Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Viljakkalan seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Alexander Fredrik Mikael Bergius

Sunnuntai 16.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Synnyinseurakuntani on Viljakkalan seurakunta ja pidän sitä edelleen kotiseurakuntanani, vaikka se kuntaliitoksen vuoksi nykyään onkin virallisesti Ylöjärven seurakunnan Viljakkalan seurakuntapiiri ja virallisissa tiedostoissa olen ilmeisesti Tampereen eteläisen seurakunnan jäsen.

 

 

Pidän ”seurakuntapiiri” termiä halveksivana ja arvostan kurulaisia, jotka aikoinaan samanlaisen Ylöjärveen päätyneen kuntaliitoksen myötä saivat kotiseurakunnalleen ”Kurun kappeliseurakunta”-statuksen, sillä onhan kappeliseurakunta jotain aivan muuta kuin seurakuntapiiri.

 

 

Viljakkalalainen seurakuntaväki uinahti kuntaliitoksen aikana!

 

 

 

********************

 

 

 

Mutta kirkkoherra ja rovasti Alexander Fredrik Mikael Bergiukseen eli A. F. M. Bergiukseen:

 

 

 

IMG_4034.JPG

 

 

A.F.M.Bergius oli syntynyt 25.4.1856 Vesilahdella ja kuoli Viljakkalassa 85-vuotiaana 31.12.1941.

 

 

Bergius palveli Viljakkalan seurakuntaa vuodesta 1887 vuoteen 1941 saakka eli harvinaisen pitkän työrupeaman.

 

 

 

IMG_4036.JPG

 

 

Rovasti Bergius oli avioliitossa Angelika Bergroth`n (1851 – 1938) kanssa ja heille syntyi kaksi lasta eli…

 

 

 

IMG_4039.JPG

 

 

…Eero Antero vuonna 1884…

 

 

 

ja

 

 

 

IMG_4038.JPG

 

 

…Aino Elisabet vuonna 1889.

 

 

Muistan oikein hyvin, kun Aino Elisabet liikkui virkeänä Viljakkalan keskustassa 1970-luvulla.

 

 

***************

 

 

 

 

 

Arvostan rovasti A. F. M. Bergiuksen toimintaa erityisesti sen vuoksi, että hänen johdollaan Viljakkalan seurakunta päätyi kaivertamaan sotiemme sankarivainajien hautakiviin lähes jokaisen viljakkalalaisen sankarivainajan kohdalla kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnan!

Selkeä maininta kaatumispaikkakunnasta antaa paljon lisätietoa Isänmaan puolesta kaatuneesta. Meille historiasta ja erityisesti sotahistoriasta kiinnostuneille kaatumispaikkakunnalla on erityistä arvoa.

 

 

On suuri puute monilla sankarivainajiemme hautausmailla, että hautakivissä ei ole mainintaa kyseisen sankarivainajan kaatumispaikkakunnasta!

 

 

Esitän, että seurakunnat lähivuosina kaivertavat sankarivainajien hautakiviin sen paikkakunnan nimen, jossa kyseinen sotilas kohtasi sankarivainajakuoleman!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A. F. M. Bergius, Viljakkalan seurakunta, Viljakkalan seurakuntapiiri, Ylöjärvwn seurakunta, Kurun kappeliseurakunta, Liisa Bergius, Tampereen eteläinen seurakunta,

Onhan Sinullakin Eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Perjantai 14.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Matkustan ulkomailla muutaman kerran vuodessa ja pyrin etukäteen hoitamaan, että kaikki tarpeelliset vakuutukset ovat matkojeni aikana voimassa.

 

 

On luonnollista, että matkavakuutus sekä matkatavaravakuutus ovat kunnossa ja edullisinta on, että ne molemmat ovat jatkuvasti voimassa.

 

 

Matkavakuutus ei kuitenkaan korvaa kaikkea, mutta ei hätää, sillä meillä jokaisella on mahdollisuus saada Kelan ilmainen ”Eurooppalainen sairaanhoitokortti”!

 

 

 

IMG_4048.JPG

 

 

Olen joskus anonut Kelalta Eurooppalaisen sairaanhoitokortin ja kun se uusitaan kahden vuoden välein, niin taas se saapui postin välityksellä.

 

 

Tässä Kelan sivuilta kopioitua tekstiä:

 

Sinulla on oikeus Kelan myöntämään eurooppalaiseen sairaanhoitokorttiin (European Health Insurance Card, EHIC), jos sinut on sairausvakuutettu Suomessa tai Suomi vastaa hoitosi kustannuksista. Kortti on ilmainen.

Jos sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti, sinun tulisi saada lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa, kun matkustat tai oleskelet tilapäisesti toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Lääketieteellisesti välttämättömällä hoidolla tarkoitetaan hoitoa, joka ei voi odottaa sitä, että palaat kotiin.

Voit tarvita tällaista hoitoa, jos sairastut äkillisesti tai sinulle sattuu tapaturma. Pääset hoitoon myös, jos kyseessä on raskauteen liittyvä hoito, synnytys tai pitkäaikainen sairaus. Hoito annetaan oleskelumaan käytännön mukaisesti. Sinua hoitava lääkäri päättää, millaista hoitoa saat.

Voit käyttää eurooppalaista sairaanhoitokorttia EU- ja Eta-maissa ja Sveitsissä julkisessa terveydenhuollossa, sairausvakuutussopimuksen tehneiden yksityisten lääkäreiden vastaanotoilla ja sopimuksen tehneissä sairaaloissa.

Kun näytät eurooppalaisen sairaanhoitokorttisi hoidon antajalle, sinun tulisi saada hoito samaan hintaan kuin maassa asuvien henkilöiden. Tällöin maksat hoidosta paikallisen omavastuun ja hoitoa antanut maa laskuttaa Kelalta loput kustannuksista. Kela maksaa kustannukset valtion varoista.

Jos hoidon antaja ei hyväksy korttia, maksat hoidon kustannukset itse. Voit kuitenkin hakea maksamistasi kustannuksista jälkikäteen korvausta Kelasta.

 

***************

 

Kuulun vähemmistöön, sillä ainoastaan kolmellakymmenellä prosentilla suomalaisista on Eurooppalainen sairaanhoitokortti!

Hoidathan asian kuntoon välittömästi, jos Sinulla ei vielä ole Eurooppalaista sairaanhoitokorttia ja kuitenkin matkustelet ulkomailla!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eurooppalainen sairaanhoitokortti, matkavakuutus, matkatavaravakuutus,

Kiitokset moitteista, kiitoksista ja uusista ideoista!

Tiistai 11.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkala-neuvosto osallistui omalla osastollaan viime lauantaina eli 8.9.2018 järjestetyille ”Läheltä Sinulle” –markkinoille Viljakkalan Seurojentalolla.

 

 

Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana olin koko ajan paikalla.

 

 

**********************

 

 

Viljakkala-neuvostosta todetaan Ylöjärven kaupungin verkkosivuilla mm. näin:

 

 

Viljakkala-neuvosto on Viljakkalan kaupunginosan asukkaiden yhteistyöelin. Neuvoston tarkoituksena on seurata Viljakkalan kaupunginosan lähipalveluja ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia kaupungin osastoille ja lautakunnille palvelujen kehittämisestä.

 

Viljakkala-neuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä seitsemän muuta jäsentä. Jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Viljakkala-neuvoston puheenjohtajana toimii Esko Erkkilä ja varapuheenjohtajana Johanna Kivimäki.

Viljakkala-neuvoston sihteerinä toimii palvelusihteeri Marjo Niemi.

 

 

********************

 

 

IMG_3918.JPG

 

 

Tilaisuuden järjestäjät olivat varanneet Viljakkala-neuvostolle hyvän paikan, sillä osastomme sijaitsi tilavassa eteisessä ja kaikki markkinoillakävijät kulkivat ohitsemme!

 

 

Vein osastomme rekvisiitaksi kimpun auringonkukkia sekä parimetrisen ruskean kannan, joka on nyt näin kuumana kesänä unohtanut kukkimisen.

 

 

Monet luulivat kannaa muovikukaksi, mutta kyllä se on ihan elävä kasvi.

 

 

Tulen leikkaamaan tuonkin kannan viimeistään marraskuun alussa kymmensenttiseen kantoon, otan juurakon esille sinkkiämpäristä, ehkä sahaan juurakon neljään osaan ja laitan juurakot talvehtimaan autotallin lattialle!

 

 

 

IMG_3916.JPG

 

 

Meillä Viljakkala-neuvostossa on tapana, että hankimme yleisötilaisuuksiin palkinnoksi hedelmäkorin, jonka arvomme niiden kesken, jotka ovat antaneet Viljakkala-neuvoston kautta palautetta Ylöjärven kaupungille.

 

 

 

IMG_3938.JPG

 

 

Arvonnan onnettarina toimivat Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puheenjohtaja Outi Lähteenmäki (vasemmalla) ja sihteeri Leena Kunttu!

 

 

 

Viljakkala-neuvoston seuraava kokous on 18.9.2018 ja sen pöytäkirjassa tai kokouksen liitteessä julkistamme sen listan, jonka saimme kuntalaispalautteena kesäkuussa Karhen Markkinoilla ja nyt Läheltä Sinulle-tapahtumassa.

 

 

Kannattaa seurata Ylöjärven kaupungin verkkosivuja!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ylöjärvi, Ylöjärven kaupunki, Viljakkala-neuvosto, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, Läheltä Sinulle, kannan talvehdittaminen,

"Läheltä Sinulle" - markkinatapahtuma Viljakkalan Seurojentalolla on aina syyskauden merkkitapaus

Maanantai 10.9.2018 - -Esko Erkkilä-

Kiitokset Viljakkalan Seurojentaloyhdistykselle, joka aina syyskuun alussa järjestää Viljakkalan Seurojentalolla ”Läheltä Sinulle” –myyntitapahtuman ja näin tapahtui jälleen kerran lauantaina 8.9.2018!

 

 

Tapahtuma on ainakin meille Rouvani kanssa merkittävä tapahtuma ja se mahdollistaa pienen korvauksen saamisen siitä aherruksesta, jota kesän aikana trekoolillamme olemme harrastaneet.

 

 

Euromääräinen ”saalis” on vaatimaton, mutta se kokemus, jonka pystymme Viljakkalan Majajärvellä kasvattamillamme tuotteilla saamaan asiakkaille aikaiseksi, se on se tapahtuman tärkein osa!

 

 

 

IMG_3940.JPG

 

 

Tapahtumasta kerrottiin somessa, mutta myös tapahtuman tolppailmoituksella oli oma roolinsa tapahtuman onnistumisessa.

 

 

 

IMG_3926.JPG

 

 

Viljakkalan Seurojentalon juhlasalissa oli vipinää jo aamulla puoli kymmeneltä, mutta löysin raon, jolloin pystyin kuvaamaan Rouvan myyntipöydän!

 

 

 

IMG_3928.JPG

 

 

Aamukymmenestä alkaen Juhlasali oli täynnä toimintaa, kun ostajat parveilivat myyntipöytien ympärillä.
 

 

 

IMG_3925.JPG

 

 

Rouvan tarjoamat tuotteet taisivat olla alihinnoiteltuja, sillä…

 

 

 

IMG_3922.JPG

 

 

…ne olivat melkein loppuunmyytyjä jo tunnin myyntirupeaman jälkeen!

 

 

 

IMG_3924.JPG

 

 

Tottakai myynnistä saadut eurot ovat tärkeitä, mutta eniten siitä kuitenkin nauttii, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä tarjontaan ja ovat valmiita odottamaankin, jotta heitä palvellaan.

 

 

Rouva suunnittelee, että seuraavan kerran hän menee myymään Viljakkalan Majajärvellä kasvattamiamme tuotteita Pinsiön Taimistolle 15.9.2018, joten sieltä tuotteitamme taas ostaa!

 

 

Kerron päivämäärän kuitenkin välimyyntivarauksin, sillä jos kauppa käy ”mökkimyyntinä” sitä ennen reippaasti, niin myytävää ei enää ensi lauantaina ole!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Läheltä Sinulle, Viljakkala, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys,

Johan syntyi älämölöä!

Tiistai 28.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Näin eilen Hämeenkyrön Komissa, kun kolme valkohäntäpeuraa laukkasi Päivölän lähellä Ruonanjoen ja Lampisen talon välisellä pellolla poispäin Ylöjärvi-Viljakkala –tieltä.

 

 

Kirjoitin havainnostani näin ”Viljakkalan pölinät” –facebooksivuilla:

 

 

”Tulin tänään vihaiseksi, kun näin Komissa Ruonanjoen ja Lampisen talon välisellä pellolla kolme valkohäntäpeuraa eli Laukonpeuraa, joita mm. Pirkanmaan Liitto suosittelee kutsuttavan valkohäntäkauriiksi.

Joko ne ovat tulossa tännekin!

Lainsäädäntö puhuu valkohäntäpeuroista, joten se lienee paras nimi tuolle tuholaiselle.”

 

Postaukseni aiheutti melkoisen moiteryöpyn minua kohtaan, kun uskalsin asettaa kyseenalaiseksi sen, että aikoinaan Laukon kartano toi Suomeen erään haitallisen eläinlajin eli Laukon peuran eli valkohäntäpeuran eli valkohäntäkauriin, jollaiseksi Pirkanmaan Liitto sitä haluaa kutsuttavan. Lainsäädäntö tuntee vain valkohäntäpeura-nimikkeen, jota kyseisestä haittaeläimestä pitää käyttää.

 

 

Minua moittineet ovat ilmeisesti henkilöitä, jotka viettävät aikaansa uuninpankolla ja eivät tiedä ympärillään tapahtuvista asioista paljoakaan.

 

 

Ihmeelliseltä tuntuu, että minua moittineet ja mollaavat kansalaiset suorastaan ihannoivat peurakolareita, sillä heidän mukaansa hirvikolareissa kuolee enemmän ihmisiä kuin peurakolareissa!  Näin varmaan onkin, mutta peurakolarissa kuollut suomalainen on mielestäni yhtä arvokas kuin hirvikolarissa kuollut vai miten on – no peurakolareita ihannoivan henkilön nimeä en tässä kirjoituksessani halua mainita, hän ei ole mainitsemisen arvoinen.

 

 

Olin neljäkymmentä ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana viimeiset viisitoista vuotta 9-tien suurkuluttaja Tampereen ja Turun välillä.  Vähintään kerran vuodessa saavuin Urjalassa tai Loimaalla paikalle, jossa juuri oli tapahtunut peurakolari.

 

 

Näin ne suolenpätkät, paskat, ihmis- ja peuranveret  sekä autonromut, jotka olivat syntyneet peurakolarin tuloksena – en todella kaivannut hirvikolarin aineksia!

 

 

Ihmettelen todella sitä kansalaista, joka kehtaa vertailla peurakolaria lievemmäksi kuin hirvikolaria!

 

No, meitä on moneen junaan ja jokunen jää vielä laiturillekin!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: peurakolari, Laukonpeura, Valkohäntäpeura, Valkohäntäkauris, Hirvikolari, Onko peurakolari kuollut helpompi tapaus kuin hirvikolarissa kuollut?, Peurakolarin uhri, Hirvikolarin uhri, Älämölö,

Liettua maatalousmaana bussin ikkunasta nähtynä

Sunnuntai 19.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Liettua hyväksyttiin Euroopan Unionin jäseneksi vuonna 2004 ja voidaan katsoa, että silloin siitä tuli aito länsimainen valtio.

 

 

Neuvostoliiton miehitys alkoi vuonna 1940 ja sen jälkeen vuonna 1941 Saksa miehitti maan aina vuoteen 1944 saakka, jolloin Neuvostoliitto miehitti uudelleen Liettuan.

 

 

Liettua itsenäistyi ensimmäisen kerran vuonna 1918 ja se uudelleenitsenäistyi vuonna 1990 neuvostomiehityksen jälkeen.

 

 

Liettua liittyi Natoon vuonna 2004 ja se otti valuutakseen euron vuonna 2015.

 

 

Tunnen Liettuan huonosti maatalousmaana, mutta taannoisella Kyröläismatkallamme sain ainakin bussin ikkunasta nähdä, että Liettua on voimakas maatalousmaa.

 

 

 

 

Seuraavassa pieni kuvakimara, jossa bussin ikkunasta havainnoin Liettuaa maatalousmaana:

 

 

 

IMG_1792.JPG

 

 

 

 

 IMG_1794.JPG

 

IMG_1796.JPG

 

 

 

IMG_1799.JPG

 

 

 

IMG_1801.JPG

 

 

 

IMG_1803.JPG

 

 

 

IMG_1808.JPG

 

 

 

IMG_1813.JPG

 

 

 

IMG_1815.JPG

 

 

 

IMG_1874.JPG

 

 

 

IMG_1879.JPG

Hylätty kolhoosi ja niin tyypillinen vesitorni neuvostokolhoosilla!

 

 

 

IMG_1881.JPG

Haikaranpesä!

 

 

 

IMG_1912.JPG

 

 

 

IMG_2282.JPG

Ja taas haikaranpesä - nyt ollaan myös kotona!

 

 

 

IMG_2287.JPG

 

 

 

IMG_2317.JPG

 

 

 

IMG_2318.JPG

 

 

 

 

Toivottelen Liettuan tervetulleeksi Euroopan Unioniin myös maatalousbisneksen osalta!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Liettua, Kyröläismatka2018, Baltia2018, Liettua maatalousmaana, Liettuan liittyminen Euroopan Unioniin, Littuan liittyminen Natoon, Liettuan liittyminen euroon,

Euroopan maantieteellinen keskus sijaitsee paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta

Keskiviikko 8.8.2018 - -Esko Erkkilä-

Monenlaista saimme kokea heinäkuun alussa, kun me Kyröläismatkaajat teimme kenraali Pentti Lehtimäen johdolla matkan Baltiaan.

 

 

Eräs kohteemme oli Euroopan maantieteellinen keskus n. 26 kilometriä Vilnasta pohjoiseen.

 

 

Paikka sijaitsee lähellä Purnuskes-kylää.

 

 

 

IMG_2249.JPG

 

 

Paikkaan on ohjausviittoja…

 

 

 

IMG_2252.JPG

 

 

…jotka ohjaavat kulkijan…

 

 

 

IMG_2253.JPG

 

 

…todelliseen Euroopan keskipisteeseen!

 

 

 

IMG_2255.JPG

 

 

Vuonna 2004 kuvanveistäjä Gediminas Jokubonisin luoma muistomerkki rakennettiin Euroopan maantieteellisen keskuksen paikkaan. Monumentti on valkoinen graniittipylväs, jonka yläpäässä on tähtien kruunu.

 

 

 

IMG_2258.JPG

 

 

Merkkikiven ja monumentin ympärillä on iso viherkenttä ja sen laidalla on eurooppalaisten maiden lippurivistö.

 

 

 

********************

 

 

On vielä todettava, että Euroopan keskipisteen sijainnista on olemassa myös toisenlaisia mielipiteitä ja erilaiset mielipiteet johtuvat mm. siitä, että Euroopan ja Aasian välisen rajan määrittelyssä on erilaisia koulukuntia.

 

 

Myös erilaiset bisnesnäkökohdat vaikuttavat siihen, että mitä kohtaa pidetään Euroopan maantieteellisenä keskipisteenä.

 

 

******************

 

 

IMG_2260.JPG

 

 

 

IMG_2268.JPG

 

 

On selvää, että käyntiä Euroopan maantieteellisessä keskuspaikassa piti hieman juhlia ja kenraali sekä mainio kuljettajamme Raivo. joka on ollut mukana kuljettajana kaikilla 15:llä Kyröläismatkallamme, olivat tuoneet mukanamme muutaman samppanjapullon ja niiden voimalle me juhlimme käyntiämme paikassa 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta!

 

 

 

Ja matka jatkui!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kyröläismatka2018, Baltia2018, 54 astetta 54 minuuttia pohjoista leveyttä ja 25 astetta 19 minuuttia itäistä pituutta, Gediminas Jokubonis, The geographical centre of Europe, Europos centre, Europos geografinis Centras, Vilnus,

Suomalaista musiikkia viljakkalalaisten voimin

Torstai 19.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry tapaa kesäisin järjestää seurojentalolla muutaman kerran Keskiviikkokahvilan, jossa paikkakuntalaiset tai lähiseutujen esiintyjät esittävät musiikkia.

 

 

 

IMG_2825.JPG

 

 

Tänä kesänä Keskiviikkokahviloita oli neljästi ja kesän viimeinen järjestettiin eilen.

 

 

Kesäohjelmaani kuuluu ainakin kerran osallistua Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen järjestämään Keskiviikkokahvilaan ja eilen osallistuinkin kesän viimeiseen Kesäkahvilaan.

 

 

 

IMG_2805.JPG

 

 

Tilaisuudessa Aarre Aalto – pitäjämme omia poikia – esiintyi laulaen ja häntä säesti Kaisu Talosela.

 

 

Alkujuonnossaan Aarre kertoi, että tilaisuuden ohjelma painottuu varsin paljon lintuaiheisiin lauluihin ja niin myös tapahtui.

 

 

 

IMG_2814.JPG

 

 

Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen puuhakas sihteeri Leena Kunttu (vasemmalla) avasi tilaisuuden ja lauluhetken jälkeen hän myös antoi pienet muistolahjat esiintyjille.

*********************

 

 

Tilana Viljakkalan Seurojentalo on minulle hyvin tärkeä, sillä kävin siellä mm. kansalaiskouluni aikoja sitten.

 

 

Seurojentalon juhlasali toimi poikien puutöiden opetustilana ja siellä olen tehnyt mm. oikein hienon keittiöjakkaran.

 

 

**********************

 

 

 

Arvostan suuresti niitä lauluja, joita Aarre Aalto esitti, sillä monet niistä toivat mieleen mukavia muistoja ja kerron niistä yhdestä eli Irwin Goodmanin ”Maailma on kaunis”.

 

 

En omaa niinkään muistoja tuosta kappaleesta, mutta Irwiniin liittyvästä Ryysyrannasta, jonka Irwin rakennutti Hattulaan.

***************

 

 

Vastasin parisen vuotta Hämeenlinnassa sijaitsevan entisen OTK:n rehutehtaan maatilarehujen myynnistä sen jälkeen, kun yrityksen omistajaksi tuli Raisio Yhtymä.

 

 

Eräs sopimusautoilijamme oli Koskelainen Oy ja Irwinin Ryysyranta oli pakkohuutokaupassa siirtynyt Koskelaisten omistukseen.

 

 

Koskelainen ja minä pidimme joskus Ryysyrannassa kahden miehen palaverin autorahdeista ja kun pääsimme molempia tyydyttävään lopputulokseen, niin yrittäjä soitti äidilleen, joka asui Ryysyrannan toisessa päässä, että voisitko keittää kahvit ja teet, jotta me voisimme ”Raision miehen” kanssa tulla juomaan neuvottelukahvit.

 

 

Lähdimme kulkemaan Ryysyrantaa sisätiloissa kohti äiti-Koskelaisen huoneita ja muistan, että matka oli pitkä. Kuljimme Ryysyrannan kuuluisan uima-altaan ohi, mutta matkamme jatkui ja jatkui.

 

Lopulta saavuimme äiti-Koskelaisen luo ja nautimme neuvottelumme harjakaiskahvit.

 

 

Se oli aikaa se!

 

 

Irwinin Ryysyrannasta ja sen pakkohuutokaupasta löytyy tarkempaa tietoa, jos googlaa: ”Irwin Goodman Ryysyranta” tai ”Irwin Goodman Ryysyrannan pakkohuutokauppa”.

 

 

 

Meni vähän kauaksi Viljakkalan Seurojentalon Keskiviikkokahvilasta, mutta minkäs sille voi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Viljakkala, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry, Irwin Goodman, Antti Hammarberg, Ryysyranta, Hattulan Ryysyranta, Irwinin Ryysyranta,

Sallittua toki, mutta ihmettelen!

Tiistai 17.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Olen tälläkin saitilla kai monesti kertonut, että 16.10.1994 äänestin Euroopan Unioniin liittymisen puolesta.

 

 

Kantani voitti!

 

 

En ole päivääkään katunut äänestämistäni, sillä ajattelin silloin ja nykyään yhä enemmän itseni parasta, mutta ajattelin jo silloin ennen kaikkea lastemme parasta.

 

 

EU-vastustajat vaahtoavat aina, että Suomi on suuri nettomaksaja Euroopan Unionille.

 

 

Nettomaksaja toki olemme, mutta viime vuonna nettomaksuosuutemme oli henkeä kohti laskettuna 54 euroa!  Perin mielelläni tuon summan maksan, jotta saan kuulua eurooppalaiseen perheeseen.

 

 

Suurimmat nettomaksajat EU:ssa olivat viime vuonna asukasta kohti laskettuna Ruotsi (158 €/hlö), Saksa (157 €/hlö) ja Tanska (137 €/hlö).

 

 

*******************

 

 

Sain runsas viikko sitten taas kerran tutustua vapaaseen liikkumiseen, joka on eräs Euroopan Unionin tarjoama vahvuus – eipä ollut minkäänlaisia esteitä, kun siirryimme Suomesta Viroon, Virosta Latviaan ja Latviasta Liettuaan – sama juttu paluumatkalla.

 

 

On toki sallittua, mutta ihmeellistä, kun esimerkiksi ties kenenkä johtaman Kansalaispuolueen ”puheenjohtaja” retostelee netissä Suomen erolle Euroopan Unioinista!

 

 

Kaikkea se vallanhimo sinänsä fiksuillakin ihmisillä teettää!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Neuvoa-antava kansanäänestys 16.10.1994, kansanäänestys, kansanäänestys 16.10.1994, EU-kansanäänestys, Kansalaispuolue, Populistit, nettomaksajat, Suomen nettomaksu on 54 euroa per henkilö,

Kesän eräs kohokohta on koettu - Kyröläismatka!

Perjantai 13.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Minulla eräs kesän kohokohdista on, kun saan osallistua kenraaliluutnantti Pentti Lehtimäen vetämälle Kyröläismatkalle.

 

 

Kotiuduin eilen Viljakkalan Majajärven mökilleni varhaisina aamutunteina jo viidenneltätoista Kyröläismatkalta, joihin olen saanut osallistua – oli jo toinen vuosi, kun olen ainoa, joka on osallistunut kaikille Kyröläismatkoille.

 

 

Matkat saivat alkunsa hämeenkyröläisten ja viljakkalalaisten sotaveteraanien sekä heidän läheistensä matkoista Venäjälle.

 

 

Matkojemme kohteet ja osanottajakirjo ovat vuosien saatossa monipuolistuneet, sillä olemme matkailleet Venäjän lisäksi mm. Puolassa ja laajalti Baltiassa - jääkärien jalanjäljet ovat tulleet tutuiksi matkoillamme.

 

 

Kenraalin laaja sotilaskokemus sekä hänen monipuolinen tuntemuksensa maailman sotilaspolitiikasta, kulttuurista, taiteesta ja monista muista asioista ovat olleet vahva pohja, jolle Kyröläismatkamme ovat rakentuneet.

 

 

Jo nyt voin ilolla kertoa, että vuoden 2019 Kyröläismatka on kehittelyn kohteena! Kyröläismatkoille ovat tervetulleita myös ne, jotka eivät ole hämeenkyröläisiä tai viljakkalalaisia.

 

 

Vuoden 2018 Kyröläismatkamme suuntautui Viroon, Latviaan sekä Liettuaan ja olin innokas lähtemään taas kerran mukaan, sillä minulla on ollut Baltiassa ”sokea piste”, kun aikaisemmin en ole käynyt Vilnassa!

 

 

 

********************

 

 

 

Kenraalilla on hieno tapa aloittaa Kyröläismatkamme aina tervetulotapahtumalla, jossa samppanjapullojen korkit lentävät taivaan tuuliin.

 

 

 

IMG_1617.JPG

 

 
Nyt tervetulotilaisuuteemme toteutettiin Märjamaan kirkon pysäköintialueella.

 

 

 

Märjamaan kirkko on ns. linnoituskirkko, jossa kirkon pohjoisseinällä ei ole lainkaan ikkunoita.

 

 

 
Pohjoisseinän ikkunattomuus perustuu sille muinaiselle käsitykselle, että kaikki Paha saapuu peripohjoisesta ja sen vuoksi kirkon pohjoisseinälle ei rakennettu ikkunoita.

 

 
Samanlaisia kirkkoja Virossa on ollut muitakin, mutta niiden pohjoisseinään on myöhemmin avattu ikkunoita.

 

 

 

IMG_1626.JPG

 

 

Kirkkoon tutustumisessa oppaanamme oli Märjamaan kirkkoherra Illimar Toomet, joka kertoi, että kunnassa on asukkaita 5.000 ja heistä 83 maksaa kirkolle jäsenmaksun.

 

Seurakunnan vuosibudjetti on 13.000 euroa ja kunnan myöntämä avustus on 200 euroa.

 

 

Märjamaan seurakunnan kummiseurakuntana oli aiemmin Vihannin seurakunta ja nyt Raahen seurakunta – kirkkoherra kiitti kummiseurakuntia niiden antamasta taloudellisesta tuesta.

 

 

 

IMG_1621.JPG

 

 
1700-luvun lopulla kirkkoon asennettiin Christian Ackermannin veistämä upea alttariseinä.

 

 

 

IMG_1636.JPG

 

 

Kirkkopihalla järjestetty tervetulotilaisuus oli onnistunut ja kenraalin avaaman samppanjapullon korkki nousi korkeimmalle – hyvä enne matkan onnistumiselle!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Baltia2018, Kyröläismatka, Kyröläismatka2018, Märjamaan seurakunta, Illimar Toomet, Vihannin seurakunta, Raahen seurakunta, linnoituskirkko, Kyröläismatka 2019 on suunnitteilla,

Naisvalta, mutta hyvä niin!

Tiistai 26.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Toimin bisnesmaailmassa yli neljäkymmentä vuotta ja esimiehenä en koskaan kiinnittänyt valintatilanteessa huomiota, että oliko kyseessä mies vaiko nainen.

 

 

Keskeistä minulle oli, että pystyin valitsemaan avoinna olevaan tehtävään parhaan ehdokkaan.

 

 

Olin varmaan ensimmäinen rehualan esimies, joka valitsi kenttämyyntitehtävään naisen ja en koskaan joutunut katumaan päätöstäni.  Huomaan, että nykyään myös muut esimiehet luottavat naisten osaamiseen kenttämyyntitehtävissä.

 

 

 

Keskustan osalta politiikan huipulla naisia on Sotkamon puoluekokouksen jälkeen puoluejohdossa enemmistö, sillä puoluesihteerimme on nainen ja hänen lisäkseen kolmesta varapuheenjohtajasta kaksi on naisia.

 

 

Keskustan Europarlamenttiryhmä on nykyään 100 prosenttisesti naisia, sillä Hannu Takkulan siirryttyä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi hänen tilalleen europarlamentaarikoksi nousi kansanedustaja ja agrologi Elsi Katainen. Takkula oli puolestaan noussut europarlamentaarikoksi sen jälkeen, kun Olli Rehn siirtyi ministeriksi Sipilän ensimmäiseen hallitukseen ja sittemmin Suomen Pankkiin.

 

 

Paavo Väyrynen puolestaan jätti Euroopan parlamentin monivivahteisten vaiheiden jälkeen ja kun Mikael Pietikäistä eivät europarlamentaarikon hommat kiinnostaneet, niin Väyrysen tilille europarlamentaarikoksi kohosi Mirja Vehkaperä.

 

 

Entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki on ollut Keskustan riveistä valittuna europarlamentaarikkona jo vuodesta 2004 alkaen.

****************

 

 

Kaikki Keskustan Mepit esiintyivät Keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa 8. - 10.2018 ja silloin sain heidät myös kamerani linssiin – kas näin:

 

 

 

IMG_0359.JPG

 

 

Anneli Jäätteenmäki

 

 

 

IMG_0377.JPG

 

 

Elsi Katainen

 

 

 

IMG_0376.JPG

 

 

Mirja Vehkaperä

 

 

 

 

IMG_0373.JPG

 

 

Ja tässä kaikki Keskustan Mepit samassa kuvassa!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Keskusta, Keskustan europarlamentaarikot, Anneli Jäätteenmäki, Elsi Katainen, Mirja Vehkaperä,

Alkaako Tampere taipumaan Pirkanmaa-myönteiseksi!

Lauantai 16.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Kritisoin taannoin tällä saitilla sitä, että Tampere on yrittämässä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Nyt, kun Tampere on solminut kyseisestä aiheesta yhteistyötä tavoittelevan aiesopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa, olen valmis lieventämään kantaani.

Kantani lieventämiseen vaikuttaa oleellisesti se, että Tampere haluaa kulttuuripääkaupunkihankkeeseen mukaan myös muita Pirkanmaan kuntia.

Tampereen taipuminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa ja se, että se haluaa samaan konsortioon myös muita Pirkanmaan kuntia kertoo, että persaukinen Tampere ei pysty yksinään toteuttamaan niin suurta projektia, kuin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakeminen merkitsee.

On toivottavaa, että Tampereen nöyrtyminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa sekä yhteistyöhalukkuus myös muiden pirkanmaalaiskuntien kanssa on osoitus siitä, että maakuntamme keskuskaupunki arvostaa kaikkia prkanmaaliskuntia - merkittävä suunnanmuutos aikaisempaan.

Tampereen nöyrtyminen kertoo myös sen ikiaikaisen totuuden, että taloudelliseen kaaokseen itsensä ajanut kunta, kaupunki tai yritys ei pysty tositilanteessa sanelemaan yhteistyön ehtoja, vaan ne sanelevat tykkänään toiset tahot!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen taloudellinen tilanne, Tampere ja Mänttä-Vilppula yhteistyöhön, Tampereen ja Mänttä-Vilppulan yhteistyö Euroopan kulttuuripääkaupungiksi,

Tosiasiat unohtuivat

Lauantai 2.6.2018 - -Esko Erkkilä-

                                                                                                                              Tampereen kaupunginhallitus päätti 28.5.2018, että Tampere tavoittelee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 ja samalla se päätti käynnistää Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 –hankkeen.

 

Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimii yksi suomalainen kaupunki ja aiemmin hakemuksestaan ovat kertoneet Mänttä-Vilppula sekä Oulu.

 

 

Hakemus Euroopan suomalaiseksi kulttuuripääkaupungiksi pitää jättää vuonna 2020, jonka jälkeen riippumaton eurooppalainen asiantuntijaelin päättää jatkoon selvinneet suomalaishakemukset.

 

 

Hakuprosessi on pitkä ja vaatii paljon työtä sekä ennen kaikkea rahaa. Hankkeeseen on tämän vuoden bujetissa varattu 300.000 euroa ja kahtena seuraavana vuonna hakuprosessiin ennakoidaan tarvittavan 400.000 – 500.000 euron rahoitus kumpanakin vuonna.

 

 

 

***********************

 

 

Tampereen ennakoidaan tänä vuonna tekevän 60 miljoonan euron suuruisen alijäämäisen taloudellisen tuloksen, mutta se ei päättäjiä tunnu paljoakaan kiinnostavan, kun uusia rahanreikiä suunnitellaan koko ajan.

 

 

Ratikasta ei opittu mitään!

 

 

**********************

 

 

Tampere haki edellisen kerran Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011, mutta huonolla menestyksellä, sillä Turku tuli valituksi ja Mänttä-Vilppulakin taisi kiilata Tampereen edelle.

 

 

 

 

Minulla on mökin perinnehuusin seinällä juliste, jolla Tampere pyrki vakuuttamaan kotimaiset tahot erinomaisuudestaan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi.

 

 

Juliste on vuosien saatossa joutunut lintujen hakkaamaksi ja hiirien nakertamaksi, mutta Tampereen silloinen hakuslougan ”Tunnetta, taidetta, tarinaa” näkyy edelleen selvästi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011, Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026,

Suomen maksuosuus EU:lle vuonna 2016 oli vain 54,00 euroa henkeä kohti!

Torstai 17.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Äänestin 16.10.1994 järjestetyssä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä EU:hun liittymisen puolesta.

 

 

Myönteinen kantani EU:hun liittymisen puolesta on eräs kaikkien aikojen viisaimmista päätöksistäni.

 

 

Ajattelin silloin omia lapsiani ja muitakin suomalaisnuoria, joiden halusin elää itsenäisessä Suomessa, joka kuuluu vapaaseen ja yhtenäiseen Eurooppaan.

 

 

Enemmistö suomalaisista eli 56,9 % ajatteli samoin kuin minä ja Suomi liittyikin Euroopan Unioniin 1.1.1995.

 

 

Suomi oli vuosina 1996, 1997 ja 2000 nettosaaja, mutta sittemmin olemme olleet EU:ssa nettomaksaja.

 

 

Suurimmillaan olimme nettomaksajana vuonna 2014, jolloin maksumme olivat 809 miljoonaa euroa suuremmat kuin EU:lta saamamme tulot. Tuo 809 miljoonaa euroa merkitsi n. 162 euron suuruista satsausta sille taustatuelle, jota saimme vuonna 2014 EU:lta.

 

 

Olimme vuonna 2015 EU:n nettomaksaja 488 miljoonalla eurolla eli hieman alle satasella per henkilö ja vuonna 2016 nettomaksajaosuutemme oli ainoastaan 294 miljoonaa euroa eli vaivaiset 54 euroa henkilöä kohti.

 

 

54 euroa per henkilö on suurin piirtein samanlainen maksu kuin tulee olemaan Tampereen kaupungin perimä hulevesimaksu omakotitalokiinteistöltä.

 

 

54 euroa merkitsee viikossa hieman alle 10 euroa ja päivässä n. 0.15 euroa.

 

 

Olen tyytyväinen 16.10.1994 äänestyskopin hiljaisuudessa tekemääni päätökseen.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen maksuosuus EU:lle, neuvoa antava kansanäänestys 16.10.1994, Suomi liittyi Euroopan Unioniin 1.1.1995, Nettomaksaja EU:lle, Nettosaaja EU:lta, ,

"Kansa taisteli - miehet kertovat" -lehdet ovat väkevää aikalaiskerrontaan sodistamme

Perjantai 4.5.2018 - -Esko Erkkilä-

Sain toissapäivänä pelastettua kolme Kansa taisteli –lehteä joutumasta Tarastenjärven armottomaan kaatopaikkakitaan.

 

 

 

IMG_8666.JPG

 

 
Lehdet ovat yksittäiskappaleita vuosilta 1984, 1985 ja 1986.

 

 

Minulla on jopa Kansa taisteli –lehtien vuosikertoja tallessa, mutta yht´äkkiä en osaa sanoa, että missä ne ovat varastoituna.

 

 

*********************************

 

 

 

Kansa Taisteli lehti ilmestyi vuosina 1957 - 1986. Sitä toimitti Sotamuistoyhdistys ry. Lehden toimituskuntaan kuuluivat mm. K L Oesch, Aarne Blick ja Valo Nihtilä. Kaikkiaan ilmestyi 347 lehteä, joissa oli yli 3400 kirjoitusta ja noin 11 500 sivua.

 

 

Lehden päätoimittajina toimivat Oesch`n lisäksi A. F. Airo, Aarne Blick sekä Reino Kalervo.

 

 

 

********************************

 

 

 

Kävin ”pelastustoiminnastani” innostuneena eilen Tampereella Kirjastotalo Metsossa ja kysyin, että onko heiltä lainattavissa kokonaisia vuosikertoja Kansa taisteli –lehdestä.

 

 

Kirjastovirkailija katsoi tietokoneeltaan ja totesi, että heillä on varastossa kaikki aikoinaan ilmestyneet Kansa taisteli –lehdet. Valitettavasti vuosikertoja ei ole mahdollista lainata kotiin, mutta kirjaston lukusaleissa niitä saa tutkailla.

 

 

**************************

 

 

 

Suomen Sotahistoriallinen Seura teki todellisen kulttuuriteon, kun se kesäkuun 19. päivänä vuonna 2014 julkaisi kaikki Kansa taisteli-lehdet internetissä. Lehdet ovat netissä mainoksineen kaikkineen.

 

 

Arvostan erityisesti Kansa taisteli –lehtien käsinkosketeltavia numeroita, mutta annan suuren arvon sille Suomen Sotahistoriallisen Seuran työlle, jolla kaikki lehdet nyt ovat jokaisen vapaasti selailtavissa netissä.

 

 

Olen käynyt monilla Talvi- ja Jatkosodan taistelutanterilla, jotka jäivät Neuvostoliiton miehittämille alueille.  Tämä merkitsee, että tunnen monet taistelumaastot, joista Kansa taisteli –lehdissä kerrotaan.

 

 

Tutustu Sinäkin Kansa taisteli –lehtiin netissä – niihin pääset tutustumaan, kun googlaat ”Kansa taisteli – miehet kertovat”.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kansa taisteli - miehet kertovat, Kansa taisteli, Talvisota, Jatkosota, Lapinsota, Sotamuistoyhdistys ry., Suomen Sotahistoriallinen Seura, Karl Lennart Oesch, A. F. Airo, Aarne Blick, Kirjastotalo Metso,

Hyvää kesäaikaa!

Sunnuntai 25.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Varhaislukijani lukevat tätä juttuani talviajassa, mutta kun kolme tuntia tästä maaliskuun viimeisestä sunnuntaipäivästä on kulunut, niin silloin olemme kesäajassa.

 

 

Taidan kuulua vähemmistöön, kun kannatan kesäaikaa ja siihen siirtymistä synkän talven jälkeen.

 

 

Suomalaiset europarlamentaarikot ehdottivat vuonna 2016 EU:n komissiolle, että kesäajasta luovuttaisiin – en kannata suomalaismeppien ehdotusta.

 

 

Kesäaikaan siirtyminen kertoo, että kevät ja kesä ovat saapumassa. Pidän kesästä ja sen vuoksi pidän myös kesäajasta.

 

 

Mielelläni menetän kesäaikaan siirtymisessä sen yhden tunnin, sillä tiedän saavani sen takaisin lokakuun viimeisenä sunnuntaina klo 04.00.

 

 

 

**********************

 

 

 

Kesäaikaan siirtymisestä minulla on eräs henkilökohtainen muistelus:

 

 

Olin maaliskuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 1981 asiakasmatkan vetäjänä Espanjassa.

 

 

Tutustuimme Zaragozassa maatalousnäyttelyyn ja ajoimme vuokra-autoilla Barcelonaan maaliskuun viimeisenä lauantaina ja yövyimme hotellissa.

 

 

Onneksi eräs asiakkaistamme muisti yöllä, että aamulla onkin kesäaika ja hän herätti seurueemme tuntia suunniteltua aikaisemmin!

 

 

Jos tämä asiakkaamme ei olisi herättänyt meitä tuntia suunniteltua aikaisemmin, olisin kenties vieläkin Barcelonassa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kesäaika, kesäaikaan siirtyminen, suomalaismepit, suomalaiset europarlamentaarikot, Zaragoza, Barcelona,

Itsenäisyyspäivänä Linnan juhliin kutsutut voivat noutaa kunniamerkkinsä Säätytalolta

Lauantai 24.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Säätytalo sijaitsee Suomen Pankkia vastapäätä Snellmaninkadulla.

 

 

Pääsin tutustumaan Säätytaloon, kun kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen kutsui sinne maakunta- ja sote-uudistusta käsittelevään neuvonpitoon tiistaina 20.3.2018.

 

 

 

IMG_7812.JPG

 

 

Säätytalo vihittiin käyttöönsä vuonna 1891 ja se ehti toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan vain 15 vuotta, sillä vuonna 1906 säätyvaltiopäivät lopetettiin, kun valittiin Suomen ensimmäinen yksikamarinen eduskunta.

 

 

Eduskunnan istuntoja ei pystytty pitämään Säätytalolla, sillä se oli siihen tarkoitukseen liian pieni ja sen vuoksi eduskunta kokoontuikin eri paikoissa Helsingissä aina vuoteen 1931 saakka, jolloin valmistui Eduskuntatalo.

 

 

Eduskuntatalon valmistuttua vuonna 1931 Säätytalo siirtyi Tieteellisten seurojen käyttöön aina vuoteen 1978 saakka.

 

 

Osallistuin 1970-luvun alkupuolella Maataloustieteen neuvottelupäiville, jotka pidettiin Säätytalolla, jota silloin kutsuttiin Tieteellisten seurain taloksi.

 

 

Säätytalolla pidetyistä tilaisuuksista kuuluisin on Sotasyyllisyysoikeudenkäynti vuosina 1944 – 1945, jossa Neuvostoliiton painostuksesta tuomittiin suomalaisia politiikkoja sotaan syyllisiksi ja joita tuomioita ei ole vieläkään purettu.

 

 

IMG_7814.JPG

 

 

Säätytalon päätykolmiossa on 18,6 metriä leveä ja korkeimmalta kohdaltaan 3,12 metriä korkea taideteos nimeltään ”Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät 1809”.

 

 

Päätykolmion taideteos on kuvanveistäjä Emil Wikströmin käsialaa.

 

 

*******************

 

 

Juttuni otsikossa viittaan Tasavallan Presidentin isännöimiin Itsenäisyyspäivän vastaanottoon Linnassa.

 

 

Tasavallan Presidentin myöntämät kunniamerkit ovat kolme päivää ennen Itsenäisyyspäivää noudettavissa Säätytalolta, jos kunniamerkin saaja on kutsuttu Linnan juhliin.

 

 

Olen toistakymmentä vuotta sitten saanut Itsenäisyyspäivänä myönnetyn kunniamerkin - Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin - , mutta kun en saanut kutsua Linnan juhliin, niin silloinkaan ei ollut aihetta käydä Säätytalolla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Säätytalo, Tieteellisten seurain talo, Emil Wikström, Aleksanteri I, säätyvaltiopäivät, sotasyyllisyysoikeudenkäynti, kunniamerkkien noutaminen Säätytalolta,

"Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle"!

Tiistai 20.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Haastava otsikkoteemainen alustus Pirkanmaan Sote-uudistuksen muutosjohtaja Jaakko Herralalta, jonka hän piti Tampereella Kirjastotalo Metson neuvotteluhuoneessa perjantaina 16.3.2018 – sain olla esitystä kuuntelemassa!

 

 

 

IMG_7725.JPG

 

 

Muutosjohtaja Herralan esityksen aiheena oli yksinkertaisesti

 

 

Sote- ja maakuntauudistus

 

 

 

Muutosjohtaja Herrala kertasi uudistuksen lähihistorian ja totesi, että Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti hankkeen vuonna 2006.

 

 

Kataisen hallitus keskeytti hankkeen vuonna 2011 ja Stubb´n hallitus pääsi sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista vuonna 2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä, mutta perustuslakivaliokunta tyrmäsi sote-esityksen vuonna 2015.

 

 

Sote ja maku-uudistukset tulivat keväällä 2015 Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan ja eri vaiheiden jälkeen hallitus päätyi antamaan sote-uudistuksesta uuden esityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2018.

 

 

Sote-uudistuksen kolme keskeisintä tavoitetta

 

  • kustannusten kasvun hillitseminen
  • asiakaslähtöisyys
  • yhdenvertaisuus

 

 

Muutosjohtaja Herrala esitteli kaksi asiaa, joiden sanoma täytyy pitää kirkkaana mielessä, kun tarkastelemme sote-uudistuksen tarpeellisuutta:

 

 

 

IMG_7730.JPG

 

 

Eri tekijöiden vaikutus ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja…

 

 

 

IMG_7740.JPG

 

 

…eri sote-lohkojen kustannuskehitys vuodesta 2016 vuoteen 2025.

 

 

Luvuista huomataan, että erikoissairaanhoito on yhä edelleen suurin kustannustekijä, mutta perusterveydenhuollon kustannukset alenevat ja toiseksi suurimmaksi kustannustekijäksi nousee ikäihmisten palvelut sekä kolmanneksi suurimmaksi kustannustekijäksi vammaispalvelut!

 

 

Ajateltavaa meille kaikille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: "Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle"! Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala, Jaakko Herrala,

Miksi ihannoidaan vain naisten ja nuorten ehdokkaiden osuutta vaaleissa?

Torstai 15.3.2018 - -Esko Erkkilä-

Maassamme järjestettiin viime huhtikuussa kuntavaalit.

 

 

Kuntavaalien jälkeen tammikuussa olivat presidentinvaalit ja ensi syksynä järjestetään maakuntavaalit.

 

 

Vuoden 2019 keväällä järjestetään eduskuntavaalit ja pian niiden jälkeen eurovaalit.

 

 

Vaaleja siis riittää!

 

 

*****************

 

 

Puolueet etsivät parhaillaan ehdokkaita maakuntavaaleihin ja sieluni silmin näen, että kohtapuoliin eri puolueet alkavat kertomaan julkisuuteen, että kuinka hyvin ne ovat saaneet maakuntavaaleihin naisehdokkaita ja nuoria ehdokkaita.

 

 

Eipä siinä mitään pahaa, mutta puolueiden välisessä tiedotuskilpailussa unohdetaan kertoa varttuneen väen osuus ehdokkaista.

 

 

Maakuntavaaleissa jos missä, kaikilla puolueilla on mielestäni suuri tarve saada ehdokkaikseen kokeneita ja koko maakunnan tuntevia ehdokkaita.

 

 

Varttuneet ja kokeneet ehdokkaat tuntevat elämänkokemuksensa perusteella maakuntien tilanteet, tarpeet ja kehityskohteet.  Toki nuorillakin on paikkansa maakuntavaaliehdokkaina, mutta heille ei ole ymmärrettävistä syistä ehtinyt kertyä maakunnallista näkemystä asioiden hoitamisesta.

 

 

Ehdotan, että eri puolueet lisäävät jatkossa tiedostusaineistoonsa 60 + -vuotiaiden maakuntavaaliehdokkaiden osuuden ehdokasmäärästään.

 

 

Varttuneen väen osuus lähentelee monilla alueilla neljäsosaa alueen väestöstä ja on puolueiden etu, että esimerkiksi 60 + -ikäisten maakuntavaaliehdokkaiden osuus ja lukumäärä kerrotaan julkisuuteen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nuorten ehdokkaiden osuus, Naisehdokkaiden osuus, Varttuneen väestön osuus ehdokkaista, maakuntavaalit 2018, Kuntavaalit 2017, Eduskuntavaalit 2019, eurovaalit,

Parasta eilisissä presidentinvaaleissa oli Juha Sipilän ilmoitus Keskustan vaalivalvojaisissa

Maanantai 29.1.2018 - -Esko Erkkilä-

Eilisten presidentinvaalien tulosyllätykset rajoittuivat siihen, kun kaksi populistiehdokasta sai paljon vähemmän ääniä kuin ounasteltiin ja siihen, että johtavan oppositiopuolueen ehdokas pystyi puolittamaan Paavo Lipposen kuusi vuotta sitten saaman ”kaikkien aikojen pohjanoteerauksen”!

 

 

Vaalivalvojaisissa kuulimme Keskustan ja koko Suomen kannalta huojentavan tiedon, kun Juha Sipilä ilmoitti asettuvansa ehdolle puheenjohtajaksi Keskustan ensi kesäkuussa Sotkamossa järjestettävässä puoluekokouksessa.

 

 

Sipilän ilmoitus selkiinnytti jo nyt Keskustan ja koko Suomen linjaa, sillä erohaihattelut Euroopan Unionista ja eurosta saadaan nyt unohtaa – populisteille varmaan kova paikka!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: politiikan populistit, Suomi pysyy EU:ssa, Suomen valuutta on jatkossakin euro,

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »