Karhen Markkinat ovat Viljakkalassa kesän eräs kohokohta!

Maanantai 4.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Lapsuuteni aikana Viljakkalassa toimi kuusi koulua; Kirkonkylä, Hanhijärvi, Nisu, Karhe, Heinälammi ja Hepo-oja.

 

 

Viljakkalan siirtyi kuntien taivaaseen 1.1.2007 ja nyt meillä on vain kaksi koulua; Kirkonkylän koulu ja Karhen koulu.

 

 

Sanoin äsken ”meillä”, sillä joskus viljakkalalainen on aina viljakkalalainen!

 

 

Viime lauantaina eli 2.7.2016 Karhen koulun Vanhemmat ry järjestivät Karhen koulun kentällä Karhen Markkinat ja se oli jälleen kerran oikea voimannäyte pienen kylän elinvoimasta!

 

Tässä kuvakimara Karhen Markkinoista 2016:

 

 

 

 

Näytteilleasettajia markkinoilla oli lähemmäs sata ja hyvän sään ansiosta tunnelma markkinoilla oli korkealla.

 

 

 

 

 

Osallistuin markkinoille Ylöjärven kaupungin luottamushenkilönä eli Viljakkala-neuvoston jäsenenä, mutta toinen roolini oli…

 

 

 

 

 

 

Rouva myi tiffany- ja sulatuslasitöitään, mansikoita, sipuleita sekä kuunlilja-taimiaan.

 

 

Kauppa kävi kuulemma mukavasti!

******************

 

 

Kysyimme Viljakkala-neuvoston osastolla kyläläisiltä palautetta – risuja ja ruusuja – siitä, että miten Ylöjärven kaupungin päättäjät ovat huomioineen viljakkalalaisten asiat. 

 

 

Tulemme Viljakkala-neuvostossa analysoimaan saamamme palautteen ja toimittamaan sen omilla kommenteillamme varustettuina asioista vastaaville virkamiehille sekä luottamushenkilöpäättäjille.

 

 

 

****************

 

 

 

Oli ilahduttavaa, että keskeiset puolueet olivat mukana markkinoilla.

 

 

 

Markkinaetikettiin kuuluu, että kaikki näytteilleasettajat osallistuvat ja tukevat muiden näytteilleasettajien osastojen pystyttämistä, vaikka keskenään kilpailtaisiinkin.

 

 

 

 

 

Tämän vuoksi avustinkin Vihreiden (kaupunginvaltuutetut Jussi Kytömäki ja Minna Sorsa kuvassa) ja …

 

 

 

 

 

…Keskustan (vasemmalta Pekka Hietaniemi, Arvo Uusitalo ja Minna Sarvijärvi) telttakatoksien pystyttämistä.

 

 

 

Myös Kokoomus, Perussuomalaiset sekä SDP olivat markkinoilla omilla osastoillaan!

 

 

Politiikassa pätee sama sääntö kuin bisnesmaailmassa eli henkilösuhteita ei saa koskaan tärvellä vaikka asiat riitelisivätkin.

 

 

Pidä mielessä tämä:

 

 

”Tämän päivän kilpailijasi voi huomenna olla suurin asiakkaasi tai esimiehesi!”

 

 

Kiitokset Karhen koulun Vanhemmat ry:lle hienon markkinatilaisuuden järjestämisestä – ensi vuonna uudestaan!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Cameronin venäläinen ruletti tuhosi hänen uransa, kadotti loputkin Britannian maailmanvallasta ja sai aikaan suuria haasteita Euroopan Unionille

Maanantai 27.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Kansanäänestykseen päätyminen osoittaa aina huonoa johtajuutta päättäjiltä ja nyt saamme koko EU:ssa kokea, että miten Britannian pääministeri David Cameronin heikko johtajuus aiheuttaa suuria ongelmia entiselle maailmanvallalle Englannille ja suuria haasteita EU:lle.

 

 

Uskon, että EU haasteista selviää, mutta toki se vaatii Euroopan johtajilta nyt selkeitä toimenpiteitä.

 

 

Englannin kansanäänestystä ja sen lopputulosta voidaan kuvailla monella tapaa ja eräs tapa on viitata sitä vanhaan suomalaiseen sananlaskuun, joka kuuluu näin:

 

 

Paska putoaa rattailta!

 

 

 

Toinen tapa kuvailla Englannin kansanäänestystä on se, että…

 

 

…tulitikuilla ei pidä leikkiä!

 

 

 

Englantilaisten päätös eristää itsensä muusta maailmasta on valitettava ja sillä on kauaskantoiset seuraukset.

 

 

Kansanäänestyksen tuloksena ainakin Skotlanti tulee irtaantumaan Britanniasta ja liittymään sen jälkeen itsenäisenä valtakuntana Euroopan Unioniin – toivotan Skotlannin tervetulleeksi jäseneksi Euroon kansojen joukkoon!

 

 

Englannin irtaantumisen seurauksena Euroopan Unionin pitää läpikäydä tehokas ja radikaali muodonmuutos – jäsenmaiden on huolehdittava, että yhden merkittävän jäsenmaan poistumisen pitää näkyä Yhteisön tehokkuuden kohoamisena.

 

 

Elämme suurten muutosten aikaa ja emme saa jäädä suremaan Englannin kansanäänestyksen tulosta.

 

 

-Esko Erkkilä-

Elovena on suomalainen - pirkanmaalainen - tuote!

Lauantai 18.6.2016 - -Esko Erkkilä-

Elovena on eräs perisuomalaisista brändeistä, joka on jokaisen suomalaisen tietoisuudessa.

 

 

Elovenalla on värikäs menneisyys, mutta nykyisin se valmistetaan Raision Nokian myllyllä pääosin pirkanmaalaisesta kaurasta – toki Eloveenaan päätyvää kauraa tulee Nokialle myös Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaalta ja kauempaakin.

 

 

On oikein, että Raisio kertoo valtateiden varrella sopimusviljelijöiden pelloilla, että missä Elovena-kauraa on kasvamassa.

 

 

 

 

 

Eräs tällainen paikka on Viljakkalassa Seppo Lehtomäen pellolla, jossa omistamani Maatalousyhtymä Erkkilän vuokramies Ville Koivuniemi viljelee Elovena-kauraa.

 

 

 

 

 

Lehtomäen kaurapelto sijaitsee paikassa, jossa on helppo saada samaan kuvaan Viljakkala-kyltti, Viljakkalan kirkko sekä Elovena-kaurahalme!

 

 

Ville viljelee kauraa myös Maatalousyhtymä Erkkilän pelloilla, joten myös minä voin sanoa olevani Elovena-viljelijä.

 

 

Elintarvikkeiden alkuperä kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän ja sen vuoksi Ville Koivuniemen, Seppo Lehtomäen sekä Raision kampanja Elovena-viljelijöiden esiin nostamisessa on tärkeä asia.

 

 

Hyvä Raisio ja hyvä Elovena!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kunnallispäättäjän on opeteltava uusi rooli

Sunnuntai 29.5.2016 - -Esko Erkkilä-

Eduskunnan I varapuhemies Mauri Pekkarinen puhui eilen Ylöjärven Markkinoilla tärkeitä sanoja, kun hän herätteli kuntapäättäjiä uuteen asennoitumiseen.

 

 

 

 

 

”Nyt päättäjän pitää opetella uutta roolia, sillä jatkossa kuntapäättäjä ei voi toimia jakajana, vaan hänen pitää toimia uuden luojana”, sanoi Mauri Pekkarinen.

 

 

”Kunnan ja elinkeinoelämän yhteistyö asettuu nykytilanteessa aivan uuteen merkitykseen” - tämä oli eduskunnan ensimmäisen varapuhemiehen keskeinen sanoma markkinayleisölle.

 

 

Kunnan elinvoimapolitiikan tukena on elinkeinopolitiikka, johon kuuluu mm. asuntopolitiikka, kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen, nuorisopolitiikka sekä esimerkiksi kaavoitus – näin linjasi eduskunnan ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen Ylöjärven markkinoilla 28.5.2016!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kuin tuuleen olisi huutanut

Perjantai 1.4.2016 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalle ollaan Pirkanmaan Liiton toimesta laatimassa maakuntakaavaa.

Asiakirja pyörii byrokratian rattaissa nimellä…

 

 

”Pirkanmaan maakuntakaava 2040”.

 

 

Kaavaluonnos ja muu valmisteluvaiheen aineisto olivat nähtävillä 5.3.-10.4.2015.

 

 

Nähtävillä olon päättymiseen mennessä asukkailta ja yhteisöiltä saatiin 249 mielipidettä.

 

 

Aktiivisena kansalaisena annoin palautetta muutamiin kohtiin, joita maakuntakaavaluonnoksessa käsiteltiin.

 

 

Tärkein mielipiteeni koski Tampereen seudun tekopohjavesihankkeita.

 

 

Esitin mielipiteessäni seuraavaa:

 

 

”Esitän, että tekopohjavesihanke Tavase ja Pinsiön alueelle kaavailtu korvaava tekopohjavesihanke poistetaan maakuntakaavasta tarpeettomina. Toteutuessaan hankkeet pilaisivat laajat sadetusalueet sekä loisivat vakavan imagohaitan.”

 

 

Päivi Halonen Ylöjärveltä antoi saman sisältöisen mielipiteen, kun hän totesi mielipiteessään näin:

 

 

”Julkujärven harjua ja Pinsiönkangasta ei tule varata tekopohjavesialueeksi luontovaikutusten vuoksi.”

 

 

Sain mielipiteelleni kylmää kyytiä, sillä maakuntaliiton virkamiehet olivat valmistelleet mielipiteelleni seuraavanlaisen vastineen ja sen Maakuntahallitus oli hyväksynyt 18.1.2016.

 

 

Pirkanmaan liitolta saamani vastine kuuluu näin:

 

 

”Maakuntakaavaluonnoksen vesihuoltoa koskevat merkinnät perustuvat Pirkanmaan ELY-keskuksen johdolla laadittuun Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmaan. Tekopohjaveden muodostaminen on yksi vaihtoehto vastata kehittyvän maakunnan vedenhankinnan tarpeisiin ja toimintavarmuuden parantamiseen. Keittämissuunnitelman perusteella maakuntakaavassa on tarve varautua pitkällä aikavälillä muiden vedenhankintavaihtoehtojen ohella myös tekopohjaveden muodostamiseen.

 

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmasta on laadittu ympäristövaikutusten arviointi.

 

Tekopohjavesilaitoshankkeen yksityiskohtaiset toteuttamisedellytykset ratkotaan hankesuunnittelun ja lupaharkinnan yhteydessä huomioon ottaen toiminnan ympäristövaikutukset niin kuin lainsäädäntö velvoittaa.

 

Vehoniemi-Isokankaan alueella tekopohjaveden muodostamista on selvitetty jo laajasti.

 

Miharin-Ylöjärvenharjulla tekopohjaveden muodostamismahdollisuuksista saadaan käsitys vasta perusteellisten tutkimusten ja selvitysten perusteella. Tältä osin maakuntakaavalla osoitetaan ensisijaisesti seudullisen vedenhankinnan selvittämistä.”

 

 

Hyvää päivää kirvesvartta!

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvasta ilmenee (jos asiakirjakuvasta saa selvää), sai Päivi Halonen täsmälleen saman vastuksen kuin minä, sillä muutoksella, että hänelle osoitetussa vastauksessa ei mainittu Vehoniemi-Isokankaan alueen hanketta lainkaan, sillä hän ei sitä maininnut mielipiteessään.

 

*************

 

Nostan hattuani Pirkanmaan maakuntahallituksen jäsenelle Minna Sorsalle (vihreät), joka asian käsittelyn yhteydessä pöytäkirjan mukaan toimi näin:

 

”Maakuntahallituksen jäsen Minna Sorsa esitti että maakuntakaavaluonnoksesta poistetaan tekopohjaveden merkinnät kokonaan. Esitys raukesi kannattamattomana.”

 

 

 

Ei hyvältä näytä, sillä jopa Tavase elää virkamiesten unelmissa ja nyt siihen on lisätty myös Hämeenkyrön, Nokian ja Ylöjärven Pinsiöön sijoittuva tekopohjavesihanke!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Venäjä tekee sen saman kuin Neuvostoliitto aikoinaan!

Keskiviikko 30.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Toisen maailmansodan jälkeen rauhansopimuksessa Suomi määrättiin maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia. Nykyrahaksi muutettuna Suomi maksoi sotakorvauksia noin 5 - 6 miljardia euroa.

 

 

Sotakorvaukset piti Neuvostoliiton vaatimuksesta keskittää puunjalostusteollisuuden tuotteisiin, mutta kun Englanti halusi ostaa suomalaisia puujalostustuotteita, laajennettiin sotakorvaustuotteita metalliteollisuuteen ja laivanrakennusteollisuuteen.

 

 

Kaikille on varmaan tuttu se juttu, jossa kerrotaan neuvostoliittolaisten vaatineen laivojen saunoihin kupariset lauteet!

 

 

On vankka totuus, että sotakorvaukset kehittivät suomalaisen puujalostus- ja metalliteollisuuden sekä suomalaisen laivanrakennustaidon aivan uudelle tasolle.

 

 

Suomelle määrättyjen sotakorvausten suorittaminen – vaikka kyse olikin hyökkääjälle maksetuista korvauksista – nosti Suomen ja suomalaisten arvostusta koko maailmalla.

 

 

***************

 

 

Krimin ja Ukrainan tilanteen myötä olemme eräällä tavalla samassa tilanteessa, kun Venäjä on vastapakotteillaan saanut Suomen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.

 

 

Venäjän vastapakotteet ovat saaneet suomalaisen elintarviketeollisuuden hankalaan tilanteeseen, kun Venäjälle suuntautunut elintarvikevienti on käytännössä loppunut.

 

 

Suomalainen elintarviketeollisuus on ”tarttunut härkää sarvista” ja on alkanut investoimaan, jotta Venäjälle aikaisemmin suuntautunut lähes bulkkimainen vienti pystytään korvaamaan.

 

 

Hienona esimerkkinä elintarviketeollisuuden vientisuunnitelmista on Valion päätös rakentaa Riihimäelle uusi välipalatehdas.

 

 

Uuden meijerin kapasiteetti tulee olemaan n. 120 miljoonaa kiloa vuodessa. Kun tuotteet ovat välipalatuotteita, on helppo elintarviketeollisuutta tuntevana arvioida, että kyseisten tuotteiden bruttomarginaali ja kate ovat kohdallaan.

 

 

Valio kertoo tiedotteessaan, että tehtaan uusi teknologia mahdollistaa uudenlaisten välipala- ja herkuttelutuotteiden valmistamisen.

 

 

Valio kertoo, että investoinnin kustannusarvio on 170 miljoonaa euroa.

 

 

Kun Neuvostoliiton aikoinaan määräämät sotakorvaukset pakottivat Suomea kehittämään puujalostus- ja metalliteollisuuttaan, on helppoa nähdä, että Venäjän asettamat vientipakotteet lyövät nyt tahtia sille kehitykselle, että Suomen elintarviketeollisuus joutuu etsimään uusia kehittyneempiä tapoja korvata ennen Venäjälle suuntautunut elintarvikkeiden bulkkituotteiden vienti!

Valion investoinnissa on mielestäni myös havaittavissa se orastava toivo, joka Juha Sipilän hallituksen otteiden mukana on nähtävissä, että Suomi nostetaan kuntoon!

 

 

 

Hyvä Valio – toivottavasti myös muut elintarvikeyritykset tekevät samoin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tervetuloa kesäaika!

Sunnuntai 27.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tiedän, että päivän ensimmäiset lukijani lukevat juttujani heti vuorokauden vaihduttua ja aamuseitsemään mennessä lukijoita on kertynyt jo iso joukko.

 

Ensimmäisille lukijoilleni juttuni otsikko on ennenaikainen, sillä siirrymme tänään kesäaikaan vasta kolmelta – siirrämme silloin kertaheitolla kellojamme neljään!

 

 

Valtaosa lukijoistani lukee juttuni vasta kesäaikaan siirtymisen jälkeen, joten heille juttuni otsikko on paikallaan.

 

 

******************

 

 

Kuulun kesäajan suosijana vähemmistöön, sillä ainakin julkisuudessa kesäaikaa pidetään turhana toimenpiteenä.

 

 

Minä olen toista mieltä, sillä pidän kesäaikaan siirtymisestä ja sitten taas syksyllä kellojen rukkaamisesta tunnilla taaksepäin.

 

 

Kesäaikaan siirtyminen on vahva viesti siitä, että synkkä talvi on takana ja edessä kukoistava kesä.

 

 

Tarvitsemme aina ajoittain tuulahduksia jostain uudesta ja kesäaikaan siirtyminen on sellainen.

 

 

On myönnettävä, että tunnin ”menettäminen” keväällä hieman harmittaa, mutta syksyllä saatava ”ilmainen tunti” korvaa kevään pettymyksen moninkertaisesti.

 

Itäinen naapurimaamme Venäjä ei siirry kesäaikaan ja kesäaikaan siirtymisemme eräs merkittävä etu onkin se, että kesällä Venäjälle matkustettaessa ei tarvitse muuttaa kellonaikaa kelloissa eikä kännyköissä.  Tätä etua pääsen nauttimaan, kun kesällä taas saan matkustaa mm. Laatokan Valamoon sekä Taipaleenjoen taistelupaikoille!

 

 

Muutimme osan kelloistamme kesäaikaan jo eilen ja loppujen kellojen aikasiirrot hoidamme tänään aamusella!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tavase on kuopattu vai onko sittenkään?

Torstai 17.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tampereen ja Valkeakosken seudun kuntien tekopohjavesihanke eli Tavase Oy on Tampereen seudun hankkeista ehkä eriskummallisin ja ehdottomasti tarpeeton.

 

 

Hankkeen kuningasajatuksena oli pumpata Roineen vettä Suomen kauneimmille harjuille Kangasalla sekä Pälkäneellä ja pumpata harjujen läpi valunut vesi tekopohjavetenä Tampereen ja lähikuntien vesihuoltoon juomakelpoisena vetenä.

 

 

Jokainen ymmärtää, että idea oli kuolleena syntynyt, mutta monet poliittiset tahot pitivät hanketta kannatettavana.

 

Tavase-hankkeen järjettömyyttä kuvastaa se, että suunnitelmissa oli sadettaa joka toinen vuosi Suomen kauneimmille harjumaisemille 863 metriä korkea vesipatsas, kun Suomessa keskimääräinen sademäärä on tasoa 0,75 metriä!

 

 

****************

 

Tampereen kaupunginvaltuusto löi jengan päähän mielettömille Tavase-suunnitelmille, kun se maanantaina 14.3.2016 päätti kirjata Tavase Oy:n lainasaamisten ja osakepääoman alaskirjauksen. Tavase-alaskirjaus merkitsi viime vuoden tilinpäätöksessä Tampereen kaupungille suuruusluokaltaan 6 miljoonan euron tappiota.

 

 

On hyvä, että Tavase-taru alkaa olla päätepisteessään, mutta mielessäni on kuitenkin suuri epäilys, että josko Tavase-uskovaiset kuitenkin jatkavat kuitenkin suunnitelmiensa elossa pitämistä.

 

 

Pirkanmaan maakuntaluonnoksessa tekopohjavesivaihtoehtona kummittelee Pinsiöön rakennettava tekopohjavesilaitos.

 

 

Pinsiön kylä sijaitsee Nokian, Hämeenkyrön ja Ylöjärven alueilla.

 

 

On suuri onnettomuus Pinsiölle ja pinsiöläisille, jos Tavase tullaan joskus tulevaisuudessa sijoittamaan Pinsiöön.

 

 

On välttämätöntä, että Pinsiön asukkaat Nokialla, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä jo nyt asettuvat vastarintaan sille, että Pinsiönkankaalle alettaisiin sadettamaan vettä samanlaisia määriä, kuin Tavase-uskovaisilla oli tarkoitus tehdä Kangasalla ja Pälkäneellä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Maataloustuottajain suurmielenosoituksessa oli paikalla päättäjiemme kärki

Tiistai 15.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Puhkun edelleenkin intoa maataloustuottajain suurmielenosoituksesta Senaatintorilla 11.3.2016, johon minulla oli kunnia MTK:n jäsenenä osallistua.

 

 

Tapasin tilaisuudessa useita yhteiskuntamme keskeisiä päättäjiä ja sain monien heidän kanssaan vaihtaa myös ajatuksia.

 

 

Pienoinen kuvakertomus tässä:

 

 

 

 

 

 

MTK-Pirkanmaa järjesti Helsinkiin kolme bussilastillista tilanteeseen tyytymättömiä MTK:n jäseniä ja minä aloitin bussimatkani Lahdesjärven ABC-huoltoasemalta Tampereelta.

 

 

 

 

 

 

Maanviljelijä Aimo Kokkola Pälkäneen Laitikkalasta esitti tunnetuilla taidoillaan lauluja, joilla hän pyrki piristämään vakavalle asialle kokoontuneita maataloustuottajia.

 

 

Kokkolan tilalla viljellään nyt ohraa, mutta aikaisemmin Aimon isä Martti Kokkola oli tunnettu sikatilallinen – olen istunut Kokkolan pirtissä ja tehnyt sianrehukauppoja kohtuullisella menestyksellä!

 

 

 

 

 

 

Pääministeri Juha Sipilä oli tilaisuuden odotetuin vieras ja me kaikki toivoimme Sipilältä selkeitä lupauksia maatalouden ahdingon helpottamiseksi - niitä myös saimme!

 

 

Sain vaihtaa muutaman sanan pääministerin kanssa.

 

 

 

 

 

 

Valtiovarainministeri Alexander Stubb esiintyi yhdessä pääministeri Sipilän kanssa ja oli lohdullista kuulla, että myös hänellä oli rohkaisun sanoja maatalousväestölle.

 

 

 

 

 

 

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen tuntee itsekin maanviljelijänä sen taloudellisen ahdingon, johon suomalainen maataloustuotanto on joutunut S-ryhmän halpuutuksen, Venäjälle suuntautuneen elintarvikkeiden vientikaupan ongelmien sekä Maaseutuviraston tupeksinnan johdosta.

 

 

 

 

 

 

MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Tommi Junttila Äänekoskelta piti useita jämäköitä puheenvuoroja meille toimeentulostamme huolestuneille viljelijöille.

 

 

 

 

 

 

MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila hoiti pääministerin, valtiovarainministerin sekä maatalous- ja ympäristöministerin haastattelut ja hyvin hoitikin.

 

 

Marttilan puhe mielenosoituksen lopuksi oli innostava ja toimintaan kannustava.

 

 

 

 

 

 

Maamme ruotsinkielisen maataloustuottajajärjestön eli Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n puheenjohtaja Holger Falck on osaava edunvalvontajohtaja ja hän hoiti osuutensa mielenosoituksessa mallikkaasti.

 

 

 

 

 

 

Maatalousasioissa on paljon turhaa byrokratiaa ja Keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilällä onkin tärkeä tehtävä Keskustan byrokratian purkutalkoiden vastuuhenkilönä, kun maatalouden turhaa byrokratiaa puretaan.  Maatalouden osalta vastuuhenkilönä on kansanedustaja Pertti Hakanen Pirkanmaalta, joka toimii myös MTK:n johtokunnan jäsenenä.

 

 

 

 

 

 

Tapasin kamerani linssiin myös maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Jari Lepän sekä ex-maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan – molemmat Keskustan kansanedustajia!

 

 

Tapaan aina Sirkka-Liisan tavatessani todeta hänelle, että hänen ministeriaikanaan oli turvallinen olo, sillä silloin ei ollut vaaraa asioiden menemisestä vikasuuntaan!

 

 

 

 

 

 

Keskustan hallintosihteeri Minna Siira oli myös paikalla kuulostelemassa tuottajajärjestön jäsenten tunnelmia – pääsin Minnan kanssa samaan kuvaan!

 

 

 

 

 

 

”Vanhoista tutuistani” juttelin hetken maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion kanssa.

 

 

Kiittelin nykyistä kansliapäällikköä niistä vuosista, jolloin hän oli Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja ja minä Rehuraisio Oy:n raaka-ainepäällikkö – silloin valvovan viranomaisen ja maamme johtavan rehuteollisuusyrityksen raaka-ainehuollosta vastaavan henkilön saumaton yhteistyö olivat valttia!

Lukemattomat ovat ne neuvottelut, palaverit, tarkastukset, auditoinnit, seminaarit sekä erilaiset yhteydenotot joihin olen saanut osallistua Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sekä sen edeltäjän Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen KTTK:n eri henkilöiden kanssa!

 

 

 

 

 

 

Tapasin Senaatintorilla myös Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaskan, jolle me pirkanmaalaiset olemme koko ajan lisäämässä paineita, jotta hän lähtisi ensi kesänä Keskustan puoluekokouksessa puoluesihteerikilpaan!

 

 

 

*****************

 

 

Kuvakimarani lopuksi vielä kolme tuttuakin tutumpaa voimaperäistä viljelyä harjoittavaa maataloustuottajaa, jotka olivat suurmielenosoituksessa vaatimassa talonpojille turvatumpaa huomista;

 

• vasemmalla rajanaapurini Pasi Alakomi Hämeenkyrön Komista
• keskellä vuokraviljelijäni Jouko Koivuniemi Viljakkalasta
• oikealla maanviljelijä Seppo Lehtomäki Viljakkalasta

 

 

Mielenosoituspäivääni voin olla tyytyväinen, sillä olen varma, että saimme talonpoikien voiman osoittamisella maajusseille hieman paremman huomisen kuin olisimme saaneet jäämällä kotiin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaan

Torstai 3.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Tamperelainen on kahdesti viikossa ilmestyvä ilmaisjakelulehti Tampereella – lehti jaetaan postilaatikoihin keskiviikkoisin ja lauantaisin; lehden jakelu on 136.000 kappaletta.

 

Lehti julkaisi eilen ilmestyneessä numerossaan kirjoitukseni, jossa esitin, että Tampereen Poliisitalon yleisötiloissa oleva kuvanveistäjä, akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 veistämä Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsiversio pitäisi siirtää arvokkaampaan paikkaan.

 

 

 

 

 

 

Kirjoitukseni näytti lehden sivuilla tältä ja tässä kirjoitukseni julkaistussa muodossa:

 

 

*********************

 

 

Paavo Nurmen kipsivedos arvokkaampaan paikkaan

 

 

 

Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Wäinö Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterin kirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.

 

 

Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Poliisitalon yleisöaulassa on kipsiversio Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.

 

 

Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita.  Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.

 

 

Ehdotan, että Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään sen arvoa edellyttämä paikka. Yksi varteenotettava olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

*****************

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvasin patsaan passinhakumatkallani 16.2.2016 ja Tamperelainen julkaisi kuvani juttuni ohessa.

 

 

Annoin Tamperelainen-lehdelle luvan fiksata juttuani ja toimitus oli aivan oikein lyhentänytkin sitä.

 

 

Tässä alkuperäinen juttuni:

 

 

*******************

 

 

Akateemikko Wäinö Aaltosen veistämän Paavo Nurmen juoksijapatsaan kipsivedos pitää saada nykyistä arvokkaampaan paikkaan

 

 

Akateemikko, kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistokset ovat vahvasti esillä Tampereella.

 

Hämeensillan Suomen Neito, Veronkantaja, Eränkävijä sekä Kauppias ovat Aaltosen tunnetuimmat tamperelaisveistokset, mutta niiden lisäksi mm. Aleksis Kiven muistomerkki Vanhan kirjastotalon edustalla, Osuustoimintamuistomerkki Eteläpuistossa ja Suru Aleksanterinkirkon puistossa ovat vahvoja esimerkkejä, että Tampere on todellinen Wäinö Aaltosen kaupunki.

 

 

Hämmästyin, kun passin uusimisen yhteydessä totesin, että Tampereen Poliisitalon yleisöaulan syrjätilassa on kipsiversio akateemikko Wäinö Aaltosen vuonna 1924 valmistuneesta Paavo Nurmen juoksijapatsaasta.

 

 

Tutkin asiaa ja sain selville, että Tampereen kaupunki on vuonna 1961 hankkinut kokoelmiinsa 60 kappaletta kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen veistämien patsaiden kipsiversioita.  Eräs näistä veistoksista eli Paavo Nurmen juoksijapatsas sijoitettiin silloin ainoaan käytettävissä olleeseen avaraan tilaa eli Poliisitalon yleisöaulaan.

 

 

Maailma on 65 vuodessa muuttunut ja nyt asiaan pitää saada muutos.

 

 

Poliisitalon yleisöaula ei varmasti kenenkään mielestä ole oikea paikka kansallisesti arvokkaan taideteoksen sijoituspaikaksi.  Hauras kipsivedos on Poliisitalon yleisöaulassa alttiina tahalliselle ilkivallalle ja esimerkiksi lasten aiheuttamille vaurioille.  Poliisitalon yleisöaulassa tuskaisina vuoroaan odottavat kansalaiset eivät ole virittyneet paneutumaan kansallisesti tärkeän taideteoksen tarkasteluun.

 

 

Ehdotan, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsaalle etsitään nopeasti sen arvoa edellyttämä paikka.

 

 

Vanhan kirjastotalon edessä nyt sijaitseva Aleksis Kiven muistomerkki merkitsee, että yksi varteenotettava sijoituspaikka olisi Vanha kirjastotalo sen jälkeen, kun talon remontti on valmistunut.

 

 

Vanhan kirjastotalon muuttaminen Kulttuuri- ja järjestötaloksi on tulossa kaupunginhallituksen päätettäväksi 7.3.2016 ja esitän, että silloin huomioidaan myös se, että akateemikko Wäinö Aaltosen Paavo Nurmen juoksijapatsas voitaisiin siirtää sinne kansalaisten ihailtavaksi.

 

 

Esko Erkkilä

Tampere

 

 

********************

 

Tärkeintä on, että Paavo Nurmen juoksijapatsas lähiaikoina pääsisi sellaiseen ympäristöön, jonka se on ansainnut!

 

 

-Esko Erkkilä-

Löytöretkeilijä Joao Goncalves Zarco löysi Madeiran vuonna 1419

Keskiviikko 2.3.2016 - -Esko Erkkilä-

Portugalilainen merenkulkija ja löytöretkeilijä Joao Goncalves Zargo (1390 – 1471) löysi Madeiran saaren vuonna 1419.

 

 

Historiankirjat kertovat, että Zargo sekä Tristao Vaz Teixeira lähetettiin tutkimaan Madeiran saarta seuraavana vuonna, kun 1418 oli löydetty Porto Santo.

 

 

Zargo oli prinssi Henrik Purjehtijan palveluksessa – prinssi Henrik pani alulle Portugalin löytöretket ja sai tästä lisänimen Purjehtija, vaikka ei itse osallistunutkaan pitkille löytöretkille.

 

 

****************

 

 

Madeiralla on nettitietojen mukaan kolmekin Joao Goncalves Zargon patsasta ja taannoisella Madeiran matkallamme tapasimme niistä kaksi.

 

 

 

 

 

 

Tunnetuin Zargon patsas sijaitsee Funchalin keskustassa Avenida Arriaga`lla.

 

Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Francisco Franco ja patsaan jalusta on arkkitehti Cristino da Silvan käsialaa.

 

 

 

 

 

 

Toisen Zargon patsaan tapasimme Promenade Centromar´lla. Tämän patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Augusto Jose Sobral Cid.

Pidän tämän patsaan lennokkuudesta!

 

 

 

Edellisellä Portugalin lomamatkallemme saimme perehtyä portugalilaisten kaukokohteisiin tekemiin löytöretkiin ja nyt huomasimme, että he ovat Henrik Purjehtijan johdolla tehneet ”löytöjä” myös läheltä manner-Portugalia!

 

 

Mielenkiintoista perehtyä näihinkin asioihin!

 

 

-Esko Erkkilä-

Madeiran pääkaupungissa Funchalissa on yksi tasainenkin katu

Sunnuntai 31.1.2016 - -Esko Erkkilä-

Madeiralla pinnanmuodostus on jyrkkää ja siitä on osoituksena sanonta, että Madeira olisi kymmenkertainen pinta-alaltaan, jos pinnanmuodostuksen ”rypyt” voitaisiin oikaista!

 

 

Sama tilanne on myös saaren pääkaupungissa Funchalissa, jossa kävellen liikkuminen vaatii hyvää kuntoa.

 

 

Funchalissa on kuitenkin yksi katu eli Rantabulevardi, joka merenrannassa sijaitsevana on jalankulkuystävällinen eli tasainen. Rantabulevardin portugalinkielinen nimi sillä kohdalla, josta tässä jutussa pääosin kerron on…

 

…Avenida Francisco Sa Carneiro.

 

 

 

 

 

 

Rantabulevardilla ja Santa Catarina Park´n vierellä sijaitsee patsas, jonka maahenkisyydestä pidän.

 

 

Patsaan nimi on Trabalhador Madeirense ja se voidaan suomentaa vaikkapa ”Työläinen Madeiralla” tai ”Ahkera työläinen Madeiralla”.

 

 

Joka tapauksessa patsas on kunnianosoitus madeiralaisille.

 

 

Patsas kuvastaa raivaajahenkeä ja sitä, että Madeiralla viljelytoimenpiteet ovat vaikeita maaston jyrkkyyden vuoksi.  Mies kampeaa kiveä ylempää kuin missä hän seisoo.

 

 

Patsas on paljastettu vuonna 1979 ja sen on veistänyt Pedro Anjos Teixeira.

 

 

******************

 

 

 

Tässä muutamia kuvia Rantabulevardilta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 **************

Tässä kerrotun patsaan lähellä Rantabulevardilla sijaitsee eräs toinen patsas, mutta siitä ehkäpä jo huomenissa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Sankarihautausmaalla kaatumispaikan kertominen hautapaadessa kertoo tärkeää sotahistoriaa

Perjantai 25.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Lähes kaikilla Suomen kirkkomailla on alue, johon on haudattu Talvisodan ja Jatkosodan sankarivainajia.

 

 

Eilinen Jouluaatto merkitsi jälleen kerran, että hautausmaat ja niiden sankarihautausmaat saivat ylleen kynttilöiden valomeren.

 

 

 

 

 

 

Perinteeksi on muodostunut, että käyn aattoiltana ennen Aattoillan hartaushetkeä kotiseurakuntani Viljakkalan kirkkomaalla sytyttämässä kynttilät monille sukulaisten haudoille – näin taas kerran myös eilen. 

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on keskeinen kohde aattoillan hautausmaakäynnilläni.

 

 

 

 

 

 

Kolmannessa rivissä suurinpiirtein hautarivin keskellä lepää setäni Reino Erkkilä ja tapaan aina Jouluaattona viedä hänen haudalleen kynttilän.

 

 

Kiitokset Lavajärven Seudun Reservinaliupseereille, jotka jälleen kerran olivat kunniavartiossa Viljakkalan sankarihaudoilla ja huolehtivat, että jokaisen sankarivainajan hautapaaden edessä paloi kynttilä!

 

 

******************

 

 

Olen kiinnostunut sotahistoriasta ja sen vuoksi tapaan mahdollisuuksien puitteissa tutustua myös muiden seurakuntien sankarihautausmaihin kuin Viljakkalan.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaalla on se hyvä puoli, että siellä on sankarivainajan hautakiveen kaiverrettu nimen, syntymäajan ja kaatumispäivän lisäksi kaatumispaikka.  Pidän valitettavana, että monilla sankarihautausmailla näin ei ole.

 

 

****************

 

 

Jouluaattona Viljakkalan sankarihautausmaalla tulee mieleen Talvisodan päivä 23.12.1939 eli päivä 76 vuotta sitten.

 

 

Se päivä eli 23.12.1939 on Suomen sotahistoriassa synkkä päivä, sillä silloin kenraaliluutnantti Harald Öhquist´n komentama II Armeijakunta aloitti klo 6.30 Kannaksella vastahyökkäyksen, joka epäonnistuneena keskeytettiin samana päivänä jo klo 14.30.

 

 

Vastahyökkäyksen peitenimenä oli ”Verhous”, mutta sotahistoriassa tämä kenraali Öhqvistin suunnittelema ja toteuttama vastahyökkäykseksi aiottu sotatoimi tunnetaan nimellä ”Hölmön tölväys”.

 

Puolustusvoimat eivät silloin ja eivätkä myös tänä päivänä kutsu epäonnistunutta sotatointa Hölmön tölväykseksi, mutta Puolustusvoiman nettisivuilla kerrotaan tänäkin päivänä Talvisodan 24. päivästä eli 23.12.1939 näin:

 

 

”Kannaksella alkaa suomalaisen II Armeijakunnan hajanainen vastahyökkäys aamulla klo 6.30. II Armeijakunnan komentaja keskeyttää hyökkäyksen klo 14.30. Epäonnistuneen vastahyökkäyksen kokonaistappiot ovat 1 328 miestä, 361 kaatunutta, 777 haavoittunutta ja 190 kadonnutta.”

 

 

II Armeijakunnan suorittamalle epäonnistuneelle sotatoimelle muodostui heti sen suorittamisen jälkeen nimi ”Hölmön tölväys”, sillä muistan pienenä penskana, kun isäni sotajermukaverit muistelivat sitä meille kokoontuessaan sillä nimellä jo 1950-luvulla.

 

 

Lähes kaikilla Venäjälle suuntautuneilla sotahistoriamatkoilla ”Hölmön tölväystä” käsitellään, joten se on sitäkin kautta tullut minulle tutuksi.

 

 

En tullut eilen laskeneeksi, että kuinka monta Viljakkalan miestä kaatui Hölmön tölväyksessä, mutta sen tiedän, että monesta Viljakkalan seudun miehestä tuli sankarivainaja Hölmön tölväyksessä 23.12.1939.

 

 

Kenraali Öhqvististä muuten sanotaan, että kenraaleista hän aiheutti eniten päänvaivaa marsalkka Mannerheimille.

 

 

-Esko Erkkilä-

Mustolan satama - haastava projekti piti hoitaa siellä

Perjantai 18.12.2015 - -Esko Erkkilä-

Jatkan tänään juttua asiasta, joka ainakin sivuaa Saimaan kanavaa.

 

Mustolan satama on Saimaalta Suomenlahdelle Saimaan kanavaa mentäessä ensimmäinen kohde ja vastaavasti Suomenlahdelta Saimalle noustessa viimeinen paikka ennen Saimaalle saapumista.

 

 

Mustola on vuosien saatossa muodostunut tutuksi paikaksi ja olen siellä saanut ”askarrella” monenlaisia asioita.

 

 

Haastavin operaatio, jonka työurani aikana jouduin Mustolassa hoitamaan, liittyi Venäjältä hankittuun melassileike-erään.

 

 

Erä oli muistaakseni 3.000 tonnia ja se tuli Mustolan sataman karanteenivarastoihin rautateitse.

 

 

Tavara oli muuten kunnollista, mutta joukossa oli kivenmurikoita.

 

 

Kivenmurikat rikkoivat jauhatusmyllyjen seulat rehutehtaalla ja kun ne aiheuttivat pölyisessä ympäristössä kipinöintiä, niin vakuutusyhtiökään ei sallinut kiviä sisältävän materiaalin käyttämistä rehuseosten raaka-aineena.

 

 

Jauhatusmyllyjen seulojen rikkoontuminen merkitsi jo sinällään, että kiviä sisältävää melassileikettä ei voitu käyttää raaka-aineena.

 

 

Ongelman ratkaisemisessa kului paljon aikaa ja ”tupakkia”!

 

 

Viimein löysin kontaktieni avulla Rauman seudulta yrittäjän, joka mahdottoman isolla koneella puhdistaa lämpövoimalaitokselle toimitettavat kannot maa-aineksesta ja kivistä puhtaaksi.

 

 

Kone oli niin suuri, että se ei mahtunut mihinkään satamavarastoon sisälle, vaan puhdistustyö piti suorittaa ulkosalla.

 

 

Työ onnistui hyvin ja koko kolmen miljoonan kilon suuruinen melassileikeparttia saatiin käyttökelpoiseksi.

 

 

On selvää, että venäläinen tavarantoimittaja ei tunnustanut laatuvirhettä, vaikka heidän edustajansa kävivätkin paikalla tutustumassa ongelmaan.

 

 

Muistan, kun venäläiset väittivät, että Venäjällä ei edes ole sellaisia kivilaatuja kuin lastissa oli.

 

 

Uskon seuraavaan tapahtumaketjuun:

 

 

Venäjällä rautateiden rakentamiseen ja kunnostamiseen käytetään kiviainesta ja se kuljetetaan radalle rautatievaunuilla, jotka puretaan kiskojen väliin sekä kiskojen vierelle altapurkavista vaunuista.

 

 

”Kivivaunujen” puhdistamisesta ei ollut huolehdittu ennen sitä, kun samoilla vaunuilla kuljetettiin melassileikettä sokeritehtaalta vientiin.  Näin melassileikkeen joukkoon joutui ratatyömaille tarkoitettua kiviainesta!

 

************

 

 

Mustolaan tullut ”kivileike” ei ollut ainoa venäläinen melassileike-erä, jonka suomalainen rehuteollisuus hankki raaka-aineekseen.

 

 

Me saimme samanlaisen erän Mustaltamereltä laivauksena Vaasaan ja sen puhdistamisesta huolehdimme julmetun isolla laitteella, jolla murskataan kiviainesta maanrakennukseen.  Murskausvälys piti säätää mahdollisimman pieneksi, jotta melassileikkeen joukossa olleet kivet murskautuivat jauhoksi.

 

 

Kilpailijamme sai ”kivileikettä” Venäjältä myös yhden laivalastillisen verran ja he huolehtivat erän puhdistamisesta haravamiesten avulla.

 

 

Kuulin, että satakunta tonnia leikettä levitettiin aamulla ison varaston lattialle ja virolaiset haravamiehet lajittelivat haravoimalla kivet pois leikkeen joukosta.

 

 

Korostan, että kiviä sisältäneen leikkeen hankintahinta oli edullinen, joten erikoiset puhdistustoimenpiteet eivät lopultakaan rasittaneet valmiin tuotteen hintaa.

 

 

Raaka-aine-erien hygieninen laatu oli myös kohdallaan, joten esim. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralla ei ollut raaka-aineen laadusta mitään moitittavaa. On luonnollista, että valvova viranomainen oli koko ajan tietoinen tilanteesta.

 

 

 

Melassileike-erien puhdistamiset kivistä olivat hyvä esimerkki siitä, että miten monipuoliseen hommaan pitää olla valmiudet bisnesmaailmassa.

 

 

Homman hoitaminen vaati monipuolisia suhteita varsinaisen alan ulkopuolelle, mutta sitä vartenhan yritykset ovat palkannut päteviä henkilöitä riveihinsä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Viljakkala - Joulukuusipaikkakunta!

Perjantai 4.12.2015 - -Esko Erkkilä-

On hienoa olla syntyjään viljakkalalainen tänä jouluna, sillä kotokulmiltani ovat peräisin Tampereen Keskustorin joulukuusi ja myös Ylöjärven torilla oleva joulukuusi!

 

 

 

 

 

Tampereen Keskustorin joulukuusi on kasvanut Viljakkalan Hanhijärven koulupiirissä eli samassa koulupiirissä, jossa olen syntynyt ja viettänyt elämäni ensimmäiset parisenkymmentä vuotta.

 

 

Minulla on edelleen vahvat siteet Viljakkalan Hanhijärvenkulmalle, sillä omistan siellä puolet synnyinkotitilastani ja toisen puoliskon omistavat yhdessä kolme poikaani. Kotitilani lisäksi mökkini sijaitsee samalla kulmakunnalla.

 

 

Keskustorilla nyt oleva joulukuusi on kasvanut Pentti Leppäkosken aikoinaan omistamalla tilalla. Tilan nykyinen isäntä on Jarkko Blomqvist.

 

 

 

 

 

On mukavaa sattumaa, että myös Ylöjärven torilla oleva joulukuusi on Viljakkalasta.

 

Kuusen lahjoittivat Seija ja Pauli Kivimäki Viljakkalan Karhelta.

 

 

 

Saan olla ylpeä, että Tampereen ja Ylöjärven komeat joulukuuset ovat Viljakkalasta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskustorin joulukuusi on peräisin Viljakkalan Hanhijärvenkulmalta

Torstai 19.11.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereella on viime vuosina ollut hienoista epäonnea Keskustorin joulukuusen kanssa.

 

 

Muutamina vuosina jopa Turun joulukuusi on arvioitu kauniimmaksi kuin Tampereen joulukuusi.

 

 

Tänä vuonna tilanne muuttuu ja uskon, että Tampereen keskustorille pystytetty joulukuusi on Suomen komein joulukuusi.

 

 

 

 

 

 

Joulukuusi on kasvanut Viljakkalan Hanhijärvenkulmalla entisillä Pentti Leppäkosken tiluksilla, jotka nyt ovat Jaakko Blomqvistin omistuksessa.

 

Joulukuusen ”synnyinpaikan” osoite on Leppäkoskentie 164 ja postinumerona osoitteelle on Hämeenkyrön puolella aikoinaan sijainnut postitoimipaikka 39360 KOMI.

 

 

Komin postitoimipaikkaa ei ole ollut vuosikausiin olemassa, mutta Postille kiitos, kun Komin postitoimipaikka elää edelleen virallisena osoitteena.

 

 

*************

 

Julkisuudessa on viime päivinä ollut monenlaista tietoa Keskustorin joulukuusen synnyinpaikasta; on puhuttu ainakin Lavajärvestä, Hämeenkyröstä ja Ylöjärvestä.

 

 

Näistä joulukuusen ”synnyinpaikkaehdokkaista” lähimpänä on Ylöjärvi, sillä Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen 1.1.2007.

 

 

Kuntaliitos ei kuitenkaan muuta ihmisten synnyinpaikkaa ja samaa menettelyä pitää noudattaa myös joulukuusten synnyinpaikan kohdalla eli Tampereen Keskustorille tiistaina 10.11.2015 pystytetty joulukuusi on peräisin Viljakkalasta!

 

 

Keskustorin joulukuusi on ”syntynyt” samassa Viljakkalan koulupiirissä – Hanhijärven koulupiirissä – kuin minä ja sen vuoksi tunnen suurta ylpeyttä viljakkalalaisesta Tampereen joulukuusesta!

 

 

 

************

 

 

 

Tampereen Keskustorin joulukuusella on ollut sellaistakin epäonnea, että huonon tuennan vuoksi se on ollut kaatumavaarassa muutamina vuosina – toivottavasti kiinnityssysteemit nyt ovat pitävät!

 

 

Keskustorin joulukuusella on pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran kuusi pystytettiin torille vuonna 1894.

Keskustorin joulukuusiperinne katkesi 1900-luvun alussa, mutta vuodesta 1930 lähtien joulukuusi on koristanut Keskustoria joka joulunaika - pois lukien sota-aika.

 

 

Uskon vahvasti, että nyt Tampereen Keskustorin Viljakkalassa syntynyt joulukuusi päihittää jokavuotisessa kisassa turkulaisen kilpailijansa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tarinallistamalla matkailuun uutta virtaa!

Perjantai 30.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Hämeenkyrössä, Viljakkalassa, Kurussa ja Ylöjärvellä on alkanut mielenkiintoinen projekti, jossa paikkakuntien asukkaiden, yritysten ja alueen paikallishistoriaa tarinallistetaan, jonka jälkeen tarinat pyritään hyödyntämään alueen matkailun kehittämisessä.

 

 

Hankkeen hallinnollisena vetäjänä toimii Ylöjärven Yrityspalvelu Oy ja sen yhteistyökumppanina on Hämeenkyrön Yrityspalvelut Oy.

 

 

Idea asiasta on lähtöisin alueen matkailuyrittäjien Vihreä Sydän Matkailuyrittäjät ry:ltä.

 

Tarinallistamishanke on saamassa EU-rahaa Leader-ryhmä Kantri ry:ltä.  Hankkeen kesto on 9 kuukautta ja sen budjetti 47.000 €, josta tukea 80 %.

 

 

 

 

 

 

Hankkeen aloitustapahtuma oli Ylöjärven valtuustosalissa maanantaina 26.10.2015 – olin paikalla tilaisuudessa.

 

 

 

 

 

 

Hanketta esittelivät hankkeen vetäjä Vilja Pylsy…

 

 

 

 

 

 

…sekä Ylöjärven Yrityspalvelu Oy:n elinkeinosihteeri Tiina Rinne-Järvensivu.

 

 

 

Käytin tilaisuudessa pari puheenvuoroa ja kannatin hanketta.

 

 

Mielestäni Viljakkalan ja Kurun rooli on hankkeessa tärkeä, sillä näiden kuntien kuntaliitokset Ylöjärveen eivät ole sujuneet kitkattomasti. 

 

Erityisesti Viljakkalan osalta on ollut ongelmia ja uskalsin kertoa odottavani, että tämäntapaiset projektit joissa Hämeenkyrö ja Ylöjärvi esiintyvät yhtenä kokonaisuutena parantavat niitä haavoja, joita Viljakkalan kuntaliitos sen luontaisen kumppanin Hämeenkyrön sijaan Ylöjärveen on aikaansaanut.

 

 

Annoin tunnustusta Ylöjärven seurakunnalle, joka on osannut tuotteistaa nyky-Ylöjärven alueella sijaitsevat kirkot, kun on järjestänyt linja-autokierroksen, jossa on tutustuttu Ylöjärven kirkkoihin.

 

 

Viljakkalassa sijaitseva Haverin kaivosalue on ehtymätön tarinoiden lähde, jonka kaupallistaminen on edelleen lapsenkengissä.

 

Ylöjärven Takamaalla sijainneen Ylöjärven kuparikaivoksen matkailullista hyödyntämistä vaikeuttaa se, että entinen kaivosalue on nykyään tehokkaassa hyötykäytössä Puolustusvoimien Teknillisellä Tutkimuslaitoksella.

 

 

Tilaisuudessa käytettiin kriitinen puheenvuoro alueen historian käyttämisestä apuna matkailun hyödyntämisessä.

 

 

Olen tiukasti eri mieltä ja uskon, että alueen historian hyödyntäminen auttaa alueen matkailuyrittäjiä saamaan tämän projektin avulla uutta ilmaa siipiensä alle.

 

 

Toivottelen hankevetäjälle myötätuulta ja ehkäpä minäkin tulen hänelle jonkun tarinan tarjoamaan Hämeenkyrön, Viljakkalan ja kenties myös Ylöjärven osalta – Kuru on minulle vieraampi, mutta uskon, että sieltä hankevetäjä saa moniakin hyviä tarinoita ainespuikseen, jotta…

 

 

 

 

 

 

…tässä kerrotut hankkeen lopputulokset täyttyisivät!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sota-ajan julisteita ja Mannerheim-nurkkaus

Perjantai 9.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Lupasin eilen, että ehkä jo tänään kerron muutamien valokuvien avulla niistä sota-ajan julisteista sekä Mannerheim-nurkkauksesta, jotka ovat esillä Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalossa

 

 

 

Aluksi muutama kuva sota-ajan julisteista:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Eivät toteutuneet nämä kisat tuolloin!

 

 

Ja sitten kolme kuvaa Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalon Mannerheim-nurkkauksesta:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Olen käynyt useissa sotahistoriaa käsittelevissä museoissa Suomessa ja ulkomailla.

 

 

Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalon näyttely on eräs parhaimmista näyttelyistä, joita sotahistorian tiimoilta on koko Euroopassa.

 

 

Kiitokset Jalasjärven sotaveteraanien työlle, että olette tallentaneet viime sotiemme vaiheita niin täydellisesti!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jalasjärven sotaveteraanien perinnetaloon kannattaa tutustua

Torstai 8.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Jalasjärven kotiseutumuseon alueella sijaitsee Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalo, jossa on Jalasjärven suojeluskuntaan ja Talvisotaan sekä Jatkosotaan liittyviä esineitä.

 

 

Poikkesin talossa 5.8.2015, kun olin perhekuntamme voimin matkalla Tampereelta Keski-Pohjanmaalle.

 

 

 

 

 

 

Perinnetalo on avoinna talkoovoimin ja oli onnemme, että se oli avoinna matkustuspäivänämme.

 

 

 

**************

 

Tässä kuvasatoa perinnetalon esineistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Huomatkaa, että tätä saadaan myydä vain Päämajan int. os. välityksellä sotatoimialueella ja sotasairaalan potilaille.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Aineistoa Jalasjärven sotaveteraanien perinnetalossa oli niin paljon, että kuvat siellä olleista julisteista sekä kuvat Mannerheim-nurkkauksesta jäävät huomiseen!

 

 

 

Toivottavasti odottavan aika ei ole liian pitkä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Viiniköynnös voi tuottaa satoa Suomessakin

Torstai 1.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Luonnehdin itseäni näiden nettisivujeni esittelyssä viherpeukaloksi.

 

 

Viherpeukalojutut ovat viime aikoina jääneet vähemmälle, mutta tässä nyt yksi sellainen!

 

 

 

*****************

 

 

Viiniköynnös mielletään kasviksi, joka tuottaa rypälesatoa vain keski- ja etelä- Euroopassa.

 

 

Käsitystä kannattaa muuttaa, sillä nykyiset lajikkeet omaavat sadontuottokykyä myös Suomessa.

 

 

Tiedän, että maassamme on useitakin rypäleviljelmiä, joissa viinirypälettä viljellään melko laajoillakin alueilla.

 

 

Olen todellinen pientekijä viiniköynnösmaailmassa, sillä meillä kasvaa vain muutama viiniköynnös varastorakennuksen seinustalla.

 

 

Mökkitonttimme sijaitsee hallaisen pikkujärven rannalla ja siellä ei onnistu esimerkiksi hevoskastanjan kasvattaminen – asiaa on vuosien varrella kokeiltu monta kertaa.

 

 

Viiniköynnöksemme on latvialainen Zilga-lajike.

 

 

Lajiketietojen mukaan Zilga kestää pakkasta talvella jopa 40 astetta – voin vakuuttaa, että tieto pitää paikkansa.

 

 

Olemme monta kertaa nähneet keski- ja etelä-Euroopassa keväällä melkein lehdettömiksi leikattuja viiniköynnöksiä, mutta vasta viime kesänä rohkenimme seurata esimerkkiä.

 

 

Rohkea leikkaaminen kannatti, sillä viiniköynnöksemme tuottivat vasta nyt jonkinlaisen sadon - korjasimme sadon eilen!

 

 

 

 

 

 

Viinirypäleemme olivat ulkonäöltään aivan laadukkaita.

 

 

 

 

 

 

Punajuurien naattien väännössä värjäytynyt käteni on tässä mittatikkuna Zilga-rypäleillemme.

 

 

 

 

 

 

Rypälesatomme ei vielä riitä viininvalmistukseen, mutta mukavan lisän satomme tuo vaikkapa vihersalaateissa!

 

 

 

Kannustan rohkeasti kokeilemaan viiniköynnöksen kasvattamista – ainakin Zilga-lajikkeella se onnistuu!

 

 

-Esko Erkkilä-