Aamulehden pääkirjoitus 21.7.2011 "Jätevesisotaa Pirkanmaalla" ei käsitellyt asiaa loppuun saakka

Sunnuntai 28.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti otti pääkirjoituksessaan 21.7.2011 voimakkaasti kantaa Sulkavuoreen kaavaillun jätevesien keskuspuhdistamon puolesta.

 

Pääkirjoituksessa todetaan, että Tampereen Sulkavuoreen kaavailtu uusi jätevesien keskuspuhdistamo on kiistelty hanke, mutta joskus yhteinen etu ohittaa yksityisen edun.

 

Pääkirjoitus jäi torsoksi, sillä se ei ottanut kantaa jäteveden keskuspuhdistamon rakennusaikaisten vaurioiden korvaamiseen. On kiistatonta, että erityisesti rakennusvaiheessa hankkeesta aiheutuu suuria ongelmia Sulkavuoren lähiseudun asukkaille, kiinteistöille sekä luonnolle.

 

Sulkavuori-hankkeessa on lähiseutujen asukkaiden kannalta ainekset suuremmalle katastrofille kuin konsanaan Ikea-hankkeessa toteutui.

 

Ikea-räjäytykset aiheuttivat suuret vahingot lähialueen omakotitaloille ja sama kohtalo odottaa myös Sulkavuoren räjäytystöiden seurauksena lukuisia omakotitaloja.

 

Sulkavuoren lähiseudun asukkaille on taattava käyvät korvaukset rakennustöiden aiheuttamista vahingoista. Korvauksiin on riittävästi varoja, sillä Viinikanlahden 8 hehtaarin suuruisen puhdistamotontin pilkkominen ja osien myyminen Sulkavuori-hankkeen takana oleville rakennusliikkeille tuo kaupungin kassaan lukemattomia miljoonia.

 

Tampereen kaupunki sitoutui Ikea-tapauksessa korvaamaan omakotitaloille aiheutuneet räjäytystöiden seurauksena syntyneet vahingot, mutta tosin kävi – kaupunki on erilaisin tekosyin pitkittänyt prosessia ja laistanut korvausvastuunsa. Näin siis siitä huolimatta, että asiasta on Tampereen kaupungin ylimmän johdon ja Palokallion Omakotiyhdistys ry:n allekirjoittama sopimus!

 

On välttämätöntä, että Sulkavuoren lähiseudun asukkaiden oikeusturva varmistetaan sopimuksella, jonka Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyy. Paras vaihtoehto tietysti olisi, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei rakennettaisi Sulkavuoreen.

 

-Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus rokottaa tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien tilaajia 83 miljoonan euron tasaverolla

Sunnuntai 24.7.2011 - -Esko Erkkilä-

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus säätää tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille yhdeksän prosentin arvonlisäveron.

Kyse on tasaverosta, joka kirpaisee eniten vähätuloisia.

Tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille hallituksen päättämä arvonlisävero on teknisesti helppo toteuttaa, sillä nyt laissa ja asetuksissa todetaan, että ne ovat arvonlisäverollisia. Nyt toki todetaan, että arvonlisäveroprosentti niille on nolla!

Tilattavien sanomalehtien levikki on vuonna 2010 suoritetun levikintarkastuksen mukaan seuraava:

 

• Helsingin Sanomat 383.000 kappaletta
• Aamulehti 131.000 kappaletta
• Turun Sanomat 107.000 kappaletta
• Maaseudun Tulevaisuus 83.000 kappaletta

Ilta-Sanomien levikki oli 150.000 kappaletta ja Iltalehden 107.000 kappaletta.

 

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallitus perustelee tilattaville sanoma- ja aikakauslehdille asetettavaa arvonlisäveroa kahdella syyllä. Hallitusneuvotteluissa talousryhmää vetänyt kokoomuksen tamperelaiskansanedustaja Kimmo Sasi kertoo, että lehdistön arvonlisäverolla halutaan tasapainottaa valtion taloutta (niinpä niin) ja yhdenmukaistaa viestintään kohdistuvia maksuja.

Keskustelin asiasta Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittajan Lauri Kontron kanssa Porin Farmari- maatalousnäyttelyssä ja Kontro kertoi, että kyseessä on laskennallisesti 83 miljoonan euron suuruinen potti.

Kontro lupasi, että Maaseudun Tulevaisuus pitää tilaajahintansa samoina vuonna 2012 kuin ne ovat nyt.

Maaseudun Tulevaisuus-lehden tilaajana olen tyytyväinen Kontron lupauksesta. Harmittelen kuitenkin, että todennäköisesti Aamulehti, Hämeenkyrön Sanomat sekä Suomenmaa joutuvat korottamaan tilaajamaksujaan.

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen päätös merkinnee kohdaltani, että en tilaa ensi vuonna edes lyhyitä pätkätilauksia Helsingin Sanomia! Kaksien vaalien vaalivuonna tarkoitukseni oli tilata ainakin pari pätkää Helsingin Sanomia, mutta hallituksen arvonlisäveropäätöksen jälkeen rahat eivät siihen riitä!

Useiden lehtitalojen johto on todennut, että ne joutuvat siirtämään hallituksen määräämän lisäikeen suoraan tilaajahintoihin.

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen päätös on isku suoraan tiedonvälityksen kasvoihin.

Verolla saatava valtion lisätulo on todella laskennallinen, sillä lehtien tilaajamäärät tulevat uuden veron myötä laskemaan. Äsken kertomani oma päätökseni on siitä esimerkki.  Veropäätös on ilmiselvä tasavero ja tasavero kohtelee aina vähätuloisia tiukemmin kuin hyvä- tai keskituloisia.

Ihmettelen, että SDP sekä Vasemmistoliitto hyväksyivät tilattavien sanoma- ja aikakauslehtien arvonlisäveron yhdeksään prosenttiin. Siinä Urpilainen ja Arhinmäki vähät välittivät omista kannattajistaan – hallituskipeys voitti periaatteet!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden vaalikone antaa mielenkiintoisia tuloksia

Keskiviikko 16.2.2011 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan vaalipiirin kansanedustajaehdokkaat ovat kiitettävän hyvin vastanneet Aamulehden vaalikoneen kysymyksiin.

Kun vaalikoneen kysymykset on sen lisäksi laadittu ammattitaidolla, antaa vaalikoneen käyttäminen mielenkiintoista ja oikeansuuntaista tietoa äänestäjille ehdokkaiden linjauksista.

Vastasin Aamulehden vaalikoneen kysymyksiin ja sieltä saamani vastaukset vahvistivat sitä tietoa, joka minulla jo on ollutkin ehdokkaista.

Mieluisaa minulle keskustalaisena oli se, että kahdenkymmenen ”yhtämielisen” joukossa oli seitsemän Suomen Keskustan kansanedustajaehdokasta.

Ylivoimaiseksi ykköseksi kohosi Suomen Keskustan puoluevaltuuston varapuheenjohtaja Sastamalan Pertti Hakanen, jonka kanssa mielipiteemme ovat 82,6 %:n osuudella samanlaiset.

Kakkossija meni kristillisdemokraattien Lauri Kangasniemi-nimiselle henkilölle, jota en lainkaan tunne. Hänen kohdallaan meillä on yhteistä 78,4 % eli Pertti Hakaseen eroa kertyi paljon.

Kolmannella sijalla oli taas tuttu henkilö eli Ari Lamminmäki Parkanosta.

Parin kokoomuslaisen – Jussi Viljanen ja Arto Satonen – jälkeen kuudenneksi sijoittui Kangasalan oma ehdokas eli Keskustan Hanna Holma. Toivottavasti Hanna Holman hyvä sijoitus omalla listallani povaa hänelle menestystä vaaleissa.

Keskustalaisista Pälkäneen Matias Hilden, Ikaalisten Matti Äijö, Mänttä-Vilppulan Arto Pirttilahti sekä Tampereen Timo Taivalsalmi ylsivät alussa mainittujen lisäksi kahdenkymmenen ”samanmielisimmän” joukkoon.

Olen nyt vastannut kahteen vaalikoneeseen – Uuden Suomen Puoluekoneeseen sekä Aamulehden vaalikoneeseen.

Vaalikoneet pitää tietyllä tavalla kokea viihteeksi, mutta toki niiden annissa on aikamoinen ripaus tottakin.

Omalla kohdallani molempien vaalikoneiden vastaukset ovat vahvistaneet sitä, että "lennän siinä parvessa", johon sisimmältäni kuulun.

 

-Esko Erkkilä-

Hyvä Aamulehti!

Keskiviikko 29.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden toimittaja Simopekka Virkkula julkisti Aamulehden SuAsiat-lehdessä 19.12.2010, että hän siirtyy joulun jälkeen Aamulehden kirjeenvaihtajaksi Tallinnaan.

Hieno päätös päätoimittaja Jouko Jokiselta ja toimittaja Simopekka Virkkulalta!

Suomalainen media on elänyt jälkijättöistä elämää Baltian sekä lähi-Venäjän seurannassa. Nyt saamme tilanteeseen ainakin osaparannuksen, kun Aamulehti ”miehittää” Tallinnan.

Viro on ihailtavan nopeasti kohonnut Neuvostoliiton ikeen alta vapauduttuaan läntisen maailman tärkeäksi osaksi.

Muistamme hyvin, kun neuvostokonepistoolein varustetut puna-armeijalaiset valvoivat Gorg Ots´iin nousevia suomalaisia 1970- ja taisi olla vielä 1980-luvullakin. Montaa itkua sai seurata Tallinnan satamassa, kun Suomeen matkaavat onnelliset virolaiset jättivät jäähyväisiään neuvostovallan alle jääville sukulaisilleen.

Nyt kaikki on tosin.

Viro on liittynyt Natoon ja liittyy vuodenvaihteessa euroon. Kehitys on ollut valtavaa. Ihailtavia ovat ne toimenpiteet, joilla Viro saavutti euro-kelpoisuuden.

On enemmän kuin toivottavaa, että Simopekka Virkkula paneutuu koko Baltian tilanteeseen, sillä myös Latvia ja Liettua ovat jo nyt merkittäviä maita Suomen talouselämälle ja ne tulevat kasvattamaan merkitystään Suomen kumppaneina.

Jäämme odottamaan Aamulehden avausta Venäjän suuntaan.

-Esko Erkkilä-

Aamulehden eilen Jyrki Kataiselle myöntämä kukka kuuluu Mikko Alatalolle

Torstai 23.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Harmittaa, että Aamulehti myönsi eilen kolmospääkirjoituksessaan ruiskukan Jyrki Kataiselle asiasta, jonka alullepanijana on Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo.

Aamulehti antoi ruiskukan Kataiselle sen vuoksi, että tämä Tampereella Pirkanmaan kiertueellaan ”…teki selväksi sen, ettei suvaitsevaisuus ja maahanmuuttajien vakaumuksen kunnioittaminen suinkaan tarkoita omista perinteistä luopumista.”

Kataisen herääminen todellisuuteen oli jälkijättöistä ja se perustui Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalon eduskunnan suullisella kyselytunnilla 16.12.2010 klo 10.03 käyttämään puheenvuoroon.

Alatalon puheenvuoro on dokumentoitu eduskunnan pöytäkirjoihin ja siinä hän toteaa mm. näin:

”Kouluissa ja päiväkodeissa todella on tällä hetkellä keskusteltu siitä, miten järjestää juhlia, jos on sellaisia lapsia, jotka eivät ole kristittyjä.

Meille keskustalaisille on tärkeää tietysti suvaitsevaisuus, mutta myös perinteiden kunnioittaminen. Kouluissa ja päiväkodeissa todellakin on jopa näin tehty, että ei ole uskallettu lukea edes jouluevankeliumia, kun on pelätty, että loukataan jotain.

Suomi kyllä monikulttuuristuu, mutta olemmeko vieraskoreudessamme luopumassa jostain omasta identiteetistämme?

Onko opetusministeri ohjeistanut riittävästi, että todellakin kaikissa Suomen kuntien ylläpitämissä kouluissa ja päiväkodeissa on joulujuhlat, johon kuuluvat myös kristillinen joulun sanoma ja nämä Suomen kansan rakastamat joululaulut?”

Alatalon puheenvuoro on lisäkysymys kansanedustaja Päivi Räsäsen kysymykseen, jossa hän peräänkuulutti Enkeli taivaan –virren kuulumista koulujen joulujuhliin.

Mielestäni Mikko Alatalolle kuuluu – ei suinkaan ruiskukka, vaan neliapila puheenvuorosta, jonka tuloksena kokoomusministeri Henna Virkkusen toimet suomalaisen juhlaperinnön vaalijana havaittiin perin kevyiksi.

Virkkusen toimien puutteellisuutta ei kohenna ministeri Kataisen jälkijättöinen pisteiden keruuyritys.

-Esko Erkkilä-

Tamperelaisilla, pirkanmaalaisilla ja "puolella Suomea" on aihetta hyppiä ilosta ilmaan!

Perjantai 3.12.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden etusivulla oli eilen monipalstainen kuva, jossa kansanedustajat Mikko Alatalo ja Harri Jaskari hyppäävät riemusta lähes kattoon saakka.

 

Etu- ja nelossivun juttu selvittivät kahden pirkanmaalaisen kansanedustajan ilon: Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaalin laajennukseen on vihdoin saatu varmennettua kauan kaivattu valtion rahoitusosuus.

 

Alatalo ja Jaskari hyppivät ilosta, mutta samaan on aihetta kaikilla tamperelaisilla, pirkanmaalaisilla ja lähes "puolella suomalaisista", sillä Tampere-Pirkkalan lentoaseman vahvistaminen matkustajalentoasemana saa nyt kaivattua pontta.

 

Kansanedustajan onnistuminen saa tietysti muut kansanedustajat happamiksi ja asenne "Väärin sammutettu" nousee heidän valituksessaan pintaan. Valitus ja urputtaminen korostuvat nyt, sillä jatkoa hamuavat kansanedustajat vaanivat ja vahtivat muiden tekemisiä silmä tarkkana.

 

Aamulehden jutussa kerrotaan Alatalon maininneen, että aloitteita tulee ja menee, mutta ratkaisevat neuvottelut käydään henkilökohtaisesti. Ovatko urputtajat tyytyneet yhteisten kannanottojen allekirjoittamiseen ja eivät ole sen jälkeen pystyneet rakentavaan yhteistoimintaan päättäjien kanssa? Tätä hieman ounastelen.

 

Oleellista on, että asia on saatu hyvään vauhtiin. Toivottavasti myös Finavia uskaltaa ottaa sen lopullisen askeleen, joka vielä tarvitaan, jotta laajennusosaa päästään rakentamaan.

 

Työmiehet ovat palkkansa ansainneet ja tässä tapauksessa se on maakunnan kärkikansanedustajien saama positiivinen julkisuus.

 

 

-Esko Erkkilä-

Myanmar vai Burma?

Maanantai 8.11.2010 - -Esko Erkkilä_

Mediassa on näinä päivinä käsitelty Myanmarin vaaleja.

 

Jotkut tiedotusvälineet eivät kerro lainkaan Myanmarin vaaleista, mutta vastaavasti ne kertovat Burmassa marraskuun 7. päivänä järjestetyistä vaaleista.

 

Onko kyse kahdesta eri valtiosta vai mistä?

 

Myanmarin tasavallan unioni on Kakkkois-Aasiassa sijaitseva valtio.

 

Maan nimi oli aiemmin Burma.

 

Maata hallitseva sotilasjuntta antoi vuonna 1989 ohjeet valtion nimen kirjoittamisesta. Nimi Myanmar on hyväksytty maan latinalaisin kirjaimin kirjoitetuksi nimeksi YK:n paikannimiasiantuntijaelimessä.

 

Mm. USA ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole tunnustaneet maan sotilashallitusta ja sen vuoksi ne käyttävät maasta edelleen Burma-nimeä.

 

Myös eräät suomalaiset mediat kuten mm. Aamulehti, Hufvudstadsbladet ja Turun Sanomat käyttävät maasta nimeä Burma.

 

Yleisradio lisää uutisissaan Myanmarin nimen yhteyteen kommentin "eli entinen Burma".

 

Saa nähdä, että miten Burman poliittinen tilanne kehittyy ja milloin maassa ja maailmalla niin suuresta asiasta kuin valtion nimestä päästään yksimielisyyteen!

 

-Esko Erkkilä-

Aamulehden kakkospääkirjoitus Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen tilanteesta

Maanantai 25.10.2010 - -Esko Erkkilä-

Olen toiminut vuoden 2009 alusta alkaen Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnan varapuheenjohtajana. Sen vuoksi minua kiinnosti Aamulehden kakkospääkirjoitus lauantaina 16.10.2010, jossa käsiteltiin liikelaitoksen tulevaisuutta.

 

Kirjoituksessa kritisoitiin, että Infran johto ei ole tehtäviensä tasolla, kun sen "kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnan jopa kymmeniä prosentteja".

 

Aamulehden kakkospääkirjoitus 16.10.2010 kuului näin:

 

Kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä

 

  Lähivuosina iso luuta lakaisee Tampereen Infratuotannossa, kun kustannuksia painetaan alas toimintoja supistamalla ja kilpailuttamisen kautta ulkoistamalla.

  Ensimmäiseksi kaupungin ohjausryhmän raportti panee tosin kysymään, onko Infran johto ylipäätään ollut tehtäviensä tasalla, jos vaikkapa kaupungin kunnossapito- ja korjaamopalvelujen kustannukset ylittävät markkinahinnat jopa kymmeniä prosentteja.

  Edes taloudellisesti hyvinä aikoina sellainen peli ei vetele, puhumattakaan nyt, kun kaupungin kassassa on ammottava aukko ja etenkin vanhustenhoidon kustannukset koko ajan vain kasvavat.

  Mikäli ohjausryhmän teho-ohjelma ei tuo tarpeeksi säästöjä, siirrytään suunnitelmaan B, joka pitää sisällään liikkeenluovutuksia. Kyseessä on isot rahat, sillä kaikkiaan Infran liikevaihdon pitäisi vähentyä liki 60 prosenttiin nykyisestä.

  On tietysti ikävää, että kaupungin teknisten perustoimintojen tehostaminen vie työpaikan monen työntekijän alta: viidessä vuodessa Infran väki vähenee 675 työntekijästä 400:aan. Osalle tarjotaan muuta työtä (AL 15.10.)

  Siinä tilanteessa jotkut joutuvat vakavasti miettimään, voisiko koneitten ja laitteiden asemasta hoitaa vaikkapa Koukkuniemen vanhuksia.

  Tällainen uranvaihto edellyttää melkoista joustavuutta ja ennakkoluulottomuutta, mutta näinkin miehekästä asennetta näyttää nyt olevan liikkeellä, kun kaupungilla on kaksi vaihtoehtoa tarjolla: ota tai jätä.

 

Kirjoitus on pääosiltaan oikein, mutta siinä kerrottu väite, että Infran johto ei olisi tehtäviensä tasalla, ei pidä paikkaansa. Toivon, että kuulemme asiasta lähipäivinä lisää.

 

-Esko Erkkilä-

Kiitos jalkakäytävien kunnostajille

Torstai 11.3.2010 klo 21.01 - -Esko Erkkilä-

Aamulehden kaupunkilehti Moro julkaisi tänään "Lukijan välährys" - palstallaan lähettämäni otsikkoaiheiden kirjoituksen. Kirjoituksen teksti kuuluu näin:

-------------------

 

 

Kansalaiskiitokset, kun Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan 11.9.2007 tekemä päätös tietyillä pientalovaltaisilla alueilla sijaitsevien jalkakäytävien talvikunnossapidosta on viimeinkin saatu toteutukseen.

 

Kiitokset Tampereen Infratuotanto Liikelaitokselle sekä niille yksityisille yrityksille, jotka ovat mallikelpoisesti hoitaneet jalkakäytävien talvikunnossapidon tänä vaikeana lumitalvena.

 

Kiitokset myös kadunvarsitalojen asukkaille, sillä talvikunnossapidon piirissä olevien katujen varsilla ei ole ollut kunnostustyötä haittaavia pysäköityjä autoja.

 

Jalkakäytävien talvikunnossapito...

Lue lisää »

Viisaita sanoja!

Perjantai 20.11.2009 klo 23.31 - -Esko Erkkilä-

Osallistuin tänään kuunteluoppilaana Aamulehden järjestämään tilaisuuteen, jossa keskusteltiin Euroopan muuttumisesta naapurusten näkökulmasta eli siitä, miten Suomi ja Viro katsovat itään ja länteen.

 

Tilaisuus antoi paljon ainespuita moneen pohdiskeluun.

 

Viron Suomen-suurlähettiläs Merle Pajula osasi puheenvuoroissaan tiivistää ajatuksia hienosti.

 

Joitain Pajulan esittämiä "helmiä":

 

- viitaten Nord Strem-kaasuputkeen ja Suomen suhtautumiseen siihen hän totesi, että myös ympäristökysymykset ovat poliittisia kysymyksiä

 

- katse pitäisi suunnata tulevaisuuteen ja menneeseen, ei itään tai länteen

 

- lehdistö on vain segmentti siitä, mitä kansa ajattelee (tähän voisi varmaan lisätä, että blogikirjoittelu on verrattoman pieni segmentti siitä, mitä kansa ajattelee!)

 

- Virolla on kriisikokemusta (tämä on ehkä meidän suomalaisten hyvä muistaa, kun surkuttelemme, että heikosti menee)

 

- Viron kansa tarvitsee konkreettisia tavoitteita ja Euroon siirtyminen on Viron kansalle tärkeä tavoite

 

Pari muuta tilaisuudessa kuultua viisautta;

 

- politiikkaa on myös se, että jonkin asian kielletään olevan politiikkaa

 

- Suomen ja Viron välillä 1920- ja 1930-luvuilla vallinneen vilkkaan yhteistyön muisto on haalistunut, mutta kuitenkin se on edelleen monien sukupolvien selkäytimessä

 

Hyvä tilaisuus ja odotan mielenkiinnolla Aamulehden raportointia siitä!

 

-Esko Erkkilä-