Eilen oli synkkä päivä pirkanmaalaiselle elintarviketeollisuudelle!

Lauantai 19.11.2022 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaalainen ja jopa koko suomalainen elintarviketeollisuus koki eilen kovia, kun Saarioinen Oy:n Sahalahdella sijaitseva ja nykyisin Atria Oyj:n omistaman siipikarjanlihanjalostustehtaan toiminta on tullut tiensä päähän.

 

Lopputulos oli ennakoitavissa, kun Atria aikoinaan osti Saarioisten broilerlihanjalostuksen, mutta aina tuollainen ratkaisu tekee kipeää.

 

Saarioinen onnistui luomaan Sahalahdelle ja erityisesti Sahalahden Pakkalankylään tiiviin broilerlihantuotantoon keskittyneen kyläyhteisön – toki broilertiloja on laajemmaltikin kuin Pakkalassa.

 

Sain aikoinaan olla vastuuhenkilönä, kun työnantajani Rehuraisio Oy toimi rehuntoimittajana Saarioinen Oy:n sopimustuottajille.

************************

 

Saarioinen Oy:llä oli tiukka ote sopimustuottajiinsa, mutta sopivasti luovimalla saimme rehuntoimittajana olla yhteydessä myös suoraan tuottajiin.

 

Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n välisen yhteistyön kruununa oli aikoinaan Jyväbroiler-tuotemerkin luominen, jossa Saarioinen tarvitsi luotettavan ja pitkämielisenkin rehutoimittajan.

 

Jyväbroiler oli ensimmäinen broilertuote, jonka ruokinnassa raaka-aineina olivat ainoastaan kasvisperäiset raaka-aineet. Olimme siis aikaamme edellä.

 

Jyväbroilerin kehitystyössä saattui ongelmiakin, sillä jokunen broilerparttia  jouduttiin epäonnistuneen ruokinnan vuoksi toimittamaan Honkajoki Oy:lle.

 

Sinänsä arvostan Atrian toimintaa lihanjalostusyrityksenä, mutta surullinen olen Sahalahden tehdasyksikön lopettamisesta!

 

-Esko Erkkilä-

Jyväbroilerin kehittäminen tapahtui Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n yhteistyönä

Sunnuntai 3.4.2022 - -Esko Erkkilä-

Taisipa olla vuosi 2013, kun Atria osti Saarioinen Oy:n lihanhankinnan ja teurastuksen – harmi sinänsä, sillä kaupan jälkeen Suomeen jäi vain kaksi lihataloa, joilla on kotimaista broilertuotantoa.

 

Kaupan ehtona kerrottaa Atrian puolelta olleen se, että Atria saa Jyväbroiler-tuotteet.

**********************

 

Saarioinen Oy jää historianlehdille yrityksenä, joka toi broilerkasvatuksen Suomeen.

 

Broilerlihan kulutuksen kasvamisessa suuri merkitys on ollut Jyväbroiler-tuotebrändillä.

 

*******************

 

Sain 1980-luvuilla läheltä seurata Jyväbroiler- tuotemerkin kehittämistä.

 

Siihen aikaan kaikkien lihanjalostajien broilerit kasvatettiin eläinperäiseen valkuaiseen perustuvalla ruokinnalla, sillä kalajauho ja lihaperäiset raaka-aineet muodostivat perustan broilerrehuille.

 

Saarioinen Oy oli kaukokatseinen ja heillä virisi ajatus kasviperäiseen valkuaiseen perustuvista broilerrehuista.

 

Ajatuksen isänä varmaankin oli Saarioinen Oy:n toimitusjohtaja teollisuusneuvos Pentti Avotie, joka sai vuorineuvoksen arvonimen vuonna 1994 ja tekniikan kunniatohtoriksi Avotie vihittiin 1997.

 

Avotie johti yritystään osaavien alaistensa kautta ja esimerkiksi minäkään en milloinkaan tavannut Avotietä henkilökohtaisesti vaikka sainkin tehdä tiivistä yhteistyötä Saarioinen Oy:n kanssa monia vuosia.

 

 

*******************

 

 

Jyväbroilerin kehitystyössä oli keskeinen rooli Saarioinen Oy:n alkutuotannon kehitysjohtaja agrologi Touko Koivistolla ja tuotantoagronomi Toivo Jauhiaisella – molemmat osaajat ovat jo siirtyneet autuaammille maille.

 

 

Saarioinen tarvitsi kehitystyölleen aisaparin ja oli luonnollista, että he valitsivat siihen tehtävään Rehuraisio Oy:n.

 

 

Rehuraision ruokinta-asiantuntijana toimi kehitysjohtaja Jouko Tiitola ja hyvin toimikin, sillä valmista tuli.

 

 

Matkalla toki oli haasteita, sillä eläinperäisen proteiinin korvaaminen kasvisperäisellä ei olekaan helppo juttu!

 

 

Kertaan, että Jyväbroiler on Saarioinen Oy:n ja Rehuraisio Oy:n yhdessä kehittelemä tuote ja kunnia sen aikaansaamisesta kuuluu Touko Koivistolle, Toivo Jauhiaiselle sekä Jouko Tiitolalle!

 

 

-Esko Erkkilä-

Mihin tehtäviin kunnat voivat keskittyä, kun SoTe-uudistus nyt saadaan aikaiseksi?

Torstai 11.11.2021 - -Esko Erkkilä-

Hyvinvointialueiden vaalit 23.1.2022 merkitsevät merkittävää muutosta kuntien tehtäväkentässä.

 

Sosiaali- sekä terveyspalveluasiat siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle ja kunnat voivat – niiden pitää – keskittyä muiden asioiden hoitamiseen.

 

Kunnille jää monta merkittävää vastuualuetta ja joissain yhteyksissä niitä on luonnehdittu neljän K:n tehtäviksi.

 

Neljällä K:lla ilmaistuna kuntien tehtävät ovat jatkossa;

 

• ·      Koulutus

 

• ·      Kaavoitus

 

• ·      Kehittäminen

 

o   kunnan elinvoima

 

• ·      Kulttuuri

o   mukaan lukien liikunta

 

 

-Esko Erkkilä-

 

 

 

Koronatilanteen kehittyminen antaa aihetta syvään huoleen!

Keskiviikko 10.11.2021 - -Esko Erkkilä-

On tosiasia, että koronatilanne on kehittymässä huonoon suuntaan ja syynä on päättäjien löperö suhtautuminen asiaan.

 

Pirkanmaa ns. ”koronanyrkki” piti eilen tiedostustilaisuuden ja seurasin puolisen tuntia kestäneen tilaisuuden alusta loppuun.

 

Koronanyrkki kertoi, että Pirkanmaa siirtyy leviämisvaiheeseen ja se on takapakkia vallinneeseen tilanteeseen.

 

************

 

Löperyydestä ei voi syyttää ainoastaan päättäjiä, sillä suurimmat typerykset ovat ne, jotka suhtautuvat kriittisesti koronarokotuksiin.

 

Nyt on eri tahojen kiristettävä menettelytapojaan ja vaadittava koronapassi kaikkiin sellaisiin tapahtumiin, joissa koronan leviämiselle on mahdollisuus.

 

 

Tiedän vallan hyvin, että koronan voi saada myös sellainen, joka on saanut kaksi rokotusta, mutta harvinaisempaa se on ja sairaus on lievempi.

 

Koronarokotuksesta kieltäytyminen on isku rokotuksistaan huolehtineiden naamaa vastaan ja siis täysin tuomittavaa.

 

 

-Esko Erkkilä-

Pormestarin hieno lupaus ja uskon sen toteutuvan!

Sunnuntai 27.1.2019 - -Esko Erkkilä-

Tampere-talossa järjestettiin eilen eli lauantaina 26.1.2019…

 

 

 

 

 

…Tieteen päivät ja poikkesin paikalla kuuntelemassa…

 

 

 

 

 

…"Rohkeus kaupunkisuunnittelussa" –osiota.

 

 

 

****************

 

 

 

 

 

Kyseinen osio toteutettiin osanottajien lyhyillä alustuksilla ja niiden jälkeen osanottajien keskustelulla.

 

 

Keskustelussa olivat mukana mm. Tampereen pormestari Lauri Lyly – ainoana miehenä – ja hänen vierellään kuvassa oleva Tampereen edellinen pormestari Aino-Kaisa Ikonen (vihreissään).

 

 

Keskustelussa esitettiin paljonkin kaupunkisuunnitteluun liittyviä sellaisia asioita, joita en pysty allekirjoittamaan, mutta…

 

 

 

 

 

…pormestari Lauri Lyly esitti paneeliosuudessa yhden sellaisen asian, jota kannatan täydellisesti.

 

 

 

Lyly mainitsi, että nyt on keskikaupungin kehittämisen lisäksi aika alkaa kehittämään myös Tampereen lähiöitä.

 

 

Hän mainitsi esimerkkinä Tesoman, jota on onnistuneesti pystytty kehittämään ja Lyly jatkoi, että seuraavaksi pitää alkaa kehittämään Multisillan sekä Peltolammin lähiöitä.

 

 

Omakotitalomme sijaitsee Multisillan ja Peltolammin kainalossa Palokalliolla, joten pormestarin linjaus oli musiikkia korvilleni.

 

 **************

 

Tapasin pormestari Lauri Lylyn paneelikeskustelun jälkeen ja kiitin häntä hetki sitten kertomastaan linjauksestaan.

 

 

Kättelimme ja mielestäni asia on nyt sovittu; pormestari Lylyn kättely on muuten jämäkkä ja osaltaan se kertoo, että hänen sanomaansa pystyy luottamaan!

 

 

Eteläisen Tampereen kehittämistä luottavaisena odottaen!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittäminen

Maanantai 11.7.2016 - -Esko Erkkilä-

Puheenjohtamani Keskustan Etelä-Tampereen paikallisyhdistys teki kesäkuussa Seinäjoella kokoontuneelle Keskustan puoluekokoukselle otsikkoaiheisen puoluekokousaloitteen.

 

 

Puoluekokousaloitteilla on tärkeä rooli Keskustan järjestötyössä, sillä hyväksytyiksi tullessaan ne viitoittavat Keskustan poliittista ja operatiivista toimintaa.

 

 

Puoluekokousaloitteemme kuului näin:

 

 

*******************

 

 

KAUPUNKIEN JA MAAKUNTAKUNTIEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN

 

 

Kaupunkien ja kaupunkiseutujen sekä maakunnan kuntien välillä ilmenee epäluottamusta.

 

Vireilläoleva maakuntauudistus on kärjistänyt ainakin joillakin alueilla tätä epäluottamusta.

 

Ehdotamme, että Keskustan johdolla luodaan maakuntiin parlamentaarinen ”neuvottelukunta”, jonka toimesta pyritään lähentämään kaupunkien ja niitä ympäröivien maakuntakuntien välistä yhteistyötä maakunnan kokonaisparhaaksi.

 

Toiminnan vetovastuun ottaminen Keskustan harteille olisi luontevaa, sillä olemmehan yhteistyökykyinen kaikkiin suuntiin.

 

Toiminnasta ei pitäisi muodostaa virallista organisaatiota eikä minkään entisen organisaation korvaajaa, vaan se olisi maakunnan puolueiden piiriorganisaatioiden epävirallinen yhteistyömuoto.

 

Vastuu toiminnan aloittamisesta olisi alkuvaiheessa Keskustapiirien puheenjohtajistolla, mutta Keskusta ei saisi jatkossa olla pahoillaan, vaikka ehdottamamme ”neuvottelukunta” vaikkapa vuorovuosin vaihtaisi vetovastuuta eri puolueille.

 

Vaalipiirien kansanedustajilla on jo nykyisin maakuntaliittojen vetämänä samantyyppistä yhteistyötä, mutta ehdottamamme yhteistyö tapahtuisikin maakuntatasolla ilman kansanedustajien roolia.

 

Tässä aloitteessa ehdottamaamme epävirallista yhteistyötä on kutsuttu termillä ”Neuvottelukunta”, mutta esitämme, että yhteistyön teema ja otsikko päätetään puolueiden yhteistyöpalavereissa vaikkapa maakuntakohtaisesti.

 

 

KESKUSTAN ETELÄ-TAMPEREEN PAIKALLISYHDISTYS RY

 

 

*****************

 

 

Puoluehallitus kannatti aloitettamme ja myös aloitevaliokunta – jonka jäsen olin – yhtyi puoluehallituksen esitykseen.

 

Aloitteemme hyväksyttiin ”suuressa salissa”, joten nyt se on Keskustan virallinen kanta.

 

 

Puoluekokouksen hyväksymä vastaus aloitteeseemme kuuluu näin:

 

 

**************

 

 

"Puoluekokous yhtyy aloitteen tavoitteeseen luottamuksen ja yhteistyön lisäämiseksi erilaisten kuntien ja alueiden välillä maakunnissa.

 

Maakunnan eri alueiden välistä vastakkainasettelua on kaikin tavoin pyrittävä välttämään. Maakunnan eri puoluepiirien yhteistyön tiivistäminen ja johdonmukaistaminen on kannatettavaa ja tärkeää tulevaisuuden maakuntien rakentamisessa. Yhteistyön säännönmukaisuus vaihtelee tällä hetkellä maakunnittain.

 

Jotta tämän tapainen toiminta käynnistyisi jokaisessa maakunnassa, puoluekokous suosittaa Keskustan piirijärjestöjä käynnistämään esitetyn kaltaiset tapaamiset ja toiminnan. Toimintatavat, muodot ja säännönmukaisuus sovitaan maakunnallisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta."

 

 

********************

 

 

 

Totean, että piskuisen paikallisyhdistyksemme laatima aloite on nyt hyväksytyksi tultuaan merkittävä koko maatakin ajatellen - se on Suomen suurimman puolueen linjaus kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyöstä!

 

 

Keskustan piirijärjestöt velvoitetaan nyt ottamaan kontaktit muiden puolueiden piirijärjestöihin sekä aloittamaan työn maakuntien kaupunkien ja maakuntakuntien yhteistyön kehittämiseksi!

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen ja niiden kehittäminen on kunnan ykköstehtävä

Tiistai 20.10.2015 - -Esko Erkkilä-

Suomessa on haastavat ajat ja monet kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa.

 

 

Kaikilla kunnilla on vaikeaa, mutta erityisen vaikeaa on niillä kunnilla, jotka ovat viime vuosina laiminlyöneet alueellaan toimivan elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisen.

 

 

Tampereen kaupunkiseudulla löytyy kuntia, jotka ovat satsanneet elinkeinoelämänsä kehittämiseen, mutta löytyy myös kuntia – tai ainakin yksi kunta – joka on jo vuosikaudet laiminlyönyt alueensa elinkeinoelämän kehittämisen.

 

 

On ollut ihailtavaa seurata Pirkkalan sekä Ylöjärven toimintaa, jolla ne ovat panostaneet yrityselämän hankkimiseen kuntansa alueelle.

 

 

Pirkkala ja Ylöjärvi ovat tiedostaneet, että vain yrityselämä tuo kunnalle niitä euroja, joilla voidaan satsata koulutukseen, terveydenhoitoon, vanhustenhoitoon, lapsiperheiden elinolosuhteiden kehittämiseen ja kunnan infrahankkeiden toteuttamiseen.

 

 

Päinvastaisen esimerkin antaa Tampere, jossa yrityselämän tukeminen ja sen toimintaedellytysten kehittäminen on laiminlyöty jo useiden vuosien ajan – voidaan perustellusti puhua ”Tampereen taudista”.

 

 

Yritystonttien kaavoittaminen ja niiden tarjonta Tampereella on lapsen kengissä.

 

 

On uskottava puheita, jotka kertovat Tampereen virkahenkilöiden rehvastelevan lounaalla, että taas sain tuupattua kadulle karvalakkiyrittäjän, joka kyseli yritystonttia Tampereelta.

 

 

On uskottava myös niitä puheita, jotka kertovat esimerkiksi Pirkkalan virkahenkilön soittaneen aamulla edellispäivän tiedustelujen perusteella yrittäjälle, että meillä olisi tarjolla muutamakin yritystontti heti luovutettavaksi.

 

 

Kaupunkiseudullisen elinkeinoyrityksen Tredean perustaminen oli virhe – se oli virhe erityisesti Tampereen kannalta, kun se jääräpäisesti luuli seudullisen elinkeinoyhtiön olevan autuus kaupungin elinkeinoelämän kehittämiseksi.

 

 

Naapurikunnat ovat naureskellen mukana Tredeassa, mutta samaan aikaan satsaavat oman elinkeino-organisaationsa kautta voimakkaasti yrityshankintaan.

 

 

Nyt Tamperekin on ryhdistäytymässä, kun palkkasi oman elinkeinojohtajan.

 

 

Valitettavasti elinkeinojohtajan asema on Tampereen virkahenkilöorganisaatiossa liian heikko ja hänen todelliset mahdollisuutensa kaupungin elinkeinoelämän kehittämiseen ovat rajalliset.

 

 

Ihailen Pirkkalan ja Ylöjärven toimia elinkeinotoimintansa kehittämisessä, mutta olen tamperelaisena veronmaksajana surullinen Tampereen tilanteesta.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Turveala sekä turkistuotanto saavat nyt hengähtää ja kehittää toimintojaan

Sunnuntai 17.5.2015 - -Esko Erkkilä-

Huhtikuun 19. päivänä järjestettyjen eduskuntavaalien tulos oli valtaosalle suomalaisista kokemus, joka pysyy mielessä myönteisenä kokemuksena.

 

 

Olen varma, että erityisesti turvealan toimijat sekä turkistuotannon harjoittajat huoahtivat helpotuksesta, kun vaalitulos varmistui.

 

 

Turvealan ja turkistuotannon helpotus varmistui, kun tietoon tuli, että Vihreät eivät tule mähläilemään hallitustyöskentelyssä vaan siirtyvät oppositioon.

 

 

En tunne turvatuotantoa ja sen kaikkia taustatekijöitä, mutta sen olen oppinut, että Vihreiden harjoittama hiilenmusta energiapolitiikka sai eduskuntavaaleissa tyrmäyksen ja kotimainen turvetuotanto on ala, jolle nyt suodaan kasvun sekä khittymisen mahdollisuudet.

 

 

Ympäristöministeriön yhdistäminen maa- ja metsätalousministeriöön ja niiden yhdessä muodostaman luonnonvaraministeriön perustaminen lopettaa sen kitkan, joka on ollut leimaa-antavaa suomalaiselle eriseuraisuudelle luonnonvarojen hoitamisessa ja hyödyntämisessä.

 

 

Turvealaa paremmin tunnen turkistuotannon, sillä sain tehdä työurani neljästäkymmenestä vuodesta viimeiset viisitoista vuotta tiivistä yhteistyötä suomalaisen turkistuotannon kanssa.

 

 

”Kruununa” turkistuntemukselleni olivat ne kaksi vuotta, jolloin sain olla jäsenenä Suomen suurimman vapailla markkinoilla toimineen turkisrehuvalmistajan hallituksessa.

 

 

Tiedän omakohtaisesti, että turkisalan välittömät positiiviset vaikutukset ulottuvat jokaiseen suomalaiseen ruokapöytään.

 

 

Tämä perustuu sille, että turkisrehuvalmistajat kilpailevat teurastamojen teurasjakeesta ja maksavat siitä teurastamoille niin hyvän hinnan, että teurastamot ja lihanjalostuslaitokset pystyvät myymään lihanjalostustuotteensa päivittäistavaraketjuille merkittävästi edullisemmin, kuin jos turkistaloutta ei olisi olemassa.

 

 

Jos lihanjalousalan teurasjakeet – joita valitettavan usein kutsutaan teurasjätteiksi – jouduttaisiin kuivattamaan lihaluurehujauhoksi ja polttamaan se lämpövoimaloissa, olisivat ”jokapäiväisen” makkaramme hinnat täysin toisella tasolla kuin nykyään.

 

 

Tervehdin tyytyväisyydellä yhdessä turvetuotannon ja turkisalan kanssa eduskuntavaalitulosta sekä vaalitulosta seuranneita hallitusneuvotteluja, sillä nyt turvealan ja turkistuotannon kehittäminen on mahdollista ja suomalaisten hyvinvointi siltä osin turvattu.

 

 

 

-Esko Erkkilä-

Metsäteollisuuskonserni Metsä Group´n jätti-investointisuunnitelma Äänekoskelle antaa aihetta syiden ja seurausten pohdinnoille

Perjantai 25.4.2014 - -Esko Erkkilä-

Perhekunnallamme on hallussaan parillakin taholla pieni osuus Metsäliitto Osuuskunnasta.

 

Metsä Fibre on osa Metsä Groupia ja sen omistavat emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta (50,2 %), Metsä Board (24,9 %) ja Itochu (24,9 %).

Metsä Fibre on Metsä Groupin ydinliiketoimintoja yhdessä Metsä Boardin, Metsä Tissuen, Metsä Woodin sekä Metsäliitto Puunhankinnan kanssa.

 

Metsä Fibre on viime päivinä saanut runsaasti positiivista palstatilaa, kun se ilmoitti suunnittelevansa Äänekoskelle Suomen kaikkien aikojen suurinta metsäinvestointia.

 

Äänekosken suunnitelmat merkitsevät todellisen monitoimisen tehdasyksikön rakentamista Äänekoskelle – kustannusarvio on 1,1 miljardia eli 1.100 miljoonaa euroa!

 

Metsäliitto on nyt julkistetun suunnitelman perusteella nousemassa metsäteollisuutemme ehkä valovoimaisemmaksi tekijäksi.

 

Tunnustan olleeni ”epäilevä-Tuomas”, kun pankkimies Kari Jordan nimitettiin Metsäliiton toimitusjohtajaksi 1.1.2005 ja pääjohtajaksi 1.1.2006 – viimeistään nyt Jordanin näytöt osoittavat, että olin väärässä!

 

Äänekosken tehdassuunnitelmat antavat aiheen monenlaiselle pohdiskelulle.

 

Heittelen joitain ajatuksia – huomaa, että ajatusteni perässä on kysymysmerkki:

 

• alkaako talouselämässämme olla piristymisen merkkejä, kun Kataisen – Urpilaisen hallitus alkaa olla kolmen vuoden kivisen tiensä jälkeen painumassa ”unhon yöhön”?

• talouselämän virkistyminen on osaltaan mielialoista riippuvainen ja kun nyt poliittinen tulevaisuus nykyhallituksen luovuttaessa alkaa näyttää valoisammalta, myös teollisuus uskaltaa ottaa etunojaa tulevaisuuteen?

• teollisuus uskoo, että nykyisen hallituksen aikaansaama epävarmuus on poistumassa ja vuoden kuluttua eduskuntavaalien jälkeen siirrytään vahvan kasvun sekä tulevaisuudenuskoisuuden vaiheeseen?

 

Sitten jokunen ajatus niistä seikoista, joita tarvitaan Äänekosken jätti-investoinnin kunniakkaaseen toteuttamiseen:

 

• maakuntien tieverkoston kunnostamiseen ja vuosien aikana syntyneen korjausvelan paikkaamiseen on saatava lisää panostuksia, sillä Äänekosken tehdasinvestointi tarvitsee kunnollisen tieverkoston; erityistä huomiota pitää kiinnittää alemman tieverkoston kunnostamiseen

• metsänhoitotoimenpiteiden kehittämiseen on panostettava, vaikka suunniteltu jätti-investointi voidaankin toteuttaa valtakunnallisesti kestävän hakkuusuunnitelman puitteissa

• nyt ei saa syyllistyä nurkkakuntalaisuuteen, vaan kaikkien on nähtävä positiivisena seikkana Metsäliiton panostukset Keski-Suomeen

 *********

Haluan erityisesti ottaa kantaa maamme ja maakuntiemme alemman asteen tieverkoston kehittämiseen ja todeta, että valtiovallan pitäisi nyt satsata sille suunnalle ja jättää haihattelut vaikkapa Tampereen ratikan tukemisesta hamaan tulevaisuuteen!

 

 

-Esko Erkkilä-

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Pirkanmaan maakuntavaltuustossa: "Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen"

Tiistai 31.12.2013 - -Esko Erkkilä-

Pirkanmaan Liiton maakuntavaltuusto kokoontui maanantaina 16.12.2013 ja käsitteli Pirkanmaan maakuntakaavan neljää maankäyttövaihtoehtoa sekä niiden vaikutuksia maakunnan yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluverkkoon.

 

Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot on valmistelussa nimetty seuraaviksi:

 

 

Aurinko 1:

 

• Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia (Valkeakoski, Sastamala, Ikaalinen, Mänttä-Vilppula) korostava keskittävä ja tiivistävä malli.

 

 

Aurinko 2:

 

• Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli.

 

 

Planeetat:

 

• Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli.

 

 

Tähdet:

 

• Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli.

 

 

 

Keskustan ryhmäpuheenvuoron käytti Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahden - joka toimii Tampereella Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana - ryhmäpuheenvuorossa tuli selkeästi esille, että Keskusta kantaa aitoa huolta koko Pirkanmaan kehittymisestä.

 

 

Timo Hanhilahden ryhmäpuheenvuoron otsikkona oli

 

 

…”Lähtökohtana maakunnan tasapainoinen kehittäminen”…

 

 

ja se kuului näin:

 

 

”Keskusta lähtee maakunnan tasapainoisesta kehittämisestä. Keskuskaupungin etu on hyvinvoiva muu maakunta ja päinvastoin, muu maakunta hyötyy vetovoimaisesta keskuskaupungista.

Maakunnan kehittymisen kulmakivinä ovat kattava palveluverkosto, hyvät liikenneyhteydet ja toimiva työnjako maakunnan eri osien välillä. Vain näillä keinoilla voidaan turvata asukkaiden kohtuullisesti tasavertainen asema palveluissa. Hyvillä liikenneyhteyksillä luodaan toiminnan mahdollisuudet eri seutujen yritystoiminnalle. Se merkitsee maakunnallisesti tärkeiden tiehankkeiden toteuttamista. Vähintään yhtä tärkeää on ohjata resursseja alemman tieverkoston kunnon ylläpitämiseen ja kohentamiseen nykyisestä tilanteesta, jossa tieverkosto rapautuu nopeaa vauhtia.

Suunnittelun lähtökohtana on kasvava maakunta, jonka vetovoima jatkuu vähintään nykyisellä tasolla. Kaikki esitetyt vaihtoehdot merkitsevät voimakasta keskittymistä keskusseudun alueelle väestöpohjan ja työpaikkamahdollisuuksien osalta. Maankäyttövaihtoehdoissa Aurinko 1 ja 2 ohjaa kasvua erityisesti keskuskaupunkiin ja eteläiselle kasvusuunnalle. Ne tulevat olemaan kasvualueita riippumatta siitä, millaisen vaihtoehdon maankäytössä valitsemme. Ohjaava vaikutus näissä vaihtoehdoissa rajoittuu lähinnä siihen, mitä toimenpiteitä jätetään tekemättä tai mihin kiinnitetään nykyistäkin vähäisempää huomiota.

Asemanseutujen ja rataverkoston läheisyyden huomioiminen on luonnollinen ja taloudellisesti tehokas tapa vaikuttaa paikallisesti työmatkoihin ja saavutettavuuteen sitten, kun paikallisjunaliikenne saadaan nykyistä toimivammaksi.

Keskusseudun, eteläisen kasvusuunnan ja rataverkoston hyödyntäminen ei kuitenkaan voi merkitä maakunnan kehittämisen laiminlyöntiä kuntakeskuksissa ja asutuissa kylissä. Tästä syystä vaihtoehdossa Tähdet oleva malli luo parhaat kehitysnäkymät koko maakunnan alueelle. Ydinkaupunkiseudun osuus kasvusta on tässäkin mallissa yli 80 %. Sekin merkitsee voimakasta keskittämistä koko maakunnan näkökulmasta.

Tampereen kaupunkiseudun valinnoilla voidaan tukea tai näivettää muuta maakuntaa. Keskusta katsoo, että kasvavassa maakunnassa keskuskaupungilla ei ole tarvetta hakea kasvua muun maakunnan kustannuksella. Tärkeämpää on tukea erityisesti maakunnan kaikkien seutukeskusten kehitystä. Keskuskaupungin ulkopuolisilla alueilla on mahdollisuus täydentää yritystoiminnan verkostoja ja luoda vaihtoehtoisia asumismuotoja niitä haluaville. Maakunnallisella suunnittelulla ja mahdollistavalla kaavoituksella voidaan luoda pohjaa koko alueemme hyvinvoinnille.

Maankäytön ja liikenneyhteyksien kehittäminen Helsinki – Hämeenlinna – Tampere  -vyöhykkeellä kiinnittää maakuntaamme valtakunnallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin sekä vahvistaa asemaamme merkittävimpänä kasvualueena pääkaupunkiseudun ulkopuolella. HHT-vyöhykkeen kehitystyöhön varattavat resurssit tai rahoitusmallit on löydyttävä siten, ettei se ole poissa maakunnan muusta kehittämisestä.

Nykyisessä tilanteessa liikenneinvestointien painopisteen on siirryttävä vahvaan perustieverkkoon, tavoiteltuihin uudistuksiin esim. 3-tien ja 9-tien kohdalla sekä erityisesti alemman tieverkon toimintakuntoon ottaen huomioon myös raskaan liikenteen tarpeet. Mm. raaka-aineiden ja biomateriaalien lisääntyvä kuljetustarve koskee koko maakuntaa.

Uuden järjestelyratapihan rakentaminen on varteenotettava vaihtoehto, mutta ei kuulu kiireellisimpien investointien joukkoon. Vanha ratapiha luonnollisesti vapautuu samalla muuhun kaupunkikäyttöön. Henkilöliikenneaseman siirtäminen on katsottava lähinnä kaupunkikeskustan kehittämisen näkökulmasta.

Tampere-Pirkkalan lentoaseman roolia on tarvetta vahvistaa yhteistyössä Helsinki-Vantaan lentoaseman kanssa. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista kytkeä lentoaseman kehitys tuleviin väyläratkaisuihin.

Täydennysrakentaminen on ennen muuta vaihtoehto uusien asuinalueiden perustamiselle. Suunnitelmissa olevat uudet asuinalueet, kuten Nurmi-Sorila Tampereella on syytä rakentaa ohjelman mukaisesti, mutta uusien laajamittaisten alueiden suunnittelussa on tarvetta olla pidättyväinen. Täydennysrakentaminen liittyy seutu- ja kuntakeskusten lisäksi myös kyliin, joiden täydennysrakentaminen on välttämätöntä toimivan asutuspohjan, palveluiden, joukkoliikenteen ja sosiaalisen ympäristön ylläpitämiseksi. Kyläkaavojen laatimista on vauhditettava koko maakunnan alueella.

Työssäkäynnin ja asumisen rakenteessa on tarpeen tunnistaa meneillä oleva muutos. Toistakymmentä vuotta kehitteillä olleet etätyön mallit ovat vähin erin löytämässä toteutusmuotonsa. Tietotekniikan kehityksen ja parantuvien yhteyksien kautta tulee etätyö mahdolliseksi entistä useammalle samalla kun työnantajien asenne on muuttumassa mm kustannussyistä yhä suotuisammaksi.

Loma-asuntojen taso on parantunut ja paranee koko ajan sekä rakentajien omista toiveista johtuen että viranomaisten vaatimusten takia. Suomalaisen asumisen mallissa yhä useampi haluaa kaupunkiasunnon oheen hyvin varustellun loma-asunnon, jossa vietetään aikaa ympäri vuoden. 

Maankäyttövaihtoehtojen arviointi on suunnitelmassa tehty osin subjektiivisesti. Keskittämisen edut on nähty itsestään selvänä. Ympäristönäkökulman tarkastelussa olisi tarpeen ottaa huomioon laaditut tutkimukset.

Kokonaisuutena vaihtoehdot on rakennettu tilanteeseen, jossa suuntautumisvaihtoehdot ja seutujen intressit on asetettu ristiriitatilanteeksi. Asetelma haastaa kilpailuun, jollaista maakunnan sisällä ei tule olla. Maakunnan kilpailulliset haasteet tulevat ulkoapäin ja yritystoiminnan osalta myös maan rajojen ulkopuolelta. Keskuskaupungin roolia tuskin kukaan asettaa kyseenalaiseksi. Lopulta on kyse siitä, onko Tampere valmis maakunnalliseen yhteistyöhön, jossa se saa itsekin parhaat edut hyvin kehittyvästä maakunnasta.”

 

Annan suuren arvon sille vastuullisuudelle, jota Maakuntavaltuuston Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Timo Hanhilahti ryhmäpuheenvuorossaan esitti!

 

 

-Esko Erkkilä-

Yrityksen saneerausvaiheessa on muistettava panostaa investointeihin ja erityisen tärkeää se on saneerauksen jälkeen

Torstai 6.6.2013 - -Esko Erkkilä-

Sain 40 ja puoli vuotta kestäneen työurani aikana seurata läheltä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olleiden yritysten saneeraamista – konsernin pikkuyritysten saneeraaminen kuului pariinkin otteeseen työtehtäviini.

 

Saneerausvaihe ja erityisesti sen päättyminen on yritysjohdon koetinkivi; miten yritys pääsee jaloilleen saneeraamisen jälkeen?

 

Ongelma ja haasteet koskevat yrityksiä omistuspohjasta tai yritysmuodosta riippumatta.

 

Samalla viivalla ovat osakeyhtiöt ja osuuskunnat tai yksityisten omistamat yritykset sekä kuntien omistamat liikelaitokset.

 

Saneeraaminen liittyy yleensä omistajavaihdokseen tai kunnallisessa elämässä eri toimintojen yhdistämiseen.

Kaikki eivät jostain syystä hyväksy "saneeraaminen" -termin käyttämistä yritysten kuntoonlaittamisessa, mutta tässä jutussa käytän sitä termiä!

 

Tässä jutussani koskettelen kunnallisen liikelaitoksen saneeraamista ja sen kehittämistä.

 

En yleensä käsittele luottamustoimiini liittyviä seikkoja, mutta koska ne nyt ovat tulleet julkisiksi yhteiskunnan avoimuuden ansiosta, näen paikallaan muutamalla sanalla taustoittaa käyttäytymistäni Tampereen Infa Liikelaitoksen johtokuntatyöskentelyssä.

 

Tampereen Infra Liikelaitos muodostettiin vuoden 2009 alussa useista eri yksiköistä ja sen jälkeen sain johtokunnan varapuheenjohtajana olla mukana haasteellisessa ja sekä mielenkiintoisessa työssä, jossa yritys saneerattiin tuloskuntoon.

 

Kuluvan vuoden alussa sain jatkaa työtäni infralaisten sekä kaupunkilaisten parhaaksi johtokunnan jäsenenä.

Useat ovat todenneet, että Infran sanaaraaminen pelasti Tampereen kaupungin koko oman tuotannon! Hyvä niin!

 

Tampereen kaupungin nettisivuilla kerrotaan 29.5.2013 pidetystä Tampereen Infra Liikelaitoksen johtokunnan kokouksesta, jossa Liikelaitoksen strategiasta vuosille 2013 – 2017 päätettäessä asia eteni näin:

*********

 

Asian käsittelyn kuluessa jäsen Kari Wallenius esitti jäsenen Esko Erkkilän kannattamana, että investointien vuosittainen taso muutetaan 0,9 miljoonasta 1,4 miljoonaksi euroksi strategiakaudella.

 

Puheenjohtaja totesi, että oli tehty kannatettu muutosehdotus, joten oli äänestettävä.

 

Puheenjohtaja esitti, että äänestys suoritetaan kädennostolla siten, että esittelijän päätösehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Walleniuksen ehdotusta kannattavat äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin.

 

Mikko Leppälahti, Sami Pesonen ja Arja Tuppurainen äänestivät JAA. Kari Wallenius, Esko Erkkilä ja Seppo Säämäki äänestivät EI. Koska äänet menivät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisi päätöksen. Puheenjohtaja Mikko Leppälahti äänesti esittelijän päätösehdotusta, joten se tuli johtokunnan päätökseksi.

 

Kari Wallenius, Esko Erkkilä ja Seppo Säämäki ilmoittivat eriävän mielipiteensä ja se liitetään pöytäkirjaan.

 

Eriävä mielipiteemme on kirjattu kaikkien nähtäville pöytäkirjaan ja se kuuluu näin:

 

********

 

”Näemme, että Infran siirtyminen kehittämisen vaiheeseen merkitsisi investointimahdollisuuksien asettamista tasolle 1,4 M€.

 

Esittämämme taso olisi vahva osoitus asiakkaille, henkilöstölle ja laajemminkin tamperelaisille siitä, että Tampereen kaupungin omaa tuotantoa pitää ylläpitää ja kehittää.

 

Kari Wallenius

Esko Erkkilä

Seppo Säämäki”

 

***********

 

Tunnustaudun eriävän mielipiteen kirjoittajaksi ja kiitän, että Kari Wallenius (SDP) sekä Seppo Säämäki (Vasemmistoliitto) saattoivat sen sanamuodon hyväksyä.

 

Kokoomuksen, Vihreitten ja Perussuomalaisten edustajien mielipide johtokunnassa kuitenkin voitti, joten pulinat pois.

 

Eriävässä mielipiteessä on ilmaistu oleellinen, mutta haluan painottaa, että meidän vähemmistöön jääneiden mielipide ei tarkoittanut 1,4 M€:n investointipakkoa, vaan mahdollisuutta toimivalle johdolle toimia kehittämisen periaatteilla.

 

Viesti henkilöstölle, asiakkaille ja koko Tampereen asukkaille sekä luottamushenkilöille ja virkamiehille jäi nyt osin vajavaiseksi Infran halusta vastata voimakkaasti kaupungin oman tuotannon jatkuvuuden puolesta.

 

Eriävä mielipide ei ainakaan minun taholtani merkitse epäluottamuksen osoitusta toimivaa johtoa kohtaan.

 

Näillä kehitetään Infraa!

 

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen Keskusta tuntee suurta huolta Tampereen keskustan kehittämisestä

Tiistai 14.5.2013 - -Esko Erkkilä-

Otsikossa ei ole kysymys sanaleikistä, vaan todesta.

 

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 30.4.2013  esittelijänä toiminut suunnittelupäällikkö Ari Vandell esitti, että pysäköinnin ns. ykkösaluetta laajennettaisiin, Hämeenkadulla maksimipysäköintiaika rajattaisiin nykyisestä kahdesta tunnista yhteen tuntiin, maksullisuus laajennettaisiin koskemaan myös sunnuntaita ja että pysäköintimaksuja korotettaisiin.

 

Onneksi suunnittelupäällikkö Ari Vandell´n esitys päätettiin yhdyskuntalautakunnan yksimielisellä päätöksellä jättää pöydälle.

 

Suunnittelupäällikkö Vandell kuitenkin uudistaa esityksensä tänään eli 14.5.2013 pidettävässä yhdyskuntalautakunnan kokouksessa.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry:n johtokunta käsitteli asiaa ja päätyi siihen, että vastustamme suunnittelupäällikkö Ari Vandell´n päätösehdotusta.

 

Laadimme asiasta lehdistötiedotteen, jonka toimitimme medialle eilen.

 

Lehdistötiedote kuuluu näin:

 

***********

 

Tampereen keskustan pysäköintihintojen korottaminen olisi vakava isku kaupunkikeskustan elinvoimalle

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö katsoo, että pysäköintimaksujen korottamisella olisi kaupunkikeskustan kehittymiselle näivettävä vaikutus. Kaavailtu 400.000 euron suuruinen maksutulojen vuosikasvu ei tulisi toteutumaan, sillä automarkettien ilmainen pysäköinti tulisi muuttamaan kuluttajien käyttäytymistä. 

 

Keskusta ei kannata suunniteltua pysäköintimaksujen korottamista.

 

Kaupungin toimet kohdistuvat väärin, jos keskustan pysäköintimaksuja pyritään nostamaan ja ei puututa kaupunkiorganisaation rakenteellisiin ongelmiin.

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestön mielestä kaupungin pitää luoda edellytyksiä keskustan kehittymiselle eikä vaarantaa elävää kaupunkikeskustaa liikkumista ja kaupanteon mahdollisuuksia rajoittaen. 

 

 

 

Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö ry

Johtokunta

 

Lisätietoja:

 

Puheenjohtaja Esko Erkkilä, 050 556 4878

Tiedotusvastaava Kalle Kiili, 050 480 0277

 

***********

 

Toivomme, että järki voittaisi ja Tampereen kaupunki ei lähtisi ehdoin tahoin kampittamaan Tampereen keskustan kehittämistä.

 

-Esko Erkkilä-

"Lapsiperheistä lahopuihin ja parkkitunneleista pihoihin"

Maanantai 1.4.2013 - -Esko Erkkilä-

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun kurssilla osallistuttiin Tampereen keskustan strategisen osayleiskaavan valmisteluun alkuvuodesta 2013.

 

Ympäristön ja alueiden politiikan opiskelijat toteuttivat kävely- ja tilannehaastatteluja keskustan alueella sekä analysoivat internetissä avoinna olevan keskustan karttakyselyn alkuvaiheen tuloksia.

 

Kurssin tuloksia esiteltiin Tampereen kaupungin kaupunkikehittämisen ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun ympäristön ja alueiden politiikan opintosuunnan järjestämässä yleisötilaisuudessa 18.3.2013.

 

Osallistuin yleisötilaisuuteen.

 

Opiskelijat eli nuoret tieteenharjoittajat olivat toteuttaneet aineiston keruun kahdella uudella menetelmällä; kävelyhaastatteluilla ja tilannehaastatteluilla.

 

Kävelyhaastattelussa haastateltavan kanssa kuljetaan hänen valitsemallaan reitillä ja haastattelija toimii yhdessä haastateltavan kanssa ympäristön havainnoijana.

 

Tilannehaastattelussa kerätään kävelyhaastattelujen tavoin paikkaan kietoutunutta tietoa, mutta ne ovat kestoltaan lyhyempiä, vain muutaman minuutin pituisia.

 

Kysyin yleisötilaisuudessa tarkemmin kävelyhaastattelun luonnetta ja vasta toiseen tarkentavaan kysymykseeni sain vastauksen, että kävelyhaastatteluun valitut henkilöt olivat tutkijoiden tuttavia.

 

Kun ”tutkimuksen” perustana oli kuusi kävelyhaastattelua ja haastateltavat olivat haastattelijoiden tuttavia sekä profiililtaan alle kouluikäisten perheitä, niin kovin suurta tieteellistä painoarvoa tutkimustuloksille ei voida kaikkien kaupunkilaisten vinkkelistä antaa.

 

On toki muistettava, että kävelyhaastatteluun perustuvan osion tarkoituksena oli selvittää lapsiperheiden kokemuksia keskustassa asumisesta, liikkumisesta ja ulkoilusta.

 

Tilannehaastattelujen kohdalla tilanne oli hieman toinen, sillä niiden lukumäärä ”tutkimuksessa” oli eri osioissa kaikissa kuitenkin yli 30 tilannehaastattelua!

 

Vaikka tutkimusmenetelmät eivät olleet lähelläkään todelliselle tutkimukselle asetettavia vaatimuksia, niin opiskelijoiden esitykset esim. kaupunkiluonnon kehittämisen kannalta tärkeistä paikoista olivat huomionarvoisia. Muutama esimerkki:

 

• Tammelantorille puita

• Keskustorille puita Hämeenkadun suuntaisesti

• Hämeenpuistossa on potentiaalia vehreäksi keitaaksi. Puistosta olisi kiva saada elävä kohtaamispaikka vaikka piknikille. Nyt se on lähinnä koirien ulkoiluttamispaikka.

• Koko Eteläpuisto uusiksi. Nykyään se on autio hiekka/lumikenttä. Aluetta käytetään myös autojen parkkipaikkana, vaikka kyseessä on upea järven ranta!

• Sipulikirkon edusta on hukkatilaa, siihen saisi hyvän puiston tai muuta toimintaa.

 

 

 

Lahopuille sopiviksi alueiksi tutkimus toteaa Hatanpään, Pyynikin, Kaupin sekä Iidesjärven seudut – ei varmaan yllätä ketään!

 

 

 

”Tutkimusaineistossa” oli jonkun tilannehaastatellun mielipide kerrostalon pihalle suunnitellusta ryytimaasta:

 

”Et kyllä tohon varmaan kakstoista plänttiä mahtuis, et jokaisella asukkaalla olis se semmonen oma, et sitä vois sitte joko käyttää tai sitten ei, et siinä vois kasvattaa jotain, yrttejä tai muuta, mitä nyt vaan niinku haluaa omaan käyttöönsä. Niin ei se sitten mun mielestä, tolle olis niinku paljon enemmän käyttöö tolle pihalle silloin.”

 

Tulkitsen, että haastateltu kannattaa ryytimaan perustamista – vai olenko oikeassa?

 

**********

 

Yleisötilaisuuden ehkä keskeinen sanoma opiskelijoille, kuulijoille ja medialle oli se, että senioriväestö oli ”tutkimuksessa” unohdettu tyystin.

 

Jo tutkimusmenetelmät sulkivat keskustan ehkä suurimman väestöryhmän eli seniorit kokonaan tutkimuksen ulkopuolelle.

 

*********

 

Tutkimus (nyt kirjoitan tuon sanan ilman heittomerkkejä!) puolustaa paikkaansa opiskelijoiden harjoitelmana Tampereen keskustan strategisessa kehittämisessä, mutta tavallisen työssäkäyvän ja senioriväestön sivuuttaminen pitäisi tulevissa tutkimuksissa paikata.

 

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 30-vuotisjuhlakokous, kulttuuripalkinnon jakaminen ja kansanedustaja Mikko Alatalon juhlapuhe olivat hieno kokonaisuus

Keskiviikko 21.3.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere eli Maaseudun Sivistysliiton opinto- ja kulttuuriyhdistys ry on perustettu 24. helmikuuta vuonna 1982. Paikka oli TV2:n tiloissa Tampereen Tohlopissa.

 

Perustamisesta tuli siis kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta ja kolmekymmenvuotisen toiminnan johdosta järjestimme juhlatilaisuuden Pirkan Marttojen koulutustilassa Tampellan esplanadilla Tampereella 19.3.2012.

 

 

Toimin MSL-Tampereen puheenjohtajana ja normaalisti laadin puheeni vasta viime hetkillä, mutta arvokkaan tilaisuuden vuoksi poikkesin tavoistani ja laadin puheluonnokseni jo parisen tuntia ennen H-hetkeä.

Kuvan otti kamerallani Karoliina Koskela.

 

 

Tässä luonnokseni, jota en orjallisesti noudattanut, mutta hyvän tuen se antoi avauspuheenvuoroni pitämisessä:

============

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!

 

Vietämme tänään valtakunnallisesti Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää.

 

Valtakunnallinen liputuspäivä sopii erinomaisesti yhteen nyt alkavan Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30-vuotiskokouksen kanssa.

 

Minna Canth syntyi tasan 168 vuotta sitten näillä kulmilla, sillä hänen isänsä toimi Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaalla mestarina.

 

Minnan synnyinkodin tarkka osoite on Puutarhakatu 8. Sillä paikalla nyt olevan talon seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan, että Minna Canth syntyi sillä paikalla sijainneessa talossa v. 1844. Joissain tiedoissa Minna Canth´n syntymävuodeksi kerrotaan 1843.

 

Canth´n perhe muutti Kuopioon, kun Minna oli 9-vuotias, sillä Minnan isä sai Kuopiosta paikan Tampereen Lankakaupan hoitajana.

 

Minna Canth´n Tampereella sijaitseva muistomerkki sijaitsee Hämeenpuistossa Puutarhakadun ja Satakunnankadun välissä.

 

Pyynikinrinteellä sijaitsee Minna Canthin katu.

 

Vaikka Minna Canth oli aikansa radikaaleja, voimme olla yksimielisiä, että Maaseudun Sivistysliiton ja Minna Canth`n ajatuksilla on paljon yhteistä.

 

Maaseudun Sivistysliiton esittelyaineistossa ensimmäiseksi tavoitteeksi todetaan tasa-arvo. Se oli ydinajatus myös Minna Canth´n toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa.

 

Toisena tavoitteenaan MSL tuo esiin ihmisyyden ja se jos mikä oli keskeistä myös Minna Canth´lle.

 

Voimme olla mielestäni varmoja, että maaseutukulttuurin päämäärien toteuttaminen ja maaseudun, kylien, yhteisöllisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan kehittäminen olivat MSL:n tapaan myös Minna Canth´n toiminnan kulmakiviä.

 

Maaseudun Sivistysliiton alkiolaisuuteen ja konstailemattomaan maahenkeen perustuva sivistyskäsitys ovat molempien tänään juhlivien tahojen eli Minna Canth´n ja MSL-Tampereen kantavia ohjenuoria.

 

Arvoisa juhlayleisö!

 

Näillä ajatuksilla toivotan Teidät tervetulleiksi tähän Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen juhlakokoukseen.

 

Meillä on suuri etuoikeus juhlia tänään!

 

Olkaat tervetulleita!

 

===========

 

 

Poikkesin ennen tilaisuutta Hämeenpuistossa Minna Canth´n patsaalla ja totesin, että räntäisessä säässä kirjailijan patsas oli tukevasti paikoillaan.

 

 

Tässä vuonna 1951 Kurun mustasta graniitista taiteilija Lauri Leppäsen veistämä patsas, joka oli Minna Canth`n 168-vuotissyntymäpäivän kunniaksi saanut muutaman kukkaistervehdyksen.

 

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ehdottaa joulutorin siirtämistä Hämeenpuistoon

Lauantai 10.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere  piti sääntömääräisen syyskokouksensa 7.12.2011.

 

Ehdotimme syyskokouksen kannanotossamme, että Tampereen Joulutori järjestettäisiin jatkossa Hämeenpuistossa.

 

Perustelimme kannanottoamme sillä, että kaupungin keskustan kehittäminen on viime vuosina painottunut Keskustorilta itään, mutta lännen suunta kuten Hämeenpuisto sekä Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

Totesimme julkisuuteen toimittamassamme kannanotossa, että Hämeenpuistossa on tänä vuonna järjestetty joitain kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. Ne sopivat sinne hyvin ja sen vuoksi esitimmekin, että Hämeenpuiston elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna Joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä.

 

Joulutori saataisiin Hämeenpuistossa keski-eurooppalaiseen tyyliin käytävämalliseksi ja se olisi mielestämme toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori.

 

Kannanottomme kuului kokonaisuudessaan näin:

 

"MSL-Tampere ehdottaa joulutoria Hämeenpuistoon.

 

Tampereella järjestetään tänä vuonna neljännen kerran joulutori Keskustorilla. Joulutunnelman lisääminen on tuonut kaivattua toimintaa kaupungin keskustaan. Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen on painottunut viime vuosina Keskustorilta itään. Lännen suunta kuten Hämeenpuisto ja Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

 

Tänä vuonna Hämeenpuistossa on järjestetty joitakin kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. MSL-Tampere ehdottaa, että Hämeenpuiston toiminnan elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä. Käytävämallinen joulutori olisi toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori."

 

Kannanottomme lisäksi toimitimme julkisuuteen myös henkilövalintojamme koskevan osion ja se kuului puolestaan näin:

 

"Puheenjohtajana jatkaa Esko Erkkilä

Puheenjohtajakseen MSL-Tampereen syyskokous valitsi vuodelle 2012 Esko Erkkilän, jolla alkaa toinen puheenjohtajavuosi. Hallituksen muu kokoonpano on sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Ari Hirvikoski, Kaarina Peltomäki, Ritva Männistö, Seppo Ollinkoski ja Jouni Koskela, joka toimii pärekorinheittojaoston puheenjohtajana."

 

Kannanottomme ja tiedotteemme saivat tamperelaisessa mediassa suuren huomion, sillä ne julkaisivat aineistoamme laajalti tamperelaisten tiedoksi.

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen kaavoituksesta vastaavat virkahenkilöt suorastaan haluavat kaavavalituksia?

Tiistai 9.8.2011 - -Esko Erkkilä-

Olen näillä palstoilla monesti antanut tunnustusta Tampereen kaupungin Alvari-toiminnalle.

 

Niin teen myös nyt, mutta annan suuren epäluottamuslauseen Tampereen kaupungin kaavoitustoimintaa hoitaville pikkuvirkahenkilöille. Epäluottamuslauseeni syynä on pikkuvirkahenkilöiden ”harrastuksen puute” virkatehtäviensä suorittamisessa.

 

Tampereella on meneillään osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lahdesjärven eteläalueen osalta.

 

Mahdolliset mielipiteet tulee toimittaa Tampereen kaupungin kirjaamoon 11.08.2011 mennessä.

 

Etelä-Alvarin järjesti asian tiimoilta teematilaisuuden keskiviikkona 3.8.2011 Tampereen kaupungin Virastotalolla, mutta kenellekään kaavoitusasioita hoitavalle virkahenkilölle ei sopinut tulla selittämään suunnitelmaa! Parisenkymmentä asiasta kiinnostunutta kaupunkilaista odotti virkahenkilöitä turhaan!

 

Kesäloma-aika ei käy selitykseksi, sillä töiden pitää hoitua myös kesäaikana! Myöskään se ei käy selitykseksi, että tilaisuutemme alkoi vasta klo 17.30!

 

Tuntuu, että Tampereen kaupungin kaavoitusasioita hoitavat pikkuvirkahenkilöt ja heidän esimiehensä suorastaan kaipaavat kaavavalituksia, kun eivät suostu valmisteluvaiheessa taustoittamaan hankkeita.

 

Vähintään on kyse siitä, että kesäloma-aikana vastuuhenkilöiden lomansijaisuuksista sopiminen on laiminlyöty. Kuka vastaa kaavoitustoiminnasta?

 

Yleissuunnitelman osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Diaarinumero TRE:2905/10.02.01/2011) työn tilaaja/kaavoitusviranomainen on:

 

Tampereen kaupunki

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Maankäytön suunnittelu

Asemakaava-arkkitehti

Sakari Leinonen

puh. 040 701 5792

Arkkitehti Anna Hyyppä

puh. 040 800 7905

 

Toivon ”Kaupunkiympäristön kehittäminen” –yksikön vastausta!

 

-Esko Erkkilä-

 

PS. Etelä-alvarilaiset saivat maanantaina 8.8.2011 tiedon, että Sakari Leinonen ja Anna Hyyppä ovat mukana Etelä-Alvarin uudessa tilaisuudessa 10.8.2011. Virkahenkilöiden "myöhäherännäisyys" ei muuta miksikään varsinaisessa blogitekstissäni toteamaani!

Millaisen keskustan haluamme Tampereelle?

Perjantai 5.2.2010 - -Esko Erkkilä-

Aamulehti järjesti auditoriossaan otsikkoaihetta käsitelleen keskustelutilaisuuden 3.2.2010 klo 18.00. Osallistuin tilaisuuteen.

 

Auditorio täyttyi melkein kokonaan eli paikalla oli lähes satakunta asiasta kiinnostunutta.

 

Puheenjohtajana toimi mallikkaasti Aamulehden uutispäällikkö Sari Torvinen.

 

Paneelin osanottajina olivat vuorineuvos Kari Neilimo, johtaja Kari Kankaala, kauppias Erika Hildén, arkkitehti Niina Rissanen sekä arkkitehtiopiskelija Emmi Keskisarja.

 

Vuorineuvos Neilimon johtama Tampere 2030-vision työryhmä...

Lue lisää »