Yli sata osanottajaa yhdestätoista eri maasta osallistui Tapahtumien Yössä MSL-Tampereen järjestämään pärekorinheittokisaan Tampereen Keskustorilla

Lauantai 11.8.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry järjesti torstaina 9.8.2012 Tampereella Tapahtumien Yössä tempauksen, joka sai ennennäkemättömän suosion.

 

Järjestimme Keskustorilla Raatihuoneen edustalla pärekorinheiton näytöskilpailun, johon kaikki halukkaat saivat osallistua.

 

Tempauksemme sai suuren suosion, sillä osanottajia oli 114 heittäjää, joista 109 heitti pärekoria ensimmäisen kerran elämässään. Heittosuorituksia kirjattiin 121, sillä jotkut kokeilijat halusivat ottaa tarkemmin tuntumaa pärekorinheittoon. Jokaisella oli käytettävissään kaksi heittoa, joten pärekori lensi torilla yli 240 kertaa!

 

Voimme myös todeta, että MSL-Tampere laajensi toimintaansa vahvasti kansainväliseen suuntaan, sillä heittäjät edustivat yhtätoista eri maata!

 

 

Pärekorinheittokisan avausheiton heitti apulaispormestari  Timo Hanhilahti ja hyvin heittikin, sillä tulokseksi mitattiin 10,62 metriä!

 

 

 

MSL-Tampereen pärekorinheittojaoston puheenjohtaja Jouni Koskela – jonka hallussa on pärekorinheiton maailmanennätys 18,57 metriä – luovutti apulaispormestari Hanhilahdelle pienoispärekorin muistoksi hienosta avausheitosta!

 

 

 

Pärekorinheitto on MSL-Tampereen kehittämä laji, jossa kilpaillaan kaksisankaisen peräkorin heittämisestä mahdollisimman pitkälle. 

Lajissa järjestetään MM-kisat joka vuosi ja ne järjestetään pärekorien kehdossa eli Porin torilla. Järjestelyistä vastaavat Satakunnan Viikko ja MSL-Tampere.

 

 

Kisaa oli parhaimmillaan seuraamassa n. 400 katsojaa ja kaikkiaan kaksituntisen kisan katsojamäärä ylitti tuhat innostunutta katsojaa.

 

 

 

Pärekorinheiton tuloksista pidetään maailmatilastoa ja sen kahdennensadannen tuloksen saavutti Antero Hiltunen Kuusamosta. Hiltusen tulos oli hieno 11,28 metriä!

Kuvasta huomataan, että pärekorinheitossa pätee sama ilmiö kuin tennisottelussa - katsojat seuraavat pelivälineen, tässä tapauksessa heittovälineen liikettä!

 

 

Antero Hiltunen sai erikoispalkinnon ja sen luovutti hänelle lajin hallitseva maailmanennätysmies Jouni Koskela.

 

 

 

Näytöskisan pisimmän heiton heitti Jarno Yliniemelä tuloksella 14,77 metriä. Tulos on ylämäkeen heitettynä kunnioitettava.

 

 

 

Jouni Koskelan nimissä oleva maailmanennätystulos 18,57 metriä ei ollut kisan aikana hetkeäkään uhattuna…

 

 

 

…ja myös lempääläläisen Helmi Hopun nimissä oleva naisten maailmanennätystulos ei ollut illan aikana edes miesten uhkaama.

 

 

 

Naisten maailmanennätystuloksen haltija Helmi Hoppu esiintyi kisassa, mutta ei nyt pystynyt hätyyttelemään omissa nimissään olevaa maailmanennätystä.

 

 

Erityisen ilahtuneita olemme, että nuoret ja lapset olivat innokkaita kokeilemaan pärekorinheittoa.

 

Tässä muutamia esimerkkejä nuorimpien heittotyyleistä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

****

 

Kilpailun erään viimeisimmistä heitoista heitti Tampereen kaupunginvaltuuston Vihreän valtuustoryhmän jäsen, poliisi ja yhteiskuntatieteiden maisteri Anna-Kaisa Heinämäki. 

Keskustalainen Tarmo Aaltonen (oikealla) kannustaa Anna-Kaisaa oikein tosissaan!

 

*****

 

Aamulehden toimittaja Vilma-Lotta Lehtinen poikkesi kisapaikalla ja myös hän osallistui kilpailuun. Vilma-Lotta heitti hyvän tuloksen 8,71.

 

Hän kirjoitti tempauksestamme Aamulehden sähköiseen versioon seuraavanmoisen jutun:

 

 

 

”Villi meno Keskustorilla: Kori lensi kansanmusiikin tahdissa

Tampereen Keskustorilla oli torstai-iltana villi meno. Irkkupoljentoista kansanmusiikkia soittava Kansahölömö tanssitti yleisöä menevällä musiikillaan. Paikalla oli ainakin sata ihmistä.

Kansahölömö tahditti myös pärekorinheittokisaa. Kori lensi pisimmälle Jarno Yliniemelän kourasta, kunnioitettavat 14 metriä ja 77 senttimetriä. Maailmanennätys miehillä on 18 metriä ja 57 senttimetriä, naisilla vastaava ennätys 14 metriä ja 99 senttimetriä.

Yliniemelä oli kisassa mukana ensimmäistä kertaa, ja kommentoi ennätysheiton jälkeen, että voittajafiilis on.

Ennätystä pääsi rikkomaan Raatihuoneen edessä iltayhdeksään asti. Kilpailu on Maaseudun sivistysliiton kulttuuri- ja opintoyhdistyksen Tampereen jaoston järjestämä. Puheenjohtaja Esko Erkkilä arvioi, että kisaa on ollut seuraamassa parhaimmillaan 400 ihmistä yhtä aikaa.”

 

Kiitän kaikkia heittäjiä, heittäjien huoltojoukkoja, katsojia ja MSL-Tampereen järjestäjäjoukkoja hienon tilaisuuden läpiviennistä!

 

On hienoa, että osaamme tehdä kulttuuria hymynkare suupielessämme!

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen luottamushenkilöt ovat sallineet luvattoman heikon seurantajärjestelmän

Maanantai 23.4.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere järjesti kaikille avoimen kuntakoulutustilaisuuden Kirjastotalo Metsossa huhtikuun 19. päivänä 2012.

 

Koulutustilaisuuden aihe oli kuntien budjetoinnin vuosikello ja ajankohtaiset talousnäkymät suuressa kaupungissa eli Tampereella ja samat näkymät pienessä kaupungissa eli Parkanossa.

 

Alun perin Tampereen alustuksen oli lupautunut pitämään talous- ja rahoitusryhmän johtaja Juha Yli-Rajala, mutta hänelle tuli este ja kuulimme Tampereen puheenvuoron suunnittelupäällikkö Jukka Männikön esittämänä.

 

Männikkö kertoi jo julkisuudessakin olleen tiedon, että Tampere on tekemässä tänä vuonna 31,8 miljoonaan päätyvän alijäämäisen taloudellisen tuloksen!

 

Kysyin, että kuinka usein Tampereen päättäjät saavat ennusteita kuluvan vuoden talousennusteesta.

 

Hämmästykseni oli suuri, kun Männikkö kertoi, että tulosennuste kerrotaan kaupunginhallitukselle vain joka toinen kuukausi – kesäkaudella ”pimeä ajanjakso” on pidempikin.

Todennäköistä on, että kaupunginvaltuutetut eivät saa tulosennustetta milloinkaan!!!

 

Yritysmaailmassa päättäjät haluavat tietää yrityksen tulosennusteen vähintään kerran kuukaudessa. Uskon, että on häviävän pieni se yritysjohtajien joukko, joka tyytyy kerran kuukaudessa päivitettävään tulosennusteeseen.

 

Olemme Tampereen Infrassa päätyneet siihen, että toimiva johto tuo kuluvan koko vuoden tulosennusteen johtokunnan käsittelyyn kuukausittain. Tammi- ja helmikuussa emme sitä vaadi, mutta maaliskuun tuloksen ”valmistumisen” jälkeen saamme sen käsiteltäväksemme kuukausittain.

 

Yritysmäinen tulosennustaminen soveltuu siis erinomaisen hyvin kunnallisen liikelaitoksen johtamiseen – toki se vaatii luottamushenkilöiltä jämäkkää otetta ja liikelaitoksen johdolta yrityskokemusta.

 

Peräänkuulutan ”infralaista” menettelyä menettelytavaksi koko Tampereen konserniin.

 

Pidän sopivana, että Tampereen talouspuolen virkamiesjohto raportoisi kerran kuukaudessa kuluvan koko vuoden tulosennusteesta kaupunginhallitukselle ja esitän, että kaupungin taloudellinen tilanne kerrotaan kaupunginvaltuustolle joka toinen kuukausi.

 

Vain riittävän nopealla puuttumisella luottamushenkilöt voivat saada budjettiylityksiin taipuvaiset virkahenkilöt aisoihin ja tehostamaan vastuualueensa toimintaa.

On selvää, että virkahenkilöt haluavat toimia itsenäisesti ja eivät halua luottamushenkilöiden seuraavan heidän tekemisiään. Tähän on saatava muutos!

Ei riitä, että pormestari kerran tai pari vuodessa kutsuu johtavat virkahenkilöt puhutteluun. Tiedän kokemuksesta, että parin tunnin saarnan kestää helposti, kun tietää, että seuraavan saarnan kuuntelemiseen menee taas puoli vuotta. Kunnan palveluksessa olevan virkahenkilön näkökulmasta on olemassa sekin "etu", että heikoistakaan tuloksista ei joudu poispotkituksi, joka keino liike-elämässä on joka hetki käytössä.

 

Syksyllä valittavan uuden kaupunginvaltuuston on tartuttava tiukasti Tampereen kaupungin johtamisjärjestelmiin ja muutettava niitä siten, että päättäjät voivat tiiviisti seurata taloustilanteen kehittymistä. Vain tiivis seuraaminen mahdollistaa luottamushenkilöiden ripeän puuttumisen havaittuihin epäkohtiin.

 

-Esko Erkkilä-

Mikko Alatalo: Työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on juuret samassa maaperässä

Sunnuntai 25.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Kansanedustaja Mikko Alatalo piti juhlapuheen Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30 –vuotisjuhlakokouksessa maaliskuun 19. päivänä.

 

 

Alatalo totesi, että maaseutukulttuuri on uhan alla ja sen vuoksi hän näkikin positiivisena MSL:n roolin maaseutukulttuurin puolestapuhujana. Politiikkojen vastuulla on puolestaan huolehtia mm. maaseudun infrasta.

 

Maaseudun infraan liittyy Alatalon mukaan kiinteästi esimerkiksi se, että maaseudulla on toimivat tietoliikenneyhteydet. Ne ovat perusedellytys, jotta vaikkapa etätyö maaseudulla olisi mahdollista.

Laajakaistayhteydet ovat nykypäivänä lähes välttämättömät monien jopa alkutuotannossa tarvittavien toimenpiteiden suorittamisessa.

 

Kataisen hallituksen suunnittelemasta kuntauudistuksesta kansanedustaja Alatalo löysi useitakin kohtia, joita hän halusi kommentoida.

 

Kotiseudulla on aina myös kulttuurillinen merkitys – se luo voimaa elämään. Melkein jokaisessa pitäjässä pyörii aktiivinen kesäteatteritoiminta ja Alatalo näki sen yhtenä tärkeänä osa-alueena maaseudun kulttuuritoiminnassa. Alatalon näkemykseen on helppo yhtyä.

 

Vahvana maaseudun kuvaajana Alatalo toi esiin Sirkku Peltolan, jonka maanläheisiä näytelmiä on ollut mm. tamperelaisten teattereiden ohjelmistossa ja hyvällä menestyksellä.

 

Kansanedustaja Alatalo totesi, että maaseudulla kulttuuri pitää luoda uudella tavalla, jos kuntauudistus etenee.

 

Huomattavaa Alatalon juhlapuheessa oli otsikossa todettu eli se, että työväenliikkeellä ja maaseutukulttuurilla on samat juuret. Näinhän asia on, mutta nykypäivänä sitä ei tule noin perusteellisesti ajateltua!

 

 

Yleisradio on kansanedustaja Mikko Alatalolle läheinen, sillä onhan hän ollut legendaarisen Pekka Silvolan työhönottama toimittaja tv-uutisissa ja Ajankohtaisen Kakkosen toimittajana 1972…1976. Kansanedustajavuosinaan hän on ollut Yleisradio Oy:n hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2003 alkaen.

 

Alatalo linjasi, että Yleisradion vastuu kasvaa, kun Ylen rahoituskuvio muuttuu.

 

Mikko Alatalo käsitteli MSL-Tampereen 30 vuotisjuhlassa pitämässään juhlapuheessa Ylen katsoja- ja kuulijasuhdetta. Ylen on pystyttävä tuottamaan sellaisia ohjelmia, että yleisö pysyy kanavalla. Urheilu ei saa siirtyä kokonaan maksukorttien taakse, oli kansanedustaja Alatalon mielipide.  

 

TV2:n kohdalla Alatalo muistutti, että erityisesti alkuaikoina se oli maaseudun sivistystelevisio. Pekka Silvola muistutti usein – näin kertoi Alatalo -, että maakunnallisuuden ja yhteiskunnallisuuden merkitys on aina muistettava TV Kakkosesta puhuttaessa.

 

Juhlapuheensa lopuksi Alatalo muistutti, että digitaalinen maailma leimaa aikaamme. Internet on osa tiedonvälitystä ja se on joka käänteessä muistettava.

 

-Esko Erkkilä-

Musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppäselle MSL-Tampereen kulttuuripalkinto

Lauantai 24.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksellä on vuodesta 2006 alkaen ollut perinne jakaa kulttuuripalkinto tunnustuksena sille tamperelaiselle, joka on kunnostautunut paikallisen kulttuuritoiminnan ja sivistyksellisen oikeudenmukaisuuden edistäjänä.

 

Tänä vuonna kulttuuripalkinnon sai musiikkiterapeutti, erityisopettaja Tuija Salama-Leppänen.

 

Palkinto luovutettiin Salama-Leppäselle MSL-Tampereen 30 –vuotisjuhlakokouksessa maanantaina maaliskuun 19. päivänä.

 

Tuija Salama-Leppänen toimii pidettynä musiikinopettajana tamperelaisessa Maija Salon musiikkikoulussa.

 

Salama-Leppäsen erityisansiona MSL-Tampere huomioi, että hän on ansioitunut kehitysvammaisten ja erityislasten musiikkiterapeuttina.

 

Musiikkiterapia sopii lapsille, nuorille ja kaiken ikäisille aikuisille.

 

Se on kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa musiikin eri elementtejä – mm. rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka – käytetään keskeisinä välineinä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

 

Lapsille ja nuorille musiikkiterapiaa voidaan käyttää erilaisten diagnoosien omaavien kuntoutuksessa. Diagnoosiryhminä voidaan mainita mm. dysfasia, autismi, ADHD, erilaiset oppimishäiriöt ja psyykkisesti oirehtivat.

 

MSL-Tampereen kulttuuripalkinto on maanläheisesti suomalainen vesuri ja sen vuoksi palkintoa on alettukin kutsua ”vesuripalkinnoksi”!

 

Aikaisemmin vesuripalkinnon ovat saaneet;

 

• 2006 kansanedustaja Mikko Alatalo
• 2007 ex-kansanedustaja Sulo Aittoniemi
• 2008 edunvalvontapäällikkö Jouni Koskela
• 2009 valokuvaaja Jukka Rautio
• 2010 toimitusjohtaja Arto Huhtinen
• 2011 toimistosihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen

 

Muutama valokuva juhlallisesta palkinnonluovutustilaisuudesta:

 

 

MSL-Tampereen hallituksen jäsen ja tiedottaja Jouni Koskela juonsi juhlatilaisuudessa osion, jossa Tuija Salama-Leppäselle ojennettiin yhdistyksen jakama kulttuuripalkinto.

 

 

 

Juhlayleisö odottaa Koskelan ilmoitusta kulttuuripalkinnon saajasta.

Tuija Salama-Leppänen eturivissä toinen vasemmalta ja hänen vierellä istuu puolisonsa Tampereen Työväen Teatterin näyttelijä ja muusikko Jari Leppänen.

 

 

 

MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja puheenjohtaja Esko Erkkilä avustivat Koskelaa palkinnonjakoseremonioissa.

 

 

 

Tässä poseeraa kaksi vesuripalkinnon saajaa; Tuija Salama-Leppänen vuodelta 2012 ja vuonna 2006 saman palkinnon ensimmäisenä saanut kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 30-vuotisjuhlakokous, kulttuuripalkinnon jakaminen ja kansanedustaja Mikko Alatalon juhlapuhe olivat hieno kokonaisuus

Keskiviikko 21.3.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampere eli Maaseudun Sivistysliiton opinto- ja kulttuuriyhdistys ry on perustettu 24. helmikuuta vuonna 1982. Paikka oli TV2:n tiloissa Tampereen Tohlopissa.

 

Perustamisesta tuli siis kuluneeksi tänä vuonna 30 vuotta ja kolmekymmenvuotisen toiminnan johdosta järjestimme juhlatilaisuuden Pirkan Marttojen koulutustilassa Tampellan esplanadilla Tampereella 19.3.2012.

 

 

Toimin MSL-Tampereen puheenjohtajana ja normaalisti laadin puheeni vasta viime hetkillä, mutta arvokkaan tilaisuuden vuoksi poikkesin tavoistani ja laadin puheluonnokseni jo parisen tuntia ennen H-hetkeä.

Kuvan otti kamerallani Karoliina Koskela.

 

 

Tässä luonnokseni, jota en orjallisesti noudattanut, mutta hyvän tuen se antoi avauspuheenvuoroni pitämisessä:

============

Arvoisat juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat!

 

Vietämme tänään valtakunnallisesti Minna Canthin päivää, tasa-arvon päivää.

 

Valtakunnallinen liputuspäivä sopii erinomaisesti yhteen nyt alkavan Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry:n 30-vuotiskokouksen kanssa.

 

Minna Canth syntyi tasan 168 vuotta sitten näillä kulmilla, sillä hänen isänsä toimi Tampereella Finlaysonin puuvillatehtaalla mestarina.

 

Minnan synnyinkodin tarkka osoite on Puutarhakatu 8. Sillä paikalla nyt olevan talon seinässä on muistolaatta, jossa kerrotaan, että Minna Canth syntyi sillä paikalla sijainneessa talossa v. 1844. Joissain tiedoissa Minna Canth´n syntymävuodeksi kerrotaan 1843.

 

Canth´n perhe muutti Kuopioon, kun Minna oli 9-vuotias, sillä Minnan isä sai Kuopiosta paikan Tampereen Lankakaupan hoitajana.

 

Minna Canth´n Tampereella sijaitseva muistomerkki sijaitsee Hämeenpuistossa Puutarhakadun ja Satakunnankadun välissä.

 

Pyynikinrinteellä sijaitsee Minna Canthin katu.

 

Vaikka Minna Canth oli aikansa radikaaleja, voimme olla yksimielisiä, että Maaseudun Sivistysliiton ja Minna Canth`n ajatuksilla on paljon yhteistä.

 

Maaseudun Sivistysliiton esittelyaineistossa ensimmäiseksi tavoitteeksi todetaan tasa-arvo. Se oli ydinajatus myös Minna Canth´n toiminnassa ja kirjallisessa tuotannossa.

 

Toisena tavoitteenaan MSL tuo esiin ihmisyyden ja se jos mikä oli keskeistä myös Minna Canth´lle.

 

Voimme olla mielestäni varmoja, että maaseutukulttuurin päämäärien toteuttaminen ja maaseudun, kylien, yhteisöllisyyden sekä yhteiskunnallisen toiminnan kehittäminen olivat MSL:n tapaan myös Minna Canth´n toiminnan kulmakiviä.

 

Maaseudun Sivistysliiton alkiolaisuuteen ja konstailemattomaan maahenkeen perustuva sivistyskäsitys ovat molempien tänään juhlivien tahojen eli Minna Canth´n ja MSL-Tampereen kantavia ohjenuoria.

 

Arvoisa juhlayleisö!

 

Näillä ajatuksilla toivotan Teidät tervetulleiksi tähän Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistyksen juhlakokoukseen.

 

Meillä on suuri etuoikeus juhlia tänään!

 

Olkaat tervetulleita!

 

===========

 

 

Poikkesin ennen tilaisuutta Hämeenpuistossa Minna Canth´n patsaalla ja totesin, että räntäisessä säässä kirjailijan patsas oli tukevasti paikoillaan.

 

 

Tässä vuonna 1951 Kurun mustasta graniitista taiteilija Lauri Leppäsen veistämä patsas, joka oli Minna Canth`n 168-vuotissyntymäpäivän kunniaksi saanut muutaman kukkaistervehdyksen.

 

 

-Esko Erkkilä-

Juice Leskisen kirjaston säilyttäminen kokonaisuutena ja sen pitäminen yleisön tavoitettavissa on kulttuuriteko

Maanantai 12.3.2012 - -Esko Erkkilä-

Tampereella toimivan Viola-kotiyhdistys ry:n tarkoituksena on vanhusten ja vammaisten sosiaalisen aseman ja asunto-olojen parantaminen sekä heidän henkisen ja fyysisen kuntonsa ylläpitäminen.

 

Viola-kotiyhdistys toteuttaa tarkoitustaan toimimalla kahdessa palvelutalokiinteistössä aivan Tampereen keskustassa Tampellan alueella. Molemmat kiinteistöt on suunniteltu liikuntaesteettömiksi.

 

Viola-kodin yhteydessä toimii kerhotila, joka on nimetty...

...Juicen kirjastoksi.

 

Juicen kirjasto sijaitsee osoitteessa Pellavatori 2, mutta sinne ei voi kävellä suoraan kadulta, sillä se ei ole yleisölle avoin.

 

Sain jokin aika sitten vierailla Juicen kirjastossa, sillä sitä vuokrataan ulkopuolisille erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi.

 

Kirjastotilassa on tilat ehkä viidellekymmenelle vieraalle ja Viola-kodin henkilökunta pystyy hoitamaan tarjoilut sovitusti.

 

Juice Leskinen eli Juhani Juice Leskinen syntyi Juankoskella v. 1950 ja kuoli Tampereella 2006. Hän oli suomalaisten rakastama lauluntekijä, laulaja, sanoittaja, runoilija, kääntäjä ja kolumnisti.

 

Juicelta jäi kuollessaan yli 2.300 teosta sisältävä kotikirjasto.

 

Taiteilijan toive oli, että hänen kirjastonsa pysyisi hänen kuoltuaan yhtenäisenä ja että se päätyisi Viola-kodin yhteyteen. Viola-koti sijaitsee taiteilijan viimeisen kodin lähellä.

 

 

Juicen toive toteutui, kun Reino- ja Aino-kenkien valmistaja Reino & Aino Kotikenkä Oy osti perikunnalta koko kirjaston ja lahjoitti sen Viola-kodille. Juice Leskinen oli Reino-kenkien käyttäjä, kuten minäkin, sillä mm. nämä rivit ovat syntyneet Reinot jalassa!

 

Juicen kotikirjaston kirjat ovat nyt Viola-kodin kerhohuoneessa yhtenäisenä kokoelmana.

 

Reino & Aino Kotikenkä Oy:n lahjakirja on päivätty 1.5.2009 ja sen on allekirjoittanut yrityksen hallituksen puheenjohtaja Tuire Erkkilä sekä toimitusjohtaja Arto Huhtinen.

 

Mainittakoon, että MSL-Tampere myönsi vuosittain jaettavan kulttuuripalkintonsa Arto Huhtiselle 22.3.2010 siitä, että Reino & Aino Kotikenkä Oy:n toiminnan johdosta Juicen kotikirjasto pysyi yhtenäisenä ja että se on yleisön tavoitettavissa.

 

 

Lasivitriinin edessä on Juicen lempinojatuoli.

 

 

Juicen kirjastossa on myös Hannu Riikosen vuonna 1987 tekemä maalatusta kipsistä valmistettu Juicen näköispatsas, jonka nimi on:

”Juice vastaanottaa kansan suosion”.

 

Taitelija on allekirjoittanut patsaan luovutuskirjan 5.11.2009. Luovutuskirjassa todetaan, että patsas on lahjoitettu Arto Huhtiselle ja ”hänen kauttaan edelleen Tampereen Viola-kotiin Juicen kirjastoa vahtimaan”.

 

Juicen omaa tuotantoa kirjastossa ei ole, sillä se jäi muistoksi hänen perillisilleen.

 

Kiitokset Arto Huhtiselle arvokkaan kotikirjaston säilyttämisestä kokonaisuutena ja kiitokset myös Viola-kodin johdolle, joka on antanut paikan Juicen kirjastolle!

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kuntaseminaarin esiintyjät esittivät paneelin päätteeksi rakentavat loppuyhteenvedot

Lauantai 25.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen helmikuun 16. päivä järjestämän kuntaseminaarin panelistien loppupuheenvuorot olivat rakentavat ja yhteistyötä tavoittelevat.

 

Tampereen Yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna –auditorioon kokoontunut yleisö jaksoi seurata tilaisuutta aktiivisena yli kaksi ja puoli tuntia.

 

Yleisön herkeämätön osallistuminen oli paras kiitos tilaisuuden järjestäjille.

 

 

Kaikki alustajat sekä kommenttipuheenvuorojen esittäjät vastasivat paneelissa yleisökysymyksiin.

 

Loppupuheenvuoroissa esitettiin mm. seuraavaa:

 

Professori Arto Haveri teki osaltaan hyvän yhteenvedon, kun hän totesi, että oikealla tavalla toteutettu kuntauudistus tukee yhteiskuntakehitystä.

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli muistutti, että on harhaa jos ajatellaan, ettei tarvitse tehdä mitään. Hän valitteli, että kuntien välinen sekä kuntien ja valtiovallan välinen kehitystyö katkesi kesällä ja nyt on aika alkaa rakentaa luottamusta uudelleen.

 

Tölli halusi vielä loppupuheenvuorossaan muistuttaa, että kuntien tietojärjestelmät on saatava yhteensopiviksi ja se on ISO JUTTU!

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että yhteistyötä kannattaa jatkaa ja kenenkään ei pidä käpertyä omiin oloihinsa.

 

Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala tiivisti, että tehdään yhteistyötä ja tehdään parempaa yhteistyötä!

 

Myös kansanedustaja Lea Mäkipää toivoi, että työtä tehtäisiin sulassa sovussa ja yhteisesti. Hän muistutti, että maan huoltovarmuus on turvattava. Kaupungit ja maaseutu tarvitsevat toisiaan, oli Mäkipään lopputoteamus.

 

 

Kuntaseminaarin juontajalla apulaispormestari Timo Hanhilahdella oli mieluinen työ päättää MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari kiitoksiin.

 

MSL-Tampereen puheenjohtajana on helppo yhtyä Hanhilahden yleisölle sekä esiintyjille suuntaamiin kiitoksiin!

-Esko Erkkilä-

Monipuoliset alustukset innostivat kuulijat kysymään

Perjantai 24.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Onnistuimme saamaan MSL-Tampereen järjestämän kuntaseminaarin alustajiksi ja kommenttipuheenvuorojen esittäjiksi monipuolista arvostusta nauttivat henkilöt.

 

Kun sen lisäksi tilaisuutemme juontajana toimi tunnetusti laajaa arvostusta nauttiva apulaispormestari Timo Hanhilahti, olivat kaikki edellytykset hyvälle esitysten jälkeiselle yleisökeskustelulle mitä parhaat.

 

Muutamia valokuvia, jotka otin ennen tilaisuutta:

 

Onnistuneen tilaisuuden perusta luodaan jo ennen varsinaisen tilaisuuden alkamista ja järjestämämme kahvihetki ennen esityksiä toimi hyvänä pohjustuksena yleisön tutustumiselle.

 

 

Molemmat tilaisuutemme kansanedustaja-esiintyjät eli entinen kuntaministeri Tapani Tölli ja perussuomalaisten kansanedustaja Lea Mäkipää pääsivät keskustelemaan keskenään jo ennen kahvitarjoilun alkamista.

 

 

Myös Tampereen tasolla perussuomalaisten ja keskustalaisten kunnallispoliitikkojen keskinäiset keskustelut pääsivät vauhtiin, kun kaupunginvaltuutetut Heikki Luoto (ps) ja Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen (kesk) tapasivat Tampereen Yliopistolla ennen MSL-Tampereen kuntaseminaarin alkamista.

 

 

Apulaispormestari Timo Hanhilahti ja Hannu Karppila Kangasalta saattoivat ennen tilaisuuden alkamista keskustalla vaikkapa Tampereen seutukunnalle kovasti ajetusta haja-asutusalueille rakentamisen estävästä MAL-sopimuksesta!

 

 

Vesilahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ari Arvela kuulosteli läsnäolijoiden mielipiteitä ajankohtaisista Tampereen seutukuntaa koskevista suunnitelmista.

 

 

Kuvia alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen, kun seminaariyleisö pääsi kysymään!

 

 

Jorma Kallio Vesilahdelta ei tehnyt varsinaista kysymystä, mutta muistutti, että kuntaliitokset muuttavat liitoskunnissa myös seurakuntien asemaa.

Aiheellinen huomautus aiheesta, joka kuntaliitostapauksissa jää etukäteiskeskusteluissa tavallisesti liian pienelle huomiolle.

 

 

Tampereen kaupunginhallituksen jäsen, Kokoomuksen Ilkka Sasi (vasemmalla) ja kaupunginhallituksen varajäsen, Keskustan Mikko Kriikku kuuntelivat tarkkaavaisina käytyä keskustelua ja hetken kuunneltuaan he molemmat tekivät myös kysymykset paneelin jäsenille.

 

 

Ilkka Sasi kysyi alustajien tarkempaa mielipidettä piirikunnista, jotka ovat myös eräänä mahdollisuutena vilahdelleet kuntauudistuskeskustelussa.

 

 

 

Mikko Kriikku kysyi alustajilta, että miksi nykyiset kuntarajat ovat myös suunniteltujen uusien suurkuntien rajoina siltä osin, kun liitoskunta sijaitsee suunnitellun suurkunnan rajalla.

 

 

Keskustan kunnanvaltuutettu Maikki Hämäläinen-Ylikahri Lempäälästä pahoitteli, että kuntauudistuksen suunnittelijoilla tuntuu olevan liian kiire.

Kokeneena kuntapalveluntuottajana Hämäläinen-Ylikahri muistutti, että kuntien palveluketjut joustavat ja se perustuu sille, että arjessa ahertava henkilökunta tekee tunnollisesti työtään.

 

 

Mm. Virtain kaupunginjohtajana toiminut Tapani Leppänen osasi kokeneena kunnallisvirkamiehenä tuoda esille ”oikeita asioita”.

Leppänen mainitsi puheenvuorossaan, että tietotekniikka-alan konsultit hiovat nyt kynsiään, kun odottavat kunnilta isoja toimeksiantoja tietotekniikkansa uudistamiseksi.

 

 

Alustusten ja kommenttipuheenvuorojen jälkeen esitetyt yleisökysymykset ja kommentit osoittivat, että MSL-Tampereen järjestämä kuntaseminaari tuli oikeaan aikaan.

 

Huomenissa on tarkoitukseni vielä lyhyesti kertoa esiintyjien paneelissa käyttämien loppupuheenvuorojen keskeinen sisältö – tapaamisiin tämän teeman osalta huomiseen!

 

-Esko Erkkilä-

Pienikin kunta voi toimia tehokkaasti ja taloudellisesti!

Torstai 23.2.2012

Kutsuimme MSL-Tampereen kuntaseminaarin viidenneksi, mutta ei suinkaan vähäisimmäksi puheenvuoron käyttäjäksi perussuomalaisten kansanedustajan ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään.

 

Ehdotimme Mäkipäälle puheenvuoronsa otsikoksi:

 

”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”

 

Olimme tyytyväisiä, että kansanedustaja Mäkipää vastasi myöntävästi yhdistyksemme sihteerin ja Tampereen kaupunginvaltuutetun Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaisen välittämään kutsuun.

 

Arvostimme Lea Mäkipään ja entisen kuntaministeri Tapani Töllin saapumista tilaisuuteemme esiintyjiksi, sillä samaan aikaan Eduskunnassa oli meneillään kyselytunti!

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi esityksensä aluksi, että hänelle annettu otsikko on haastava ja monet kuntatalouden asiantuntijatkin ovat asiaa pohtineet.

 

Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajana Mäkipää totesi kuntapäättäjänä elävänsä tuota pienen kunnan arkea ja olevansa mukana sen selviämishaasteissa lähes päivittäin.

 

Hän totesi, että pelkät numerotiedot eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa siitä, miten kunnissa asiat hoidetaan.

 

Mäkipää muisteli, että Kihniötä on oltu jo vuosikymmenet yhdistämässä minne milloinkin.

 

Esimerkkinä Mäkipää mainitsi vuoden 1969, jolloin Kihniön kunnanvaltuusto taas kerran läänille antamassa vastineessa totesi:

 

”Kunnalliset palvelut eivät yhdistymisessä parane, veroäyrin hinta ei alene, mutta kehitys ja vireys mitä kunnassa nykyisin on, tukahtuisivat.”

 

Tilanne ei ole 43 vuoden aikana tuosta paljoa muuttunut, jatkoi Mäkipää.

 

 

 

Kansanedustaja Mäkipää totesi hallituksen lupaavan, että kunnassa palvelut säilyvät.

”Tämä on varmasti totta, mutta missä asti ne palvelut ovat yhdistämisen jälkeen? Ne voivat olla jopa sadan kilometrin päässä liitetyn kunnan keskuksesta.”, totesi Mäkipää.

 

Tampereen kehyskuntalaiset saisivat Suur-Tampereen muodostumisen jälkeen hakea palvelunsa Tampereelta, oli Lea Mäkipään näkemys Suur-Tampereen muodostumisesta.

 

Kihniön osalta Mäkipää otti esimerkiksi uimahallin ja totesi, että sitä heidän ei kannata rakentaa, mutta ei sitä tulisi Kihniöön kuntaliitoksen jälkeenkään!

 

Terveys- ja vanhuspalveluiden osalta Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lea Mäkipää totesi mm. seuraavaa:

 

”…isoissa kunnissa esim. terveydenhoitopalveluihin on pitkät jonot. Samoin vanhuspalvelut ovat heikoissa kantimissa.

 

Runsaan 2000 asukkaan Kihniön kunta on todettu niin terveydenhoidon, kuin vanhuspalveluidenkin osalta mallikunnaksi. Usein suurilla kunnilla on 5 – 10 prosentin suuruuslisä palveluiden kustannuksissa.”

 

Kuntien ikärakenne ei parane kuntarajoja siirtelemällä, totesi Mäkipää ja jatkoi:

 

”Verotulojen tasaus on se keino, millä syrjäseutujen asukkaiden palvelu- ja elämisen mahdollisuudet on turvattava. Jatkuvasta talouskasvusta nauttivien kuntien tulee verotulontasauksella olla tukemassa koko maan asuttuna pitämistä.”

 

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää totesi MSL-Tampereen tarjoamalla foorumilla, että pienetkin kunnat ovat tasapainottaneet palveluvarustustaan väestökehityksen mukaan jo ainakin 90- luvulta alkaen ja tekevät niin varmasti vastaisuudessakin.

 

”Valtiovaltaa ei siinä tarvita päsmäröimässä.”

 

Kansanedustaja Lea Mäkipää kannatti kuntien välistä yhteistyötä ja totesi siitä tämän jutun loppusanoiksi sopivasti näin:

 

”Reilusti ja avoimesti toimiva kuntayhteistyö antaa pienelle kunnalla hyvät mahdollisuudet säilyttää oma terve identiteettinsä ja hakea sellaiset palvelut naapurikunnasta, mihin ei pienellä kunnalla ole yksinään resursseja. Jokainen kunta maksaa ostopalvelutarpeestaan käytön mukaisen korvauksen.”

-Esko Erkkilä-

Yhteistyön kehittäminen ja sen tiivistäminen on vaihtoehto Suur-Tampereelle

Keskiviikko 22.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen kuntaseminaarin valmisteluissa ehdotimme Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaarelle samanaiheista kommenttipuheenvuoroa kuin ehdotimme Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalalle.

Ehdottamamme aihe oli

 

”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja”

 

Otaksuimme, että Yli-Rajala toisi esiin etuja ja Viitasaari puolestaan haittoja.

Emme pettyneet Yli-Rajalan kohdalla ja samoin kävi myös Viitasaaren näkökulmien kanssa – tilanne muodostui tilaisuuden järjestäjän kannalta hyväksi, sillä juuri erilaisia näkökulmia halusimme!

 

 

Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi esityksenä aluksi, että VM:n esitys uusista kunnista ei ollut Tampereen seudulla enää yllätys.

Esityksen perustelujen pinnallisuutta Viitasaari kuitenkin kummeksui - hän totesi, että ne suorastaan ärsyttävät.

 

Viitasaari totesi heti esityksenä alkajaisiksi, että ”Virkkusen kuntamalli” on ratkaisumallina huono.

 

Lempäälän kunnanjohtaja kertoi Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksyneen kunnalle strategian vuoteen 2025 saakka ja siinä todetaan, että Lempäälä on itsenäinen, hyvän asumisen ja kilpailukykyisten palvelujen kunta.

 

Kunnanjohtaja Viitasaari jatkoi, että valtuusto tarkisti strategiaa viime syksynä ja kirjasi siihen vielä varmuuden vuoksi lisäyksen, että Lempäälä suhtautuu myönteisesti seutuyhteistyöhön, koska se on vaihtoehto kuntaliitoksille. Viitasaari painotti, että valtuusto oli linjauksessaan yksimielinen.

 

 

Kuntaliiton kantaa Lempäälän kaltaisiin kehyskuntiin kunnanjohtaja Olli Viitasaari kummeksui.

 

Viitasaari totesi, että Kuntaliiton hallitus on jo viime keväänä hyväksynyt kannanoton, jonka mukaan tulevaisuuden kuntarakenteen pohjaksi tarvitaan vahvat peruskunnat.

 

Kannanoton jälkeen Kuntaliiton suunnasta ei ole kuulunutkaan paljon mitään. ”Se on hämmästyttävää”, totesi Viitasaari.

 

Kunnanjohtaja Olli Viitasaari jatkoi, että suuremmissa kunnissa olisi varmasti helpompi karsia lähipalveluja. Tämä asia pitäisi kuntalaisille kertoa avoimesti eikä antaa sellaista kuvaa, että kuntaliitokset on keino ylläpitää nykyinen palvelurakenne, jatkoi Viitasaari.

Loppuyhteenvetonaan Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari totesi, että ei usko Suur-Tampereen nopeaan syntymiseen.

Hän peräänkuulutti yhteistyön kehittämisen ja tiivistämisen olevan vaihtoehto Suur-Tampereelle.

 

”Toivottavasti meidän seutukunnalle annetaan mahdollisuus kokeilla tätä yhteistyön tiivistämistä.”

 

-Esko Erkkilä-

Tampereen talous- ja strategiajohtaja luottaa Suur-Tampereen tuomiin etuihin

Tiistai 21.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Jatkan raportointiani MSL-Tampereen kuntauudistusta käsitelleestä seminaarista ja esitän tänään Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan tilaisuudessa esittämiä näkökohtia.

 

Ehdotimme Yli-Rajalalle kommenttipuheenvuoronsa aiheeksi

 

Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja

 

Johtaja Yli-Rajala hyväksyi ehdottamamme teeman ja toi puheenvuorossaan esille niitä etuja, joita Suur-Tampereen muodostuminen toisi mukanaan.

 

 

Talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajalan ottama näkökulma oli tilaisuuden järjestäjän eli MSL-Tampereen kannalta aivan oikein, sillä yhdistyksemme haluaa virittää keskustelua ihmisiä kiinnostavista aiheita.

Keskustelun virittämiseen kuuluu se, että kaikkia kiinnostavista asioista esitetään erilaisia näkökohtia.

 

Puheenvuoronsa aluksi Yli-Rajala kuvasi Tamperetta ja sen naapurikuntia totuudenmukaisesti, kun hän totesi, että kuntarajoja on alueella liikkuessa vaikea huomata.

 

”Tampereen kaupunkiseutu on alueeltaan yksi hyvin tiivis taajama, sillä pääväyliä kuljettaessa Tampereelta Nokialle, Pirkkalaan, Lempäälään tai Kangasalle on erittäin vaikea havaita, missä kuntaraja ylitetään.”

 

Yli-Rajala kertasi, että uusi kunta päättäisi kaupunkimaisen alueen maankäytöstä, asumisesta, liikenteestä, palveluista ja palveluverkoista, elinkeinopolitiikasta ja koko kaupunkiseudun suurista hankkeista.

 

 

Johtaja Yli-Rajala totesi, että uuden kuntamallin voimaantulo merkitsisi kaupunkiseudun sisäisen kilpailun loppumista yrityksistä ja asukkaista.

"Kilpakumppanit haetaan sieltä missä ne oikeasti ovat eli muualta Suomesta ja Euroopasta."

 

Seutuyhteistyön tarve lakkaa, mainitsi Yli-Rajala.

Suuret yhdyskuntarakennehankkeet suunnitellaan ja tehdään yhdessä ja niistä koituvat hyödyt ja kustannukset arvioidaan koko kaupunkiseudun näkökulmasta, jatkoi johtaja Yli-Rajala.

 

Kuntien hyvät käytännöt säilytetään ja huonoista luovutaan, maalaili Tampereen talous- ja strategiajohtaja Juha Yli-Rajala.  Hän lupasi myös, että turhaa byrokratiaa karsitaan yhdessä.

 

Esityksensä lopuksi Juha Yli-Rajala totesi:

 

”Edellä kuvatun perusteella en voi tulla muuhun lopputulemaan kuin että Suur-Tampere on toimiva malli kaupunkiseudun nykyisten ja tulevienkin asukkaiden kannalta.

Eletään uudessa kunnassa, joka katsoo avoimesti tulevaan, hyödyntää menneisyyttään ja tavoittelee vielä jotain parempaa.”

 

-Esko Erkkilä-

Onko kuntauudistus enää kenenkään hallinnassa?

Maanantai 20.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli ruoti MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 ansiokkaasti ns. ”Virkkusen kuntamallia” ja kysyi, että onko kyseinen uudistus enää kenenkään hallinnassa?

 

 

MSL-Tampereen kuntaseminaarissa 16.2.2012 oli lähes sata hallituksen kuntauudistuksen taustoista kiinnostunutta kansalaista.

Valtaosa kuulijoista oli Tampereelta ja Pirkanmaalta, mutta yleisökysymyksistä päätellen myös esim. keski- ja pohjoispohjanmaalaisia oli yleisön joukossa.

 

Tölli kysyi, että joutuvatko hallituspuolueet syömään syksyllä 2011 antamansa lupaukset?

 

Entinen kuntaministeri Tölli muistutti, että pääministeri Jyrki Katainen ja SDP:n ryhmänjohtaja Jouni Backman totesivat edellisviikolla, että hankkeella ei enää tavoitellakaan säästöjä!

 

Kuntauudistuksella saavat säästöt eivät siis enää olekaan hallituksen tavoitteena – Kataisen hallitus on joutunut taipumaan totuuden edessä ja on nyt pakotettu toteamaan, että kuntauudistuksessa on kyse puhtaasti valtapolitiikasta, jolla hallitus aikoo pakottaa kuntalaiset ja kuntien luottamushenkilöt taipumaan Kataisen-Urpilaisen valtapyyteiden edessä!

 

Kataisen-Urpilaisen vallantavoittelussa eivät paina rahtustakaan Kokoomuksen ja SDP:n värejä tunnustavien paikallisten kuntavaikuttajien äänenpainot, jotka kuitenkin aiemmin ovat äänestäneet Kokoomusta tai demareita!

 

Ensimmäisissä kuulemistilaisuuksissa kuntaministeri on kokonaan väistänyt lähipalvelukysymyksen, totesi Tölli.

 

Tölli epäili aiheellisesti, että kuntauudistus ei ole enää kenenkään hallinnassa, sillä kuntakentällä on sitä kohtaan laajaa vastusta yli puoluerajojen.

 

Kuntauudistuksen ajoituksen järkevyyttä voidaan Töllin mukaan epäillä, sillä talous on taantumassa, verotulokasvu hiipuu, valtio leikkaa kunnilta rahoitusta ja ilmenee muutosväsymystä – tästä huolimatta hallitus on kuitenkin lisäämässä kuntien tehtäviä.

 

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli peräänkuulutti, että uudistus pitäisi tehdä kokonaisvaltaisesti.

Tulevaisuuden tilannekuva pitäisi todeta; millaisia haasteita ja millaisia mahdollisuuksia?

 

Nyt Töllin mukaan pitäisi parlamentaarisessa komiteassa määritellä kuntia ja asiantuntijoita kuullen

 

• kuntien tehtävät, joihin valtiolla ja kunnilla on tulevaisuudessa varaa
• monipuoliset työkalut uudistukseen; vapaaehtoiset kuntaliitokset, muut yhteistoimintamuodot kuten kuntayhtymät, maakunnallinen/alueellinen yhteistyö
• enemmän huomiota palvelujen ja niiden sisältöjen ja palvelurakenteiden uudistamiseen
• kuntalain kokonaisuudistus

 

Töllin mielestä tärkeää on valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, sote-palvelujärjestelmän ja rahoituksen uudistaminen.

 

Alkaneita aluekierroksia ja siellä annettavista kuntien vastauksista Tapani Tölli totesi, että hallitusohjelmasta johtuen virkamiestyöryhmän esitys ja kysymykset kunnille on rakennettu vaihtoehdottomiksi, sillä niissä tarjotaan vaihtoehdoksi vain suurkuntaa ja kysellään, että milloin, kuinka monen kunnan kanssa ja millaista tukea tarvitaan!

 

Tölli muistutti, että kunnalliseen itsehallintoon kuuluu kuntien oikeus arvioida omista lähtökohdistaan tulevaisuuden haasteita, mihin ne kohdistuvat ja millä tavalla haasteisiin voidaan vastata.

 

Esityksensä lopuksi entinen kuntaministeri – jota yleisesti pidetään maamme parhaana kunta-asioiden asiantuntijana - , evästi kuntien edustajia aluekierroksille, että…

 

…ottakaa vapaasti kantaa ja perustelkaa esityksenne ottamalla huomioon myös kuntien rooli paikallisyhteisönä ja huomioikaa ihmisten tarvitsemat lähipalvelut sekä elinkeinotoiminnan kehittäminen.

 

-Esko Erkkilä-

Tapani Tölli - vakuuttava kunta-asioiden asiantuntija Suomessa!

Sunnuntai 19.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Olemme MSL-Tampereen piirissä tyytyväisiä, kun saimme entisen kuntaministerin ja nykyisen kansanedustajan Tapani Töllin alustajaksi viime torstaina Tampereella järjestämäämme kuntaseminaariin.

 

Tölli hyväksyi esittämämme teeman alustuksensa aiheeksi eli

 

”Kuntarakenteen vaihtoehdot ja Virkkusen malli”

 

 

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli piti vahvan ja asiantuntevan alustuksensa MSL-Tampereen pöytästandaarin vierellä

 

Alustuksensa alussa Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on laadittu Kataisen hallitusohjelman mukaan ja hallituksen on väärin piiloutua virkamiesten selän taakse, sillä tehtävänannossa hallitus on jo selkeästi rajannut virkamiesten liikkumarajat.

 

Selvityksen lopputulos on yksiniittinen ja käytännössä vaihtoehdoton, koska kuntien välinen yhteistyömahdollisuus on suljettu pois, totesi Tölli ”Virkkusen kuntamallista”.

 

Hallituksen linjan heikkouksista ”Virkkusen kuntamallissa” kansanedustaja Tapani Töllillä oli pitkä asialista.

 

• esitys on ideologinen ja poliittinen valinta
• hyvin toimiva kuntien välinen yhteistyö pyritään lakkauttamaan
• esitys unohtaa ihmisen, lähidemokratian, kuntien tehtävät alueensa elinkeinojen kehittäjänä sekä sen, että Suomi on alueiltaan hyvin erilainen

 

”Virkkusen kuntamallilla” on Töllin mukaan täysin epärealistinen aikataulu. Tarvitaan uusi kuntalaki ja uusi valtionosuuslaki sekä uudet sote-huollon sekä toisen asteen opetuksen järjestämisalueet. Näiden laadintaan ei suunnitellulla aikataululla ole mahdollisuuksia.

 

 

Kansanedustaja Tapani Tölli jatkoi esitystään selventämällä, että mitä ”Virkkusen kuntamalli” merkitsisi käytännössä:

 

Kyseessä ei suinkaan ole kuntauudistus, vaan kyse on valta- ja keskittämispolitiikasta. Se merkitsee, että toisilta otetaan, jotta toisilla elämä voisi jatkua entisenlaisena.

 

”Virkkusen mallissa” hyväksytään, että kehyskunnat näivettyvät ja maaseutu autioituu sekä tyhjenee.

 

Malli merkitsee valtavia investointipaineita keskuskaupunkeihin; mistä rahat? Asumiskustannukset kohoavat kaikilla ja ”uudistus” merkitsee omaisuuden uusjakoa.

 

Tölli totesi, että ”Virkkusen kuntamalli” on murtamassa tärkeitä yhteiskuntamme peruspilareita.

 

• paikalliset vaikuttamismahdollisuudet kaventuvat
• yhteisen sopimisen kulttuuri murenee
• perustuslailla turvattua kunnallista itsehallintoa kyseenalaistetaan
• keskusvallan ote tiukkenee alueellisissa ja paikallisissa asioissa
• maakuntaliittojen tehtävien ja päätösvallan alasajo tulee todeksi

 

Entinen kuntaministeri Tapani Tölli katsoi alustuksessaan myös tulevaisuuteen ja siitä osiosta ehkä huomenissa hieman lisää!

 

-Esko Erkkilä-

"Ulkoa pakotettu muutos ei toimi"

Lauantai 18.2.2012 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen 16.2.2012 Tampereen Yliopistolla järjestämä kuntaseminaari kokosi paikalle lähes sata asiasta kiinnostunutta.

Seminaarin teema oli:

Muuttuuko kunta ja mihin suuntaan?

Seminaarin ensimmäisen alustuksen piti Tampereen Yliopiston kunnallispolitiikan professori Arto Haveri

Haveri totesi esityksensä alussa, että kuntakoolla on merkitystä, mutta optimaalisia kuntakokoja voidaan määritellä ainoastaan yksittäisille palveluille ja tehtäville.

Samankokoisten kuntien välillä kustannuksissa on suuria eroja, jatkoi Haveri.

Kuntakoon tarkastelussa Haveri päätyi siis sille kannalle, kuntakoko on vain yksi selittävä tekijä palvelujen tuottamisen kustannuksissa.

Haveri lanseerasi kuntien kustannustehokkuuden ”mustaksi laatikoksi” joukon asioita, joiden pohjalta lopulta muodostuu kunnan kustannustehokkuus.

Tähän ”mustaan laatikkoon” kuuluvat mm.:

•    johtaminen
•    maantiede
•    ikärakenne
•    sitoutuminen
•    käytännöt
•    kulttuurit
•    teknologia

Professori Haveri on hyvä ja selkeäsanainen esiintyjä. Hyvästä ja asiastaan varmasta esiintyjästä kertoi se, että hän tuli luentopöydän takaa yleisön eteen ja piti siitä alustuksensa.

Haveri tarkasteli kaupunkiseudun kuntaliitosta ja hänen tässä kohdin esittämiään ajatuksia voidaan soveltaa Tampereen seudulle kaavailtuun Suur-Tampereeseen, vaikka sitä teemaa ei hänen esittämässään aineistossa esiintynytkään.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen mahdollisuuksiksi…

…Haveri mainitsi, että päätöksenteko voisi lähteä koko kaupunkiseudun eikä yksittäisten kuntaintressien näkökulmasta. Esimerkkinä Haveri mainitsi yhdyskuntarakenteen koordinoidun kehittämisen.

Politiikanteon ammattilaistuminen olisi kaupunkiseudun kuntaliitoksen tuloksena mahdollista – osa ehkä näkee tämän mahdollisuutena, mutta ilmeisesti yhtä monia haittana.

Kaupunkiseudun kuntaliitos loisi edellytyksiä tehokkuuden parantamiselle niissä tehtävissä, joissa suuremmasta kuntakoosta olisi hyötyä.

Uhkina kaupunkiseudun kuntaliitoksessa…

…professori Arto Haveri näki monia tekijöitä.

Lähidemokratian ja osallisuuden hiipuminen olivat Haverin mielessä päällimmäisenä.

Reuna-alueiden edustuksen väheneminen, josta sitten taas seuraisi tarve luoda erilaisia kaupunginosademokratian (käsite on jo sinällään melkoinen sanahirviö = kirjoittajan toteamus) malleja, olisi Haverin mielestä eräs uhka.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin monia hyviä ja toimivia malleja, kun koko kaupunkiseutu joutuisi byrokratisoitumaan ja seudullinen ”mosaiikki” yhtenäistyisi.

Kaupunkiseudun kuntaliitoksen alkuvaiheessa kunnallispolitiikka tukkeutuisi ja olisi vaarana muodostua vanhoihin kuntarajoihin tukeutuvia ”kuntapuolueita”. Haveri pitää mahdollisena, että kunnallispolitiikka voisi tukkeutua tulevassa suurkunnassa jopa vuosikymmeneksi kuntapuolueiden toiminnan kautta!

Olen tällä palstalla joku aika sitten pitänyt positiivisena kuntien keskinäistä kilpailua. Tyytyväisyyteni oli suuri, kun Haveri mainitsi, että kaupunkiseudun kuntaliitoksessa menetettäisiin kuntien positiivinen kilpailu.

Loppuyhteenvedossaan professori Haveri totesi tämän jutun otsikoksi laittamani toteamuksen, että ulkoa pakotettu muutos ei toimi. Haveri jatkoi, että Suur-Tampere - nyt hän mainitsi nimeltä Suur-Tampereen – voisi toimia, jos siihen päädyttäisiin yhteisymmärryksessä.

Sitä ennen yhteistyö on parempi vaihtoehto.

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen järjestämä kuntauudistusta käsitellyt tilaisuus sai yleisöltä kiitosta

Perjantai 17.2.2012 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere järjesti eilen ajankohtaista kuntauudistusprosessia käsitelleen alustus- ja keskustelutilaisuuden Tampereen yliopistolla Väinö Linna –auditoriossa.


Paikalle saapui lähes sata kiinnostunutta ja tilaisuus kesti yli kaksi ja puoli tuntia.


MSL-Tampereen puheenjohtajana sain avata tilaisuuden.


Tilaisuudessa toimivat alustajina Tampereen Yliopiston Yhdyskuntatieteiden laitoksen kunnallispolitiikan professori Arto Haveri ja entinen kuntaministeri, kansanedustaja Tapani Tölli.


Kommenttipuheenvuorot teeman ”Onko Suur-Tampere toimiva malli – etuja ja haittoja” pohjalta esittivät johtaja Juha Yli-Rajala Tampereen kaupungilta ja Lempäälän kunnanjohtaja Olli Viitasaari.


Kansanedustaja ja Kihniön kunnanvaltuuston puheenjohtajan Lea Mäkipään esityksen otsikko oli: ”Pienen kunnan menestymisen mahdollisuus”.


Tilaisuuden juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.


Alustukset ja kommenttipuheenvuorot olivat mielenkiintoisia. Ne valottivat ajankohtaista kuntauudistuskeskustelua monelta näkökulmalta.


Totesin avaussanoissani, että Maaseudun Sivistysliitto tukee ihmisten monipuolista kehittymistä, kykyä toimia yhteisöissä ja edistää kansanvaltaisuutta sekä jatkoin, että tämän tilaisuuden tavoite on juuri näiden asioiden edistäminen.


Pyrin lähipäivinä palaamaan tarkemmin kuntaseminaarimme antiin, mutta tässä kolme valokuvaa eilen illalla järjestetystä tilaisuudesta:

MSL-Tampere sai viime vuonna oman pöytästandaarin ja se oli kunniapaikalla tilaisuudessa.








Juontajana toimi Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti ja hyvin toimikin, sillä yleisö tuntui viihtyvän.






Esitysten jälkeen alustajamme vastasivat yleisön kysymyksiin paneelissa.


Vasemmalta Arto Haveri, Tapani Tölli, Olli Viitasaari, Lea Mäkipää ja Juha Yli-Rajala – seisomassa Timo Hanhilahti.

Palaan tilaisuudessa esitettyihin asioihin erikseen!


-Esko Erkkilä-

Joulun tunnelma syntyy monista asioista

Lauantai 24.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Vuodenkierto on edennyt taas vinhaa vauhtia ja tänään on jouluaatto.

 

Virittäydymme joulutunnelmaan monin eri tavoin.

 

Nykymenossa joulun uskonnollinen sanoma jää paljolti taka-alalle. Omakohtaisesti se nousee pintaan, kun menemme aattoiltana jouluhartauteen synnyinpitäjäni Viljakkalan kirkkoon ja sitä ennen käymme sytyttämässä usealle haudalle kynttilät.

 

Kynttilät sytytämme vanhempieni ja isovanhempieni haudoille. Sen lisäksi omat kynttilänsä saavat hauta, jossa lepäävät kummitätini ja kummisetäni. Naapurin vanhapoika-isännän hauta on jo useana jouluna ollut eräs kynttiläkohteemme.

 

Viljakkalan sankarihaudassa lepää yksi sedistäni ja myös hänen muistolleen sytytämme kynttilän.

 

Viljakkalan hautausmaalla on muualle haudattujen muistokivi. Se saa jouluaattona ympärilleen suuren määrän muistokynttilöitä. Myös me sytytämme kiven ääreen ainakin kaksi kynttilää vaimoni äidin ja isän muistoa kunnioittaaksemme.

 

Uskonnollisen joulun lisäksi joulutunnelma alkaa muodostua joulukuusen hakumatkalla.

 

 

Tavallisesti joulukuusen hakumatka on syvässä lumessa tarpomista, mutta nyt se tapahtui vähän lumen aikaan ja hienoisessa vesisateessa.

 

 

Lastenlasten into joulukuusen koristelussa on parasta joulutunnelman luomista…

 

…ja tänä vuonna heidän intonsa sai täyttymyksen jo muutama päivä ennen jouluaattoa.

 

 

Tampereella voi joulutunnelmaan virittyä Tampereen Valoviikoilla. Nyt järjestettävät ovat järjestyksessään jo 46. valoviikot.

 

Tässä näkymä Keskustorilta Hämeenpuiston suuntaan…

 

 

…ja tässä Keskustorilta Rautatieasemaa kohti.

 

Tampereen Joulutori - joka toki päättyi jo eilen – on ollut eräs tapa virittyä joulutunnelmaan.

Tampereen Joulutori avattiin joulukuun 9. päivänä. Poikkesin siellä muutaman kerran ja väkeä oli sateisen sään johdosta usein niukanlaisesti.

Joulutorin esiintymislavalla lauloi torstaina Samuel-poika heleällä äänellään suosittuja joululauluja. Samuelin laulut ja erityisesti hänen juontorepliikkinsä ilostuttivat lavan äärellä häntä kuunnelleen yleisön. Yleisön suosionosoitukset olivat runsaat ja ne tulivat aiheesta!

 

Keskustorilla järjestettävä Joulutori on mm. MSL-Tampereen toimesta ehdotettu siirrettäväksi Hämeenpuistoon.

 

Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin, että Tampereen Joulutoria hallinnoidaan Turusta!!

 

Turkulaiset Event Company Ky ja Mainostoimisto Dimmi junailevat Tampereen Joulutorin toiminnan! Miksi näin – miten Joulutorin tamperelaiset yhteistyöyritykset suostuvat tähän?

 

Kritiikkini Joulutorin järjestelyistä ei häiritse omaa ja vielä vähemmän se saa häiritä lukijoideni valmistautumista joulunviettoon.

 

 

 

Toivotan Teille kaikille Oikein Rauhallista Joulua!

 

-Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla oli hieno tilaisuus

Keskiviikko 21.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Eläkeliiton Tampereen yhdistys ry:n tarkoituksena on tamperelaisten eläkeläisten toiminnallisten, henkisten ja aineellisten etujen valvominen ja heidän asemassaan ilmenevien epäkohtien korjaaminen.

 

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys toimii sitoutumattomana eläkeläisjärjestönä.

 

Yhdistys täytti tänä vuonna 35-vuotta ja juhlavuotensa kunniaksi se järjesti jouluisen 35-vuotisjuhlan Komediateatterin yläsalissa joulukuun 17. päivänä.

 

Olin MSL-Tampereen puheenjohtajana kutsuvieraana mukana hienossa tilaisuudessa.

 

Tässä kuvakertomus juhlasta:

 

 

Tampereen kaupunginvaltuutettu, MSL-Tampereen sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen oli juhlassa toinen MSL-Tampereen edustaja.

 

 

Juhlivan yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kaperi ja varapuheenjohtaja Irma Siren vastaanottivat juhlavieraat ja he myös vastaanottivat juhlivalle yhdistykselle osoitetut tervehdykset.

 

 

Puheenjohtaja Matti Kaperi lausui juhlan tervehdyssanat.

 

 

 

Juhlatilaisuuden musiikista vastasi Mauri Kuusinen.

 

 

Yhdistyksen jäsen Maire Vainikka esitti juhlayleisölle yhdistyksen historiikin.

 

Yhdistyksen perustajina oli 37 perustajajäsentä eli yhdistys lähti heti perustamisensa jälkeen voimallisesti liikkeelle.

 

Yhdistyksen oma lippu vihittiin v. 2000.

 

Nykyisin yhdistyksen ”kotipesänä” toimii Marttala, joka sijaitsee Hämeenpuistossa.

 

Yhdistyksellä on nyt 230 jäsentä ja sen toiminta on vilkasta, sillä Marttalassa kokoonnutaan kahdesti kuukaudessa. Sauvakävelyryhmä lähtee matkaan joka tiistai klo 10.00 ja lähtöpaikka on Vapauden patsas Hämeenkadun ja Pirkankadun kulmauksessa.

 

 

Juhlapuheen tilaisuudessa piti Tampereen apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Hanhilahti totesi, että yhdistyksen tulevaisuus näyttää valoisalta, sillä Tampereen seudulle muuttaa vuosittain 4.000 asukasta ja heistä vajaa puolet asettuu Tampereelle.

 

Apulaispormestari Hanhilahti loi juhlapuheessaan pikakatsauksen Tampereen taloustilanteeseen. Hän painotti, että investointitasosta on huolehdittava, vaikka lyhyellä tähtäyksellä pienemmillä investoinneilla saataisiinkin parempi tulos.

 

Ajankohtaisesta kuntauudistuksesta Hanhilahti totesi, että kuntaministeri Virkkunen antanee esityksensä helmikuussa 2012. Kuntien yhteistyö oli kääntynyt positiiviseen suuntaan, mutta kuntauudistusta odoteltaessa se on nyt pysähdyksissä.

 

Apulaispormestari Hanhilahti halusi erikseen käsitellä ns. Nuorisotalo-hanketta.  Kyse on laajemmasta hankkeesta kuin pelkästä nuorisotalosta. Hanke sijoittuu vanhalle Kauppaoppilaitokselle ja toiminta siellä alkaa ensi vuoden elokuussa. Parhaillaan on menossa talon nimikilpailu ja toukokuun aikana määritellään talon käyttövuorot.

 

Juhlapuheensa lopuksi apulaispormestari Hanhilahti onnitteli juhlivaa yhdistystä.

 

 

Eläkeliiton Pirkanmaan piirin puheenjohtaja Sointu Liukko (keskellä) ja piirin toiminnanjohtaja Elina Paukkunen (oikealla) luovuttivat Eläkeliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin Tuomo Hakkaraiselle.

 

 

Pekka Karttuselle (toinen oikealta) luovutettiin Eläkeliiton hopeinen ansiomerkki.

 

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jäsen Meeri Vettenranta esitti laihialaisittain etelä-pohjalaisen murrepakinan. Meerin esitys oli hunajaa korvilleni, sillä sain työurani aikana viettää Etelä-Pohjanmaalla lähes seitsemän vuotta ja vastuualueeseeni kuului mm. Meeri Vettenrannan synnyinkunta Laihia. Kävinkin kiittämässä Meeriä oikein kädestä pitäen hänen esityksensä jälkeen!

 

Eläkeliiton Tampereen yhdistyksen jouluinen 35-vuotisjuhla päättyi yhteisesti laulettuun ”Maa on niin kaunis” –lauluun.

 

Kiitän Eläkeliiton Tampereen yhdistystä virkeän toimintansa esittelystä. Puheenjohtaja Matti Kaperin rohkaisema olen liittymässä yhdistyksen jäseneksi!

 

-Esko Erkkilä-

MSL-Tampere ehdottaa joulutorin siirtämistä Hämeenpuistoon

Lauantai 10.12.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli tuttavallisemmin MSL-Tampere  piti sääntömääräisen syyskokouksensa 7.12.2011.

 

Ehdotimme syyskokouksen kannanotossamme, että Tampereen Joulutori järjestettäisiin jatkossa Hämeenpuistossa.

 

Perustelimme kannanottoamme sillä, että kaupungin keskustan kehittäminen on viime vuosina painottunut Keskustorilta itään, mutta lännen suunta kuten Hämeenpuisto sekä Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

Totesimme julkisuuteen toimittamassamme kannanotossa, että Hämeenpuistossa on tänä vuonna järjestetty joitain kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. Ne sopivat sinne hyvin ja sen vuoksi esitimmekin, että Hämeenpuiston elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna Joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä.

 

Joulutori saataisiin Hämeenpuistossa keski-eurooppalaiseen tyyliin käytävämalliseksi ja se olisi mielestämme toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori.

 

Kannanottomme kuului kokonaisuudessaan näin:

 

"MSL-Tampere ehdottaa joulutoria Hämeenpuistoon.

 

Tampereella järjestetään tänä vuonna neljännen kerran joulutori Keskustorilla. Joulutunnelman lisääminen on tuonut kaivattua toimintaa kaupungin keskustaan. Kaupungin keskusta-alueen kehittäminen on painottunut viime vuosina Keskustorilta itään. Lännen suunta kuten Hämeenpuisto ja Pyynikintori ovat jääneet kehittämisessä vähemmälle.

 

 

Tänä vuonna Hämeenpuistossa on järjestetty joitakin kaupallisia ja taiteellisia tapahtumia. MSL-Tampere ehdottaa, että Hämeenpuiston toiminnan elvyttämistä jatkettaisiin järjestämällä ensi vuonna joulutori Hämeenpuistossa kirjastotalo Metson läheisyydessä. Käytävämallinen joulutori olisi toiminnallisempi kuin suppeamuotoinen ympyrätori."

 

Kannanottomme lisäksi toimitimme julkisuuteen myös henkilövalintojamme koskevan osion ja se kuului puolestaan näin:

 

"Puheenjohtajana jatkaa Esko Erkkilä

Puheenjohtajakseen MSL-Tampereen syyskokous valitsi vuodelle 2012 Esko Erkkilän, jolla alkaa toinen puheenjohtajavuosi. Hallituksen muu kokoonpano on sihteeri Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Ari Hirvikoski, Kaarina Peltomäki, Ritva Männistö, Seppo Ollinkoski ja Jouni Koskela, joka toimii pärekorinheittojaoston puheenjohtajana."

 

Kannanottomme ja tiedotteemme saivat tamperelaisessa mediassa suuren huomion, sillä ne julkaisivat aineistoamme laajalti tamperelaisten tiedoksi.

 

-Esko Erkkilä-

Juuret ovat tärkeä osa identiteettiämme

Lauantai 29.10.2011 - -Esko Erkkilä-

MSL-Tampereen puheenjohtajana minulla oli taannoin tilaisuus yhdistyksemme viirinjakojuhlan avauspuheenvuorossani tarkastella aihepiiriä, jonka koen tärkeäksi.

 

Kyse on juurista ja niiden tuntemisesta.

 

Totesin mm.;

 

”Meillä monilla MSL-toiminnassa mukanaolevilla fyysiset juuret ovat maaseudulla, mutta yhä suuremmalla osalla meistäkin fyysiset juuret ovat kaupungissa. Joillakin ne ovat alun perin olleet kaupungissa ja joillekin ”kaupunkilaisjuuret” ovat kasvaneet vasta kaupungissa olemisen aikana.

 

Uskallan väittää, että kaupunkilaistaustan omaavat MSL-aktiivit ovat löytäneet pontimensa MSL:n perusajatuksesta, joka tavoittelee mm. tasa-arvon ja ihmisyyden päämäärien toteutumista.”

 

Otin esimerkin Karjalaan jääneiden juurista ja kerroin anoppini kokemasta:

 

”Juurien osalta ne vanhempamme, esivanhempamme, sukulaiset ja tuttavat, jotka joutuivat lähtemään Karjalasta sodan seurauksena, kaipasivat ja kaipaavat Karjalaan jääneitä kotiseutujaan – juuriaan.

 

Seurasin tässä mielessä nyt jo edesmennyttä anoppiani, joka oli syntynyt Salmin Mantsinsaarella. Yhteen aikaan hänen virallisissa tiedoissaan – mm. Kela-kortissa luki syntymäpaikan kohdalla ”Ulkomaat”. Onneksi tämä korjattiin ja anoppini Kela-kortissa luki lopulta syntymäpaikan kohdalla ”Salmi”.”

 

Kerroin, että tunnistan henkilökohtaisestikin omien juurieni osittain katkenneen, kun synnyinkuntani liittyi Ylöjärveen.

 

Viljakkala ei ole enää lainkaan se sama paikkakunta kuin se oli itsenäisenä kuntana – paljon heikompaan suuntaan on menty!

 

Annoin avaussanoissani tunnustusta Maaseudun Sivistysliitolle, kun sillä on monipuolista yhteistyötä kyläyhdistysten kattojärjestöjen ja vastaavien kanssa. Yhteistyö näiden tahojen kanssa auttaa ja rohkaisee ihmisiä juurien etsimisessä ja tunnistamisessa.

 

Palasin vielä suunnitteilla olevaan suureen kuntauudistukseen, kun totesin, että…

 

”…työsarkaa juurien etsimisessä ja löytämisessä riittää, sillä julkisuudessa paljon mielipiteitä kirvoittanut suuri kuntauudistus uhkaa tehdä suuret joukot suomalaisia juurettomiksi. Myös kaikkinainen toimintojen keskittäminen asutuskeskuksiin ja asutuskeskusten erilaiset kaavamääräykset – joita ollaan toteuttamassa mm. Tampereen seutukunnan alueella – merkitsevät ihmisten juurettomuuden lisääntymistä.”

 

Avaussanojeni lopuksi heitin haasteen:

 

”Haastan kaikki MSL-ajatusmaailman sisäistäneet, mutta myös kaikki muut kansalaiset talkoisiin, joissa huomioitaisiin ihmisten juuret ja pidettäisiin ne elinvoimaisina.

 

En halua tämän enempää yksilöidä toimenpiteitä, jotta kaikilla MSL:n asianosaisilla olisi vapaat kädet pohtia niitä tapoja, joilla juurien vaalimista huomioitaisiin.”

 

Toivoin avaussanoissani ja toivon niin tässäkin, että ehdotukseni pysäyttäisi meidät hetkeksi ja että se saisi tuulta siipiensä alle.

 

-Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry luovutti vastavalmistuneen pöytästandaarinsa yhteistyötahoilleen sekä ansioituneille jäsenilleen

Perjantai 28.10.2011 - -Esko Erkkilä-

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys ry eli MSL-Tampere täyttää ensi vuonna 30 vuotta.

 

Juhlavuottaan juhliessaan yhdistys valmistutti oman pöytästandaarin. Tasataksemme juhliamme, jaoimme pöytästandaarin ensimmäiset kappaleet yhteistyötahoillemme sekä ansioituneille jäsenillemme jo ennen juhlavuotta. 

 

Järjestimme viirinjakotilaisuuden Kirjastotalo Metsossa 20.10.2011.

 

 

Tilaisuus oli juhlava ja Suomen lippu juhlisti tilaisuuttamme.

 

MSL-Tampereen kattojärjestöllä Maaseudun Sivistysliitolla ei ole omaa pöytästandaaria, joten saimme olla päänavaajana MSL:ssä.

 

 

Jaoimme juhlatilaisuudessa pöytästandaarit yhteensä yhdeksälle yhteistyötaholle sekä yhdistyksemme toiminnassa ansioituneelle henkilölle. Pöytästandaarien myöntämisessä periaate on se, että ensimmäinen numeroitu kappale jää jakajalle eli tässä tapauksessa MSL-Tampereelle.

 

Pöytästandaarijuhlassa avauspuheen piti MSL-Tampereen puheenjohtaja Esko Erkkilä. Pöytäviirien suunnittelu- ja valmistusprosessista kertoi Jouni Koskela.

 

Pöytäviirien jakamisen suorittivat MSL-Tampereen johtokunnan jäsen Kaarina Peltomäki ja Esko Erkkilä.

 

Pöytäviiri numero 2 myönnettiin Maaseudun Sivistysliitolle ja sen vastaanotti toiminnanjohtaja Paula Yliselä.

 

Pöytäviirin numero 3 sai Tampereen kaupunki. Kaupungin puolesta viirin vastaanotti apulaispormestari Timo Hanhilahti.

 

Pöytäviiri numero 4 myönnettiin Keskustan Tampereen kunnallisjärjestölle ja sen vastaanotti järjestön kunniapuheenjohtaja Matti Kaperi.

 

Pöytäviirin numero 5 sai Keskustan Pirkanmaan piiri ja viirin vastaanotti piirin puheenjohtaja Markku Vuorensola.

 

Pöytäviiri numero 6 myönnettiin yhdistyksen perustajajäsenelle Anna-Kaarina Rantaviita-Tiaiselle.

 

Pöytäviiri numero 7 myönnettiin niinikään yhdistyksen toiminnassa perustamisesta lähtien mukanaolleelle Seppo Ollinkoskelle.

 

Pöytäviirin numero 8 sai kolmas juhlatilaisuudessa läsnä ollut yhdistyksen perustajajäsen eli Maire Höylä.

 

Pöytäviiri numero 9 myönnettiin yhdistyksen toiminnassa monipuolisesti mukanaolleelle Jouni Koskelalle.

 

Pöytäviirin numero 10 sai kansanedustaja Mikko Alatalo.

 

Kiitän yhteistyökumppanien ja palkittujen henkilöiden puheita – niitä oli juhlavaa kuunnella.

 

 

Juhlatilaisuudessa kiitospuheen piti Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen.

 

 

Tilaisuuden päätteeksi tunnustuksen vastaanottaneet kokoontuivat yhteiseen juhlapotrettiin.

 

Vasemmalta lukien: Timo Hanhilahti (Tampereen kaupunki), Matti Kaperi (Keskustan Tampereen kunnallisjärjestö), Jouni Koskela, Mikko Alatalo, Markku Vuorensola (Keskustan Pirkanmaan piiri), Maire Höylä, Seppo Ollinkoski, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen, Paula Yliselä (MSL).

 

 

Valitan, että juhlatilaisuuden ”valokuva-antini” on kovin rajallinen ja se johtuu siitä, että MSL-Tampereen puheenjohtajana sain pääosin hääriä tilaisuuden juontotehtävissä.

 

Kiitän tunnustuksen saaneita MSL-Tampereen yhteistyökumppaneita sekä nyt palkittuja jäseniämme pitkäjänteisestä ja tuloksekkaasta toiminnasta MSL-aatemaailman edesauttamisessa!

 

-Esko Erkkilä-