroa, sain olla varma, että piti valmistautua selitysten antamiseen.

 

 

Selityksiä oli mm. kysynnän ja raaka-ainetarjonnan epätahtisuus, sillä esim. laivalastillinen kalajauhoa tai kalaöljyä maksoi silloin ja maksaa varmasti myös nyt runsaat miljoona euroa per laivalastillinen. Kalanrehuihin soveltuvaa kalajauhoa on saatavissa vain talvella ja kevättalvella ja kun käyttösesonki alkaa vasta joskus kesäkuussa, niin yksistään näiden kahden elintärkeän raaka-aineen varastosaldot olivat aprillipäivän ja vapunpäivän tienoilla hilattava useisiin miljooniin euroihin.

 

 

Keskitetty vaiko hajautettu hankinta?

 

 

Molemmilla hankinnan organisointitavoilla on puolensa.

 

 

Keskitetyllä hankinnalla voidaan saavuttaa volyymietuja, mutta sen haittapuolena on asiantuntemuksen puute ja usein hankintahenkilöstön välinpitämättömyys – jopa ylimielisyys ja vastuunpakoilu.

 

 

Tulosyksiköihin hajautettu hankintatoimi tuntee tulosyksikön tarpeet ja pystyy sopeutumaan tulosyksikön muuttuviin tarpeisiin nopeasti. Kun hankintayksikkö on hajautettu tulosyksiköihin, niin vastuupakoilulle ei ole yhteisen esimiehen vuoksi mahdollisuuksia.

 

 

Olen aina vierastanut keskitettyä hankintaa, sillä se muistuttaa neuvostoliiton aikaista suunnitelmataloutta ja se ei anna mahdollisuuksia edetä hankinnoissa ”maaston mukaan”.

 

 

Keskitetty hankinta on jo sinällään ainainen riidan aihe yrityksen sisällä.

 

 

 

Tämä pieni esipuhe olkoon taustana sille ja niille jatkokirjoituksilleni hankintatoimen järjestämisestä, joita pyrin tälle saitille saamaan aikaiseksi lähipäivinä.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kahta en halua nähdä - purukumin jauhamista ja miestä, joka ruokailee lakki päässä!

Perjantai 19.8.2016 - -Esko Erkkilä-

On asioita, jotka saavat verenpaineeni nousemaan ja tämän jutun otsikossa on näistä mainittu kaksi.

 

 

Jotenkin ymmärrän lapsia, jotka jauhavat purukumia ja jopa paukuttelevat sitä.

 

 

Pidän surkimuksina aikuisia, jotka jopa tärkeiden neuvottelujen ja kokousten aikana jauhavat purukumia – en sentään ole työurani aikana tavannut sellaista purukumin jauhajaa, jotka paukuttelisivat sitä.

 

 

Neuvottelukumppani, joka jauhaa purukumia menettää silmissäni lähes kaiken uskottavuuteni – en halua tehdä sellaisen henkilön kanssa yhteistoimintaa.

 

 

Purukumia jauhava aikuinen on juuttunut tuttipulloikäisen tasolle ja esim. liikeneuvottelut tuttipullotasolle jämähtäneen aikuisen kanssa ovat vaikeita.

 

 

**************

 

Purukuminjauhajan lisäksi en voi hyväksyä miestä, joka pitää lakkia päässään sisätiloissa ja todellinen kauhu ajatusmaailmassasi on mieshenkilö, joka syyllistyy lakin pitämiseen päässään ruokailun aikana.

 

 

Olen tehnyt metsätöitä eläkevaarina, työurani aikana ja erityisen paljon nuorena poikasena, kun isäni kanssa teimme aluksi pokasahalla, justeerilla ja kirveellä metsätöitä – moottorisaha oli työkalunamme, kun pokasaha-aika oli ohi.

 

 

Metsätöitä tehdessäni ei koskaan ollut niin paljon pakkasta, että en olisi riisunut lakkia pois päästäni, kun aloin syömään eväitäni.

 

 

Lakin poisottaminen päästä ruokailun aikana osoittaa kunnioitusta ruokaa kohtaan.

 

 

Jouduin työelämän aikana yöpymään usein hotelleissa ja silloin minulla oli aamupalan aikana suuria vaikeuksia hillitä itseäni, kun katselin nuoria ja raavaita miehiä, jotka nauttivat aamupalaansa lakki päässä!

 

 

Toivon, että tämä kirjoitukseni herättää ne henkilöt oikeille käytöstavoille, jotka jauhavat purukumia yleisillä paikoilla.

 

 

Toivon myös, että lakki päässä sisätiloissa vetelehtivät miehet muuttavat toimintaansa ja erityisesti kohdistan sanani niille miehille, jotka eivät osaa ottaa lakkia pois päästään, kun ruokailevat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Eipä siihen olisi tutkimusta tarvittu, mutta ehkä päättäjät nyt huomaavat!

Keskiviikko 10.8.2016 - -Esko Erkkilä-

YLE:n eräs pääuutinen eilen oli kertoa tutkimuksesta, jossa seurattiin jatkuvan lapsena tapahtuneen muuttamisen vaikutuksia juurettomuuteen ja erilaisiin hankaluuksiin myöhemmällä iällä.

 

Tutkimuksen nimi oli…

 

 

Suomi nuorten kasvuympäristönä

 

 

…ja siinä seurattiin kaikkien Suomessa vuonna 1987 syntyneiden kasvua 25-vuotiaiksi saakka.

 

 

Aineisto oli mittava, sillä se käsitti n. 60 000 lasta ja nuorta.

 

 

Tiedot oli kerätty mm. THL:n tartuntatautirekistereistä, toimeentulotukitiedoista, Kelasta, Tilastokeskuksesta, väestörekisterikeskuksesta, työ- ja elinkeinoministeriöstä, opetushallituksesta, oikeusrekisterikeskuksesta, puolustusvoimista ja Suomen asiakastiedosta.

 

 

Tutkimuksessa muuttotiheyskriteerit olivat maalaisjärjellä ajatellen käsittämättömät.

 

 

Harvimmin muuttaneet-ryhmä käsittivät henkilöt. jotka olivat muuttaneet alle 5 kertaa, keskiryhmässä muuttotiheys oli 6 – 10 kertaa ja useimmin muuttaneissa yli kymmenen kertaa kahdenkymmenenviiden (25) vuoden aikana.

 

 

Pidän viisikin kertaa 25-vuoden aikana muuttamista käsittämättömän suurena ja tuntuu perin eriskummalliselta, jos lapsi ja nuori joutuu muuttamaan yli kymmenen kertaa 25 vuoden aikana.

 

 

On mielestäni tutkimattakin selvää, että alituinen muuttaminen kuormittaa lapsia ja nuoria.

 

 

Tutkimuksessa todettiin, että usein tapahtuva muuttaminen aiheuttaa juurettomuutta ja koulupudokkuutta.

 

 

Mielenterveysongelmat, tuomioistuinten langettamat tuomiot ja työllistymisen ongelmat ovat selvästi yleisimpiä usein muuttaneilla.

 

 

Yhteenvetona voidaan todeta, että usein tapahtuva muuttaminen syö lasten ja perheiden eväitä normaaliin elämään.

 

 

Nollatutkimuksen esimerkkinä on pidetty tutkimusta, jossa todettiin niissä huoneissa korkeampi melutaso, jotka sijaitsevat kadun puolella kuin niissä huoneissa, jotka sijaitsevat puistoon päin.

 

 

Nollatutkimuksen kriteerit täyttää myös se tutkimus, jossa todettiin, että aamuisin kohti kaupunkia on vilkkaampi liikenne kuin kaupungista poispäin.  Sama nollatutkimus päätyi siihen lopputulemaan, että illalla liikenne kaupungista poispäin oli vilkkaampaa kuin kohti kaupunkia.

 

 

En pidä eilen suurella rummutuksella julkistettua ”Suomi nuorten kasvuympäristö” –tutkimusta täydellisenä nollatutkimuksena, jos se herättää tiivistysrakentamisen ihannoijat huomaamaan, että väljä rakentaminen ja sitä kautta asukkaiden pitkäaikainen viihtyminen samoilla asuinsijoilla antaa nuorillemme parhaat eväät tulevaisuudelle.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kenen selkänahasta ja kenen lompakosta?

Tiistai 9.8.2016 - -Esko Erkkilä-

S-ryhmä tuli eilen ulos julkisuuteen ja kertoi tammi-kesäkuun tuloksestaan.

 

 

En tiedä, että pitäisikö itkeä vai nauraa, kun S-ryhmän tulos kohosi edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 73 miljoonasta eurosta peräti 87 miljoonaan euroon.

 

 

Liikevaihtoa S-ryhmä tahkosi puolivuotisjaksolla 5.336 miljoonaa euroa - veroton liikevaihto.

 

 

S-ryhmä kertoo maksaneensa asiakkaille bonuksia 171 miljoonaa euroa, kun edellisvuoden alkupuoliskolla summa oli 165 miljoonaa euroa.

 

 

Eilen julkisuuteen kerrotut luvut herättävät lukuisia kysymyksiä ja mielipiteitä – esitän niistä tässä nyt kolme:

 

 

Kysymys 1: Kenen selkänahasta noin kova tulos on tehty?

 

 

Kysymykseen on helppo vastata ja se on tehty suomalaisen maataloustuottajan eli ruuan alkutuottajan selkänahasta.  S-ryhmän halpuuttaminen on keskeinen syy suomalaisen maataloustuottajan taloudelliseen pahoinvointiin.

 

 

Kysymys 2: Kenen lompakosta noin hyvä tulos on tehty?

 

 

Yksiselitteisesti noin hyvä tulos on tehty kuluttajan lompakon kustannuksella.

 

 

 

Toteamus: S-ryhmän bonusjärjestelmä merkitsee, että ryhmän hinnoissa on ilmaa merkittävästi.

 

 

Bonuksina puolen vuoden aikana maksetut 171 miljoonaa euroa on peritty kassoilla ylihintana kuluttajilta, sillä bonukset eivät suinkaan ole S-ryhmän rahaa, vaan kuluttajilta perittyä ylihintaa.

************

 

 

Kuten yllä totesin, niin S-ryhmä kertoo verottoman myyntinsä olleen alkuvuonna 5.336 M€.

 

 

Jos S-ryhmän myynnissä keskimääräinen arvonlisävero-% on 20, niin verollinen myynti asettuu tasolle 6,4 miljardia.

 

 

Bonuksina maksettu 171 M€ on 6,4 miljardista eurosta n. 2,6 % eli ainakin sen verran S-ryhmän laskijaekonomit joutuvat ohjeistamaan tuotteiden hinnoittelusta vastaaviaan.

Tuo 2,6 % on se bonusvara, joka tuotehinnoittelussa pitää lisätä normaalin myyntipalkkion päälle!

 

 

 

 

Olen työelämän aikana joutunut/saanut ”pelata” erilaisten kanta-asiakasjärjestelmien kanssa, joten uskon tuntevani pelin faktat.

 

 

Valistunut arvaukseni on, että S-ryhmä laittaa hinnoittelussaan tuotteisiin ”bonusvaraa” 3 %.

 

 

-Esko Erkkilä-

Ikääntyvän pariskunnan pitää huolehtia, että molemmilla puolisoilla säilyy hyvä ajotaito

Sunnuntai 7.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Ikääntyminen tuo monia haasteita ja ikääntyvän pariskunnan eräs haaste on se, että molempien puolisoiden hyvästä ajotaidosta pitää huolehtia.

 

 

Kohdistan näin sanoessani katseeni itseeni, mutta myös lukuisiin tuttaviini sekä kaikkiin ikääntyviin pariskuntiin.

 

 

On monia esimerkkejä, että perheellä on hyvä auto, mutta pariskunnan toisen osapuolen joutuessa esimerkiksi sairauden vuoksi ajokelvottomaksi, jää auto tyhjän pantiksi.

 

 

Tilanne aiheuttaa pariskunnalle suuria ongelmia, sillä monet arkipäivän toiminnot merkitsevät vaikeuksia – koko tavanomainen elämä saattaa mullistua perinpohjaisesti.

 

 

Hieno auto jää pihalle ja vaikka terveellä puolisolla onkin ajokortti, mutta ei ajokokemusta pariinkymmeneen vuoteen, on perhekuntakohtainen ongelma valmis.

 

 

Meillä ongelman syntyminen on ratkaistu siten, että Rouvalla ja minulla on kummallakin oma auto. Molemmat ajamme vuosittain siten, että Rouva omalla autollaan ehkä hieman enemmän ja minä runsaat 10.000 kilometriä vuodessa.

 

 

 

 

 

Edessä Rouvan 17-vuotias Ford Fiesta – 135.000 kilometriä – ja takana minun 8-vuotias Ford Focus – 114.000 kilometriä.

 

 

Ongelma voi toki syntyä meillekin, jos jompikumpi saa tietää ajokortin uusimistilanteessa, että ajokorttia ei enää myönnetäkään.  Siinä tilanteessa jonkinlainen apu on se, että ehkä ajokortti myönnetään kuitenkin toiselle meistä.

 

 

Ikääntyneet pariskunnat:

 

 

Huolehtikaahan, että molemmat puolisot ajavat säännöllisesti perhekunnan autolla/autoilla, jotta ajautuminen autottomaksi perhekunnaksi ei heti esim. toisen sairauden kohdatessa ole uhkaamassa tavanomaista elämäänne!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laukon kartanon rappusilla ja puistossa sijaitsevat patsaat ovat osa suomalaista kuvanveistohistoriaa

Torstai 4.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain eilen eli 3.8.2016 vierailla Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen elämysmatkalla Laukon kartanossa Vesilahdella ja tällä matkalla keräsin paljon aineksia tämän saitin juttuihini.

 

 

Aloitan patsaista, joita näin Laukossa:

 

 

 

 

 

Evert Porilan vuonna 1933 veistämä patsas Elias Lönnrot´sta kartanon puistossa on muisto niistä ajoista, joita Lönnrot vietti Laukon kartanossa vuodesta 1824 aina 1850-luvulle saakka.

 

 

Lönnrot päiväsi Kalevala-teoksensa II painoksen Laukossa 17.4.1849.

 

 

 

 

 

Puistossa sijaitsevan patsaan takana kasvava koivu on pistokas siitä koivusta, jonka Lönnrot istutti samalle paikalle joskus 1850-luvun tienoilla.

 

 

Lönnrotia esittävän patsaan on puistoon hankkinut kuvanveistäjä Evert Porilalta Rafael Haarla eli entinen Laukon kartanon omistaja.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Jussi Hietasen ”Laukon neito” on valmistunut n. vuonna 1935.

 

 

 

 

 

Kuvanveistäjä Evert Porila on veistänyt jo vuonna 1917 patsaan ”Oitin kanuuna Elmer Niklander”, joka nyt on yksi Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista.

 

 

 

 

 

Elmer Niklander oli kiekonheittäjä, kuulantyöntäjä ja kiekonheiton olympiavoittaja Antwerpenin olympialaisista vuonna 1920. Hänet tunnettiin lempinimellä ”Oitin kanuuna”.

 

 

***************

 

 

Mielestäni Laukon kartanon puistossa sijaitsevista patsaista merkittävimmät ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen vuosina 1934 ja 1935 luomat veistokset.

 

 

 

 

 

Jussi Mäntynen on veistänyt teoksen ”Laukon kurjet” vuonna 1930.

 

 

Kartanon aiempi omistaja Rafael Haarla on teettänyt kurkia esittävän veistoksen Jussi Mäntysellä kartanoa aikoinaan hallinneen Kurki-suvun kunnioittamiseksi.

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

 

Kartanon rappusten porraspielissä makoilevat hirvet ovat kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tuotantoa vuodelta 1934.

 

 

Mielestäni Jussi Mäntysen kuuluisin veistos sijaitsee Viipurissa Torkkelinpuistossa ja on nimeltään ”Hirvi” – Jussi Mäntystä pidetäänkin Suomen parhaana hirviä esittävien patsaiden kuvanveistäjänä!

 

 

 

Laukon kartanolla on pitkä sekä mielenkiintoinen historia ja eräs osa tästä historiasta ovat ne patsaat, jotka sijaitsevat kartanon puistossa!

 

 

Suosittelen, että vierailette Laukon kartanossa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Helppoa kuin heinänteko

Keskiviikko 27.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen osallistunut heinäntekoon alle kymmenvuotiaasta alkaen, kun hevosvetoisella heinäkoneella kaadoin kotitilani heinät - isä toki kulki perässä ja katsoi perään.

Heinänteko on säiden armoilla ja yhtään en kadehdi niitä, jotka saavat elantonsa heinänteosta ja sitä kautta kotieläintaloudesta.

Seurasin eilen nykyaikaista heinäntekoa ja mikään ei ole periaatteessa muuttunut.

Heinän niittäminen, muutamaan kertaan pöyhiminen, suurpaaleihin paalaaminen, paalien kääriminen kutistekalvoon ja valmiiden paalien ajaminen käyttöpaikalle ovat kovaa työtä ja niin armottomasti säiden armoilla.

Neljänsadan kilon painoisesta suurpaalista viljelijä saa parhaassa tapauksessa 30 euroa per paali ja "talouslaatuisesta" heinästä 20 €/paali. 

On helppo todeta, että heinänviljelijää ei naurata.

Myyntiheinää ei kannata viljellä, mutta ehkä heinänviljely jotenkin kannattaa, jos omat heinät pystyy syöttämään omalle karjalle ja sitä kautta saamaan itselleen ainakin rehellistä työtä!

Voidaan todeta, että yhä edelleen pätee sanonta "helppoa kuin heinänteko", mutta heinänviljelyn kannattavaisuus on totaalisesti kateissa!

-Esko Erkkilä-

Nuoret näyttävät tervettä suuntaa - enemmän kuin puolet alle 25-vuotiaista eivät kuulu ammattiliittoon

Tiistai 26.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Ammattiyhdistysliike ja vasemmisto mielletään kuuluvan yhteen ja näin pääsääntöisesti onkin.

 

 

On lohdullista todeta, että Yle Uutisten eilen julkistamassa kyselyssä todetaan, että nuorten liittymisinto ammattiyhdistysliikkeeseen on hiipumassa.

 

 

 

 

Tässä pähkinänkuoressa Yle Uutisten julkistaman kyselyn tulokset.

 

 

***************

 

 

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja koko sinä aikana en tuntenut tarvetta liittyä ammattiliittoon.

 

 

Toki hoidin työttömyysturvani siten, että olin ns. Loimaan kassan eli Yleisen Työttömyyskassa YTK:n jäsen.

 

 

Harmitti, kun aikoinaan YTK nosti jäsenmaksunsa 60 eurosta 90 euroon – kaikki nekin maksut olivat jälkikäteen ajatellen turhia, sillä en työurani aikana joutunut kertaakaan työttömäksi.

 

 

Onneksi Suomessa on järjestäytymisen tai järjestäytymättömyyden vapaus ja minä hoidin aikoinaan asiani siten, että en kuulunut mihinkään ammattiliittoon!

 

 

No, se tarkennus, että olen aina ollut MTK:n jäsen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita jäi luovutettuun Karjalaan

Sunnuntai 17.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Luovutettuun Karjalaan jäi paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita.

 

 

Onneksi Valamon luostarista ehdittiin evakuoimaan 27 junavaunullista keskeisiä ortodoksikirkon kirkollisia aarteita, jotka nyt ovat Kuopiossa Suomen ortodoksimuseossa ja Heinäveden Valamossa.

****************

 

 

Nyt kerron Sortavalassa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta, johon kävin taas jälleen kerran tutustumassa Sortavalan iltakävelylläni 10.7.2016 – iltakävelyni liittyi siihen Kyröläismatkaan, jonka saimme tehdä jo 14. kerran.

 

 

Onneksi kävin patsaalla iltakävelylläni, sillä seuraavana aamuna ajoimme pysähtymättä ohi tämän Sortavalan erään keskeisimmän kohteen.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsas sijaitsee Sortavalan Kolmikulman puiston alueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisen puistoksi.

 

 

 

Patsaan on veistänyt Alpo Sailo ja se paljastettiin Sortavalan Laulujuhlien yhteydessä 29.6.1935.

 

 

Alpo Sailoa avusti veistostyössä hänen oppilaansa Nina Stünkel, josta myöhemmin tuli Alpo Sailon puoliso.

 

 

Alpo ja Nina Sailo (o.s. Stünkel) menivät naimisiin vuonna 1938 ja heille syntyi neljä lasta – myös Sailon ensimmäisestä avioliitosta laulajatar Helga Lindströmin kanssa Sailolla on neljä lasta.

 

 

Mainittakoon, että Sailon toisen avioliiton nuorin lapsi – Arpad Alpo – oli aikoinaan erään matkaseurueemme osanottajan opiskelutoveri.

 

 

Alpo Sailon taiteeseen pääsee helposti tutustumaan Suomessa Hesperian puistossa Helsingissä, jossa sijaitsee hänen tekemänsä Larin Paraskea esittävä patsas.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsaan mallina Alpo Sailo on käyttänyt karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, johon hän oli aikoinaan tutustunut.

 

 

 

 

 

Sailo on kuvannut runonlaulajan istumassa tuolilla, jossa on pehmikkeenä karhuntalja!

 

 

 

On lohdullista tietää, että Venäjän kulttuuriministeriö on luokitellut veistoksen suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.

 

 

 

Pyrin aina Sortavalassa käydessäni poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla, sillä se on jotain sellaista, jota emme nyky-Suomessa tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Aika ei ollut vielä kypsä

Tiistai 12.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Seurasin monessakin vaiheessa läheltä, kun Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys teki Seinäjoella kesäkuussa 2016 kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle aloitteen, jossa se esitti Suomen liittämistä EU-maiden viinintuottajamaiden luetteloon.

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen puoluekokousaloite kuului näin:

 

 

*****************

 

 

Aloite Suomen liittämisestä EU:n viinintuottajamaiden luetteloon

 

Council Regulation (EC) No 479/2008

 

Maa- ja metsätalousministeriö päätti esittää vuonna 2008, että myös Suomi liitettäisiin viininviljelyvyöhykkeitä koskevassa liitteessä niiden maiden luetteloon, jotka kuuluvat viininviljelyvyöhykkeeseen A.

 

Esityksestä luovuttiin ilmeisesti väärän informaation ja vääränlaisen julkisuuden vuoksi.

 

Suomessa viiniköynnöksen kasvatus on tästä huolimatta lähtenyt hyvin käyntiin ja markkinoille on tullut 3 – 4 viinirypäleistä tuotettua rypäleviiniä. Viiniköynnösten kasvattajat ovat järjestäytyneet yhdistykseksi, johon kuuluu 90 – 100 jäsentä. Suurin yksittäinen viinitarha on kooltaan 1,5 hehtaaria ja viinitarhojen arvioitu yhteinen pinta-ala on noin 20 hehtaaria.

 

Kotimaisen rypäleviinin kysyntä on paljon suurempi kuin tarjonta. Suurin ongelma on kuitenkin, että Suomen jäätyä luettelon ulkopuolella aidosta suomalaisesta rypäleviinistä

ei saa käyttää nimitystä viini, vaan viinin tilalle etikettiin merkitään ”rypäleistä käymisteitse valmistettu mieto alkoholijuoma”. Tämä herättää ihmetystä kaikissa EU:n viinintuottajissa ja kasvattajissa.

 

Kyse ei ole marja- ja hedelmäviineistä, joista käytetään nimitystä tilaviini.

 

Pohjoismaiset viininkasvattajat eivät ole saaneet eivätkä ole halunneet maataloustukia.

 

Vuoden 2008 jälkeen kaikki EU:n jäsenmaat paitsi Suomi ja viimeksi myös Liettua eivät ole hakeutuneet kyseiseen viininviljelyvyöhykkeitä koskevaan liitteeseen. Ruotsin ja Tanskan viljelypinta-ala on kasvanut 10 vuodessa noin 3000 hehtaariin ja viljelyä on Gävlen korkeudelle saakka. Tämän toiminnan on havaittu maaseutua elävöittäväksi ja matkailua edistäväksi.

 

Ennustettu ilmastonmuutos tulee vuoteen 2070 mennessä johtamaan uusien viljelykasvien käyttöönottoon. 1°C vuoden lämpötilan keskiarvon nousu siirtää Suomessa kasvuvyöhykkeitä 500 km pohjoisemmaksi ja pidentää kasvukautta 2 – 3 viikkoa. Vuoteen 2100 mennessä vuoden keskilämpötilan ennustetaan nousevan Pohjois-Euroopassa 2°C.

 

Esitämme, että Keskusta ryhtyisi toimenpiteisiin Suomen liittämiseksi EU:n viinintuottajamaiden luetteloon nyt, kun alkoholilakia ollaan uudistamassa.

 

 

******************

 

 

Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistys on jäsenenä Keskustan Tampereen kunnallisjärjestössä ja kunnallisjärjestön puheenjohtajana olin kannustamassa tämän puoluekokousaloitteen tekemistä.

 

 

Keskustan puoluehallitus ei valitettavasti tukenut Keskustan Teisko-Aitolahden paikallisyhdistyksen tekemää puoluekokousaloitetta, vaan totesi antamassaan vastausesityksessään näin:

 

 

”Puoluehallitus ei yhdy aloitteeseen. Suomessa maatalouden vahvuudet perustuvat muihin tuotantosuuntiin kuin viinin viljelyyn (Eskon huomautus: huomaa kirjoitusasu – näinkö se menee?). Mikäli viinien kasvinjalostus edistyy niin että pohjoisessa, lyhyen kasvukauden maassa pystytään tuottamaan kannattavasti ja järkevillä tavoin viiniä, silloin jäsenyyttä on syytä harkita. Viininviljely (huomaa kirjoitusasu!) on Euroopan Unionin viinintuottajamaissa maatalouspolitiikkaa.”

 

 

Puoluekokousaloite ja siihen puoluehallituksen esittämä vastausesitys tulivat Keskustan puoluekokouksen aloitevaliokunnan käsittelyyn – olin aloitevaliokunnan jäsen – minä sekä eräät muut aloitevaliokunnan jäsenet yritimme muuttaa puoluehallituksen päätösesitystä, mutta emme siinä onnistuneet.

 

 

 

 

 

Erityisen ponnekkaasti puoluekokousaloitteen hyväksymistä puolusti ja sen hyväksymisen puolesta peukutti aloitevaliokunnan jäsen Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi, mutta jäimme kuitenkin vähemmistöön.

 

 

Aloitevaliokunnan epävirallinen kanta oli, että ”kahden vuoden kuluttua Sotkamon puoluekokouksessa”!

 

 

Sitä odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittäminen

Maanantai 11.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys teki kesäkuussa Seinäjoella kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle otsikkoaiheisen puoluekokousaloitteen.

 

 

Puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli Keskustan järjestötyössä, sillä hyväksytyiksi tullessaan ne viitoittavat Keskustan poliittista ja operatiivista toimintaa.

 

 

Puoluekokousaloitteemme kuului näin:

 

 

*******************

 

 

KAUPUNKIEN JA MAAKUNTAKUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

 

 

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen sekä maakunnan kuntien välillä ilmenee epäluottamusta.

 

Vireilläoleva maakuntauudistus on kärjistänyt ainakin joillakin alueilla tätä epäluottamusta.

 

Ehdotamme, että Keskustan johdolla luodaan maakuntiin parlamentaarinen ”neuvottelukunta”, jonka toimesta pyritään lähentämään kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntakuntien välistä yhteistyötä maakunnan kokonaisparhaaksi.

 

Toiminnan vetovastuun ottaminen Keskustan harteille olisi luontevaa, sillä olemmehan yhteistyökykyinen kaikkiin suuntiin.

 

Toiminnasta ei pitäisi muodostaa virallista organisaatiota eikä minkään entisen organisaation korvaajaa, vaan se olisi maakunnan puolueiden piiriorganisaatioiden epävirallinen yhteistyömuoto.

 

Vastuu toiminnan aloittamisesta olisi alkuvaiheessa Keskustapiirien puheenjohtajistolla, mutta Keskusta ei saisi jatkossa olla pahoillaan, vaikka ehdottamamme ”neuvottelukunta” vaikkapa vuorovuosin vaihtaisi vetovastuuta eri puolueille.

 

Vaalipiirien kansanedustajilla on jo nykyisin maakuntaliittojen vetämänä samantyyppistä yhteistyötä, mutta ehdottamamme yhteistyö tapahtuisikin maakuntatasolla ilman kansanedustajien roolia.

 

Tässä aloitteessa ehdottamaamme epävirallista yhteistyötä on kutsuttu termillä ”Neuvottelukunta”, mutta esitämme, että yhteistyön teema ja otsikko päätetään puolueiden yhteistyöpalavereissa vaikkapa maakuntakohtaisesti.

 

 

KESKUSTAN ETELÄ-TAMPEREEN PAIKALLISYHDISTYS RY

 

 

*****************

 

 

Puoluehallitus kannatti aloitettamme ja myös aloitevaliokunta – jonka jäsen olin – yhtyi puoluehallituksen esitykseen.

 

Aloitteemme hyväksyttiin ”suuressa salissa”, joten nyt se on Keskustan virallinen kanta.

 

 

Puoluekokouksen hyväksymä vastaus aloitteeseemme kuuluu näin:

 

 

**************

 

 

"Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi erilaisten kuntien ja alueiden välillä maakunnissa.

 

Maakunnan eri alueiden välistä vastakkainasettelua on kaikin tavoin pyrittävä välttämään. Maakunnan eri puoluepiirien yhteistyön tiivistäminen ja johdonmukaistaminen on kannatettavaa ja tärkeää tulevaisuuden maakuntien rakentamisessa. Yhteistyön säännönmukaisuus vaihtelee tällä hetkellä maakunnittain.

 

Jotta tämän tapainen toiminta käynnistyisi jokaisessa maakunnassa, puoluekokous suosittaa Keskustan piirijärjestöjä käynnistämään esitetyn kaltaiset tapaamiset ja toiminnan. Toimintatavat, muodot ja säännönmukaisuus sovitaan maakunnallisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta."

 

 

********************

 

 

 

Totean, että piskuisen paikallisyhdistyksemme laatima aloite on nyt hyväksytyksi tultuaan merkittävä koko maatakin ajatellen - se on Suomen suurimman puolueen linjaus kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyöstä!

 

 

Keskustan piirijärjestöt velvoitetaan nyt ottamaan kontaktit muiden puolueiden piirijärjestöihin sekä aloittamaan työn maakuntien kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Vuonna 2050 lähiporkkanat tuodaan Pietarista...

Perjantai 8.7.2016 - -Esko Erkkilä-

…ja Suomen pelloilla kasvaa kompostoituvaa elektroniikkaa, lääkkeitä ja biomateriaalia 3D-tulostukseen”!

 

 

 

 

 

Näin totesi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kehitysjohtaja Olli Hietanen vauhdikkaassa esityksessään EU-parlamentin varapuhemiehen Anneli Jäätteenmäen järjestämässä keskustelutilaisuudessa Keskustan puoluekokouksen oheistapahtumassa Seinäjoella 10.6.2016.

 

 

Olli Hietasen esitys sisälsi paljon raikkaita avauksia kaikkeen siihen jota tulevaisuus ehkä tuo tullessaan.

 

 

Kehitysjohtaja Olli Hietanen oli otsikoinut alustuksensa näin:

 

 

”Biotalouden iso kuva: seuraavat 20 vuotta muuttavat maailmaa enemmän kuin edelliset 200”

 

 

Otan Hietasen esityksestä esimerkiksi sen osuuden, jossa hän visioi fotosynteesiklusterin (esimerkkinä puuntuotanto) liiketoimintatasoja:

 

 1.       Palvelut, kun puu on pystyssä:

• hiilinielut
• marjat
• riista
• matkailu

 

2.      Puutuotteet

• rakentaminen
• huonekalut

 

3.      Kuidut ja massa

• sellu, paperi ja kartonki sekä niistä tehtävät tuotteet

 

4.      Molekyylit ja kemikaalit

• ksylitoli
• kasvistanoliesteri
• sitosteroli
• furfuraali
• viskoosi
• nanofibrillit
• taksoli

 

5.      Energia

 

 

Yhteenvetonaan kehitysjohtaja Olli Hietanen totesi, että jokainen puu pitää tulevaisuudessa pystyä myymään sataan kertaan ja kymmenen kertaa jo ennen, kuin se kaadetaan!

 

 

Me tarvitsemme näitä ollihietasia, jotka herättelevät meitä ajattelemaan asioita kokonaan uudesta vinkkelistä!

 

 

Kiitokset Anneli Jäätteenmäelle, jonka seminaarista saimme paljon uusia ajatuksia!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhen Markkinat ovat Viljakkalassa kesän eräs kohokohta!

Maanantai 4.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Lapsuuteni aikana Viljakkalassa toimi kuusi koulua; Kirkonkylä, Hanhijärvi, Nisu, Karhe, Heinälammi ja Hepo-oja.

 

 

Viljakkalan siirtyi kuntien taivaaseen 1.1.2007 ja nyt meillä on vain kaksi koulua; Kirkonkylän koulu ja Karhen koulu.

 

 

Sanoin äsken ”meillä”, sillä joskus viljakkalalainen on aina viljakkalalainen!

 

 

Viime lauantaina eli 2.7.2016 Karhen koulun Vanhemmat ry järjestivät Karhen koulun kentällä Karhen Markkinat ja se oli jälleen kerran oikea voimannäyte pienen kylän elinvoimasta!

 

Tässä kuvakimara Karhen Markkinoista 2016:

 

 

 

 

Näytteilleasettajia markkinoilla oli lähemmäs sata ja hyvän sään ansiosta tunnelma markkinoilla oli korkealla.

 

 

 

 

 

Osallistuin markkinoille Ylöjärven kaupungin luottamushenkilönä eli Viljakkala-neuvoston jäsenenä, mutta toinen roolini oli…

 

 

 

 

 

 

Rouva myi tiffany- ja sulatuslasitöitään, mansikoita, sipuleita sekä kuunlilja-taimiaan.

 

 

Kauppa kävi kuulemma mukavasti!

******************

 

 

Kysyimme Viljakkala-neuvoston osastolla kyläläisiltä palautetta – risuja ja ruusuja – siitä, että miten Ylöjärven kaupungin päättäjät ovat huomioineen viljakkalalaisten asiat. 

 

 

Tulemme Viljakkala-neuvostossa analysoimaan saamamme palautteen ja toimittamaan sen omilla kommenteillamme varustettuina asioista vastaaville virkamiehille sekä luottamushenkilöpäättäjille.

 

 

 

****************

 

 

 

Oli ilahduttavaa, että keskeiset puolueet olivat mukana markkinoilla.

 

 

 

Markkinaetikettiin kuuluu, että kaikki näytteilleasettajat osallistuvat ja tukevat muiden näytteilleasettajien osastojen pystyttämistä, vaikka keskenään kilpailtaisiinkin.

 

 

 

 

 

Tämän vuoksi avustinkin Vihreiden (kaupunginvaltuutetut Jussi Kytömäki ja Minna Sorsa kuvassa) ja …

 

 

 

 

 

…Keskustan (vasemmalta Pekka Hietaniemi, Arvo Uusitalo ja Minna Sarvijärvi) telttakatoksien pystyttämistä.

 

 

 

Myös Kokoomus, Perussuomalaiset sekä SDP olivat markkinoilla omilla osastoillaan!

 

 

Politiikassa pätee sama sääntö kuin bisnesmaailmassa eli henkilösuhteita ei saa koskaan tärvellä vaikka asiat riitelisivätkin.

 

 

Pidä mielessä tämä:

 

 

”Tämän päivän kilpailijasi voi huomenna olla suurin asiakkaasi tai esimiehesi!”

 

 

Kiitokset Karhen koulun Vanhemmat ry:lle hienon markkinatilaisuuden järjestämisestä – ensi vuonna uudestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kansanäänestyksen vaatiminen Nato-jäsenyydestä on vastuunpakoilua!

Tiistai 28.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Monet johtavat suomalaispoliitikot vaativat kansanäänestystä mm. Nato-jäsenyyden päättämisestä.

 

 

En kannata kansanäänestyksiä monimutkaisista asioista ja näen, että Nato-kysymys on sellainen.

 

 

Toivon, että maailmanlaajuiset kokemukset Britannian kansanäänestyksestä suitsevat nyt myös suomalaisia vaatimasta kansanäänestystä Natoon liittymisestä.

 

 

Kansanäänestyksen vaatinen on politiikoilta vastuunpakoilua – ei uskalleta ottaa vastuuta.

 

 

Kannatan edustuksellista demokratiaa ja se merkitsee minulle, että vaaleissa valitut edustajat ovat saaneet kansalta täyden valtakirjan – en halua pilkkoa valtakirjaa siten, että tuosta saat päättää, mutta tuossa asiassa haluan pitää valtakirjan itselläni.

 

 

Ymmärrä poliitikkojen mielistelynhalun vaalikampanjan aikana, mutta en sitä hyväksy.

 

 

Vaalikampanjan aikana monet ehdokkaat lupaavat kansanäänestyksen esim. juuri Nato-kysymyksestä, kun luulevat siten saavansa lisää ääniä.  Ei se näin mene!

 

 

Lähes kaikki ovat yksimielisiä, että Suomen on hyvä pitää Nato-ovea raollaan.

 

 

Luotan Tasavallan Presidenttiin, hallitukseen ja eduskuntaan siten, että en tarvitse kansanäänestystä, jos he päättävät liittymisestä Natoon.

 

 

Toivon myös, että Tasavallan Presidentti, hallitus sekä eduskunta luottavat itseensä tässä asiassa eivätkä lähde piiloutumaan kansan taakse!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Cameronin venäläinen ruletti tuhosi hänen uransa, kadotti loputkin Britannian maailmanvallasta ja sai aikaan suuria haasteita Euroopan Unionille

Maanantai 27.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Kansanäänestykseen päätyminen osoittaa aina huonoa johtajuutta päättäjiltä ja nyt saamme koko EU:ssa kokea, että miten Britannian pääministeri David Cameronin heikko johtajuus aiheuttaa suuria ongelmia entiselle maailmanvallalle Englannille ja suuria haasteita EU:lle.

 

 

Uskon, että EU haasteista selviää, mutta toki se vaatii Euroopan johtajilta nyt selkeitä toimenpiteitä.

 

 

Englannin kansanäänestystä ja sen lopputulosta voidaan kuvailla monella tapaa ja eräs tapa on viitata sitä vanhaan suomalaiseen sananlaskuun, joka kuuluu näin:

 

 

Paska putoaa rattailta!

 

 

 

Toinen tapa kuvailla Englannin kansanäänestystä on se, että…

 

 

…tulitikuilla ei pidä leikkiä!

 

 

 

Englantilaisten päätös eristää itsensä muusta maailmasta on valitettava ja sillä on kauaskantoiset seuraukset.

 

 

Kansanäänestyksen tuloksena ainakin Skotlanti tulee irtaantumaan Britanniasta ja liittymään sen jälkeen itsenäisenä valtakuntana Euroopan Unioniin – toivotan Skotlannin tervetulleeksi jäseneksi Euroon kansojen joukkoon!

 

 

Englannin irtaantumisen seurauksena Euroopan Unionin pitää läpikäydä tehokas ja radikaali muodonmuutos – jäsenmaiden on huolehdittava, että yhden merkittävän jäsenmaan poistumisen pitää näkyä Yhteisön tehokkuuden kohoamisena.

 

 

Elämme suurten muutosten aikaa ja emme saa jäädä suremaan Englannin kansanäänestyksen tulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Niittyleinikki - kälviäläisittäin juhannuskukka!

Lauantai 25.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Saan suoda itselleni synninpäästön ja levollisen olon, kun sain tietää, että Rouvan synnyinkunnassa Kälviälle niittyleinikkiä kutsutaan juhannuskukaksi.

 

 

Synninpäästön sen vuoksi, että olen suorastaan hävennyt, kun meillä mökillä on mansikkamaan ja rannan välillä melkoinen niittyleinikkiesiintymä.

 

 

Nyt voin kutsua tuota erästä pahinta rikkakasvia juhannuskukaksi !

 

 

***************

 

 

Tässä muutama kuva ”juhannuskukkaviljelmästäni”, josta en kyllä olisi tohtinut kirjoittaa, kuvata tai puhua, jos en olisi saanut tietää tuota kälviäläistä sanontaa!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvintuntemukseni on vuosien saatossa ruostunut ja en osaa sanoa, että onko ”juhannuskukkaviljelmälläni” kyse rönsyleinikistä vaiko niittyleinikistä.

 

 

No, joka tapauksessa kyse on ainakin kälviäläisittäin juhannuskukasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Saparopossu on suomalainen erikoisuus

Tiistai 21.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Pidämme luonnollisena, että sialla on saparo pikkupossusta teurastusikään saakka.

 

 

Näin ei ole keski-Euroopan suurissa sikatalousmaissa, vaan siellä sikojen saparot leikataan jo pieninä.

 

 

Saparon typistäminen tehdään ilman kivunlievitystä ja voimme olla varmoja, että saparon leikkaaminen ilman puudutusta tekee kipeää.  Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että saparon leikkaaminen aiheuttaa sialle pidempäänkin kipua.

 

 

Miksi suurissa sikatalousmaissa sikojen saparot leikataan?

 

 

Syynä on sikojen kärsimä stressi ja se, että stressisika puree kaveriltaan saparon poikki.

 

 

Stressiä aiheuttavat mm. liian pieni karsinatila eli ahtaus, riittämätön kaukalotila, jotta siat eivät pääse syömään yhtä aikaa vaan osa joutuu odottamaan ruuan saamista sekä ilman virikkeitä oleminen.

 

 

Kuivikkeet ovat yksi viriketekijä ja se merkitsee, että sioilla pitää olla karsinoissaan kuiviketta.

 

 

 

Suomen Sikatalousyrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö – kuvassa Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa – isännöi muutama päivä sitten saksalaista Alasaksin osavaltioparlamentin maapäivien maatalousvaliokunnan ryhmää, johon kuului 15 kansanedustajaa eri puolueista – osa edustajista oli itse sikatilallisia.

 

 

Vieraat olivat halunneet tutustua saparollisiin sikoihin ja niihinhän Suomessa pääsee helposti tutustumaan.

 

 

Saksassakin pyritään saparollisiin sikoihin ja niistä maksetaan sikafarmarille extraa sikojen hyvinvointikorvauksena 16,50 €/sika.

 

 

Summa tuntuu suomalaisista sianlihantuottajista ruhtinaallisen suurelta, mutta siitä huolimatta vain n. prosentti saksalaisista sianlihantuottajista on lähtenyt mukaan. 

 

 

Suomessa saparoiden leikkaamista ei ole merkittävästi tehty milloinkaan ja täydellinen leikkauskielto tuli voimaan jo vuonna 2002.

 

 

Olisi Suomen etu, jos saparoiden leikkauskielto tulisi voimaan koko EU:n alueella, sillä se olisi suuri edistysaskel sikojen hyvinvoinnin saralla koko EU:ssa ja se parantaisi suomalaisen sianlihan kilpailuasetelmia kotimaassa ja Suomen vientimaissa.

 

 

Tässä pointti kotimaisen ruuan puolestapuhujille ja suomalaisille EU-parlamentaarikoille!

 

 

-Esko Erkkilä-

Rakveren tehtaanmyymälät tulivat taas kerran koluttua!

Tiistai 24.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Türin Kukkamarkkinareissuumme kuuluu perinteisesti kahden yön yöpyminen Rakveressä ja niin tapahtui myös nyt.

 

 

Perinteistä oli myös käyntimme kolmessa tehtaanmyymälässä ja niistä käynneistämme pieni kuvakertomus:

 

 

 

 

 

Pellavatehdas Liliinan tehtaanmyymälä on kohde, jossa eurot vaihtuvat joutuisasti erilaisiksi pellavatuotteiksi.

 

 

 

 

 

 

Nyt myymälässä oli menossa aito pellavatuotteiden kudontanäytös ja se kiinnosti retkeläisiämme.

 

 

 

 

 

 

Liliinan esiliinat ovat aina olleet haluttuja ostoskohteita.

 

 

Olen aiempina vuosina hankkinut täältä possu- sekä vasikkaesiliinat ja tarkoitukseni oli nyt ostaa kanaesiliina, mutta varastossa oli ainoastaan lasten kokoja, joten se jäi ostamatta.

 

 

 

 

 

 

Kun en saanut kanaesiliinaa, niin ostin herrasmiehen esiliinan – olisikohan tällä käyttöä erilaisilla markkinoilla?

 

 

 

 

 

 

Liliinan lähellä lyhyen kävelymatkan päässä sijaitsee Päts Sahver eli Pätsin leipomo ja konditorio, jossa pitää aina Rakveressä käydessä poiketa.

 

 

 

 

 

 

Päts´n taidokkaita leivonnaisia.

Nyt itse yrittäjä-Päts ei ollut paikalla, mutta olen useina vuosina saanut keskustella hänen kanssaan. Herra Päts tuntee hyvin Suomen olosuhteet ja erityisen kiinnostunut hän on yrittämisen esteistä sekä mahdollisuuksista Suomessa.

Täytyy erikseen mainita, että ainakin yrittäjäuransa alkuaikoina yrittäjä-Päts hankki osan tarvitsemistaan jauhoista Suomesta - meillä oli yhteisiä bisneskumppaneita!

 

 

 

 

 

 

Seuraava kohteemme oli Eesti Portselan Oy, jonka tehdas ja sen yhteydessä oleva tehtaanmyymälä sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä Rakveren keskustasta.

"Tehtaanmyymälä avoinna työpäivinä 10.00 - 16.00"

 

 

”Tarvekeramiikkaa myytävänä”

 

 

 

 

 

 

Yritys on suomalaisomisteinen ja se on toiminut tällä paikalla vuodesta 2006 alkaen.

 

 

Bussikuskit sanovat, että keramiikkaa myyvät tehtaanmyymälät ovat heidän painajaisiaan, sillä sieltä retkeläisille kertyy painavat ostokset! Näin kävi tälläkin kertaa!

 

 

 

Nämä kolme tehtaanmyymälää vinkiksi niille, jotka ovat suuntaamassa matkaansa Rakvereen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Riigikogun varapuhemies Helir Valdor Seeder avasi Türin Kukkamarkkinat

Maanantai 23.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Türi on kaupunki keski-Virossa ja sitä kutsutaan Viron kevät-pääkaupungiksi.

 

 

Türissä järjestetään keväisin Türin Kukkamarkkinat eli Türi Lillalaat.

 

 

Türin Kukkamarkkinoilla käyminen on muodostunut perhekuntamme perinteeksi ja siellä kävimme myös vuoden 2016 avajaispäivänä eli 20.5.2016.

 

 

Türin Kukkamarkkinat järjestettiin nyt 39. kerran ja meillä oli kyseessä kahdeksas käynti!

 

 

 

 

Türin Kukkamarkkinat ovat saavuttaneet merkittävän aseman Virossa ja siitä kertoo mm. se, että nyt Kukkamarkkinoiden avaajana toimi ”Viron eduskunnan” eli Riigikogun ensimmäinen varapuhemies Helir Valdor Seeder.

 

Seeder kuuluu Riigikogussa Isänmaan ja Res Publican liittoon (IRL). IRL:llä on Riigikogussa 14 kansanedustajaa – kaikkiaan Riigikogussa on 101 jäsentä.

Seeder on Viron keskeisiä politiikkoja, sillä hän on toiminut mm. maatalousministerinä 2007 - 2014 sekä vt. valtiovarainministerinä vuonna 2009.

 

 

 

 

 

Toisena tervehdyksensä Türin Kukkamarkkinoiden avajaisiin toi Türin kaupunginjohtaja, pormestari Pipi-Liis Siemann.

 

 

 

 

Türin Kukkamarkkinoiden avajaistilaisuus oli sopivan lyhyt, sillä kolmantena lavalla esiintyi Kukkamarkkinoiden johtaja Liivi Lohvart.

 

 

 

 

 

Tervehdysten jälkeen varapuhemies Helir Valdor Seeder ja Kukkamarkkinoiden johtaja Liivi Lohvart nostivat salkoon Viron lipun ja sen rinnalle Kukkamarkkinoiden tunnuslipun.

 

 

 

 

 

 

Pyysin avajaistilaisuuden lopuksi varapuhemies Seederiä ja pormestari Siemann´a poseeraamaan kameralleni ja tässä hieno tulos!

 

 

 

 

 

 

Sain kuvan myös, kun Liivi ja Kukkamarkkinoiden maskotti kaulailivat!

 

 

*************

 

Vuodenvaihteen jälkeen pitää taas vakavasti alkaa pohtimaan, että josko matkaisimme ensi vuoden toukokuussa tavoitteena 40. Türin Kukkamarkkinat!

 

 

-Esko Erkkilä-