Yhteystiedot

Esko Erkkilä
Ruokomäenkatu 32
33840 Tampere
050 556 4878

Pikakysely

Mitä pidät uusista kotisivuistamme?

Eilinen päivä alkoi Ministeriaamiaisella!

Perjantai 20.5.2022 - -Esko Erkkilä-

IMG_5335.JPG

 

Olipa eilen ensimmäinen kerta, kun pääsin osallistumaan Ministeriaamiaiselle!

 

 

IMG_5337.JPG

 

 

Ministeriaamiaisen isäntänä toimi tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen, joka nyt on toiminut tuossa ministeritehtävässä kolme viikkoa!

 

Ministeri Honkonen on Keskustan varapuheenjohtaja ja hän on ollut kansanedustaja vuodesta 2015 alkaen.

******************

 

Kulttuuritapahtumat ovat kärsineet koronan aiheuttamista ongelmista jo parin vuoden ajan ja kun koronaongelmat nyt ovat väistymässä, niin ministeri kannusti suomalaisia osallistumaan kesän kulttuuritapahtumiin innokkaasti.

 

Petri Honkonen oli aikaisemmin Suomi-Venäjä-Seuran puheenjohtaja, mutta ministerinimityksensä jälkeen hän erosi tuosta luottamustehtävästä.

 

IMG_5342.JPG

 

Ministeriaamiaisen toisena esiintyjänä oli kansanedustaja Arto Pirttilahti, joka on kansanedustajaehdokkaana myös ensi kevään eduskuntavaaleissa.

 

On varmaa, että Pirttilahti kerää merkittävän äänisaaliin eduskuntavaaleissa myös Tampereelta.

 

 

IMG_5343.JPG

 

Oman esiintymisensä jälkeen Pirttilahti toimi Ministeriaamiaisen juontajana ja hän jakoi tilaisuuden lopuksi myös osanottajille puheenvuorot!

 

 

Ministeriaamiaisen tarjoilut olivat runsaat ja myös ministeri Honkosen sekä kansanedustaja Pirttilahden sanomiset olivat valaisevia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ministeriaamiainen, tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen, kansanedustaja Arto Pirttilahti, Arto Pirttilahti, Petri Honkonen, Suomi-Venäjä-Seura, Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen,

Hyvä johtaja osaa valita alaisikseen päteviä henkilöitä!

Lauantai 30.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Eilisessä ministerikierrätyksessä Antti Kurvinen siirtyi taide- ja kulttuuriministerin paikalta maa- ja metsätalousministeriksi.

 

IMG_5166.JPG

 

Sain viime keskiviikkona olla samassa tilaisuudessa taide- ja kulttuuriministeri Kurvisen kanssa, kun hän piti juhlapuheen Maaseudun Sivistysliiton Tampereen Opinto- ja Kulttuuriyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa Suomalaisella klubilla Tampereella.

 

Jo silloin oli tiedossa, että juhlapuhe oli viimeisiä Kurvisen tiede- ja kulttuuriministerinä pitämistä.

 

********************

 

On kaikkien tiedossa, että Antti Kurvisen kokemus maa-ja metsätalousasioista on ohut, mutta hän paikkasi tilannetta jo heti eilen, kun hän ilmoitti valinneensa erityisavustajakseen…

 

perttihakanen.jpg

 

…ex-kansanedustaja Pertti Hakasen.

 

Hakanen on kansanedustajakautensa jälkeen toiminut Karjala liiton toiminnanjohtajana ja nyt hän on MTK:n järjestöpäällikkö.

 

Tunnen Pertti Hakasen hyvin ja arvostan ministeri Kurvisen päätöstä valita Pertti Hakanen erityisavustajakseen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Hyvä johtaja osaa valita alaisikseen päteviä henkilöitä!, tiede- ja kulttuuriministeri Antti KUrvinen, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen järjestöpäällikkö Pertti Hakanen, eritysiavustaja Pertti Hakanen, Pertti Hakanen, Karjala Liitto,

Rajapinnoista yhdyspintoihin!

Perjantai 11.3.2022 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen Opinto- ja Kulttuuriyhdistys järjesti 9.3.2022 Kirjastotalo Metsossa kaikille vapaan yleisötilaisuuden, jonka aiheena oli tutustuminen vast´ikään aloittaneen Pirkanmaan hyvinvointialueen toimintaan.

 

 

IMG_4960.JPG

 

MSL-Tampereen pöytästandaari.

 

***************

 

IMG_4961.JPG

 

 

IMG_4962.JPG

 

Tilaisuuden alustajana oli Pirkanmaan hyvinvointialueen Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Sarvijärvi Ylöjärven Kurusta.

 

 

Pirkanmaan hyvinvointialue on uusi toimija ja sen toimintaan pystyy parhaiten tutustumaan nettimaailmassa osoitteessa

 

www.pirha.fi

 

 

Minna Sarvijärvi toivoi, että hän ja muut aluevaltuutetut saisivat palautetta maakunnan kansalaisilta ja parhaiten se tapahtuisi kirjallisesti sähköpostilla

 

etunimi.sukunimi(at)pirha.fi

 

Keskeistä valtuustoryhmän puheenjohtaja Minna Sarvijärven esityksessä oli se, että jatkossa puhuttaisiin rajapintojen tilalla yhdyspinnoista, sillä yhteistoiminnasta nyt on ensisijaisesti kyse!

 

 

IMG_4965.JPG

 

MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja  juontaja Jouni Koskela luovuttivat tilaisuuden lopuksi Minna Sarvijärvelle kukkapuskan sekä muistokirjasen!

 

 

Kiitokset MSL-Tampereelle sekä Minna Sarvijärvelle mielenkiintoisesta tilaisuudesta!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Rajapinnoista yhdyspintoihin!, rajapinnat, yhdyspinnat, MSL, Maaseudun Sivistysliitto, Maaseudun Sivistysliiton Opinto ja Kulttuuriyhdistys, MSL-Tampere, Pirkanmaan hyvinvointialue, www.pihra.fi, etunimi.sukunimi@pirha.fi, Minna Sarvijärvi,

Kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa on tyystin toista kuin nykyinen "virallinen" Keski-Pohjanmaa,

Perjantai 18.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Aloitin työurani vuonna 1971 Keski-Pohjanmaalla ja minua häiritsee se minikokoinen alue, jota nykyisin kutsutaan keski-pohjanmaaksi.

 

 

Nykyisin terminä on ”hallinnollinen Keski-Pohjanmaa” ja siihen kuuluu vain 8 kuntaa, joista kaksi on kaupunkeja.

 

Tässä ovat hallinnollisen Keski-Pohjanmaan kunnat ja kaupungit:

 

  • Halsua

  • Kannuksen kaupunki

  • Kaustinen

  • Kokkolan kaupunki

  • Lestijärvi

  • Perho

  • Toholampi

  • Veteli

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat näiden lisäksi nämä entiset kunnat:

 

  • Kaarlela

  • Kälviä

  • Lohtaja

  • Ullava

  • Öjä

 

..ja näiden lisäksi Kalajokeen vuonna 2010 liittynyt Himanka.

 

 

Minun Keski-Pohjanmaahani kuuluvat lisäksi Evijärvi, Kruunupyy, Luoto, Pedersöre, Pietarsaari ja Uusikaarlepyy.

 

 

Erityisesti minua ”sieppaa” se, että seuraavat vankat keskipohjalaiskunnat luetaan nykyisin Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan:

 

  • Alavieska

  • Haapajärvi

  • Haapavesi

  • Kalajoki

  • Kärsämäki

  • Merijärvi

  • Nivala

  • Oulainen

  • Reisjärvi

  • Sievi

  • Ylivieska

 

 

Näiden lisäksi entisiksi keskipohjalaiskunniksi ja nykyisin pohjois-pohjanmaalaiskunniksi luetaan Pyhäjärvi Keski-Suomesta ja Pyhäjoki Pohjois-Pohjanmaalta - se on minusta aivan oikein!

 

 

Olen surullinen nykyisestä maakuntajaosta Keski-Pohjanmaalla!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa on tyystin toista kuin nykyinen "virallinen" Keski-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, kulttuurillinen Keski-Pohjanmaa, Kokkola, Kälviä, Haapavesi, Haapajärvi, Oulainen, Merijärvi, Kalajoki, Himanka, Pedersöre, Kaustinen, Perho,

Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas on eräs Suomen kulttuuriaarteista

Maanantai 14.2.2022 - -Esko Erkkilä-

Luovutetun Karjalan alueelle jäi useita merkittäviä suomalaisia kulttuuriaarteita ja eräs niistä on Sortavalassa sijaitseva…

 

 

IMG_0746.JPG

 

…Runonlaulaja-patsas.

 

 

Patsas on kuvanveistäjä Alpo Sailon tekemä ja se paljastettiin Sortavalassa Kalevalan satavuotisjuhlan kunniaksi 29.6.1935.

 

 

 IMG_0745.JPG

 

Teos esittää karjalaista runonlausujaa Petri Shemeikkaa (1821 – 1915), jonka kuvanveistäjä Sailo sai aikoinaan tavata.

 

Runonlaulaja sijaitsee Hotelli Seurahuoneen ja Suomen Pankin Sortavalan konttorin rajaamalla puistoalueella, jota nykyisin kutsutaan Väinämöisenpuistoksi.

 

 

Sortavala on useinkin ”läpikulkupaikka”, kun kuljetaan syvemmälle Venäjälle tai tullaan sieltä pois.  Pyrin kuitenkin aina Sortavalassa poikkeamaan Runonlaulaja-patsaalla ja nyt toivon, että rajat taas avautuisivat!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Sortavalassa sijaitseva Runonlaulaja-patsas on eräs Suomen kulttuuriaarteista, Sortavala, Alpo Seilo, Runonlaulaja-patsas, Petri Shemeikka,

Viljakkalan Seurojentalo sekä Lavajärven Päivölä saivat valtiovallan tunnustuksen työlleen!

Maanantai 20.12.2021 - -Esko Erkkilä-

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ministeri Antti Kurvisen johdolla myöntänyt seurojentaloja ylläpitäville yhdistyksille kaikkiaan 2.150.000 euron suuruiset avustukset seurojentalojen ylläpitoon tarkoitettuja ns. korona-avustuksia.

 

Avustuksia myönnettiin 637 hakijalle.

 

Viljakkalan Seurojentaloa ylläpitävä Viljakkalan Seurojentaloyhdistys ry sai avustusta 1.500 euroa ja Lavajärven Päivölää ylläpitävä Lavajärven Maamiesseura ry puolestaan 3.000 euroa.

 

viljakkalanseurojentalo.jpg

 

Varhaisimmat muistoni Viljakkalan Seurojentalosta liittyvät 1950-luvun alkupuolelle, jolloin siellä toimi mm. Viljakkalan Säästöpankki.

 

Säästöpankkiin mentiin kulmauksessa olevasta ovesta ja pankkitiskin takana Elli Riihioja palveli asiakkaita – pankinjohtaja Hugo Salvas istui pankinjohtajan huoneessa, josta hieno sikaarintuoksu levisi myös asiakaspalvelutilaan.

 

Viljakkalan Seurojentalo – Viljakkalan Maamiesseurantalo silloiselta nimeltään – oli paikka, jossa kävin kansalaiskoulun 1960-luvulla.  Koulun johtajana toimi Martti Ryhänen, mutta opettajat olivat kaikki paikkakuntalaisia; kirkkoherra Arvo Autio opetti uskontoa, Väinö Myllymäki maataloutta, Väinö Ihantola metsätaloutta, Timo Eronen koneoppia, Hildi Alanen tytöille kotitaloutta ja Elli Ihantola tytöille käsitöitä.

 

***

 

paivola.jpg

 

Varhaisimmat muistoni myös Lavajärven Päivölästä liittyvät pankkimaailmaan, sillä joskus 1950-luvulla menimme Hanhijärven kansakoululta kävellen Päivölään, jossa Väinö Alakomi Lavajärven Osuuskassan johtajana piti esitelmän säästäväisyydestä sekä antoi kaikille säästölippaan, johon saattoi laittaa kolikoita säästöön.

 

Tilaisuuden jälkeen Väinö Alakomi näytti meille elokuvia – aluksi filmin Helsingin Olympialaisista ja sen jälkeen Aku Ankka-filmejä, joita suuresti odotimmekin.

 

 

 

Kiitokset valtiovallalle, että se arvostaa Viljakkalan Seurojentaloyhdistyksen ja Lavajärven Maamiesseuran työtä!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Opetus- ja kulttuuriministeriö, opetus- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, Viljakkalan Seurojentalo, Viljakkalan Seurojentaloyhdistys, Lavajärven Päivölä, Päivölä, Lavajärven Maamiesseura, Viljakkalan kansalaiskoulu vuonna 1962, Helsingin Olympialaiset

Mihin tehtäviin kunnat voivat keskittyä, kun SoTe-uudistus nyt saadaan aikaiseksi?

Torstai 11.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Hyvinvointialueiden vaalit 23.1.2022 merkitsevät merkittävää muutosta kuntien tehtäväkentässä.

 

Sosiaali- sekä terveyspalveluasiat siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle ja kunnat voivat – niiden pitää – keskittyä muiden asioiden hoitamiseen.

 

Kunnille jää monta merkittävää vastuualuetta ja joissain yhteyksissä niitä on luonnehdittu neljän K:n tehtäviksi.

 

Neljällä K:lla ilmaistuna kuntien tehtävät ovat jatkossa;

 

  • ·      Koulutus

 

  • ·      Kaavoitus

 

  • ·      Kehittäminen

 

o   kunnan elinvoima

 

  • ·      Kulttuuri

o   mukaan lukien liikunta

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Mihin tehtäviin kunnat voivat keskittyä, kun SoTe-uudistus nyt saadaan aikaiseksi?, SoTe-uudistus, Koulutus, Kaavoitus, Kehittäminen, Kulttuuri, Hyvinvointialueet, maakuntavaalit, hyvinvointialuevaalit, maakuntavaalit 23.1.2022,

Aluevaaleissa tarvitaan ehdokkaiksi johtamiseen sekä organisointiin pystyviä henkilöitä

Lauantai 9.10.2021 - -Esko Erkkilä-

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja niin on myös ensi tammikuun 23. päivänä järjestettävillä aluevaaleilla, joita kutsutaan myös hyvinvointialueiden vaaleiksi (lyhenne hva-vaalit) sekä maakuntavaaleiksi.

 

 

Puolueet lisäävät koko ajan kierroksia, kun valmistautuvat runsaan kolmen kuukauden kuluttua järjestettäviin aluevaaleihin.

 

 

 

IMG_3316.JPG

 

Olin eilen paikalla Koskikeskuksessa Tampereella, kun…

 

 

IMG_3297.JPG

 

…tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen kannusti tamperelaisia sekä pirkanmaalaisia vaalityöhön.

 

****************

 

Aluevaaleissa valitaan kaikille hyvinvointialueille aluevaltuustot. Ne vastaavat sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä palo- ja pelastustoimea koskevasta päätöksenteosta omalla alueellaan maaliskuusta 2022 alkaen.

 

 

Aluevaalit ovat siis luonteeltaan toki sosiaali- ja terveydenhuoltoon keskittyvät vaalit, mutta ilahduin, kun ministeri Kurvinen luetteli pitkän listan niiden ehdokkaiden ominaisuuksia, joita kaivataan alueiden päättäjiksi.

 

Ilahduin sen vuoksi, että Kurvinen mainitsi kaikki ikäluokat ja siitä, että hänen mukaansa johtamisominaisuudet sekä organisointikyky ovat aluevaltuustoihin valittavilta tarvittavia ominaisuuksia.

 

Olen ollut huomaavinani, että sosiaali- ja terveydenhoitoalan koulutuksen sekä sieltä kokemuksensa hankkineet ovat olleet omimassa aluevaltuutettujen hommat! Näin ei saa olla vaan johtamisominaisuudet sekä organisointikyky ovat aluevaltuutetuilta vaadittavia keskeisiä ominaisuuksia!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aluevaaleissa tarvitaan ehdokkaiksi johtamiseen sekä organisointiin pystyviä henkilöitä, aluevaalit, mnaakuntavaalit, hyvinvointialueen vaalit, hva-vaalit, Koskikeskus, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen, tiede- ja kulttuuriministeri,

Keinusstoolinmatot ovat osa talonpoikaisperinnettä, talonpoikaistaidetta ja myös talonpoikaiskulttuuria

Maanantai 24.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Jos otsikkoni ensimmäinen sana ei kaikille avaudu, muutan sen viljakkalanmurteelta kirjakielelle ja silloin se kuuluu näin ”Keinutuolinmatot…”!

 

 

Olen vuosien saatossa ”pitänyt silmäni auki” ja minulle on sen tuloksena kertynyt muutaman keinutuolinmaton kokoelma.

 

 

Tutkailin googlettamalla ”keinutuolinmatto” –sanalla tilannetta ja huomasin, että vanhoja sekä uusia keinutuolinmattoja on tarjolla hintahaarukalla 5 – 30 euroa per kappale  + postituskulut.

 

 

Arvostan pientä kokoelmaani ja se on käytössä muutaman kerran kesän aikana – nyt viimeksi juhannuksena, kun meillä oli juhannusvieraita mökillämme.

 

 

Kokoelmani ei ole suurensuuri, sillä siihen kuuluu vain puolisentusinaa keinusstoolinmattoa, mutta tässäpä pieni kuvakimara niistä:

 

 

 

IMG_2159.JPG

 

 

 

IMG_2160.JPG

 

 

 

IMG_2162.JPG

 

 

 

IMG_2163.JPG

 

 

 

IMG_2164.JPG

 

 

 

IMG_2165.JPG

 

***************

 

 

Keinutuoli kuuluu yhä monen maalaistalon pirtissä pirtin tärkeimpien huonekalujen joukkoon ja entisaikaan se oli jokaisen pirtin vakiohuonekalu.

 

 

Keinutuolin mahduttaminen nykyisiin asuntoihin on tilankäytön kannalta haasteellista ja sen vuoksi mm. meillä omakotitalossa keinutuoli on sijoitettuna lasiverannalle!

 

 

Yleensä maalaistalojen keinutuoli oli yksinistuttava, mutta esimerkiksi eräässä naapurissamme oli kahdenistuttava keinutuoli!

 

 

Vieraan piti olla taloon tullessaan tarkkana, jotta ei heti ensimmäisenä mennyt istumaan keinutuoliin, sillä monissa paikoissa pirtissä oleva keinutuoli oli isännän mieluisin istumapaikka.

*****************

 

 

Heitän tässä ideanpoikasen, että jonkun opiskelijan tai vaikkapa graduntekijän aiheena voisi olla keinutuolit talonpoikaistalon huonekaluna ja siinä sivussa olisi sitten mahdollisuus perehtyä ”keinusstoolinmattoihin”!

 

 

Idea on vapaasti käytettävissä!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Talonpoikasiperinne, talonpoikaistaide, talonpoikaiskulttuuri, keinutuoli, kaksinistuttava keinutuoli, keinutuolinmatto, keinusstoolinmatto,

Peräkonttimuseo on hieno keksintö ikäihmisten uudeksi, mutta niin vanhaksi kokemukseksi!

Tiistai 11.6.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut ja Elonpolkuja-verkosto olivat päätoimijoita, kun Tampereella Laikunlavalla, vanhan kirjastotalon puistossa ja Vanhassa kirkossa järjestettiin 5.6.2019 perinteinen Astu Suveen –tapahtuma.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistys on Elonpolkuja –verkoston jäsen ja myös meillä oli oma osastomme Astu Suveen –tapahtumassa.

 

 

********************

 

 

Tässä jutussani kerron peräkonttimuseosta, joka oli museolehtori Lila Heinolan autolla mukana Astu Suveen –tapahtumassa.

 

Tavallisesti peräkonttimuseo on liikkeellä Tampereen kaupungin autolla, mutta nyt oli poikkeus ja museotavarat olivat esillä museolehtorin oman auton takakontissa.

 

 

 

IMG_1757.JPG

 

 

Peräkonttimuseo on tänä vuonna liikkeellä jo kuudentena vuonna ja toiminta kuuluu Tampereen kaupungin ”Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n Konkarit - ikäihmisten museopalveluja” –yksikön toimintaan.

 

 

 

IMG_1758.JPG

 

 

Museolehtori Lila Heinola esitteli peräkonttimuseota ja hänen esittelynsä teki mm. minuun syvän vaikutuksen.

 

 

Peräkonttimuseon tilat jo asettavat esillä oleville esineille tiukat rajat ja sen vuoksi esillä on vain harvoja ja valittuja museoesineitä.

 

 

Peräkonttimuseo liikkuu ikäihmisiä tavoitellen eri puolilla kaupunkia ja se piipahtaa mm. erilaisissa kesätapahtumissa sekä paikoissa, joissa asuu ja vaikuttaa paljon ikäihmisiä.

 

 

Peräkonttimuseon esineet ovat katsojien vapaasti kosketeltavissa ja siten vieraiden on helppo palauttaa mieliin muistoja, jotka liittyvät esineisiin.

 

 

Esillä oli mm. Klubi-tupakka-aski, joka toi mieleeni 1950-luvulta sen tammikuisen päivän, jolloin naapureita oli ahtautunut pirttiimme toistakymmentä ja kaikki odottivat pääsyä isäni puheille, joka kynä savuten täytti veroplanketteja.

 

Isäni kynä savusi, mutta odottavien isäntien ja kylänmiesten tupakit savusivat vielä enemmän, jotta pirtissä ei nähnyt vastapäistä seinää.

 

 

Se on toki todettava, että miehet eivät polttaneet Klubia, vaan oikein Työmies- tai Saimaa –tupakkeja – silloin ei vielä ollut markkinoilla Nortteja tai ainakaan Viljakkalan Hanhijärvenkulman miehet eivät niitä polttaneet!

 

 

 

IMG_1759.JPG

 

 

Kiitokset museolehtori Lila Heinolalle, joka tässä availee 4711 –parfyymipulloa, joka myös liittyi viitisenkymmentä vuotta sitten elettyyn elämään.

 

 

On suuri asia, että ikäihmiset saavat peräkonttimuseon avulla muistella nuoruutensa tapahtumia ja sitä kautta saada taas uutta otetta elämäänsä!

 

 

Tulipahan mieleeni, että Tampereen museotoiminnan virittämä ikäihmisille suuntaama peräkonttimuseo pitäisi saada kaikkien pirkanmaalaiskuntien ikäihmisten saataville – ehkä uuden hallituksemme linjaama maakuntauudistus avittaisi tätä haavettani!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen peräkonttimuseo, Tampereen ikäihmiset, peräkonttimuseo, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, Elonpolkuja-verkosto, Astu Suveen 2019, Laikun lava, Tampereen Vanha Kirkko, Kulttuurikasvatusyksikkö TAITE:n Konkarit - ikäihmisten museopalveluja,

Kannatan, että Tampere hakee vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi

Perjantai 19.4.2019 - -Esko Erkkilä-

Olen suhtautunut nuivasti Tampereen suunnitelmiin hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

 

Suhtautumiseni kuitenkin muuttui, kun sain kuunnella hanketta vastaavan tuottajan roolissa vetävän…

 

 

IMG_0684.JPG

 

 

…valtiotieteiden maisteri Eija Oravuon esityksen Tampereen Vanhusneuvoston jäsenille 17.4.2019.

 

 

Eija Oravuo siirtyi vastaavan tuottajan tehtävään Tampere Filharmonian apulaisintendentin tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2000 alkaen. Hän on vastannut muun muassa orkesterin yleisö- ja yritysyhteistyöstä sekä lasten ja nuorten toiminnasta, kuten projekteista valtakunnalliseen Taidetestaajat-hankkeeseen. Oravuo on myös suunnitellut ja tuottanut eri taiteenlajeja ja kulttuuritoimijoita yhdistäviä kokonaisuuksia. Oravuo on opiskellut erityisesti musiikkia ja kansainvälisiä suhteita. Hän on aiemmin toiminut myös huilunsoitonopettajana ja muusikkona.

 

 

Myyntihenkinen persoona ja sellaisista minä pidän!

 

 

*****************

 

 

 

Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 on kiire hakea, sillä 40-sivuinen hakemuskirjanen on oltava valmis huhtikuussa 2020 eli aikaa hakemuksen laadintaan on vain vuosi.

 

 

Tampere sijoittaa hakuprosessiin 400.000 – 500.000 euroa, mutta pidän summaa kohtuullisena vaikka kaikkien tiedossa onkin Tampereen kaupungin kehnoakin kehnompi taloustilanne.

 

 ***********************

 

Eritoten on kaksi syytä, joiden vuoksi ryhdyin 17.4.2019 kannattamaan Tampereen kaupungin toimintaa hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026 ja ne ovat seuraavat:

 

 

  • hakuehdoissa painotetaan hakijan ja paikallisen liike-elämän suhteiden aktivoimista.  Tampere on tunnetusti yritysten kannalta ylimielinen ja yritysten pyrkimyksiin negatiivisesti suhtautuva kaupunki ja jos nyt kulttuuripääkaupungiksi haun yhteydessä Tampereen kaupungin virkamiehet sekä luottamushenkilöt muuttavat ajatusmaailmaansa piirunkaan verran yritysmyönteisiksi, haun puolesta on helppo olla!

  • toinen syy, joka kannatukseni saa voimaan on se, että Tampereen kaupunki haluaa hakukumppaneikseen Pirkanmaan muut kunnat. Tämä merkitsee, että Tampere on muuttamassa käsityksiään ympäröivästä maakunnasta ja tunnustaa koko Pirkanmaan merkityksen alueen voimatekijänä.

 

 

IMG_0713.JPG

 

 

Organisaatio, joka vastaa Tampereen kaupungin hakuprosessista vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi on painattanut aistikkaita puuvillaisia kasseja, joissa on kuvattu hakuun ilmoittautuneet pirkanmaalaiset kunnat.

 

 

Melko paha moka kassin osalta on kuitenkin se, että se on valmistettu Britanniassa, miksi ei Suomessa tai jopa Tampereella!

 

 

Tampereen pääkumppanina hakuprosessissa on Mänttä-Vilppula ja sen lisäksi mukana ovat nyt myös jo Vesilahti, Orivesi, Sastamala, Hämeenkyrö, Parkano, Pälkäne, Lempäälä, Nokia, Ikaalinen, Kangasala, Pirkkala sekä Valkeakoski.

 

 

Toivottavasti kaikki muutkin pirkanmaalaiskunnat liittyvät hakijajoukkoon, sillä hakuprosessin kustannukset maakunnan muille kunnille ovat vain 0,80 euroa per asukas.

 

 

Tässä vaiheessa vuoden 2026 hakuprosessiin ovat Tampereen (ja Pirkanmaan) lisäksi ilmoittautuneet Savonlinna ympäristöineen sekä Oulu lähiseutuineen, joten kisa suomalaisesta kulttuuripääkaupungista tulee olemaan tiukka.

 

 

 

_Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026, Tampere hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026,

Tilattava printtimedia on vaikeuksissa, mutta paljolti omasta syystään

Lauantai 1.12.2018 - -Esko Erkkilä-

Mediamaailman dinosaurukset ovat vaikeuksissa, kun maailma kehittyy.

 

 

Erityisen suurissa vaikeuksissa on tilauspohjaiset printtisanomalehdet, joiden ohi ympäröivä yhteiskunta ajaa kiihtyvällä vauhdilla.

 

 

Viimeisimpänä esimerkkinä on Tampereella ilmestyvä Aamulehti, jonka painoskoko kuihtuu kuin se kuuluisa pyy maailmanlopun edellä.

 

 

Onnekseen Aamulehti muutti taannoin painoasunsa moderniksi taskukokoiseksi, sillä kunnollisen kokoiselle ilmestymiskoolle alkaisi olla vaikeuksia löytää tekstiä sekä mainoksia edes kymmenelle sivulle!

 

 

Nyt Aamulehti kertoo, että päättyneiden yt-neuvottelujen lopputulemana 11 työntekijää menettää työnsä.

 

 

Aamulehti on aktiivisesti vauhdittanut kuihtumistaan omituisilla linjauksillaan, joista tunnetuin ja eniten ihmetystä aiheuttanut on eri sukupuolten kieltäminen uutisoinnissa.

 

 

Muutamia ihmeellisimpiä esimerkkejä Aamulehden käytännöistä:

 

Yksi

Aamulehden mielestä esimerkiksi Eduskunnan puhemies on eduskunnan puheenjohtaja!

Kaksi

Harvoin käyn kirkkoherran luona, mutta se on varmaa, että en tule milloinkaan menemään johtajapapin puheille. Kirkkoherran ja ”johtajapappi” –nimen tiimoilta Aamulehtikin tuntuu käyvän omaa Jaakobinpainiaan, sillä Harjun seurakunnan taannoisesta kirkkoherravaalin tuloksesta kertoessaan Aamulehti käyttää molempia termejä.

Kolme

Arvostan MTK:n ruokakulttuuriasiamies Anne-Mari Syväniemeä ja en voi käsittää, että Anne-Mari olisi MTK:n ruokavalvoja tai MTK:n ruokakulttuurivalvoja.

 

 

 

Sitä saa siis tässäkin tilanteessa, että mitä tilaa!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Aamulehti, Aamulehden yt-neuvottelut, printtimedian ongelmat, eduskunnalla ei ole puheenjohtajaa; on puhemies, kirkkoherra ei ole johtava pappi, MTK:n ruokakulttuuriasiamies, MTK:lla ei ole ruokakulttuurivalvojaa, MTK:lla ei ole ruoka-asiavalvojaa,

Uzupis - Vilnan kaupunginosa, joka vuonna 1997 julistautui Uzupisin tasavallaksi

Maanantai 30.7.2018 - -Esko Erkkilä-

Baltian maihin suuntautuneen Kyröläismatkamme aikana tutustuimme Liettuan pääkaupungissa Vilnassa Uzupisin kaupunginosaan, jonka asukkaat julistivat vuonna 1997 itsenäiseksi valtioksi eli Uzupisin tasavallaksi - Uzupio Res Publica.

 

 

Neuvostomiehityksen aikana Uzupis oli Vilnan laiminlyödyimpiä kaupunginosia. Alueen rakennuskanta oli heikkokuntoista ja rakennukset purkukuntoisia.

 

 

Taiteilijat ja boheemit ovat suosineet Uzupisia jo neuvostomiehityksen aikana ja taiteilijat valtasivat heikkokuntoisia rakennuksia omaan käyttöönsä.

 

 

 

IMG_2093.JPG

 

 

Uzupisin keskusaukiolla paljastettiin huhtikuun 4. päivänä 2001 Uzupisin enkeli. Se symbolisoi alueen taiteellista vapautta.

 

 

 

IMG_2101.JPG

 

 

Uzupisin tasavallalla on oma lippu, presidentti ja n. 12 hengen armeija.

 

 

Suomessa Uzipisin tasavaltaa edustaa neljä suurlähettilästä, jotka toimivat Tampereen Pispalassa sijaitsevasta Hirvitalon kulttuurikeskuksesta käsin.

 

 

Tasavallan perustamista juhlitaan vuosittain huhtikuun 1. päivänä. Löysin netistä erään vuosipäivän juhlaohjelman ja voin todeta, että juhlinta on monipuolista.

 

 

 

IMG_2104.JPG

 

 

Tässä erään gallerian julkisivu.

 

 

 

IMG_2103.JPG

 

 

Uzupisissa on viehättäviä kuppiloita ja oluttupia ja pitihän yhdessä sellaisessakin käydä.

 

 

 

IMG_2105.JPG

 

 

Uzupis jäi taakse, mutta palaan Uzupis-vierailuumme vielä huomisessa jutussani, jossa kerron Uzupisin perustuslaista!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Uzupio, Uzupis, Uzupio Res Pblica, Uzupion tasavalta, Uzupisin enkeli, Uzupisin suurlähettiläät Suomessa, Hirvitalon kulttuurikeskus Tampere, Hirvitalon kulttuurikeskus Tampereen Pispalassa, Pispala, Kyröläismatka2018, Baltia2018,

Alkaako Tampere taipumaan Pirkanmaa-myönteiseksi!

Lauantai 16.6.2018 - -Esko Erkkilä-

Kritisoin taannoin tällä saitilla sitä, että Tampere on yrittämässä Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.

Nyt, kun Tampere on solminut kyseisestä aiheesta yhteistyötä tavoittelevan aiesopimuksen Mänttä-Vilppulan kanssa, olen valmis lieventämään kantaani.

Kantani lieventämiseen vaikuttaa oleellisesti se, että Tampere haluaa kulttuuripääkaupunkihankkeeseen mukaan myös muita Pirkanmaan kuntia.

Tampereen taipuminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa ja se, että se haluaa samaan konsortioon myös muita Pirkanmaan kuntia kertoo, että persaukinen Tampere ei pysty yksinään toteuttamaan niin suurta projektia, kuin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi hakeminen merkitsee.

On toivottavaa, että Tampereen nöyrtyminen yhteistyöhön Mänttä-Vilppulan kanssa sekä yhteistyöhalukkuus myös muiden pirkanmaalaiskuntien kanssa on osoitus siitä, että maakuntamme keskuskaupunki arvostaa kaikkia prkanmaaliskuntia - merkittävä suunnanmuutos aikaisempaan.

Tampereen nöyrtyminen kertoo myös sen ikiaikaisen totuuden, että taloudelliseen kaaokseen itsensä ajanut kunta, kaupunki tai yritys ei pysty tositilanteessa sanelemaan yhteistyön ehtoja, vaan ne sanelevat tykkänään toiset tahot!

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampereen taloudellinen tilanne, Tampere ja Mänttä-Vilppula yhteistyöhön, Tampereen ja Mänttä-Vilppulan yhteistyö Euroopan kulttuuripääkaupungiksi,

Tosiasiat unohtuivat

Lauantai 2.6.2018 - -Esko Erkkilä-

                                                                                                                              Tampereen kaupunginhallitus päätti 28.5.2018, että Tampere tavoittelee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026 ja samalla se päätti käynnistää Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026 –hankkeen.

 

Vuonna 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimii yksi suomalainen kaupunki ja aiemmin hakemuksestaan ovat kertoneet Mänttä-Vilppula sekä Oulu.

 

 

Hakemus Euroopan suomalaiseksi kulttuuripääkaupungiksi pitää jättää vuonna 2020, jonka jälkeen riippumaton eurooppalainen asiantuntijaelin päättää jatkoon selvinneet suomalaishakemukset.

 

 

Hakuprosessi on pitkä ja vaatii paljon työtä sekä ennen kaikkea rahaa. Hankkeeseen on tämän vuoden bujetissa varattu 300.000 euroa ja kahtena seuraavana vuonna hakuprosessiin ennakoidaan tarvittavan 400.000 – 500.000 euron rahoitus kumpanakin vuonna.

 

 

 

***********************

 

 

Tampereen ennakoidaan tänä vuonna tekevän 60 miljoonan euron suuruisen alijäämäisen taloudellisen tuloksen, mutta se ei päättäjiä tunnu paljoakaan kiinnostavan, kun uusia rahanreikiä suunnitellaan koko ajan.

 

 

Ratikasta ei opittu mitään!

 

 

**********************

 

 

Tampere haki edellisen kerran Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2011, mutta huonolla menestyksellä, sillä Turku tuli valituksi ja Mänttä-Vilppulakin taisi kiilata Tampereen edelle.

 

 

 

 

Minulla on mökin perinnehuusin seinällä juliste, jolla Tampere pyrki vakuuttamaan kotimaiset tahot erinomaisuudestaan vuoden 2011 kulttuuripääkaupungiksi.

 

 

Juliste on vuosien saatossa joutunut lintujen hakkaamaksi ja hiirien nakertamaksi, mutta Tampereen silloinen hakuslougan ”Tunnetta, taidetta, tarinaa” näkyy edelleen selvästi.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2011, Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026,

Pitäisikö Tampereen hakea Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026?

Maanantai 21.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Euroopan unioni on valinnut yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuodesta 1985 lähtien.

 

Idean Euroopan kulttuuripääkaupungista esitti Kreikan kulttuuriministerinä toiminut näyttelijä Melina Mercouri.

 

 

Suomalaisista kaupungeista Helsinki oli vuonna 2000 Euroopan kulttuuripääkaupunki yhdessä useiden muiden kaupunkien kanssa ja Turku vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa.

 

 

Suomi on jo nyt saanut ”maapaikan” vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi yhdessä Slovakian kanssa, mutta kaupungit päätetään myöhemmin.

 

 

Vaikka EU valitseekin Euroopan kulttuuripääkaupungin, voi valituksi tulla myös Euroopan unionin ulkopuolisen maan kaupunki – vuonna 2000 kulttuuripääkaupunkina oli Bergen Norjasta ja jo vuonna 2008 Stavanger myös Norjasta!

 

 

 

IMG_1574.JPG

 

 

Tampere haki vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Turku vei voiton.

 

Tässä hieman ulkomuodoltaan kärsinyt juliste, jolla Tampere markkinoi asukkailleen vuoden 2011 hankettaan.

 

 

 

Tampereen kulttuuripääkaupunkihanke on viisaasti otettu huomioon nykyisen pormestarin Lauri Lylyn pormestariohjelmassa.

 

 

On suuri onni Tampereen kulttuuripääkaupunkihankkeelle, että se ei sisältynyt Tampereen edelliseen pormestariohjelmaan, sillä nyt hankkeelle on saatavissa laaja kansalaistuki.

**************

 

Myös Mänttä-Vilppula on kertonut hakevansa vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi ja sen osalta pidän toivottavana, että Tampere ja Mänttä-Vilppula toimisivat prosessissa yhteistyössä

 

 

Pormestari Lyly on viisaasti linjannut toiveenaan, että hankkeissa olisi mukana koko Pirkanmaa.

 

 

Hakemukset vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pitää jättää vuonna 2020 ja nyt kannustankin omalta osaltani Tamperetta selvitysten ja ohjelman laatimiseen sekä aikanaan jättämään hakemuksen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Euroopan kulttuuripääkaupunki, Euroopan kulttuuripääkaupunki 2026, Tampere Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026, Melina Mercouri,

Viisituntinen markkinapäivä vaatii paljon taustatyötä - ennen ja jälkeen!

Maanantai 14.8.2017 - -Esko Erkkilä-

Tavalliset kansalaiset ovat tervetulleita keskustelemaan Keskustan teltoille erilaisten markkinapäivien aikana.

 

 

Olemme ottaneet tavaksi Tampereella, että tarjoilemme poliittisten keskustelujen ohella kahvia, mehua, piparkakkuja sekä useasti myös ilmapalloja ”vaunukansalle” ja varttuneemmillekin lapsille.

 

 

 

Näin teimme myös eilen, kun johdollani osallistuimme Visit Tampere Oy:n sekä Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut-yksikön järjestämään Puistofiestaan Tampereen Hämeenpuistossa.

 

 

Varsinainen yleisötapahtuma kesti viisi tuntia – klo 11.00 -> klo 16.00, mutta se vaati osallistujalta eli tässä tapauksessa Keskustan Tampereen kunnallisjärjestöltä paljon etukäteis- ja jälkikäteispuuhaa.

 

 

Pieni katsaus homman hoitamiseen:

 

 

 1.      Tapahtumaan ei ollut osanottajille osanottomaksua, mutta ilmoittautuminen piti hoitaa jo varhain keväällä.

2.      Säilytän telttakatosta, kahvinkeittimiä, tarvikelaukkuja, esittelypöytiä, jatkojohtokeloja ja muita markkinoilla tarvittavia tarvikkeita autotallissani ja niiden tarkistaminen piti hoitaa hyvissä ajoin ennen markkinapäivää.

3.      Tarvikehankinnat eli kahvit, sokerit, piparkakut, mehut, kahvimaidot sekä kertakäyttömukit, kahvilusikat, servetit ja muut tarpeelliset tarvikkeet hankin läheisestä marketista markkinapäivää edeltävänä päivän.

4.      Lastasin kaikki tarvikkeet kahvimaitoja lukuun ottamatta peräkärryyni edellisiltana – kahvimaidot säilytin omassa kylmiössä, jotta niiden laatu pysyisi hyvänä.

5.      Markkinapäivän eli eilen aamulla starttasin lasteineni toisen talkoolaisemme Johannes Jonoff`n luo ja lähdimme hänen luotaan klo 07.50 kohti Hämeenpuistoa.

6.      Tässä pieni kuvakertomus varsinaisesta markkinatapahtumasta:

 

 

 

IMG_1804.JPG

 

 

Olimme ensimmäisenä Hämeenpuistossa ja saimme osastomme pystyyn heti aamuyhdeksän jälkeen.  Kahvit ”tulelle” ja ne olivat tarjoiluvalmiit ennen kymmentä.

 

 

 

IMG_1805.JPG

 

 

Meille on vakiintunut markkinapaikaksi Minna Canth`n patsaan tienoo Hämenpuistossa – hyvä ja keskeinen paikka!

 

 

 

IMG_1812.JPG

 

 

Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunnan jäsen Suvi Suonsivu keskittyi aamupäivällä ilmapallojen täyttämiseen ja…

 

 

 

IMG_1824.JPG

 

 

…hänen jälkeensä Keskustan Hervannan paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Anitta Aaltonen hoiti samaa hommaa.

 

 

 

IMG_1811.JPG

 

 

Olin varannut riittävästi ilmapalloja ja kaksi kaasupulloa ilmapallojen täyttämistä varten – ”ilmapallovarasto” oli telttakatoksemme katossa. Voimakkaan tuulenvireen aikana muutama ilmapallo pääsi karkuteille.

 

 

 

IMG_1835.JPG

 

 

Oli hienoa, että Pirkanmaan senaattori Mikko Alatalo ehti myös osastollemme ja tässä hänen seurassaan osa talkoolaisistamme – vasemmalta Kristiina Mäki-Välkkilä, Reijo Laitinen, senaattori itse, Kaisa Leppänen ja Johannes Jonoff.

 

 

 

IMG_1839.JPG

 

 

Myös minä pääsin senaattorin ja sadan maratonin mies Johannes Jonoff`n kanssa samaan kuvaan!

 

 

 7.      Puistofiesta päättyi klo 16.00 ja silloin talkoolaisten voimin purimme osastomme tarvikkeet peräkärryyni.

8.      Kotiinpääsyn jälkeen alkoi markkinatarvikkeiden huoltaminen seuraavia markkinoita varten.

 

Teltta piti laittaa kuivumaan autotalliin jonne myös muut markkinatarvikkeet piti asetella.

 

 

Kahvinkeittimien peseminen ja tarvikelaukkujen siivoaminen siihen kuntoon, että ne ovat lähtövalmiit seuraaville markkinoille, vaati oman aikansa.

 

Pöytäliinojen peseminen ja mankelointi jäivät ensi viikon tehtäviin.

 

 *************

 

Lukijoitani varmaan kiinnostaa, että kuinka paljon tuollaisen markkinapäivän tarjoilut maksavat:

 

 

Meillä kävi eilen viitisensataa kahvitusvierasta ja satakunta mehutarjoilua haluavaa henkilöä.  Ilmapalloja jaoimme niin paljon, kuin yksi henkilö ehti täyttämään eli ehkä lähemmäs 500 ilmapalloa.

 

 

Kokonaiskustannukset jäävät alle 200 euron eli suuria summia ei tarvita, jotta vieraat viihtyvät!

 

 

***************************

 

 

 

Tavallinen markkinavieras poikkeaa osastollamme ja viipyy seuranamme hetken, mutta talkoolaiselta kuluu hyvinkin kellonympärys, jotta markkinavieraamme saavat viihtyä osastollamme.

 

 

Kiitokset vieraillemme ja kiitokset innokkaille talkoolaisillemme!

 

 

Tervetuloa Tampereen Keskustan telttakatokselle taas 4.9.2017 Tampereen Keskustorille!

 

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puistofiesta 2017, Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö, Maanantaimarkkinat 4.9.2017, Mikko Alatalo, Visit Tampere Oy, Tampereen kaupungin Kulttuuripalvelut,

3F:n Portugali

Tiistai 3.1.2017 - -Esko Erkkilä-

Fado, Futbol ja Fatima muodostavat F3:n Portugalin.

 

 

Olen Portugalin matkoillani tutustunut kaikkiin noihin kolmeen asiaan, jotka ovat tärkeitä Portugalissa ja ovat tärkeitä portugalilaisille.

 

 

Fatima on katolilaisille tärkeä paikkakunta pohjois-Portugalissa.

 

 

Fatima on tunnettu pyhiinvaelluspaikka, sillä Neitsyt Marian sanotaan ilmestyneen siellä Fatiman ilmestyksessä vuonna 1917 kolmelle lapselle; Lucialle, Jacitalle ja Fransescolle.

 

 

Lokakuisella agrologimatkallamme emme käyneet Fatimassa, mutta tapasimme eri kohteissa turisteja – pyhiinvaeltajia - jotka olivat juuri käyneet tai olivat menossa Fatimaan.

 

 

Olen saanut kerran aiemmin käydä Fatimassa – huomasin, että googlettamalla ”Esko Erkkilä Fatima” löytyi juttujani vain madeiralaisesta Fatima-bussinkuljettajasta, joka ajoi meitä kyyditessämme kolarin eli en ole lainkaan kirjoittanut tälle saitille juttua Fatima-pyhiinvaelluspaikasta. Pitääpä joskus korjata tuo asia.

 

 

Futbol eli jalkapallo on portugalilaisille tärkeä asia.

 

 

Portugali voitti viime heinäkuussa jalkapalloilun Euroopan mestaruuden, joten tulostakin on syntynyt.

 

 

Emme viime kesän agrologimatkallamme käyneet katsomassa jalkapallo-ottelua, mutta hotellihuoneen televisiosta sitä tuli eri kanavilta ympäri vuorokauden.

 

 

 

Fado on 1820-luvulla Portugalissa kehittynyt kansanmusiikin tyylilaji.

 

 

Portugalin kolmesta F:stä näimme ja kuulimme fadoa.

 

 

 

Fado on ilmeeltään surumielistä musiikkia, mutta aina sitä kannattaa kuunnella, kun käy Portugalissa.

 

 

Fado merkitsee suomennettuna kohtaloa.

 

 

Fado on vuonna 2011 liitetty Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

 

 

 

Meillä ei ollut agrologimatkamme ohjelmassa fado-esitystä, mutta halusimme sellaisen kokea viimeisenä iltanamme Portugalissa ja asia järjestyi mainion oppaamme Mika Palon toimesta.

 

 

 

IMG_4372.JPG

 

 

Meille esiintyneessä fado-yhtyeessä oli kolme soittajaa,…

 

 

 

IMG_4385.JPG

 

 

…miessolisti sekä…

 

 

 

IMG_4386.JPG

 

 

…naissolisti.

 

 

 

IMG_4391.JPG

 

 

Fado-esitys sai matkaseurueemme hieman surullisen näköiseksi vai oliko surumielisyyden syynä, että pian matkamme läheni loppuaan!

 

 

 

IMG_4402.JPG

 

 

Vielä hienot pokkaukset ja fado-esitys oli päättynyt.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Agrologit2016, agrologimatka Portugaliin 2016, 3F Portugal, Fado, Fotboll, Fatima, Fado ja Unesco, Unescon aineettoman kulttuuriperinnön lista, Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelo,

Hämeenpuiston puistofiestassa oli mukava kokea se luottamus, joka kansalaisilla on Juha Sipilää ja Keskustaa kohtaan!

Maanantai 10.8.2015 - -Esko Erkkilä-

Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto ja Kulttuuripalvelut järjestivät eilen jo kuudennen kerran Tampereen Hämeenpuistossa

 

Hämeenpuiston puistofiestan.

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ja Keskustan Pirkanmaan piiri osallistuivat puistofiestaan osastolla, jonka nimi oli Tampereen Keskustajärjestöt.

 

 

 

 

puisto1.jpg

 

 

Sää suosi tapahtumaa ja väkeä oli Hämeenpuistossa liikkeellä viiden tunnin aikana ehkä jopa 20.000 henkeä!

 

 

Kyseessä oli ilmeisesti suurin yleisötapahtuma Tampereella, johon Keskusta on milloinkaan osallistunut.

 

 

Tavoitimme suuren joukon sellaisia henkilöitä ja perheitä, joita emme ole aikaisemmin tavoittaneet.

 

 

Voidaan aiheellisesti myös todeta, että monet henkilöt ja perheet pääsivät ensimmäisen kerran yhteyteen Keskustan ja keskustalaisten kanssa tässä tapahtumassa.

*************

 

 

Olin toiminnanjohtaja Jaana Viilon sekä Johannes Jonov´n kanssa mukana aamuvarhaisesta tilaisuuden loppuun saakka ja kokemuksemme olivat todella hienot.

 

 

Tässä pieni kuvakertomus eilisestä:

 

 

 

 

puisto2.jpg

 

 

Suuri kiitos kansanedustaja Arto Pirttilahdelle, joka oli kansalaisten tavattavissa osastollamme monta tuntia.

 

 

 

 

puisto3.jpg

 

 

Olipa mukava seurata, kun kansanedustajamme toimi osastollamme aktiivisena talkoolaisena ja tarjoili innokkaasti kahvia ja mehua vieraillemme!

Esimerkillistä toimintaa!

 

 

 

 

puisto4.jpg

 

 

Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja ja eduskunnan 1. varapuhemies Mauri Pekkarisen erityisavustaja Jouni Ovaska oli mukana ja myös hän oli Pirttilahden ohella avuliaana talkoomiehenä osastollamme.

 

 

 

 

puisto5.jpg

 

 

Keskustan Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Riitta Koskinen hääri osastollamme talkoolaisena monta tuntia ja hän otti omaksi roolikseen ilmapallojen jakamisen perheiden pienimmille sekä poliittiset keskustelut vanhempien kanssa.

 

 

 

 

puisto6.jpg

 

 

Pääsin harvoina hiljaisina hetkinä yhteiskuvaan kansanedustaja Pirttilahden ja piirimme puheenjohtaja Riitta Koskisen kanssa!

 

 

 

 

puisto7.jpg

 

 

Kuvan ottajana toimi Keskustan Pirkanmaan piirin toiminnajohtaja Jaana Viilo, joka tässä on turvallisesti kansanedustaja Arto Pirttilahden kainalossa.

 

 

 

 

puisto8.jpg

 

 

Sata maratonia juossut ikinuori Johannes Jonov ehti joka paikkaan, mutta hän otti päävastuun siitä, että aina oli erivärisiä ilmapalloja annettavaksi perheiden pienimmille.

 

 

 

 

puisto9.jpg

 

 

Keskusta-aktiivi Kaisa Leppänen oli aktiivinen kaikissa talkootehtävissä, joita vaativan tilaisuuden järjestäminen edellytti.

 

 

 

******************

 

 

 

 

puisto10.jpg

 

 

Kansalaiset antoivat Puistofiestan aikana vahvan tuen Juha Sipilän ja Keskustan toiminnalle, jolla Suomea nyt laitetaan kuntoon.

 

 

Kansalaisilta saamamme palaute sai aiheellisesti kansanedustaja Arto Pirttilahden ja minut myhäilemään!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Puistofiesta, Hämeenpuisto, Hämeenpuiston puistofiesta 2015, Keskustan Tampereen kunnallisjärjstö, Keskustan Pirkanmaan piiri, Tampereen kaupungin tapahtumatoimisto, Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut,

Sama mies ajotavaltaan enkeli Suomessa, mutta paholainen Venäjällä

Keskiviikko 29.7.2015 - -Esko Erkkilä-

Kaikki suomalaiset rehutehtaat ovat aikoinaan tutkineet erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Venäjällä Kontupohjassa toimivan rehutehtaan kanssa.  Näin teki myös nelikymmenvuotinen työnantajani eli Raisio.

 

 

Olin mukana yhdellä tutustumismatkalla – tai olla vuonna 2006 – kun kaavailimme erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Kontupohjan rehutehtaan kanssa.

 

 

Lensimme Joensuun lentokentälle, josta venäläinen autoilija nouti meidät.  Nykyään Helsingistä taitaa olla suoria lentoja Petroskoihin, mutta silloin niitä ei ollut.

 

 

Venäläisellä kuskillamme oli allaan tilava Toyota ja sen peräpenkillä oli mukava matkustaa.

 

 

Kuljettajamme oli Suomen puolella liikkuessamme ajotavoiltaan kuin enkeli.

 

 

Kuljettajalla turvavyö kiinni, kaikki nopeusrajoitukset tunnontarkasti huomioiden ja siistiä ajotapaa noudattaen matkastamme Joensuusta Niiralan tulliaseman kautta Petroskoihin ja sieltä edelleen Kontupohjaan tuntui tulevan oikein turvallinen reissu.

 

 

Kaikki kuitenkin muuttui sen jälkeen, kun ohitimme Niiralassa Venäjän tullin.

 

 

Kuljettajastamme kuoriutui suoranainen paholainen, sillä turvavyötä hän ei Venäjän puolella suostunut käyttämään, jokaisen muun samaan suuntaan menevän ohi oli päästävä ja itsemurhaohituksia tehtiin jatkuvasti.

 

 

Me takapenkkiläiset sanoimme etupenkillä istuvalle tulkkina toimivalle vientisihteerillemme, että hänen on vaadittava kuljettajamme ajotapaan muutosta.

 

 

Vientisihteeri aristeli ja sanoi, ettei hän voi antaa kuljettajalle ohjeita.

 

 

Totesin, että me maksamme tämän kyydin, joten me annamme myös ohjeet turvalliselle matkanteolle.

 

 

Lopulta vientisihteeri antoi kuljettajalle ohjeet ja loppumatka Petroskoihin sujuikin kohtuullisesti.

 

 

**************

 

 

Pidimme illalla erään asiakkaamme kanssa tärkeän palaverin Petroskoissa ja nautimme paikallisen isäntämme tarjoaman maittavan illallisen.

 

 

Jatkoimme aamulla matkaa kohti Kontupohjaa.

 

 

Yöllä oli satanut ja tiellä oli paljon lätäköitä, joiden vuoksi vesiliirtoon joutumiseen oli suuri vaara.

 

 

Kuljettajamme oli unohtanut kaikki edellispäivänä saamansa ohjeet ja kuolemaa halveksuva asenne oli taas päässyt villitsemään hänen ajotapansa.

 

 

Vaati uuden ja tiukan puhuttelun, jotta matkantekomme muuttui kohtuullisen turvalliseksi.

 

 

*************

 

 

Tämä omakohtainen kokemus venäläiskuljettajan ajotavoista auttaa ymmärtämään, että miksi venäläisteiden varsilla on jatkuvasti ristejä ja seppeleitä niiden matkustajien muistoksi, jotka ovat kohdanneet matkansa pään Venäjän maanteillä – syy eivät ole heikot tiet vaan venäläiskuljettajien kuolemaa halveksuva ajotyyli!

 

 

-Esko Erkkilä-

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kontupohja, Petroskoi, Kontupohjan rehutehdas, venäläiset ajotavat, venäläisten ajotavat, venäläinen liikennekulttuuri, venäjä2015,

Vanhemmat kirjoitukset »