Kannatan kesäaikaa!

Maanantai 31.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Kesäaika päättyi eilen ja uskon, että myös kesäajan vastustajat pitivät, kun saimme eilen yhden ylimääräisen tunnin.

 

 

Kesäaikaa vastustetaan adresseilla, mielipidekirjoituksilla ja jopa puoluekokousaloitteilla, joten taidan olla melkoinen kummajainen, sillä pidän kesäajasta!

 

 

Keväällä menetetty tunti tietysti harmittaa, mutta syksyllä sen saaminen takaisin onkin sitten verraton ilo.

 

 

Pyrin kerran kesässä käymään Venäjällä ja presidentti Putinin ansiosta meidän suomalaisten ei tarvitse siirtää kellojamme mihinkään suuntaan, kun kesällä käymme rajan taakse jääneillä laulumailla ja sotatantereilla.

 

 

Niin Venäjähän luopui kesäajan käyttämisestä, joten kellomme ovat kesäisin samassa ajassa.

 

 

Kesäaikaan siirtymisellä on maailmalla pitkät perinteet ja sen käytössä on eri maissa ja alueilla varsin erilainen historia.

 

 

Saksassa kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön jo vuonna 1916 eli sata vuotta sitten.

 

 

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin vuonna 1942.

 

 

Nykyinen käytäntömme on ollut voimassa vuodesta 1981 alkaen.

 

 

Euroopan Unionissa kesäaikaan siirtymistä säätelee EU-direktiivi.

 

 

Kesäaika alkaa EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina ja päättyy puolestaan lokakuun viimeisenä sunnuntaina.

 

 

Muistisääntö kellojen siirtämisessä on se, että viisareita siirretään aina ”kesää kohti”!

 

 

Vuoden 2017 kalenteri kertoo, että ensi vuonna kesäaika alkaa 26.3.2017 ja päättyy 29.10.2017!

 

 

Maaliskuun 26. päivää odotellessa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Karhelaisten murheita

Sunnuntai 2.10.2016 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvosto on Ylöjärven kaupungin virallinen luottamushenkilöelin.

 

Toimin Viljakkala-neuvoston jäsenenä Ylöjärven kaupungissa vapaa-ajanasunnon omistavien edustajana.

 

Viljakkala-neuvosto toimii samassa kokoonpanossa koko kulumassa olevan vaalikauden; sovimme vaalikauden alussa, että muutamme tehtäviä vaalikauden puolivälissä ja silloin siirryin vapaaehtoisesti neuvoston varapuheenjohtajan paikalta neuvoston rivijäseneksi.

 

Olimme mukana Karhen markkinoilla 2.7.2016 ja keräsimme karhelaisten, kesä-karhelaisten sekä kaikkien viljakkalalaisten mielipiteitä, jotta voisimme toimittaa asukkaiden mielipiteet Ylöjärven kaupunginvaltuuston tietoisuuteen.

 

 

 

 

Mielipiteitä olivat keräämässä lisäkseni mm. asukaslautakunnan sihteerinä toimiva viljakkalalais-syntyinen Hanna Isotalo (vasemmalla) ja asukaslautakunnan edustajana neuvostossa toimiva Arja Uusikartano.

 

 

Myös neuvoston varapuheenjohtaja Tiina Isosaari sekä neuvoston jäsen Niilo Nieminen poikkesivat osastollamme.

 

 

Karhen markkinoilta saamamme palaute tuli huolekseni ja keräsin palautteen syyskuussa muistioon, jonka liitän nyt tähän:

 

 

*******************

 

 

 

 

VILJAKKALA-NEUVOSTO

 

Esko Erkkilä/EE                                                           19.09.2016

 

 

 

VILJAKKALA-NEUVOSTON SAAMA KIRJALLINEN PALAUTE KARHEN MARKKINOILLA 02.07.2016

 

 

 

Suoraan asiaan:

 

 

• Viljakkalan vesi pitää saada puhtaammaksi, on likaantunut vuosi vuodelta enemmän, hyi!
• lajittelupiste
  • lasit
  • metallit
  • muovit
• jäteasema takaisin
• Viljakkalan jäteaseman lopettaminen oli huono juttu
• säilyttäkää Karhen koulu!
• päättäjin huomioitava Ylöjärven ”syrjäkylät”
• Uutis-Oivan ilmestymispäiväksi saatava tiistai
• Karhelta Ylöjärven keskustaan palvelubussi + koulu säilytettävä
• kirkollisuutiset pitää saada joka viikko Uutis-Oivaan
• Karhen koulun toiminta on TURVATTAVA!
• Karhen kylän kehittämistä on jatkettava niin, että kylälle voivat nuoret muuttaa ja kylän elämä jatkuu!

 

 

Muistiinmerkitsi

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 ***************

 

Huomaatte, että asukastoivomusten kirjo on melkoinen – toivottavasti päättäjät huomioivat Viljakkala-neuvoston Karhen markkinoilta keräämän aineiston!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

"Seutujohtajan statusehdotukselle ristiriitainen vastaanotto"

Sunnuntai 25.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Otsikko on lainattu 21.9.2016 ilmestyneestä Ylöjärven Uutiset –lehdestä – hyvintoimitettu lehti muuten.

 

 

Lehden päätoimittaja Matti Pukkinen on tiedustellut maakunnan johtavilta politiikoilta mielipidettä kummajaisesta nimeltään…

 

Tampereen kaupunkiseutu

Päätoimittajan kysymykseen vastanneen Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalon kanta on selkeästi hallituksen linjaa tukeva, kun hän toteaa kyselyssä seuraavaa (teksti on lainattu suoraan Ylöjärven Uutisten sivuilta):

 

 

*******************

 

 

”Kuppikunnat on lopetettava”

 

Keskustan tamperelainen kansanedustaja Mikko Alatalo antaa täyslaidallisen seutujohtaja Päivi Nurmisen kakkoskeskusstatusaikeille.

– En kannata Tampereen kasvukeskukselle omaa statusta, koska maan hallitus ei ole antamassa erityisasemaa pääkaupunkiseudullekaan maakunta- ja soteuudistuksessa, hän täräyttää.

– Maakuntauudistuksessa osapuolina ovat kunnat ja tulevat maakunnat. Tulevaisuudessa ei siis ole seutuhallintoa eikä virallisesti Tampereen kaupunkiseutua, keskustavaikuttaja jatkaa.

– Nyt on aika lopettaa virkahenkilövetoiset kuppikunnat, Alatalo jyrisee.

Hän huomauttaa, että jatkossa MAL-sopimukset tehdään valtion ja maakunnan kesken.

– Pirkanmaalaisten edun mukaista ei ole rakentaa aitaa kaupunkiseudun ympärille, Alatalo puhisee.

Keskustan kansanedustaja korostaa, ettei Tampereen enää tarvitse kilpailla kakkosstatuksen saamiseksi.

– Tampereen kaupunkiseudulla on jo kakkosasema. Uskon, että seutu pystyy pitämään sijansa ihan omilla toimillaan. Tässä ei tarvita erivapauksia maakunta- eikä sotehallinnon suhteen, Alatalo toistaa.

Hän teroittaa, että Tampereen seutu ja iso osa muuta Pirkanmaata ovat jo osa Suomen kasvukäytävää.

– Täällä on hyvät edellytykset lisätä elinvoimaa ja hyvinvointia satsaamalla elinkeinojen kehittämiseen, työllisyyteen, matkailuun sekä kulttuuriin, Alatalo toteaa.

 

 

*****************

 

Vahvaa ja oikeaa tekstiä koko Pirkanmaan senaattorilta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Edith Södergran ja Totti-kissa

Lauantai 24.9.2016 - -Esko Erkkilä-

Edith Södergran on kansainvälisesti tunnetuin runoilijamme.

 

 

Södergran kirjoitti ruotsiksi ja hänen runojaan on käännetty ainakin kuudelletoista kielelle.

 

 

Hän syntyi 1892 Pietarissa ja kuoli 31-vuotiaana Kivennavan Raivolassa vuonna 1923.

 

 

On aina melkoinen juhlahetki, kun pääsee käymään Edith Södergranin hautamuistomerkillä Raivolassa. Olen saanut poiketa siellä monesti ja viimeisimmän kerran viime kesänä, kun olimme ns. Kenraalin matkalla Karjalan kannaksella.

 

 

 

 

 

 

 

Se här är evighetens strand,

här brusar strömmen förbi,

och döden spelar i buskarna

sin samma entoniga melodi.

 

 

En ole mikään ruotsinkielen taitaja, mutta ymmärrän toki Södergranin sanoman.

 

 

 

 

 

Arvostan nuorena kuolleen Edith Södergranin tuotantoa.

 

 

 

 

 

Edith Södergranin hautamuistomerkin vierellä on patsas hänen rakkaasta Totti-kissastaan.

 

 

 

 

 

Totti-kissaa esittävä patsas sai minut viime kesäkin silittelemään kissojen taivaaseen lähes sata vuotta sitten siirtyneen Totin turkkia!

 

 

Edith Södergraniin ja Totti-kissaan tutustuminen ovat suomalaiseen kulttuuriin perehtymistä parhaimmillaan – näin vaikka Södergran kirjoittikin runonsa ruotsiksi.

 

 

 

Suosittelen, että Karjalan kannaksella matkaillessanne poikkeatte Raivolassa Edith Södergranin hautamuistomerkillä ja Totti-kissan patsaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Häpeän, kun nelikymmenvuotinen entinen työnantajani valmistuttaa Elovena-välipalarahkan Virossa!

Torstai 18.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olin työelämässä 40 ja puoli vuotta ja siitä ajasta viimeiset neljäkymmentä vuotta elintarvikeyhtiö Raision palveluksessa.

 

Olen ylpeä Raisio-historiastani, sillä saimme paljon aikaan.

 

 

Nyt kuitenkin olen surullinen ja jopa vihainen, sillä Raisio on tuonut markkinoille Elovena-välipalarahkan, joka valmistetaan virolaisesta maidosta Virossa!!

 

 

Olen vihainen, sillä Raision toiminta on kaiken arvostelun alapuolella.

 

 

Tietääkseni Raisio on karsinut tuotevalikoimistaan kotimaan markkinoille myytävät siipikarjan- sekä sianrehuseokset ja keskittyy kotimaan rehumarkkinoilla ainoastaan naudanrehuseosten myyntiin!

 

 

 

Tuotevalikoiman karsiminen merkitsee, että Raision kohde kotimaan rehumarkkinoilla on ainoastaan naudanrehun käyttäjät.

 

 

Elovena-välipalarahkan valmistuttaminen Virossa on Raisiolta märän rätin heittäminen ainoan rehuasiakasryhmänsä kasvoille.

 

 

Kaiken lisäksi virolaista Raision alihankkija Tere AS-nimistä meijeriä epäillään veropetoksesta!

 

 

Käsittämätöntä amatöörimaisuutta Raisiolta!

 

 

On ollut tapana, että Raision pääjohtaja saa jossain vaiheessa vuorineuvoksen arvonimen.

 

 

Nykyinen ”pääjohtaja” Matti Rihko on vain toimitusjohtaja ja toivottavasti se enteilee, että hänelle ei haeta vuorineuvoksen arvonimeä.

 

 

Häpeän entisen työnantajani menettelyä ja häpeän sitä raskaasti! 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Käkisalmi rakennettiin aikoinaan paikkaan, jossa käen kuultiin keväällä ensimmäisenä kukkuvan

Perjantai 12.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Olen viime ja tänä kesänä päässyt Karjalan-matkoillani yöpymään Käkisalmessa.

 

 

 

 

 

Molemmilla kerroilla olemme yöpyneet vuonna 1939 rakennetussa ja viipurilaisen arkkitehti Jalmari Lankisen suunnittelemassa hotellissa, jonka alkuperäinen nimi oli hotelli Vuoksenhovi - …

 

 

 

 

 

…hotellin nykyinen nimi on Korela.

 

 

 

 

 

En ole aikaisemmin huomannutkaan, että Korelan jokaisen hotellikerroksen aulassa on rekvisiittana Tikkakoskella valmistettu…

 

 

 

 

 

…Tikka-ompelukone.

Tikkakoski joutui yrityksenä neuvostoliittolaisomistukseen sodan jälkeen, sillä aikaisemmin sen omistuksessa oli merkittävä osuus saksalaisilla.

Ovatkohan Korelassa olevat ompelukoneet valmistettu Suomessa venäläisomisteisen yrityksen tehtaalla?

 

 

 

 

 

Hotellin edessä sijaitseva aukio on nimeltään Leninin aukio ja itse Lenin seisookin aukion itälaidalla.

 

 

 

 

 

Aukion länsilaidalla sijaitsee Konevitsan luostarille kuuluva ortodoksikirkko – harmillista, että en ole koskaan päässyt vierailemaan siellä sisällä.

 

 

 

 

 

Ortodoksikirkon edessä Pietari Suuri katselee tiukasti Leniniä aukion toisella laidalla.

 

 

Pietari Suurella on tiukka ilme ja Leninillä palttoo auki – mitä lienevät ajatella?

 

 

 

 

 

Leninin selän takana sijaitsevassa Keskuspuistossa on ”Poika ja pantteri” –patsas.

 

 

Oletan, että patsas on neuvostoaikainen, sillä sen kolhiintunut ulkonäkö viittaa siihen.

Neuvostoaikaiseen taiteeseen viittaa sekin, että mitä yhteyttä Käkisalmella ja pantterilla on? Ainakaan minä en keksi mitään yhteyttä.  Kertokaa, jos tiedätte!

 

 ***************

 

Käkisalmen evankelisluterilainen kirkko on sitä kohdanneen tulipalon jäljiltä rappeutumassa.

 

 

Se on sen verran sivussa, että en nyt käynyt sen luona.

 

 

Emme poikenneet tällä kerralla Käkisalmen linnassakaan, sillä sateinen sää ja kireä aikataulu estivät tutustumisen linnaan.

*************

 

 

Neuvostoliitto harjoitti Jatkosodassa suomalaisten hyökkäysvaiheessa Käkisalmessa poltetun maan taktiikka, joten nykyään kaupungissa on vähän rakennuksia Suomen ajalta.

 

 

Puna-armeijan polttopartiot liikkuivat Käkisalmen kaduilla ja rikkoivat talojen ikkunat sekä heittivät sisään palavia soihtuja.

 

 

Neuvostoliitto väitti sotien jälkeen pitkään, että suomalaiset olisivat polttaneet Käkisalmen, mutta polttajia olivatkin neuvostoliittolaiset.

 

 

Monilla suomalaisilla merkkihenkilöillä on sukujuuret Käkisalmessa, joten se on yhä edelleen rakas kaupunki monille suomalaisille!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jo laivamatka Tampereen Laukontorilta Laukon kartanoon on elämys!

Maanantai 8.8.2016 - -Esko Erkkilä-

Laukon omistaja ja kartanonrouva Liisa Lagerstam pystyi jo ensimmäisenä vuonna eli vuonna 2016 luomaan Laukon Kartanosta todellisen elämystuotteen.

 

 

En osaa arvostaa nynneröitsijöitä ja kun tapasin Liisa Lagerstamin Pirkka-hallissa keväällä matkailumessuilla, tunsin heti että tuossa on osaaja, jolta tapahtuu.

 

 

Olen palkannut myyntihommiin satakunta henkilöä ja kartanonrouvan myyntitaidot ovat ylivertaiset – sen näin heti, kun sain olla hänen myyntityönsä kohteena!

 

 

Paras myynnin määritelmä mielestäni on tämä:

 

 

Saada ihmiset toimimaan haluamallaan tavalla ja pitämään siitä!

 

 

Tämän Liisa Lagerstam taitaa!

 

 

 

 

Mutta asiaan:

 

 

 

Puheenjohtamani Eläkeliiton Tampereen yhdistys teki elämysmatkan Laukkoon 3.8.2016 ja elämysmatkamme ensimmäisen osio – laivamatka Hopealinjat Oy:n laivalla Tampereen Laukontorilta Laukkoon oli jo elämys.

 

 

 

 

 

Hopealinjat Oy:n mainos Laukontorilla.

 

 

 

 

 

Laukonsillan alituksen jälkeen edessä oli Pyhäjärvi.

 

 

 

 

Näsinneula…

 

 

 

 

 

…ja Pyynikin näkötorni jäivät taakse.

 

 

 

 

 

Rajasalmen sillan alitus.

 

 

 

 

 

Nokian kirkko ja Raision Elovena-myllty jäivät kulkusuunnassamme oikealle.

 

 

 

 

 

Nokian satamasta saimme nelisenkymmentä uutta Laukkoon matkaajaa.

 

 

 

 

 

Kamerani on muutama vuosi sitten todettu Canon-huoltajan toimesta romuksi, mutta sen tuomion jälkeen sillä on otettu tuhansia valokuvia ja ei tämäkään ihan onneton ole, kun etäisyyttä Näsinneulaan on sentään useita kilometrejä!

 

 

 

 

 

Laukon kartanon navetta siiloineen näkyy jo.

 

 

 

 

 

Rantautuminen Laukkoon…

 

 

 

 

 

…ja tutustuminen Laukon kartanoon kartanonrouvan johdolla voi alkaa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elisenvaara 20.6.1944 - synkkä päivä Suomen sotahistoriassa

Lauantai 30.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kurkijoella sijaitseva Elisenvaaran asema ja sen joutuminen neuvostopommituksen kohteeksi 20.6.1944 on synkkä luku Suomen sotahistoriassa.

 

 

Elisenvaaran asema Käkisalmen ja Sortavalan välillä oli Suomen tärkeimpiä risteysasemia ennen Karjalan pakkoluovuttamista.

 

 

Käkisalmen ja Sortavalan lisäksi Elisenvaarasta ristesi radat myös Lappeenrantaan sekä Savonlinnaan.

 

 

Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua oli Elisenvaaran asema tärkeä siviilien evakuointikuljetusten vuoksi, mutta tärkeä se oli sen vuoksi, että sitä kautta joukkoja voitiin keskittää Karjalan kannakselle, jonne puna-armeija kohdisti suurhyökkäyksensä painopisteen.

 

 

 

****************

 

 

Teimme heinäkuun 11. päivänä kyröläismatkallamme pienen poikkeaman Sortavala-Käkisälmi –tieltä – tai oikeammin Muurmansk-Pietari –tieltä  - ja poikkesimme läpiajona tutustumaan Elisenvaaran asemaan.

 

 

En ole aikaisemmin käynyt Elisenvaarassa, joten koin suurta mielenkiintoa nähdä niitä maisemia, joilla neuvostoliittolaiset Jatkosodan perääntymisvaiheen aikana tuhosivat lukemattomia suomalaisia siviilejä.

 

 

 

 

 

Kyltti ”Elisenvaara” houkuttaa suomalaismatkaajia poikkeamaan Jatkosodan aikaisten tapahtumien murheelliseen paikkakuntaan.

 

 

 

 

 

Pidimme toki kahvitauon, ennen kuin lähdimme koukkaukselle Elisenvaaraan.

 

 

 

 

 

Karjalassa riittää hienoja puroja, mutta…

 

 

 

 

 

…riittää siellä myös suuria jättiputkiesiintymiä.

 

 

 

 

 

Tässä surullisenkuuluisan Elisenvaaran aseman raiteita.

 

 

Elisenvaaran pommitukset olivat suurin suomalaisia siviiliuhreja vaatinut Neuvostoliiton sotatoimi Suomea vastaan.

 

 

Elisenvaaran pommituksissa kuolleiden määrää ei koskaan saada selville, mutta uhrien lukumäärä ylittää 150 uhria – uhreista 2/3 oli lapsia ja naisia.

 

 

Siviiliuhreista suurin osa oli kotoisin Räisälästä, sillä asemalla ollut juna oli juuri lähtemässä kuljettamaan räisäläläisiä turvaan koto-Suomeen.

 

 

Huhutaan, että Elisenvaaran asemapäällikkö olisi ollut kaiken takana ja pidätteli junien lähtöä, jotta neuvostopommittajat ehtivät tekemään tuhoaan.

 

 

Neuvostopommittajat iskivät kolmessa aallossa ja niiden suojana oli hävittäjiä.

 

 

Puna-armeijan pommittajat kylvivät Elisenvaaran asemalle 500 kilon suuruisia pommeja, mutta myös 2,5 kilon sirpalepommeja, joilla oli suuri tuhovaikutus siviileihin.

 

 

Hävittäjäkoneet täydensivät konekivääreillään pommittajien aikaansaaman tuhon, kun ne tulittivat pommituksista selvinneitä suomalaisia.

 

 

Elisenvaaran pommitusten tiedottaminen julkisuuteen jäi Neuvostoliiton hajoamiseen saakka, sillä sotasensuuri esti asiasta kertomisen heti tapahtuman jälkeen ja Valvontakomission toiminta sekä suiden supussa pitäminen Neuvostoliiton hajoamiseen saakka oli valtiojohdon tahto.

 

 

 

 

 

 

 

****************

 

 

 

Ylen Elävässä arkistossa on nähtävissä mainio ohjelma Elisenvaaran pommituksista 20.6.1944.

 

Ohjelma löytyy, kun googlaa ”Elisenvaaran tragedia”.

 

 

Suosittelen katsomaan.

 

 

Elisenvaara lienee Venäjän rajavyöhykettä ja sen vuoksi emme uskaltaneet pysähtyä koukkauksemme aikana – toki missään emme tulosuunnassamme nähneet kieltomerkkejä.

 

 

 

 

 

Koukkaus Elisenvaaran on tehty ja nyt nokka kohti Pietaria - todellisuudessa kohti Käkisalmea - sekä uusia seikkailuja.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Jaakkima-Lahdenpohjan kirkko olisi vielä pelastettavissa

Perjantai 29.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sortavalasta Käkisalmeen Laatokan rantaa ajettaessa matkan varrelle osuu Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon rauniot.

 

 

 

 

 

Kyseessä on todella rauniot, vaikka komea kirkko tuhoutui tulipalossa vasta 1977.

 

 

Kirkko on rakennettu vuonna 1850 ja sen suunnitteli C. L. Engel.

 

 

 

Muutamia 11.7.2016 ottamiani kuvia kirkon sisältä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuten kuvistakin ilmenee, kirkko oli suuri ja sinne mahtui kerrallaan 3.000 sanankuulijaa.

 

 

 

 

 

Suomalaiset ovat panostaneet kirkon kunnostukseen, sillä kiviseinien päällykset on pellitetty.

 

 

 

Tietääkseni yhteistyötä venäläisten kanssa kirkon kunnostamiseksi on yritetty, mutta huonolla menestyksellä.

 

 

 

***************

 

 

 

 

Kirkkopihalle suomalaiset ovat pystyttäneet sankarivainajien muistomerkin, johon on koottu kirkkomaalta eri aikakausilta peräisin olevia kivipaasia.

 

 

Ylin ja toiseksi ylin kivipaasi ovat osa Vapaussodan muistomerkistä, joka paljastettiin vuonna 1925. Ne löytyivät, kun raja aukesi, muut osat olivat hävinneet. Muistomerkki pystyttettiin uudestaan arkkitehti Aulis Jääskeläisen suunnitelman mukaisesti 1993.

 

 

***************

 

 

Olen muutaman kerran päässyt matkoillani poikkeamaan Jaakkima-Lahdenpohjan kirkon raunioilla.  Teen sen mielelläni, mutta toisaalta raskain mielin, sillä komea kirkkorakennus on rapautumassa ja nopeat toimenpiteet sen pelastamiseksi olisivat tarpeen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valitettavan monella sankarihautausmaalla sankarivainajan muistokivestä puuttuu kaatumispaikkakunta

Torstai 28.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Vierailen muutaman kerran vuoden aikana synnyinseurakuntani Viljakkalan hautausmaalla, sillä siellä on monien sukulaisteni hautoja ja minulla on henkilökohtaisesti muistoja monista Viljakkalan hautausmaalla lepäävistä vainajista.

 

 

Toivottavasti saan sieltä aikanaan myös oman lepopaikkani.

 

 

Viljakkalan sankarihautausmaa on aina kohteenani, kun käyn Viljakkalan hautausmaalla, sillä lepäähän siellä sankarihautausmaalla mm. yksi sedistäni eli Reino Erkkilä.

 

 

 

Arvostan Viljakkalan seurakuntaa, sillä seurakunta on aikoinaan kaivertanut sankarivainajien muistokiviin sen paikan, jossa kyseinen sankarivainaja on kaatunut.

 

 

Kaatumispaikan ilmoittaminen muistokivessä on meille jälkeenjääneille arvokas tieto ja pystymme sen avulla mieltämään lisää siitä, että miten tämä kalleimpansa Isänmaan puolesta antanut on taistellut.

 

 

****************

 

 

 

Tapaan matkoillani poiketa eri paikkakunnilla liikkuessani sankarihautausmailla ja tutkailla niiden soturien viimeisiä leposijoja, jotka taistellen turvasivat meille itsenäisen Suomen.

 

 

Valittavan monilla sankarihautausmailla ei ole hautakivessä mainittu sitä paikkakuntaa, jolla kyseinen soturi kohtasi matkansa pään.

 

 

 

***************

 

 

Olen parhaillaan Kälviällä, jonne matkaamme Rouvan kanssa joka kesä ainakin yhden kerran hänen synnyinpaikkakunnalleen ja synnyinkotiinsa.

 

 

 

 

Matkalla Kälviälle Rouva poikkesi tapansa mukaan Lennol Oy:n tehtaanmyymälään Jalasjärvellä kangasostoksille ja tutustuin sinä aikana Jalasjärven kirkkoon sekä Jalasjärven sankarihautausmaahan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

…valitettavasti muistokivissä ei ole henkensä Isänmaan puolesta antaneiden sotureiden kaatumispaikkaa.

 

 

 

 

 

Sama tilanne on myös Kälviän sankarihautausmaalla, sillä…

 

 

 

 

 

…myös siellä sankarivainajien muistokivissä ei ole mainintaa kaatumispaikasta.

 

 

 

 

 

Ilahduin, kun totesin Kälviän sankarihautausmaalla että Vapaussodassa 1918 kaatuneiden sankarivainajien muistokivissä on maininta kaatumispaikasta.

 

 

Maininnat…

 

• ”kaatui Aunuksessa”
• ”haavoittui Tampereella"

 

 

…antavat vierailijalle elävän kuvan, että missä Kälviältä kotoisin olleet taistelijat ovat kohdanneet matkansa pään.

Valitettavasti ajan hammas on vajaan sadan vuoden aikana hämärtänyt kiviin kaiverretut tekstit Kälviälläkin niin, että päivämäärien hahmottaminen on vaikeaa.

 

 

 

Teen ehdotuksen:

 

 

Sankarihautausmailla muistokivet pitää nyt tai lähivuosina kaivertaa sekä kullata uudelleen ja ehdotankin, että siinä yhteydessä jokaiseen muistokiveen kaiverretaan ja kullataan sen paikkakunnan nimi, jossa kyseinen soturi on kohdannut matkansa pään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kirkolliset kalleudet ehdittiin pelastamaan, mutta arkiset työkalut jäivät miehittäjälle

Maanantai 25.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomalaiset olivat kaukokatseisia ja aloittivat Valamon luostarin evakuoinnin jo 10.12.1939 ja viimeiset evakuoinnit tapahtuivat rauhateon jälkeen 19.3.1940.

 

 

Kirkollisia kalleuksia ehdittiin pelastamaan 27 junavaunullista ja ne päätyivät Uspenskin katedraaliin, Suomen ortodoksimuseoon Kuopioon ja pääosin Heinäveden Valamoon.

 

 

On luonnollista, että Valamossa olleet arkipäivän esineet ja työkalut eivät olleet ensisijaisesti pelastettavia ja niitä onkin nyt nähtävissä Valamon luostarin museossa Laatokalla.

 

 

 

 

 

Museo sijaitsee laivarannassa ja näyttää, että se on vanhan kotieläinrakennuksen vintillä.

 

 

 

*****************

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara museossa olevasta esineistöstä – kaikki tarvekalut liittyvät luostarin jokapäiväiseen elämään ja ne ovat olleet munkkien käytössä siihen aikaan, kun luostari kuului Suomelle:

 

 

 

 

 

Tuohikontteja, puuleilejä.

 

 

 

 

 

Metsätyökaluja – tuttuja meillekin.

 

 

 

 

 

 

Peltotyökaluja – ainakin osa on sellaisia, joita meillä oli käytössä vielä ainakin 1960-luvulla.

 

 

 

 

 

Reki, hevosenkenkiä, kuolaimia – tuttuja nykypäivän suomalaisillekin.

 

 

 

 

 

Komeat kiesit!

 

 

 

 

 

Kalastus oli tärkeä elinkeino luostarissa – tässä kalastusvälineitä, joilla munkit pyydystivät kalaa Laatokalta.

 

 

 

 

 

Läheisellä Mantsinsaarella vuonna 1915 syntynyt - nyt jo edesmennyt - anoppini oli pikkutyttönä töissä Valamon luostarin keittiöllä ja puutarhassa. Muistelen, että hänellä oli valokuva samanlaisista rattaista, joilla munkit toimittivat arkipäivän askareita luostarin alueella – kyllä valokuva varmaan on yhä edelleen tallessa, mutta en sitä nyt ”tähän hätään” löydä.

 

 

Jos ja kun käytte Valamon luostarissa Laatokalla, niin poiketkaapa luostarin museossa, sillä siellä on mielenkiintoista nähtävää!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Laatokan Valamosta Venäjän uusi hengellinen keskus?

Sunnuntai 24.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Tämän kirjoitukseni taustatiedot perustuvat omaan kokemukseeni Laatokan Valamossa 11.7.2016 ja Ylöjärven Uutisten päätoimittaja Matti Pulkkisen lehdessään 20.7.2016 julkaisemaan juttuun.

 

 

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Laatokan Valamossa samana päivänä kuin minä eli 11.7.2016. 

 

 

Emme toki nähneet Putinia, mutta hän vierailunsa kohta meidän jälkeemme näkyi mm. niissä turvatoimissa, joiden kohteeksi myös me jouduimme.

 

 

Presidentti Putinin isäntänä Valamossa toimi Moskovan ja koko Venäjän ortodoksikirkon johtaja, patriarkka Kirill.

 

 

 

 

 

 

Julkaisen tässä uudestaan Valamossa otetun kuvan patriarkka Kirill´stä ja presidentti Putinista, jonka julkaisin näillä sivuillani jo 22.7.2016.

 

 

 

Presidentti Putin ja patriarkka Kirill osallistuivat Valamossa luostarin perustajien pyhittäjien Sergein ja Hermannin muistojuhlaan.

 

 

Presidentti Putin ja patriarkka Kirill julistivat Valamon luostarin Venäjän hengelliseksi keskukseksi.

 

 

Valamon kohoaminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi merkitsee, että Troitse-Sergijevin luostari, Troitse-Sergijevin lavra eli Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Sergein lavra Sergijev Posadissa 70 kilometriä Moskovasta koilliseen menettää johtavan asemansa.

 

 

Julkisuudessa olleet tiedot ovat epävirallisia ja nyt odotamme, että patriarkka Kirill vahvistaa asian.

 

 

Laatokan Valamon aseman vahvistuminen Venäjän ortodoksikirkossa on mielestäni nähtävä ensisijaisesti Venäjän ortodoksikirkon sisäisenä asiana, mutta on selvää, että presidentti Putin on vahvasti vaikuttamassa asiaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarilla ja Heinäveden Valamon luostarille on hyvät sekä veljelliset suhteet.

 

 

Toivon, että Laatokan Valamon todennäköinen siirtyminen Venäjän ortodoksikirkon hengelliseksi keskukseksi edesauttaa myös Heinäveden Valamon kehittymistä.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Onko Heinäveden Valamo alkuperäisen Valamon jatkumo ja Laatokan Valamo sittenkin se Uusi-Valamo?

Lauantai 23.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Evankelisluterilaisen kirkon tapa-kristittynä otan itselleni suomalaiseen sananvapauteen viitaten oikeuden pohtia ortodoksikirkon asemaa Suomessa ja hieman myös Venäjällä.

 

 

Taustaa minulle näissä pohdinnoissa antaa se, että edesmennyt ja vuonna 1915 Mantsinsaarella syntynyt anoppini oli vuoteen 1970 saakka ortodoksi ja oli sitä todellisuudessa elämänsä loppuun saakka.

 

 

Olen tänä vuonna saanut käydä pyhiinvaellusmatkalla Heinäveden Valamossa ja viime viikolla sain vierailla Laatokan Valamossa – myös nämä vierailut antavat pontta yksityiselle pohdiskelulleni.

 

 

*****************

 

 

Suomen ortodoksinen kirkko kuuluu autonomisena eli itsehallinnollisena kirkkokuntana Kontantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuuteen.

 

 

Jotta asia ei olisi yksiselitteinen, niin Suomessa toimii myös Venäjän ortodoksinen kirkko, joka käsittää seitsemän venäjänkielistä seurakuntaa, jotka toimivat suoraan Moskovan patriarkaatin eli Venäjän kirkon alaisuudessa ja erillään Suomen ortodoksikirkosta.

 

 

Suoraan Moskovan patriarkaatin alaisuudessa toimivat seurakunnat Helsingissä (Helsinki Hietaniemi, Helsinki Mellunmäki ja Helsinki Munkkiniemi), Porissa, Sastamalassa, Tampereella ja Turussa.

 

 

***************

 

 

Mitäkö pohdin?

 

 

Pohdin Heinäveden Valamon ja Laatokan Valamon rooleja.

 

 

Heinäveden Valamossa pidetään heidän luostariaan alkuperäisen Valamon luostarin jatkumona ja kieltämättä heillä on vahvat perusteet ajatuksenjuoksulleen.

 

 

Suomalaiset evakuoivat Laatokan Valamon luostarista 27 rautatievaunullista arvokasta kirkollista esineistöä Talvisodan loppuvaiheissa 1939 – 1940.

 

 

Esineistöstä osa päätyi Uspenskin katedraaliin Helsingissä, osa Suomen ortodoksiseen kirkkomuseoon Kuopiossa ja suurin osa Heinäveden Valamoon.

 

 

Minulle oli suuri yllätys viime viikolla, että miten vähän Laatokan Valamossa on kirkollisia kalleuksia!  Ne vähät kirkolliset esineet, joita siellä oli, ovat muutaman vuoden vanhoja kopioita alkuperäisistä esineistä.

 

 

Toisen maailmasodan jälkeen kului viisikymmentä vuotta, jona aikana Laatokan Valamossa ei ollut luostaritoimintaa.  Se on pitkä aika ja koko sen ajan Valamon munkit jatkoivat hengellistä kilvoitustaan Suomessa Heinävedellä. 

 

 

Onko siis pääteltävissä, että Vanha-Valamo onkin Uudessa-Valamossa Heinävedellä ja vastaavasti Laatokan Valamossa ollaankin Uudessa-Valamossa?

 

 

Pohdiskelee

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Presidentti Putinin kanssa samana päivänä Laatokan Valamossa

Perjantai 22.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Venäjän presidentti Vladimir Putin kävi Suomessa Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön vieraana 1.7.2016; presidentit tapasivat Naantalin Kultarannassa.

 

 

Kansainvälinen lehdistö alkoi jo huolestumaan, kun Putinia ei nähty julkisuudessa muutamaan päivään hänen Suomen vierailunsa jälkeen.

 

 

Presidentti Putin astui julkisuuteen 11.7.2016, kun hän vieraili Laatokan Valamossa.

 

 

Kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen johtama 14. Kyröläismatka vieraili samana päivänä Valamossa. Olin mukana kenraalin johtamalla Kyröläismatkalla ja Putinin vierailu samaan kohteeseen vaikutti myös meidän matkaamme.

 

 

 

 

 

Turvatoimet Valamossa olivat tiukat ja niin tietysti pitääkin olla, kun on kyse valtionpäämiehen vierailusta.

 

 

 

 

 

Läpäisin turvatarkastuksen, mutta turvamies vaati, että laukaisen kamerani hänen nähtensä. Näin olisi varmuus myös siitä, että kamerani ei ole turvallisuusriski – tässä kuva, jonka otin turvamiehen määräyksestä.

 

 

 

 

 

Vapahtajan Kirkastumisen kirkkoon oli vaikea päästä, sillä koko ajan odotettiin, että Putin saapuisi paikalle.

 

 

Oppaamme neuvottelutaidon tuloksena pääsimme viimeisenä seurueena ennen Putinia kirkkoon, mutta koko ajan turvamiehet hoputtivat meitä ripeään etenemiseen.

 

 

 

 

 

Kirkon ulkopuolella vilisi uniformupukuisia…

 

 

 

 

 

…ja siviilipukuisia turvamiehiä varmistamassa, että mitään arvaamatonta ei pääse tapahtumaan.

 

 

****************

 

 

Jouduimme poistumaan Valamosta ennen presidentti Putinin saapumista, mutta presidentin vierailu oli merkittävä tapahtuma, sillä kun katselin illalla Käkisalmessa hotellihuoneessa Venäjän televisiota, Putinin vierailu Valamossa oli eräs pääuutinen.

 

 

 

 

 

Tässä kuva Suomessa MTV:n nettisivuilta 12.7.2016 klo 08.43, jossa näytetään, kun presidentti Putin keskustelee Moskovan patriarkka Kirill´n kanssa sillä samalla paikalla, jossa me hetki ennen kuvan ottamista vierailimme.

 

 

 

Mitäkö tällä jutullani tahdon kertoa?

 

 

Tahdon muistuttaa meitä ”maailman pienenemisestä” eli jokainen meistä saattaa milloin tahansa olla läheltä seuraamassa sellaisia asioita, jotka kiinnostavat koko maailmaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Valamon luostarilla on neljä kantosiipialusta kuljettamassa pyhiinvaeltajia saarelle

Torstai 21.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Sain 14. Kyröläismatkan osanottajana vierailla Laatokan Valamossa 11.7.2016.

 

 

Matkanjohtajana toimi edellisvuosien tapaan kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäki – kiitokset kenraalille!

 

*************

 

Kerron tässä jutussani kuvakertomuksen muodossa siitä, että miten Laatokan Valamoon kuljetaan.

 

 

 

 

 

 

Kuikka - tai mikä vesilintu lie ollut - oli hätään kärsimässä Sortavalan satamassa, kun meitä noutamaan tullut kantosiipialus lähestyi Sortavalan satamalaituria.

 

 

 

 

 

 

Kuikan hätä meni ohi, kun kantosiipialus vähensi vauhtiaan ja ”laskeutui alas”!

 

 

 

 

 

Vauhti oli melkoinen, kun kantosiipialus aloitti matkanteon kohti Valamoa.

 

 

 

 

 

Edessä oli tyyni Laatokka, jota kutsutaan ”seitsemän meren järveksi”.

 

 

 

 

 

Venäjällä on tapana paskoa seisaaltaan reiän päällä ja kun se ei ole meininki kantosiipialuksilla, niin oikeata paskomista pitää opastaa vessoissa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen välikannella on pieni tila, josta voi tuulen tuiverruksessa tutkailla ja nauttia vauhdikkaasta menosta – tässä näkymä eteenpäin kohti kantosiipialuksen ohjaamoa.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksessa on 124 istumapaikkaa ja tässä kuva keskiosan matkustamosta.

 

 

 

 

 

Kantosiipialuksen pohjakaavio.

 

 

 

 

 

Valamon satamassa liikkuu myös tavallisia laivoja ja muutenkin Valamon satamassa on vilkas liikenne.

 

 

 

 

 

Edellämme Sortavalasta Valamoon matkannut kantosiipialus ehti ennen meitä jo kääntymään satamassa.

 

 

 

 

 

Valamossa oli talvella tulipalo ja sen seurauksena satamaan on nyt vuokrattu kolmeksi vuodeksi asuntolaiva, jossa Valamossa työskentelevät siviilit saavat asua.

 

 

 

 

 

Valamon neljä kantosiipialusta kuljettavat turisteja ja pyhiinvaeltajia saarelle Sortavalasta, Käkisalmesta ja Pietarista – tässä yksi kantosiipialus saapumassa Valamon satamaan.

 

 

 

Olen tyytyväinen, että sain 14. Kyröläismatkan aikana tutustua Valamoon!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Luostarin puutarhassa

Keskiviikko 20.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Termi ”Luostarin puutarhassa” tuo meille kaikille mieliin kukoistavan puutarhan, jossa kukat kukkivat, kukkien tuoksu on huumaava ja ahertavat nunnat tai munkit puurtavat työn touhussa.

 

 

Olen vuosien saatossa saanut vierailla useiden luostareiden puutarhassa ja mielikuva ei yleensä vastaa todellisuutta – toki poikkeuksiakin on.

 

 

Tverin luostari Volgan mutkassa, Petserin luostari Pihkovan alueella Venäjällä, Kuremäen nunnaluostari Virossa, Lintulan nunnaluostari Kivennavalla, Konevitsan luostari Laatokalla ja Valamon luostari Heinävedellä sekä Valamon luostari Laatokalla ovat olleet kohteina, kun olen tutustunut luostareihin.

 

 

Laatokalla sijaitsevaan Valamon luostariin pääsin tutustumaan 11.7.2016.

 

 

Nyt jo edesmennyt, vuonna 1915 syntynyt anoppini oli töissä Valamon luostarin keittiöllä sekä puutarhassa joskus 1930-luvua alussa.

 

 

Tiesin, että en varmaankaan pääse tutustumaan Valamon luostarin keittiöön ja sen vuoksi halusinkin tutustua luostarin puutarhaan.

 

 

Laatokan Valamon luostarin puutarha oli pettymys, sillä paria kasvihuonetta lukuun ottamatta kasvusto on päässyt villiintymään ja puutarhassa olevat villiintyneet kasvit saattavat olla peräisin Suomen ajoilta.

 

 

Seuraavassa muutama valokuva Laatokan Valamon luostarin puutarhasta:

 

 

 

 

 

 

Luostarin puutarhaa pääsee katselemaan melkein lintuperspektiivistä, sillä puutarha sijaitsee sataman läheisyydessä ja tässä näkymä puutarhaan pääkirkon tasolta.

Kuvassa näkyy villiintyneen puutarhan keskellä kaksi kasvihuonetta lähes Laatokan rannalla.

 

 

Sitten muutamia kuvia siitä osasta, jolla turistit ja pyhiinvaeltajat pääsevät liikkumaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

*************

 

 

 

 

 

 

Tämä kasvoi sataman nurmikolla.

 

 

 ************

 

Näkemistäni luostarin puutarhoista ehdottomasti kukoistavin on Kuremäen nunnaluostarissa ja myös Tverin luostarin puutarha on hyvinhoidettu.

 

 

Tiedättehän, että Tverin luostarin johtajana on igumenia äiti Juliana eli suomalaissyntyinen Kirsi Ritoniemi.

 

 

Äiti Juliana on aikaansaapa johtaja ja hänen ansiotaan on paljolti se kukoistus, joka Tverin luostarissa vallitsee – myös puutarhassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Sodat eivät tuhonneet Sortavalaa

Tiistai 19.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Suomi menetti Talvi- ja Jatkosodassa Neuvostoliitolle kolme kaupunkia eli Sortavalan, Käsisalmen ja Viipurin sekä kaksi kauppalaa eli Lahdenpohjan ja Koiviston.

 

 

Näistä menetimme asein kokonaan ainoastaan Koiviston ja merkittävän osan Viipuria.

 

 

Sortavalaa, Käkisalmea ja Lahdenpohjaa sekä osaa Viipurista puna-armeija ei koskaan pystynyt asein valloittamaan.

 

 

Nyky-Sortavala on juuri tämän vuoksi aito tuulahdus Suomen 1930-luvulta, sillä sota ei ole sitä runnellut.

 

 

Suomi menetti kaikki mainitut kaupungit sekä kauppalat Talvisodan rauhansopimuksessa, joka solmittiin Suomen ja Neuvostoliiton välillä 12.3.1940 – sopimus astui voimaan seuraavana päivänä eli 13.3.1940.

 

 

Suomen joukot vapauttivat Sortavalan 15.8.1941 ja vapauttaminen tapahtui ilman suuren tuhon aiheuttamista, joten kaupungin rakennukset säilyivät hyvin vaikka kaupungin valloittamisesta olikin kyse.

 

 

Jatkosodan välirauhansopimuksessa 15.9.1944 Sortavala menetettiin ”kynällä” Neuvostoliitolle ja tämän vahvistettiin Pariisin rauhassa 10.2.1947.

 

 

 ********************

 

 

Monet Sortavalan suomalaisista puutaloista ovat säilyneet hyvin nykypäivään saakka.

 

 

 

 

 

Tässä eräs suomalaisajan puutalo, joka edustaa Sortavalan historiallista arkkitehtuuria.

 

 

Kuvasin talon, kun olin iltakävelyllä Sortavalassa 10.7.2016.

 

 

Sortavalan suomalaisajan arkkitehdeistä mainitsen kaksi; isä Johan Oskari Leander ja poika Oskar Johannes Leander.

 

 

Isä oli Sortavalan kaupunginvaltuuston jäsen ja suunnitteli Sortavalaan yli 70 uudisrakennusta.

 

Poika-Leander aloitti rakennusten suunnittelun jo 20-vuotiaana ja hän ehti kymmenen vuoden aikana suunnitella yli 120 uutta rakennusta Sortavalaan.

 

 

Huomaa tässäkin talossa sirot räystäslistat, päätykolmiot ja katto- sekä muiden rakenteiden sopusuhtaisuus.

 

 

*****************

 

 

Olen monesti ihmetellyt neuvostoaikana Sortavalan puutaloihin rakennettuja kaasulämmityssysteemejä.

 

 

 

 

 

Talon päädyssä on lukkojen takana kaasusäiliöt…

 

 

 

 

 

…ja niistä kaasu johdetaan pinta-asennuksena asennettujen kaasuputkien avulla talon huoneistoihin.

 

 

 

Monesti näkee, että kaasujohdossa on ollut vikaa ja rakennuksen seinällä on ollut tulipalo, sillä mustuneita ulkoseiniä näkee näissä taloissa.

 

 

 

****************

 

 

 

Sortavalan kaupunki-infra on monin paikoin jäänyt sille tasolle, jolla se oli suomalaisten jättäessä kaupungin.

 

 

 

 

 

Tämä kuva on iltakävelyltäni 10.7.2016, kun olin palaamassa keskikaupungilta majapaikkaamme Piipun Pihaan.

Ajorata on kohtuullisessa kunnossa, mutta kävelytiellä kulkemisessa on taiteilemista!

 

 

Nyt ei satakieli laulanut, monesti olen näillä tienoilla kulkiessani saanut kuunnella hienoa satakielen laulua.

 

 

Kannustan lukijoitani Sortavalassa yöpyessänne tutustumaan kaupunkiin, jossa pääsee aidosti aistimaan 1930-luvun suomalaista kaupunkimiljöötä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Suomen Pankin talon sijainti Sortavalassa kertoo kaupungin taloudellisesta merkityksestä ennen sota-aikaa Suomessa

Maanantai 18.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Kerroin eilen Sortavalan Kolmikulman puistossa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsaan takana Brahenkadulla sijaitsee yhä edelleen Suomen Pankin talo, jossa nykyään toimii Venäjän Keskuspankki.

 

 

Talon on suunnitellut arkkitehti Uno Ullberg (1879 – 1944) ja se on rakennettu vuonna 1915.

 

 

Suurin osa arkkitehti Ullberg´n suunnittelemista rakennuksista jäi luovutettuun Karjalaan.

 

 

 

 

 

Suomen Pankin talon oikeanpuoleisessa porttipylväässä on yhä edelleen kirjaimet ”SP” eli Suomen Pankki…

 

 

 

 

 

…ja vasemmanpuoleisessa porttipylväässä on kirjaimet ”FB” eli Finlands Bank.

 

 

 

 

 

Suomen Pankin talon vieressä on sisäänkäynti talon sisäpihalle ja myös se on yhä nykyäänkin arvokkaan näköinen.

 

 

Porttikongin yläpuolella on kiveen hakattuna joko Ga tai 6a ja nyt pyydänkin lukijoitani kertomaan, että mitä ne merkitsevät!  Toivon, että ”tietäjiä” löytyy!

 

 

Suomen Pankin talo Sortavalassa on eräs niistä kohteista, joihin haluan aina Sortavalassa käydessäni tutustua!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita jäi luovutettuun Karjalaan

Sunnuntai 17.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Luovutettuun Karjalaan jäi paljon suomalaisia taide- ja kulttuuriaarteita.

 

 

Onneksi Valamon luostarista ehdittiin evakuoimaan 27 junavaunullista keskeisiä ortodoksikirkon kirkollisia aarteita, jotka nyt ovat Kuopiossa Suomen ortodoksimuseossa ja Heinäveden Valamossa.

****************

 

 

Nyt kerron Sortavalassa sijaitsevasta Runonlaulaja-patsaasta, johon kävin taas jälleen kerran tutustumassa Sortavalan iltakävelylläni 10.7.2016 – iltakävelyni liittyi siihen Kyröläismatkaan, jonka saimme tehdä jo 14. kerran.

 

 

Onneksi kävin patsaalla iltakävelylläni, sillä seuraavana aamuna ajoimme pysähtymättä ohi tämän Sortavalan erään keskeisimmän kohteen.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsas sijaitsee Sortavalan Kolmikulman puiston alueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisen puistoksi.

 

 

 

Patsaan on veistänyt Alpo Sailo ja se paljastettiin Sortavalan Laulujuhlien yhteydessä 29.6.1935.

 

 

Alpo Sailoa avusti veistostyössä hänen oppilaansa Nina Stünkel, josta myöhemmin tuli Alpo Sailon puoliso.

 

 

Alpo ja Nina Sailo (o.s. Stünkel) menivät naimisiin vuonna 1938 ja heille syntyi neljä lasta – myös Sailon ensimmäisestä avioliitosta laulajatar Helga Lindströmin kanssa Sailolla on neljä lasta.

 

 

Mainittakoon, että Sailon toisen avioliiton nuorin lapsi – Arpad Alpo – oli aikoinaan erään matkaseurueemme osanottajan opiskelutoveri.

 

 

Alpo Sailon taiteeseen pääsee helposti tutustumaan Suomessa Hesperian puistossa Helsingissä, jossa sijaitsee hänen tekemänsä Larin Paraskea esittävä patsas.

 

 

 

 

 

Runonlaulaja-patsaan mallina Alpo Sailo on käyttänyt karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, johon hän oli aikoinaan tutustunut.

 

 

 

 

 

Sailo on kuvannut runonlaulajan istumassa tuolilla, jossa on pehmikkeenä karhuntalja!

 

 

 

On lohdullista tietää, että Venäjän kulttuuriministeriö on luokitellut veistoksen suojeltavaksi kulttuuriperintökohteeksi.

 

 

 

Pyrin aina Sortavalassa käydessäni poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla, sillä se on jotain sellaista, jota emme nyky-Suomessa tapaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Miksi hidastelu Venäjän tullissa on pahentunut?

Lauantai 16.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Palasin viime keskiviikkona neljän päivän pituiselta sotahistoria- ja kulttuurimatkalta Venäjältä.

 

 

Matkamme suuntautui Sortavalaan, Valamoon, Käkisalmeen, Taipaleenjoelle ja Viipuriin.

 

 

Kaikki oli suurin piirtein ennallaan, mutta se kiinnitti huomiota, että Venäjän tullin hidastelu on entisestään pahentunut.

 

 

Ylitimme rajan menomatkalla Niiralasta ja siellä jouduimme passintarkastuksen jälkeen noutamaan matkavaramme autosta ja kulkemaan niiden kanssa läpivalaisulaitteiston kautta.

 

 

Ihmettelimme, että edellämme kulkenut bussilastillinen joutui niin tekemään, mutta saman kohtalon koimme myös me omalla vuorollamme.

 

 

Niiralassa oli työvuorossa ainoastaan yksi Venäjän tullin ”peilimies” – mies, joka peilin avulla tarkasti autojen alustat – ja kun hänellä ei ollut minkäänlaista kiirettä, niin odotusaika Venäjän tullissa venyi kohtuuttoman pitkäksi.

 

Palasimme Suomeen Vaalimaan kautta ja myös siellä oli aistittavissa tavanomaista hitaampaa toimintaa.

 

 

Venäjä on joutunut monestakin syystä kokemaan EU-maiden pakotteita ja lienevätkö ne syynä, että hidastelu Venäjän tullissa on pahentunut.

 

 

Korostan, että rajatarkastusten lisäksi emme kokeneet pienintäkään muuta ongelmaa matkallamme.

 

 

*****************

 

En vaihtanut ennen matkaa lainkaan euroja rupliksi, sillä oletin entiseen tapaan, että raja-asemalla on mahdollisuus rahanvaihtoon.

 

 

Nyt kuitenkin ainakaan Niiralan raja-asemalla ei ole Venäjän puolella pankkia, joten rahanvaihto ei raja-asemalla ole mahdollista.

 

 

 

 

 

Hätää ei kuitenkaan ollut, sillä välittömästi rajatarkastusten jälkeen sijaitsevassa myymälässä oli mahdollista edullisten ostosten lisäksi vaihtaa euroja rupliksi.

 

 

 

 

 

Yhdellä eurolla sai 69 ruplaa ja tässä kuvassa olen havainnollistanut valuuttakurssin; vasemmalla yksi euro ja tulitikkurasian oikealla puolella 69 ruplaa.

Totuushan on se, että ostokset maksetaan sadan, viidensadan tai tuhannen ruplan seteleillä ja kolikkoruplia saadaan sitten vaihtorahoina!

 

 

 

Tutkailin Suomen Pankin virallisia valuuttanoteerauksia eiliseltä päivältä ja totesin noteerauksen olevan 70,3711.

 

 

Venäläiset kauppamiehet käyttivätkin sujuvasti kurssina 70 ruplaa yhdestä eurosta jo matkamme aikana!

 

 

Nykyisen eurolle edullisen valuuttakurssin kyllä huomaa tavallinen turistikin vaikka ostokset ovatkin hyvin pieniä.

 

 

Tullimuodollisuuksien hitaudesta huolimatta suosittelen matkustamista Venäjälle, sillä matka Venäjälle on aina elämys ja yllätyksiä täynnä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-